Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen"

Transkriptio

1 1 Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkaus Työryhmä: - Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka, talous, kilpailukyky Reijo Vuorento, pj. Kari Rajamäki Pekka Nykänen Sari Juutilainen Aarno Happonen Minna Selkomaa Mia Hahtala Jaakko Kuronen Auvo Gustafsson Hannu Tsupari Matti Raatikainen Joonas Hänninen (Tenho Hotarinen) Riitta A. Tilus Varkauden seudun elinvoima ja sen kehittäminen Tausta Varkauden seutu on osa Suomen merkittävää teollista perinnettä. Varkauden kaupungin pitkä ja menestyksekäs historia on pohjautunut erityisesti metsäteollisuuden menestykseen. Varkauden kaupunki on luonut työtä ja toimeentuloa ja heijastanut positiivista kehitystä ympärilleen Keski-Savoon. Leppävirralla on ollut perinteisesti merkittävää metalliteollisuusosaamista ja kansainvälistä metalliteollisuutta ja kaivostoimintaa. Lisäksi on ollut vientisahausta ja laivanrakennustoimintaa. Varkauden seudun metsävarat ovat tuoneet hyvinvointia koko alueelle. Varkauden seudun elintarvikeyritykset:

2 2 meijerit, lihanjalostuslaitokset, myllyt, leipomot ja elintarvikekauppa saivat raaka-aineensa talousalueelta ja työllistivät runsaasti paikallista väkeä. Varkauden seudun vienti on merkittävää. Vuonna 2013 sen arvo oli 582 Me joka on koko Pohjois-Savon viennin arvosta lähes 40 %. Hyvät yhteydet ja Kuopion läheisyys ovat osaltaan auttaneet Varkauden seutua kehittymään moderniksi suomalaisen teollisuuden menestysalueeksi joka elää ja hengittää voimakkaasti. Stora - Enson panostukset sekä jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Leppävirralle tuovat alueelle merkittävää kasvupotentiaalia. Kasvupotentiaalin kannalta tärkeitä ovat myös kehittämis- ja investointihankkeet pk-yrityksissä, joita on menossa merkittävässä määrin seudun pkyrityksissä. Elinkeinopolitiikassa on tehty paljon yhteistyötä. Alueella on toteutettu viime vuosina mm. seuraavat hankkeet (mukana osittain myös Pieksämäki): Yritys-Suomi yhteistyö, Uusyritys-keskus, Leader-ohjelma, Sisä-Savon kanssa elintarvikehankkeita, Yhteistyö matkailutuotteistuksessa ja markkinoinnissa. Rakennerahastojen ohjelmakausilla on ollut runsaasti hankkeita maaseudun, teollisuuden, matkailun ja palvelujen alalla. Toimijoina ovat olleet muun muassa Savonia AMK. Lisäksi on toteutettu erilaisia Yliopistollisia hankkeita. Kuntien välinen yhteistyö hankkeiden kautta on ollut aktiivista ja kunnat ovat rahoittaneet hankkeita merkittävästi. Alueen kuntien elinkeinotoiminnan yhteistyö onkin ollut kiinteää ja hyvää. Hankkeiden hakijoina ja toteuttajina ovat olleet eri kunnat ja kehittämisyhtiö sekä myös kolmannet osapuolet. Keski-Savon alue on suuri ja yhdyskuntarakenteeltaan hajanainen. Varkaus on alueen keskus ja sillä on tiivis asutusrakenne. Laajan Leppävirran kunnan alue on varsin kaksijakoinen. Kuopiossa ja Varkaudessa käydään työssä lähes yhtä paljon. Joroinen ja Heinävesi ovat maaseutumaisia kuntia, joiden harva - asutus ja sijainti ovat aiheuttaneet runsaasti pohdintaa siitä, kenen kanssa ja mihin suuntaan kuntien välistä yhteistyötä tulisi rakentaa. Ongelmana on myös selvityskuntien kuuluminen kahteen eri maakuntaan. Tämä on selvästi hankaloittanut kuntien välistä hankeyhteistyötä. Elinkeinoelämän kannalta maakuntaraja on keinotekoinen. Maakuntien kautta kuitenkin hallinnoidaan merkittävässä määrin erityisesti erilaisia EU - hankkeita. Erityisen tärkeätä näille kunnille on ollut ja on sote - palvelujen järjestäminen.

