Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen"

Transkriptio

1 1 Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkaus Työryhmä: - Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka, talous, kilpailukyky Reijo Vuorento, pj. Kari Rajamäki Pekka Nykänen Sari Juutilainen Aarno Happonen Minna Selkomaa Mia Hahtala Jaakko Kuronen Auvo Gustafsson Hannu Tsupari Matti Raatikainen Joonas Hänninen (Tenho Hotarinen) Riitta A. Tilus Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen Tausta Varkauden seutu on osa Suomen merkittävää teollista perinnettä. Varkauden kaupungin pitkä ja menestyksekäs historia on pohjautunut erityisesti metsäteollisuuden menestykseen. Varkauden kaupunki on luonut työtä ja toimeentuloa ja heijastanut positiivista kehitystä ympärilleen Keski-Savoon. Leppävirralla on ollut perinteisesti merkittävää metalliteollisuusosaamista ja kansainvälistä metalliteollisuutta ja kaivostoimintaa. Lisäksi on ollut vientisahausta ja laivanrakennustoimintaa. Varkauden seudun metsävarat ovat tuoneet hyvinvointia koko alueelle. Varkauden seudun elintarvikeyritykset:

2 2 meijerit, lihanjalostuslaitokset, myllyt, leipomot ja elintarvikekauppa saivat raaka-aineensa talousalueelta ja työllistivät runsaasti paikallista väkeä. Varkauden seudun vienti on merkittävää. Vuonna 2013 sen arvo oli 582 Me joka on koko Pohjois-Savon viennin arvosta lähes 40 %. Hyvät yhteydet ja Kuopion läheisyys ovat osaltaan auttaneet Varkauden seutua kehittymään moderniksi suomalaisen teollisuuden menestysalueeksi joka elää ja hengittää voimakkaasti. Stora - Enson panostukset sekä jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Leppävirralle tuovat alueelle merkittävää kasvupotentiaalia. Kasvupotentiaalin kannalta tärkeitä ovat myös kehittämis- ja investointihankkeet pk-yrityksissä, joita on menossa merkittävässä määrin seudun pkyrityksissä. Elinkeinopolitiikassa on tehty paljon yhteistyötä. Alueella on toteutettu viime vuosina mm. seuraavat hankkeet (mukana osittain myös Pieksämäki): Yritys-Suomi yhteistyö, Uusyritys-keskus, Leader-ohjelma, Sisä-Savon kanssa elintarvikehankkeita, Yhteistyö matkailutuotteistuksessa ja markkinoinnissa. Rakennerahastojen ohjelmakausilla on ollut runsaasti hankkeita maaseudun, teollisuuden, matkailun ja palvelujen alalla. Toimijoina ovat olleet muun muassa Savonia AMK. Lisäksi on toteutettu erilaisia Yliopistollisia hankkeita. Kuntien välinen yhteistyö hankkeiden kautta on ollut aktiivista ja kunnat ovat rahoittaneet hankkeita merkittävästi. Alueen kuntien elinkeinotoiminnan yhteistyö onkin ollut kiinteää ja hyvää. Hankkeiden hakijoina ja toteuttajina ovat olleet eri kunnat ja kehittämisyhtiö sekä myös kolmannet osapuolet. Keski-Savon alue on suuri ja yhdyskuntarakenteeltaan hajanainen. Varkaus on alueen keskus ja sillä on tiivis asutusrakenne. Laajan Leppävirran kunnan alue on varsin kaksijakoinen. Kuopiossa ja Varkaudessa käydään työssä lähes yhtä paljon. Joroinen ja Heinävesi ovat maaseutumaisia kuntia, joiden harva - asutus ja sijainti ovat aiheuttaneet runsaasti pohdintaa siitä, kenen kanssa ja mihin suuntaan kuntien välistä yhteistyötä tulisi rakentaa. Ongelmana on myös selvityskuntien kuuluminen kahteen eri maakuntaan. Tämä on selvästi hankaloittanut kuntien välistä hankeyhteistyötä. Elinkeinoelämän kannalta maakuntaraja on keinotekoinen. Maakuntien kautta kuitenkin hallinnoidaan merkittävässä määrin erityisesti erilaisia EU - hankkeita. Erityisen tärkeätä näille kunnille on ollut ja on sote - palvelujen järjestäminen.

