TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Päivämäärä tark KALAJOEN KAUPUNKI LÄNTIST TEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 KALAJOEN KAUPUNKI LÄNTISTEN TUULIVOIMAPUISTON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä , tarkistukset Laatijat Elina Saine, Annukka Rajala Liisa Märijärvi-Vanhanen Tarkastaja Ramboll Finland Oy Kampusranta 9 C SEINÄJOKI LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

3 KALAJOEN KAUPUNKI LÄNTISTEN TUULIVOIMAPUISTON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO JA OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS 1 2. SUUNNITTELUALUE 1 3. PERUSTIETOA HANKKEESTA Voimalat Sähköverkko Tieverkosto Rakentaminen ja käyttöikä 5 4. KAAVOITUSTILANNE, MUITA SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Maakuntakaavan uudistaminen Yleiskaavat Asemakaavat Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys Kalajoen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arviointi Kalajoki-Raahe tuulivoimapuistot muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusarviointi Muuttolintuselvitys Muut selvitykset LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) YVA-ohjelma YVA-selostus YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot YVA-menettelyn yhteydessä laaditut tai laadittavat selvitykset Arvioitavat vaikutukset Kaavoituksen yhteydessä laadittavat selvitykset OSAYLEISKAAVOITUKSEN AIKATAULU JA VAIHEET MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA Tiedottaminen Osalliset MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA KUKA VALMISTELEE JA OHJAA MISTÄ SAA TIETOA 19 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

4 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 1. JOHDANTO JA OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS Winda Power Oy suunnittelee enintään 20 tuulivoimalan tuulivoimapuiston rakentamista Kalajoelle Läntisten alueelle (Kuva 1). Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista. Kalajoen kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Läntisten alueelle voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (MRL 44, 77a ja 77b ) mukaan kunta voi myöntää tuulivoimahankkeelle rakennusluvan osayleiskaavan perusteella. Tämä osayleiskaava on tarkoitus laatia kyseisen lakimuutoksen vaatimalla tarkkuudella. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tarvittavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit tuotetaan kaavoituksen yhteydessä. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään osayleiskaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteita, kuvataan kaavoituksen eteneminen ja kerrotaan miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallisella on mahdollisuus esittää paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) on käynnistynyt samanaikaisesti kaavoitusprosessin kanssa. YVA-menettelyn yhteydessä tutkitaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Laadittuja selvityksiä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osayleiskaavoituksessa, jossa ratkaistaan hankkeen toteuttaminen. Kaavassa määritellään mm. voimaloille sallittavat sijoituspaikat, enimmäismäärät ja -korkeudet. Kaavoituksen yhteydessä voidaan tarvittaessa laatia täydentäviä selvityksiä ja vaikutusarviointeja. Kaavassa voidaan antaa myös määräyksiä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Tuulivoimahankkeella toteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, valtakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteita ja strategioita. Työja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (2008 ja 2013) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 477 MW (vuoden 2013 lopussa) tasosta noin MW vuoteen 2020 mennessä. Tämä osayleiskaava ja siihen liittyvä tuulivoimahanke toteuttavat osaltaan tuon tavoitteen saavuttamista. Tavoitetaso vuotuiselle sähköntuotannolle tuulivoimalla on noin 6 TWh vuoteen 2020 mennessä ja 9 TWh vuoteen 2025 mennessä. Strategian mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulivoimapuistoihin. 2. SUUNNITTELUALUE Osayleiskaavan alustavana suunnittelualueena on tuulivoimapuiston hankealue, jonka koko on 20,6 km2. Alustava suunnittelualuerajaus on esitetty kuvassa 1. Suunnittelualue tarkentuu kaavoitustyön aikana. Suunnittelualue sijoittuu useiden eri toimijoiden käynnistämien tuulipuistohankkeiden läheisyyteen. Suunnittelualueen ja lähiympäristön nykyinen maankäyttö on esitetty kuvassa 2. Läntisten tuulivoimapuiston suunnittelualueen pohjoisosa sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle Kalajoen keskustasta ja eteläosa noin 1 kilometrin etäisyydelle Siiponjoesta. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskus sijaitsee noin 6 kilometriä hankealueesta luoteeseen. Alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella sijaitsee maatalouden taukotupa ja metsästysmaja, jotka huomioidaan suunnittelussa. Alueella ei ole pysyvää asutusta. Suunnittelualueen koillispuolella kulkee Ylivieskantie (valtatie 27, Kalajoki-Iisalmi), luoteispuolella Kurikkalantie (yhdystie 18059) ja kaakkoispuolella Kärkisjoentie (yhdystie 18060). Alueen metsäautotieverkosto on suhteellisen kattava. Alueen halki kulkee rinnakkain koillis- lounais- LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 suunnassa Fingrid Oyj:n 110 kv:n ja 220 kv:n voimajohdot. Fingridillä on käynnissä Hirvisuo- Kalajoki voimajohtohanke, jossa suunnittelualueen poikki kulkeva 220 kv:n voimajohto muutetaan 110 kv:n johdoksi ja nykyinen 110 kv:n voimajohto korvataan uudella 400 kv:n voimajohdolla. Vanhan 220 kv:n voimajohdon muutostyöt välillä Houraatinkangas-Kalajoki ovat valmistuneet ja uusi 110 kv:n voimajohto on otettu käyttöön lokakuun lopussa. 400 kv:n voimajohdon rakentaminen on tarkoitus saada valmiiksi kesään 2016 mennessä. Lähin maa-ainesten ottoalue sijaitsee voimajohtolinjojen itäpuolella noin 150 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Suunnittelualue on yksityisten maanomistajien omistuksessa ja hankevastaava laatii vuokrasopimukset maa-alueista. Suunnittelualueen lähiympäristössä on haja-asutustyyppistä asutusta ja loma-asutusta. Lähin asutuskeskittymä on alueen eteläpuolella sijaitseva Metsäperä, jonka lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1-1,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Kurikkalan kylän lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä ja Kärkisen kylän lähimmät asuinrakennukset noin 3,8 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee Siiponjoen varressa noin 1,7 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Suunnittelualueen rajaa lähimpänä oleva rakennus sijaitsee Siiponjoen varressa noin 0,8 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta, etäisyyttä lähimpään suunniteltuun voimalaan on kuitenkin noin 2,2 kilometriä. Loma-asutus hankealueen läheisyydessä on keskittynyt vesialueiden ympärille. Suunnittelualuetta lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Siiponjoen varressa noin 0,8-2,6 kilometrin etäisyydellä ja Kivijärven rannalla noin 0,8-1,4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Lähin yksittäinen lomarakennus sijaitsee Kivijärven rannalla noin 0,8 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta ja noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Suunnittelualueen läpi kulkee moottorikelkkareitti. Muita erityisesti virkistyskäyttöön suunniteltuja reittejä ei alueella ole. Noin 2 kilometriä suunnittelualueesta länteen sijaitsee Siiponjoen luontopolku ja laavu ja noin 4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen kaakkoispuolella Pitkäjärven luontoreitti, laavut ja uimaranta. Alueelle sijoittuu neljä kiinteää muinaisjäännöstä, Hangasrämeen Jättiläiskankaan kiviröykkiöt, Pitkäkaarran tervahauta ja tervapirtti sekä Tervahaudankankaan tervahauta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014 on esitetty Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo (Pohjois- Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaidenmaisema-alueiden päivitysinventointi). Etäisyyttä suunnittelualueelta on lähimmillään noin 5 km. Hankkeen lähialueilla valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ovat Plassin markkinapaikka Kalajoen kirkonkylällä (etäisyys n.5 km), Pohjanmaan rantatie (6 km), Jylkän talonpoikaistila (14 km), Mattilanperän kylä (18 km), Kalaputaan kylä 29 km, Kalajokivarsi ja Savisilta Ylivieskan keskustassa (30 km) sekä Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (15 km). Suojeltua rakennusperintöä (rakennusperintörekisteri) on Kalajoen kirkko ja tapuli (n. 5 km etäisyydellä), Savenvalajan työpaja Tynkässä (3,5 km), Alavieskan tapuli (16 km), Raution kirkko (16 km) sekä Himangan kirkko ja tapuli (15km). LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

6 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kuva 1. Läntisten tuulivoimapuiston hankealueen sijainti. YVA-ohjelman mukainen aluerajaus. Kuva Pöyry Finland Oy PERUSTIETOA HANKKEESTA Tuulipuiston tekninen kuvaus perustuu Winda Power Oy:n alustaviin suunnitelmiin (YVA-selostus, Pöyry Finland Oy 2015). Tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä, sijainti sekä kaapelien linjaukset ja jännitetasot selviävät suunnittelun edetessä. 3.1 Voimalat Koko tuulivoimapuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Kukin tuulivoimala koostuu perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista (Kuvat 3-4). Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 220 metriä. Voimalayksiköt varustetaan lentoestevaloilla. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa joko kokonaan teräsrakenteisina, kokonaan betonirakenteisina tai näiden yhdistelmänä. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

7 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Kuva 2. Suunnittelualueen ja lähiympäristön nykyinen maankäyttö. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

8 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Kuvat 3-4. Kuva teräsbetonirakenteisesta tuulivoimalasta ja periaatekuva tuulivoimalasta (Lähde: Win- Wind Oy). 3.2 Sähköverkko Läntisen tuulivoimahanke tullaan liittämään hankealueen läpi kulkevaan Fingridin voimajohtoon Jylkän sähköasemalla, jota varten rakennetaan nykyisen voimajohtokäytävän yhteyteen uusi voimajohto. Hankealueen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Tämänhetkisten (04/2015) suunnitelmien mukaan sähköasema tulee sijoittumaan Siikajärven eteläpuolelle. Tuulivoimaloiden, tuulipuiston sisäisten teiden, maakaapelien ja voimajohtojen sijainnit tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä. 3.3 Tieverkosto Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn jokaiselle voimalapaikalle koko niiden elinkaaren ajan. Huoltotieverkoston rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon alueella jo olevaa tieverkostoa. 3.4 Rakentaminen ja käyttöikä Tuulipuiston rakentamisen, mukaan lukien tiestön perusparannus ja uusien teiden rakentaminen, perustustyöt sekä voimaloiden pystytys ja sähköasennukset, ennakoidaan kestävän noin 1 2 vuotta. Tuulivoimaloiden teknisen käyttöiän arvioidaan olevan noin vuotta. Koneistoja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöajalle. 4. KAAVOITUSTILANNE, MUITA SUUNNITELMIA JA SELVI- TYKSIÄ 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tämän hankkeen kannalta korostuvat seuraavat tavoitteet: LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

9 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Uusiutuvan energiantuotannon kasvaminen ja siihen liittyvän infrastruktuurin tarpeet Luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi Matkailuelinkeinolle ja virkistykseen kohdistuvien haittojen minimointi Elinympäristön laadun turvaaminen Valtioneuvosto on ottanut kantaa tuulivoimarakentamisen edellytyksiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Päätöksen mukaan "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." 4.2 Kaavoitus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on saanut lainvoiman Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä (Kuva 5). Maakuntakaavassa ei ole käsitelty maa-alueelle sijoittuvia tuulivoimaan liittyviä aluevarauksia. Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan maa- ja metsätalousalueita koskevat yleismääräykset. Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu osittain luonnon monikäyttöalueelle. Hankealueen läpi on osoitettu rautatieliikenteen yhteystarve Ylivieskasta Rahjan satamaalueelle, joka on osoitettu maakuntakaavassa logistiikka-alueena (lo). Suunnittelualueen eteläosan poikki kulkee moottorikelkkailureitti ja alueen poikki kaakkois-lounais-suunnassa rinnakkain kulkevat voimajohdot on maakuntakaavassa osoitettu 400 kv ja 220 kv pääsähköjohtona. Rinnakkaisia pääsähkölinjoja ei ole merkitty erikseen, vaan ne sisältyvät samaan merkintään. Sähköjohdon rinnalle on maakuntakaavassa osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi muinaismuistokohde. Alueen välittömässä läheisyydessä noin 250 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Kourinkankaan ja Kurikkalan vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, jotka sijoittuvat tärkeälle pohjavesivyöhykkeelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Kalajokilaakso on osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueena (mk-6) ja Kalajoen alue matkailun vetovoima-alueena / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena (mv-5). Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskus on merkitty matkailupalvelujen alueena (RM). Alueen koillispuolella sijaitsevat Pitkäsenkylä ja Tynkä ja kaakkoispuolella sijaitseva Kärkinen on osoitettu kylän kohdemerkinnällä (at). Alueen pohjoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä sijaitseva Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena Museoviraston vuoden 1993 luettelon perusteella (RKY 1993). Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelon päivityksessä vuodelta 2009 alue ei enää ole mukana, mutta tulee huomioida maankäytössä maakunnallisesti merkittävänä kohteena. Maakuntakaavan yleisistä suunnittelumääräyksistä aluetta koskevat rantojen käyttöä, turvetuotantoa, maa- ja metsätaloutta sekä lentoesteiden korkeusrajoituksia koskevat määräykset. Maaja metsätalousalueita koskevan yleismääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Lentoesteiden osalta korkeusrajoitukset tulee ottaa huomioon lentoasemien ja lentopaikkojen ympäristöjen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntaliitto on aloittanut vuonna 2010 maakuntakaavan uudistamisen, joka tapahtuu kolmessa erillisessä vaiheessa. Ensimmäisen vaihekaavan pääteemat ovat ilmasto ja energia, joihin LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

10 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 liittyen maakuntakaavatarkastelu koskee myös aluerakennetta, kaupan palveluverkkoa sekä kehittämisvyöhykkeiden ja liikenteen asettamia vaatimuksia. Keskeisin luonnonvaroihin liittyvä kysymys on turvetuotannon ohjaaminen. Ensimmäisessä vaihekaavassa käsiteltävät konkreettiset aihepiirit ovat vähintään kymmenen tuulivoimalan laajuiset tuulivoimapuistot manner- ja merialueilla sekä niihin liittyvät sähköjohtojen varaukset. Vaihemaakuntakaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana (Kuva 6). Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty ne tuulivoima-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä, alueet soveltuvat 10 voimalan tai sitä suurempien kokonaisuuksien toteuttamiseen. Tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle voidaan toteuttaa tuulipuistoja, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia. Läntisten suunnittelualue sijoittuu pohjoisosaltaan 1. vaihekaavassa osoitetulle maatuulivoimalaalueelle (tv-1 alue nro 340, Tynkä P). Alueen kaakkoispuolelle on osoitettu myös maatuulivoimala-alue (tv-1 alue nro 341, Tynkä E). Tuulivoimapuistojen liityntävoimajohtoja ei ole maakuntakaavassa osoitettu. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut tuulivoimala-alueet perustuvat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta vuonna 2013 laadittuun tuulivoimaselvitykseen, joka on jatkoa aiemmin tehdylle tuulivoimaselvitykselle (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Vaihemaakuntakaavan luonnos on laadittu ja se on ollut luonnoksena nähtävillä välisen ajan (Kuva 7). Alustavan aikataulun mukaan 2. vaihemaakuntakaava tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Toisessa vaihekaavassa käsitellään kulttuuriympäristöjä, maaseutuasutusta, virkistys- ja matkailualueita, seudullisia jätteenkäsittely- ja ampumarata-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Kaavaluonnoksessa hankealueen eteläosan halki kulkee moottorikelkkareitti/-ura. Pohjoisessa alue rajautuu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-6. Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu moottorikelkkailun yhteystarve. Kuva 5. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon Läntisten tuulivoimahankkeen likimääräinen sijainti on merkitty mustalla katkoviivalla (ei mittakaavassa) Pohjois-Pohjanmaan liitto, pohjakartta Maanmittauslaitos LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

11 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 Kuva 6. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakunta-kaavaehdotuksesta, johon Läntisten tuulivoimahankkeen likimääräinen sijainti on merkitty mustalla katkoviivalla (ei mittakaavassa) Pohjois-Pohjanmaan liitto, pohjakartta Maanmittauslaitos Kuva 7. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakunta-kaavaluonnoksesta, johon Läntisten tuulivoimahankkeen likimääräinen sijainti on merkitty mustalla katkoviivalla (ei mittakaavassa) Pohjois-Pohjanmaan liitto, pohjakartta Maanmittauslaitos LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

12 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 3. vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistynee vuoden 2015 aikana. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheena ovat kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset sekä muut tarvittavat päivitykset Yleiskaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Alueen lähiympäristössä sijaitsevat seuraavat yleiskaavat (Kuva 8): Hankealueen pohjoispuolella noin 2,5 kilometrin päässä on voimassa Kalajoen keskustaajaman oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka on hyväksytty Osayleiskaava on monelta osaltaan vanhentunut. Kalajoen keskustan osayleiskaavan tarkistus on saatettu vireille kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavoitustyön yhteydessä on laadittu kaupallinen selvitys sekä luonto-, maisema-, kulttuuriympäristö- ja meluselvitykset. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Suunnittelualueen luoteispuolella noin 4 kilometrin päässä on voimassa Kalajoen Hiekkasärkkien rantaharjualueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Osayleiskaavan laajennustyö on tarkoitus käynnistää vuoden 2016 aikana Kalajoen keskustan osayleiskaavan valmistumisen jälkeen. Suunnittelualueen koillispuolella noin 6 kilometrin päässä on voimassa Mustilankankaan tuulipuiston osayleiskaava, joka on hyväksytty Osayleiskaava mahdollistaa enintään 28 tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. Suunnittelualueen länsipuolella noin 7 kilometrin päässä on voimassa Kalajokisuu-Rahjan osayleiskaava satama- ja lomaranta-alueille, joka on hyväksytty Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 9 kilometrin päässä on voimassa Tohkojan tuulipuiston osayleiskaava, joka on hyväksytty Osayleiskaava mahdollistaa enintään 26 tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 10 kilometrin päässä on voimassa Jokelan tuulipuiston osayleiskaava, joka on hyväksytty Osayleiskaava mahdollistaa enintään 14 tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. (Lähde: Kalajoen kaupunki 2015, Kalajoen kaupunki kaavoituskatsaus 2015) Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja (kuva 8). Alueen läheisyydessä on seuraavat, voimassa olevat asemakaavat: Suunnittelualueen itäpuolella noin 4 kilometrin etäisyydellä on Tyngän asemakaava, joka on hyväksytty Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 4 kilometrin päässä olevan Kirkonseudun asemakaavan (vahvistettu ) viimeisin muutos ja laajennus on laadittu Hannila-Mätäsmaan alueelle. Asemakaava on hyväksytty Suunnittelualueen luoteispuolella noin 6 kilometrin päässä on Hiekkasärkkien asemakaava (vahvistettu ), jonka viimeisin muutos ja laajennus on laadittu Tahkokorvien alueelle. Asemakaava on saanut lainvoiman hallinto-oikeuden päätöksellä Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 7 kilometrin päässä on Letonrannan asemakaava, joka on hyväksytty Suunnittelualueen länsipuolella noin 9 kilometrin päässä on voimassa Rahjan asemakaava, jonka viimeisin muutos ja laajennus on hyväksytty Lähimmät ranta-asemakaavat ovat eteläpuolella noin 5 kilometrin päässä sijaitseva Pitkäjärven ranta-asemakaava, joka on vahvistettu sekä pohjoispuolella noin 7 kilometrin päässä sijaitseva Kalajokisuu-Vasankarin ranta-asemakaava (vahvistunut ), jonka viimeisin muutos on hyväksytty (Lähde: Kalajoen kaupunki 2015, Kalajoen kaupunki kaavoituskatsaus 2015). LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

13 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 Kuva 8. Kaavoitustilanne hankealueen läheisyydessä. (Lähde: Kalajoen kaupunki, kaavoituskatsaus 2015). 4.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Pohjois-Pohjanmaan rannikolle sijoittuu runsaasti tuulivoimapuistohankkeita. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman voimalan hankkeista suureen Mutkalammin 80 voimalan hankkeeseen. Osa hankkeista on suunnitteluvaiheessa, osa rakennusvaiheessa ja osa toiminnassa. Läntisten hankealueen läheisyydessä on noin 1 5 kilometrin etäisyydellä Winda Invest Oy:n kahden voimalan Etelänkylän hanke. Kalajoen tuulivoimahankkeita on esitetty kuvassa 9. (Lähde: Kalajoen kaupunki, kaavoituskatsaus 2015 ja Pöyry Finland Oy 2015). LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

14 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 Kuva 9. Kalajoen alueen tuulivoimahankkeet. Kuva Pöyry Finland Oy Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys on valmistunut (Pohjois-Pohjanmaan liiton www-sivut). Esiselvityksen tavoitteena on tuulivoimatuotannon lisääminen alueella ja toisaalta tuotantoon liittyvien ympäristöhaittojen välttäminen. Län- LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

15 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 tisten tuulipuiston alue sijoittuu osittain selvityksessä tunnistetulle tuulivoima-alueelle. Hankealueelle sijoittuu selvityksessä aluekokonaisuuden Kalajoki itäinen kohde 89, joka on arvioitu B/C+ luokkaan pääosin linnustovaikutusten vuoksi. Kohde sijaitsee linnuston todennäköisellä muuttoreitillä, mutta vaikutuksiin voidaan puuttua järjestämällä voimalat linnuston muuttosuuntaisiin riveihin Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 2013 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta on laadittu vuonna 2013 tuulivoimaselvitys, joka on jatkoa aiemmin tehdylle maakunnalliselle tuulivoimaselvitykselle (kts ). Selvityksessä Läntisten tuulipuistoalue on osoitettu tuulivoima-alueena Tynkä P (kohde 46) Kalajoen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arviointi 2011 Kalajoen ja Pyhäjoen alueelle suunnitelluille tuulipuistoille on laadittu yhteisvaikutusselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011). Selvityksessä on arvioitu Tohkojan, Jokelan ja Mustilankankaan tuulipuistojen yhteisvaikutuksia meluun ja varjostukseen. Maisemavaikutusten arvioinnissa mukana oli myös Mäkikankaan tuulipuisto Pyhäjoella. Näkemäalueanalyysin mukaan Mustilankankaan voimalat näkyvät Läntisten tuulivoimapuiston peltoaukeille. Tohkojan, Mustilankankaan, Jokelan ja Mäkikankaan tuulipuistoista aiheutuu yhteisvaikutuksia maisemaan, linnustoon, maankäyttöön ja ihmisiin. Kaikkien hankkeiden toteutuessa maisemakuvan muutos alueella on huomattava ja se on havaittavissa laajalla alueella. Vain osan hankkeista toteutuessa maisemakuvamuutos on paikallisempi Kalajoki-Raahe tuulivoimapuistot muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusarviointi 2012 Lisäksi muuttolinnustoon kohdistuvista yhteisvaikutuksista on laadittu selvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy ja Pöyry Finland Oy 2012). Selvityksessä todetaan, että usealla samalle muuttoreitille osuvalla tuulivoimapuistolla voi olla vaikutuksia alueen läpi muuttavaan linnustoon (törmäysvaikutus). Vaikutusten arvioinnissa tarkastellut tuulipuistohankkeet sijaitsevat Läntisten alueen pohjoispuolella, mutta osittain samassa linjassa Läntisten tuulipuiston kanssa. Selvityksen mukaan alueella sijaitsevat Palonevan pellot ovat laulujoutsenten ja harmaahanhilajien merkittävä lepäilyalue Muuttolintuselvitys 2013 Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudun alueelta on laadittu vuonna 2013 lintujen muuttoreittiselvitys (Hölttä 2013). Selvityksen tarkoituksena on ollut määritellä Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudun kattava kokonaiskuva tuulivoimarakentamisen kannalta riskialttiiden lintulajien muuttoreiteistä ja muuton painopistealueista. Selvitystyö liittyy 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluun. Tarkastelu painottuu erityisesti tuulivoimarakentamisen kannalta riskialttiimpiin lajeihin: hanhiin, laulujoutseneen, petolintuihin ja kurkeen. Selvityksessä on määritelty myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton toimialueella olevat muuttoreittien varrella olevat tärkeät muutonaikaiset lepäilyalueet Muut selvitykset Maamittauslaitos Maastotietokanta 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

16 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman ympäristöselostus Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Internet-sivut ( Pöyry Finland Oy Läntisten tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus 2015 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneskenaariot 2025, 2000 Suomen liikennejärjestelmä 2020, 1998 Liikennevirasto Tuulivoimalaohje Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Metsähallitus Metsätalouden ympäristöopas, 2004 Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat METSO-ohjelma Metsäkeskus Tapio Metsätalous kaavoitusalueilla, 2005 Museovirasto/YM Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö, 2009 Muinaisjäännösrekisteri Valtion ympäristöhallinto Valtion ympäristöhallinnon internet-sivut ( Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristöpalvelu Ympäristöministeriö Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992 Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 1998 Natura ohjelma (VNp ) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 2000 sekä tarkistetut tavoitteet Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 (YM ja SYKE) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista ohjaavat selvitykset ja oppaat, esim. o Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa (Suomen ympäristö 584), 2002 o Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä (Suomen ympäristö 666), 2004 o Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset (Suomen ympäristö 721), 2004 o Tuulivoimalat ja maisema (Suomen ympäristö 5/2006) o Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö 4/2007) o Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) o Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014) Kalajoen kaupungin omat strategiat 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKU- TUKSET 5.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve Pohjois-Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen (Dnro POPELY/3/07.04./2014), jonka mukaan Kalajoen Pirttinevan tuulivoimahankkeessa on tar- LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

17 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 peen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Pirttinevan hankkeen nimi on vaihtunut syksyllä 2014 Läntisten hankkeeksi. 5.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Osayleiskaavoitusta varten laadittavissa selvityksissä ja arvioinneissa hyödynnetään hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja arviointeja sekä menettelyn yhteydessä saatavaa palautetta. YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä voidaan tarpeen mukaan täydentää kaavoituksen yhteydessä. Kaksivaiheiseen YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. YVA-yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YVA-ohjelma Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan kyseessä oleva hanke toteuttamisvaihtoehtoineen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettävät ympäristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-ohjelmasta lausunnon YVA-selostus Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvataan hanke ja sen tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Nollavaihtoehto (VE 0): Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto 1 (VE1): Rakennetaan alueelle 20 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3 5 MW. Vaihtoehto 2 (VE2): Rakennetaan alueelle 11 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3 5 MW. Vaihtoehto 3 (VE3): Rakennetaan alueelle 9 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3 5 MW. Sähkönsiirto: Sähkönsiirtoa varten tuulivoimapuisto tullaan liittämään omalla uudella 110 kv:n voimajohdolla sähköverkkoon Jylkkään rakennettavalla sähköasemalla. Sähkö siirretään Jylkän sähköasemalle uutta voimajohtoa pitkin nykyisen Fingrid Oyj:n voimajohtokäytävän rinnalla YVA-menettelyn yhteydessä laaditut tai laadittavat selvitykset YVA-menettelyä varten on tehty seuraavat selvitykset tukemaan olemassa olevaa aineistoa arviointityössä: kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys muuttolintuselvitys pesimälinnustoselvitys pöllöselvitys lintujen törmäysmallinnus liito-orava- ja lepakkoselvitys varjostus- ja vilkkumismallinnus melumallinnus LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