3 3 Heinävesi on sotessa suuntautumassa Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun. Joroinen hoitaa sotensa Varkauden kanssa, mutta erikoissairaanhoidossa haluaa hakea palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin on saatavissa. Varkauden seutu on nyt monessa suhteessa tienhaarassa kun teollinen tuotantopohja ja ympäröivä yhteiskunta ovat voimakkaassa murroksessa. Koko Keski-Savon alue on muuttotappioaluetta jossa väestön keski- ikä nousee samalla kun huoltosuhde heikkenee pitkälle tulevaisuuteen, ellei muutosta saada aikaiseksi. Muutoksen tuulia on ilmassa, mutta samalla on myös toiseen suuntaan vaikuttavia voimia. Selvitystyön aikana on käynyt ilmeiseksi, että Varkauden seutu tarvitsee jatkossa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Alueen talous Alueen talous on pohjautunut pitkälti metsäteollisuuden menestykseen ja kuntalaisten palvelut ja hyvinvointi kustannuksia ja tulopohjaa tasaavaan valtionosuusjärjestelmään. Alueen kunnat ovat kaikki keskimääräistä enemmän riippuvaisia valtion tuesta. Alueen aiemman valtaosaltaan metsäteollisuuteen perustuva strategia on vaihtumassa monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät ainakin - kone - ja energiateollisuus - puunjalostus ja biotalous - elintarviketuotanto - terveys ja hyvinvointi - puhdas luonto, vesi ja ilma - matkailu Varkauden seutukuntaan kuuluvat selvitysalueen suurimmat kunnat, eli Varkaus ja Leppävirta. Suurin toimiala on teollisuus.

4 4 Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, 2013 sekä 1-6 ja 7-12 v Lähde: Pohjois - Savon liitto Seutukunta vastaa pääosaltaan myös selvitysalueen viennin määrästä. Se noudattelee pitkälti alueen toimialarakennetta.

5 5 Viennin kehitys Varkauden seutukunnassa (euroestimaatit) keskimääräinen vuosimuutos % (8 v.) Varkauden seutukunta A-X Kaikki toimialat ,3 C Teollisuus , Koko metalli ,0 Terveysteknologiaklusteri Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,0 Energiateknologiaklusteri ,5 Energiateknologiaklusteri.... Lähde: Pohjois - Savon Liitto Alueen BKT (=bruttokansantuote) on tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys käyvin hinnoin alueella. Vuonna 2011 Varkauden seutukunnassa BKT:n arvo oli noin 834 miljoonaa euroa. BKT toimialoittain Varkauden seutukunnassa v (milj. ) (Arvonlisäys, brutto peruhintaan käyvin hinnoin) Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito Toimialat yhteensä 769,2 833,7 01 Maatalous ja metsästys 5,6 6,2 02_03 Metsätalous ja kalatalous 20,2 22,1 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0,3 0,4 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 78,7 77,7 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 156,7 168,7 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 44,9 40,5 41_43 Rakentaminen 54,9 61,7 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 80,1 104,5 49_53 Kuljetus ja varastointi 31,3 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13,9 14,1 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalv. 5,5 6,7 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 9,9 10, _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 81,2 85 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) 46,6 53,3 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25 31,2 85 Koulutus 24,5 24,8 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 68,9 72,3 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 18,9 19,2 97_98 Kotitalouspalvelut 2,1 2,2 Lähde: Pohjois-Savon Liitto

6 Heinävesi kuuluu Savonlinnan seutukuntaan ja Joroinen Pieksämäen seutukuntaan. Kun tarkastellaan alueen elintason yleisenä vertailuna pidettävää muuttujaa BKT/asukas, sijoittuvat kaikki alueen selvityskuntien seutukunnat keskiarvoa alhaisemmalle tasolle niin kansallisesti kuin Eu - ympäristössä. Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain * Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Pieksämäen seutukunta BKTA/Asukas, euroa 14998, , , , , , , , , ,3 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 59,7 58,7 58,9 60,2 62,8 63,1 61,9 69,1 73,6 72,8 71,6 74,3 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 68,7 67,5 67,1 68,6 70,9 71,3 69,3 76,7 81, ,7 81,8 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 58,7 58,7 58,4 61,2 61,1 62,6 60,8 65,6 68,7 70,2 69,7 71,7 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 14998, , , , , , , , , , , ,6 Varkauden seutukunta BKTA/Asukas, euroa 24444, , , , , , , , , , , ,5 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 97, , ,6 87,4 88,6 88,1 91,9 78,3 81,5 85,9 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27= ,9 106,9 104,8 92,2 98,7 99,3 97, ,2 89,7 94,5 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 95, ,6 79,5 86,6 87,1 83,6 85,7 75,6 79,4 82,9 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 24444, , , , , , , , , , , ,5 Pohjois-Savo BKTA/Asukas, euroa 19161, , , , , , , , , , , ,7 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 76, ,6 76,2 78,3 78,8 78, ,2 81,9 82,9 87,2 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 87,8 87,4 87,3 86,8 88,4 89,1 88, ,7 90,1 91,2 95,9 BKTA/Asukas, indeksi, koko maa= ,9 77,5 76,2 78,1 77,4 77,8 80, ,7 84,1 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin 19161, , , , , , , , , , ,7 KOKO MAA BKTA/Asukas, euroa , , , , , , , , , , ,6 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15= , ,9 98,2 102,7 100,9 101,8 105,4 107,2 103,6 102,7 103,6 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27= BKTA/Asukas, indeksi, koko maa= BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin , , , , , , , , , , Alueen kansantuotteen kasvattamisen edellytykset ovat kuitenkin olemassa mutta se vaatii kovia ponnisteluja. Erityisen tärkeätä on keskeisten toimialojen yhteistyö ja niistä tuleva synenergia. Jotkut toimialat keskittyvät yhdelle alueelle kuten teollisuus pääasiallisesti Varkauteen. Leppävirralla on voimakas kehittämispanos energiateknologiaan ja myös hyvinvointiklusteriin. Puunjalostuksen ja biotalouden mahdollisuudet alueella ovat merkittävät. Matkailu sekä maaseudun elinvoiman kehittäminen ovat tärkeitä erityisesti Heinävedellä, Joroisissa ja Leppävirralla, jossa on panostettu erityisesti hyvinvointi- ja liikuntamatkailun ja -palveluiden kehittämiseen Alueen elinvoima onkin jatkossa nähtävä alueen eri toimijoiden yhteisenä ponnistuksena jossa yhdistyvät elinkeinoelämän edellytysten parantaminen, kuntien tiivistyvä yhteistyö mutta myös kansalaisten aktiivisuus ja uuden luominen.

7 7 Pelkkä halu ja into eivät kuitenkaan riitä - tarvitaan toimintaa ja toimijoita. Kunnilla on tässä prosessissa merkittävä rooli. Kuntien talous Alueen kuntatalouksia leimaa tulopuolella alhainen tulotaso ja korkeat valtionosuudet. Menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja selvitysalue uhkaa muodostua pysyvästi alijäämäiseksi. Kuntien asukkaiden tulotaso on maan keskiarvoa alhaisempi ja vaikka mukaan lasketaan kaikki verotulot jää kokonaisuus alhaisemmaksi kuin vastaavankokoisissa kunnissa, mikäli kunnat yhdistyisivät. Alhaista verotuloa kompensoivat merkittävästi kunnille tulevat valtionosuudet, jotka nostavat alueen kuntien tuloja merkittävästi.

8 8 Kokonaisuudessan kuntien tulopohja ei eroa maan keskiarvosta tai vastaavansuuruisista kunnista, mikäli kuntaliitos toteutuisi. Selvitysalueen menot ovat verrattain korkeat, mutta eivät mitenkään erityisesti. Selvityksen aikana on keskusteltu erityisesti sosiaali-ja terveydenhuollon

9 9 kasvaneista kustannuksista ja niiden hallinnasta. Sote- menot ovat pysyneet verrattain korkeina ja paineet niiden edelleen kasvuun ovat voimakkaat. Erityisesti Heinäveden sote - kustannukset ovat korkeat johtuen kunnan merkittävistä panostuksista erityisesti vanhustenhuollon kehittämiseen. Varkauden sairaalan ylläpito tuo Varkauden kaupungille omat haasteensa sekä myös Joroisille, jonka sote:n Varkaus hoitaa isäntäkuntana. Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet maan keskiarvoa korkeammat Joroista lukuun ottamatta. Myös perusterveydenhuollon menot ovat korkeat. Tämä kehitys johtuu osittain väestön ikärakenteesta ja merkittävästä sairastavuudesta, minkä johdosta alueen kuntien valtionosuudet nousevat uudessa valtionosuusjärjestelmässä, jossa sairastavuuden painoarvo kasvaa. Entä tulevaisuudessa? Mikäli väestökehityksen suuntaa ei saada muutettua, väestön ikääntymiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa edelleen samalla kun lasten ja nuorten palveluiden kysyntä pienenee.

10 10 Johtopäätöksenä on, että jatkossa selvityskuntien on siirrettävä vielä voimakkaammin palvelujen painopistettä lasten ja nuorten palveluista ikäihmisten palveluihin. Tämä vaatii rakenteellisia muutoksia näihin palveluihin. Samalla on huolehdittava siitä, että sote - menojen kasvuun vaikutetaan rakenteellisin muutoksin niin, että sitä voidaan hallita nykyistä paremmin. Tätä kirjoitettaessa sote - ratkaisun toimeenpano on avoin, eikä sen vaikutuksia ole voitu ottaa huomioon kuin laskettaessa kuntien osuutta sote - alueen rahoitukseen. Kriisikuntamenettely Kriisikuntamenettely on vakiintunut tapa pyrkiä jo etukäteen ennakoimaan kunnan taloustilanne. Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa

11 jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Vuonna 2013 kriisikuntakriteerit täyttyivät alueen kunnissa seuraavasti: 11 Rajaarvo Keski- Savo Joroinen Heinävesi Leppävirta Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,89 20,07 20,75 20,00 20,00 20,00 Lainamäärä, /as Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) > 3830** Varkaus < Omavaraisuusaste, % < 50 % 59,2 % 41,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 43,8 % 65,3 % 45,0 % 55,9 % 72,9 % 27,0 % 60,2 % 43,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntalakia on tarkoitus muuttaa niin, että vuonna 2017 tarkasteluun otetaan koko kuntakonserni. Tämä muuttaa eräiden kuntien tilannetta dramaattisesti, kun kunnan velka on merkittävältä konsernin yhtiöissä. Tällainen tilanne on erityisesti Varkauden osalta, jonka konsernivelka on jo noin 7000 euroa/asukas.

12 12 Varkauden kaupunki on hyväksynyt merkittävän sopeutusohjelman vuosille tavoitteena talouden toimintakatteen vahvistaminen niin, että negatiivinen kierre voidaan katkaista ja talouden epätasapaino korjata. Varkauden kaupungin valtuuston hyväksymässä vuoden 2015 talousarviossa todetaan: Varkauden kaupungin talous Vuoden 2013 tilinkauden tulos oli alijäämäinen 6,2 M ja vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä tulee olemaan 2,9 M. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman mukaan talouden tasapaino on saavutettava vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen toimialoille antaman vuoden 2015 ja taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 raamin mukaan toimialojen toimintakatteiden tuli laskea vuonna ,1 % verrattuna vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan ja vuonna ,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosina 2013 ja 2014 syntyvät alijäämät katetaan vuosien aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Tämän lisäksi joudutaan tarkistamaan veroprosentteja sekä tuloveron että kiinteistöveron osalta. Tuloveroprosenttia korotetaan vuodelle ,25 prosenttiyksikköä ja suunnitelmavuodella ,25 prosenttiyksikön verran (yht. 0,5 prosenttiyksikköä). Myös kiinteistöveron tulo-odotukseen sisältyy taloussuunnitelmassa korotus vuodelle Vuoden 2015 talousarvioesitys on 1,9 M ylijäämäinen.

13 13 Kuntien taloutta voidaan arvioida monin eri tavoin. Kunnan riittävä tulorahoitus ja rahoitusasema ovat tärkeitä tunnuslukuja pohdittaessa kunnan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Keski-Savon kuntien tulorahoituksen riittävyys Lähde: Tilastokeskus sekä Keski-Savon kuntien tilinpäätökset Kunta/kuntaryhmä Asukas- Verotettavat tulot Tulovero-% Valtionosuus Vuosikate 2013 Vuosikate Kertynyt yli-/ luku muutos käyttö- ka alijäämä * tuloista 1), % Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2) 2013 /as. % 2013* /as. /as. /as. /as. /as. /as. Varkaus ,5 20,00 20, Leppävirta ,3 20,00 20, Joroinen ,5 20,00 20, Heinävesi ,7 20,75 20, "KeskiSavo" ,8 20,05 20, as. kunnat ,9 19,70 20, Koko maa ,1 19,38 19, = Kriisikuntakriteeri täyttyy 1) Käyttötulot = Verotulot + Valtionosuudet + Toimintatuotot 2) Kokoluokan ja koko maan konsernien kertynyt ylijäämä vuodelta 2012 Kunnat elinvoiman tekijöinä Tärkeätä elinvoiman kehittämisen kannalta on yhteinen näkemys ja halua viedä asioita eteenpäin. Selvityksen aikana on jouduttu kysymään useampaan kertaan: onko tämä porukka se jonka kanssa jatkossa haluamme yhteisesti ja tiiviisti toimia? Tämä on se peruskysymys, johon on vastattava jotta päästään eteenpäin. Selvitysalue on haastava ja keskeistä tulevan menestyksen kannalta on, että yhteistyö ja yhteinen tulevaisuuden näkemys voisi heijastaa uutta elinvoimaa myös lähialueille ja muihin lähellä oleviin kuntiin. Kuntien elinvoimapolitiikasta on puhuttu pitkään - vähitellen se on hahmottumassa ja siihen liittyy olennaisesti kuntien toimintaympäristön ja itse kunnan roolin muutos. Kunta ei ole enää pelkkä hyvinvointipalveluja tuottava organisaatio, vaan se on keskeinen taloudellinen toimija alueellaan. Hyvällä yhteistyöllä ja elinvoimapolitiikalla alueet ja kunnat voivat menestyä ja tuottaa lisäarvoa niin aluetaloudelleen kuin asukkailleen.

14 14 Elinvoiman edistämisen voidaan jakaa kolmeen pääkokonaisuuteen, jotka ovat 1. Resurssit. Näitä ovat - ikärakenne, työllisyys, osaaminen, elinkeinorakenne, kuntatalous 2. Vuorovaikutteisuus - sosiaalinen pääoma, paikallisyhteisöt, verkostot, osallisuus, yhteisöllisyys, paikallisidentiteetti, kulttuuri 3. Tulevaisuuden tekeminen - uutta luova, proaktiivinen, strategiset valinnat, kunnan uudelleen asemoiminen, tahtotila, demokratia, osallistuminen. Elinvoimaa ja sen johtamisen kokonaisuutta voidaan kuvata seuraavasti: Tähän voidaan lisätä vielä viestintä, joka tulevaisuuden tekemisessä ja toteuttamisessa on entistäkin tärkeämpi. Viestinnällä annetaan yleiskuva alueesta ja alueen kunnista ja informoidaan tulevaisuuden tekemistä. Keskeistä on myös tarkastella ja asemoida ne tekijät, jotka estävät uuden luomista ja paremman tulevaisuuden saavuttamista, eli minimoida negatiiviset muutosvoimat. Analyysin ja kipukohtien tunnistamisen jälkeen on mentävä eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Seikkailu voi olla kokonaisvaltainen tarina siitä, kuinka parempaan lopputulokseen päästään. Se ei tietenkään voi koostua fraaseista ja skenaarioista, vaan vaatii valtavasti tekemistä paikallisilta päätöksentekijöiltä.

15 15 Kunnat muutoksessa Elinvoiman sisällöstä on keskusteltu vilkkaasti viime vuosien aikana. Mikä on nykymaailmassa elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne? Ainakin sellainen, joka ei tarpeettomasti kilpaile yrityksistä ja hyvistä veronmaksajista vaan katsoo alueen kokonaisetua. Yhteisen edun sisäistäminen on myös kuntarakenteen kehittämisen perusoivallus. Kunta on asukkaittensa yhteisö. Se edustaa muuhun maailmaan päin niin alueen yrityksiä, järjestöjä kuin kuntalaisiaan. Siksi elinvoimaan liittyy usein myös imago ja brändi. Kuntaliitoksenkin osalta tulee arvioida sen vaikutuksia erityisesti alueen kilpailukykyyn, elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyteen. Elinvoima on pitkälti alueellinen - ei kunnallinen käsite. Kuntaorganisaatiossakin muutoksen tuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti. Perinteinen virastomalli on jäämässä taakse ja siirrytään verkostoitumisen ja hybridien maailmaan. Puhutaan kuntaorganisaation toimintojen ja rakenteiden uudelleenskaalauksesta alueen elinvoiman lähteenä. Kuntien toiminta on yhä enemmän konsernimaista ja yhä merkittävämpi osa alueen muiden toimintojen kokonaisuutta. Esitetty Sote - uudistus voi merkitä merkittävää muutosta kunnan toimintoihin jos keskimäärin noin puolet perustoiminnoista siirretään kunnan päätösvallan ulkopuolelle kuntien ollessa lähinnä vain rahoittajan roolissa. Jotta uudistus voisi toimia, on kunnilla ja niiden tuotanto - organisaatioilla oltava merkittävät kannustimet tehokkaaseen toimintaan.

16 16 Mikäli sote - uudistus toteutuu ja siirtää toimintaa ja valtaa peruskunnalta kuntien yhteenliittymille, peruskunnan tehtävä alueen elinvoiman varmistajana vain korostuu. Kuntarakenneratkaisuilla saattaa olla myös vaikutusta Varkauden sairaalan tulevaisuuteen. Nykyistä vahvempi Keski - Savon alue voisi houkutella jatkossa mukaan myös muita lähikuntia. Näin yhtenäinen Keski-Savo olisi vahvempi toimija uudella tuotantoalueella kuin verrattuna siihen, että kukin kunta toimii erillään. Jatkossa hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuus ja yhtenäiset hoitoketjut painottuvat Tämän myötä alueellisten hyvinvointikeskusten panostamiseen tullaan panostamaan. Tämä avaa uudenlaisia näkymiä myös Keski-Savon alueen sote - toiminnalle. Uusiutuminen Elinvoiman yhtenä osana on kyky jatkuvaan uusiutumiseen, muutokseen ja myös kyky erikoistua. Varkauden seudulla kokonaisuuden hallinta on haastava monella tavoin. Seutu on hajanainen ja yhdyskuntarakenne hajautunut. Vain Varkauden kaupunki muodostaa selvän väestön keskittymän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen. Selvitykset osoittavat, että niin taloudelliseen kuin henkiseen taantumaan ajautumisen riski on erityisen merkittävä pääomavaltaisen teollisuuden ja luonnonvaroihin perustuvilla aloilla ja alueilla. Varkauden seudulla tämä riski on merkittävä ja juuri siksi on toimittava. Alueen elinvoima on myös sisäistä ja sen kehittämiseen tähtäävät voimatkin pitkälti sellaisia joihin voidaan alueen toimijoiden osalta merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan alueen elinkelpoisuus, jota arvioidaan alueen ulkopuolelta, on toinen kokonaisuus. Elinkelpoisuutta voidaan arvioida esimerkiksi alueen ennakoidulla talouden kestävyydellä, luonnonvarojen ja ekosysteemin toimivuudella, tuottavuudella ja sosiaalisilla kokonaisuuksilla, kuten verkkoyhteyksien toiminnalla. Varkauden seudulla on elinvoimaa ja potentiaalia, jota on kehitettävä. Elinvoiman vahvistamisen kautta on mahdollista parantaa myös alueen elinkelpoisuutta ja siten vetovoimaa.

17 17 Elinvoiman resurssit Alueen resurssit ovat olleet kohtuulliset vaikka teollisuuden rakennemuutos on koetellut Varkautta rajusti. Kilpailukyky avainaloilla on kuitenkin säilynyt. Tätä osoittaa StoraEnson uudet investoinnit kartonkitehtaaseen. Myös puunjalostuksen ja biotalouden osalta on merkittävää kehittämistoimintaa ja potentiaalia. Jätteenpolttolaitos Leppävirralle on toinen kansallisestikin merkittävä investointi alueelle, eli Riikinvoima Oy. Heinävedellä on teknokemian osaamisen keskittymä ja lisäksi Rajamäen etikkatehdas. Alueen merkittävin elinkeinojen kehittäjä on Navitas Oy, jonka tj. Jouko Laitinen on hahmotellut Varkauden seudun kehityksen kokonaisuutta seuraavasti: Tällaisen nelikentän kautta voidaan myös hahmottaa kuntauudistuksen tarpeellisuutta. Ollaanko yhdessä enemmän? Jos ollaan, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Innovaatioalusta Elinvoiman kannalta keskeistä on myös elinkeinoelämän ja alueen muiden toimijoiden yhteistyö. Jotta se voisi toimia optimaalisesti, tarvitaan uudenlaista

18 18 innovaatioalustaa jossa yhdistyy nykyisten yritysten ja muiden toimijoiden osaaminen investointeihin ja uuden luomiseen. Innovaatioalustan keskiössä on osaamisen kehittäminen. Lappeenrannan teknillinen Yliopisto (LUT) ja ammattikorkeakoulu Savonian yhteiset panostukset luovat eteenpäin suuntautuvan innovaatioalustan. Keskeisiä tekijöitä Varkauden seudulla tältä osin ovat ainakin: 1. Riikinnevan ekovoimalaitosprojektin hyödyntäminen konkreettisena T&K toimintaympäristönä 2. Innovaatioalusta tekee nuorille näkyväksi energiateknologian koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet 3. Innovaatioalusta vahvistaa olemassa olevaa luottamusta toimijaverkostossa (yritykset, tutkimus, kunnat) 4. Innovaatioalusta toimii tärkeänä PK-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukena 5. Lisää kansainvälisyyttä seudulla 6. Seudun laaja teollisuuspohja tukee myös LUT:n strategisia valintoja 7. Tukee sekoitettujen tiimien luomista ja on siten synnyttämässä uutta ja suurempaa 8. Loisi imua ja saisi yritykset ottamaan vahvemman otteen kehittämisestä ja omistajuudesta 9. Auttaisi potentiaalisten koulutettavien henkilöiden saamista seudulle 10. Mahdollistaisi suuremman joukon osallistumisen ja vaikuttamisen asoihin 11. Edesauttaisi SpinOff- yritysten syntyä ja auttaisi tutkimus- ja yritysideoiden nopeaa käsittelyä ja kehittämistä. Mitä sitten käytännössä ovat menestyvät yritykset ja miten niiden toimintaedellytyksiä ja myös kilpailukykyä voidaan parantaa? Alueen toimijoiden menestykselle on tärkeätä, että ydintoimijoilla on riittävät tuki - ja alihankintaketjut sekä toimivat tietoliikenne ja muut yhteydet. Myös fyysiset ja muut resurssit kuten osaava työvoima, tulee olla kunnossa.

19 19 tässä kolmiossa kuntien vaikutus kohdistuu erityisesti edellytysten luomiseen. Siinä keskeistä on muun muassa riittävät tietoliikenne ja muut liikenneratkaisut. Myös koulutus ja muu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeätä sekä luonnollisesti rakennettu ympäristö, maankäyttö - asumis - ja liikennepolitiikka hyvien peruspalvelujen lisäksi. Laadukkaan, työelämäorientoituneen koulutuksen merkitys kasvaa jatkossa. Alueen menestyksen kannalta tärkeätä on, että keskeiset ns. CORE - toimijat kehittyvät ja vahvistuvat alueella ja että mahdollisimman monesta Support - toimijasta voisi kehittyä ydinosaaja, CORE - toimija. Varkauden seudun merkittäviä tämän hetken YDIN ja niitä tukevat toimijat ovat ainakin: YDIN: StoraEnso, Foster Wheeler, Andritz, Honeywell, Gebwell, Högfors gst, U-cont, Sahal, AFT, Roadtest, Proxion, Fiskars, Metos, Parmarine, Parmaco, Berner TUKI: Pöyry, Etteplan, Rantotek, Sveco, Sahala Works, Warkaus Works, Cleanflame, NPS, Elcoline, Caverion, Teijo Talot, Parmaco, Savo Pak.Tulikivi, Pivaset, Wellmanpak, Oravikosken konepaja, Oplatek, Pertemet, Supset Muuttuvan toimintaympäristön kannalta keskeisessä asemassa ovat ainakin: Osaamisen ympäristö: Savonia, LUT, SAKKY, Navitas, Wäläkky Fyysinen ympäristö: Valtatiet (5- ja 23-tiet), kunnat, rautatie, sähköverkko, Navitas, toimitilat, tehtaat, energia (vesi yms.) Vaikka osaamisen kehittäminen kohdistuu paljolti edellä mainittuihin toimintoihin, on esimerkiksi matkailulle alueella valtava potentiaali. Alue on laaja ja hyvin kaunis vesireitteineen, kanavineen, saarineen ja nähtävyyksineen. Matkailun kehittäminen on osa alueen kokonaisbrändiä, jota on kehitettävä. Jotta Varkauden seutu voisi jatkossakin kehittyä ja olla elinvoimainen, on alueen toimijoiden, myös kuntien, tiivistettävä yhteistyötään. Uuden luominen: Uuden luominen voi olla joko reaktiivista tai proaktiivista. Reaktiivisuus merkitsee, että seurataan sivusta ja reagoidaan erilaisiin muualta tulleisiin ärsykkeisiin ja muutosehdotuksiin. Tällaisessa maailmankuvassa kuntakin on vain rea-

20 goija, ei itse aloitteellinen toimija. Reaktiivinen kunta kyllä antaa lausuntoja eri asioista mutta ei välttämättä ole kärjessä kun alueen elinvoimaa tulisi kehittää. Reaktiivinen kunta osallistuu kyllä selvityksiin jos on pakko mutta ei lähde niiden pohjalta uudenlaiseen uudistamiseen tai aseta nykyisiä tapoja tai yhteistyökuvioita kyseenalaiseksi. Tietenkin on pitkälti niin, että ulkoiset tekijät monesti jyräävät alleen paikallisen kehittämisen. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti silloin jos alueen yksi merkittävä työnantaja, työllistäjä ja veronmaksaja menettää markkinaosuuksiaan ja sen toiminta joutuu vaikeuksiin. Tällöinkin voidaan - kuten aina - tehdä valintoja erilaisten toimintalinjojen välillä. Reaaliset mahdollisuudet ovat luonnollisesti pienemmät jos ulkoiset muutokset kohdistuvat alueelle erittäin rajusti. Rakenteellisessa muutostilanteessa on oltava myös realisti. Tosiasiat on tunnustettava ja mentävä eteenpäin. Alue tai kunta ei kuitenkaan ole uskottava toimija jos se ajelehtii ilman selkeää suuntaa. Kuntalaivakin voi joutua myrskyisille vesille josta jotenkin on päästävä turvasatamaan. Kun kurkistetaan tulevaisuuteen, on hahmoteltava ensin yhteinen tulevaisuudenkuva ja jos siitä päästään yhteisymmärrykseen, niin sitten toimintavaihtoehtoja miten tavoitetila saavutetaan. Visio ja valinta ovat ennakointia ja osa myös kuntarakenneuudistusta. Strateginen toiminta onkin pelkistetysti pidemmän aikavälin päämärän saavuttamisen eteen tehtävää työtä. Mitä ilmeisimmin Varkauden seudulla olisi hyvä määritellä kuntien yhteinen tahtotila. Tärkeätä on, että myös Pieksämäki olisi siinä mukana. Brändäys Eletty historia vaikuttaa nykytilanteeseen. Varkauden seudun erityispiirteet ovat teollisessa perustassa ja samalla maaseutumaisessa ympäristössä. Kuopion läheisyydellä on oma erityinen merkityksensä. Historialla voi olla merkittävä rooli niin nykytilan analysoinnissa kuin tulevaisuuden näkymillä. Mikä on Varkauden seudun nykytilanne? Miten sitä voitaisiin kuvailla? Mikä on Varkauden seudun brändi? Onko se yhteinen koko alueelle? Esimerkiksi perinteisen teollisuuspohjaisen Porin alueen brändi on nykyisin Porin jazz + Suomi- Areena. Mikä se voisi olla Varkauden seudulla? 20

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Yleisesittely Markku Hämäläinen Esityksen sisältö: 1) Kuntarakenneselvityksen toimeksianto 2) Työryhmät 3) Selvityksen sisältö 4) Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Mikkeli 7.5.2015 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja näinkö

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ajankohtaiskatsaus Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta 14.3.2017 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ohjelma 18.00 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen / Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus kunnan talouteen ja toimintaan

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Pieksämäki 11.5.2016 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3. 3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot