Katsauksessa esitellään vuoden

Transkriptio

1 Eelis Rissanen, Markus Keskitalo, Sampo Laukkanen ja Mika Ohtonen Katsauksessa esitellään vuoden 2000 pikkuharvinaisuudet. Katsaus on sarjassaan toinen ja sen piiriin kuuluu nyt 35 lintulajia. Viime katsauksessa (Keskitalo ym. 2001) käsiteltyjen lajien lisäksi mukana ovat lumihanhi, tiibetinhanhi, punakaulahanhi, ruostesorsa, arosuohaukka (+2kv koiraat), pikkuruokki, mehiläissyö Ja, sitruunavästäräkki, mustapäätasku (maura-alalaji ja alalajilleen määrittämätön) ja mustaotsalepinkäinen. Nämä lajit jätettiin vuoden 2000 alusta pois Rariteettikomitean (RK) tarkastettavien lajien listalta. Lisäksi mukaan otettiin kultasirkku, joka on viime vuosina harvinaistunut melkoisesti. Havaintoja saatiin kaikilta yhdistyksiltä. Katsauksessa on arviolta n % kaikista Suomen pikkuharvinaisuushavainnoista vuoden 2000 osalta. Havaintojen kattavuus on ehkä hiukan edellisvuotta vähäisempi. Havaintojen määrä on kuitenkin riittävä lajien esiintymisen esittelemiseksi. Kaikki katsauksessa mukana olevat tarkastuksen vaatimat havainnot ovat aluerariteettikomiteoiden (ARK) tarkastamia. Lisäyksiä ja korjauksia havaintoihin tulemme julkaisemaan katsausten yhteydessä, joten aikaisempien vuosien pikkurarihavaintoja kannattaa ilmoittaa myöhemminkin. Lajinimen ja tieteellisen nimen jälkeen suluissa oleva luku ilmoittaa Suomessa havaittujen yksilöiden määrän vuonna Katsauksen osalta uusista lajeista on kirjoitettu lyhyt johdanto niiden esiintymisestä viime vuosina. Muiden lajien osalta lajiesittelyt löytyvät vuoden 1999 katsauksesta (Keskitalo ym. 2001). Katsausvuoden osalta on viimevuotiseen tapaan tarkasteltu lajin esiintymistä ja havaintojen jakaantumista eri puolilla Suomea. Mikäli havaintoja on ollut vähän (suuruusluokkaa 20 havaintoa), ne on julkaistu kaikki. Jos havaintoja on ollut selkeästi enemmän, esiintymistä on luonnehdittu karttakuvien ja diagrammien avulla. Valtakunnallista yhteismäärää laskettaessa havaintojen päällekkäisyydet on pyritty karsimaan pois. Yhdistyskohtaisesti kuvista ja taulukoista on poistettu vain yhdistyksen sisäiset päällekkäisyydet. Lajit jakautuivat kirjoittajien kesken seuraavasti: Markus Kes- kitalo Gääkuikasta punakaulahanheen), Sampo Laukkanen (ruostesorsasta avosettiin), Eelis Rissanen (lampiviklosta harjalintuun) ja Mika Ohtonen (isokirvisestä kultasirkkuun). ER on koostanut katsauksen ja MK laati summaryn. Lyhenteet Tarkka ikä on merkitty kalenterivuosina: lkv = samana kalenterivuonna syntynyt, 2kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt,+ lkv = ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt jne. Muita ikälyhenteitä: juv = nuori lintu ensimmäisessä täydellisessä höyhenpuvussaan, subad = esiaikuinen, ad = aikuinen. Muut lyhenteet: jp = juhlapukuinen, tp = talvipukuinen, vp = vaihtopukuinen, 1/ = koiras, /1 = naaras/naaraspukuinen, p = paikallinen, m = muuttava, josta on ilmoitettu tiedossa oleva lentosuunta (N = pohjoinen jne.), a = parvi; a5 = viiden parvi, 5a = viisi parvea. Havainnoijien nimet mainitaan paikallisyhdistyksen ilmoitusten mukaisessa järjestyksessä. Katsaus lajeittain Jääkuikka (Gavia adamsii) ja jääkuikkalaji (G. adamsii/immer) ( ) Jääkuikkia ja "isoja gavioita" havaittiin vuonna 2000 Suomessa 61 (46 määritettyä) yksilöä. Lukua voidaan pitää normaalina. Se on 10 enemmän kuin viime vuonna. Esiintymiskuva on selvästi erilainen kuin edellisvuonna. Kevätmuutolla (IV-VI) havaittiin kaksi kolmannesta kaikista yksilöistä. Näistä Suomenlahden kevätarktikalla nähtiin yhdeksän lintua, mikä lienee heikoimpia jääkuikkamuuttoja sitten luvun. Suupohja kaunistaa kokonaismäärää huomattavasti 19 kevätmuuttajallaan. Syysmuuttoaikaan (X-XI) havaittiin 11 yksilöä. Vuoden paras päivä oli , jolloin havaittiin neljä muuttavaa lintua Siikajoen Kaasalla (H. Tuohimaa) ja yksi muuttaja Kustavin Isokarilla (J. Normaja). Kevätmuuton voidaan katsoa alkaneen 23.4., kun Korppoon Utössä muutti ad N (T. Toiskallio, T. Kaijanen, M. Oivukka). Kaikki havainnot talvikuukausilta: 7.1. Parainen Attu Boda 1 tp (K.-O. Petterson), Eckerö Styrsingsudden 1 tp, ui N (J. Lindström ym.), Hanko Ryssholmen 1 tp p (B.& M. Ojala), Hollola Lahdenpohja l lkv (T. Metsänen, T. Alanko ym.), Korsnäs Södra Björkö 1 juv /tp p (A. Lahti, S. Tuomela), Kristiinankaupunki Trutklobbarna 1 lkv p lähti S (K. Korhonen, V. Forsberg, E. Partanen), Jyväskylä Säynätsalo 1 2kv (T. Toivanen, H. Högmander ym.) Kaikki sisämaahavainnot ovat talvihavainnoissa (yllä) yhtä lukuun ottamatta: Rääkkylä Vuonierni 1 ad jp SW (H. Kontkanen, H. Mertanen, P. Hottola ym.) ja sama lintu, Kitee Kyyrönnierni 1 ad SW (M. Halonen, E. Voutilainen). Kuvassa 1 on esitetty jääkuikkayksilöiden lukumäärät alueittain. Rannikon jääkuikkahavaintojen kellonaikojen ylöskirjaaminen on edelleen puutteellista, mikä aiheuttaa todennäköisesti joidenkin eri yksilöiden tulkitsemista samoiksi. Linnut seurailevat rannikkolinjoja, joten kellonaika on aina tarpeellinen! Jalohaikara (Egretta alba) ja jalohaikaralaji (Egretta sp.) (16) Vuonna 2000 tehtiin ennätykselliset 16 havaintoa. Havainnot ovat pitkältä aikaväliltä ja verrattain hajallaan eri puolilta Suomea. Kaikki havainnot on tässä tapauksessa tulkittu koskevan eri yksilöitä, vaikka jotkut niistä voivatkin koskea samaa lintua. Viime vuonna havaittiin 7-9 yksilöä. Kaikki havainnot: Orivesi Rönni 1 p (E. Kortelainen), Eckerö Signilskär 1 NW (J. Södersved ym.), Maaninka Mustavirta 1 p (P. & P. Mustakallio ym.), Toijala Rättö 1 p (0. Haukkovaara ym.), 4.5. Pori Reposaari Tukkiviiki 1 p (K. Karhu, M. Ojanen, ilm. J. Niemi), 14.5.Vaasa Myrgrund 1 (sp.) NW (H. Seppälä), 1.6. Hyvinkää Ridasjärvi 1 p (A. Ahtiainen, J. Siven, A. Väätäinen.), Uurainen Kyynämöinen 1 +lkv (H. Tammelin, T. Toivanen ym.), Kokemäki Puurijärvi 1 (J. Metsälä ym.), Pieksämäki Vehkalampi 1 p (R. Hokka, M. Laakso), Oravainen Oravaisfjärden 1 p (A. Lahti, A. Veijalainen, T. Klemets ym.), Pori Yyterin lietteet 1 (P. Eriksson), Helsinki Vanhankaupunginlahti 1 p (T. Lehtilä ym.), Kristiinankaupunki Sairaalanmäki 1 E (T. Vanhatalo), PoriPaarnoori 1 lähti NW (T. Lilja, M. Mäkinen ym.), Espoo Espoonlahti 1 p (T. Lehtilä, M. Koivula, H. Holmberg ym.). Kattohaikara (Ciconia ciconia) (yli 400) Muhkean kattohaikaravuoden 2000 yksilömäärän voidaan arvioida olleen yli

2 Jääkukkaja jääkuikkalaji Gavada and Gavada/imm Kattohaikara Cic cic Lyhytnokkahanhi Ans bra 10 Kuvat 1-3. Jääkuikan, kattohaikaran ja lyhytnokkahanhen yksilömäärät v yhdistyksittäin. Fig 1-3. Numbers ofwhite-billed Divers (Gavia adamsii), White Storks (Ciconia ciconia) and Pink1ooted Geese (Anser brachyrhynchus) recorded in the boundaries of local BirdLife member societies in yksilöä. Alueittain yksilömäärät on esitetty kuvassa 2. Kattohaikaroita esiintyi poikkeuksellisesti useilla paikoilla yli juhannuksen pitkälle heinäkuuhun. Ensimmäinen Joutseno Konnunsuo 1 NNW (H. Hasari, M. Ohtonen ym.). Huhtikuun suurin parvi ja samalla päiväsumma oli vielä kohtuullinen: Parikkala Siikalahti 8 N (O.-P. Pietiläinen, E. Veijalainen), kunnes toukokuussa: Virolahti Pyterlahti E = 42, samoja myös muualta (J. Pessa ym.). Päiväsumma lienee Suomen ennätys. Samana päivänä päästiin maan kaakkoiskulmilla kaksinumeroisiin summiin lähes kaikkialla, missä vain joku oli seisomassa. Havainnot eivät suinkaan koskeneet kaikki samoja lintuja. Parvet levisivät ympäriinsä ja kattohaikaroiden lukumäärän tulkinta tällaisen päivän jälkeen on melkoista arvailua. Kattohaikaroita tavattiin toukokuussa runsaasti eri puolilla maata aina Lappia myöten. Heinäkuussa havaittiin 24 yksilöä. Yksi elo- ja syyskuinen havainto tehtiin: 7.8. Kristiinankaupunki Siipyy kk a3 matalalla S (E. Forsberg) ja Hanko Halias 1 (J. Haapala, H. Selin, A. Suomalainen ym.). Mustahaikara (Ciconia nigra) (11) Yksilömäärien tulkinta lajin osalta onhankalaa. Vuoden yksilömäärä lienee yksitoista (tai enemmän), mitä on pidettävä hyvänä mustahaikaramääränä (seitsemän viimevuonna). Yksilömääräännähdenlinnut toivat liikkuvuudellaan iloa huomattavan monelle! Touko-kesäkuun havainnot: Anjalankoski Rautakorpi-Raitvierinen 1 SE (M. & P. Hannonen, P. Parkko), Hyvinkää Kytäjä 1 E (A. Ahtiainen, J. Siven), Kirkkonummi Saltfjärden 1 W (M. Koivula, M. Ketola), 23.5.Ylämaa Väkevänjärvi 1 ESE (I. Hakala, P. Shemeikka, T.& P. Merta), Hanko Täktom 1 kaarteli ja lähti N (J. Silvonen, A. Salminen), Kemiö Pederså 1 (T. Lukkarinen), Mietoinen Mynälahti 1 (P. Alho), Harjavalta Pitkäjärvi 1 ilmeisesti 2kv (M. Takalo, J. Lampolahti ym., ilm. J. Sjöholm), havaittiin sama yksilö Vehkalahden Kirkkojärvellä sekä kolmessa paikassa Virolahdella (J. Piippanen, R. Sandberg ym.), Hyvinkää Ridasjärvi 1 p (A. Ahtiainen, R. Nurmi, E. Vilpas), 5.6. Virolahti Vilkkiläntura 1 p lähti S (T. Lindroos, K. Riento-Lindroos). Kaikki havainnot saattavat koskea samoja lintuja. Kaikki Länsi-Uudenmaan neljä havaintoa saattavat koskea yhtä yksilöä. Kemiön, Mietoisten ja Harjavallan havainnot voivat myös koskea yhtä lintua. Touko-kesäkuussa voidaan arvella lintuja olleen n. viisi yksilöä. Elokuussa tuli toinen havaintoaalto, jonka tulkinta on suoraviivaisempaa, kiitos silmiinpistävälle parvimuodostelmalle: Outokumpu Sysmäjärvi 1 kiert. E (T. Puutio), havaittiin neljän linnun parvi alkaen Pernaja Sjögård 4 juv p lähtivät W (J. Sundström) ja päätyen Hanko Halias 4 (P. Pynnönen, J. Ruoho, A. Vattulainen). Kaikkiaan seurue havaittiin matkallaan 13 pisteessä seitsemässä kunnassa. Yksinäinen (sama) lintu havaittiin samana päivänä kahdessa paikassa, missä neljän poppookin: Nurmijärvi Palojoki 1 S (T. Kärkkäinen) ja Siuntio Sunnanvik 1 SSW (J. Lindström, P. Komi). Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) (yli 300) Lyhytnokkahanhien määrät jatkavat kasvuaan. Vuonna 2000 havaittiin yli 300 lyhytnokkaa. Kuvassa 3 ovat varovaiset arviot alueittain lyhytnokkahanhien määristä kullakin alueella. Kuinka paljon Pohjois- Pohjanmaan linnut sisältävät keskipohjalaisia tai Suupohjan lintuja onkin jo sitten hankalampi kysymys. Ensimmäiset havaittiin jo maaliskuussa: Eurajoki Lavila 2 ad ja 1 2kv (T. & M. Santamaa, T. Trogen ym.), Eurajoki Verkkokari 1 lähti muutolle (H. Kormano, E. Laine), Pori Niittymaa 1 p 200:n metsähanhen parvessa (P. Eriksson). BirdLifen metsähanhiprojekti tehosti myös lyhytnokkahanhitarkkailua. 20:n päiväsummiin päästiin Kristiinankaupungissa jo 15.4: Härkmeri-Lålby 18 p + 2 m (useat). Pohjois-Pohjanmaalla alkaen peltolakeuksilta löytyi 20 lintua, vapun alla jo lähes puolensataa: Siikajoki-Tyrnävä pellot 45 p (J. Hauru, A. Luukkonen, S. Timonen) tienoilla Siikajoki-Oulunsalo välisillä rantaniityillä oli satakunta lintua, suurimpana parvena 9.5. peräti 47-päinen tokka Kempeleen Nenällä, muutamalla kilometrillä lintuja oli yli 60 (M. Keskitalo, P. Lampila). Kaikki Lapin havainnot ovat toukokuulta ja valtaosa niistäkin on puolenvälin jälkeen. Kevään viimeinen nähtiin Vaasa Sundominlahti 1 p (A. Lahti). Kesältä ei ilmoitettu yhtään havaintoa ja syksyn esiintyminen oli vaatimaton. Kaikki havainnot: 9.9. Säkylä keskusta lw 6:n metsähanhen parvessa (J. Holm), 20.9 Vihanti Uturinne 1 SW 46 metsähanhen kera (H. Tuohimaa), Kristiinankaupunki Myllykallio 1 SW (E. Partanen), Kalajoki Vihaspauha lm (S. Pudas). Laji liitettiin uutena Kanta-Hämeen listalle vuonna 2000: Janakkala Hakoinen 2 m (E. Ahonen, A. Tauru). [Tiibetinhanhi (Anser indicus)] (2) Suomessa esiintyvät tiibetinhanhet ovat tarhoista karanneita tai vapautettuja tai sellaisten luonnonvaraisia kantoja muodostaneita jälkeläisiä. Tiibetinhanhia istutettiin 1930-luvulla Etelä-Ruotsiin ja luvulta ovat myös ensimmäiset havainnot Suomesta (Solonen 1985). Suomesta tu1me- 98

3 taan havainnot noin 100 yksilöstä, joista 94 on havaittu RK:n toiminnan aikana. RK: n tarkastettavien listalta laji poistettiin vuoden 2000 alusta alkaen. Aiemmat havainnot sijoittuvat maantieteellisesti eri puolille Suomea, etelärannikolta Utsjoelle. Ajallisesti tiibetinhanhihavainnot osuvat lähes yksinomaan kesälle, touko-syyskuulle. Yksilöitä on havaittu vuosittain alle viisi paitsi vuosina 1980 (20), 1997 (7), 1998 (14) ja 1999 (20). Vuonna 2000 tavattiin tiibetihanhia tavanomaisesti kaksi yksilöä parvessa: Oulu Oritkari 2 ad p (E. Mikkonen ym.). Lumihanhi (Anser caerulescens) (0) Lumihanhesta ei saatu yhtään havaintoa maastamme vuonna Vuoden 1999 loppuun asti lumihanhi oli RK:n tarkastettavien listalla, mihin mennessä oli kertynyt havaintoja 109 yksilöstä. RK:ta edeltävältä ajalta tunnetaan parisenkymmentä havaintoa. Ensimmäinen havainto maastamme on 1910 Korppoosta (Solonen 1985). Tarhakarkulaisuuden mahdollisuus on aina olemassa tämän lajin havaintojen kohdalla (Lindholm 2001). Suuressa osassa havaintoja ei myöskään pystytä sulkemaan pois eskimohanhen (A. rossii) mahdollisuutta. Laji on myös pesinyt maassamme vuosina 1982 ja 1984 Kirkkonummen Porkkalan saaristossa (Solonen 1985). Yleensä lumihanhia on nähty vain muutamia vuosittain. Huippuvuosina 1988 ja 1989 on päästy kuitenkin yli 20 yksilöön. Valtaosa havainnoista sattuu huhti-kesäkuulle. Sepelhanhi (Branta bernicla hrota) (9) Hrota-alalajin sepelhanhia nähtiin hieman viimevuotista vähemmän. Havaintojen ajankohdat ovat mitä tyypillisimpiä lienee havaittu ainakin kaksi lintua, koska Tunnholmenin ja Suur-Pisin välin lentäminen 41 minuutissa vaatisi yli 120 km/h keskituntinopeuden, mikä lienee sepelhanhelle liikaa. Porkkalan lintu saattaa olla sama kuin Tunnholmenilla, mutta onhankala sanoa mitään ilman kellonaikaa. Seuralaisten lukumäärä on Porkkalassa eri kuin Suur-Pisissä. Kahden linnun mukaan saadaan kevään summaksi yhdeksän yksilöä. Kaikki havainnot (lukumäärän jälkeen suluissa tiedossa olevan sepelhanhiparven koko): Kirkkonummi Porkkala 1 E (75 sepelhanhen parvessa) (A. Lehikoinen), Porvoo Tunnholmen 1 E (sepelhanhiparvessa) (T. Oesch, M. Koivula), Virolahti Suur-Pisi 1 E (200 yks.) (J. Rissanen, M. Ukkonen) Virolahti Suur Pisi 1 E (300 yks.) (J. Rissanen, M. Ukkonen, J. & 0. Kemppainen), Virolahti Harvajanniemi 1 m (300 yks.) (J. Piepponen, M. Piepponen, E. Hietanen), Virolahti Harvajanniemi 2 m (150 yks.) (J. Hiltunen, J. Piepponen, M. Piepponen), Virolahti Harvajanniemi 1 m (300 yks.) (J. Piepponen, M. Piepponen), Pyhtää Ristisaari 1 E (J. Hintikka, T. Oesch) ja 1.6. Paimio Paimionlahti 1 NE (P. Laine, H. Klemola, R. Lindroos ym.) Punakaulahanhi (Branta ruficollis) (3) Punakaulahanhi on tavattu maassamme ensimmäisen kerran 1879 Säämingissä. Seuraava havainto tehtiin vasta 1963 Porissa (Solonen 1985). Havaintoja tunnetaan56 yksilöstä vuoden 1999 loppuun mennessä, jolloin laji poistettiin RK:n tarkastettavien listalta. Vuodesta 1973 alkaen laji on havaittu maassamme vuosittain, joskin havaintoja on yleensä alle viisi, eikä 10 yksilön vuotta ole vielä nähty. Valtaosahavainnoista on toukokuulta. Toiseksi paras punakaulakuukausi on lokakuu. Havainnot liittyvät lähes aina muiden Branta-lajien muuttoon. Vuonna 2000 havaittiin punakaulahanhia seuraavasti: Vehkalahti Vepsu-Virolahti Hurppu 1 E kolmesta eri paikasta (K. Eischer ym., J. Kirjonen ym.), Virolahti Vähäharvaja-Hurppu 1 E + n. 250 Bber, nähty viidestä eri paikasta (S. Korpela ym.), Värtsilä Niirala 1 p (H. Kivivuori, K. Nevalainen, A. Nevalainen ym.). Ruostesorsa (Tadorna ferruginea) (3) Ruostesorsa kuuluu RK:n edellisvuonna listalta poistamien lajien joukkoon. RK:n aikakaudella lajista on hyväksytty havaintoja 183 yksilöstä (Aalto 2002). Havaintojen vuosittainen vaihtelu on ollut suurta ja vuonna 2000 oli vuorossa hiljainen vuosi. Havainnoista huhtikuun kaksi lintua saattavat koskea samoja yksilöitä, kuten myös kesäkuun kaksi yksinäistä lintua. Havainnot: Kokkola Sokoja 2 p (E. Kesälä) ja Lohtaja Kipponpauha 2 p (P. Hanhineva, T. Puutio ym.), Kalajoki Letto 2 NE (M. Maarala) ja Lumijoki Sannanlahti 2 SE (J. Aalto, J. Meski), Lumijoki Sannanlahti 1 (E.& M. Sarkanen) sekä Siikajoki Tauvo 1 (S. Timonen, A. Luukkonen, K. Koivula). Mandariinisorsa (Aix galericulata) (7) Lajista on hyväksytty aiemmin vain 39 havaintoa, mutta voi olla, että lajin pullasorsamaisen luonteen ja aiemman häkkikarkulais-statuksen takia aivan kaikista havainnosta ei ole tehty RK-ilmoitusta. Nyt havaitut seitsemän yksilöä merkitsevät historian toiseksi parasta vuotta mandariinisorsien osalta. Parempi on ollut vain vuosi 1998, jolloin nähtiin yhdeksän lintua. Aikaisemmat havainnot ovat kasautuneet voimakkaasti huhti-toukokuulle, niin myös nyt. Kaikki havainnot: Kristiinankaupunki Härkmeri 1/ p tulvalammikossa muiden puolisukeltajien joukossa (P. Rissanen), Sysmä Töijensalo-Suopelto 1/ (M. Lepistö), Kuusankoski Saksanaho 1/ ad p (T. Pulliainen, T. Tohmo ym.), 1.5. Jyväskylä Kuohu 1/ (R. Huttu, ilm. M. Mikkola), ja Kuopio Sotkanniemi 2/ p (A. Hagman) ja Pohja Fiskars 1/ p (T. Lehtilä ym.). Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) (59) "Spectoja" havaittiin jälleen mukavasti, yhteensä 59 lintua. Edellisvuoteen verrat- tuna esiintyminen oli kuitenkin hieman vähäisempää, eikä se painottunut yhtä voimakkaasti länsirannikolle (kuva 4). Havainnoista viisi koski naaraspukuisia lintuja. Ensimmäiset totuttuun aikaan: Pori Tahkoluoto 1/ +2kv N (T. Lilja, M. Suuriniemi, A. Lind) ja Kristiinankaupunki Trutklobbarna 2/ jp N (K. Korhonen). Huippu tällä kertaa huhtikuun lopulla (kuva 5). Komein yksittäinen määrä: Kristiinankaupunki Ljusgrund 4/jp N (4a) (K. Korhonen, V. Forsberg, J. Kirjonen, Birdlifen kurssi ym.). Kaksi havaintoa myös kesäkaudelta: 6.6. Kristiinankaupunki Trutklobbarna 1/ jp S koirashaahkaparvessa (K. Korhonen) ja Porvoo Skvättan /1 p (A. Juvonen, S. Sarvanne, R. Suksi). Syys- tai sisämaahavaintoja ei tällä kertaa tehty. Lisäksi havaittiin yksi erittäin harvinainen haahkan ja kyhmyhaahkan risteymä: Kristiinankaupunki Ljusgrund 1/ jp p (K. Korhonen, V. Forsberg, J. Kirjonen, BirdLifen kurssi ym.). Tämä on ensimmäinen havainto tällaisesta risteymästä Suomessa. Arosuohaukka (Circus macrourus) (36) RK lopetti vanhoja koiraita koskevien havaintojen tarkastamisen vuoden 1999 jälkeen. Havainnot naaras- ja nuoruuspukuisista linnuista löytyvät edelleen RK-katsauksista. Vuosi 2000 oli arosuohaukkojen kohdalta monien viime vuosien tapaan hyvä, nyt varsinkin kevään osalta. Havaintoja tehtiin 14 vanhasta koiraasta, joista 11 huhti-kesäkuussa ja kolme elo-syyskuussa. Lisäksi havaittiin vanhoja naaraita ja nuoruuspukuisia yksilöitä yhteensä 22 (Lindroos & Luoto 2000) Kristiinankaupunki Lålby 1/ ad N (H. Lillandt, I. Sahi), Säkylä Lännen tehtaat 1/ 3kv ESE (K. Kekki), Kirkkonummi Saltfjärden 1/ ad p (J. Lindström, K. Mikkola ym.), Savitaipale vesitorni 1/ ad WNW (M. Loippo, M. Paakkinen, H. Laari), Kirkkonummi Porkkala 1/ ad NW (M.& B. Ojala, S. Damski ym.), Valkeala Kiehuva 1/ ad SSW (H. Friman), Lieksa Murroovaara 1/ ad p (P. Fayt, H. Lappalainen, P. Martikainen), Virolahti Kurkela 1/ ad W (J. Rautanen, P. Salo), 1.6. Ylikiiminki Kuusisuo 1/ ad (M.& K. Vainio), 2.6. Virolahti Lintulahti 1/ ad SE (E. Hietanen, A. Uutela, J. Markkula), 3.6. Kuopio Keskimmäinen 1/ ad p (J. Piipponen ym.), Kitee Päätyenlahti 1/ +2kv (M. Halonen, V. Vepsäläinen), Leppävirta Timola 1/ ad kiert. (A. & T. Kanniainen) ja 3.9. Virolahti Kauholma 1/ ad W (0. Sassi, H. Palojärvi, T. Yrjölä). Niittysuohaukka (Circus pygargus) (63) Edellisvuoden hieman vähäisemmän esiintymisen jälkeen vuonna 2000 nähtiin niittysuohaukkoja taas mukavasti. Havaintoja saatiin yhteensä 63 linnusta. Ne painottuvat voimakkaasti huhtikuun lopulle ja toukokuulle (kuva 6) sekä etelärannikolle (kuva 7). Ensimmäinen Pohja Påminne 1/ N (P. Virta), minkä jälkeen laji "runsastui" nopeasti. Yli yhden yksilön havainnot: Mietoinen Pyhäranta 1/1 ad p (J. Sillanpää, R. Karlsson),

4 , Kyhrnyhaahka ( Somspe Kevät Spring "' '<l'. s:t= ~ '<l'. s:t= l{) <.O co ~ ~ co ei "' r-;: ~... CO 1 ei "' 'J:: ~... ~ '1... ~ ~ l{)... C0 ' ' ' i-..: ei i-..: ~ co l{) N N cri Ln N N N N Pvm / Date Kuvat 4 ja 5. Kyhmyhaahkayksilöiden jakautuminen alueittain ja viikoittain vuonna Figs 4 and 5. The numbers af King Eiders (Somateria spectabilis) recarded in the baundaries aflacal BirdLife member sacieties, and the numbers in seven-day periads in Finland in Virolahti Kurkela-Vaalimaa 2/ 2kv p (H. Kormano, H. Kettunen ym.) ja Askainen Livonsaari Kaamanen 1/ ad ja /1 (J. Sillanpää, H. Kormano). Yhtään pesintää ei varmistettu. Syksyltä havaintoja tehtiin vain neljästä yksilöstä, viimeisenä SiikajokiSäärenperä/1 ad (J.Aalto,H. Taavetti). Lisäksi ilmoitettiin havaintoja kolmesta määrittämättömästä aro- tai niittysuohaukasta. Punajalkahaukka (Falco vespertinus) (27) Edellisvuoden tapaan esiintyminen oli 27 yksilön voimin tavanomaisen niukahko. Havainnoista ylivoimainen enemmistö tehtiin toukokuussa, huippu päivän ollessa 21.5., jolloin nähtiin neljä lintua (kuva 6). Maantieteellisesti paras alue oli Kymenlaakso seitsemällä yksilöllä (kuva 7). Yksi havainto on huhtikuulta. RK on hyväksynyt kaiken kaikkiaan 12 huhtikuista lintua. Aikaisin on havaittu Kesähavaintoja tehtiin neljä, mutta yhtään pesintää tai pesintään viittaavaa havaintoa ei todettu. Syksyhavaintoja tehtiin vain viisi, mikä on selvästi totuttua vähemmän. Ohessa erikoisimmat havainnot (huhtikuinen ja kesä- sekä syyshavainnot: Kesälahti Hovinmäki 1/ ad S (T. Immonen, K. Martiskainen), 1.6. Pori Isosanta 1/ +lkv NW (P. Mäkelä, M. Mäkelä), 7.6. Parikkala Siikalahti 1/ 2kv (J. Aalto, I. Jarva ym.), Saari Pohjanranta 1/ 2kv p (J. Aalto, M. Leppäjärvi), Kontiolahti Pitkäranta /1 +2kv p (H. Pönkkä), Lappeenranta Vainikkala 1 lkv NW (S. Löfgren), 2.9. Karkkila Pyhäjärvi 1 lkv S (K. Virta, J. Landen, H. Toljander), 3.9. Virolahti Kellovuori 1 lkv W (K. Heiskanen, R. Salo, T. Tohmo), 3.9. Pyhäjoki Elävisluoto 1 lkv SW (H. Tuohimaa, K. Varpenius) ja Virolahti Kellovuori 1 lkv kiert. (R. Salo, A. Vuorio, T. Tohmo ym.). Pikkuhuitti (Porzana parva) (2) Pikkuhuittien osalta oli taas hyvin huono vuosi. Vain kaksi havaintoa: Köyliö Vinnari 1/ Ä (K. Kekki, T. Putko, I. Kuvaja) ja Tuusula Tuusulanjärvi 1/ Ä (T. Laine, J. Laine, A. Ahtiainen, K. Soilevaara ym.) Punajalkahaukka Fal ves a Niittysuohaukka Cir pyg 'rj.s ~ =$! ~ ,-- c --,_ - 'ui -"" >- 4 " ,_ Punajalkahaukka Niittysuohaukka ") 1+0 / ( 2 0 ~ ~ ll -- 1,_ n n n n Pvm/ Date Kuvat 6 ja 7. Niittysuo-ja punajalkahaukkojen jakautuminen viikoittain ja alueittain vuo1ma Figs 6 and 7. Numbers af Mantagu's Harriers (Circus pygargus) and Red-faated Falcans (Falco vespertinus) recarded in seven-day periads and in the baundaries af lacal BirdLife member sacieties in Finland in 100

5 Avosetti (Recurvirostra avosetta) (14) Tavanomainen esiintyminen, seitsemän havaintoa 14 yksilöstä. Havainnot totutusti pikku parvista rannikolta ja huhti-toukokuussa. Ainoastaan Pernajan havainto on ajankohdan osalta poikkeuksellinen, sillä RK:n aikakaudella (vuoteen 1993) havaittiin vain yksi heinäkuinen avosetti. Kaikki havainnot: Lemland Lågskär 1 p lähti N (H. Lindholm ym.), Uusikaupunki Pyhämaa Kammela 1 (J. Hakala, I. Laitinen), Korppoo Jurmo 1 (J. Helstola, 0. K yrklund, J. Normaja), 2.5. Pori Teemuluodon torni 1 (L. Luukkonen ym.), Hanko Täktbukten 1 p (A. Vapaavuori) ja Hanko Svanvik 2 p (A. Vapaavuori), Tammisaari Sköldharun a3 W /NW (J. Palmgren, P. Rusanen) ja Pernaja Aspskär 4 SW (A. Rautavaara). Lampiviklo (Tringa stagnatilis) (28) Vuosi 2000 oli edellisvuotta selkeästi parempi. Lajista tehtiin 24 havaintoa 28 yksilöstä aikavälillä Ensimmäinen havainto on Suomen varhaisin yksilö kautta aikojen. Huhtikuun puolella havaittiin lisäksi neljä muuta yksilöä. Havaintojen painopiste on normaaliin tapaan toukokesäkuun vaihteessa. Ilahduttavasti todettiin myös yksi syyshavainto elokuun alussa. Havainnot jakautuivat edellisvuotta tasaisemmin eri puolille eteläisintä Suomea. Pesimähavaintoja ei tehty, vaikka soidintavia lintuja ja kahden yksilön porukoita havaittiinkin sopivilla pesäpaikoilla. Pohjoisimmat havainnot tehtiin Pohjanlahden perukoilta. Lampiviklo onark-laji kaikissa paikallisyhdistyksissä Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Seuraavassa ovat kaikki havainnot vuodelta 2000: Joutseno Konnunsuo 1 p (M. Ohtonen ym.), Pukkila Porvoonjoen tulva-alue 1 (P. Kuhno, M. Selin ym.), Pukkila Kantele 1 p (M. Selin ym.), Köyliö Kirkkosaari Uitamo 1 p (R. Holm, J. Holm ym.), (2) Korppoo Utö 1 (J. Niemi, M. Kyllönen, P. Mäkelä ym.), 1.5. Rauma Unajanlahti 1 (M. Santamaa, A. Innola, T. Trogen), Kristiinankaupunki Trutklobbarna 1 p lähti (K. Korhonen, V. Forsberg, J. Kirjanen ym.), Pukkila Kantele 2 p (M. Selin, P. Kuhno ym.), Liminka Virkkula 1 (P. Lampila, M. Dahlman), Kotka Hovinsaari 1 p (M. Pöyhönen ym.), Hanko Svanvik 1 p (A. Vapaavuori), Pukkila Kantele 1 p (0. Ruottinen, M. Selin), Lohtaja Kipponpauha 1 p lähti E (M. Pohjoismäki), Rautjärvi Kivijärvi 1 p (J. Poutanen), Viitasaari Heinä-Suvanto 1 soidintava (E. Hiekkanen), Siilinjärvi Raasio 1 p (A. Hartikainen, H. Kotilainen), Pattijoki Pattijokisuu 1 N (H. Tuohimaa, H. Suni, K. Varpenius), Rautalampi Rastunsuo 2 p (H. Kärkkäinen, K. Sikström), 1.6. Siilinjärvi Raasio 2 p (E. Rissanen, P. Sallinen, V. Uusipaikka), 2.6. Oulu Hietasaari 2 (H. Kormano, P. Liimatta), 2.6. Pattijoki Pattijokisuu 1 (H. Kormano, P. Liimatta), 3.6. Siilinjärvi Raasio 1 p (J. Kettunen, H. Kotilainen, E. Rissanen), Janakkala Turenki 1 p (M. Raekunnas ym.) ja 3.8. Tampere Tarastenjärven kaatopaikka 1 p/m (M. Kangasniemi). Pikkukajava (Rissa tridach;la) (64) Kajavia nähtiin hiukan edellisvuotta vähemmän. Havaintojen jakauma oli myös erilainen. Nuoria lintuja havaittiin nytkin selvästi enemmän, vanhojen lintujen osuus oli vain yhdeksän yksilöä. Eniten lintuja havaittiin toukokuussa, jolloin nähtiin peräti 26 yksilöä odotetusti arktika-aikaan itäisellä Suomenlahdella. Muut havaintomäärältään runsaimmat kuukaudet olivat marraskuu 11, tammi- ja lokakuu kahdeksan sekä huhtikuu viisi yksilöä. Keväisiä havaintoja oli selvästi viime vuotta enemmän. Syksyllä ei kajavamäärillä herkuteltu ja nekin harvat havainnot painottuivat rannikolle. Aluekohtainen esiintyminen yksilöittäin jaettuna kevät ja syksyjakson osalle on esitetty kuvassa 8. Muita yksilöitä havaittiin yksittäiset linnut helmi-, maalis-, elo-ja joulukuussa sekä kaksi kesäkuussa. Erikoisimmat havainnot: Pori Tahkoluoto-Reposaari 12kv p (P. Mäkelä, M. Mäkelä, A. Lind, P. Kuusela ym.), Korppoo Jurmo 1 2kv E (J. Normaja, N. Laine), 1.6. Lemland Lågskär 1 ad NW (H. Lindholm), 3.6. Dragsfjärd Morgonlandet 1 2kv (H. Huhtinen, V. Kirstilä, R. Mäki ym.), 7.8. Kristiinankaupunki Trutklobbarna 12kv p /kiert. N (K. Korhonen, R. Suksi) ja Kalvola Verhonkulma 1 lkv (A. Lehtinen). Riuttatiira (Sterna sandvicensis) (18) Havaintoja tehtiin 18 yksilöstä havaintovuoden aikana. Määrä on normaali viime vuosiin verrattuna. Erikoisempina havaintoina heinäkuinen yksilö Pohjanlahden perukoilta ja poikkeuksellisen myöhäinen viivyttelijä lokakuussa Ahvenanmaalla. Kaikki havainnot: Pyhäranta Rihtniemi 1 (H. Kormano, T. Missonen, P. Alho ym.), Parainen Attu Peimari 1 WSW (B. Blomqvist), Pori Tahkoluoto Kallioholma 1 NE (T. Lilja ym.), Kristiinankaupunki Domarkobban 1 m (P. Rissanen, H. Lillandt), 5.5. Kirkkonummi Porkkala 1 W (P. Komi), Vehkalahti Vepsu-Virolahti Harvaja 1 ESE (K. Eischer, M. Rantala, J. Kirjanen), Virolahti Harvajanniemi 1 E (J. Hiltunen, J.& M. Piepponen ym.), Virolahti Harvajanniemi 1 ad W (J.& M. Piepponen, J. Kirjanen ym.), 1.6. Porvoo Emäsalon kärki 1 E (S. Hjerppe, V. Häkkinen, K. Häkkinen), Hanko Vedagrundet lad SE (C. Casagrande), Virolahti Ryslät 1 W (T. Yrjölä), Hanko Vedagrundet 1 vp (C. Casagrande, J. Hynninen), Korppoo Jurmo 1 (R. Mäki, M. Wallenius), Oulu Vihreäsaari 1 ad m (A. Rajasärkkä), 5.8. Kustavi Lypertö 1 (J. Sarvilinna), Kirkkonummi Porkkala 1 ad SW (S. Michelsson), Kristiinankaupunki Siipyyn torni 1 ad S (K. Lönnroth, J. Boman) ja Lemland Lågskär 1 SW (E. Haapanen, M. Keskitalo, A. Mikala ym.). Pikkuruokki (Alle alle) (6) Laji pesii arktisten rannikoiden lintuvuorilla hyvin suurina yhdyskuntina. Suomea lähimmät pesimäpaikat ovat Novaja Zemljalla, Huippuvuorilla ja Pohjois Islannissa (Solonen 1985). Linnut viihtyvät pesimäajan ulkopuolella enimmäkseen valtamerellä, mutta ajautuvat kovien tuulten saattelemana joskus sisämaahankin saakka. Suomessa on vuoden 1999 loppuun saakka nähty n. 272 yksilöä (Luoto ym. 2001). Havaintoja on kaikilta kuukausilta, mutta ne painottuvat loppusyksyyn. Vuosittainen esiintyminen vaihtelee suuresti ja loppuvuonna 1998 koettiin poikkeuksellinen invaasio, joka nosti vuoden yksilömäärän peräti 58:aan (Lindroos & Luoto 1999). Vaelluksen jäljiltä lintuja nähtiin vielä 1999 alkuvuodestakin (Lindroos & Luoto 2000) luvulle osui toinenkin runsas esiintyminen. Vuonna 1997 havaittiin 20 yksilöä (Lindroos 1998). Lajia kannattaa etsiä sisämaastakin loppusyksynä sulana pysyviltä järviltä ja joilta. Vuonna 2000 havaittiin kuusi yksilöä, mikä on 1990-luvun osalta alle vuosittaisen normaalitason. Kaikki havainnot: 6.1. Pori Tahkoluoto Kallioholma 1 tp S (M. Mäkelä, T. Lilja), Pyhäranta Rihtniemi 1 tp/juv (R. Lindroos, L. Kapari, K. Rainio ym.), 3.2. Virrat Herranen 1 le1mossa E (H. Sillanpää), Porvoo Söderskär 1 tp p (M. Hario), Sodankylä Puolakkavaara 1 löytyi kuolleena ajotieltä (E. Nieminen, 0. Pihajoki) ja Kustavi Pleikilä 1 (J. Saaria, J. Laine). Tunturipöllö (Nyctea scandiaca) (160) Loppuvuodesta 1999 esiintyneen vaelluksen jäljiltä lintuja nähtiin alkuvuodesta 2000 runsaasti eri puolilla Suomea aina maan etelä osia myöten. Havainnot painottuivat alkuvuoteen, kuten kuukausittaisesta yksilömäärää kuvaavasta kaaviosta (kuva 9) näkyy. "Ukuleita" havaittiin joka kuukausi, mutta toukokuussa niitä nähtiin Pikku kajava Ris tri kevät, syksy spring, autumn 4,3<si,., Kuva 8. Pikkukajavan yksilömäärät Suomessa Pilkulla on erotettu keväiset ja syksyiset linnut. Fig 8. Numbers of Kittiwakes (Rissa tridactyla) recorded in Finland in Spring and autunm records are separated by commas. 101

6 selvästi vähemmän kuin muulloin. Kesäkuun yksilömäärää lisäävät pohjoisen Suomen havainnot. Huomattavaa oli, että kesäaikaan havaittiin muutamia yksilöitä myös eteläisemmässä Suomessa, mm MustasaariNorrskärl p (A. Lahti,A. Veijalainen, M. Jalonen), 9.7. Harjavalta Raasa 1 ilmeisesti2kv (M. Leppänen), Ylivieska Kaisaniemi 1 (S. Pudas ym.), ja Kristiinankaupunki Ljusgrund 1 p (P. Mattila), Kirkkonummi Rönnskär /1 p saaren eteläosassa (P. Rusanen) ja elokuussa 1.8. Luoto Malgrundet 1 p (P.-E. Håkansson) sekä Korppoo Jurmo 1 p (0. Kivivuori, J. Virtanen, J. Helstola, T. Nurmi ym.). Tunturipöllöt oleilivat usein pitkiäkin aikoja paikoillaan kuten Korppoon tapauksessa. Korppoon Jurmon maisemat tuovat ilmeisesti niille mieleen Lapin näkymät, koska lintuja tavattiin siellä lähes läpi vuoden. Kuukausittaisten yksilömäärien tulkinta on melkoisen ongelmallista samoin kuin alueiden yksilömäärien tulkinta (kuva 10). Erityisesti ongelmia aiheuttivat Varsinais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Pohjois Pohjanmaa ja Lappi, joissa havaintomäärä oli suuri. Yksilömäärien tulkinnassa käytettiin apuna yhdistysten katsauksia tai alueellisia yhteyshenkilöitä. Yksilömäärät ovat näiden alueiden osalta lähinnä suuntaa-antavia. Joitakin lintuja menehtyi vaelluksen jäljiltä, mutta erikoisin havainto tehtiin Enontekiön Puljussa, missä kuollut yksilö löytyi kotkan pesältä (A. Pasanen). Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) (42) Esiintyminen oli selvästi edellisvuotta runsaampi. Vuonna 2000 havaittiin yhteensä 42 yksilöä. Havainnot jakautuivat tasaisesti pitkin vuotta. Eniten lintuja havaittiin huhtikuussa, peräti seitsemän yksilöä. Tunturipöllö (Nyctea scandiaca). Pekka Komi SnowyOwl. Maaliskuu jäi ainoaksi kuukaudeksi, jolloin lajia ei havaittu. Mahdolliseen pesimäaikaan toukokuun lopusta heinäkuulle tehtiin seuraavat havainnot: Värtsilä Vääräkoski 1 p (H. Kivivuori, T. Koljonen, R. Tiittanen ym.), Värtsilä keskusta 1 p (H. Kivivuori, E.-M. Lintunen, V. Honkanen ym.), Maaninka Lapinjärvet 1 p (K. Ruokolainen), Pyhtää Siltakylänlahti 1 p Kalarannantie 44 (H. Räsänen, M. Öst), Helsinki Pornaistenniemi 1 p silta (J. Huttunen), Houtskari Halsö 1 p (J.-P. Penttilä) ja 1.8. Kristiinankaupunki Tiukanjoki 1 p (Kalastajat/ H. Lillandt). Mitään pesintään viittaavaa ei kuitenkaan em. paikoilla todettu. Vuoden havaintojen jakautuminen alueittain on esitetty kuvassa 11. Havainnot painottuivat totuttuun tapaan lounaisimpaan Suomeen. Mehiläissyöjä (Merops apiaster) (28) Lajia tavataan Välimeren maissa ja Etelä-Venäjällä. Esiintyminen onlaikuittaista ja vaihtelevaa, ja lämpimämpinä keväinä linnut saattavat eksyä tavallista pohjoisemmaksi (Solonen 1985). Vuoden 1999 loppuun mennessä Suomessa oli nähty 110 yksilöä (Lindroos & Luoto 2000). Havaintoja on tehty eri puolilta Suomea aina Lappia myöten. Yleensä kysymyksessä on ollut useamman linnun parvi. Suurimmissa parvissa on ollut yli kymmenen yksilöä. Vuonna 2000 tehtiin viisi havaintoa 28 yksilöstä, mikä on normaalia enemmän. Liperin parvi on suurin Suomessa havaittu parvi. Kaikki havainnot: Rauma Voiluoto 5 (T. Santamaa), Virolahti Klamila 6 p (K. Koivula ym.), Lemland Lågskär 1 p (T. Aalto, K. Soilevaa , Tunturipöllö Nycsca 30,3 kevät, syksy spring, autumn IV V VI VII VIII IX X Xl Xll Kuukausi / Month Kuvat 9 ja 10. Tunturipöllön yksilömäärät kuukausittain ja alueittain Suomessa Figs 9 and 10. The monthly and the local numbers of Snowy Owls (Nyctea scandiaca) in Finland in

7 Kuningaskalastaja Ale att Harja lintu Upuepo kevät, syksy spring, autumn lsokirvinen Ant ric Kuvat Kuningaskalastajan, harjalinnun ja isokirvisen yksilömäärät v yhdistyksittäin. Figll-13. Numbers of Common Kingfishers (Alcedo atthis), Hoopoes (Upupa epops) and Richard' s Pipits ( Anthus richardi) recorded in the boundarties oflocal BirdLife member societies in ra, H. Lindholm), Eckerö Signilskär 1 p (J. Korhonen) ja Liperi Kaatamo 15 p lähtivät NE (P. & E. Suoninen/V. Jouhki). Sininärhi (Coracias garrulus) (2) Sininärhi jatkoi viime vuosien totuttua tasaisen niukkaa linjaa. Havaintoja vain kahdesta yksilöstä: Vehkalahti Husula-Salmenkylä 1 p (A. Ohtonen ym.) ja Västanfjärd Galtarbyviken 1 m (T. Numminen). Harjalintu (Upupa epops) (44) Vuonna 2000 havaittiin 44 yksilöä (kuva 12), mikä on täsmälleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Lintuja nähtiin ajanjaksolla ja havainnot jakautuivat siten, että kevätjaksolla nähtiin 15 yksilöä ja syysjaksolla 27. Yksilömäärä jakaantui kuukausittain seuraavasti: huhtikuu (11 yksilöä), toukokuu (3), kesäkuu (1), heinäkuu (3), elokuu (2), syyskuu (8), lokakuu (10), marraskuu (5) ja joulukuu (1). Ensimmäinen havainto tehtiin Ahvenanmaalla 5.4. Föglö Gollandsbron 1 p (R. Sjöblom, G. Andersson). Yllättävää oli huhtikuisten havaintojen suuri määrä. Samoin kuin kesäisten havaintojen määrä: Naantali Naantalin kylpylä 1 p (T. Kaijanen), Soini Kolunkylä 1 (I. Kolunsarka), Ähtäri Vääräkoski 1 (P. Suihko), Lemland Flaka Apalholm 1 p (E. & M. Hinder) ja Pelkosenniemi Luiro 1 (P. Nyman ym.). Linnut viipyivät yllättävän myöhään. Marraskuussa nähtiin vielä viisi yksilöä ja viimeinen havaittiin joulukuussa Ikaalinen Kilvakkala 1 p (K. Nysten). Isokirvinen (Anthus richardi) (30) Isokirvisiä havaittiin vuonna 2000 kaikkiaan 30 yksilöä (kuva 13). Määrä jäi selvästi edellisestä vuodesta (40 yks.), jolloin havaittiin myös yksi keväinen lintu. Kaikki havainnot tehtiin nyt syksyllä lajin normaaliin esiintymisaikaan. Joitakin havaintoja on jäänyt ilmeisesti ilmoittamatta, koska lintu tiedotukselle tulleiden tietojen mukaan vuonna 2000 havaittiin 40 isokirvistä tai määrittämätöntä isokokoista kirvistä. Syksyn ensimmäinen muutti 4.9. Porin Yyterissä etelään CT- Tolvanen, C. Casagrande). Tämän jälkeen syyskuussa havaittiin 16 yksilöä, joista mainittakoon Mustasaaren Västra Norrskärillä nähty kolmen linnun parvi (A. Lahti ym.) sekä sisämaahavainnot 9.9. Kuopio Silmäsuo 1 p (H. Kotilainen, E. Rissanen) ja Karkkila Pyhäjärvi 1 S (K. Virta, H. Toljander). Lokakuulta on tiedossa 14 yksilöä, joista mainittakoon Pohja Påminne 1 NW /W (E. Ervasti) ja Heinola Lakeasuo 1 p (0. Ruottinen, P. Posti ym.). Viimeinen Oulu jätevedenpuhdistamo 1 p (mongoliankirvisen mahdollisuutta ei poissuljettu) (P. Lampila ym.). Porin seudulla havaittiin syksyn aikana seitsemän yksilöä, joista yksi Säpissä. Kristiinankaupungin Skaftungissa tehtiin lisäksi kaksi havaintoa (13.8. ja 9.9.) määrittämättömästä isokokoisesta kirvisestä ( eivät mukana yllä olevassa luvussa). Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) (16) Idästä meille viime vuosina voimakkaasti levittäytynyt sitruunavästäräkki poistettiin RK:n tarkastettavien lajien listalta vuoden 2000 alusta alkaen. RK on tähän mennessä hyväksynyt vuosilta havaintoja 161 yksilöstä, joista yli 120 havaittiin 1990-luvulla! Tätä ajanjaksoa edeltävältä ajalta Suomesta tunnetaan vain 10 sitruunavästäräkkihavaintoa, joten lajin yleistyminen ja länteen levittäytyminen etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana näyttää historiatietojenkin valossa selvältä. Parhaana vuonna (1998) havaittiin peräti 35 sitruunavästäräkkiä, joista 30 kevätkesällä. Tuona kesänä laji pesi onnistuneesti Mietoisten Mynälahdella kasvattaen maailmalle neljä lentopoikasta. Vuonna 1999 maassamme havaittiin 20 sitruunavästäräkkiä lajin pesittyä onnistuneesti Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Vuonna 2000 tehtiin 15 havaintoa 16 yksilöstä. Katsausvuoden ensimmäiset havaittiin viime vuosien tapaan huhtikuun puolella, ensimmäinen ennätysvarhain: 20.4.(-9.7.) Kaarina Kuusistonlahti 1/ p (T. Toiskallio ym.), Eckerö Signilskär 1/ p CT- Södersved ym.) ja Virolahti Vilkkiläntura 1/ p (U. Merivalo, J. Mättölä ym.), Varkaus Lehtoniemi 1/ p (0. Huupponen) ja Kirkkonummi Saltfjärden 1/ (K. Mikkola ym.) sekä 28.4.(-27.6.) Helsinki Vanhankaupunginlahti 1/ p (T. Lehtilä ym.). Toukokuun alusta vain yksi havainto: 9.5. Äetsä Villilä 1/ p (J. Metsälä, P. Mustakallio). Seuraavat vasta kesän kynnyksellä: Kotka Hovinsaari 1/ 2kv (K. Laine ym.), 7.6. Pori Yyteri 2/ p (T. Lilja, P. Eriksson), Pori Teemuluoto 1/ p (P. Mäkelä) ja Lemland Lågskär 1/ p (A. Vapaavuori). Syksyltä peräti neljä havaintoa: Lemland Lågskär 1 lkv p (A. Mikala, K. Hiironniemi), Joensuu Noljakka suisto 1 lkv p (P. Zetterberg ym.), Pori Yyteri 1 lkv p (P. Eriksson) ja Pukkila Kantele 1 lkv p (0. Puustinen). Kaarinan koiraslinnulla oli rengas, joka saatiin luettua (H. Kormano). Numeron perusteella lintu todettiin rengastetuksi pesäpoikasena vuonna 1998 Mietoisten Mynälahdella (Lindroos & Luoto 1999)! Kyseinen koiras ilmeisesti pesi naaras keltavästäräkin kanssa. Pukkilan havainto on eräs myöhäisimpiä havaintojamme. 103

8 Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) (42) Erinomainen virtavästäräkkivuosi! Kun edellisvuonna jäätiin neljään havaintoon, tehtiin katsausvuonna peräti 29 havaintoa 42 yksilöstä (kuva 14)! Suurin osa havainnoista ajoittui kesäaikaan, kun edellisvumma ainoa tälle jaksolle sijoittunut havainto koski Kuusamossa onnistuneesti pesinyttä pariskuntaa Ga yhtä lentopoikasta). Lämmin säätila lajin päämuuttoaikaan maalis-huhtikuun taitteessa lieneekin ollut syynä ja siivittäjänä tälle vuoden 2000 huippuesiintymiselle. Vuoden ensimmäinen havainto tehtiin ennätysvarhain: Espoo Oittaa 1/ (T. Lehtilä ym.). Laji pesi onnistuneesti Kittilän Pallastunturilla ja -järvellä (molemmissa 1/1 sekä lkv) (P. Aalto, F. Silvenius, T. Kupiainen ym.), Inarin Kiilopäällä (1/1 + 5 pull) (H. Karhu ym.) sekä Savukosken Tyyrojalla (1/1 + 5 pull) (J.& K. Roering). Lisäksi lajin huhuttiin pesineen myös Sallassa, vaikkakaan tästä havainnosta ei saatu tarkempia tietoja (eikä ole mukana yllä olevassa luvussa). Todennäköisesti laji pesi myös Jämsän Patalankoskella, jossa havaittiin /1 (L. Lindroos, K. Vesanen ym.) ja mahdollisesti myös Kuusamon Kiutakönkäällä (1/) (J. Peltomäki ym.). Yksinäiset koiraat pitivät Etelä-Suomessa reviiriä Hämeenkyrön K yröskoskella (H.& J. Koivisto, J. Tast ym.) ja Helsingin Vanhankaupunginkoskella (T. Lehtilä, K. Soilevaara ym.). Erityisen huomionarvoinen oli Lappeenrannan Toikansuon sulavesiojassa talvehtinut lintu (J. & P. Rantanen ym.). Mustapäätasku (Saxicola torquata) (5+1) Mustapäätaskun maura-alalajista tehtävien havaintojen tarkastus siirtyi vuoden 2000 alusta aluerariteettikomiteoiden vastuulle. Sama pätee myös alalajilleen määrittämättä jääviin yksilöihin. RK on vuoden 1999 loppuun mennessä hyväksynyt havaintoja 272 mustapäätaskuyksilöstä, lisäksi lajista tunnetaan 30 havaintoa ennen RK:n perustamista. Vuonna 1999 havaituista ja RK:n hyväksymistä kahdeksasta mustapäätaskusta kolme oli alalajia maura ja vain yksi jäi alalajilleen määrittämättä. Vuoden voitaneen kuitenkin todeta olleen alalajien jakautumisen suhteen poikkeuksellinen. Tätä puoltaa myös vuoden 2000 jakauma: RK hyväksyi vain kolme havaintoa läntisistä alalajeista rubicola/hibernans. Mustapää taskun maura-alalaji on itäinen ja pesii laajalla alueella Uralin molemmin puolin aina Kiinaan saakka. Myös Suomessa todetuissa pesinnöissä (mm.1990-luvulla kolmesti Kuusamossa), samoin kuin kesäisissä reviiriä pitäneissä koiraissa, on kyse ollut tästä alalajista. Valtaosa läntistä alalajia koskevista havainnoista on tehty alkukeväällä eteläisessä Suomessa. Vuonna 2000 aluerariteettikomiteoille ilmoitettiin kuusi yksilöä, joista viisi oli maura-alalajin lintuja: Kemi Pajusaari 1/ (J. Kärkkäinen, K. Oittinen, P. Rauhala) ja ilmeisesti samaa koskien 7 km:n päässä Kemi Rivinnokka 1/ (J. & K. Ylimaunu, T. Soppela ym.), 8.5. Helsinki Hevossalmi 1/ maura reng. (B.-G. Kumlander), Luumäki Hepokangas 1/ ad maura (P. Karhu ym.), Asikkala Hillilä 1/ +lkv maura (P. Kuhno, T. Metsänen ym.), 9.9. Kristiinankaupunki Domarkobben /1 maura (P. Ris- sanen), Hyvinkää Vanhamylly 1 lkv maura (A. Ahtiainen, J. Siven ym.). Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) (35) Aluerariteettikomiteoille ja siten virallisille listoille ilmoitettiin määräaikaan mennessä 35 taigauunilintua (kuva 15), mikä vastaa suurin piirtein edellisen syksyn esiintymistä (32 yks.). Virtavästäräkki Motcin Taigauunilintu Phyino Syksyn ensimmäiset: 8.9. Helsinki Vanhan kirkon puisto 1 p (K. Mikkola, J. Santaharju) sekä 9.9. Pyhäjoki Ulkoharmi 1 (A. Pesola. T. Uusimäki, R. Halmeenpää ym.) ja Tampere Kalevankangas 1 p (L. Mustalahti, T. Itkonen, R. Mäkelä ym.). Tämän jälkeen syyskuun puolella havaittiin vielä 20 yksilöä, joista peräti 15 viikon sisällä Sisämaassa laji havaittiin kuun aikana vielä seitsemästi: Rautalampi Rastunsuo 1 p (J. Knuutinen, K. Sikström), Tampere Kalevankangas 1 p (P. Uppstu, T. Tuomenoja ym.), Heinola Kymenvirta 1 (0. Ruottinen) ja Nummi-Pusula Tämäkohtujärvi 1 p (J.& M. Landen), Tampere Pyynikki 1 p (L. Mustalahti ym.), Tampere Santalahti 1 (L. Mustalahti) ja Sodankylä kk 1 p (0. Pihajoki ym.). Lokakuussa nähtiin 13 yksilöä, joista suuri osa (6 yks.) Ainoa yli yhtä yksilöä koskeva havainto tehtiin Porin Tahkoluodossa, missä nähtiin 2 yks. (P. Mäkelä, J. Esama, T. Lilja ym.). Sisämaasta on lokakuulta kuusi havaintoa: Tampere Kalevankangas 1 p (J. Syrjänen), Kangasala Haralanharju 1 p (J. Almark), Lahti Radiomäki 1 (P. Kuhno, P. Saikko) ja Lahti Keijupuisto 1 (M. Pryl), Kuopio Likolahti 1 p (H. Kotilainen, E. Rissanen, P. Sallinen) ja Kokemäki Puurijärvi 1 p (J. Metsälä). Näin sisämaahavaintojen osuus oli peräti 40 % (14/35)! Puurijärven havainto oli samalla vuoden viimeinen. Hippiäisuunilintu Phypro Kuvat Virtavästäräkin, taigauunilinnun ja hippiäisuunilinnun yksilömäärät Suomessa syksyllä Figs Numbers of Grey Wagtails (Motacilla cinerea), Yellow-browed Warblers (Phylloscopus inornatus) and Pallas's LeafWarblers (P. Proregulus) recorded in Finland in autumn

9 Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus) (68) Aluerariteettikomiteoille ilmoitettiin havaintoja 68 yksilöstä (kuva 16), joista 3 syys-, 63 loka- ja 2 marraskuulta. Vuosi oli siis edellistä Golloin havaittiin 85 yks.) hiukan heikompi, mutta kuitenkin selvästi pitkän aikavälin keskimääräistä esiintymistä parempi. Ensimmäiset: Pyhtää Ristisaari 1 p (H. Hyvärinen, A. Seppä, A. Vuorio), Kitee Kyyrönniemi 1 p (H. Kontkanen, M. Halonen) ja Kirkkonummi Rönnskär 1 reng. (A. Below ym.). Lokakuussa havainnot ajoittuivat melko tasaisesti kolmelle ensimmäiselle viikolle. Yli yhden linnun havainnot: Eckerö Signilskär 2 p (R. Karlsson), Lemland Lågskär 2 p (M. Keskitalo ym.), Korppoo Jurmo 3 p (T. Nurmi), Korppoo Utö 3 p G- Helstola), Mustasaari Norrskär 4-6 p (A. Lahti ym.), Pyhäranta Rihtniemi 3 p (T. Lindroos) ja Säkylä Pyhäjärvi Vähäkylä 2 p (E. Kallio). Paras yksittäinen havaintopaikka oli Mustasaaren Norrskärin saariryhmä, jossa havaittiin lokakuun aikana vähintään seitsemän yksilöä. Sisämaasta edellä mainittujen kahden lisäksi seitsemän muuta havaintoa: Sodankylä kk. 1 p (E. Nieminen), Kuopio Iso Hautausmaa 1 p (H. Kotilainen), Tampere Kalevankangas 1 p (P. Suhonen ym.), Kuopio Iso-Hautausmaa 1 p (H. Kotilainen, E. Rissanen) ja Tampere Rauhaniemi 1 p (S. Aro ym.), Köyliö Yttilän Otta 1 p (I. Kuvaja) ja Lappajärvi Kyrönniemi 1 (R. Rajakallio, P. Pelttari). Huomiota herättävää on syksyn viimeisten havaintojen painottuminen sisämaahan (6/16 aikavälillä Havaituista). Mustaotsalepinkäinen (Lanius minor) (14) Laji poistettiin RK:n tarkastettavien listalta vuoden 2000 alusta lukien. RK hyväksyi vuosilta havaintoja yhteensä 134 yksilöstä. Lisäksi lajista tunnetaan 28 vanhempaa, ennen vuotta 1975 tehtyä havaintoa. Katsausvuotta edeltäviltä viideltä vuodelta RK on hyväksynyt havaintoja seuraavin yksilömäärin: v , v , v , v ja v yksilöä.katsausvuonna laji esiintyi Suomessa tehtyjen havaintojen valossa ennätyksellisen runsaana, kaikkiaan ARK:t hyväksyivät havainnot 14 yksilöstä. Uudenkaarlepyyn havainto koski kahta yhtä aikaa samalla paikalla havaittua lintua - vieläpä pariskuntaa - tosin mitään pesintään viittaavaa ei havaittu. Havainnot jakaantuivat aikavälille seuraavasti: Naantali Luolalanjärvi 1 p (K. Saari), Luoto Eugrno 1/ (A. Tuominen ym.), 1.6. Pori Niittumaa 1 p (I. Laitinen, P. Ahti ym.), Turku Ruissalo 1 p G- J. Nurmi), Kökar Källskär 1 p (G. Andersson), Uusikaarlepyy Forsby 1/1 (T. Back- lund, P.-E. Andersson ym.), Lemland Lågskär 1 p (G. Andersson, K. Saarinen ym.), Uusikaarlepyy Jepua 1 p (M. Björklund, H. Johansson ym.), Pirkkala Vanha kirkko 1 p (R. Pohja), Kristiinankaupunki Siipyy kk. 1 p (V. Forsberg, K. Korhonen ym.), Porvoo Orrby 1 ad p (T. Väisänen ym.), 5.8. Pertteli Kaivola 1 p G- Riihimäki, J. Laaksonen), 1.9. Savitaipale Lavikanlahti 1 lkv (M. Loippo ym.). Keltahemppo (Serinus serinus) (9) Katsausvuonna havaittiin yhtä monta yksilöä kuin edellisvuonna. Havainnot painottuivat edellisvuodesta poiketen muuttoaikaan, eikä reviirillä laulavia lintuja havaittu lainkaan (edellisvuonna neljä laulavaa koirasta). Keväältä ilmoitettiin viisi, kesältä kaksi ja syksyltä kaksi havaintoa seuraavasti: Karkkila Pyhäjärvi 1 S (K. Virta, H. Toljander), Lemland Lågskär /1 (H. Lindholm ym.), Kökar Alvik 1/ (A. Linna, H. Minn, J. Nordin), Turku Harjattula 1/1 (E. Aalto), Korppoo Utö 1/ p (J. Tittonen, M. Kari, K. Ruuskanen), Hanko lintuasema /1 (P. Pynnönen, P. Lehikoinen, S. Niiranen ym.), Vantaa Kuhajoki 1 ohilentävä (H. Luoto, A. Heikkilä ym.), Kirkkonummi Söderskär 1 WSW (K. Mikkola, C. Catani) ja Kristiinankaupunki keskusta 1 ylilentävä (E. Partanen). Kultasirkku (Emberiza aureola) (8) Kultasirkku päätettiin siirtää pikkuharvinaisuuskatsaukseen lajin käytännöllisesti katsoen kadottua Limingan-Oulun rannikkokaistaleen pesimälinnustosta. Myös koko maan mittakaavassa havainnot ovat käyneet vähiin (ennen kuin loppuvat?) luvun lopulla kultasirkun pesimäkannaksi arvioitiin jopa 300 paria (Väisänen ym. 1998). Koska laji on vielä vuosina palannut muutamille Limingan-Kempeleen vakioreviireilleen, julkaistaan havaintojen paikkatiedot alla vain kuntatasolla. Aikavälillä havaittiin vain kahdeksan yksilöä, joista viisi laulavia koiraita: Liminka 1/ 3kv (K. Niitepöld), 3.6. Oulu 1 p (J. Hauru), 9.6. Ii 1/ Ä (K. Koivula, S. Rytkönen), Värtsilä Niirala 1/ p (K. Kiiskinen ym.), Iisalmi Pitkäkoski 1/ Ä (M. Kelo ym.), Oulu 1/ 2kv Ä lähti S (K. Orell), Kalajoki Rahjan saaristo 1/ Ä (H. Tuohimaa), Kitee Päätyenlahti 1/ Ä (M.& B. Ojala, K. Suomela, P. Zetterberg ym.). Lisäyksiä ja korjauksia Jääkuikka (Gavia adamsii) Yksi havainto lisää: Lohtaja Ohtakari 1 2kv m (S. Salonkoski). Tämä nostaa määritettyjen jääkuikkien yhteismäärän 45 yksilöön vuoden 1999 osalta. Havainto on myös ainoa Keski-Pohjanmaan havainto. Pikkukajava (Rissa tridactyla) Yksi havainto lisää: Kalajoki Eteläkylä 1 lkv m (M. Pohjoismäki). Yksilömäärä nousee 74:ään ja marraskuun osuus on nyt 36 yksilöä. Kuningaskalastaja (Alcedo atthis). Mika Honkalinna Conzmon Kingfislzer. Nuori sitruunavästäräkki (Motacilla citreoln). Pekka Komi Juvenile Citrine Wngtail. 105

10 Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynclrns) Vuoden 2000 havainto julkaistiin vahingossa 1999 havaintona. Punajalkahaukka (Falco vespertinus) Ikäkorjaus vuoden 1999 havaintoon Kuopio Linnanpelto l lkv kiert. (H. Kotilainen). Riuttatiira (Sterna sandvicensis) Vuoden 1999 havaintoihin lisäksi seuraavat havainnot: Kristiinankaupunki Domarkobban 1 m (P. Rissanen, H. Lillandt) sekä ja Kristiinankaupunki Trutklobbarna 2 juv p/kiert. S (K. Korhonen, V. Forsberg, J. Vastamäki, J. Lagerroos, A. Kaituri) sekä Kristiinankaupunki Siipyyn torni 1 juv p/kiert. W (V. Forsberg). Vuoden 1999 yksilömäärä nousee 24:ään, kun heinäkuisten nuorten lintujen on tulkittu olevan samoja yksilöitä. Kiitokset Pikkurarityöryhmä kiittää seuraavia henkilöitä: Pirkka Aalto, Ari Ahtiainen, Göran Andersson, Kari Korhonen, Pekka Kyllönen, Aleksi Lehikoinen, Markku Loippo, Jyrki Normaja, Jan Nyman, Harri Okkonen, Marko Pohjoismäki, Timo Pulliainen, Esko Rajala, Pentti Rauhala, Hannu Rönkkö, Pekka Saikko, Jani Vastamäki, Kari Soilevaara, Joni Sundström ja Pentti Zetterberg. He hoitivat havaintojen keruuta omalla alueellaan. Ryhmä haluaa vielä erityisesti kiittää havaintoteknisestä puolesta vastannutta Tapio Tohmoa. Hän teki jälleen kerran katsausta edeltävän pohjatyön. Lisäksi kiitämme Teemu Lehtiniemeä ja Tom Lindroosia ansiokkaasta oikoluvusta ja useista merkittävistä tarkennuksista. Summary: Minor rarities in Finland in 2000 This paper considers the minor rarities recorded in Finland during A total of 35 species are included; the figure in parentheses after each scientific name summarises the total number of individuals recorded in Every record is listed if less than 20 individuals occurred, with data on more numerous species' distribution presented as pictures and tables. Due to improved identification skills, knowledge of the distribution of certain rarer species has improved recently, leading to bigger numbers of birds seen annually. These include e.g. Pink-Footed Goose (Anser brac/1yrhynclws), King Eider (Somateria spectabilis), Pallid Harrier (Circus macrourus) Citrine Wagtail (Motacilla citreola), Yellow-browed Warbler (Phylloscopus inornatus) and Pallas's Leaf Warbler (Phylloscopus proregulus). An increasingly realistic picture of these species' distributions has consequently emerged. Some species, however, are seen more frequently because they are getting more numerous on their breeding grounds and thus expanding towards Finland. Such species include White Stork (Ciconia ciconia). Barheaded Geese (Anser indicus) and Mandarin Ducks (Aix galericulata) are assumed to be escapes or introduced, or offspring of such individuals. Yellow-breasted Bunting (Emberiza aureola) is included in this report since it has been declining rapidly and has become a rarity. At the end of 80s the species's Finnish breeding population was 300 pairs, but by 2000 only eight individuals were seen. An extremely rare hybrid of Common X King Eider was recorded in western Finland. Five species of minor rarities had a poor year in 2000: Snow Goose (Anser caerulescens), Brent Goose (Branta bernicla, subsp. hrota), Ruddy Shelduck (Tadorna ferruginea), Little crake (Porzana parva) and Little Auk (Alle alle). Not a single Snow Goose was seen. Little Auks mainly occur in late autumn. The year was average for White-billed Diver (Gavia adamsii), Red-breasted Goose (Branta ruficollis), Montagu's Harrier (Circus pygargus), Red-footed Falcon (Falco vespertinus), Avocet (Recurvirostra avosetta), Marsh Sandpiper (Tringa stagnatilis), Black-legged Kittiwake (Rissa tridactyla), Sandwich Tern (Sterna sandvicensis), European Roller (Coracias garrulus), Hoopoe (Upupa epops), Richard's Pipit (Anthus richardi) and Common Stonechat (Saxicola torquata) (subspecies maura or subspecies unidentified). No breeding Montagu's Harriers were recorded. Black-legged Kittiwakes were seen mostly in May (26 individuals). Common Stonechat (subspecies maura or unidentified) had a normal year as to the number of individuals. Individuals of the subspecies rubicola/hibernans have become more frequent - three individuals in 2000 is more than usual. The subspecies rubicola/ hibernans is listed by the Finnish Rarities Committee. Eight species occurred in larger numbers than normal: Great White Egret (Egretta alba), Black Stork (Ciconia nigra), Snowy Owl (Nyctea scandiaca), European Bee-eater (Merops apiaster), Common Kingfisher (Alcedo atthis), Grey Wagtail (Motacilla cinerea), Lesser Grey Shrike (Lanius minor) and European Serin (Serinus serinus). Snowy Owl irrupted at the end of 1999 and the birds were seen in good numbers also at the beginning of Individuals were also recorded in southern Finland (see figure 10). Four pairs of Grey Wagtail bred successfully, and one bird wintered at a refuse dump. Kirjallisuus Aalto, T. 2002: Ruostersorsa Suomessa - tarhasta vaik kaakosta? -Linnut 37(1): Birdlife Suomi 2002: Julkaistuja RK-katsauksia Keskitalo, M., Laukkanen, S., Ohtonen, M. & Rissanen, E. 2001: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna Linnut-vuosikirja 2001: Lindholm, A. 2001: Lumihanhihavainnot Suomessa. - Linnut 36 (4): Lindroos, T. 1998: Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuodelta Li1mut 33 (6): Lindroos, T. & Luoto, H. 1999: Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuodelta Linnut 34 (4): Lindroos, T. & Luoto, H. 2000: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 1999 harvinaisuushavainnot - Linnut 35 (4): Luoto, H. 2001: Mustaotsalepinkäinen - kesävieras Suomessa. - Linnut 36 (3): Luoto, H., Lindholm, A., Lindroos, T. & Rauste, V. 2001: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2000 harvinaisuushavainnot - Linnut -vuosikirja 2000: Solonen, T. 1985: Suomen linnusto. - SLY:n Lintutieto Oy, Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P.1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otava, Helsinki. Kirjoittajien osoitteet/ Authors, addresses MK: Kalervontie 1 A 2 FIN Oulu markus.keskitalo@eximiasc.com SL: Rakennusmestarintie 23D FIN Helsinki sampo.laukkanen@myy.helia.fi ER: Urkurintie 3 C 4 FIN Siilinjärvi eelis.rissanen@pspt.fi, MO: Itälahdenkatu 1 B Helsinki mika.ohtonen@fi.pwcglobal.com Saapunut / Reccived