18 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15 muinaisjäännösinventointi maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein näkymäalueanalyysi asukaskysely Avainhenkilöhaastattelu TV- ja radiosignaalimittaus vallitsevista signaalitasoista 5.3 Arvioitavat vaikutukset Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti kaavan toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä tuulipuiston rakentamisen, käytön että käytöstä poiston vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. YVA-tarveharkinnan yhteydessä on arvioitu keskeisten vaikutusten syntyvän yhteisvaikutuksista muiden tuulivoimahankkeiden kanssa, etenkin maiseman, linnuston ja melun osalta. Muita hankkeessa merkittäväksi koettuja vaikutuksia pyritään tunnistamaan kaavoitusprosessin aikana lausuntojen, muistutusten sekä sidosryhmätyöskentelyn kautta. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Vaikutusten arvioinnin menetelminä käytetään analyyseja, asiantuntija-arvioita, kartta- ja ilmakuvatulkintoja sekä maastotulkintoja. Keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat: vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja elinkeinoihin vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön liikennevaikutukset vaikutukset ilmastoon meluvaikutukset ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (mm. asuminen, metsästys, virkistys) vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin vaikutukset muuttolinnustoon vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin turvallisuusvaikutukset vaikutukset puolustusvoimien toimintaan (mm. tutkavaikutukset, kiinteät linkkiyhteydet) lentoestevaikutukset sähkönsiirron vaikutukset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutukset voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä. 5.4 Kaavoituksen yhteydessä laadittavat selvitykset Kaavoituksen yhteydessä ei lähtökohtaisesti suunnitella tehtävän uusia selvityksiä. Uusia, täydentäviä selvityksiä tehdään, mikäli voimalapaikkojen, tiestön tai sähkönsiirron sijoittelussa tapahtuu YVA-menettelyn jälkeen siirtoja alueille, joita ei YVA:ssa ole selvitetty. 6. OSAYLEISKAAVOITUKSEN AIKATAULU JA VAIHEET Kalajoen kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaupunki ja hankevastaava ovat laatineet hankkeesta kaavoitussopimuksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto asetetaan mielipiteen kuulemista varten nähtäville vuodenvaihteessa Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Tämän jälkeen laaditaan osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville alkukesällä 2016 ja josta pyydetään viranomaisten lausun- LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16 not. Tavoitteena on, että osayleiskaava saatetaan kaupungin hyväksymiskäsittelyyn loppukesästä Osayleiskaavan hyväksyy Kalajoen kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavoituksen aikataulu kytkeytyy samanaikaisesti käynnissä olevan tuulipuistohankkeen YVA-menettelyyn. Kaavoituksessa tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit tuotetaan YVAmenettelyssä. Myös kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä järjestettävät yleisötilaisuudet ja nähtävilläolo- ja lausuntoajat pyritään sijoittamaan samaan ajankohtaan, mikäli se on mahdollista. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen joulukuussa Kuva 10. Osayleiskaavoituksen päävaiheet ja aikataulu. 7. MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA 7.1 Tiedottaminen Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen sekä luonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan seuraavilla tavoilla: - Ilmoituksina, kuulutuksina ja tiedotteina sanomalehdessä - Kalajoen kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla - Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksien yhteydessä Viralliset kuulutukset julkaistaan paikallisessa Kalajokiseutu-lehdessä, Kalajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. 7.2 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (Taulukko 1). Osallisia ovat myös LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

20 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17 viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Taulukko 1. Osalliset Maanomistajat Maanomistajat, jakokunnat ja muut kaava-alueen ja sen lähialueiden maanomistajat ja alueiden haltijat Kiinteistönomistajat Lähiympäristön loma-asukkaat Yrittäjät asukkaat, Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Digita Oy Elinkeinoelämän yhdistykset Energiayhtiöt Fingrid Oyj Finavia Oyj Kalajoen ilmailukerho Kylätoimikunnat ja -yhdistykset Asukasyhdistykset Maa- ja kotitalousnaiset Maamiesseurat Nuorisoseurat Luonnonsuojeluyhdistykset ja -piirit Kalajoen luonnonsuojeluyhdistys Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys WWF Suomi WWF:n merikotkatyöryhmä Metsänhoitoyhdistykset Metsästysseurat ja -yhdistykset MTK Keski-Pohjanmaa Museo- ja kotiseutuyhdistykset Riistanhoitoyhdistykset Ilmatieteen laitos Muut mahdolliset yhteisöt Viranomaistahot Kalajoen kaupungin tekninen lautakunta Kalajoen kaupungin maaseututoimikunta Kalajoen kaupungin ympäristölautakunta Kalajoen kaupungin terveysviranomainen Jokilaaksojen pelastuslaitos Liikennevirasto Museovirasto Oulun Maaseutukeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentin esikunta Suomen Turvallisuusverkko Oy (STUVE Oy) Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Muut viranomaiset harkinnan mukaan 8. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA Alueen osayleiskaavoituksen osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuu 1. yleisötilaisuuksissa 2. mielipiteen toimittamisella kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta nähtävilläolon aikana 3. muistutuksen kirjoittamisella kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana 4. ottamalla suoraan yhteyttä kaupungin tai konsultin edustajiin LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

21 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18 Taulukko 2. Osayleiskaavaprosessin vaiheet ja eri vaiheisiin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt SUUNNITTELU- VAIHE SUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN KUNNAN JA VIRAN- OMAISTEN KÄSITTELY ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN 1. OHJELMOINTI- JA SELVITYS- VAIHE 10/ / VALMISTELU- VAIHE, KAAVA- LUONNOS 06/ / KAAVAEHDO- TUSVAIHE 03 06/2016 Yleisten tavoitteiden asettelu, lähtötietojen kokoaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Perusselvitykset, tiedonkeruu ja analyysi Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen luonnos työstetään kaavaehdotukseksi. Vastineen laatiminen muistutuksiin ja lausuntoihin Kaavoituspäätös, Kaupunginhallitus 12/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen 05/2015 Erillisselvitykset Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Viranomaisneuvottelu ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville mielipiteen kuulemista varten Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus asetetaan kunnassa nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 2. viranomaisneuvottelu Osallisilla on mahdollisuus esittää ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Mielipiteen esittäminen valmisteluaineistosta kirjallisesti ja suullisesti nähtävilläolon aikana Yleisötilaisuus 01/2016 Mahdolliset muistutukset kirjallisesti nähtävilläolon aikana Yleisötilaisuus 05/2016 OAS nähtävillä kaupunginvirastossa ja kaupungin Internet-sivuilla Kuulutus OAS:n nähtävilläolosta paikallislehdissä, virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla Luonnos ja muu valmisteluaineisto nähtävillä kaupunginvirastossa ja Internet-sivuilla Kuulutus paikallislehdissä, virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla Ehdotus nähtävillä kaupunginvirastossa ja Internet-sivuilla Kuulutus paikallislehdissä, virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla 4. HYVÄKSYMIS- VAIHE 07-08/2016 Kaava-asiakirjojen ja vastineiden viimeistely Kaavan hyväksymiskäsittely kaupungissa Muistutusten ja lausuntojen käsittely Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Mahdolliset valitukset hyväksymispäätöksestä osoitetaan hallintooikeudelle Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdissä, virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille 9. KUKA VALMISTELEE JA OHJAA Kaavoitustyötä ohjaa Kalajoen elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Kaavakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

22 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma MISTÄ SAA TIETOA Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Kalajoen kaupungin Teknisistä palveluista / Maankäyttöpalveluista tai Rambollin yhteyshenkilöiltä. Kalajoen kaupunki Kalajoentie KALAJOKI Ramboll Finland Oy Kampusranta 9 C SEINÄJOKI Riina Jorasmaa Kaavasuunnittelija p riina.jorasmaa[at]kalajoki.fi Liisa Märijärvi-Vanhanen Projektipäällikkö p liisa.marijarvi-vanhanen[at]ramboll.fi Terho Männistö Kaavoitusteknikko p terho.mannisto[at]kalajoki.fi Elina Saine Projektikoordinaattori p elina.saine[at]ramboll.fi Winda Power Oy Tekniikantie ESPOO Hannu Rantapää Project Manager p hannu.rantapaa[at]winda.fi Tietoa kaavoituksesta on saatavissa myös kaupungin internet-osoitteesta Yleistietoa kaavoituksesta ja tuulivoimasta löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteista Elinympäristö Tuulivoimarakentaminen LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

23 LUONTOSELVITYS 16X Hankealueella saalistava pohjanlepakko TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuiston luontoselvitykset LIITE 2 LUONTOSELVITYS

24 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

25 1 Sisältö 1 TAUSTA 2 2 KASVILLISUUS Kasvillisuuden yleiskuvaus Suojeltavat ja monimuotoisuuden kannalta huomioitavat kohteet Vaikutukset kasvillisuuteen 13 3 LINNUSTO Selvitysmenetelmät Pesimälinnustoselvitykset Pöllöselvitys Kanalintujen soidinpaikat Muutonseurannat Arviointimenetelmät ja niihin liittyvät epävarmuudet Pesimälinnusto ja linnustollisesti huomionarvoiset alueet Vaikutukset pesimälinnustoon Muuttava linnusto Yleiskuvaus Lajikohtainen tarkastelu Vaikutukset muuttolinnustoon 34 4 LIITO-ORAVA JA VIITASAMMAKKO Liito-orava (Pteromys volans) Viitasammakko (Rana arvalis) 37 5 LEPAKOT Suomen lepakot ja lepakoiden suojelu Lepakot ja tuulivoima Alueet ja menetelmät Tulokset Tulokset Johtopäätökset 43 6 MUU ELÄIMISTÖ Vaikutukset muuhun eläimistöön 45 7 VIITTEET 46 Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

26 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola, FM Annemari Kari, FM Ella Kilpeläinen, FM Harri Taavetti Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A OULU Tel Fax Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

27 1 TAUSTA Winda Power Oy suunnittelee maksimissaan 20 voimalayksikön tuulipuistoa Kalajoella sijaitsevalle Läntisten alueelle. Hankealue sijaitsee n. 5 km Kalajoen keskustan eteläpuolella (Kuva 1-1). 2 Kuva 1-1. Läntisten suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti. Selvitysalueella tehtiin luontoselvitykset maastokausilla Alueelta selvitetyt eliöryhmät ja maastokäynnit on koottu taulukkoon (Taulukko 1-1). Selvitetyt alueet on esitetty kartalla (Kuva 2-1). Hankealueelle on tehty kasvillisuusselvitys myös vuonna 2013 (Luonto-osuuskunta Aapa), selvitys ajoittui kuitenkin maastokauden ulkopuolelle ( ). Taulukko 1-1. Läntisten alueelle vuosina tehdyt maastoselvitykset. luontoselvitys maastokäynnit pesimä- ja muuttolinnusto, maalis-marraskuu 2014 (Aappo Luukkonen, Pekka Majuri, pöllöt, kanalintujen William Velmala, Toni Eskelin) soidinpaikat maalis-kesäkuu 2015 William Velmala, Toni Eskelin liito-orava (Tiina Sauvola) lepakot , ja , (Annemari Kari) kasvillisuus viitasammakko ja (Tiina Sauvola) potentiaaliset elinympäristöt liito-orava- ja kasvillisuusselvityksen yhteydessä Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

28 Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämässä Eliölajit-tietojärjestelmässä oli yksi havaintotieto uhanalaisen lajin esiintymästä hankealueen ympäristöstä, hankealueella uhanalaisia lajihavaintoja ei ollut tehty (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ). 3 2 KASVILLISUUS 2.1 Kasvillisuuden yleiskuvaus Läntisten alue sijaitsee keskiboreaalisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjanmaan osa-alueella. Suomen suoaluejaossa alue kuuluu Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaat - alueeseen. (Maanmittauslaitos 2015). Korkokuvaltaan tasainen hankealue on maa- ja metsätalousvaltaista. Alueen maisemaa hallitsevat laajat, viljellyt peltoaukeat. Niiden ympärillä on pääosin mäntyvaltaisia, nuoria talousmetsiä sekä ojitettuja rämeitä. Hankealueen pohjoispuoliskon kangasmaakuviot ovat huomattavan kivisiä, alueella on runsaasti ns. maankohoamisrantakivikkoja. Alueen eteläpuoliskoa hallitsevat hankealueen eteläpuoleiselta harjujaksolta levinneet rantadyynivallit ja niiden väliset ns. rantakaartosuot. Läntisten alueelle suunnitellut tuulivoimalat on esitetty kartalla. Samalla kartalla on myös luontoselvityksissä vuosina selvitetyt kohteet (Kuva 2-1). Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella voimalanpaikat on sijoitettu valtaosin luonnontilaltaan muuttuneille alueille kuten peltoaukeille, metsänreunoille peltoalueiden läheisyyteen tai metsäojitusalueille. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

29 4 Kuva 2-1. Läntisten alueelle suunnitellut tuulivoimalat karttapohjalla. Alueet selvitetty vuosina Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

30 Tuulivoimala 1 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee keski-ikäisellä mäntypuustoisella tuoreella kankaalla (VMT). Männyn seassa kasvaa runsaasti koivutaimea ja muutamia kuusia. Kenttäkerros koostuu puolukasta (Vaccinium vitis-idaea) ja mustikasta (Vaccinium myrtillus), joiden seassa kasvaa jonkun verran suopursua (Ledum palustre). Alue on kivikkoista. Voimalalle suunniteltu tie kulkee osittain pellon reunalla ja osittain samankaltaisessa metsässä sekä ojituksien alueella. 5 Kuva 2-2. Voimalapaikan 1 alueella olevaa tuoretta mäntykangasta. Tuulivoimala 2 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee keski-ikäisellä kuivahkolla ja kivikkoisella mäntypuustoisella kankaalla (EVT). Kenttäkerroksessa dominoi puolukka. Voimalalle suunniteltu tie kulkee ojitetun ja soistuneen mäntyvaltaisen tuoreen kankaan (VMT) kautta. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

31 Tuulivoimala 3 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee nuoressa mäntyvaltaisessa kasvatusmetsässä. Puusto on erittäin tiheää ja mäntyjen ohella kasvaa koivun ja pihlajan taimia. Kenttäkerros on vielä nuori, tyypillistä nuoren talousmetsän kasvillisuutta kuten muutamia puolukan varpuja, metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja oravanmarja (Maianthemun bifolium). Voimalalle suunniteltu tie kulkee pellon kautta. 6 Kuva 2-3. Voimalan 3 alueella on nuorta kangasmetsää. Tuulivoimala 4 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee uudella pellolla. Pellon vieressä on sekapuustoista soistunutta tuoretta kangasta (VMT). Olemassa oleva metsätie sijaitsee suunnitellun voimalan välittömässä läheisyydessä ja uutta tienpohjaa tarvitsee rakentaa vain olemassa olevalle pellolle. Kuva 2-4. Voimalapaikan 4 uutta peltoa. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

32 Tuulivoimala 5 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee ojitetulla sekapuustoisella (mänty ja kuusi dominoi, seassa myös koivu) tuoreella kankaalla (VMT). Kenttäkerroksessa dominoi mustikka, jonka seassa kasvaa muun muassa metsätähti (Trientalis europeae) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Voimalalle suunniteltu tie kulkee samaisella soistuneella kankaalla. 7 Kuva 2-5. Voimalapaikan 5 tuoretta kangasmetsää, jonka kenttäkerroksessa esiintyy metsäalvejuuri. Tuulivoimala 6 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee kuivalla mäntypuustoisella kankaalla (ECT), jossa on myös pienialaisia kuivahkon (EVT) ja tuoreen (VMT) kankaan piirteitä. Poronjäkälien ohella kasvaa puolukkaa ja mustikkaa. Voimalalle suunnitellulla tiellä on muutamia kallioita ja kivikkoja. Suunnitellun voimalan välittömässä läheisyydessä on Maijankallio niminen alue, joka on luonnon kannalta arvokasta kalliometsää. Puusto Maijankalliolla on nuorta mäntyä ja alueella on nähtävissä vanhoja harvennuksia. Alue on kuitenkin luonnontilaisen kaltainen metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kuva 2-6. Voimalapaikan 6 välittömässä läheisyydessä esiintyvä metsälainmukainen Maijankallion kalliometsä. LIITE 2 Copyright Pöyry Finland Oy LUONTOSELVITYS

33 Tuulivoimala 7 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee mäntypuustoisella kallioisella karukkokankaalla (CIT). Metsän kenttäkerros koostuu poronjäkälistä. Kallioiden välissä on soistuneita ja osittain ojitettuja metsiä, joiden kenttäkerroksessa vallitsevat kanerva (Calluna vulgaris) ja suopursu. Kalliometsät ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Voimalalle suunniteltu tie kulkee mäntypuustoisella kankaalla sekä osin kalliometsän alueella. 8 Kuva 2-7. Voimalapaikan 7 metsälain mukaista jäkäläkalliota. Tuulivoimala 8 Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee kuivahkossa mäntytaimikossa (EVT). Kenttäkerroksessa on puolukan ja mustikan ohella muutamia poronjäkäliä. Voimalalle suunniteltu tie kulkee ojitetun ja soistuneen mäntykankaan läpi. Suunniteltu voimala jäi pois suunnitelmista. Tuulivoimala 9 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee nuorehkolla mäntyvaltaisella kuivahkolla kankaalla (EVT). Voimalalle suunniteltu tie kulkee ojitettujen ja soistuneiden kankaiden läpi. Tuulivoimala 10 (VE1, VE2) Voimalanpaikka sijaitsee metsäojitettujen soistuneiden kankaiden ja rämemuuttumien ympäröimällä matalalla kangasmaakumpareella, metsäautotien läheisyydessä. Alueella kasvaa nuorta kuivahkoa mäntykangasta (EVT), jossa on sekapuuna runsaasti hieskoivun taimia. Metsikkö on paikoin kivikkoinen ja paikoin soistunut, varvikossa esiintyy metsälajien lisäksi suopursua ja juolukkaa (Vaccinium uliginosum). Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

34 9 Kuva 2-8. Voimalapaikan 10 nuorta kuivahkoa mäntykangasta. Tuulivoimala 11 Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee jäkäläisessä kalliometsässä. Alue on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Suunniteltu voimala jäi pois suunnitelmista. Tuulivoimala 12 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijoittuu ojitusten muuttamalle, suopursuvarvikon dominoimalle isovarpurämelle (IR). Voimalapaikalle suunniteltu tie kulkee samanlaisessa ympäristössä. Voimalapaikan eteläpuolella on kivikkoista ja kallioista sekapuustoista kuivahkoa kangasta (EVT). Tämä voidaan lukea metsälain mukaisiin tärkeisiin elinympäristöihin. Tuulivoimala 13 (VE1, VE2) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee viljelyskäytössä olevalla vehnäpellolla. Voimalapaikalle suunniteltu tie kulkee niin ikään pellolla. Tuulivoimala 14 (VE1 -VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee viljelyskäytössä olevalla pellolla. Voimalapaikalle suunniteltu tie kulkee niin ikään pellolla. Tuulivoimala 15 (VE1 -VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee heinäpellolla. Voimalapaikan luoteispuolella on mänty-hieskoivupuustoista ja kivikkoista kuivahkoa kangasta, länsi- ja itäpuolelta pelto rajautuu nuoriin sekapuustoisiin (mänty-koivu) metsiin, ojituksen muuttamiin rämeisiin ja talousmetsiin. Voimalapaikalle suunniteltu tie kulkee pellon reunalla. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

35 Tuulivoimala 16 (VE1 VE3) Voimalapaikka sijaitsee peltoalueiden välisellä kasvatusmetsälohkolla, alueen läheisyydessä kulkee peltoalueiden poikki linjattu tie. Voimalanpaikka on sekapuustoisessa (mänty-hieskoivu), raivatussa kasvatusmetsässä, jonka metsätyyppi lähenee lehtomaista kangasta (GOMT). Kenttäkerroksessa esiintyy runsaasti nurmilauhaa (Deschampsia cespitosa). Aluetta halkoo ojitus. Tien pohjoispuolinen, kapea ja kuusipuustoinen metsäalue on vasta raivattu. 10 Kuva 2-9. Voimalapaikan 16 sekapuustoista kasvatusmetsää. Tuulivoimala 17 (VE1 -VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee uudella peltoaukiolla. Voimalan välittömässä läheisyydessä on metsästysmaja. Voimalalle suunniteltu tie kulkee olemassa olevaa polkua pitkin pellon reunalla ja ojitetuissa suometsissä. Tuulivoimala 18 (VE1 -VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee viljelyskäytössä olevalla pellolla. Myös voimalalle suunniteltu tie kulkee pellon poikki. Tuulivoimala 19 (VE1 -VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee pellon reunalla. Suunnitellun voimalan vieressä on hiekkapohjaista mäntypuustoista kuivahkoa kangasmetsää (EVT). Tie voimalalle kulkee pellon poikki. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

36 11 Kuva Voimalapaikan 19 välittömässä läheisyydessä olevia vanhoja hiekkaisia rantadyynejä. Puusto on keski-ikäistä mäntyä. Tuulivoimala 20 (VE1 VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee mäntypuustoisella rämemuuttumalla kangasmetsäisten rantadyynivallien ja rantakaartosoiden alueella. Tie voimalapaikalle kulkee rämemuuttuman ja kankaiden poikki. Tuulivoimala 21 (VE1 VE3) Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee viljelykäytössä olevalla peltoalueella, joka rajautuu pohjoisessa ja lännessä rantadyynivallien kapeisiin kankaisiin ja ojituksen muuttamiin rantakaartosoihin. Voimalalle suunniteltu tie kulkee pellon poikki. Kuva Voimalapaikan 21 läheisyydessä pellon reunalla olevia rantadyynivalleja. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

37 Tuulivoimala 22 (VE1 VE3) Suunniteltu voimalanpaikka ja voimalalle suunniteltu tie sijaitsevat viljelykäytössä olevalla peltoalueella. 12 Tuulivoimala 23 Suunniteltu voimalanpaikka sijaitsee viljelyskäytössä olevalla pellolla. Tie suunnitellulle voimalalle kulkee mäntypuustoisen kuivahkon kankaan (EVT) kautta. Kuivahkojen rantadyynien välissä on myös soistumia. Suunniteltu voimala jäi pois suunnitelmista. 2.2 Suojeltavat ja monimuotoisuuden kannalta huomioitavat kohteet Selvitetyt tuulivoimaloiden sijoituspaikat ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaltaan eriasteisesti muuttuneita: peltoalueita, talousmetsiä tai ojitusten muuttamia kosteikkoja. Selvitetyistä voimalapaikoista voimalan 7 alueella sekä voimaloiden 6 ja 12 välittömässä läheisyydessä esiintyy metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä; vähätuottoisten kitu- ja joutomaan elinympäristöjen kallioisia ja kivikkoisia metsiä. Alueen metsät eivät ole täysin luonnontilaisia vaan luonnontilaisen kaltaisia. Myös metsälakikohteissa on havaittavissa jälkiä metsätaloudesta, niitä on muun muassa harvennettu. Alueet on esitetty kuvassa Kuva Alueen eteläosassa sijaitsevat rantadyynivallit ja niiden väliset ns. rantakaartosuot ovat monin paikoin ihmistoiminnan muokkaamia. Rantakaartosoiden kasvillisuus on tavanomaista rämekasvillisuutta eikä selvitetyiltä alueilta havaittu esim. arokosteikoiksi luokiteltavia luontotyyppejä. Muilla suunnitelluilla voimalapaikoilla tai niiden välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse kasvillisuuden tai kasviston osalta suojeltavia tai luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita kuten metsälakikohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä. Valtion ympäristöhallinnon rekisterissä ei ollut alueelta tai sen lähiympäristöstä tietoja uhanalaisista tai huomioitavista lajiesiintymistä eikä niitä havaittu maastoselvitysten yhteydessä. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

38 13 Kuva Selvitysalueella esiintyvät huomioitavat luontokohteet: metsälain mukaiset kivikkoiset ja kallioiset metsät. 2.3 Vaikutukset kasvillisuuteen Tuulivoimahankeen kasvillisuusvaikutukset keskittyvät rakennusvaiheeseen. Toiminnan aikaiset sekä toiminnan jälkeen aiheutuvat vaikutukset liittyvät lähinnä kasvillisuuden palautumiseen toiminta-alueille. Rakentamisesta aiheutuu kasvillisuusvaikutuksia, kun puustoa kaadetaan ja maaperää muokataan tuulivoimaloiden, sähköaseman, huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoituspaikoilla. Näillä alueilla olemassa oleva kasvillisuus häviää tai muuttuu. Teiden rakentaminen puolestaan patoaa pintavesiä, mikä voi aiheuttaa paikallisia, pienialaisia kasvillisuusvaikutuksia. Suoalueilla teiden reunaojat voivat vaikuttaa kosteikon vesitalouteen. Laajemmassa mittakaavassa uusi rakentaminen aiheuttaa metsäalueiden pirstoutumista. Rakentamisen kasvillisuusvaikutukset ovat suurimmat luonnontilaisilla alueilla. Talousmetsissä hakkuut ja harvennukset vaikuttavat kasvillisuuteen joka tapauksessa. Myös ojitetuilla soilla ojitukset ovat jo muuttaneet soiden luonnontilaa ja sitä kautta kasvillisuutta. Varsinaisten rakennusalueiden ulkopuolista kasvillisuutta voi vaurioitua muun muassa työkoneiden liikkumisen vuoksi. Muilla kuin rakennettavilla alueilla vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja kasvillisuus palautuu vähitellen luontaisesti. Rakentamisesta voi aiheutua myös välillisiä vaikutuksia ympäröivien alueiden kasvillisuuteen lisääntyvän Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

39 reunavaikutuksen vuoksi. Kasvupaikan muuttumisesta avoimemmaksi hyötyvät ns. pioneerilajit eli kasvillisuuden kehitysvaiheiden ensimmäiset lajit. Esimerkiksi teiden varsilla kasvillisuus vaihtuisi metsäkasvillisuudesta avoimien alueiden lajistoksi. Kasvillisuusmuutosten seurauksena vaikutuksia voi aiheutua myös muulle eliöstölle. Yhden tuulivoimalan rakentamis- ja asennusalue on kooltaan noin 0,2 hehtaaria. Puustoa poistetaan rakentamisalueen ympäriltä noin 0,3-0,5 hehtaarin alalta. Hankevaihtoehdossa VE1 voimaloita rakennettaisiin 20, joten rakentamis- ja asennusalueiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi 4 hehtaaria ja puustoa poistettaisiin maksimissaan 10 hehtaarin alalta. Vaihtoehdossa VE2 voimaloita rakennettaisiin korkeintaan 11, joten rakentamis- ja asennusalueiden pinta-ala olisi 2,2 hehtaaria ja puustoa poistettaisiin maksimissaan 5,5 hehtaarin alalta. Hankevaihtoehdossa VE3 voimaloita rakennettaisiin 9, joten rakentamis- ja asennusalueiden yhteenlaskettu pintaala olisi 1,8 hehtaaria ja puustoa poistettaisiin maksimissaan 4,5 hehtaarin alalta. Käytännössä puuston poistotarve on kuitenkin vähäisempi, sillä osa voimalapaikoista sijaitsee valmiiksi avoimilla alueilla. Huoltoteiden rakentamisessa pyritään käyttämään hyväksi alueella olemassa olevia tielinjoja. Kokonaan uutta tietä alueelle rakennettaisiin hankevaihtoehdossa VE1 noin 8,4 kilometriä, vaihtoehdossa VE2 noin 4,5 kilometriä ja vaihtoehdossa VE3 noin 3,9 kilometriä. Teiden minimileveys on viisi metriä ja reunojen leveys yksi metri, kaarteissa tie on leveämpi. Puustoa raivataan tiealueelta noin metrin leveydeltä. Näin uusien teiden vaatima pinta-ala olisi noin 12,6 16,8 hehtaaria (VE1), noin 6,8-9 hehtaaria (VE2) ja noin 5,9 7,8 hehtaaria (VE3). 14 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Lähes kaikki Läntisen hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat on sijoitettu peltoalueille tai luonnontilaltaan muuttuneisiin talousmetsiin. Voimalanpaikan 7 alueelle sijoittuu metsälakikohteiksi luokiteltava kallioinen ja kivikkoinen metsä. Voimalapaikkojen 6 ja 12 välittömässä läheisyydessä sijaitsee samainen metsälakikohteeksi luokiteltava kalliokohde. Muiden voimalapaikkojen välittömään lähiympäristöön ei sijoitu luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita, uhanalaisten tai huomioitavien kasvilajien esiintymiä. Voimalapaikan 7 alueelle sijoittuva kallioinen metsä ei ole luonnontilainen, kohteella on nähtävissä metsätaloustoimien vaikutukset. Puusto on nuorta, eikä lahopuustoa esiinny. Voimalan ja tien rakentaminen heikentää juuri kyseisen kalliokohteen luontoarvoja. Vastaavanlaisia kohteita on myös muualla hankealueella, joten voimalan 7 rakentaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia koko hankealueen kalliokohteiden luonnon monimuotoisuuteen. Voimalapaikan 6 läheisyydessä sijoittuva kalliokohde sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä. Kohteelle ei arvioida kohdistuvan haittaa voimala- tai tierakentamisesta etäisyydestä johtuen. Voimalapaikan 12 läheisyydessä sijoittuva kalliokohde sijaitsee lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä. Kohde on syytä huomioida rakentamistoimien aikana, jolloin sille ei arvioida kohdistuvan haittaa voimala- tai tierakentamisesta. Hankealueen eteläosaan sijoittuvat rantadyynivallit ja rantakaartosuot ovat jo nykyisellään osin ihmistoiminnan muokkaamia, pelloiksi raivattuja ja ojitettuja. Hankealueen viereen sijoittuva Hietapakan alueen luonnontilaiset rantadyynit ja rantakaartosuot jäävät toimintojen ulkopuolelle eikä niihin kohdistu vaiktuksia. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

40 Tuulivoimarakentamisesta ei arvioida aiheutuvan laajemmin haittaa alueen rantadyynivalleille ja rantakaartosoille. Hankkeen vaikutukset alueen metsien pirstoutumiseen arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, kun huomioidaan hankkeen sijoittuminen maatalousvaltaiselle alueelle sekä alueella jo oleva metsätieverkosto sekä metsätaloustoimet. Tuulivoimahankkeen vaatima rakentaminen on suhteellisen pienialaista ja kohdistuu suurelta osin muokatuille alueille. Läntisten hankealueen maisemaa hallitsevat laajat peltoaukeat. Alueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia talousmetsiä, kosteikot ovat tehokkaasti ojitettuja. Hankealueen pohjoispuoliskon metsäalueet ovat huomattavan kivikkoisia, eteläpuoliskoa hallitsevat hankealueen eteläpuoleiselta harjujaksolta levinneet rantadyynivallit ja niiden väliset rantakaartosuot. Suurimmaksi osaksi selvitetyt tuulivoimalanpaikat sijoittuvat luonnontilaltaan muuttuneille alueille (pellot, talousmetsät, suomuuttumat). Voimalapaikalla 7 sekä voimalapaikkojen 6 ja 12 välittömässä läheisyydessä esiintyy metsälain mukaisia kivikkoisia ja kallioisia metsiä. Voimalanpaikoilla ei sijaitse kasviston osalta suojelullisesti tai luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia lajeja LINNUSTO Vuosina 2014 ja 2015 toteutetuissa linnustoselvityksissä selvitettiin Kalajoen Läntisten tuulivoimapuistoalueen pesimä- ja muuttolinnustoa maalis kesäkuussa 2014 ja 2015 sekä syys-lokakuussa 2014 tehdyillä maastoinventoinneilla. Maastotyöt ja raportoinnin ovat suorittaneet FM, biologi William Velmala sekä ympäristöasiantuntijat Toni Eskelin ja Harri Taavetti. Selvitysmenetelmiin liittyvät epävarmuustekijät on kuvattu kunkin menetelmän yhteydessä. 3.1 Selvitysmenetelmät Pesimälinnustoselvitykset Pesimälinnustoselvityksen tarkoituksena oli selvittää tuulivoimaloiden lähiympäristön linnuston yleiskuva sekä erityisesti uhanalaisten, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien tai muutoin suojelullisesti huomionarvoisten lintulajien esiintyminen (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, Rassi ym. 2010). Pesimälinnustoselvityksiä on tehty vuosina 2014 ja Vuonna 2014 selvitykset kohdennettiin silloisen hankesuunnitelman mukaisten yhdeksän voimalayksikön ympäristöön. Tehtyjen selvitysten jälkeen hankesuunnitelma muuttui merkittävästi, jonka myötä voimalamäärä nousi 20:een. Tämän vuoksi pesimälinnustoselvitystä täydennettiin uusien ja muuttuneiden voimalapaikkojen osalta samoilla menetelmillä tehdyillä selvityksillä kesän 2015 aikana. Vuoden 2014 osalta ensimmäinen laskenta suoritettiin ja toinen Vuoden 2015 selvitysten ensimmäinen laskentakerta suoritettiin ja toinen Maastoinventoinnit suunnattiin alueille, jotka arvioitiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun ja ennakkotietojen perusteella linnustollisesti keskeisimmiksi ja joille arvioitiin voivan aiheutua linnustovaikutuksia (tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

41 lähiympäristöineen sekä niille johtavat tielinjaukset). Kunkin suunnitellun voimalapaikan ympäristön pesimälinnustoa selvitettiin kiertolaskennoilla. Kiertolaskenta suoritettiin linnustonseurannan kartoituslaskennan havainnointiohjetta (Koskimies & Väisänen 1988) mukaillen siten, että laskentakierroksia kutakin voimalaaluetta kohti oli kaksi. Laskennat tehtiin otollisessa säässä ja aamuyöllä aamulla ennen kello 9:00, jolloin linnut laulavat aktiivisesti ja ovat helpoiten havaittavissa. Laskentaalue kattoi kaikkien vuoden 2014 ja 2015 mukaisten hankesuunnitelmien voimalapaikkojen ympäristön 500 m säteellä (Kuva 2-1). Laskenta-alue käytiin läpi siten, että luonnontilaiset biotoopit kartoitettiin noin 50 m välein. Luonnontilansa menettäneet kohteet, kuten hakkuut, ojitetut suot, taimikot ja pellot kartoitettiin väljemmällä tarkkuudella. Suojelullisesti huomionarvoisten lajien havaitsemisen tehostamiseksi yleisimmät ja runsaimmat varpuslinnut jätettiin yksilötasolla kirjaamatta. Kartoitusten yhteydessä pyrittiin tunnistamaan myös ne biotoopit, joilla linnustolliset arvot saattaisivat olla merkittävät sekä suunniteltujen voimalapaikkojen ympäristössä että muualla selvitysalueella lähiympäristöineen. Tällaiset kohteet siis kartoitettiin myös mainitun 500 metrin säteen ulkopuolelta. Sähkönsiirtoreitin osalta ei tehty maastoselvityksiä, koska Läntisten tuulivoimahanke tullaan liittämään hankealueen läpi kulkevaan Fingridin olemassa olevaan voimajohtoon. Uutta johtokäytävää ei siis tarvitse raivata ja tämän hetkisen suunnitelman mukaan myöskään olemassa olevaa johtokäytävää ei tarvitse leventää. Näin ollen myöskään linnustoon kohdistuvia vaikutuksia ei aiheudu. Tulosten perusteella arvioitiin tuulivoimarakentamisen mahdollisia vaikutuksia alueen pesimälinnustoon. Arvioinnin tuloksena selvitysalueella havaitut merkitykselliset lajihavainnot ja hankealueella sijaitsevat potentiaalisesti linnustollisesti arvokkaat alueet rajattiin kartalle. Kartoitustulosten lisäksi kuvioiden tulkinnassa käytettiin apuna sekä kasvillisuuskartoitusten tuloksia että alueen ilmakuvia. Pesimälinnustoselvityksen osalta epävarmuustekijät liittyvät lähinnä linnuston vuosittaisvaihteluun, mikä heikentää tehtyjen maastoselvitysten tulosten yleistettävyyttä pitkälle aikavälille. Selvityksiä tehtiin kahden pesimäkauden aikana, mutta ne kohdennettiin pääasiassa eri alueille. Yhden vuoden selvitysten perusteella ei pystytä havaitsemaan kaikkia tarkasteltavalla alueella pesiviä lajeja tai yksilöitä. Kaikki alueen pesimälinnustoon kuuluvat lajit ja yksilöt eivät myöskään välttämättä pesi kyseisellä alueella juuri selvitysvuotena. Osin näitä puutteita paikkaa biotooppitarkastelu, jossa asiantuntija-arviona arvioitiin kyseisen tarkastelualueen biotoopin soveltuvuutta suojelullisesti arvokkaimmille lajeille Pöllöselvitys Hankealueella ja sen lähiympäristössä esiintyvää pöllölajistoa on selvitetty niin ikään vuosina 2014 ja Molempina vuosina alueella käytiin kahtena yönä ( ja sekä ja ). Laskentamenetelmänä käytettiin pöllöjen yökuuntelumenetelmää (ns. point stop method) (Lundberg 1978, Korpimäki 1980, Korpimäki 1984), jossa ajamalla autolla alueen metsäteitä pitkin soidintavia pöllöjä pysähdytään kuuntelemaan 3 5 minuutiksi 500 metrin välein. Metsätieverkosto selvitysalueella on varsin kattava, joten koko selvitysalue lähiympäristöineen pystyttiin selvittämään hyvin teiltä käsin. Käynnit ajoittuivat klo ja välille, jolloin pöllöjen soidin on yleensä aktiivisimmillaan. Sää oli kaikilla käyntikerroilla kuunteluun otollinen, eli lauha ja heikkotuulinen tai tyyni. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

42 Pöllöselvitys sisältää epävarmuuksia, joista suurimpana voidaan pitää pöllökantojen suurta vuosittaista alueellista vaihtelua. Tätä epävarmuustekijää lieventää huomattavasti se, että pöllöjen esiintymistä selvitettiin koko hankealueella kahden kevään aikana. Vuosi 2014 oli alueella suhteellisen heikko myyrävuosi, kun taas 2015 oli ravintotilanteeltaan parempi. Näin ollen nyt saadun tuloksen perusteella voidaan varsin luotettavasti arvioida alueen merkitystä eri pöllölajeille Kanalintujen soidinpaikat Erillistä kanalintuselvitystä ei varsinaisesti tehty, mutta muutontarkkailun yhteydessä kierrettiin kaikki hankealueen peltoalueet ja niillä havaitut soidintavat teeret merkittiin muistiin. Myös pesimälintukartoituksen aikana kesäkuussa kiinnitettiin huomiota kanalintuihin Muutonseurannat Muuttolinnustoselvitykset on tehty vuoden 2014 aikana. Vaikka hankesuunnitelma muuttui merkittävästi tehtyjen selvitysten jälkeen, se ei vaikuttanut hankkeen laajuuteen siinä määrin, että uusia muuttolinnustoselvityksiä olisi katsottu tarpeellisiksi. Vuoden 2014 selvitysten ja olemassa olevan aineiston perusteella pystytään luotettavasti arvioimaan muuttolintujen käyttämiä reittejä myös uuden hankealuerajauksen osalta. Lintujen kevätmuuttoa seurattiin välisenä aikana kymmenenä päivänä yhteensä 71,5 tuntia. Syysmuuttoa tarkkailtiin yhdeksänä päivänä välisenä aikana yhteensä 65 tuntia. Havainnoinnissa sovellettiin pistelaskennasta annettuja valtakunnallisia laskentaohjeita (Koskimies 1988). Käytännössä tämä tarkoitti muuttavien lintujen havainnointia kiikarin ja kaukoputken avulla hyvältä näköalapaikalta. Hankealueella ei maaston peitteisyyden vuoksi ollut aivan optimaalista havainnointipaikkaa. Tästä syystä muuttoa tarkkailtiin useasta havainnointipisteestä (Kuva 3-1). Tarkkailupaikat valittiin lintujen muuton sijoittumisen mukaan ja tarpeen mukaan niitä vaihdettiin tarkkailun aikana. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

43 18 Kuva 3-1 Vuoden 2014 muutontarkkailupisteet Havaituista linnuista kirjattiin ylös laji- ja yksilömäärätietojen lisäksi havaintoaika, ohituspuoli ja arvioitu etäisyys havaintopaikkaan nähden, lentokorkeus (0 50 m, m ja yli 250 m) ja lentosuunta. Myös selvät muutokset havaitussa lentosuunnassa ja -korkeudessa kirjattiin. Lisäksi huomioitiin tuulen suunta ja voimakkuus, jotta voitiin arvioida sen vaikutusta muuttoreitteihin. Muutontarkkailuissa huomiota kiinnitettiin erityisesti suurikokoisten lajien kuten laulujoutsenen, hanhien, kurjen ja päiväpetolintujen muuttoon. Havainnoidut päivät ja kellonajat pyrittiin ajoittamaan tarkasteltavien lajien muuton kannalta parhaisiin ajankohtiin. Pääasiassa havainnointia oli aamuisin ja aamupäivisin auringonnoususta eteenpäin, mutta myös iltapäivisin petomuuton aikaan. Tätä selvitystä varten toteutetun muutonseurannan epävarmuustekijät liittyvät lintujen muuttoreiteissä ja -kannoissa tapahtuvaan luontaiseen vuosittaisvaihteluun. Yhden muuttokauden kattavat selvitykset ovat usein vaikeasti yleistettävissä pidemmälle ajanjaksolle, koska lintujen muuttoreitit ja lentokorkeudet riippuvat muun muassa vallitsevasta säätilasta. Muutonseurantojen ajoittaminen tuulivoiman törmäysvaikutuksille herkkien lajien päämuuton aikaan ja tarkkailun keskittäminen niihin tarkoittaa väistämättä sitä, että osa alueen kautta muuttavasta linnustosta jää havainnoimatta. Lisäksi muutontarkkailun päivittäinen havainnointiaika ajoitettiin yleensä aamun ja alkuiltapäivän vilkkaimman muuton aikaan, joka on vain pieni osa valoisasta ajasta. Lintuja muuttaa merkittävässä määrin myös illalla ja etenkin yöllä, mutta alueen yömuutosta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

44 Lentokorkeuksien ja etäisyyksien arvioiminen sisältää aina jonkin verran havainnoijasta riippuvia virhelähteitä, jolloin ne ovat havainnoijan subjektiivisia arvioita. Tähän vaikuttaa myös havainnoijan muutontarkkailukokemus. Tarkkailupaikan vallitseva näkyvyys vaikuttaa havaittujen lintuyksilöiden kokonaismääriin. Tässä tarkkailussa käytetyiltä havainnointipaikoilta pystyi hallitsemaan hankealueen kokonaisuudessaan, mutta sen ulkopuolella muuttaneista linnuista vain korkeammalla lentäneet yksilöt. Vuosi 2014 oli kevään osalta poikkeuksellisen lauha ja useat lajit saapuivat huomattavasti normaalia aikaisemmin. Tämä oli erityisen huomattavaa joutsenen ja hanhilajien osalta, joiden päämuutto ajoittui maaliskuulle ja huhtikuun alkuun, jopa kolme viikkoa aikaisemmin kuin vuoden 2013 keväällä. Siten näiden lajien muutto ehti olla osin ohi ennen havainnoinnin alkamista. Tehtyjen muutonseurantojen tuloksista on kuitenkin saatu suhteellisen edustava yhden muuttokauden havaintoaineisto useiden hankealueen kautta muuttavien lajien yksilömäärästä ja muuttokäyttäytymisestä. Tämän lisäksi lintujen lukumääriä koskevia arvioita on täydennetty muulla olemassa olevalla havaintoaineistolla (FCG Finnish Consulting Group & Pöyry Finland 2012, Tuohimaa 2009, Toni Eskelin ja Harri Taavetti, henkilökohtaiset havainnot), joten kokonaismuuttajamääristä ja niissä tapahtuvista vuosittaisvaihteluista on saatu vähintään hyvä kuva Arviointimenetelmät ja niihin liittyvät epävarmuudet Suomessa tuulipuistoja on ollut toiminnassa vasta lyhyen ajan, joten tutkittua tietoa niiden mahdollisista vaikutuksista linnustoon ei juuri ole. Näin ollen tuulivoimapuistohankkeen suorat ja epäsuorat vaikutukset linnustoon ja eläimistöön on arvioitu biologien ja asiantuntijoiden laatimana asiantuntija-arviona maastoselvitysten ja olemassa olevien tietojen (aikaisemmat selvitykset, uhanalaisrekisterin tiedot, karttaaineistot, ilmakuvat) perusteella. Linnustoon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu huomioiden vaikutuksen kohteena olevien lajien suojelullinen arvo ja niiden herkkyys eri vaikutusmekanismeihin sekä toiminnan aiheuttaman haitan voimakkuus. Lisäksi on tarkasteltu linnustolle ja eläimistölle arvokkaiden kohteiden sijoittumista suhteessa voimalapaikkojen ja muiden rakenteiden suunniteltuun sijoittumiseen. Pääpaino arvioinnissa on suojelullisesti huomattavissa ja tuulivoiman vaikutuksille alttiiksi tiedetyissä lajeissa. Käytössä oleviin ympäristötietoihin ja vaikutusten arviointiin liittyy aina oletuksia ja yleistyksiä. Samoin käytettävissä olevat tekniset tiedot ovat vielä alustavia. Tiedon puutteet voivat aiheuttaa epävarmuutta ja epätarkkuutta arviointityössä. Maastoselvitysalueet on pääsääntöisesti tutkittu kattavasti, mutta kaikkia alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia lajeja ei ole välttämättä havaittu, mikä voidaan lukea epävarmuudeksi arviointiin. Luontovaikutusten arviointiin liittyy aina epätarkkuutta, sillä luonnon eri osatekijät muodostavat monimuotoisen verkoston, jossa yksittäisessä tekijässä tapahtuva muutos voi aiheuttaa vaikutuksia muuhun luontoon. Tästä hyvänä esimerkkinä on myyräkantojen vaihteluiden vaikutus pöllökantoihin. Biologiset prosessit ovat monimutkaisia eikä niiden ennustaminen ole kaikilta osin mahdollista. Myös sattumalla on huomattavaa merkitystä esim. yksittäisen lajiesiintymän havaitsemiseen. Tehdyt selvitykset ovat kuitenkin varsin kattavia, joten niiden avulla saatu kokonaiskuva alueen lajistosta ja sen merkityksestä voidaan pitää riittävänä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

45 3.3 Pesimälinnusto ja linnustollisesti huomionarvoiset alueet Hankealue sijoittuu sisämaahan ja sitä luonnehtii laajat pellot ja niiden väliset metsäsaarekkeet. Alueen metsät ovat nuoria ja voimakkaan metsätalouden piirissä. Vanhan metsän alueita ei hankealueella ole. Pellot ovat tehokkaasti viljeltyjä ja sarkojen väliltä puuttuu lintujen suosimat pensaikkovyöhykkeet. Suunniteltujen voimalapaikkojen ympäristö vastaa hyvin koko hankealueen habitaatteja. Pesimälinnustokartoituksissa havaittiin voimalapaikkojen ympäristössä 67 pesiväksi tulkittua lintulajia (Taulukko 3-1). Varpuslintujen osuus kartoitetuista lajeista oli hieman yli puolet mutta pareista lähes 80 %. Yleisimpiä lajeja olivat tarkemmin kartoittamatta jätetyt pajulintu, peippo ja metsäkirvinen. Alueen linnusto koostuu pääasiassa alueellisesti tyypillisistä metsien yleislinnuista, havumetsälinnuista sekä pellon ja rakennetun maan linnuista (luokittelu: Väisänen ym. 1998). Kartoitetuista lajeista avomailla runsaimmat olivat kiuru ja keltasirkku ja metsissä hernekerttu, harmaasieppo ja talitiainen. Ei-varpuslinnut Kanalintujen esiintyminen painottuu hankealueen pohjoisosien metsiin. Paikallisten metsästäjien mukaan metsokanta on vahva ja myös riekkoa esiintyy alueella, vaikka lajia ei linnustoselvityksissä havaittukaan (Nuorala, R., henk koht. tiedonanto). Hankealueella havaittiin yksi mahdollinen metson soidinalue, joka sijaitsi voimalapaikka 7:n vaikutusalueella. Paikalla havaittiin metsäautotiellä soiva koiras ja myöhemmin ruokaileva naaras. Teerien soitimia hankealueella tai sen lähiympäristössä oli kolme, joilla oli yhteensä noin 20 koirasta. Suurin soidin sijaitsi hankealueen keskiosan pellolla. Tällä soitimella oli enimmillään 11 koirasta. Tämä alue kuuluu voimalapaikkojen 14, 16 ja 18 vaikutusalueeseen. Muut soitimet olivat alueen pohjoisosassa voimalapaikkojen 1 4 vaikutusalueella ja eteläosassa voimalapaikka nro 21 vaikutusalueella. Näillä kummallakin paikalla oli enimmillään 5 6 lintua. Pesimäkartoituksissa tavattiin kolme teerinaarasta. Alueen ainoa peltopyypari piti reviiriä voimalapaikka 14:n lähistöllä. Myöhemmin syksyllä samalla paikalla havaittiin kymmenen yksilöä. Pesiviksi tulkittuja petolintuja hankealueella oli neljä lajia. Uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu sinisuohaukka havaittiin saalistelevan hankealueella molempina selvitysvuosina. Tuulihaukkojen reviirit sijaitsivat hankealueen etelä- ja pohjoisosassa. Ampuhaukka havaittiin voimalapaikka 12:n alueella. Varpushaukat havaittiin voimalapaikka 14:n ja 5:n alueilla. Pöllöistä varsinaisella hankealueella kuultiin yksi viirupöllö (lisäksi yksi juuri hankealuerajauksen ulkopuolella), kaksi sarvipöllöä ja viisi helmipöllöä (+ yksi ulkopuolella). Lisäksi pesimälinnustokartoitusten yhteydessä havaittiin saalistava suopöllö. Pöllöjen havaintopaikat on merkitty kartalle (Kuva 3-2). Kaksi kurkiparia pesi voimalapaikkojen nro 14:n läheisyydessä ja aivan hankealueen eteläosassa. Lisäksi kaksi kurkea havaittiin hankealueen pohjoisrajalla. Ruisrääkkä havaittiin hankealueen pohjoisosan pelloilla. Kahlaajia hankealueella todettiin kuusi lajia, joiden parimäärä oli 24 paria. Näistä pelloilla varsin runsaina pesivät töyhtöhyyppä ja kuovi ja metsäisessä maastossa havaittiin yksittäispareina metsäviklo, valkoviklo liro ja lehtokurppa. Muita ei-varpuslintuja olivat sinisorsa, palokärki, käpytikka, sepelkyyhky ja käki. 20 Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

46 Varpuslinnut Valtaosa hankealueen pesimälinnuista oli metsien ja avomaiden yleisiä varpuslintuja. Pelloilla huomattavan runsaina esiintyivät kiuru, keltasirkku ja pensastasku, metsissä (kartoitusten ulkopuolelle jätettyjen pajulinnun, peipon, metsäkirvisen ja laulurastaan lisäksi) tiltaltti, harmaasieppo ja talitiainen. Muita avomailla esiintyviä lajeja olivat peltosirkku (EN), västäräkki, kivitasku ja punavarpunen. Taulukko 3-1 Pesimälinnustokartoituksissa havaitut pesiviksi tulkitut lajit runsausjärjestyksessä, niiden parimäärät eri vuosina ja lajien suojelustatus. Huomaa, että vuonna 2015 selvitykset kattoivat laajemman alueen kuin vuonna Taulukosta puuttuvat suojelullisesti huomattavien ja tuulivoiman vaikutuksille herkkien lajien havaitsemisen tehostamiseksi yksilötasolla kartoittamatta jätetyt yleiset lajit pajulintu, peippo, metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja laulurastas. Laji Uhanalaisuus kiuru Alauda arvensis keltasirkku Emberiza citrinella töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 8 24 tiltaltti Phylloscopus collybita 2 27 harmaasieppo Muscicapa striata talitiainen Parus major pensastasku Saxicola rubetra 7 18 hernekerttu Sylvia curruca 12 9 hippiäinen Regulus regulus 3 18 kuovi Numenius arquata EVA 8 8 kirjosieppo Ficedula hypoleuca 7 6 sepelkyyhky Columba palumbus 4 8 lehtokerttu Sylvia borin 2 9 hömötiainen Parus montanus 3 7 peltosirkku Emberiza hortulana EN, EU 3 5 niittykirvinen Anthus pratensis NT 8 punatulkku Pyrrhula pyrrhula 3 5 rautiainen Prunella modularis 1 6 mustarastas Turdus merula 7 töyhtötiainen Parus cristatus 3 4 västäräkki Motacilla alba 2 4 kulorastas Turdus viscivorus 2 3 kurki Grus grus EU 1 3 metsäviklo Tringa ochropus 2 2 käpytikka Dendrocopos major 1 3 teeri Tetrao tetrix NT, EVA, EU 3 käki Cuculus canorus 2 1 haarapääsky Hirundo rustica 3 leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA 1 2 sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT 2 1 närhi Garrulus glandarius 2 1 viherpeippo Carduelis chloris 1 2 Copyright Pöyry Finland Oy 21 LIITE 2 LUONTOSELVITYS

47 varpushaukka Accipiter nisus 1 1 tuulihaukka Falco tinnunculus 2 lehtokurppa Scolopax rustica 2 suopöllö Asio flammeus EU 2 helmipöllö Aegolius funereus NT, EU 2 kivitasku Oenanthe oenanthe VU 2 punakylkirastas Turdus iliacus 2 puukiipijä Certhia familiaris 2 korppi Corvus corax 1 1 sinisorsa Anas platyrhynchos 1 metso Tetrao urogallus NT, RT, EVA, EU 1 peltopyy Perdix perdix 1 sinisuohaukka Circus cyaneus VU 1 ampuhaukka Falco columbarius EU 1 ruisrääkkä Crex crex EU, EVA 1 valkoviklo Tringa nebularia EVA 1 liro Tringa glareola RT, EVA, EU 1 sarvipöllö Asio otus 1 viirupöllö Strix uralensis EU 1 palokärki Dryocopus martius EU 1 peukaloinen Troglodytes troglodytes 1 pensaskerttu Sylvia communis 1 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides 1 sinitiainen Parus caeruleus 1 varis Corone c. cornix 1 pikkulepinkäinen Lanius collurio EU 1 järripeippo Fringilla montifringilla RT 1 punavarpunen Carpodacus erythrinus NT 1 pohjansirkku Emberiza rustica VU 1 22 Suojelullisesti huomattavien lajien esiintyminen Valtakunnallisessa uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2010) on lueteltu Suomessa uhanalaiset lajit. Pesimälinnustoselvityksessä alueelta löytyi yksi erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltu laji, peltosirkku. Laji on erittäin uhanalainen, jos se ei täytä äärimmäisen uhanalaisen kriteerejä, mutta siihen kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta. Peltosirkkuja havaittiin vuoden 2014 kartoituksissa kolme paria ja 2015 viisi paria. Kaikki havainnot sijoittuivat hankealueen peltoalueille. Vaarantuneeksi (VU) luokiteltuja lajeja olivat sinisuohaukka, kivitasku ja pohjansirkku. Sinisuohaukka havaittiin saalistavan hankealueella molempina selvitysvuosina. Kivitaskuja havaittiin kaksi paria ja pohjansirkkuja yksi pari voimalapaikka nro 18:n vieressä. Laji katsotaan vaarantuneeksi, jos se ei täytä äärimmäisen uhanalaisen tai erittäin uhanalaisen kriteerejä, mutta siihen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

48 Silmälläpidettäviä (NT) lajeja alueella pesii yhteensä kuusi: teeri, metso, helmipöllö, niittykirvinen, sirittäjä ja punavarpunen. Silmälläpidettävät lajit eivät ole varsinaisesti uhanalaisia, mutta lajin kannan koko tai kehitys lähes täyttää vaarantuneiden lajien kriteerit. Alueellisessa uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2010) hankealue sijoittuu vyöhykkeelle Keskiboreaalinen, Pohjanmaa (3a). Alueellisesti uhanalaisia lajeja havaittiin kolme: metso, liro ja järripeippo. EU:n lintudirektiivin liitteessä I (EU) on lueteltu ne lajit, jotka ovat yhteisön alueella erityisen suojelun kohteena (Ympäristöministeriö 2007). EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeja oli 10: ampuhaukka, teeri, metso, kurki, liro, helmipöllö, viirupöllö, palokärki, pikkulepinkäinen ja peltosirkku. Suomen vastuulajit (EVA) ovat lajeja, joiden Suomen pesimäkanta on vähintään 15 % koko Euroopan pesimäkannasta, ja joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu (Leivo 1996). Lajit on jaoteltu kolmeen luokkaan perustuen Suomen kannan osuuteen koko Euroopan kannasta. I-lajeista Suomen kannan koko on %, II-lajeista % ja III-lajeista yli 45 % Euroopan kannasta. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja oli kuusi: teeri, metso, ruisrääkkä, valkoviklo kuovi ja leppälintu. Lajeista kuovi oli selvästi runsain suojelullisesti huomionarvoinen laji. Pesiviksi tulkittujen kartoitettujen lajien suojelullinen asema ja parimäärät voimalapaikkojen lähiympäristössä on esitetty taulukossa (Taulukko 3-1). 23 Linnustollisesti huomionarvoiset kohteet Alueella pesivien lajien lisäksi kartoituksissa pyrittiin rajaamaan potentiaalisesti linnustollisesti arvokkaat kohteet selvitysalueella. Tällaisia alueita rajattiin kolme (Kuva 3-2). Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

49 24 Kuva 3-2 Linnustollisesti huomionarvoiset kohteet hankealueella sekä selvityksissä havaitut pöllöt. Voimalapaikka nro 9:n läheisyydessä sijaitseva alue on rehevää, korpimaista kuusikkoa, on useita ojanotkoja ja jonkin verran kaatunutta lahopuustoa. Suojelullisesti huomattavia lajeja kohteella ei havaittu, mutta kyseistä, rehevää biotooppia ilmentäviä lajeja oli peukaloinen, hippiäinen ja kirjosieppo. Voimalapaikka nro 17 pohjoispuolisella kohteella kasvaa hankealueen kookkain kuusikko. Myöskään tällä kohteella ei suojelullisesti huomattavia lajeja havaittu, mutta kohteen lajimäärä ja paritiheys oli hankealueen suurimpia. Voimalapaikka nro 18:n viereisellä kohteella havaittiin uhanalaisluokituksessa mainitut pohjansirkku (VU) ja sirittäjä (NT). Kohde on rehevää koivuvaltaista metsää. Vaikka kohteet ovat linnustollisesti muuta ympäristöä monipuolisempia, niiden merkitys ei ole paikallista mittakaavaa suurempi Vaikutukset pesimälinnustoon Tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon voidaan luokitella törmäyksistä johtuvaan kuolleisuuteen, häirintä- ja estevaikutuksiin ja elinympäristömuutoksiin. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

50 Näiden tekijöiden vaikutus voi olla erilainen tuulipuiston rakentamisen ja käytössä olon aikana. Pesimälinnuston osalta Läntisten hankkeen merkittävimmiksi haitallisiksi tekijöiksi arvioidaan rakentamisvaiheen ja tuulipuiston toiminnan aikaiset häiriövaikutukset sekä rakentamisen aiheuttamat elinympäristömuutokset (voimalapaikkojen ja tielinjojen aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen). Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista merkittävimmäksi arvioidaan erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltu peltosirkku. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksista peltosirkun esiintymiseen tehdyssä saksalaistutkimuksessa (Steinborn & Reichenbach 2012) tuulivoimaloilla ei havaittu olevan vaikutusta lajin esiintymiseen. Toisin sanoen lajin esiintymistiheys pysyy samana riippumatta etäisyydestä lähimpiin tuulivoimaloihin. Pellot, joilla laulavat yksilöt havaittiin, ovat varsin tehokkaasti viljeltyjä, eikä niillä ole linnuille tärkeitä penkkoja tai pensaikkovyöhykkeitä. Näin ollen pelloille sijoittuvien voimaloiden perustusten ja tielinjojen rakentamisen myötä syntyvät pensaikkoiset reuna-alueet voivat jopa edesauttaa peltosirkkujen pesimistä alueella. Myös vaarantuneeksi (VU) luokiteltu kivitasku voi hyötyä rakentamisen aikana muodostuvista uusista avoimista elinympäristöistä. Alueella havaitulle pöllöille voimaloiden aiheuttama melu voi aiheuttaa häiriövaikutuksia. Viiru-, suo ja sarvipöllö kommunikoivat matalalla äänellä, joten matalataajuuksinen taustamelu voi häiritä niiden kommunikointia esimerkiksi soidinaikana (esim. Slabbekoorn & Ripmeester 2008). Suo- ja sarvipöllö lisäksi soidintavat lennossa peltojen yllä, jolloin niihin voi kohdistua törmäysriski. Lisäksi voimaloiden taustamelu voi haitata pöllöjen kuuloon perustuvaa saalistamista. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin merkitykseltään vähäisiksi, koska kaikkien havaittujen pöllölajien parimäärät alueella ovat pienet ja vaikutukset rajoittuvat korkeintaan kilometrin etäisyydelle voimalasta. Linnustollisesti arvokkaiksi arvioitujen alueiden linnusto saattaa kärsiä voimaloiden tuottamasta melusta ja elinympäristömuutoksista. Arvokkaimmat lintujen pesimäbiotoopit on esitetty kartassa (Kuva 3-2). Ainoastaan voimalapaikka nro 9:n läheiselle kohteelle rakentamisesta aiheutuu elinympäristömuutoksia. Muille kohteille vaikutukset kohdistuvat lähinnä rakentamisen ja toiminnan aikaisesta häiriöstä. Vaikka kohteet ovatkin linnustollisesti muuta ympäristöään monipuolisempia, kohteiden linnustollinen merkitys ei ole kuitenkaan paikallista mittakaavaa suurempi ja suhteessa esimerkiksi vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluviin kohteisiin niiden merkitys on varsin vähäinen. Hankkeen jatkosuunnittelussa olisi kuitenkin syytä tarkastella mahdollisuutta sijoittaa voimalapaikat kauemmas rajatuista ja mainituista linnustokohteista. Voimaloiden sijoittelun optimoinnilla (ns. micro siting) voidaan linnustoon kohdistuvia vaikutuksia vähentää jopa merkittävästi ilman hankkeen koon rajoittamista tai merkittäviä lisäkustannuksia. Osa suunnitelluista voimalapaikoista sijaitsee jo valmiiksi luonnontilansa menettäneillä kohteilla ja rakennusvaiheessa voidaan hyödyntää kattavasti alueella jo olemassa olevaa tieverkostoa, minkä ansiosta elinympäristömuutoksista aiheutuvat vaikutukset pysyvät pieninä. Hankkeesta aiheutuvien pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten ei arvioida ulottuvan yli kilometrin etäisyydelle voimaloista. Alueen lajistoon ei kuulu vaikutuksille erityisen herkkiä lajeja, kuten kookkaita petolintuja, joiden kohdalla vaikutukset ulottuisivat erityisen laajalle alueelle. Sähkönsiirtoreitin osalta Läntisten tuulivoimahanke tullaan liittämään hankealueen läpi kulkevaan Fingridin olemassa olevaan voimajohtoon. Uutta johtokäytävää ei siis tarvitse raivata ja tämän hetkisen suunnitelman mukaan myöskään olemassa olevaa Copyright Pöyry Finland Oy 25 LIITE 2 LUONTOSELVITYS

51 johtokäytävää ei tarvitse leventää. Näin ollen myöskään linnustoon kohdistuvia vaikutuksia ei aiheudu. Kokonaisuudessaan pesimälinnustoon aiheutuvien vaikutusten arvioidaan jäävän varsin vähäisiksi. 26 Kuva 3-3. Jokiperänkaartan peltoalueelta havaittiin runsaasti teeriä vuoden 2014 liitooravaselvityksen aikaan. Suunnitellut voimalapaikat 20 ja 21 sijaitsevat kyseisen pellon toisella laidalla, pellon välittömässä läheisyydessä. Alueen pesimälinnusto koostuu pääasiassa alueellisesti tyypillisistä metsän yleislajeista sekä peltojen ja rakennetun maan lajeista. Uhanalaisista lajeista hankealueella pesii peltosirkku (EN) (5 paria), kivitasku (VU) (2 paria) ja sinisuohaukka (VU) (yksi reviiri molempina vuosina). Lajeista peltosirkku ja kivitasku voivat jopa hyötyä rakennettavien voimaloiden perustuksista ja tielinjausten ojanpenkoista ja niille muodostuvista pensaikkovyöhykkeistä. Minkään lajin parimäärät eivät ole lajien suojelutason kannalta merkittäviä. Kokonaisuudessaan hankkeen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

52 3.4 Muuttava linnusto Yleiskuvaus Hankealue sijaitsee Pohjanlahden rannikon tuntumassa alueella, joka on valtakunnallisesti tärkeä lintujen muuttoreitti (BirdLife Suomi 2014). Etenkin keväällä Pohjanlahden rannikkolinja on Suomenlahden rannikon lisäksi yksi tärkeimmistä lintumuuton johtolinjoista koko Suomessa (Hölttä 2013). Useiden lajien päämuuttoreitit noudattelevat tätä johtolinjaa. Suurikokoisista lajeista etenkin hanhien ja joutsenen muutto on hyvin keskittynyt rantaviivaa seuraavalle kapealle vyöhykkeelle, jota pitkin kulkee valtaosa koko Perämeren läpimuuttavasta kannasta. Kurjet ja petolinnut muuttavat hieman kauempana sisämaassa leveämpänä rintamana. Lintujen kevätmuuton kuva Perämeren rannikolla on pääpiirteiltään samankaltainen noin Kokkolan seudulta Raaheen saakka. Tähän vaikuttaa erityisesti Suomen merkittävin lintujen muutonaikainen levähdysalue, Oulun seudun kerääntymisalue, jonne suunnatessaan suuri osa linnuista seurailee Perämeren eteläosan rannikkoa. Kevätmuutolla Kalajoen Raahen välillä lähes kaikki linnut muuttavat kapealla vyöhykkeellä rannikkolinjaa seuraten pohjoisen ja koillisen suuntaan (Tuohimaa 2009). Hankealue sijoittuu osittain tälle muuttoreitille. Etenkin metsähanhen ja kurjen kevätmuuton muuttoreitit kulkevat merkittäviltä osin hankealueen kautta (Hölttä 2013, Tuohimaa & Tikkanen 2014). Hankealueen kohdalla muuttoreitteihin vaikuttavat myös hankealueen molemmin puolin sijaitsevat muutonaikaiset levähdysalueet, eli eteläpuoliset Himangan Tomujoen peltoaukeat sekä pohjoispuolella sijaitsevat Pitkäsenkylän laajat pellot. Molemmat ovat maakunnallisesti merkittäviä lepäilypeltoja, joten niillä on muuttoväylää levittävä vaikutus rannikkoa seuraavien lintujen hakeutuessa niille (esim. Pöyry Finland 2013). Näin ollen lepäilypelloille hakeutuvat muuttavat yksilöt voivat lisätä hankealueen kautta muuttavien lintujen yksilömäärää. Esimerkiksi pohjoisempana Pyhäjoen ja Raahen välillä, missä muuttoreitteihin vaikuttavia lepäilyalueita ei ole, muuttoreitti on etenkin keväällä selvästi kapeampi ja tiiviimpi (Pöyry Finland 2013). Syksyllä lintujen muutto ei Perämeren rannikolla ole yhtä keskittynyttä kuin keväällä, vaan muutto kulkee pääasiassa leveämpänä rintamana osittain merellä, osittain kaukana sisämaan yllä. Perämeren rannikkoalueella on vireillä useita tuulipuistohankkeita, joihin liittyvät YVA-menettelyn vaatimat linnustoselvitykset ovat lisänneet tietämystä alueen muuttolinnustosta. Finnish Consulting Group Oy ja Pöyry Finland (2012) ovat laatineet Kalajoen, Pyhäjoen ja Raahen alueiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusraportin. Hölttä (2013) on julkaissut nykytietämykseen perustuvan raportin rannikkoalueen kautta kulkevasta lintujen muutosta. Tuohimaa (2009) on laatinut kattavan raportin Pyhäjoen Parhalahden ja Hanhikiven alueen kautta kulkevasta muutosta. Kalajoen Läntisten hankealueen pohjoispuolella, noin 5-10 km etäisyydellä, ovat Tohkojan tuulipuiston ja Mustilankankaan tuulipuiston hankealueet, joiden YVAmenettelyyn liittyvistä linnustoselvityksistä on saatu täydentäviä tietoja arvioitaessa Pirttinevan hankealueen kautta muuttavaa linnustoa (Pöyry Finland 2012, FCG Finnish Consulting Grpoup Oy 2012). Jäljempänä viitattaessa Tohkojan ja Mustilankankaan havaintoihin viitteenä on käytetty kyseisiä julkaisuja. Taulukossa Taulukko 3-2 on esitetty tuulivoiman kannalta merkittävimpien lajien vuoden 2014 tarkkailussa havaitut muuttajamäärät. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

53 28 Taulukko 3-2. Tuulivoiman kannalta merkittävien muuttavien lajien yksilömäärät keväällä ja syksyllä. Sarakkeissa on lajin havaittu kokonaismäärä sekä näistä hankealueen kautta muuttaneiden ja törmäyskorkeudella lentäneiden yksilöiden määrä. Laji Kevät Syksy Copyright Pöyry Finland Oy Yht. Hanke- Törmäys- Yht. Hanke- Törmäysyks. alue korkeus yks. alue korkeus laulujoutsen Cygnus cygnus metsähanhi Anser fabalis lyhytnokkahanhi Anser 4 3 brachyrhynchus merihanhi Anser anser harmaahanhilaji Anser sp hanhet yhteensä tavi Anas crecca 1 sinisorsa Anas platyrhynchos 7 4 isokoskelo Mergus merganser vesilintulaji 10 merimetso Phalacrocorax carbo merikotka Haliaeetus albicilla ruskosuohaukka Circus aeruginosus sinisuohaukka Circus cyaneus suohaukkalaji Circus sp kanahaukka Accipiter gentilis varpushaukka Accipiter nisus hiirihaukka Buteo buteo piekana Buteo lagopus hiirihaukkalaji Buteo sp kotkalaji 1 iso päiväpetolintulaji 4 2 tuulihaukka Falco tinnunculus punajalkahaukka Falco vespertinus 1 1 ampuhaukka Falco columbarius muuttohaukka Falco peregrinus pieni jalohaukkalaji Pfalco 1 1 petolinnut yhteensä kurki Grus grus kapustarinta Pluvialis apricaria töyhtöhyyppä Vanellus vanellus suokukko Philomachus pugnax taivaanvuohi Gallinago gallinago 5 5 kuovi Numenius arquata metsäviklo Tringa ochropus liro Tringa glareola 1 1 keskikokoinen kahlaaja 2 2 kahlaajat yhteensä LIITE 2 LUONTOSELVITYS

54 naurulokki Larus ridibundus kalalokki Larus canus selkälokki Larus fuscus 1 harmaalokki Larus argentatus iso lokkilaji Ilarus pieni lokkilaji Plarus 10 lokkilaji Larus sp sepelkyyhky Columba palumbus uuttukyyhky Columba oenas 3 suopöllö Asio flammeus Lajikohtainen tarkastelu Seuraavassa on käsitelty törmäyksille herkkien lajien muuttoa lajikohtaisesti. Laulujoutsen Kevät Laulujoutsen on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Lisäksi se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA). Vuoden 2014 kevätmuuton tarkkailussa laulujoutsenia havaittiin kaikkiaan vain 68 yksilöä, joista hankealueen kautta muutti 63 yksilöä. Näistä 44 yksilöä muutti törmäyskorkeudella, muiden muuttaessa sitä matalammalla. Havaittujen joutsenten vähäinen määrä johtuu siitä, että lajin päämuutto oli ohi jo maalis-huhtikuun vaihteessa ennen tarkkailun alkamista. Osansa oli myös havainnointipaikan rajoitetulla näkyvyydellä. Havainnointisektori kattoi kyllä koko hankealueen, mutta sen ulkopuolella, etenkin rannikolla muuttaneet yksilöt jäivät havaitsematta. Laulujoutsenen kevätmuuttokannaksi Pohjanmaan rannikkokaistalla on arvioitu yksilöä (Hölttä 2013) ja muuttoreitin on todettu olevan hyvin kapea seuraten rannikkolinjaa. Muuttoreitti on Kalajoen kohdalla noin viisi kilometriä leveä tiivistyen pohjoisessa kapeammaksi. Kalajoen ja Raahen Piehingin välillä noin 70 % joutsenista muuttaa kahden kilometrin levyisellä vyöhykkeellä valtatie 8:n molemmin puolin (Hölttä 2013). Myös Tuohimaan & Tikkasen (2014) mukaan laulujoutsenen päämuuttoreitti kulkee pääasiassa hankealueen länsipuolitse sekä keväällä että syksyllä. Tohkojan muuttolinnustoselvityksissä havaittiin keväällä laulujoutsenta, joista noin 25 %:n voidaan arvioida lentäneen läheltä Läntisten hankealuetta. Mustilankankaan tuulipuiston linnustoselvityksissä havaittiin vastaavasti noin 1400 joutsenta, joista hieman yli puolet suunnitellulla tuulipuistoalueella. Tämän perusteella Mustilankankaan tuulipuiston hankealueen kautta arvioitiin muuttavan joutsenta keväässä. Kummallakin näillä alueella muuton painopiste oli selvästi hankealueiden länsiosissa. Tohkojan ja Mustilankankaan tuulipuistojen hankealueet ovat selvästi Läntisten hankealuetta laajempia ja sijaitsevat selvemmin joutsenen päämuuttoreitillä, joten Läntisten kautta muuttavien joutsenten määrä on selvästi pienempi kuin edellä mainituilla. Todennäköisesti Läntisten hankealueen kautta muuttaa enintään lintua keväässä. Vähäisen aineiston perusteella näistä törmäyskorkeudella lentäisi yksilöä. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

55 Syksy Päinvastoin kuin hanhilla, laulujoutsenella Perämeren kautta muuttavat yksilömäärät ovat syksyllä suuremmat kuin keväällä. Joutsenten Perämeren syysmuuttokannaksi arvioidaan yksilöä. Kalajoella on havaittu enimmillään muuttajaa vuonna 2008 (Tuohimaa 2009). Laulujoutsenen syysmuuttokausi on pitkä, alkaen syyskuun lopulla ja kestäen säistä riippuen joulukuulle asti. Päämuutto käynnistyy sään muututtua kylmemmäksi ja tuulten käännyttyä pohjoisen puoleisiksi. Syksyllä laulujoutsenten päämuuttoreitti seuraa myös Siikajoen eteläpuolista rannikkolinjaa, mutta muuttovirran sijoittuminen riippuu kevättä enemmän vallitsevista tuulista: pohjois- ja koillistuulella vilkkain muuttoreitti kulkee yleensä joko aivan rannikon tuntumassa tai merellä muutaman kilometrin päässä rantaviivasta. Sitä vastoin luoteistuuli painaa muuttovirtaa kauemmas rannikon ylle ja sisämaahan. Syksyllä laulujoutsenet muuttavat yleensä juuri luoteistuulilla (Tuohimaa 2009). Tähän saakka voimakkain muuttoryntäys koettiin , jolloin Kalajoella havaittiin yksilöä. Tuolloin muutto jäi jatkumaan vielä pimeän tultuakin. Tämä muuttoryntäys tapahtui luoteistuulessa, jolloin reitti kulki mantereen yllä ja näin ollen hyvin todennäköisesti tuhannet joutsenet muuttivat reittiä, joka kulki valtatien 8 itäpuolella. Muutto havainnoitiin rannikolla Vihaspauhan niemessä, josta näkyvyys sisämaahan on rajallinen. Havainnoijan mukaan päivän todellinen muuttajamäärä on todennäköisesti vielä suurempi, sillä valtaosa linnuista ohitti havainnointipaikan sisämaan puolelta, jolloin osa linnuista on todennäköisesti jäänyt havaitsematta. Lisäksi päivän aikana vallitsi lumisade, mikä myös haittasi näkyvyyttä (Pöyry Finland 2012). Laulujoutsenia myös levähtää ja ruokailee syksyisin runsaasti Siikajoki - Kalajoki - alueen pelloilla. Yksi merkittävimmistä alueista sijaitsee Kalajoen ja Pyhäjoen rajalla Välimaanperällä. Myös Kalajoen Pitkäsenkylällä levähtää suuria määriä joutsenia. Pelloilla ruokailevien levähtelevien joutsenten määrät vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi syksy 2011 oli hyvin märkä, jolloin pelloilla ruokaili poikkeuksellisen paljon joutsenia. Enimmällään Välimaanperällä havaittiin 1700 joutsenta (FCG Finnish Consulting Grpoup Oy 2012). Syksyn 2013 maksimimäärät olivat noin 700 yksilöä (H. Taavetti, henkilökohtainen havaintoarkisto). Osa Pirttinevalla havaituista joutsenista saattaa olla lähtöisin näiltä levähdysalueilta. Syksyn 2014 joutsenmuutto jakautui pitkälle ajalle, joten päämuuttopäiviä oli useita. Pirttinevalla havaittiin kaikkiaan 641 joutsenta. Kalajoen Vihaspauhassa joutsenia havaittiin yhden päämuuttopäivän aikana 2800 (Pudas, S. henk. koht. tiedonanto). Läntisten tarkkailussa kaikki lensivät hankealueen kautta, mutta näistä vain 121 yksilöä muutti törmäyskorkeudella. Tämä poikkeaa selvästi lähialueella tehdyistä havainnoista. Mustilankankaalla syksyllä 2011 havaituista 760 joutsenesta 81 % lensi törmäyskorkeudella. Syynä havaittuun eroon voi olla lintujen erilaiset lähtöalueet. Aamun muutosta lähes puolet tapahtui jo ennen auringonnousua hämärissä. Tämä on tyypillistä syksyiselle joutsenmuutolle. Muutto voi jatkua myös pitkälle iltapimeään ja joutsenia muuttaa usein jopa yöllä (FCG Finnish Consulting Grpoup Oy 2012). Hanhet Keväällä hanhien päämuuttoreitti kulkee hyvin kapeaa, Pohjanlahden rannikkoa seuraavaa linjaa Limingan-Tyrnävän alueen laajoille peltoalueille. Tämä ns. Oulun seudun kerääntymisalue on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Hanhet käyttävät perinteisiä lepäilyalueita, joista tunnetuimmat sijaitsevat Suupohjassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähanhen Copyright Pöyry Finland Oy 30 LIITE 2 LUONTOSELVITYS

56 kevätmuuttokannaksi arvioidaan eri lähteissä yksilöä, merihanhen noin yksilöä, ja viime vuosina runsastuneen lyhytnokkahanhen yksilöä (Tuohimaa 2009 ja Hölttä 2013). Muita hanhilajeja esiintyy vain satunnaisesti. Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueen kautta arvioidaan muuttavan noin hanhea. Eri hanhilajien muuttokäyttäytymisessä on selviä eroja. Merihanhi on aikaisempi saapuja ja sen muuttoreitti muistuttaa laulujoutsenen vastaavaa seuraten rannikkoa. Metsähanhi (ja lyhytnokkahanhi) saapuvat hieman myöhemmin ja niiden muuttoreitti kulkee hieman idempänä, johtuen osittain lajin käyttämistä lepäilyalueista. Höltän (2013) ja Tuohimaan & Tikkasen (2014) mukaan hankealue sijoittuu reitille, jota valtaosa kevätmuutolla olevista metsähanhista muuttaa. Sen sijaan merihanhen muuttoreitti on hyvin samankaltainen laulujoutsenen kanssa, eli se kulkee pääasiassa hankealueen länsipuolelta. Kevät 2014 oli hanhimuuton suhteen erittäin poikkeuksellinen. Varhaisen kevään vuoksi muutto Oulun seudun lepäilyalueille alkoi jopa noin kuukautta normaalia aiemmin maaliskuun alussa. Näin ollen muutto oli jo osaksi ohi tarkkailun alkaessa. Lisäksi hanhet muuttivat pikkuhiljaa maalis-huhtikuun aikana, eikä varsinaisia päämuuttopäiviä ollut (Pudas, S. henk. koht. tiedonanto). Kevään 2014 tarkkailussa hanhia havaittiin 479 yksilöä. Kuten laulujoutsenen kohdallakin, vähäinen havaittujen hanhien määrä johtuu osittain poikkeuksellisen aikaisesta keväästä ja osittain tarkkailupaikan rajallisesta näkyvyydestä, jolloin lähempänä rannikkoa muuttaneet yksilöt jäivät havaitsematta. Näin ollen tarkkailun tuloksia tukemaan käytetään myös olemassa olevaa tietoa, jota Perämeren kautta kulkevasta hanhimuutosta on kattavasti. Tohkojan linnustoselvityksessä vuonna 2011 havaittiin 5822 muuttavaa hanhea, joista merihanhiksi määritettiin 884 ja metsähanhiksi 3347 yksilöä. Vastaavasti Mustilankankaalla nähtiin samana vuonna hieman yli 6000 hanhea, joista merihanhia oli 490 ja metsähanhia 3625 yksilöä. Tohkojan havaintojen perusteella noin 30 % linnuista muutti reittiä, joka sivuaa Läntisten hankealuetta. Mustilankankaan hankealueen kautta muutti 45 % havaituista yksilöistä, jonka perusteella hankealueen kautta läpimuuttavien kokonaismääräksi arvioitiin metsähanhea, merihanhea ja lyhytnokkahanhea. Läntisten kautta muuttavien hanhien määrät ovat hankealueen suppeamman koon johdosta näitä lukuja pienemmät. Pirttinevalla havaituista hanhista 65 % lensi törmäyskorkeudella, muiden lentäessä sitä matalammalla. Tohkojalla ja Mustilankankaalla havaittu törmäyskorkeus oli selvästi korkeampi, noin 90 %. Kurki Kurkien keväinen muutto kulkee edellä mainittuihin lajeihin verrattuna kauempana sisämaassa ja leveämpänä rintamana, tiivistyen kuitenkin vähitellen rannikolle pohjoiseen päin edettäessä (Hölttä 2013). Tuohimaan & Tikkasen (2014) mukaan hankealue sijoittuu reitille, jota valtaosa keväällä muuttavista kurjista muuttaa. Myös syksyllä hankealueen kautta kulkee merkittävä muuttoreitti, mutta yksilömäärät ovat pienempiä kuin kauempana sisämaassa kulkevalla kurkien syysmuuton pääreitillä. Tuohimaa (2009) arvioi Pyhäjoen Parhalahden kautta muuttavien kurkien kevätmuuttokannaksi vähintään yksilöä. Määrä vaihtelee yllä mainittuja lajeja enemmän vallitsevien tuulten mukaan. Kurkimuutto ei ole niin sidonnainen rannikkolinjaan kuin hanhien ja joutsenten muutto. Leveäsiipisenä lintuna kurki käyttää 31 Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

57 hyväkseen nousevia, lämpimiä ilmavirtauksia, joita on paremmin kauempana sisämaassa. Näin ollen nekin kurjet, jotka muuttaessaan seuraavat rannikkolinjaa, lentävät mieluummin kauempana sisämaassa kuin aivan rannikon tuntumassa. Etenkin lämpimällä ja aurinkoisella säällä kurkiparvet voivat nousta hyvinkin korkealle muuttaessaan. Oli havaittavissa, että mitä idempänä ja kauempana sisämaassa kurkiparvet muuttivat, sitä korkeammalla ne lensivät. Kevään 2014 tarkkailussa havaittiin 549 kurkea, joista 404 yksilöä muutti hankealueen kautta ja näistä 344 törmäyskorkeudella. Kurjen päämuutto jäi havainnoimatta, joten todellinen läpimuuttajien määrä lienee suurempi. Mustilankankaalla havaittiin vuonna kurkea ja tämän perusteella arvioitiin kurjen muuttavan sen kautta. Näistä törmäyskorkeudella lensi noin 70 %. Pirttinevan kautta muuttavien kurkien kokonaismäärä on kuitenkin alueen laajuuden huomioon ottaen selvästi tätä pienempi. Vuoden 2012 keväällä kurkien päämuuttoaikaan vallitsi pitkään kestänyt idän ja kaakon välinen ilmavirtaus, joka painoi kurkien muuttovirtaa normaalia lännemmäs. Tuolloin Pyhäjoella havaittiin yhden päivän aikana yli muuttavaa kurkea, joista valtaosa muutti valtatien 8 itäpuolista reittiä (H.Taavetti, henkilökohtainen havaintoarkisto). Tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa hankealueen kautta muuttavien kurkien määrät voivat nousta moninkertaisiksi normaaliin kevääseen verrattuna. Kurkien syysmuuton luonne poikkeaa selvästi kevätmuutosta. Kurjet kerääntyvät suuriksi parviksi tietyille lepäilyalueille, mistä ne lähtevät suurin joukoin muutolle tuulten kääntyessä muutolle suotuisiksi. Hyvin merkittävä kurkien syysmuuton aikainen lepäilyalue sijaitsee Muhoksen Tyrnävän laajoilla peltoaukeilla. Enimmillään alueella on lepäillyt yli kurkea. Kyseisten kurkien muuttoreitti kulkee vuodesta toiseen samaa etelään etelälounaaseen kulkevaa reittiä, eli selvästi hankealueen itäpuolelta. Tämän päämuuttoreitin lisäksi pienempi, mutta Läntisten hankkeen kannalta merkittävämpi, muutaman tuhannen kurjen muuttovirta, kulkee Perämeren pohjukasta meren ja Hailuodon yli (mm. Eskelin ym. 2009) Siikajoelle. Rannikolle saapuessaan kurjet jatkavat vaihtelevasti tuulten mukaan rannikkoa seuraten etelän ja lounaan välille tai sisämaahan ja muuttoreitti yhtyy todennäköisesti Muhokselta lähtevään muuttovirtaan. Kirjoittajien omien havaintojen perusteella tämän muuttoreitin kurkia on havaittu mm. Raahen Laivakankaalla ja Pyhäjoen Juurakossa muutolla etelän ja kaakon välille. Suurin kyseisen reitin kurkimuutto on havaittu syksyllä 2012 Iin Ulkokrunnissa, missä yhden aamupäivän aikana muutti yli 2200 kurkea (omat havainnot). Syksyn 2014 tarkkailussa kaikki havaitut kurjet (640 yks.) havaittiin tämän muuttoreitin kurkien päämuuttopäivänä Kaikki havaituista kurjista muutti hankealueen kautta. Päämuuttosuuntana oli etelä. Petolinnut Petolintujen keväistä muuttoreittiä voidaan pelkistäen kuvata siten, että eteläisistä ja kaakkoisista suunnista, eli sisämaasta, saapuvien lintujen muuttovirta tiivistyy rannikolle ja yhdistyy lounaasta saapuvaan, rannikkoa seuraavaan muuttoreittiin. Näin ollen yksilömäärät kasvavat pohjoiseen päin edettäessä, kunnes se noin Siikajoen kohdalla jakautuu Hailuotoon siirtyviin ja rannikkoa seuraaviin lintuihin (Hölttä 2013). Kurkien tavoin tuulet vaikuttavat merkittävästi petolintujen muuttoreitteihin. Itäisillä tuulilla muutto ajautuu lännemmäksi, lähemmäs rannikkoa. Syksyllä Raahen eteläpuolinen Pohjanlahden rannikkolinja ei muodosta petolinnuille yhtä voimakasta muuttolinjaa kuin keväällä. Huomattavasti vilkkaampi petolintujen muuttoreitti kulkee Perämeren pohjukasta Simon Kuivaniemen rannikolle, mistä Copyright Pöyry Finland Oy 32 LIITE 2 LUONTOSELVITYS

58 muuttovirta jatkuu kaakkoon rannikkolinjan kääntyessä pohjois-etelä-suuntaiseksi (Hölttä 2013). Näin ollen koillis-lounais-suuntaisella Raahen Pyhäjoen rannikkoalueella petolintuja muuttaa selvästi vähäisempiä määriä. Merikotka Keväällä vahva merikotkien muuttoreitti kulkee Perämeren rannikolla. Merikotka on aikainen muuttaja ja muuttohuippu havaitaan yleensä jo maalis huhtikuun alussa, minkä vuoksi merikotkamuutto oli ollut käynnissä jo pitkään kevään 2014 muutontarkkailun alkaessa. Tuohimaa (2009) arvioi Pyhäjoen Parhalahden kautta muuttavaksi merikotkan kevätmuuttokannaksi yksilöä. Kevään tarkkailussa havaittiin 15 merikotkaa, joista 14 lintua lensi hankealueen kautta. Näistä 12 yksilöä ohitti havaintopaikan törmäyskorkeudella. Muutaman yksilön kohdalla kyseessä saattoi olla alueen pohjoispuolella sijaitsevan reviirin kiertelevistä linnuista. Vuonna 2011 nähtiin Tohkojalla 14 ja Mustilankankaalla kahdeksan lintua. Läntisten syysmuutontarkkailussa havaittiin vain yksi kiertelevä vanha lintu. Jopa kevätmuuttoa merkittävämmäksi seikaksi voidaan arvioida nuorten merikotkien taipumusta hyvinkin laajaan kiertelyyn ennen asettumistaan pesimään. WWF Suomen merikotkatyöryhmän ja Luonnontieteellisen keskusmuseon satelliittilähetintutkimuksissa yhdeksästä lähettimellä merkitystä merikotkasta kuuden yksilön reitit kulkivat reittiä, joka on voinut kulkea hankealueen kautta (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2013). Näistä viisi yksilöä oli lentänyt hankealueen kautta tai sen välittömästä läheisyydestä useammin kuin kerran. Lisäksi viisi paikannusta kolmesta eri yksilöstä saatiin hankealueen lähiympäristöstä. Huomionarvoista oli, että liikkuminen alueella painottui loppukevään ja loppukesän väliseen aikaan (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2013). Tulosten perusteella voidaan sanoa, että hankealue sijaitsee merikotkien säännöllisesti käyttämällä muutto- / kauttakulkureitillä. Näin arvioituna otos on pieni, mutta sitä tukevat myös Eskelinin ja Taavetin omat havainnot, joiden mukaan nuoria ja kierteleviä merikotkia havaitaan Perämeren rannikkoseudulla säännöllisesti lähes ympäri vuoden. Myös Tuohimaa (2009) arvioi Hanhikiven alueella liikkuvista merikotkista suuremman osan olevan nuoria, kierteleviä yksilöitä kuin varsinaisesti muuttavia yksilöitä. Piekana Runsain Perämeren kautta keväällä muuttavista petolintulajeista on piekana. Tuohimaa (2009) arvioi Hanhikiven kautta muuttavaksi kevätmuuttokannaksi yksilöä, mutta tämä on Kalajoen osalta todennäköisesti liikaa, sillä piekanoiden kanta on pienentynyt ja lisäksi muutto tiivistyy rannikolle sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi edetään. Näin ollen Kalajoen kohdalla rannikkoa seuraavia yksilöitä muuttaa vähemmän kuin esimerkiksi Raahen Siikajoen rannikolla. Piekanoiden muuttoreitit noudattelevat kurjen vastaavia, eli ne muuttavat varsin leveänä, rantaviivasta muutaman kilometrin sisämaahan ulottuvana rintamana. Näin ollen itä-länsi-suunnassa kapeahkolle hankealueelle ei osu merkittävää määrää muuttavia piekanoita. Kevään tarkkailussa havaittiin 25 piekanaa, joista törmäyskorkeudella lensi 18 yksilöä. Syksyllä lajia ei havaittu. Syksyllä piekanan päämuuttoreitti suuntautuu Perämeren pohjukasta kohti kaakkoa, jolloin se ei kulje lounais-koillis-suuntaisen Kalajoen rannikon kautta (Hölttä 2013). Muut petolintulajit Muiden Kalajoen rannikkoalueen kautta muuttavien petolintulajien yksilömäärät ovat huomattavasti pienempiä (Tuohimaa 2009, Hölttä 2103). Keväällä runsaimpina tavattiin LIITE 2 Copyright Pöyry Finland Oy LUONTOSELVITYS 33

59 varpushaukkoja ja sinisuohaukkoja. Lähes kaikkien lajien muuttoreittejä voidaan pelkistetysti kuvata samankaltaisiksi piekanan ja kurjen kanssa, joten muuttosuuntaan nähden kapealle hankealueelle ei osu merkittäviä määriä muita petolintulajeja. Syksyinen petomuutto oli erittäin vaisua. Ainoastaan kymmenen yksilöä havaittiin, joukossa harvinainen punajalkahaukka ja kaksi muuttohaukkaa. Varpuslinnut Myös varpuslinnut käyttävät Pohjanlahden rannikkoa johtolinjana muuttaessaan. Valtaosa varpuslinnuista on yömuuttajia, joten muuton todentaminen vaatisi yöllistä tutkaseurantaa. Sen sijaan muun muassa rastaat ja peippolinnut muuttavat myös päivällä, jolloin muuttoa voidaan havainnoida normaalisti. Havaituista varpuslinnuista keväällä runsaimpia olivat urpiainen, peippo ja järripeippo sekä rastaat ja syksyllä näiden ohella niittykirvinen. Parhaina muuttopäivinä kirjattiin keväällä noin 2000 ja syksyllä noin 500 yksilöä. Varpuslintujen muutto keskittyy selvästi aivan rannikon tuntumaan, jossa massamuuttoaamuina on laskettu kymmeniätuhansia muuttavia yksilöitä. Valtaosa varpuslinnuista muuttaa matalalla, vain vähän puiden latvojen yläpuolella, eli selvästi alle törmäysriskikorkeuden. Tuulen suunnalla ja ilman kirkkaudella on hyvin suuri merkitys peippolintujen ja rastaiden muuttokorkeuteen. Myötätuulessa ja kirkkaalla säällä ne muuttavat selvästi korkeammalla kuin pilvisellä säällä tai vastatuulessa, jolloin muutto kulkee lähes kokonaisuudessaan törmäysriskikorkeuden alapuolella. Muut lajit Muita runsaana alueen läpimuuttavia lajeja ovat muun muassa töyhtöhyyppä ja sepelkyyhky. Töyhtöhyyppiä havaittiin keväällä 107 ja sepelkyyhkyjä 210 yksilöä. Kahlaajista myös kuoveja muuttaa alueen kautta lukuisasti. Havaitut lokkilinnut keväällä olivat enimmäkseen kierteleviä yksilöitä, jotka kävivät ruokailemassa lähialueen turkistarhoilla ja pelloilla Vaikutukset muuttolinnustoon Tuulivoimarakentamisen merkittävimmät linnustovaikutukset syntyvät yleensä voimaloiden aiheuttamasta törmäyskuolleisuudesta, koska sillä on suora vaikutus alueen kautta muuttavien lintupopulaatioiden tilaan. Hankealue sijaitsee osittain valtakunnallisesti merkittävällä, Perämeren rannikkoa seurailevalla lintujen muuttoreitillä (Toivanen ym. 2014, Hölttä 2013, Tuohimaa & Tikkanen 2014). Pääasiassa muuttavat linnut ohittavat hankealueen länsipuolelta. Lähialueilla sijaitsevilla lepäilyalueilla on kuitenkin muuttoreittiä leventävä vaikutus rannikkoa seuraavien muuttavien lintujen hakeutuessa niille. Hankealue sijoittuu juuri Himangan Tomujoen peltojen ja Kalajoen Pitkäsenkylän peltojen väliin. Näin ollen myös hankealueen kautta muuttavien lintujen yksilömäärä kasvaa. Hankealue on kuitenkin lintujen päämuuttosuuntaan nähden kapea, mikä pienentää törmäyskurssille osuvien lintujen lukumäärää. YVA-selostuksen yhteydessä laaditun törmäysmallinnuksen perusteella suurimmat törmäysvaikutukset kohdistuvat laulujoutseneen, metsä- ja merihanheen sekä kurkeen. Metsähanhen kanta on taantunut voimakkaasti ja pienikin lisäkuolleisuus on lajin populaation kannalta merkittävämpää kuin esimerkiksi laulujoutsenella, jonka kanta on kasvava. Merihanhen ja kurjen osalta kannan pienenemisen arvioidaan olevan selvästi tätäkin vähäisempää. Laulujoutsenen kohdalla törmäyskuolleisuus aiheuttaa vain hyvin Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

60 vähäisen kannan kasvun hidastumisen. Muille lajeille mahdollisesta törmäyskuolleisuudesta ei aiheudu havaittavia vaikutuksia. Hankealueiden kautta muuttavien, törmäyksille herkkien kookkaiden lajien (kuten hanhet, joutsen, kurki, petolinnut) määrät voivat kuitenkin edellä mainittujen poikkeuksellisten olosuhteiden (kuten muuton aikaan vallitsevat itäiset virtaukset) myötä olla joinakin vuosina jopa moninkertaiset normaalivuosiin verrattuna. Näin ollen myös muuttavaan linnustoon kohdistuva törmäysriski voi väliaikaisesti kasvaa. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia muuttolinnustoon on Suomen oloissa tutkittu varsin vähän. Ensimmäinen nimenomaan muuttavien lintujen käyttäytymiseen suhteessa rakennettuihin tuulivoimapuistoihin keskittyvä seurantatutkimus on tehty vuonna 2014 Iin rannikkoalueella (FCG Finnish Consulting Group 2015). Seuranta kohdennettiin tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyihin lintulajeihin (mm. laulujoutsen, hanhet, kurki ja erityisesti petolinnut). Seurantatutkimuksessa havaittiin noin 6200 muuttavaa lintuyksilöä kyseisistä lajiryhmistä, joten aineisto on varsin kattava. Muuttolinnuston seurannan lisäksi tuulivoimaloiden alapuolelta etsittiin voimaloihin törmänneitä lintuja. Seurantatutkimuksen aikana ei havaittu yhtään törmäystä tuulivoimaloihin eikä voimaloiden alta löydetty kuolleita lintuja. Toiminnassa olevien tuulivoimapuistojen läpi törmäyskorkeudella muutti keväällä 5,7 % ja syksyllä 7,1 % havaituista linnuista. Linnustovaikutusten seurannan tulokset tukevat muualla maailmassa suoritettujen vastaavien linnustonseurantojen tuloksia, joiden perusteella muuttavat linnut pyrkivät kiertämään tuulivoimapuistoja ja väistämään tuulivoimaloita. Valtaosa tarkkailun kohteena olleista linnuista kiersivät tuulivoimapuiston ja muuton tiivistyminen noin metrin etäisyydelle tuulivoimapuiston molemmin puolin osoittaa selvästi lintujen havaitsevan tuulivoimalat ja kiertävän tuulivoimapuistoa. Havainnot lintujen käyttäytymisestä ja muutoksesta niiden lentoreiteissä tukevat tätä tulosta (FCG Finnish Consulting Group 2015). Suuri osa tuulivoimapuistojen läpi muuttaneista linnuista lensi alueen läpi melko suoraviivaisesti ilman voimakkaita väistöliikkeitä. Tuulivoimaloiden keskinäinen etäisyys seuratussa tuulivoimapuistossa on noin 500 metriä, joka näyttää olevan riittävä etäisyys, jotta linnut voivat lentää voimaloiden välistä. Tuulivoimapuiston läpi törmäyskorkeudella tai sen alapuolella lentäneet laulujoutsenet, hanhet ja kurjet olivat lähinnä yksittäisiä yksilöitä, pareja tai enintään muutaman yksilön parvia. Valtaosa suuremmista parvista kiersivät tuulivoimapuistot tai esimerkiksi kurjen osalta lensivät niiden yli (FCG Finnish Consulting Group 2015). Myös Ruotsissa on tutkittu muuttavien lintujen käyttäytymistä Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla (Granér ym. 2011). Havaintojen perusteella muuttavat linnut väistivät selvästi tuulivoimaloita, koska ennen rakentamista noin puolet alueen kautta kulkevista linnuista muutti tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä ja rakentamisen jälkeen vain noin 7 11 %. Rakentamisen jälkeisinä vuosina keskimäärin vain noin 3 % havaituista linnuista lensi tuulivoimapuiston läpi. Syksyllä vain 0,5 % linnuista havaittiin tuulivoimapuiston alueella. Koska muuttavat linnut pääosin kiertävät tuulivoimapuistot, puistoista aiheutuva estevaikutus kohdistuu huomattavasti suurempaan osaan muuttavasta linnustosta kuin törmäysvaikutukset. Estevaikutus ei kuitenkaan ole merkittävyydeltään suuri, sillä puiston kiertämisen aiheuttama lisämatka ja sitä kautta energiankulutuksen kasvu ovat hyvin vähäisiä suhteessa muuttavan linnun lentämään matkaan. Lisäksi Läntisten 35 Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

61 hankealue on lintujen päämuuttosuuntaan nähden kapea, joten kiertämisen aiheuttama lisämatka on hyvin vähäinen. Sekä törmäys-, että estevaikutusten osalta yksittäistä tuulivoimapuistoa merkittävämpi tekijä muuttolinnustolle ovat lähialueille ja samalle muuttoreitille sijoittuvat useat tuulivoimapuistot ja niiden aiheuttamat yhteisvaikutukset (käsitelty YVA-selostuksen yhteydessä). 36 Mainittavimmat hankkeesta aiheutuvat linnustovaikutukset arvioidaan kohdistuvan alueen kautta muuttavaan linnustoon. Hankealue sijaitsee osittain valtakunnallisesti merkittävällä, Perämeren rannikkoa seuraavalla lintujen muuttoreitillä. Hankealue sijaitsee maakunnallisesti tärkeiden lintujen levähdysalueiden, eteläpuolella sijaitsevien Himangan Tomujoen peltojen ja pohjoispuolella sijaitsevien Pitkäsenkylän peltojen välissä. Hankealue on kuitenkin lintujen päämuuttosuuntaan nähden varsin kapea, mikä pienentää törmäyskurssille osuvien lintujen lukumäärää. Laaditun törmäysmallinnuksen perusteella minkään lajin arvioidut törmäysmäärät eivät ole merkittäviä. Yksittäistä tuulipuistoa merkittävämmäksi arvioidaan samalle muuttoreitille sijoittuvien useiden tuulivoimapuistojen aiheuttamat yhteisvaikutukset. 4 LIITO-ORAVA JA VIITASAMMAKKO Liito-orava (Pteromys volans) ja viitasammakko (Rana arvalis) kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisiin ns. tiukan suojelun lajeihin. Näiden lajien tahallinen tappaminen, pyydystäminen ja häiritseminen erityisesti lisääntymiskauden aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. Hankealueella tehtiin liito-oravaselvitys Vuoden 2015 uudet voimalapaikat eivät sijoittuneet kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella liito-oravalle potentiaalisille paikoille, joten erillistä liito-oravaselvitystä alueelle ei nähty tarpeelliseksi tehdä. Kasvillisuusselvityksen yhteydessä havainnoitiin liito-oravalle potentiaalisia paikkoja. Viitasammakon potentiaaliset elinympäristöt havainnoitiin maastossa liito-orava- ja kasvillisuusselvityksen yhteydessä. 4.1 Liito-orava (Pteromys volans) Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) liito-orava kuuluu luokkaan vaarantunut (VU, Vulnerable). Lisäksi liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu (LsL 1096/96) ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

62 Luonnonsuojelulain tarkoittamalla liito-oravan lisääntymispaikalla liito-orava saa poikasia. Levähdyspaikassa liito-orava viettää päivänsä. Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan (Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö 2004). Liito-orava suosii iäkkäitä yhtenäisiä kuusikkoja, mutta tarvitsee elinpiirilleen myös lehtipuustoa (haapa, koivu ja leppä) sekä kolopuita. Lajin esiintymisen kannalta keskeistä on metsäkuvioiden yhtenäisyys sekä kuvioiden välisten kulkuyhteyksien säilyminen. Tyypillisiä lajin esiintymispaikkoja ovat puronvarsikuusikot sekä peltojen reunametsät (Hanski ym. 2001). Hankealueeseen nähden lähin uhanalaisrekisterissä oleva liito-oravahavainto on tehty v Siiponjoen varresta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ). Havainto sijoittuu noin 2,5 km etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta voimalanpaikasta. ELYkeskuksen mukaan Kalajoen seudulla on tehty erilaisissa selvityksissä melko runsaasti liito-oravahavaintoja (Jouni Näpänkangas ). Tuulivoimahankkeen suunnitellut voimalanpaikat sijaitsevat peltoalueilla, metsänreunoilla tai ojitetuilla suomuuttumilla. Alueen metsät ovat pääosin mäntypuustoisia kuivahkoja kankaita, eikä suunniteltujen voimalapaikkojen lähiympäristössä sijaitse liito-oravalle potentiaalisia tuoreen kankaan kuusikoita vanhoine lehtipuineen. Tuoreita kankaita on jonkun verran erityisesti alueen pohjoisosissa, mutta ne eivät vaikuta liito-oravalle potentiaalisilta. Maastokäynneillä selvitysalueelta ei tehty havaintoja liito-oravan jätöksistä eikä alueella havaittu risupesiä tai kolopuita, joita liito-orava voisi käyttää lisääntymis- tai levähdyspaikkoina. Hankealueella ei ole liito-oravalle tyypillisiä tai potentiaalisia elinympäristöjä. Hankealueen eteläpuolella Siiponjoen läheisyydessä, Metsäperän alueella havaittiin maastokäynnillä liito-oravalle potentiaalista mänty-kuusi sekapuustoista kangasmetsää, mutta alueelta ei löydetty liito-oravan jätöksiä tai risu- /kolopesiä. Alue sijaitsee noin 1,5 km päässä lähimmistä tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden alueelle ei johda liito-oravalle potentiaalisia metsäkäytäviä, joiden kautta se voisi liikkua voimaloiden läheisyyteen Viitasammakko (Rana arvalis) Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010), Euroopan unionin uhanalaisuusluokituksessa (Temple & Terry 2007) ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa (IUCN 2013) viitasammakko (Rana arvalis) on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC, Least Concern). Viitasammakko kuuluu kuitenkin luonnonsuojeluasetuksella (LSA 714/2009) rauhoitettuihin eläinlajeihin. Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maamme alueella ja lajin runsaus vaihtelee harvasta melko runsaaseen. Pohjoisin lajihavainto on tehty Ivalosta. Pohjoisessa viitasammakko on maan eteläosia harvalukuisempi, Keski-Suomessa ja Perämeren rannikkoseudulla se on paikoin jopa tavallista sammakkoa yleisempi (Lappalainen & Sirkiä 2009, Gustafsson & Gustafsson 2010). Viitasammakko elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla (Terhivuo Sierlan ym mukaan). Lajia tapaa varmimmin merenlahtien ja järvien rantamilta, räme- ja aapasoilta sekä myös soistuneilta metsämailta, kosteilta niityiltä, viidoilta, kedoilta ja puutarhoista. Viitasammakko suosii kosteampaa ympäristöä kuin LIITE 2 Copyright Pöyry Finland Oy LUONTOSELVITYS

63 tavallinen sammakko. Vuosina Pöyry Finland Oy on selvittänyt useisiin hankkeisiin liittyen viitasammakon esiintymistä erilaisissa elinympäristöissä. Havaintojen mukaan lajin esiintymisen tärkein edellytys on sopivien luhtaisten rantojen olemassaolo elinalueella. Viitasammakko kutee monesti samoissa vesissä kuin sammakkokin. Viitasammakko ei kuitenkaan kude mataliin, helposti kuivuviin ojiin ja allikoihin - toisaalta se kutee merialueemme tulvalampareissa ja murtovesilahdissa. Viitasammakko talvehtii maassamme ilmeisesti yksinomaan vesien pohjissa, sekä makeassa että murtovedessä. Viitasammakko suosii talvehtimispaikkana suurempia lampia ja järviä. Viitasammakko on varsin paikkauskollinen, mutta yksilöt voivat vaeltaa jopa yhden kilometrin matkan lisääntymislammeltaan (Kovar ym. 2009). Läntisten hankealueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse viitasammakolle potentiaalisia lisääntymisalueita. Lähin mahdollisesti viitasammakolle soveltuva elinympäristö, Siikajärvi ranta-alueineen sijaitsee vajaan 600 m etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Hankealueen kaakkoispuolella kulkevan voimajohtoreitin tuntumassa on myös pieni, mahdollisesti viitasammakon kutualueeksi soveltuva lampi Läntisojan läheisyydessä (yli 1 km etäisyys lähimpään voimalapaikkaan). Maastokäynneillä Läntisten alueella ei havaittu viitasammakoita. Maastoselvityksiä ei tosin ajoitettu varta vasten viitasammakon kutuaikaan ja kutuajan ulkopuolella lajia on vaikea havaita. Liito-orava ja viitasammakko kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin ja ovat tiukan suojelun piirissä. Liito-oravasta on tehty Kalajoen seudulla melko runsaasti havaintoja. Lähimmät valtion ympäristöhallinnon Eliölajit-rekisteriin kirjatut havainnot sijoittuvat Siiponjoen varteen. Hankealueella tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei tehty liito-oravahavaintoja tai löydetty lajille soveltuvia elinympäristöjä voimalapaikoilta tai niiden lähiympäristöstä. Viitasammakon mahdollinen esiintyminen hankealueella selvitettiin biotooppitarkasteluna muiden luontoselvitysten yhteydessä. Suunnitelluilla voimalapaikoilla tai niiden lähiympäristössä ei sijaitse viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä LEPAKOT 5.1 Suomen lepakot ja lepakoiden suojelu Yleisiä lepakkolajeja Suomessa ovat pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), vesisiippa (Myotis daubentonii), viiksisiippa (M. mystacinus), isoviiksiippa (M. brandtii) ja korvayökkö (Plecotus auritus), lajien tiedetään lisääntyvän vuosittain maassamme. Näistä pohjanlepakko on yleisin ja laajimmalle levinnyt laji. Pohjanlepakkoja voi tavata koko Suomesta pohjoisinta Lappia myöden. Harvinaisempia lajeja ovat ripsisiippa (M. nattereri), isolepakko (Nyctalus noctula), kimolepakko (Vespertilio murinus), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii), vaivaislepakko (P. pipistrellus), kääpiölepakko (P. pygmaeus), lampisiippa (M. dasycneme) ja etelänlepakko (E. serotinus). Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

64 Suomessa esiintyvät lepakot ovat hyönteissyöjiä. Ne saalistavat öisiin ja lepäävät päivän suojaisessa paikassa. Päiväpiiloiksi sopivat puunkolot ja rakennukset, jotka sijaitsevat lähellä ruokailualueita. Vanhat kuusikot, rantametsät ja monipuoliset kulttuuriympäristöt ovat monille lajeille suotuisia elinhabitaatteja. Lepakkonaaraat muodostavat kesäisin lisääntymisyhdyskuntia esimerkiksi puunkoloihin tai rakennuksiin, joissa voi olla kymmeniä tai satoja yksilöitä. Loka-marraskuusta huhtikuuhun lepakot horrostavat. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ovat luonnonsuojelulain 38 :n mukaan rauhoitettuja (LsL 1096/96). Lepakkolajimme kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajilistaan, niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Suojeltuja ovat lisääntymispaikat, kesä-, kevät- ja syysaikaiset päiväpiilot sekä talvehtimispaikat. Ripsisiippa (Myotis nattereri) on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi ja pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) vaarantuneeksi (VU) lajiksi uusimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan (Rassi ym. 2010). Suomen vuonna 1999 ratifioima Euroopan lepakoidensuojelusopimus (EUROBATS) velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä lisäämällä tutkimusta ja kartoituksia. EUROBATS-sopimuksen mukaan lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee myös pyrkiä säästämään Lepakot ja tuulivoima Tuulivoiman yleistymisen myötä lepakoiden on havaittu törmäävän tuulivoimaloihin. Voimaloiden oikealla sijoittamisella voidaan kuitenkin vähentää lepakoiden törmäysriskiä. Vuosittain tuulivoimaloiden tappamien lepakoiden arvioitu määrä on alhaisin tasaisella, avoimella maaseudulla kaukana rannikosta, hieman enemmän lepakoita kuolee monipuolisissa maaseutuympäristöissä. Eniten lepakoita kuolee voimaloihin, jotka on sijoitettu rannikolle tai metsäisille mäille ja harjuille (Rydell ym. 2010). Törmäysriski on suurin muuttavilla lajeilla (Erickson ym. 2002) sekä lajeilla, jotka saalistavat avoimilla paikoilla (mm. pohjanlepakko). Mahdollisia syitä lepakoiden törmäyksiin on useita (Ahlen 2003, Cryan ja Barclay 2009): vaeltavat tai ruokailevat lepakot eivät havaitse (näe/kuule) tuulivoimaloita lepakot pitävät voimaloita puina, joissa levätä lavat saattavat tuottaa matalafrekvenssistä ääntä, joka houkuttelee lepakoita valkoiset tuulivoimalat houkuttelevat hyönteisiä, jotka puolestaan houkuttelevat saalistavia lepakoita monet lepakot seuraavat lineaarisia käytäviä etsiessään ruokailupaikkoja tai vaeltaessaan, esim. hakkuiden rajoja, joita syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen takia nopea paineen aleneminen lepakon joutuessa turbulenssiin, joka syntyy pyörivistä turbiineista tuulivoimaloiden välkkyvät valot houkuttelevat lepakoita Kuolleisuuden on havaittu lisääntyvän tuulivoimalan korkeuden ja lapojen halkaisijan kasvaessa, mutta lavan alhaisimman pisteen etäisyyden maasta ei havaittu vaikuttavan Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

65 kuolleisuuteen. Tuulipuiston koolla ei myöskään havaittu olevan vaikutusta (Rydell ym ) Alueet ja menetelmät Lepakoiden havainnointi tehtiin lepakkodetektoria apuna käyttäen ja Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjetta noudattaen. Yöaikaan tapahtuvia kartoituskäyntejä kohdennettiin samoille alueille kaksi. Havainnointi aloitettiin auringonlaskun jälkeen. Keskikesän tärkein kartoituskäynti pyrittiin ajoittamaan siten, että poikaset eivät vielä ole lentokykyisiä, jolloin lisääntymisyhdyskunnat ovat helpoiten havaittavissa. Lepakoiden havainnoimiseen käytettiin Pettersson Elektronik AB D240x ultraäänidetektoria, joka muuntaa lepakoiden äänet kuuloalueellemme. Maastotyöt suunniteltiin kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella. Laskentareitti toteutettiin kulkemalla läpi lähes kaikki tiet, jotka sijaitsivat tuolloin käytettävissä olleen tuulipuistosuunnitelman alueella sekä sen ympäristössä. Lepakoiden kannalta erityisen arvokkaita ovat yhdyskunnille sopivat päiväpiilot puiden koloissa, rakennuksissa ja muissa suojaisissa paikoissa sekä hyvät saalistusalueet riittävän lähellä päiväpiiloja. Umpimetsässä kulkua vältettiin, koska detektoriin tulee jonkin verran taustameteliä polkujen ulkopuolella (oksien rahinaa, heinikon suhinaa). Lepakkohavainnoista kirjattiin havaintojen tyyppi (saalistava, ohilentävä jne.), havaitut lajit, yksilömäärä, päivämäärä ja aika, biotoopin kuvaus, säätila sekä havaintopaikan koordinaatit. Lepakkoselvityksen maastotutkimus kohdennettiin lepakoiden kannalta potentiaalisille esiintymisalueille ja tuolloin tiedossa olleille voimaloiden rakennuspaikoille (Kuva 2-1.) Hankealueella ja sen lähistöllä sijaitsevien rakennusten ja voimalayksiköiden väliin jääviin alueisiin kiinnitettiin erityistä huomiota. 5.4 Tulokset 2014 Kartoituskäynnit suoritettiin ja On huomioitava, että lepakkoselvitys kohdennettiin tuolloin käytössä olleen layoutin mukaisesti. Ensimmäisenä kartoitusyönä lämpötila oli inventoinnin aikaan noin +10 C ja taivas pilvinen. Elokuun maastokäynnillä lämpötila oli noin +20 C ja taivas jälleen pilvessä. Hankealueella havaittiin pohjanlepakkoja molemmilla käynneillä (Kuva 5-1). Ainoa alkukesän lepakkohavainto oli pohjanlepakosta, joka saalisti tien yllä kuivan mäntykankaan keskellä (Kuva 5-2). Saalistuspaikan lähellä sijaitsee pieni varastorakennus. Saalistuspaikasta on etäisyyttä lähimpään suunniteltuun voimalanpaikkaan noin 1,4 km. Elokuun kartoituskäynnillä havaittiin kolme pohjanlepakkoa, joista kaksi oli ohilentäviä ja yksi saalistava. Saalistavalla yksilöllä etäisyyttä lähimpään suunniteltuun voimalaan oli noin 400 m (voimala 14), saalistuspaikka sijaitsi peltojen keskellä sijaitsevan metsäsaarekkeen reunalla. Peltojen keskellä havaittu ohilentävä pohjanlepakko saattaa olla sama yksilö kuin aiemmin havaittu saalistava lepakko. Etäisyys voimalaan 14 ohilentävällä lepakolla oli noin 200 m ja lentosuunta oli kohti suunniteltua tuulivoimalaa. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

66 41 Kuva 5-1. Alueella tehdyt pohjanlepakkohavainnot vuosina 2014 ja Nuoli osoittaa ohilentävän lepakon lentosuuntaa. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

67 42 Kuva 5-2. Pohjanlepakon alkukesän saalistuspaikka (vuosi 2014). 5.5 Tulokset 2015 Lepakkokartoitus suoritettiin ja Ensimmäisenä kartoitusyönä lämpötila oli inventoinnin aikaan noin +13 C ja alueella tuli paikallisia hyvin heikkoja sadekuuroja. Elokuun maastokäynnillä lämpötila oli noin +8 C ja taivas oli selkeä. Hankealueella havaittiin pohjanlepakoita molemmilla käynneillä (Kuva 5-1). Kesäkuun kartoituskäynnillä havaittiin kaksi saalistavaa pohjanlepakkoa. Toinen havainnoista tehtiin hankealueen pohjoispuolella yli 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta (voimala 1). Toinen havainto tehtiin noin 600 m etäisyydellä voimalasta 10. Alle kilometrin etäisyydellä hankealueen sisäpuolella havaitusta pohjanlepakon saalistuspaikasta sijaitsevat myös voimalat 4, 9 ja 12. Elokuun kartoituskäynnillä havaittiin yhteensä kahdeksan havaintoa saalistavasta pohjanlepakosta. Näistä havainnoista neljä tehtiin rajatun hankealueen ulkopuolella, lähin havainto tehtiin noin 900 m etäisyydeltä tuulivoimalasta (voimala 3). Hankealueen sisäpuolelta tehdyt neljä havaintoa sijoittuvat kaikki alueen luoteisreunaan. Yksi havainnoista tehtiin pellon ja metsän rajalta, saalistuspaikan vieressä sijaitsi myös vanha rakennus (Kuva 5-3). Loput kolme havaintoa tehtiin tien yllä metsän keskellä. Yksi havainnoista tehtiin täsmälleen samassa paikassa kuin edellisenä vuonna. Lyhyimmillään etäisyys lähimpään voimalaan havainnoista on vain noin 350 m (voimala 7). Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

68 43 Kuva 5-3. Pohjanlepakon elokuinen saalistuspaikka (vuosi 2015). 5.6 Johtopäätökset Lepakoiden saalistusalueet saattavat sijaita kaukanakin lisääntymispaikoista. Suomessa tehdyn radiotelemetriatutkimuksen mukaan (Kosonen 2008) pohjanlepakot lentävät jopa 2,4 kilometrin etäisyydelle lisääntymispaikastaan saalistamaan. Samassa tutkimuksessa havaittiin lentoaikojen alkukesän öinä vaihtelevan nollasta 198 minuuttiin. Loppukesänä lentoaika on ollut pisimmillään jopa 249 minuuttia. Kahtena vuonna suoritettujen kuunteluhavainnointien perusteella alueen lepakkokantaa voidaan pitää vähäisenä. Useamman yön kuuntelu olisi saattanut lisätä havaittuja lepakkolajeja ja yksilöitä jonkun verran. Varsinaisia lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia tai levähdyspaikkoja ei havainnoinnin yhteydessä löytynyt. Varsinkin vesisiipoille mahdollinen saalistusympäristö on tuulivoimapuiston alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Siikajärvi, josta ei kuitenkaan havaittu lepakoita kesän 2014 kartoituskäyntien aikana. Tehtyjen lepakkohavaintojen perusteella hankealueen eteläosaan suunnitellut tuulivoimalayksiköt sijoittuessaan laajoille pelloille eivät toteutuessaan todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa alueen lepakoille. Pohjanlepakko saalistaa puoliavoimilla alueilla, kuten puiden reunustamien teiden varsilla. Lajin on havaittu välttelevän suurten metsien sisäosia ja laajoja aukioita. Puoliavoimen tilan suosijana pohjanlepakon voidaan tosin olettaa olevan vaarassa, mikäli sen käyttämä saalistusalue ja voimala sattuvat samalle alueelle. Tuulivoimalan tulisikin sijaita vähintään 200 metrin päässä metsän reunasta (Rodrigues ym. 2008). Lepakkohavainnoista suurin osa sijoittuu lähelle voimaloita 6, 7, 9, 10 ja 12. Lähin lepakkohavainto sijoittuu noin 350 m etäisyydelle suunnitellusta voimalapaikasta. Yksi havaittu saalistuspaikka on kahden vuoden tarkkailun perusteella todennäköisesti vakituisessa käytössä, vaikka kesän 2014 havainto olikin ohilentävästä lepakosta. Tästä havaintopaikasta lähimpään tuulivoimalaan etäisyyttä on noin 1,3 kilometriä (voimala 7). Havainnot saalistavista lepakoista voimaloiden läheisyydessä ovat yksittäisiä. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

69 Lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja ovat tiukan suojelun piirissä. 44 Läntisten tuulipuistohankkeeseen liittyen toteutettiin lepakkoselvitys, jossa havaittiin pohjanlepakoita molemmilla kartoituskäynneillä. Varsinaisia lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia tai levähdyspaikkoja ei alueelta löydetty. Suunnitellut tuulivoimalayksiköt eivät toteutuessaan todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa alueen lepakoille. Koska pohjanlepakon voidaan olettaa olevan vaarassa, mikäli sen käyttämä saalistusalue ja voimala sattuvat samalle alueelle, tulisi tuulivoimalan sijaita vähintään 200 m etäisyydellä metsän reunasta. 6 MUU ELÄIMISTÖ Suurpetojen (karhu, susi, ilves, ahma) osalta lajien esiintymistä selvitettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuranta-aineistoista (RKTL 2015). Riistaeläimistöä selvitettiin haastattelemalla alueella toimivia metsästäjiä. Myös tämän hankkeen yhteydessä tehtyjen linnustoselvitysten tuloksia hyödynnettiin kanalintujen osalta. Lisäksi linnusto- ja muiden maastoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös muuhun alueella esiintyvään eläimistöön. Hankealue kuuluu eliömaantieteellisessä jaottelussa Keskipohjanmaan eliömaakuntaan. Alueella esiintyy Perämeren rannikkoalueen karuille kangasmaille ja viljelyalueille tyypillinen nisäkäslajisto. Hankealueella ei ole eläimistön kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita ei esiintyisi muualla lähialueella. Hankealueen kautta kulkee useita itä-länsisuuntaisia hirvien vaellusreittejä. Hankealueen peltoja ympäröivillä metsillä ja etenkin rämeillä sekä rantadyynivallien välisillä ns. rantakaartosoilla on merkitystä hirvien vasomisalueena. Pääasiassa hirvet vaeltavat talveksi kauemmas sisämaahan, mutta osa naaraista jää talveksi edelliskesän vasojen kanssa niiden syntysijoille (Nuorala, R., henk koht. tiedonanto). Hankealue lähiseutuineen on pirstaloitunut huomattavan paljon maanviljelyksen tuloksena. Tällöin alueella eläville riistalajeille on suurempi merkitys nykyisillä metsäsaarekkeilla, verrattuna tilanteeseen, jossa tuulivoimapuisto rakennetaan laajemmalle yhtenäiselle metsäalueelle (Haapakoski, V., henk koht. tiedonanto). Suurpedoista hankealueen lähialueella on havaittu kesän 2015 aikana karhu, susi ja ahma. Itse hankealueelta ei ole viimeaikaisia havaintoja suurpedoista (Taulukko 6-1, RKTL 2015). Taulukko 6-1. Hankealueen lähialueen suurpetohavainnot RTKL:n riistahavainnot.fi verkkosivun mukaan ( , tarkistettu edellisen 2kk havainnot). Laji Karhu Jälkihavaintoja kpl (suurpetoyhdyshenkilön tarkistamat) Näköhavaint o Muut havainnot Tuorein havainto Hankealueen eteläpuoli (Alajoki-Kurikkala-Metsäperä- Torvenkylä-Pöntiö-Pernu) 4 (1) Hankealueen itäpuoli (Kivijärvi- 6 (2) LIITE 2 Copyright Pöyry Finland Oy LUONTOSELVITYS

70 Lylynperä-Pitkäjärvi-Mökkiperä) 45 Kalajoen Eteläpuolen Metsästysseuran alueella Susi Hankealueen pohjoispuoli (Kalajoen taajama-tynkä) 1 riistakamera -kuvaa kesä 2015 Hankealueen eteläpuoli (Alajoki-Kurikkala-Metsäperä- Torvenkylä-Pöntiö-Pernu) 2 (2) Hankealueen itäpuoli (Kivijärvi- Lylynperä-Pitkäjärvi-Mökkiperä) 2 (1) Ahma Hankealueesta yli 10 km itään (Typpön itäpuoli) ei havaintoja Ilves Vaikutukset muuhun eläimistöön Eläimistöön arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia lähinnä elinympäristöjen muutosten ja elinalueiden pirstoutumisen myötä. Nämä vaikutukset rajoittuvat voimalapaikkojen ja niille johtavan tiestön välittömään läheisyyteen. Tuulipuistoalue on suurelta osin maatalouden ennestään muuttamaa aluetta, joten tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset eläinten elinympäristöihin arvioidaan vähäisiksi. Toisaalta voimakkaan maatalouden alueella jäljellä olevilla metsäsaarekkeilla on suurempi merkitys alueen eläimistölle kuin alueella, missä on laajoja, yhtenäisiä metsäalueita. Rakentamistoimet aiheuttavat häiriövaikutuksia, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia. Toiminnan aikaiset vaikutukset (lapojen pyörimisliike, melu ja varjojen välkkyminen) eläimistölle arvioidaan jäävän vähäisiksi. Kookkaat lajit, kuten suurpedot ja hirvi voivat aluksi välttää aluetta, mutta niiden arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden läsnäoloon, kuten ne tottuvat esimerkiksi tieliikenteeseen. Myös lisääntynyt ihmistoiminta voi karkottaa arimpia lajeja etäämmälle tuulipuistoalueesta. Hirvet ja jänikset voivat myös hyötyä tielinjojen ja voimalapaikkojen reuna-alueille muodostuvista taimikoista, jotka tarjoavat lajeille uusia ruokailupaikkoja. Hankealueella ei sijaitse suurpetojen lisääntymispaikkoja. Myös niiden liikkuminen hankealueella on satunnaista. Näin ollen arvioidaan, että hankkeen vaikutukset suurpetoihin jäävät vähäisiksi. Muuhun eläimistöön, kuten pienriistaan, kohdistuva häiriövaikutus arvioidaan hyvin vähäiseksi. Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

71 7 VIITTEET Ahlén, I Wind turbines and bats a pilot study. Final Report. Swedish National Energy Administration. Band, W., Madders, M. & Whitfield, P.D Developing field and analythical methods to assess avian collision risk at wind farms. Teoksessa: Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M. (toim.) 2007: Birds and wind farms. Risk assessment and mitigation: Barrios, L. & Rodrígues, A Behavioural and environmental correlates of soaring-bird mortality at on-shore wind turbines. Journal of Applied Ecology 41: BirdLife Suomi Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Cryan, P. M. ja Barclay, R. M Causes of bat fatalities at wind turbines: hypotheses and predictions. Journal of mammalogy 90: Dahl, E., Bevanger, K., Nygård, T., Røskaft, E. & Stokke, B Reduced breeding success in white-tailed eagles at Smøla windfarm, western Norway, is caused by mortality and displacement. Biological Conservation, 145: De Lucas M., Janss G.F.E., Whitfield D.P. & Ferrer M. 2008: Collision fatality of raptors in wind farms does not depend on raptor abundance. Journal of applied ecology 45: Desholm M. & Kahlert J. 2005: Avian collision risk at an offshore wind farm. Biology Letters 1(3): Drewitt, A.L. & Langston, R.H.W Assessing the impacts of wind farms on birds. In Wind, Fire and Water: Renewable Energy and Birds. Proceedings of the BOU Conference, University of Leicester, 1 3 April Ibis 148 (suppl. 1): [ Erickson, W. P., Johnson, G., Young, D., Strickland, D., Good, R., Bourassa, M., Bay, K. & Sernka, K Synthesis and Comparison of Baseline Avian and Bat Use, Raptor Nesting and Mortality Information from Proposed and Existing Wind Developments: Final. 124 s. Eskelin, T., Markkola, J., Tuohimaa, H., Suorsa, V., Luukkonen, A., Ruhanen, H- R., Tapio, T. ja Väyrynen, T Suurhiekan linnusto ja arvio suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti Suurhiekan YVA selostusta varten. WPD Finland Oy ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Gustafsson, N: & Gustafsson, J. 2012: Suomen sammakkoeläimet ja matelijat. ( ). Hanski, I., Henttoinen, H., Liukko, U-M., Meriluoto, M. & Mäkelä A Liitooravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö s. Hölttä, H Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta. Pohjois-Pohjanmaan Liitto. Finnish Consulting Group Kopsan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Finnish Consulting Group Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaavaselostus. Finnish Consulting Group Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus. LIITE 2 Copyright Pöyry Finland Oy LUONTOSELVITYS 46

72 Finnish Consulting Group Oy & Pöyry Finland Oy Kalajoki-Raahe tuulivoimapuistot. Muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi. Loppuraportti. Finnish Consulting Group Oy Mustilankankaan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Finnish Consulting Group Iin Isokankaan tuulivoimapuisto. Ympäristöselvitykset. Tuuliwatti Oy. Granér, A., Lindberg, N. & Bernhold, A. 2011: Migrating birds and the effect of an onshore wind farm. Posteri. Conference on Wind energy and Wildlife impacts, , Trondheim, Norway. Keski-Suomen riistanhoitopiiri Kuinka löydän metson soidinpaikan? Korpimäki, E Pöllöjen esiintyminen ja pesintä Suomenselällä v Suomenselän Linnut 15: Korpimäki, E Population dynamics of birds of prey in relation to fluctuations in small mammal populations in Western Finland. Ann. ool. Fennici 21: Koskimies, P. & Väisänen, R. A Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, 2. Painos. Helsinki. Kosonen, E Lepakkojen salatut elämät. Pohjanlepakkoyhdyskunnan radiotelemetriatutkimus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 74. Tampereen yliopistopaino Juvenes Print Oy. Kovar, R, Brabec, M, Vita, R, Bocek, R Spring migration distances of some Central European amphibian species. Amphibia-Reptilia, Vol. 30, No. 3., pp Krijgsveld K.L., K. Akershoek, F. Schenk, F. Dijk & S. Dirksen Collision risk of birds with modern large wind turbines. Ardea 97(3): Lappalainen, M. & Sirkiä P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Leivo, M. 1996: EVA Suomen kansainvälinen erityisvastuu linnustonsuojelussa. Linnut 31: Lundberg, A Beståndsuppskattning av slaguggla och pärluggla (Summary: Census methods for the Ural Owl Strix uralensis and the Tengmalm s Owl Aegolius funereus). Anser Suppl. 3: Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto 2013: Suomen merikotkien satelliittiseuranta. [ Luontodirektiivi Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Luonto-osuuskunta Aapa Kalajoen Etelänkylän Metsäperän tuulipuistoalueen luontotyyppiselvitys. Tutkimusraportti 126. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje MMM Dnro 3713/430/2003, YM Dnro Ym4/501/ Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

73 Maanmittauslaitos (MML) Paikkatietoikkuna [ ( ) Pöyry Finland Oy Puhuri Oy, Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Pöyry Management Consulting Oy Tohkojan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rodrigues L., Bach L., Dubourg-Savage M.-J., Goodwin J. ja Harbusch C Guidelines for consideration of bats in wind farm projects, EUROBATS publication series no 3. Rydell, J., Bach, L., Dubourg-Savage, M.-J., Green, M., Rodrigues, L. ja Hedenström, A Bat mortality at wind turbines in northwestern Europe. Acta Chiropterologica 12: Rydell, J., Engström, H., Hedenström, J.K.L., Pettersson, J. & Green, M. 2012: The effect of wind power on birds and bats. A synthesis. Vindval. Report s. Scottish Natural Heritage 2010: Use of Avoidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. Sierla L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Slabbekoorn, H. & Ripmeester, E.A.P Birdsong and anthropogenic noise: implications and applications for conservation. Molecular Ecology 17: Smallwood K.S. & Thelander C.G. 2005: Bird Mortality at the Altamont Pass Wind Resource Area. March 1998 September Subcontract Report NREL/SR Smallwood K.S. & Thelander C.G. 2008: Bird Mortality at the Altamont Pass Wind Resource Area, California. Management and Conservation Article. Steinborn, H & Reichenbach, M 2012: Einfluss von Windenergieanlagen auf den Ortolan Emberiza hortulana in Relation zu weiteren Habitatparametern. Vogelwelt 133: (2012). [ _steinborn_reichenbach_-_ortolan.pdf] Thelander C. G. and Smallwood K. S. 2007: The Altamont Pass wind resource areas effect on birds: a case history. Pp in M. de Lucas, G. F. E. Janss and M. Ferrer, eds. Birds and wind farms. Madrid: Quercus. Temple, H.J. ja Terry, A The Status and Distribution of European Mammals. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Terhivuo T., henkilökohtainen tiedonanto. Teoksessa Sierla ym. (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. BirdLife Suomi ry, 21 ja liitekartat. Tuohimaa, H Hanhikiven linnusto Kooste viiden lintuharrastajan havainnoista vuosilta Pöyry Environment Oy. LIITE 2 Copyright Pöyry Finland Oy LUONTOSELVITYS 48

74 Tuohimaa, H & Tikkanen, H Keski-Pohjanmaan maakunnan 4. vaihekaava. Tuulivoima-alueiden vaikutukset linnustoon. Ramboll Oy. [ [Selauspäivämäärä ] Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Whitfield, D.P. 2009: Collision Avoidance of Golden Eagles at Wind Farms under the Band Collision Risk Model. WWW-dokumentti: [ 49 Copyright Pöyry Finland Oy LIITE 2 LUONTOSELVITYS

75 Kalajoki 2015 Läntisten tuulipuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELUALVELU LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

76 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto 2015 Tiivistelmä Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Kalajoen Läntisten tuulipuistossa, joka sijaitsee Kalajoen keskustassa noin 5,3 12,6 km etelään. Alueelle on kaavailtu 20 voimalan puisto, mutta vaihtoehtoisia voimalan sijoituspaikkoja on varalta selvitetty 23, puiston laajuus on 20,4 km 2. Työn tilaaja on Pöyry Finland Oy ja hankeomistajat Winda Invest Oy ja Tuulipuisto Oy Kalajoki. Kenttätyöt tekivät MA/FM Hans-Peter Schulz ja FM Jaana Itäpalo , yht. 7 maastotyöpäivää. Inventoinnissa tarkastettiin voimalapaikkojen ympäristö m:n säteellä, tielinjaukset ja lisäksi muinaisjäännöksille otolliset alueet (hiekkakaarrot, kallionyppylät ja luolikot). Maaperää tarkastettiin ojien leikkauksista, kaarroilla tehtiin otollisilla paikoilla koekuoppia, lisäksi kairattiin joitakin rakenteita. Hankealueen jo kunnostetut tiet sekä ulospäin kulkevat yhteystiet tarkastettiin silmämääräisesti. Inventoinnissa tarkastettiin yksi tunnettu muinaisjäännöskohde, kohde 4 Hangasräme Jättiläiskangas (mjtunnus ), josta löytyi yksi uusi röykkiö. Uusia muinaisjäännöskohteita löytyi kolme, Pitkäkaarta tervahauta (kohde 1), Pitkäkaarta 2 tervapirtin jäännös (kohde 2) ja Tervahaudankangas tervahauta (kohde 3). Hankkeella voi olla vaikutusta yhteen muinaisjäännöskohteeseen, Tervahaudankankaan tervahautaan, suunniteltu huoltotielinja Siikajärventieltä voimalapaikalle 12 kulkee tervahaudan yli tai erittäin lähellä sitä. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

77 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Maisema, topografia ja geologia Alueen esihistoriallinen maankäyttö Alueen historiallisen ajan maankäyttö Tulokset Yleiskartta kohteista Kohdehakemisto Kohdetiedot Maastokuvaukset ja valokuvat Aineistoluettelo Kansikuva: Jättiläiskankaan kehäröykkiö LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

78 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Perustiedot Inventointialue: Läntisten tuulipuiston hankealue Kalajoen kaupungissa sen keskustasta noin 5,3 12,6 km etelään. Tilaaja: Pöyry Finland Oy Hankeomistaja: Winda Invest Oy ja Tuulipuisto Oy Kalajoki Inventoinnin laji: Osainventointi Työaika: Kenttätyöaika ; yht. 7 kenttätyöpäivää Karttanumerot: TM35-lehtijako, Q4241L, Q4232L, Q4223R, Q4214R vanha yleislehtijako, ja 12, ja 03 Korkeus: n m mpy Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35 FIN -tasokoordinaatisto Kopio raportista: Museoviraston arkisto (digitaalinen ja paperikopio), Pohjois-Pohjanmaanmuseo (digitaalinen kopio) Aiemmat tutkimukset: Paula Purhonen, tarkastus Jättikäiskangas 1975 Mika Sarkkinen 1992, Ventusneva-Pyhäkoski voimalinjan eteläosan inventointi Taisto Karjalainen, Kalajoen kunnan yleisinventointi 2003 T. Jussila ja T. Sepänmaa Siikajoki Kokkola voimalinjan inventointi 2013 Kartta 1. Hankealueen sijainti, Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: ; 05/2015. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

79 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät 3 Kalajoen kaupunkiin on suunnitteilla laaja, tuulipuisto, joka sijaitsee Kalajoen keskustassa noin 5,3 12,6 km etelään. Alueelle on kaavailtu 20 voimalan puisto, mutta vaihtoehtoisia voimalan sijoitus paikkoja on varalta selvitetty 23. Tuulipuisto sijaitsee Kalajoen ja Siiponjoen välisellä suo- / suopeltoalueella, jonka eteläosassa on hiekkadyynikenttä ja pohjoisosassa kallionyppyläalue, puiston laajuus on 20,4 km 2. Alue sijaitsee varhaismetallikautisella rannankorkeudella (n e.kr), ja sieltä tunnetaan yksi röykkiökohde (Hangasräme Jättiläiskangas, mj-tunnus ). Muut muinaisjäännöskohteet sijaitsevat alueesta n. 1 km itään (Tynnyrikangas kivirakenteet, tunnus ), noin 2 km etelään (Mäki-Erkin Möykkäkalliot, tunnus ) sekä 2 km länteen (Kourinkalliot kivirakenteet, tunnus ). Kartta 2. Hankealueen rajaus katkoviivana ja inventoidut alueet sinisenä. Voimalanpaikat sinisenä tähtenä, huoltotiet oranssina viivana. Mk n. 1:25 000; Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: ; 05/2015 LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

80 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Esiselvitys Esiselvityksessä käytettiin lähialueella aiemmin tehtyjen inventointien tietoja, Museoviraston rekisteriportaalin tietoja, GTK:n kallioperä- ja maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa, ortoilmakuvia ja vanhoja peruskarttoja sekä Arkistolaitoksen pitäjänkarttoja. Menetelmät Inventoinnissa tarkastettiin voimalapaikkojen ympäristö m:n säteellä, tielinjaukset ja lisäksi muinaisjäännöksille otolliset alueet (hiekkakaarrot, kallionyppylät ja luolikot, ks. myös kartta 3 sivulla5). Maaperää tarkastettiin ojien leikkauksista, kaarroilla tehtiin otollisilla paikoilla koekuoppia (30 x 30 cm) lisäksi kairattiin joitakin rakenteita. Hankealueen jo kunnostetut tiet sekä ulospäin kulkevat yhteystiet tarkastettiin silmämääräisesti. Työssä käytettiin EGNOS-yhteensopivaa paikanninta Garmin GPSmap 62s, Samsung Galaxy Tab3 tablettitietokonetta; sekä paikkatieto-ohjelmia QGis 2.8 (paikkatietohallinta) ja GrassGis 7.0. (Lidar pistepilvaineiston käsittely ja terrain analyysi). Tutkimushistoria Alueen pohjoisosassa sijaitsevalla Jättiläiskankaan röykkiökohteella tehtiin tarkastus vuonna 1975 (Paula Purhonen) ja se tarkastettiin myös Kalajoen yleisinventoinnissa 2003 (Taisto Karjalainen). Alueen halki kulkeva voimajohtolinjaus on inventoitu kaksi kertaa: Mika Sarkkinen 1992, Ventusneva-Pyhäkoski voimalinjan eteläosan inventointi ja T. Jussila ja T. Sepänmaa Siikajoki Kokkola voimalinjan inventointi Maisema, topografia ja geologia Hankealue sijaitsee laajalla, pääosin tasaisella pohjamoreenialueella Kalajoen ja Siiponjoen välisellä vedenjakajalla. Suuri osa, yli 60 % alueesta on turvekerrostumien peittämää, näistä iso osa on raivattu pelloiksi. Eteläosassa on hiekkadyynikenttä ja laajoja tasaisia hiekka-alueita, jotka ovat jäänteitä aallokon tasoittamasta harjujaksosta (Reisjärvi Kalajoki harju). Tasaiset hiekka-alueet soistuvat aika myöten, niiden päällä olevan turvekerroksen paksuus on pääosin 0,5 1 m. Pohjoisosaa leimaa laaja melko rikkinäinen kallionyppyläalue, kalliokohoamien väliset alueet ovat pohjamoreenin peittämiä. Siellä on lisäksi muutama pinnaltaan huuhtoutunutta kumpumoreenia oleva mäki, joiden rinteillä on paikoitellen rakkakivikkoa. Korkeuserot ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä, alle 2 m / 100 m lukuun ottamatta joitakin moreeni ja kalliokohoamia sekä kaartoja, jotka kohoavat 4 6 m ympäristöstään. Turve- ja hiekka-alueet ovat nykyään pitkälti maatalousköytössä, pohjoiset moreenialueet ovat miltei kokonaan metsätalouskäytössä. Kuva 1. Pelto hankealueen keskiosassa LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

81 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kartta 3. Alueen korkeusmalli /10 m vinovalovarjoste. Arkeologisen inventoinnin kannalta otolliset alueet: hiekkakaarrot (keltaisena), kallionyppylät (ruskeana) ja rakka-alueet/luolikot (vihreänä). Voimalapaikat sinisenä tähtenä ja huoltotielinjaukset oranssina viivana. Maanmittauslaitoksen vinovalovarjosterasteri 10 m DEM, mk 1:25 000; 05/2015. Muut kartassa näkyvät kohoamat ovat lajittumatonta pohjamoreenia tai kumpumoreenia ja tasaiset alueet turvekerrostumia. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

82 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kartta 4. Lidar-vinovalovarjoste. Muinaiset hiekkadyynit (kaarrot) erottuvat hyvin ympäristöstään. Lisäksi erottuu ihmisen aiheuttamia muutoksia: 1 sorakuoppa, 2 tervahauta, 3 tervapirtin pohja. Pitkäkaarto hankealueen lounaisosassa. Maanmittauslaitoksen Lidar pistepilviaineisto 05/ Alueen esihistoriallinen maankäyttö Alue nousi noin vuotta sitten merestä. Aallokko tasoitti pikku hiljaa leveän harjujakson, joka halkaisi hankealueen eteläosan, ja sinne muodostui laaja hiekkadyynikenttä. Pohjoisosaan syntyi samaan aikaan saaristoa, jossa oli runsaasti kallioluotoja ja kivikkoisia saaria. Alueen saariin tehtiin mikäli rakenteet ovat muinaisrantasidonnaisia - noin 3500 vuotta sitten kiviröykkiöitä. Hankealueen sisällä on yksi löytöpaikka, Jättiläiskangas (mj-tunnus ), jossa on kaksi röykkiötä. Eteläosan hiekka-alueet olivat varmaankin otollisia merenranta-asutukselle, mutta sen löytäminen on hankalaa, koska rantavaiheen jälkeen syntyneet hiekkadyynit peittävät alkuperäiset rantatasot. 5. Alueen historiallisen ajan maankäyttö Varhaisiin kiinteä asutus levisi Kalajoen suulle todennäköisesti jo 1300-luvulla, vanhimmat kylät, Pohjankylä ja Etelänkylä syntyivät viimeistään 1400-luvulla. Asutus levisi luvulla Kalajokea ylöspäin Haapajärvelle ja Reisjärvelle saakka. Siiponjoen varrelle asutus levisi vasta 1700-luvulla. Hankealue jäi 1900-luvulle saakka asutuksen ulkopuolelle, lukuun ottamatta Hangasrämeen torppaa, joka on merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle (kartta 5, s. 7); torppa sijaitsi aivan hankealueen pohjoisreunalla Konttikankaan länsipuolella. Kartaan on merkitty muutama kaukoniitty sekä polku torpasta Kurikkalan kylkään. Tervanpoltosta todistavat kaksi alueelta löytynyttä tervahautaa ja tervapirtin jäänteet. Tervanpoltosta tuli seudulla tärkeä sivuelinkeino jo 1700-luvun alussa. Muusta varhaisesta metsätaloudesta ei ole merkkejä. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

83 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kartta 5. Ote vuoden 1846 pitäjänkartasta (Rautio). Kartan vasemmassa alakulmassa on Kurikkalan kylä ja oikealla ylhäällä sinisen nuolen kohdalla Hangasrämeen torppa. 6. Tulokset Inventoinnissa tarkastettiin yksi tunnettu muinaisjäännöskohde, kohde 4 (Hangasräme) Jättiläiskangas (mjtunnus ), josta löytyi yksi uusi röykkiö. Uusia muinaisjäännöskohteita löytyi kolme, Pitkäkaarta tervahauta (kohde 1), Pitkäkaarta 2 tervapirtin jäännös (kohde 2) ja Tervahaudankangas tervahauta (kohde 3). Hankkeella voi olla vaikutusta yhteen muinaisjäännöskohteeseen, kohde 3 Tervahaudankankaan tervahautaan, suunniteltu huoltotielinja Siikajärventieltä voimalapaikalle 12 kulkee tervahaudan yli tai erittäin lähellä sitä. Lestijärvellä, Hans-Peter Schulz Jaana Itäpalo LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

84 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kartta 6. Kohteet 1 4 (vihreänä pisteenä). Hankealueen rajaus katkoviivana, voimalanpaikat sinisenä tähtenä, huoltotiet oranssina viivana. Mk n. 1:25 000; Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: ; 05/2015 LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

85 7. Kohdehakemisto Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kohde sivu tyyppi/ tyypin tarkenne ajoitus lkm rauh.lk status 1. Pitkäkaarta työ- ja valmistuspaikat /tervahaudat uusi aika 1 2 U 2. Pitkäkaarta 2 asuinpaikat /tervapirtit uusi aika 1 2 U 3. Tervahaudankangas työ- ja valmistuspaikat /tervahaudat uusi aika 1 2 U 4. Jättiläiskangas kivirakenteet / röykkiöt esihistoriallinen 2 2 MJ Taulukko. Status: U uusi muinaisjäännöskohde/löytöpaikka, MJ tunnettu muinaisjäännöskohde, KP muu kulttuuriperintökohde, M muu havainto 9. Kohdetiedot Historiallisen ajan muinaisjäännökset 1. Pitkäkaarta Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat Tyypin tarkenne: tervahaudat Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako Q4214R Koordinaatit: P: I: z n. 33 m mpy koord.selite: gps-mittaus Inventointimenetelmät: pintahavainnointi, kairaus Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: - Maastotiedot: Itä - länsi suuntainen hiekkadyyni laajemman dyynikentän pohjoisreunalla, dyynien välit ovat soistuneet. Pohjoispuolinen alue on raivattu pelloksi. Kuivaa kangasta, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuvaus: Hiekkadyynin korkeimmalla kohdalla kelkkauran pohjoispuolella sijaitsee iso tervahauta, tuplahauta, halkaisija ulompi valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m, se on sortunut. Vallin päälle kasvaa muutama iso mänty. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

86 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 2. Tervahaudan kuoppa kuvattu luoteeseen. Kuva 3. Yleiskuva tervahaudasta, kuvattu länteen. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

87 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kartta 7. Kohteet 1 ja 2 Pitkäkaarta tervahauta ja tervapirtin jäännös. Mk 1: 5 000, ' Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1: , 5/ Pitkäkaarta 2 Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: tervapirtit Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako Q4214R Koordinaatit: P: I: z n. 31 m mpy koord.selite: gps-mittaus Inventointimenetelmät: pintahavainnointi, kairaus Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: - LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

88 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Maastotiedot: Itä - länsi suuntainen hiekkadyyni laajemman dyynikentän pohjoisreunalla, dyynien välit ovat soistuneet. Pohjoispuolinen alue on raivattu pelloksi. Kuivaa kangasta, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuvaus: Hiekkadyynin pohjoislaidalla pienen törmän yläpuolella on tervapirtin jäännös, se sijaitsee tervahaudasta (kohde 1 Pitkäkaarta) n. 22 m itäkoilliseen. Kiukaan jäänteet (mitat 2,2 x 1,9 m, korkeus 0,4 m) ovat rakenteen luoteiskulmassa törmän reunalla. Humuksen alla on 5 15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Heikosti erottuvan maavallin perusteella rakenteen mitat ovat n. 4 x 3,5 m. Kairauksissa havaittiin maavallin alta alkuperäinen huuhtoutumiskerros. Rakenteet ovat kokonaan aluskasvillisuuden peittämiä. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta Kartta sivulla 11. Kuva 4. Tervapirtin jäännös, kiukaan sijainti merkitty kairalla. 3. Tervahaudankangas Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat Tyypin tarkenne: tervahaudat Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako Q4214R Koordinaatit: P: I: z n. 28 m mpy LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

89 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto koord.selite: gps-mittaus Inventointimenetelmät: pintahavainnointi, kairaus Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: - Maastotiedot: Matala kivinen kangas rämealueen keskellä, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuvaus: Metsätien (Siikajärventie) eteläpuolella kankaan loivalla etelärinteellä on tervahauta. Kyseessä on tuplahauta, halkaisija ulompi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 2,5 m ja syvyys 1,9 m, se on sortunut. Vallin päälle kasvaa isoja kuusia ja mäntyjä. Vallin itäosa on vaurioitunut ajouran takia. Vaikutusten arviointi: Suunniteltu huoltotielinjaus Siikajärven tieltä voimalapaikalle 12 kulkee kohteen yli tai erittäin lähellä sitä, linjauksen toteutuessa kohde voi tuhoutua kokonaan tai osittain. Kuva 5. Tervahaudan kuoppa kuvattu luoteeseen. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

90 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kartta 8. Kohde 3 Tervahaudankangas tervahauta. Esihistorialliset kohteet 4. Jättiläiskangas huomautus: mj-rekisteriin on merkitty nimi Hangasräme Jättiläiskangas, joka johtuu ilmeisesti Hangasrämeen torpasta, jonka maata alue oli. Ko. Hangasräme sijaitsee peruskartan merkinnän mukaan kuitenkin kauempana idässä, ja sen takia kohteen nimi on muutettu. Mj-rekisteri: Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: kivirakenteet Tyypin tarkenne: kiviröykkiöt Ajoitus yleinen: esihistoriallinen Ajoituksen tarkennus: varhaismetallikautinen Lukumäärä: 2 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako Q4223R Koordinaatit: P: I: z n. 30 m mpy LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

91 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto koord.selite: isompi kehäröykkiö; gps-mittaus, lidaraineisto Inventointimenetelmät: pintahavainnointi Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: tarkastus P. Purhonen 1975, inventointi T. Karjalainen 2003 Maastotiedot: Pinnaltaan huuhtoutunut kumpumoreenikangas, jossa itä- ja kaakkoisosassa ovat jyrkät rinteet. Tuoreehko kangas, harvennettua nuorta kasvatusmetsikköä Kuvaus: Kankaan kaakkoispäässä jyrkänteen yläpuolella on kaksi kiviröykkiötä, iso kehäröykkiö (1) ja pienempi keskuskiven ympärille ladottu röykkiö (2, edellisestä 8 m kaakkoon). 1. Kehäröykkiön läpimitta on 11 m, keskellä olevan kuopan halkaisija on n. 4 m ja se ulottuu maanpintaan saakka. Röykkiön korkeus on 0,9 1,1 m. Se on ladottu säännöllisesti noin cm:n kokoisista kivistä. Kehävallin lounaisosassa on kaksi noin metrin kokoista ja 0,5 m syvää kuoppaa, niiden osalta on epäselvää kuuluvatko ne rakenteeseen vai ovatko syntyneet myöhemmän kaivelun seurauksena. 2. Keskuskiven (ilmeisesti paikalla olleen ison maakiven) ympärille on ladottu pyöreä röykkiö, jonka läpimitta on 4 m ja korkeus 0,6 m. Rakenne on myös kehämäinen, keskuskiven kohdalla rakenne on matalampi. Röykkiö on koottu n cm:n kokoisista kivistä. Rakenteet ovat todennäköisesti muinaisrannansidonnaisia, ajanjaksolta n e.kr. Niiden funktio(t) ei ole tiedossa. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta Kuva 6. Panoraamakuva isosta kehäröykkiöstä, kuvattu länteen. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

92 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 7. Röykkiö 2 kuvattu luoteeseen. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

93 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Maastokuvaukset ja valokuvat Kuva 8. Voimalapaikka 1 kuvattu itään. Pieni kivinen kohouma, tiheää nuorta mäntymetsää. Kuva 9. Voimalapaikka 2 kuvattu lounaaseen, matala kivinen kangas, varttunutta harvennettua kasvatusmetsää. Kuva 10. Voimalapaikka 3 kuvattu länteen. Laaja hyvin kivinen kangas peltoalueen keskellä. Erirakenteista metsää. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

94 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 11. Voimalapaikka 4 kuvattu pohjoiseen. Suopelto kivisen kankaan pohjoispuolella. Kuva 12. Voimalapaikka 5 kuvattu itään. Tasainen kivinen paikoitellen soistunut kangas. Varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva 13. Voimalapaikka 6 kuvattu luoteeseen. Rämeen ympäröimä kalliokohouma, varttunutta kasvatusmetsikköä. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

95 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 14. Rajamerkki nykyisellä rajalinjalla Maijankallion eteläosassa. Kuva 15. Tielinja voimalalle 6 Ymmyräiskurun kohdalla. Kuva 16. Voimalapaikka 7 kuvattu länteen. Alueella on runsaasti kalliokohoumia, niiden välit ovat soistuneet. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

96 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 17. Voimalapaikka 8 kuvattu koilliseen. Vaikeakulkuinen kivinen pieni mäki. Taimikkoa, maanpinta muokattua. Kuva 18. Tielinja voimalalle 8 kuvattu koilliseen. Kuva 19. Voimalapaikka 9 kuvattu kaakkoon. Tasainen kivinen kangas, harvennettua kasvatusmetsää. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

97 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 20. Voimalapaikka 10 kuvattu kaakkoon. Rämeen ympäröimä tasainen kivinen kangas. Kuva 21. Voimalapaikka 11 kuvattu kaakkoon. Avokallioalue, nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva 22. Voimalapaikka 12 kuvattu lounaaseen. Kivikkoinen matala kangas, jossa on runsaasti lohkareita. Nuorta kasvatusmetsikköä. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

98 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 23. Voimalapaikka 13 kuvattu etelään. Tasainen hiekka-/ suopeltoalue. Kuva 24. Voimalapaikka 14 kuvattu koilliseen. Tasainen suopeltoalue. Kuva 25. Voimalapaikka 15 kuvattu itään. Tasainen kivinen kangas peltoalueen keskellä. Nuorta tiheää kasvatusmetsikköä. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

99 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 26. Tielinja voimalalle 15 kuvattu pohjoiseen. Kuva 27. Voimalapaikka 16 kuvattu etelään. Tasainen ojitettu räme, harvennettua kasvatusmetsikköä. Kuva 28. Voimalapaikka 17 kuvattu länteen. Tasainen suopeltoalue. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

100 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 29. Kurkia voimalapaikan 17 pohjoispuolella. Kuva 30. Voimalapaikka 18 kuvattu pohjoiseen. Tasainen suopelto. Kuva 31. Voimalapaikka 19 kuvattu itään. Laaja peltoalue tasoitetun hiekkakaarron kohdalla. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

101 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 32. Voimalinja Läntisenmutkan kohdalla kuvattu koilliseen. Kuva 33. Voimalapaikka 20 kuvattu lounaaseen. Ojitettu räme. Nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva 34. Mökki voimalapaikasta m koilliseen. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

102 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 35. Voimalapaikka 21 kuvattu lounaaseen. Tasainen hiekkapelto. Kuva 36. Kärjennevankaarta kuvattu länteen. Kuva 37. Voimalapaikka 22 kuvattu itäkoilliseen. Suopelto hiekkakaarron länsipuolella. LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

103 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kalajoki Läntisten tuulipuisto Kuva 38. Voimalapaikka 23 kuvattu luoteeseen. Suopelto kallioalueen itäpuolella. 8. Aineistoluettelo Kirjallisuus: Virrankoski Pentti, Eräkausi ja keskiaika. Suur-Kalajoen historia I Digitaalinen aineisto: Geologian tutkimuskeskus, Maanmittauslaitos, avoimien aineistojen tiedostopalvelu, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, Museovirasto: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri ja kulttuuriympäristön tutkimusraportit arkeologia, Kalajoki: LIITE 3 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

104 MUISTIO Projekti Kalajoen Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava Asiakas Winda Power Oy Muistio nro Viranomaisneuvottelu 1 Päivämäärä 27/11/2015 POPELY Vastaanottajat (läsnäolijat) Lähettäjä Tiedoksi Taina Törmikoski POPELY Touko Linjama POPELY Olli Eskelinen Pohjois-Pohjanmaan liitto Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo Marko Raiman Kalajoen kaupunki Riina Jorasmaa Kalajoen kaupunki Ari Matkaselkä Kalajoen kaupunki Aino Alatalo Kalajoen kaupunki Hanna Kurtti Pöyry Finland Oy Elina Saine Ramboll Finland Oy Olli Soininen - Museovirasto Hannu Rantapää Winda Power Oy Liisa Märijärvi-Vanhanen Ramboll Finland Oy Päivämäärä 03/12/ Kokouksen avaus Alueidenkäyttöpäällikkö Taina Törmikoski avaa kokouksen klo Sovitaan, että hän toimii kokouksen puheenjohtajana. Todetaan kokouksen osanottajat. Konsultti tekee muistion neuvottelusta. Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A OULU P Suunnittelutilanne Kaupungin puheenvuoro: Läntisten hanke on yksi Kalajoen viidestä parhaillaan meneillään olevasta tuulivoimahankkeesta. Läntisten OAS on ollut nähtävillä ja kaava on kuulutettu samalla vireille. Läntisten tuulivoimapuistosta on tehty YVA, joka on juuri menossa nähtäville. Tavoitteena on, että sekä osayleiskaavaluonnos että YVA-selostus ovat yhtäaikaa nähtävillä ja että niistä on yhteinen yleisötilaisuus tammikuun alussa Joulunajan vuoksi nähtävilläoloajasta tulee pidempi kuin MRL vaatima 30 vuorokautta. Konsultti esitteli tuulivoimahankkeen, OAS:in, tehtyjä selvityksiä ja alustavan osayleiskaavaluonnoksen. Esittelykalvot ovat liitteenä Viranomaisten puheenvuorot ja yleiskeskustelu Todettiin, että Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ma Ympäristöministeriössä (DNr:o YM1/5222/2014). Läntisten hankealueen pohjoisosaan sijoittuva tv- 1 -alue nro 340 vahvistui. Sen sijaan hankealueen poikki kulkeva ratayhteysvaraus jäi vahvistumatta puutteellisten selvitysten vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei aio valittaa ratayhteyspäätöksestä eikä muista vahvistamatta jätetyistä Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. 1/4 Kotipaikka Espoo LIITE 4 MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELUSTA

105 merkinnöistä, koska ne voidaan ottaa tarvittaessa mukaan 3. vaihemaakuntakaavaan. Kala- Kalajoelta jäivät vahvistumatta Tohkojan ja Jokelan jo toiminnassa olevat tuulivoimapuistot. Perusteena näille oli linnusto. Myös muita jo olemassa olevia tuulivoimapuistoja jäi vahvistumatta, mm. Kalajoen rajalla oleva Pyhäjoen Mäkikangas. POPELY - Tulee antamaan lausunnon kaavaluonnoksesta vasta YVA-lausunnon yhteydessä ja tulee pyytämään kirjallisesti sähköpostilla jatkoaikaa lausunnolleen - Kaavaselostukseen tulee lisätä YVA:n vaihtoehdot ja niiden keskinäinen vertailu - Uudet valtakunnallisiksi maisema-alueiksi ehdotetut alueet on huomioitava selostuksessa ja vaikutusten arvioinnissa - ELY ei ota vielä kantaa, onko kaava-alueen nykyinen rajaus mahdollinen suhteessa 1. vaihemaakuntakaavaan, sillä Ympäristöministeriöstä ei ole saatu yhteneväisiä tulkintaohjeita. Jokainen hanke katsotaan tapauskohtaisesti. Seuraava Ympäristöministeriön kokous, jossa asiaa voidaan käsitellä, on Luontoselvitystä ei vielä kommentoida tässä vaiheessa. - Oleva epävirallinen moottorikelkkareitti menee kartan mukaan läheltä sm-kohdetta. - Voimalalle 7 menevä tie kulkee luo-5 alueen poikki Pohjois-Pohjanmaan liitto - YVA:n VE 2 on 1. vaihemaakuntakaavan mukainen, vaikka kolme voimalaa sijoittuu tv-alueen ulkopuolelle. - Myös nykyinen Läntisten kaava-alue eli VE1 on mahdollinen, mutta se vaatii perustelut kaavaselostukseen. (Alustavassa selostusluonnoksessa ei esitetty YVA:n vaihtoehtoja). Yksi peruste tälle mahdollisuudelle on se, että kun vertaillaan ratalinjauksen eteläpuolista VE3:a ja 1. vaihemaakuntakaavan mukaista VE2:ta, niin VE3:n vaikutukset Kalajokilaakson suuntaan ovat pienemmät VE3:ssa. Kuitenkaan selvää kantaa siihen, voiko 1. vaihemaakuntakaavasta poiketa näin paljon, ei vielä ole. - Maakuntakaavojen tv-aluerajaustulkinnoissa huomioidaan uusista selvityksistä saatu tieto - Melun ja maiseman yhteisvaikutukset eri hankkeiden välillä on selvitetty riittävästi. Vaikutus maisemaan ei ole merkittävä suhteessa muihin hankkeisiin. - Melulle on edelleen 35 db:n suunnitteluohjearvo, vaikka uusimman asetuksen mukainen meluohjearvo on 40 db. Ei ole tietoa, päivitetäänkö YM:n suunnitteluohjearvo (ja millä aikataululla) asetuksen mukaiseksi. - Vireillä olevan 2. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöaluerajaukset tulee huomioida kaavan vaikutusten arvioinnissa. Tyngän alue tulee laajenemaan hankealueen rajaan. - Selostukseen pitäisi saada kuva voimajohtolinjasta ja kuinka uusi pylväs sijoittuu sinne (110 kv ja 400 kv+ 110 kv) - OAS:ia pitäisi päivittää seuraavilta osin: 2. vaihemaakuntakaava tulee hyväksyttäväksi syksyllä vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistyy vasta tammikuussa 2016 (odottaa Vaalan kunnan liittymistä vuoden vaihteessa Pohjois-Pohjanmaahan). 2/4 LIITE 4 MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELUSTA

106 Pohjois-Pohjanmaan museo - Kulttuuriympäristöä on arvioitu jossakin määrin selostuksessa. Selostuksen s. 55 kartta kulttuuriympäristökohteista on liian pieni ja siitä puuttuvat yksittäiset arvokkaat (rakennetun ympäristön) kohteet, jotka pitää merkitä. Vaikutukset yksittäisiin kohteisiin pitää arvioida. - Maakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsen kylä Nuoranperä Hihnanperä (RKY 1993) (sis. Tyngän kylän) on laajentunut edellisestä aluerajauksesta. - Uusia valokuvasovitteita tulisi tehdä Tyngän kylän keskeltä (nyt kuvasovite on kylän laidalta) ja merialueelta Kalloilta, koska ne ovat ehdolla uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Kallojen kuvasovitteeseen pitäisi tulla kaikki alueen hankkeet - Vaikutukset Hiekkasärkille on selvitetty riittävästi. Vaikutus Hiekkasärkkien maisemaan on vähäinen. - Onko maisemavaikutuksia yleisesti mahdollista lieventää esim. voimaloiden sijoittelulla? Museovirasto Museovirasto toimitti lausuntonsa etukäteen sähköpostilla: From: Soininen, Olli [mailto:olli.soininen@museovirasto.fi] Sent: Wednesday, November 18, :56 PM To: Liisa Märijärvi-Vanhanen Subject: Kalajoen Läntisten tuulivoimapuiston 1 viranomaisneuvottelu Hei! Pahoittelen, etten pääse osallistumaan Museoviraston edustajana pidettävään Kalajoen Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaavan 1. viranomaisneuvotteluun. Lähetän näin sähköpostitse muutaman kommentin arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta. Hankealueella tehty arkeologinen inventointi on suoritettu kattavasti suunnitelmien mukaisesti ja se täyttää arkeologisen tutkimuksen laatuvaatimukset. Ainoa alue, jota ei ole erikseen merkitty ja esitetty hankesuunnitelmissa on mahdollinen kaava-alueelle sijoittuva rakentamiseen varattu maa-aineksenotto-/läjitysalue. Inventoinnissa havaitut uudet kohteet on viety Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin ja niille on annettu muinaisjäännösrekisteritunnukset, jotka voi lisätä sivun 53 luetteloon. Pitkäkaarta Pitkäkaarta Tervahaudankangas /4 LIITE 4 MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELUSTA

107 Hankealueelta jo aiemmin tunnetun kohteen Hangasräme Jättiläiskangas (mjrekisteritunnus ) nimeä on inventointikertomuksessa ehdotettu lyhennettäväksi nimeksi Jättiläisenkangas. Nimi pidetään kuitenkin sekaannusten välttämiseksi ennallaan ja se tulee muuttaa kaavaluonnoksen sivun 53 luetteloon. Huoltotien ja maakaapelin linjausta Siikajärventieltä voimalalle 12 on muutettu kohteen Tervahaudankangas vieressä. Kaavakartassa muinaisjäännöskohteet on merkitty oikein eikä määräystekstiin ole huomauttamista. Kaavakartassa maahan kaivettavan sähkökaapelin ja 110 kv sähkölinjan merkinnät ovat liian samankaltaisia, nyt niiden erottaminen ei ole mahdollista. Ystävällisin terveisin Olli Soininen Olli Soininen Intendentti Museovirasto, Kulttuuriympäristön suojelu Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut Kustaa III:n katu HÄMEENLINNA olli.soininen@museovirasto.fi Konsultin vastine Museoviraston lausuntoon: Kaava-alueelle ei ole osoitettu maa-ainesten ottoaluetta tai läjitysaluetta. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sähköaseman lähellä on olemassa oleva maa-ainesten ottoalue voimajohtolinjan itäpuolella. Toinen maa-ainesten ottoalue sijaitsee hankealueen länsipuolella noin 2,5 km etäisyydellä (kts. liite 1, dia 4). 4. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet Hankkeesta on annettu viranomaisille tässä vaiheessa riittävästi tietoa. ELY-keskus tulee pyytämään lisäaikaa lausuntonsa antamiseen. 2. viranomaisneuvottelu pidetään kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen, kun tulleeseen palautteeseen on laadittu vastineet. 5. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi Oulussa Elina Saine Ramboll Finland Oy 4/4 LIITE 4 MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELUSTA

108 LIITE 5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksessa ja miten hanke soveltuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaista alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Yleistavoitteita sovelletaan suoraan rakentamista ohjaavien yleiskaavojen laaja-alaisiin, muuta alueidenkäyttöä yleispiirteisesti ohjaaviin ratkaisuihin, mutta ei asemakaavaan verrattaviin suoraan rakentamista ohjaaviin ratkaisuihin. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista on kuitenkin säilynyt ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yleis- ja erityistavoitteineen ja arvioitu, mitkä tavoitteet erityisesti liittyvät hankkeeseen ja miten tavoitteet hankkeessa toteutuvat.

109 LIITE 5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 2 (6) Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Tavoite Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Toteutuminen hankkeessa Alueen tuuliolosuhteet soveltuvat tuulivoimatuotantoon. Hanke parantaa paikallisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä rakentamis- että toiminta-aikana sekä ilmanlaatua korvaamalla kivihiilellä ja maakaasulla tuotettua sähköä. Hankkeessa hyödynnetään alueella olevaa tieverkkoa ja voimajohtolinjaa. Hanke parantaa paikallisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä rakentamis- että toiminta-aikana. Hankkeessa hyödynnetään alueella olevaa tieverkkoa ja voimajohtolinjaa. Tuulivoimatuotanto monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa. Erityistavoitteet Tavoite Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Toteutuminen hankkeessa Hankkeesta tullaan pyytämään Puolustusvoimilta lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä. Puolustusvoimat on YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa ( , BL3547) todennut, että YVA-ohjelmassa on riittävästi otettu huomioon Puolustusvoimien tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Tavoite Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toimin- Toteutuminen hankkeessa Hanke parantaa paikallisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä ilmanlaatua korvaamalla kivihiilellä ja maakaasulla tuotettua sähköä. Hankkeessa hyödynnetään alueen tiestöä. Hankkeeseen ei liity taajama-alueiden suunnittelua. Hanke ei liity asuin-, työpaikka- tai palvelualueiden suunnitteluun, eikä joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn edellytyksiin. Rakentamisvaiheen jälkeen alueen alemman tieverkon turvallisuus paranee parantuneen tieverkon myötä. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hanke ei liity työpaikka- tai palvelualueiden suunnitteluun. Hanke parantaa paikallisen elinkeinoelämän edellytyksiä sekä rakentamis- että toimintaaikana. Tuulivoimapuistosta ei aiheudu merkittävästi henkilöliikennettä. Copyright Ramboll Finland Oy

110 LIITE 5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 3 (6) not suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu lähiasutus. Rakentamisaikana ja toiminnan aikana talvisin lapojen jäätymisvaaran vuoksi on mahdollista rajoittaa liikkumista voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on osaltaan hidastaa ilmastonmuutosta. Toteutuminen hidastaa pieneltä osaltaan ilmastonmuutoksen etenemistä. Erityistavoitteet Tavoite Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunni- Toteutuminen hankkeessa Hanke ei liity asuinalueiden suunnitteluun. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hanke edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä epäsuorasti rajoittamalla hajarakentamista tuulivoimaloiden melu- ja välkevarjostusalueilla. Hanke ei liity asuin- ja työpaikka-alueiden suunnitteluun. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hanke ei liity asuin-, työpaikka- tai palvelualueiden suunnitteluun. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hankkeeseen ei liity asuin- tai matkailualueiden suunnittelua. Hanke ei estä olemassa olevan rakennuskannan käyttöä, eikä siihen liity taajama-alueiden suunnittelua. Hankealue ei ole tulvavaara-aluetta. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu riittävät suojaetäisyydet asutukseen, tiestöön ja maakuntakaavan mukaiseen rautatievaraukseen, mikäli myrsky aiheuttaa tuulivoimalan rikkoutumisen. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu riittävät suojaetäisyydet asutukseen, tiestöön ja maakuntakaavan mukaiseen rautatievaraukseen. Alueen maa- ja kallioperä soveltuvat tuulivoimarakentamiseen. Copyright Ramboll Finland Oy

111 LIITE 5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 4 (6) teltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu riittävät suojaetäisyydet asutukseen. Lähiasutus jää 40 db(a):n melurajan ulkopuolelle. Hanke edistää uusiutuviin energialähteisiin kuuluvan tuulivoiman käyttöä. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueisiin tai alueen pintavesiin. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Tavoite Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Toteutuminen hankkeessa Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja rakennuskulttuurikohteet on huomioitu hankkeessa. Hankealueen luontoarvoiltaan merkittävät alueet on selvitetty ja voidaan ottaa huomioon tuulivoimapuiston tarkemmassa suunnittelussa. Hankealueella ei ole suojelualueita, eikä hankkeella arvioida olevan vaikutuksia suojelualueisiin. Hankkeella ei ole vaikutuksia lähialueen luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Hanke ei rajoita merkittävästi alueen virkistyskäyttöä. Vähäistä rajoitetta voi aiheutua voimaloiden välittömässä läheisyydessä talviaikaisesta jään irtoamisen riskistä. Hankeen vaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä hiljaisiksi tarkoitettuja alueita. Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Hanke vähentää kiivihiilen ja maakaasun käyttöä sähköntuotannossa. Hankkeella ei ole vaikutusta vesien tilaan. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Erityistavoitteet Tavoite Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakunta- Toteutuminen hankkeessa Hankkeessa on huomioitu valtakunnalliset inventoinnit. Hankkeen vaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennuskulttuurikohteet huomioidaan hankkeessa. Copyright Ramboll Finland Oy

112 LIITE 5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 5 (6) kaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Hankkeella ei ole vaikutusta ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäville ja yhtenäisille luonnonalueille. Hankkeeseen ei liity loma-asutuksen suunnittelua. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialuetta eikä hanke vaaranna alueen pintavesien tilaa. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hankkeessa hyödynnetään pääosin alueelle olemassa olevaa tieverkostoa ja voimajohtokäytävää. Hankkeen yhteydessä rakennettavat uudet sähkölinja ja huoltotiet aiheuttavat alueen laajuuteen nähden vähäisesti metsäalueiden pirstoutumista. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Tavoite Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Toteutuminen hankkeessa Hankkeeseen ei liity alueidenkäyttöön vaikuttavaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hankkeeseen ei liity valtakunnallisen tieverkoston kehittämistarpeita. Tuulivoimapuisto turvaa omalta osaltaan energiahuollon valtakunnallisia tarpeita ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Hankkeessa on huomioitu maakuntakaavan mukaisen uuden päävoimajohdon tilatarve ja suojaetäisyydet. Erityistavoitteet Tavoite Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yh- Toteutuminen hankkeessa Hankkeella turvataan rautatieverkon tulevaisuuden kehittäminen ja rautatieyhteyden rakentaminen Rahjan satamaan. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, eikä vaikeuta sen toteuttamista. Copyright Ramboll Finland Oy

113 LIITE 5 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 6 (6) teistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Hanketta varten hankitaan lentoesteluvat. Hankkeesta tullaan pyytämään Puolustusvoimilta lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä. Puolustusvoimat on YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa ( , BL3547) todennut, että YVA-ohjelmassa on riittävästi otettu huomioon Puolustusvoimien tarpeet. Hankkeen sähkönsiirrossa voidaan hyödyntää alueen poikki kulkevan voimajohdon johtokäytävää. Tavoite koskee vain maakuntakaavoitusta. Hanke edistää tavoitteen toteutumista. Tuulivoimaloista muodostuu keskitetysti 20 voimalan yksikkö. Suunnittelualueen pohjoisosa sijoittuu Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (maakuntavaltuuston hyväksymä) mukaiselle tv-1 alueelle. Hankkeessa on huomioitu sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, maisema ja arvokkaat luontokohteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat hanketta vain osin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisiä ovat mm. energiantuotantoon, elinkeinoelämään, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, virkistykseen, asutukseen ja loma-asutukseen kohdistuvat vaikutukset sekä tuulivoimapuiston rakentamiseen ja toimintaan liittyvät haitat ja riskit. Kokonaisuutena hanke edistää omalta osaltaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Copyright Ramboll Finland Oy

114 Pöyry Finland Oy Viite ref.no. Päivä Sivu 1 (2) Melumallinnuksen lähtötiedot Pöyry Finland Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Päivä YM 2/2014 mukainen taulukko Läntisten tuulipuisto, YVA selostus Viite ref.no. Sivu 1 (2) Yhteyshlö Carlo Di Napoli Energiaprojektit, suunnittelu ja mittauspalvelut Puh carlo.dinapoli@poyry.com RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT Mallinnusraportin numero/tunniste: Laatija: DI Carlo Di Napoli, Pöyry Finland Oy Raportin hyväksyntäpäivämäärä: Hyväksyjä: MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: CadnaA v4.4 Mallinnusmenetelmä: ISO TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Roottorin halkaisija: 126m Nimellisteho: 3.3/3.45MW Napakorkeus: 150m Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana: Kyllä, n.1-7 db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot (takuuarvo/äänitehotason keskiarvo): m/s napakorkeudella Luottamuksellisia (NDA): Kyllä, vain viranomaiskäyttöön Oktaaveittain [Hz] Pientaajuisen melun lähtötiedot [Hz] LIITE 6 MELUMALLINNUKSEN LÄHTÖTIEDOT

115 Pöyry Finland Oy Viite ref.no. Päivä Sivu 2 (2) Melun erityispiirteet Kapeakaistaisuus: Ei Impulssimaisuus: Ei AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskentakorkeus: 4m Suhteellinen kosteus: 70% Lämpötila: 15 C Maastomallin lähde: MML Pystyresoluutio: 0.5m / laserkeilausaineisto Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet Vesialueet: Maa-alueet: Muut alueet (mitkä?) Laajat kallioalueet, 0 LASKENTATULOKSET Laskentavaihtoehdot: 4 kpl (VE1-VE3 sekä Yhteismelu) Laskentakartat: 4 kpl Pientaajuisen melun laskentataulukot: 4 kpl Laskentavyöhykkeet [db]: 2 kpl, 40 ja 45 db Reseptoripisteet: 6 kpl Melulle altistuvat asuin- tai loma-asuinkohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Yli 40 db(a):n vyöhykkeellä: 0 kpl Yli 45 db(a):n vyöhykkeellä: 0 kpl Pientaajuisen melun tulokset (DSO 1284 mukaan): Kaikki tulokset alle asumisterveysasetuksen LIITE 6 MELUMALLINNUKSEN LÄHTÖTIEDOT

116 5309 Alkula 13:24 19:70 Taninkallio 17:68 Latohaka 23:57 14:34 10:109 13:56 13:31 16:72 23:36 14:46 21:53 17:55 32:10 8:183 32:5 18:137 19:14 13:32 21:36 19:70 19:70 13:46 27:3 10:124 18:91 13:57 14:46 Lähinen 17:74 13:79 Vipperäaro 16:71 23:21 21:36 22:13 19:70 17:70 27: :65 27:4 18.2Pikku Lissuinjärvi 20 23:54 23:57 13:75 20:11 40 db(a) melukäyrä 40 db(a) yhteismelukäyrä Varjon vilkunta 8 h / a (realistinen tilanne) Asuinrakennus Lomarakennus 11:50 5:40 13:80 21:53 Karjaneva 15: Lissuinjärvi 11: :56 15:10 18:122 13:30 Nevapalo 13:60 Pentinsalmi 19:62 13:29 13: Kitinluolikko 16:46 56:4 18:94 Koivisto 23:35 63:0 29:8 13:20 13:56 Kiikkunen 13:80 Ojahaka 20:8 13:61 37:5 19: : :61 11:51 Lissuinkangas 22:18 23:38 16:70 29:15 Kanervaneva 29:14 10:76 10:119 10:38 24:69 14:46 18:38 878:18 Ansamaa 17:68 13:43 16:11 13:56 10:106 18:140 Vehkakangas 13:79 Keskinen :93 Kiikkusenkangas 13: Nuoraoja Karhunmaa 10:105 16:72 17:70 19:49 13:40 23:37 Pahanperänneva 13:27 20:4 15:10 13:44 17:55 16:40 23:55 36:0 Takahaankangas 13:57 13:43 19:25 17:88 Latoperä 39: :66 Riihikangas Kivihaka Karhunmaanneva 18:60 13:58 22:25 21:41 Taka-Ansamaa 13:26 13:59 Isokangas Takahaka 23:58 19:57 14:46 24:43 18:93 13:48 23:36 56:4 11:76 13:79 23:57 13: :35 16:72 15: :16 17:100 län 20:11 23:45 24:59 18:101 Leusunkalliot /1 25 tv -5 tv Isohaka -5 24:58 /2 Maijankallio 14:34 17:80 19:14 18:137 23:16 20:11 23:12 21:54 66:0 24:36 23:39 35:6 13:20 24: :24 11:65 Laitamaa 19:14 luo-5 878:18 13: Konttikangas 16:72 31:33 23:38 5 Majalampi o- Ymmyräiskuru 20:2 16:70 lu Pikkujärvi 20:5 24:16 56:4 14: :71 18:121 5:30 19:18 tv 7 tv 11:86 /1 /1 17:68-5 4:44 2 M-3 31:75 18: :1 22:17 5:36 Ukonkuru 4:50 24:58 7:26 19:51 18:36 22:4 21: Pitkäjärvi 7:6 14:38 18:121 21:36 luo-5 7:40 Surmaneva Pirttihaka luo-5 5:48 22:9 18:120 24:59 Ymmyräiskurunmäki 84:9 19:25 23: :282 4:289 7:38 7:27 18:122 18:122 Hangasräme luo-5 7:14 24:36 37:5 Jättiläiskangas 17:55 20:11 tv Syyniräme Tiensuunräme luo-5 7:38 37:5 7 Linttiräme /5 7:20 Siikaneva 21:53 oja -5 Muinaishauta 23:54 84:9 o Äijäkangas lu 16:73 3: :510 24:48 19:50 24:58 17:99 13:57 24:71 5:30 5 Pitkäräme Vaihekangas Kei häs 7: :37 23:58 sm/4 4:222 39:9 20:4 Alanevankangas 3 Somerokangas 18:113 5:49 luo :71 5: :56 5:30 tv /1 M-3 7:25 5:291 Kourinkalliot Laavu 8: :39 22:35-5 lu /5 7:48 Hautaräme tv Tervahaudankangas 25 23:21 La M-3 5:368 13:11 sm/3 12 6: :57 va no ja Leppihaankorpi 20:2 6:12 ne 24:36 23:27 18:122 5:218 p in Varheenkangas Karjasaari 6:114 13:63 Vesiperä 22:36 19:70 17:89 14:34 23:56 o- 19:63 14:38 5:425 17:70 40: :62 20:5 17:87 19:55 lu o 6: Perkkiö Kämppä Sikaniittu Nuutinluolikko -5 20:11 Mieskangas 23:54 21:41 5 o- 7:55 14:46 84:9 Säilynsaari 23:36 lu 13:60 7:150 13:62 6:114 20:4 Nuuti 10:88 8: :131 24:26 10:52 8:183 8:172 6:98 8:10 Isosaari 29:14 16:72 19:14 6:12 8:40 14:46 9: :101 9 län 6:39 16:71 7:35-5 Kissanpää 15 /5 7:40 1:93 7:155 14:17 7:5 10:86 7:20 1:370 23:55 1:175 2:76 16:46 1:47 13:66 878:17 14:37 8:47 10:119 13: :33 18 Kannistonneva tv 8:185 20:2 7: :75 15:10 Paistonkangas 20:5 10:109 1:455 10:80 24:67 23:12 2:25 9:108 16:43 13:65 24:69 Kauanen 16:71 2:88 2:76 Musteluskaarta 18: :88 16:46 W /1 7:35 7:6-5 17:70 14 tv 19:70 1:443 20: Loukkuveräjä Metsästysmaja 17:98 9:65 Koskikuru 876:1 23:54 10:119 Mustelus 9:70 8:15 8:10 Siikajärvi 10:106 17:71 Ristineva :39 9:78 Paloneva 16 M-3 1:146 16:8 15: EN-1 7:41 18:120 Muinaishauta 17:67 19:64 Palokaarta 56:4 7:150 23: :481 18: :51 län 18:105 37:5 8:54 5/5 Lä ja 9:96 tv- 84:9 Mikkonneva so 30 n ti 16:72 24:48 7: :54 15:10 Vääräneva 19:70 18:137 Tynnyrikangas 18:60 10:52 24: :122 7:50 7:38 8:40 17:72 Läntisjärvi 9:59 M :50 Tuorekaarta 9:35 9:98 9:96 24:53 Läntisenmutka 18:94 7: Kivijärvi 876:1 10:52 21: :51 17:84 sm/2 Iso-Kelkkala Läntisneva 24:58 23:56 23:37 19:25 7:37 Köyhäneva sm/1 7:30 24:36 35 Pikku-Kelkkala 30 10:50 Kivijärvenneva 19:65 24:58 56:4 10: :52 23:54 20 Pitkäkaarta 10:48 Kärjenneva 7:5 23:35 Hattukuru /2-5 7:13 tv 10:66 Nimetönneva Leväneva 21 7:38 22 Kärjennevankaarta tv 18:140-5 ge /1-1 10:62 Hietapakka 24:71 10:39 Kannusneva 8:47 22:22 Päivärinnankaarta 9: :57 10:56 8: : :34 23:58 10:81 30 Soidenpäänneva 10:120 Kaakkurilammit :6 24:59 M :95 2:63 10:103 10:56 Kota 84:9 878:1 2:7 10:105 10:39 10:16 50:0 10:53 8:174 urkka 10:48 10:104 2: :53 8:20 2:17 29:13 16:21 876:1 876:1 Jääräsaari 13:20 10:42 5:29 17:76 Haudanoja 14:55 10:34 16:24 Jokiperänkaarta 10:55 14:54 2:2 13:50 23:55 5:410 Niittuneva 16:31 2:16 8:51 5:29 5:351 8:179 2:45 10:26 5:410 13:50 17:78 17:81 10:36 Kiikansaari 8:183 7:22 10:34 5:351 5:97 11: Järvelä 7: :48 3:1 18:119 2:27 5:97 8:183 18:140 55:0 10:56 Merijärvi 17:47 3:1 8:118 2:41 3: :33 14:58 8:204 Kärmesaarenneva 8:118 2:17 1:8060 8:174 32:8 8:204 17:78 14:16 15:24 8:55 14:18 18:121 18:106 14:48 Pirttineva 14:22 1:51 14:22 3:1 3:1 18:88 8:130 14:54 8:174 5:180 18:140 Petäjäkoski :53 0 3:1 19:70 4:96 4:96 14:17 8: :0 14:55 14: m 15:28 26:0 878:1 3:22 4:58 12:49 17:87 13:13 876:1 22:25 3:22 8:50 14:12 14:9 1:68 1:68 13:3 3:22 12:49 15:9 5:24 14:10 13:3 19:26 3:23 17:26 Pystö 1:58 15:24 10:29 15: :13 12:14 17:106 2:61 33:51 17:87 23:44 17:44 17:11 Kokkonkallio a 30 17:73 16:41 17:94 2:56 14:14 33:65 8:17 12:39 1: :49 Haanperä 1:32 1: :11 0 1:36 12:25 8:15 17:49 17:93 17:94 17:13 17:51 13:11 17: :115 3:108 1:44 3:76 3:41 13:13 12:15 3:123 12:18 20:4 1:44 1:38 12:25 Rättykoski 20:3 21:2 33:55 33:78 8:10 13:11 13:13 14:0 26:0 3:37 12:53 32:6 8:11 1:38 17:27 33:39 13:13 Muinaisjäännös 3:95 33:49 17:12 17: :11 13:13 12:48 9:106 17:87 Jokela 16:41 13:13 876:1 Ylikoski LIITE 7 1:30 12:14 2:18 876:1 36:0 14:14 13:11 3:37 33:50 14:6 14:5 3:123 21:2 33:41 17:9 15:28 15:0 3:102 17:47 22:7 47:0 Ka iv 22:0 12:51 12:54 1:36 3:1 14:2 2:50 14:54 17:105 Koivisto 20:3 12:51 1:11 33:44 13:4 23:45 14:13 17:118 1:54 12:30 14:23 os oj MITTAKAAVA 1: :53 12:45 23:7 Metsäperä 878:8 14:6 Hautametsä 33:79 17:10 14:2 14:21 1:38 13:13 12:30 3:1 878:8 14: :0 15:20 12:56 14:33 Lahdenniittu 14:9 14:12 14:2 12: :16 14:11 22:0 15:0 3:123 21:2

117 RAPORTTI 16X TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys LIITE 8 VARJOSTUSSELVITYS