3 3 Heinävesi on sotessa suuntautumassa Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun. Joroinen hoitaa sotensa Varkauden kanssa, mutta erikoissairaanhoidossa haluaa hakea palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin on saatavissa. Varkauden seutu on nyt monessa suhteessa tienhaarassa kun teollinen tuotantopohja ja ympäröivä yhteiskunta ovat voimakkaassa murroksessa. Koko Keski-Savon alue on muuttotappioaluetta jossa väestön keski- ikä nousee samalla kun huoltosuhde heikkenee pitkälle tulevaisuuteen, ellei muutosta saada aikaiseksi. Muutoksen tuulia on ilmassa, mutta samalla on myös toiseen suuntaan vaikuttavia voimia. Selvitystyön aikana on käynyt ilmeiseksi, että Varkauden seutu tarvitsee jatkossa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Alueen talous Alueen talous on pohjautunut pitkälti metsäteollisuuden menestykseen ja kuntalaisten palvelut ja hyvinvointi kustannuksia ja tulopohjaa tasaavaan valtionosuusjärjestelmään. Alueen kunnat ovat kaikki keskimääräistä enemmän riippuvaisia valtion tuesta. Alueen aiemman valtaosaltaan metsäteollisuuteen perustuva strategia on vaihtumassa monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät ainakin - kone - ja energiateollisuus - puunjalostus ja biotalous - elintarviketuotanto - terveys ja hyvinvointi - puhdas luonto, vesi ja ilma - matkailu Varkauden seutukuntaan kuuluvat selvitysalueen suurimmat kunnat, eli Varkaus ja Leppävirta. Suurin toimiala on teollisuus.

4 4 Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, 2013 sekä 1-6 ja 7-12 v Lähde: Pohjois - Savon liitto Seutukunta vastaa pääosaltaan myös selvitysalueen viennin määrästä. Se noudattelee pitkälti alueen toimialarakennetta.

5 5 Viennin kehitys Varkauden seutukunnassa (euroestimaatit) keskimääräinen vuosimuutos % (8 v.) Varkauden seutukunta A-X Kaikki toimialat ,3 C Teollisuus , Koko metalli ,0 Terveysteknologiaklusteri Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,0 Energiateknologiaklusteri ,5 Energiateknologiaklusteri.... Lähde: Pohjois - Savon Liitto Alueen BKT (=bruttokansantuote) on tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys käyvin hinnoin alueella. Vuonna 2011 Varkauden seutukunnassa BKT:n arvo oli noin 834 miljoonaa euroa. BKT toimialoittain Varkauden seutukunnassa v (milj. ) (Arvonlisäys, brutto peruhintaan käyvin hinnoin) Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito Toimialat yhteensä 769,2 833,7 01 Maatalous ja metsästys 5,6 6,2 02_03 Metsätalous ja kalatalous 20,2 22,1 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0,3 0,4 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 78,7 77,7 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 156,7 168,7 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 44,9 40,5 41_43 Rakentaminen 54,9 61,7 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 80,1 104,5 49_53 Kuljetus ja varastointi 31,3 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13,9 14,1 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalv. 5,5 6,7 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,9 10, _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 81,2 85 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) 46,6 53,3 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25 31,2 85 Koulutus 24,5 24,8 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 68,9 72,3 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 18,9 19,2 97_98 Kotitalouspalvelut 2,1 2,2 Lähde: Pohjois-Savon Liitto

6 Heinävesi kuuluu Savonlinnan seutukuntaan ja Joroinen Pieksämäen seutukuntaan. Kun tarkastellaan alueen elintason yleisenä vertailuna pidettävää muuttujaa BKT/asukas, sijoittuvat kaikki alueen selvityskuntien seutukunnat keskiarvoa alhaisemmalle tasolle niin kansallisesti kuin Eu - ympäristössä. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain * Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Pieksämäen seutukunta BKTA/Asukas, euroa 14998, , , , , , , , , ,3 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 59,7 58,7 58,9 60,2 62,8 63,1 61,9 69,1 73,6 72,8 71,6 74,3 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 68,7 67,5 67,1 68,6 70,9 71,3 69,3 76,7 81, ,7 81,8 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 58,7 58,7 58,4 61,2 61,1 62,6 60,8 65,6 68,7 70,2 69,7 71,7 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 14998, , , , , , , , , , , ,6 Varkauden seutukunta BKTA/Asukas, euroa 24444, , , , , , , , , , , ,5 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 97, , ,6 87,4 88,6 88,1 91,9 78,3 81,5 85,9 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27= ,9 106,9 104,8 92,2 98,7 99,3 97, ,2 89,7 94,5 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 95, ,6 79,5 86,6 87,1 83,6 85,7 75,6 79,4 82,9 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 24444, , , , , , , , , , , ,5 Pohjois-Savo BKTA/Asukas, euroa 19161, , , , , , , , , , , ,7 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 76, ,6 76,2 78,3 78,8 78, ,2 81,9 82,9 87,2 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 87,8 87,4 87,3 86,8 88,4 89,1 88, ,7 90,1 91,2 95,9 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa= ,9 77,5 76,2 78,1 77,4 77,8 80, ,7 84,1 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 19161, , , , , , , , , , ,7 KOKO MAA BKTA/Asukas, euroa , , , , , , , , , , ,6 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15= , ,9 98,2 102,7 100,9 101,8 105,4 107,2 103,6 102,7 103,6 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27= BKTA/Asukas, indeksi, koko maa= BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin , , , , , , , , , , Alueen kansantuotteen kasvattamisen edellytykset ovat kuitenkin olemassa mutta se vaatii kovia ponnisteluja. Erityisen tärkeätä on keskeisten toimialojen yhteistyö ja niistä tuleva synenergia. Jotkut toimialat keskittyvät yhdelle alueelle kuten teollisuus pääasiallisesti Varkauteen. Leppävirralla on voimakas kehittämispanos energiateknologiaan ja myös hyvinvointiklusteriin. Puunjalostuksen ja biotalouden mahdollisuudet alueella ovat merkittävät. Matkailu sekä maaseudun elinvoiman kehittäminen ovat tärkeitä erityisesti Heinävedellä, Joroisissa ja Leppävirralla, jossa on panostettu erityisesti hyvinvointi- ja liikuntamatkailun ja -palveluiden kehittämiseen Alueen elinvoima onkin jatkossa nähtävä alueen eri toimijoiden yhteisenä ponnistuksena jossa yhdistyvät elinkeinoelämän edellytysten parantaminen, kuntien tiivistyvä yhteistyö mutta myös kansalaisten aktiivisuus ja uuden luominen.

7 7 Pelkkä halu ja into eivät kuitenkaan riitä - tarvitaan toimintaa ja toimijoita. Kunnilla on tässä prosessissa merkittävä rooli. Kuntien talous Alueen kuntatalouksia leimaa tulopuolella alhainen tulotaso ja korkeat valtionosuudet. Menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja selvitysalue uhkaa muodostua pysyvästi alijäämäiseksi. Kuntien asukkaiden tulotaso on maan keskiarvoa alhaisempi ja vaikka mukaan lasketaan kaikki verotulot jää kokonaisuus alhaisemmaksi kuin vastaavankokoisissa kunnissa, mikäli kunnat yhdistyisivät. Alhaista verotuloa kompensoivat merkittävästi kunnille tulevat valtionosuudet, jotka nostavat alueen kuntien tuloja merkittävästi.

8 8 Kokonaisuudessan kuntien tulopohja ei eroa maan keskiarvosta tai vastaavansuuruisista kunnista, mikäli kuntaliitos toteutuisi. Selvitysalueen menot ovat verrattain korkeat, mutta eivät mitenkään erityisesti. Selvityksen aikana on keskusteltu erityisesti sosiaali-ja terveydenhuollon

9 9 kasvaneista kustannuksista ja niiden hallinnasta. Sote- menot ovat pysyneet verrattain korkeina ja paineet niiden edelleen kasvuun ovat voimakkaat. Erityisesti Heinäveden sote - kustannukset ovat korkeat johtuen kunnan merkittävistä panostuksista erityisesti vanhustenhuollon kehittämiseen. Varkauden sairaalan ylläpito tuo Varkauden kaupungille omat haasteensa sekä myös Joroisille, jonka sote:n Varkaus hoitaa isäntäkuntana. Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet maan keskiarvoa korkeammat Joroista lukuun ottamatta. Myös perusterveydenhuollon menot ovat korkeat. Tämä kehitys johtuu osittain väestön ikärakenteesta ja merkittävästä sairastavuudesta, minkä johdosta alueen kuntien valtionosuudet nousevat uudessa valtionosuusjärjestelmässä, jossa sairastavuuden painoarvo kasvaa. Entä tulevaisuudessa? Mikäli väestökehityksen suuntaa ei saada muutettua, väestön ikääntymiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa edelleen samalla kun lasten ja nuorten palveluiden kysyntä pienenee.

10 10 Johtopäätöksenä on, että jatkossa selvityskuntien on siirrettävä vielä voimakkaammin palvelujen painopistettä lasten ja nuorten palveluista ikäihmisten palveluihin. Tämä vaatii rakenteellisia muutoksia näihin palveluihin. Samalla on huolehdittava siitä, että sote - menojen kasvuun vaikutetaan rakenteellisin muutoksin niin, että sitä voidaan hallita nykyistä paremmin. Tätä kirjoitettaessa sote - ratkaisun toimeenpano on avoin, eikä sen vaikutuksia ole voitu ottaa huomioon kuin laskettaessa kuntien osuutta sote - alueen rahoitukseen. Kriisikuntamenettely Kriisikuntamenettely on vakiintunut tapa pyrkiä jo etukäteen ennakoimaan kunnan taloustilanne. Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa

11 jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Vuonna 2013 kriisikuntakriteerit täyttyivät alueen kunnissa seuraavasti: 11 Rajaarvo Keski- Savo Joroinen Heinävesi Leppävirta Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,89 20,07 20,75 20,00 20,00 20,00 Lainamäärä, /as Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) > 3830** Varkaus < Omavaraisuusaste, % < 50 % 59,2 % 41,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 43,8 % 65,3 % 45,0 % 55,9 % 72,9 % 27,0 % 60,2 % 43,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntalakia on tarkoitus muuttaa niin, että vuonna 2017 tarkasteluun otetaan koko kuntakonserni. Tämä muuttaa eräiden kuntien tilannetta dramaattisesti, kun kunnan velka on merkittävältä konsernin yhtiöissä. Tällainen tilanne on erityisesti Varkauden osalta, jonka konsernivelka on jo noin 7000 euroa/asukas.

12 12 Varkauden kaupunki on hyväksynyt merkittävän sopeutusohjelman vuosille tavoitteena talouden toimintakatteen vahvistaminen niin, että negatiivinen kierre voidaan katkaista ja talouden epätasapaino korjata. Varkauden kaupungin valtuuston hyväksymässä vuoden 2015 talousarviossa todetaan: Varkauden kaupungin talous Vuoden 2013 tilinkauden tulos oli alijäämäinen 6,2 M ja vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä tulee olemaan 2,9 M. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman mukaan talouden tasapaino on saavutettava vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen toimialoille antaman vuoden 2015 ja taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 raamin mukaan toimialojen toimintakatteiden tuli laskea vuonna ,1 % verrattuna vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan ja vuonna ,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosina 2013 ja 2014 syntyvät alijäämät katetaan vuosien aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Tämän lisäksi joudutaan tarkistamaan veroprosentteja sekä tuloveron että kiinteistöveron osalta. Tuloveroprosenttia korotetaan vuodelle ,25 prosenttiyksikköä ja suunnitelmavuodella ,25 prosenttiyksikön verran (yht. 0,5 prosenttiyksikköä). Myös kiinteistöveron tulo-odotukseen sisältyy taloussuunnitelmassa korotus vuodelle Vuoden 2015 talousarvioesitys on 1,9 M ylijäämäinen.

13 13 Kuntien taloutta voidaan arvioida monin eri tavoin. Kunnan riittävä tulorahoitus ja rahoitusasema ovat tärkeitä tunnuslukuja pohdittaessa kunnan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Keski-Savon kuntien tulorahoituksen riittävyys Lähde: Tilastokeskus sekä Keski-Savon kuntien tilinpäätökset Kunta/kuntaryhmä Asukas- Verotettavat tulot Tulovero-% Valtionosuus Vuosikate 2013 Vuosikate Kertynyt yli-/ luku muutos käyttö- ka alijäämä * tuloista 1), % Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2) 2013 /as. % 2013* /as. /as. /as. /as. /as. /as. Varkaus ,5 20,00 20, Leppävirta ,3 20,00 20, Joroinen ,5 20,00 20, Heinävesi ,7 20,75 20, "KeskiSavo" ,8 20,05 20, as. kunnat ,9 19,70 20, Koko maa ,1 19,38 19, = Kriisikuntakriteeri täyttyy 1) Käyttötulot = Verotulot + Valtionosuudet + Toimintatuotot 2) Kokoluokan ja koko maan konsernien kertynyt ylijäämä vuodelta 2012 Kunnat elinvoiman tekijöinä Tärkeätä elinvoiman kehittämisen kannalta on yhteinen näkemys ja halua viedä asioita eteenpäin. Selvityksen aikana on jouduttu kysymään useampaan kertaan: onko tämä porukka se jonka kanssa jatkossa haluamme yhteisesti ja tiiviisti toimia? Tämä on se peruskysymys, johon on vastattava jotta päästään eteenpäin. Selvitysalue on haastava ja keskeistä tulevan menestyksen kannalta on, että yhteistyö ja yhteinen tulevaisuuden näkemys voisi heijastaa uutta elinvoimaa myös lähialueille ja muihin lähellä oleviin kuntiin. Kuntien elinvoimapolitiikasta on puhuttu pitkään - vähitellen se on hahmottumassa ja siihen liittyy olennaisesti kuntien toimintaympäristön ja itse kunnan roolin muutos. Kunta ei ole enää pelkkä hyvinvointipalveluja tuottava organisaatio, vaan se on keskeinen taloudellinen toimija alueellaan. Hyvällä yhteistyöllä ja elinvoimapolitiikalla alueet ja kunnat voivat menestyä ja tuottaa lisäarvoa niin aluetaloudelleen kuin asukkailleen.

14 14 Elinvoiman edistämisen voidaan jakaa kolmeen pääkokonaisuuteen, jotka ovat 1. Resurssit. Näitä ovat - ikärakenne, työllisyys, osaaminen, elinkeinorakenne, kuntatalous 2. Vuorovaikutteisuus - sosiaalinen pääoma, paikallisyhteisöt, verkostot, osallisuus, yhteisöllisyys, paikallisidentiteetti, kulttuuri 3. Tulevaisuuden tekeminen - uutta luova, proaktiivinen, strategiset valinnat, kunnan uudelleen asemoiminen, tahtotila, demokratia, osallistuminen. Elinvoimaa ja sen johtamisen kokonaisuutta voidaan kuvata seuraavasti: Tähän voidaan lisätä vielä viestintä, joka tulevaisuuden tekemisessä ja toteuttamisessa on entistäkin tärkeämpi. Viestinnällä annetaan yleiskuva alueesta ja alueen kunnista ja informoidaan tulevaisuuden tekemistä. Keskeistä on myös tarkastella ja asemoida ne tekijät, jotka estävät uuden luomista ja paremman tulevaisuuden saavuttamista, eli minimoida negatiiviset muutosvoimat. Analyysin ja kipukohtien tunnistamisen jälkeen on mentävä eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Seikkailu voi olla kokonaisvaltainen tarina siitä, kuinka parempaan lopputulokseen päästään. Se ei tietenkään voi koostua fraaseista ja skenaarioista, vaan vaatii valtavasti tekemistä paikallisilta päätöksentekijöiltä.

15 15 Kunnat muutoksessa Elinvoiman sisällöstä on keskusteltu vilkkaasti viime vuosien aikana. Mikä on nykymaailmassa elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne? Ainakin sellainen, joka ei tarpeettomasti kilpaile yrityksistä ja hyvistä veronmaksajista vaan katsoo alueen kokonaisetua. Yhteisen edun sisäistäminen on myös kuntarakenteen kehittämisen perusoivallus. Kunta on asukkaittensa yhteisö. Se edustaa muuhun maailmaan päin niin alueen yrityksiä, järjestöjä kuin kuntalaisiaan. Siksi elinvoimaan liittyy usein myös imago ja brändi. Kuntaliitoksenkin osalta tulee arvioida sen vaikutuksia erityisesti alueen kilpailukykyyn, elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyteen. Elinvoima on pitkälti alueellinen - ei kunnallinen käsite. Kuntaorganisaatiossakin muutoksen tuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti. Perinteinen virastomalli on jäämässä taakse ja siirrytään verkostoitumisen ja hybridien maailmaan. Puhutaan kuntaorganisaation toimintojen ja rakenteiden uudelleenskaalauksesta alueen elinvoiman lähteenä. Kuntien toiminta on yhä enemmän konsernimaista ja yhä merkittävämpi osa alueen muiden toimintojen kokonaisuutta. Esitetty Sote - uudistus voi merkitä merkittävää muutosta kunnan toimintoihin jos keskimäärin noin puolet perustoiminnoista siirretään kunnan päätösvallan ulkopuolelle kuntien ollessa lähinnä vain rahoittajan roolissa. Jotta uudistus voisi toimia, on kunnilla ja niiden tuotanto - organisaatioilla oltava merkittävät kannustimet tehokkaaseen toimintaan.

16 16 Mikäli sote - uudistus toteutuu ja siirtää toimintaa ja valtaa peruskunnalta kuntien yhteenliittymille, peruskunnan tehtävä alueen elinvoiman varmistajana vain korostuu. Kuntarakenneratkaisuilla saattaa olla myös vaikutusta Varkauden sairaalan tulevaisuuteen. Nykyistä vahvempi Keski - Savon alue voisi houkutella jatkossa mukaan myös muita lähikuntia. Näin yhtenäinen Keski-Savo olisi vahvempi toimija uudella tuotantoalueella kuin verrattuna siihen, että kukin kunta toimii erillään. Jatkossa hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuus ja yhtenäiset hoitoketjut painottuvat Tämän myötä alueellisten hyvinvointikeskusten panostamiseen tullaan panostamaan. Tämä avaa uudenlaisia näkymiä myös Keski-Savon alueen sote - toiminnalle. Uusiutuminen Elinvoiman yhtenä osana on kyky jatkuvaan uusiutumiseen, muutokseen ja myös kyky erikoistua. Varkauden seudulla kokonaisuuden hallinta on haastava monella tavoin. Seutu on hajanainen ja yhdyskuntarakenne hajautunut. Vain Varkauden kaupunki muodostaa selvän väestön keskittymän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen. Selvitykset osoittavat, että niin taloudelliseen kuin henkiseen taantumaan ajautumisen riski on erityisen merkittävä pääomavaltaisen teollisuuden ja luonnonvaroihin perustuvilla aloilla ja alueilla. Varkauden seudulla tämä riski on merkittävä ja juuri siksi on toimittava. Alueen elinvoima on myös sisäistä ja sen kehittämiseen tähtäävät voimatkin pitkälti sellaisia joihin voidaan alueen toimijoiden osalta merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan alueen elinkelpoisuus, jota arvioidaan alueen ulkopuolelta, on toinen kokonaisuus. Elinkelpoisuutta voidaan arvioida esimerkiksi alueen ennakoidulla talouden kestävyydellä, luonnonvarojen ja ekosysteemin toimivuudella, tuottavuudella ja sosiaalisilla kokonaisuuksilla, kuten verkkoyhteyksien toiminnalla. Varkauden seudulla on elinvoimaa ja potentiaalia, jota on kehitettävä. Elinvoiman vahvistamisen kautta on mahdollista parantaa myös alueen elinkelpoisuutta ja siten vetovoimaa.

17 17 Elinvoiman resurssit Alueen resurssit ovat olleet kohtuulliset vaikka teollisuuden rakennemuutos on koetellut Varkautta rajusti. Kilpailukyky avainaloilla on kuitenkin säilynyt. Tätä osoittaa StoraEnson uudet investoinnit kartonkitehtaaseen. Myös puunjalostuksen ja biotalouden osalta on merkittävää kehittämistoimintaa ja potentiaalia. Jätteenpolttolaitos Leppävirralle on toinen kansallisestikin merkittävä investointi alueelle, eli Riikinvoima Oy. Heinävedellä on teknokemian osaamisen keskittymä ja lisäksi Rajamäen etikkatehdas. Alueen merkittävin elinkeinojen kehittäjä on Navitas Oy, jonka tj. Jouko Laitinen on hahmotellut Varkauden seudun kehityksen kokonaisuutta seuraavasti: Tällaisen nelikentän kautta voidaan myös hahmottaa kuntauudistuksen tarpeellisuutta. Ollaanko yhdessä enemmän? Jos ollaan, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Innovaatioalusta Elinvoiman kannalta keskeistä on myös elinkeinoelämän ja alueen muiden toimijoiden yhteistyö. Jotta se voisi toimia optimaalisesti, tarvitaan uudenlaista

18 18 innovaatioalustaa jossa yhdistyy nykyisten yritysten ja muiden toimijoiden osaaminen investointeihin ja uuden luomiseen. Innovaatioalustan keskiössä on osaamisen kehittäminen. Lappeenrannan teknillinen Yliopisto (LUT) ja ammattikorkeakoulu Savonian yhteiset panostukset luovat eteenpäin suuntautuvan innovaatioalustan. Keskeisiä tekijöitä Varkauden seudulla tältä osin ovat ainakin: 1. Riikinnevan ekovoimalaitosprojektin hyödyntäminen konkreettisena T&K toimintaympäristönä 2. Innovaatioalusta tekee nuorille näkyväksi energiateknologian koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet 3. Innovaatioalusta vahvistaa olemassa olevaa luottamusta toimijaverkostossa (yritykset, tutkimus, kunnat) 4. Innovaatioalusta toimii tärkeänä PK-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukena 5. Lisää kansainvälisyyttä seudulla 6. Seudun laaja teollisuuspohja tukee myös LUT:n strategisia valintoja 7. Tukee sekoitettujen tiimien luomista ja on siten synnyttämässä uutta ja suurempaa 8. Loisi imua ja saisi yritykset ottamaan vahvemman otteen kehittämisestä ja omistajuudesta 9. Auttaisi potentiaalisten koulutettavien henkilöiden saamista seudulle 10. Mahdollistaisi suuremman joukon osallistumisen ja vaikuttamisen asoihin 11. Edesauttaisi SpinOff- yritysten syntyä ja auttaisi tutkimus- ja yritysideoiden nopeaa käsittelyä ja kehittämistä. Mitä sitten käytännössä ovat menestyvät yritykset ja miten niiden toimintaedellytyksiä ja myös kilpailukykyä voidaan parantaa? Alueen toimijoiden menestykselle on tärkeätä, että ydintoimijoilla on riittävät tuki - ja alihankintaketjut sekä toimivat tietoliikenne ja muut yhteydet. Myös fyysiset ja muut resurssit kuten osaava työvoima, tulee olla kunnossa.

19 19 tässä kolmiossa kuntien vaikutus kohdistuu erityisesti edellytysten luomiseen. Siinä keskeistä on muun muassa riittävät tietoliikenne ja muut liikenneratkaisut. Myös koulutus ja muu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeätä sekä luonnollisesti rakennettu ympäristö, maankäyttö - asumis - ja liikennepolitiikka hyvien peruspalvelujen lisäksi. Laadukkaan, työelämäorientoituneen koulutuksen merkitys kasvaa jatkossa. Alueen menestyksen kannalta tärkeätä on, että keskeiset ns. CORE - toimijat kehittyvät ja vahvistuvat alueella ja että mahdollisimman monesta Support - toimijasta voisi kehittyä ydinosaaja, CORE - toimija. Varkauden seudun merkittäviä tämän hetken YDIN ja niitä tukevat toimijat ovat ainakin: YDIN: StoraEnso, Foster Wheeler, Andritz, Honeywell, Gebwell, Högfors gst, U-cont, Sahal, AFT, Roadtest, Proxion, Fiskars, Metos, Parmarine, Parmaco, Berner TUKI: Pöyry, Etteplan, Rantotek, Sveco, Sahala Works, Warkaus Works, Cleanflame, NPS, Elcoline, Caverion, Teijo Talot, Parmaco, Savo Pak.Tulikivi, Pivaset, Wellmanpak, Oravikosken konepaja, Oplatek, Pertemet, Supset Muuttuvan toimintaympäristön kannalta keskeisessä asemassa ovat ainakin: Osaamisen ympäristö: Savonia, LUT, SAKKY, Navitas, Wäläkky Fyysinen ympäristö: Valtatiet (5- ja 23-tiet), kunnat, rautatie, sähköverkko, Navitas, toimitilat, tehtaat, energia (vesi yms.) Vaikka osaamisen kehittäminen kohdistuu paljolti edellä mainittuihin toimintoihin, on esimerkiksi matkailulle alueella valtava potentiaali. Alue on laaja ja hyvin kaunis vesireitteineen, kanavineen, saarineen ja nähtävyyksineen. Matkailun kehittäminen on osa alueen kokonaisbrändiä, jota on kehitettävä. Jotta Varkauden seutu voisi jatkossakin kehittyä ja olla elinvoimainen, on alueen toimijoiden, myös kuntien, tiivistettävä yhteistyötään. Uuden luominen: Uuden luominen voi olla joko reaktiivista tai proaktiivista. Reaktiivisuus merkitsee, että seurataan sivusta ja reagoidaan erilaisiin muualta tulleisiin ärsykkeisiin ja muutosehdotuksiin. Tällaisessa maailmankuvassa kuntakin on vain rea-

20 goija, ei itse aloitteellinen toimija. Reaktiivinen kunta kyllä antaa lausuntoja eri asioista mutta ei välttämättä ole kärjessä kun alueen elinvoimaa tulisi kehittää. Reaktiivinen kunta osallistuu kyllä selvityksiin jos on pakko mutta ei lähde niiden pohjalta uudenlaiseen uudistamiseen tai aseta nykyisiä tapoja tai yhteistyökuvioita kyseenalaiseksi. Tietenkin on pitkälti niin, että ulkoiset tekijät monesti jyräävät alleen paikallisen kehittämisen. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti silloin jos alueen yksi merkittävä työnantaja, työllistäjä ja veronmaksaja menettää markkinaosuuksiaan ja sen toiminta joutuu vaikeuksiin. Tällöinkin voidaan - kuten aina - tehdä valintoja erilaisten toimintalinjojen välillä. Reaaliset mahdollisuudet ovat luonnollisesti pienemmät jos ulkoiset muutokset kohdistuvat alueelle erittäin rajusti. Rakenteellisessa muutostilanteessa on oltava myös realisti. Tosiasiat on tunnustettava ja mentävä eteenpäin. Alue tai kunta ei kuitenkaan ole uskottava toimija jos se ajelehtii ilman selkeää suuntaa. Kuntalaivakin voi joutua myrskyisille vesille josta jotenkin on päästävä turvasatamaan. Kun kurkistetaan tulevaisuuteen, on hahmoteltava ensin yhteinen tulevaisuudenkuva ja jos siitä päästään yhteisymmärrykseen, niin sitten toimintavaihtoehtoja miten tavoitetila saavutetaan. Visio ja valinta ovat ennakointia ja osa myös kuntarakenneuudistusta. Strateginen toiminta onkin pelkistetysti pidemmän aikavälin päämärän saavuttamisen eteen tehtävää työtä. Mitä ilmeisimmin Varkauden seudulla olisi hyvä määritellä kuntien yhteinen tahtotila. Tärkeätä on, että myös Pieksämäki olisi siinä mukana. Brändäys Eletty historia vaikuttaa nykytilanteeseen. Varkauden seudun erityispiirteet ovat teollisessa perustassa ja samalla maaseutumaisessa ympäristössä. Kuopion läheisyydellä on oma erityinen merkityksensä. Historialla voi olla merkittävä rooli niin nykytilan analysoinnissa kuin tulevaisuuden näkymillä. Mikä on Varkauden seudun nykytilanne? Miten sitä voitaisiin kuvailla? Mikä on Varkauden seudun brändi? Onko se yhteinen koko alueelle? Esimerkiksi perinteisen teollisuuspohjaisen Porin alueen brändi on nykyisin Porin jazz + Suomi- Areena. Mikä se voisi olla Varkauden seudulla? 20

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Mikkeli 7.5.2015 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja näinkö

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Vaasan kaupunki ja seutu

Vaasan kaupunki ja seutu Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014.

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014. VARKAUDEN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Leppävirta Heinävesi Joroinen Varkaus Kuntalaiskuuleminen, Varkaus, 2.12.2014. Selvitys Varkauden Seudun kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari 25.8. 17.12.2014

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot