Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007

Transkriptio

1 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Markus Keskitalo, Pirkka Aalto, Eelis Rissanen & Roni Väisänen Pikkuruokki Alle alle Tvärminnessä Kuva: PASI PIRINEN Kahden vuoden katsauksella siirretään pikkuharvinaisuuksienkin julkaisu nykyaikaan: tästedes pikkuharvinaisuudet julkaistaan samanaikaisesti RK:n tarkastamien havaintojen kanssa. Vuonna 2006 rikkoi ennätyksiä huikeilla havaintomäärillään mandariinisorsa ja vuonna 2007 virtavästäräkki sekä uusista katsauslajeista sepelsieppo. Aina ilahduttavia ovat harvinaisten lajien pesinnät, näinä katsausvuosina lisääntymisessä kunnostautui mm. niittysuohaukka, kiljukotka, lampiviklo, tunturipöllö, virta- ja sitruunavästäräkki sekä keltahemppo. Lajilistasta jää aina jotakin puuttumaan: vuonna 2006 puuttui pikkuruokki ja 2007 ruostesorsa. Katsauslajien karsintaa harkittaessa näiden katsausvuosien perusteella vahvimmin ehdolla siirrettäväksi faunistiseen katsaukseen olisi virtavästäräkki, koska laji on ilmeisesti säännöllinen pesijä sopivissa elinympäristöissä. Katsauksessa esitellään 46 lajia, jotka on jaoteltu niiden luonnonvaraisuusluokkaa kuvaavan AERC-kategorian perusteella. Kategorioiden määritelmät löytyvät esim. rariteettikomitean (RK) tiedotteesta Uusina lajeina katsauksessa ovat: amerikanjääkuikka, pikkukiljukotka, arosuohaukka (muut kuin koiraat olivat RK:n tarkastettavia), valkosiipitiira, lyhytvarvaskiuru, viirusirkkalintu, ruokosirkkalintu ja sepelsieppo. Nämä lajit RK pudotti omalta listaltaan vuoden 2007 alusta alkaen. Kentän toiveiden perusteella uutena lajina katsaukseen on otettu myös E-kategoriaan kuuluva mustajoutsen, josta RK ei ole kerännyt havaintoja. Lajinimen ja tieteellisen nimen jälkeen suluissa olevat luvut kertovat Suomessa havaittujen yksilöiden määrät vuosina 2006 ja Valtakunnallista yhteismäärää laskettaessa havaintojen päällekkäisyydet on pyritty karsimaan. Mikäli havaintoja on ollut vähän (noin viisitoista tai vähemmän), on ne julkaistu kaikki. Muutoin esiintymistä on luonnehdittu sanallisesti sekä runsaimpien lajien osalta tarkasteltu tekstin lisäksi karttojen avulla. Lukumäärissä on pyritty poistamaan eri yhdistystenkin välisiä päällekkäisyyksiä. Tämän takia näistä lukumääristä yhteenlaskettu summa on joissakin tapauksissa valtakunnallista lukemaa suurempi. Tämän katsauksen oikolukuun osallistui aluerariteettikomiteoiden jäseniä sekä havaintoja katsaukseen toimittaneita aluevastaavia, ilahduttavan monia virheitä saatiin korjattua. Jatkossakin saamme havaintoja tarkastavien ja toimittavien sekä Tiira-havaintojärjestelmän avulla entistäkin kattavampia ja virheettömämpiä katsauksia. Lisäksi on tarkoitus, että edellisten vuosien katsauksia täydennettäisiin edelleen. 110 LINNUT VUOSIKIRJA 2007

2 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Tekstien ja tulkintojen hyppelehtivä työnjako oli seuraava: Roni Väisänen kirjoitti osuuden lumihanhesta mustahaikaraan sekä valkosiipitiiran, viirusirkkalinnun, pikkukultarinnan ja pussitiaisen. Markus Keskitalo kirjoitti petolinnut sekä ruokosirkkalinnun, sepelsiepon ja keltahempon, Eelis Rissanen osuuden pikkuhuitista riuttatiiraan sekä mustapäätaskun ja hippiäisuunilinnun ja Pirkka Aalto tiibetinhanhen, lajit pikkuruokista virtavästäräkkiin sekä taigauunilinnun, mustaotsalepinkäisen ja punakottaraisen. MK on koostanut katsauksen ja RV on kirjoittanut englanninkielisen yhteenvedon. Lyhenteet ja merkintätavat Lyhenteinä on käytetty havaintojen ilmoitusohjeiden mukaisia lyhenteitä. Tarkka ikä on merkitty kalenterivuosina: 1kv = samana kalenterivuonna syntynyt, 2kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt, +1kv = ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt jne. Muita ikälyhenteitä: juv = nuori lintu ensimmäisessä täydellisessä höyhenpuvussaan, subad = esiaikuinen, ad = aikuinen. Muita lyhenteitä: jp = juhlapukuinen, tp = talvipukuinen, vp = vaihtopukuinen, k = koiras, n = naaras, n-puk = naaraspukuinen, pull = pesäpoikanen, Ä = laulava, r = rengastettu, p = paikallinen, m = muuttava, a = parvi, a5 = viiden parvi, 5a = viisi parvea, kiert = kiertelevä. Havainnoijien nimet on mainittu paikallisyhdistyksen ilmoituksen mukaisessa järjestyksessä. Nimet on kirjoitettu kokonaan, mikäli myös etunimi on ilmoitettu. Apuksen ja Hakin havainnot on yhdistetty Tringan aineistoon, VLH:n havainnot PiLY:n ja RHLH:n havainnot PLY:n aineistoon alueittaisissa summissa. Kuusamo on ensi kertaa omana alueenaan. Lajien esiintyminen Lumihanhi (Anser caerulescens) (8, 3) ja Lumi-/eskimohanhi (A. caerulescens/rossii) (1, 0) Kohtuullisen hyviä lumihanhivuosia molemmat, koska lähivuosina on totuttu 1-2 yksilöön vuodessa. Kuhmalahden ja Keuruun linnut on tulkittu eri yksilöiksi. Yksi lumihanhi on E-kategoriaa käsittelevässä osassa havaitun renkaan takia. Kaikki havainnot 2006: Kuhmalahti Tervaniemi 2 vaaleaa p (Tapio Tuomenoja ym.), Keuruu Karkeisvuori 2 NE (Markku Saarinen, Kari Kallio), Tervola Lapinjänkä 2 p (Seppo Sunnari), Porvoo Kummelskär NE valkoposkihanhiparven (a80) mukana (Torbjörn West) ja Kirkkonummi Abramsby ad (Pertti Panula, Andreas Uppstu, Mika Ohtonen ym.). Lisäksi lumi-/eskimohanhi Porvoo Tunnholmen ad NE a80 valkoposkihanhiparvessa (Karno Mikkola, Ilkka Lehtinen, Jussi Heikkilä). Kyseessä lienee sama yksilö, joka pystyttiin määrittämään Kummelskäristä. Kaikki havainnot 2007: Hailuoto Patelanselkä ad (Jussi Holm ym.), Pernaja Aspskär E valkoposkihanhiparvessa (Markku Hyvärinen, Joni Sundström, Hans Viitasola) ja syksyllä Pohjois-Karjalan ensimmäinen Kitee Kyyrönniemi vaalea +1kv SW valkoposkiparvessa (Kimmo Järvinen, Paavo Rantanen, Riitta Silvennoinen ym.). Sepelhanhi (Branta bernicla hrota) (9, 11) Parin heikon vuoden jälkeen normaali esiintyminen. Yleensä hrota-alalajia nähdään muutolla nimialalajin sepelhanhien mukana. Usein yksilöt havaitaan myös useasta pisteestä tehostuneen tiedotuksen vuoksi. Molempina vuosina saatiin nauttia muuttavien lisäksi paikallisistakin yksilöistä. Kaikki vuoden 2006 linnut on tulkittu eri yksilöiksi, mutta vuoden 2007 ensimmäiset havainnot Kirkkonummelta ja Porvoosta on tulkittu samaksi yksilöksi. Edelleen vuoden 2007 havainnoista Punkaharjun ja Lappeenrannan linnut on tulkittu samoiksi, kuten myös Punkaharjulla havaitut linnut. Lisäksi lokakuun havainnot pääkaupunkiseudulta voivat koskea samaa yksilöä, mutta tässä ne on tulkittu eri yksilöiksi. Kaikki havainnot 2006: Hanko Lintuasema 2kv E (Jari Laitasalo, Petteri Lehikoinen, Jenni Leppänen, Jarkko Santaharju ym.), Virolahti Harvajanniemi E (Jari Piepponen, Markku Piepponen), Kirkkonummi Porkkala m (Andreas Uppstu, Sami Tuomela, Matti Jäppinen ym.), 2.6. Pyhtää Ristisaari E (Petteri Tolvanen), 7.6. Turku Ruissalo +2kv p/m (Kalle Rainio, Jukka J. Nurmi, Jarmo Laine), Hamina Kirkkojärvi m (Tero Ilomäki, Klaus Laine), Virolahti Kellovuori m (Kimmo Heiskanen), Joutseno Jänhiälä (Kari Kärkkäinen, Karri Kuitunen, Antti Supponen ym.) ja Korppoo Jurmo p (Peter Uppstu, Matti Sulko, Lauri Kokkala ym.). Kaikki havainnot 2007: Kirkkonummi Porkkala ad E (Timo T. Leppänen, Sami Tuomela, Timo Hietanen, Matti Jäppinen ym), Porvoo Tunnholmen E (Karno Mikkola, Risto Nevanlinna, Matti Koivula ym.), Kirkkonummi Porkkala E (Olli-Pekka Liinalaakso, Markku Jämsä, Rolf Friberg, Jörgen Palmgren ym.), Luumäki Sarviniemi WSW (Pekka Karhu), Punkaharju Hirvikoski ad SW (Jari Kontiokorpi), Lappeenranta Luukkaansalmi SW (Jarmo Pirhonen, Sampsa Cairenius, Seppo Korpela ym.), Joutseno Tiuruniemi ad SW (Kauko Kauppinen, Susanna Lähde ym.) Kirkkonummi Saltfjärden SW (Pekka Komi), Punkaharju Punkasalmi m (Risto Ruuska, Kalle Simonen ym.), Punkaharju Hirvikoski SW (Jari Kontiokorpi), Espoo Laajalahti +1kv valkoposkiparvessa (Tarmo Lehtilä, Jukka Sirviö, Eetu Linnankivi, Jari Mäntysalo ym.), Savitaipale Vesitorni SW (Markku Loippo, Markku Paakkinen, Vesa Pitkäniemi) ja Helsinki Uppoluoto p/e (Jörgen Palmgren). Punakaulahanhi (Branta ruficollis) (7, 9) Punakaulahanhia havaittiin molempina katsausvuosina kohtalaisesti. Maininnan arvoista on, että molempina vuosina Suomessa pystyttiin seuraamaan samaa yksilöä, joka oli rengastettu Kotkassa vuonna Lintu näyttäytyi aluksi elokuussa 2006 Kotkassa, josta se siirtyi syyskuun alussa pääkaupunkiseudulle. Sama yksilö palasi pääkaupunkiseudun valkoposkien joukkoon myös elokuussa Syksyisistä havainnoista jotkut voivat koskea samoja yksilöitä. Hieman poikkeuksellisesti vuonna 2007 ei lajia nähty keväällä, vaan lähes kaikki havainnot ovat lokakuulta. Kaikki havainnot 2006: Keväältä kaksi muuttohavaintoa valkoposkiparvissa, Virolahti Hurppu NE (Jani Vastamäki, Susanna Lähde, Kauko Kauppinen ym.) ja Helsinki Lauttasaari NNE (Vesa Jouhki). Suurinta huomiota kerännyt yksilö: Kotka Haapasaari +2kv (Mikko Pöyhönen ym.) ja Helsinki-Vantaa- Espoo-Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos ym.). Lintu on metallirenkaan perusteella todettu samaksi yksilöksi. Muut syksyiset: Joutseno Tiuruniemi m sepelhanhiparvessa (Kauko Kauppinen) ja sama nähtiin myös Lappeenrannan Linnoituksen valleilla WSW (Aarne Ohtonen, Eero Niinikoski, Tarmo Lehtilä ym.), Luumäki Hepoharju WSW (Pekka Karhu), Jaala Kirkkolahti +1kv (Jussi Mäkinen ym.), sama Jaalan lintu Iitti Isokylä (Tero Ilomäki, Antti Pekki, Ari Myllys ym.) ja pisimpään paikallaan viihtynyt Tohmajärvi Värtsilä +1kv (Hannu Kivivuori, Pasi Karvonen, Tuomo Eronen ym.). Kaikki havainnot 2007: Ensimmäinen oli sama pääkaupunkiseudulla viihtynyt yksilö kuin edellisenä vuonnakin Helsinki-Espoo-Kirkkonummi ad (Marja Saarinen ym.). Kaikki muut yksilöt lokakuussa: Joensuu Keskijärvi WSW (Heikki Pönkkä), Tohmajärvi Valkeasuo +1kv (Harri Kontkanen), Elimäki Raussila-Koskisto p (Klaus Laine ym.), Joensuu Hasanniemi SW (Jarkko Santaharju, Juha Nevalainen ym.), Kuusankoski Häkänkulma (Jari Piepponen), Elimäki-Ruotsinpyhtää ad p (Mikko Pöyhönen ym.), Tohmajärvi Valkeasuo +1kv (Roni Väisänen, Tuomo Eronen ym.) ja Punkaharju Punkasalmi S (Kalle Simonen). Ruostesorsa (Tadorna ferruginea) (4, 0) Ruostesorsan esiintyminen oli tutun niukkaa. Vuonna 2006 havaittiin kuitenkin neljä yksilöä, mutta vuonna 2007 jäätiin Suomessa kokonaan ilman havaintoja lajista. Vuoden 2006 havainnoista kaikki Länsi- ja Lounais-Suomen havainnot voisivat periaatteessa koskea samaa yksilöä, koska kaikki havainnot on ilmoitettu naaraana tai naaraspukuisena. Havaintojen välimatkan ja havaintojen välisen ajan perusteella tulkittakoon kuitenkin kolme eri yksilöä. Närpiön ja Kristiinankaupungin heinäkuiset linnut on tulkittu samaksi yksilöksi. Köyliössä elokuulta lokakuun alkuun pysynyt lintu lähti muutolle 9.10 ja se havaittiin muuttavana LINNUT VUOSIKIRJA

3 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta sekä Piikkiössä että Sauvossa. Lintu muutti kurkiparvessa! Kymenlaakson havainnot on tulkittu samaksi yksilöksi. Kaikki havainnot 2006: Pyhtää Ristisaari 2kv lähti klo 9.45 E sepelhanhiparven mukana (Ari Seppä, Mauri Löppönen, Petteri Tolvanen ym.). Sama lintu nähtiin Hamina Västäri SE klo (Osmo Heinonen) ja Virolahti Harvajanniemi E klo (Pekka Toiminen, Janne Aalto, Markku Lund ym.). Loppukesän havainnot: Närpiö Piolahti n (Ilkka Iivonen, Toni Viikki) ja sama Kristiinankaupunki Hamnfjärden n (Aarne Ohtonen, Jani Vastamäki, Jouni Miettinen ym.), 7.8. Pori Yyterin lietteet +1kv p lähti NNE (Tapani Lilja, Jan-Erik Wessberg, Seppo Niemispelto), Köyliö Köyliönjärvi +1kv n-puk (Ilkka Kuvaja, Ari Myllys, Ari Ahtiainen ym.) ja sama Piikkiö Linnavuori SW klo (Matti Lahti, Pentti Jompero) sekä Sauvo Maalun näkötorni S (Jari Kårlund). Kyhmyhaahka Somateria spectabilis. Kuva: KAR- LIS MILLERS ( Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) (40, 53) Molemmat katsausvuodet jatkavat samoilla linjoilla muutaman edellisvuoden tapaan. Valtaosa kyhmyhaahkoista nähdään haahkamuuton ohessa länsirannikolla huhti- ja toukokuussa. Kumpanakaan katsausvuonna ei kyhmyhaahkoja nähty sisämaassa. Poikkeuksellisesti vuonna 2006 yhtään syyshavaintoa ei ilmoitettu. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäiset Pori Tahkoluoto k N (Mikko Ojanen, Liisa Ojanen) ja Pori Kallioholma +2kv k S (Sami Luoma, Petteri Mäkelä, Tapani Lilja). Naaraita ilmoitettiin vain yksi Porvoo Skvättan ad n (Sami Luoma, Rolf Friberg, Ilkka Kuvaja ym.). Lintu on todennäköisesti sama kuin vuonna 2005 samalla paikalla hautovana nähty naaras. Yhteenveto havainnoista 2007: Ensimmäinen jo Pyhäranta Rihtniemi k N (Tapani Santamaa, Kalle Haapala). Seuraavat Pori Kallioholma +3kv k m (Tapani Lilja) ja Pori Kallioholma k N (Pasi Alanko). Myös 2007 nähtiin Porvoo Skvättan ad n p. Kesäkuisia lintuja: 2.6. Korppoo Utö k N (Kimmo Kuusisto) ja Korppoo Jurmo k W (Jari Helstola). Edellisvuodesta poiketen syksyllä nähtiin peräti seitsemän yksilöä. Kaikki syksyiset: Luvia Säppi +2kv k (Sami Koskinen, Petteri Mäkelä, Jan Lundgren ym.), Kokkola Tankar n-puk SW (Roni Väisänen, Jarno Rasmus), Hailuoto Marjaniemi 2 1kv (Juha Markkola, William Velmala, Veijo Nissilä ym.), Raahe Kalla 1kv (Tapani Tapio, Heikki Tuohimaa), Raahe Pitkänkari n-puk (Heikki Tuohimaa, Kari Varpenius) ja Kalajoki Rahja 1kv m (Seppo Pudas). Amerikanjääkuikka (Gavia immer) (, 6) RK pudotti amerikanjääkuikan alueellisille komiteoille vuoden 2007 alusta, josta eteenpäin havainnot julkaistaan pikkurarikatsauksessa. Vuonna 2007 amerikanjääkuikkia nähtiin Suomessa kuusi, joista ilahduttavasti myös yksi juhlapukuinen kesälintu. Santahaminan lintu löytyi jo vuoden 2006 puolella ja on julkaistu vuoden 2006 RK-katsauksessa. Lintu mainitaan myös tässä katsauksessa, ja se on laskettu vuoden 2007 yksilöiden yhteismäärään. Kristiinankaupungin linnut on tulkittu eri yksilöiksi. Kaikki havainnot 2007: Helsinki Santahamina 3kv (vuonna 2007) (Jukka Haapala, Arja Suomalainen ym.), Utsjoki Pulmankijärvi ad jp (Kari Varpenius, Jaakko Koistinen, Roni Väisänen ym.), Vilppula Kolho Ukonselkä p (Markku Saarinen, Paavo Jyrinki), Kristiinankaupunki Trutklobbarna eijp p (Petri Rissanen, Jouni Miettinen, Kari Korhonen, Harry Lillandt ym.), Kristiinankaupunki Trutklobbarna ei-jp N (Petri Saari, Jani Vastamäki, Ilkka Iivonen, Kari Korhonen ym.) ja Mustasaari Vikarskat +1kv tp (Aarne Lahti, Markus Sundell, Mikko Hurme ja Tuomas Lövdahl). Jääkuikka (Gavia adamsii) (30, 40) ja jääkuikkalaji (G. immer/adamsii) (9, 9) Molempina katsausvuosina jääkuikan yksilömäärissä jäätiin hieman normaalin tason alapuolelle, erityisesti vuosi 2006 jää selvästi heikoksi vuodeksi. Lajilleen määrittämättömiä isoja gavioita havaittiin molempina vuosina varsin normaali määrä. Valtaosa jääkuikista nähdään toukokuussa. Yhteenveto havainnoista 2006: Yksi talviaikainen havainto: Eckerö Styrsingsudden 2kv WNW (Henrik Lindholm, Jari Korhonen, Kari Soilevaara, Roland Sundström). Seuraavat 6.5. Kristiinankaupunki Siipyy +2kv N klo 6.55 ja +3kv N 9.40 (Jani Vastamäki, Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Kari Korhonen ym.) ja 8.5. Kirkkonummi Porkkala jp E (Karno Mikkola, Pertti Saunamäki, Matti Jäppinen, Kari Aromäki ym.). Näiden lisäksi toukokuussa nähtiin 17 yksilöä. Kesäkuussa nähtiin vain yksi 4.6. Kristiinankaupunki Trutklobbarna 2kv N (Ilkka Iivonen, Kari Korhonen, Harry Lillandt, Jari Pitkäkoski). Syyspuolella nähtiin kuusi yksilöä, joihin sisältyy myös vuoden ainoa sisämaahavainto. Kaikki syyshavainnot: 28.9.Kokkola Tankar 1kv (Antti Pesola, Roni Väisänen, Miika Kangas), Mustasaari Västra Norrskär jp SW (Pekka Komi, Kari Eischer, Markku Rantala), Savonlinna Haukivesi m (Teemu Uotila), Kajaani Partasen puutarha ad W (Hannu Rönkkö) ja Raahe Hanhikivi jp S (Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen), Lemland Lågskär 1kv kiert (Markus Keskitalo, Jani Ceder). Yhteenveto havainnoista 2007: Talviaikana yksi määrittämätön iso gavia. Ensimmäiset Eckerö Styrsingsudden tp N (Johan Ekholm, Kaj Ekholm) ja Närpiö Stånggrund tp m (Jussi Kentta, Ismo Nousiainen, Harry Lillandt, Carl- Anders Lundberg). Muut huhtikuiset: Pori Tahkoluoto jp N (Jaakko Esama), Kristiinankaupunki Siipyy tp N (Jarmo Rasmus, Sami Kalliokoski), Luvia Säppi +3kv jp N (Pasi Alanko, Tapani Lilja, Petteri Mäkelä, Matti Sillanpää ym.) ja Kristiinankaupunki Ljusgrund jp N (Kari Korhonen). Toukokuussa nähtiin yhteensä 26 yksilöä ja kesäkuun alkupäivinä kaksi yksilöä. Syksyllä nähtiin vain kuusi yksilöä, joista kaksi sisämaassa. Kaikki syys- ja sisämaahavainnot: Joensuu Linnunlahti tp kiert (Roni Väisänen, Arvi Nygren), Hailuoto Isomatala ad SW (Veijo Nissilä, Juha Markkola), Hammarland Signilskär Kuvat 1 ja 2: Kyhmyhaahkan Somateria spectabilis ja jääkuikan Gavia adamsii yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/ LINNUT VUOSIKIRJA 2007

4 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 tp m (Jorma Pessa, Esko Pasanen, Kari Degestedt ym.), Mustasaari Valassaaret tp S (Tomas Lövdahl), Lemland Lågskär tp SSW (Timo Hietanen), Lahti Enonselkä p (Aarne Ohtonen, Eero Niinikoski, Petri Koivisto, Timo Metsänen ym.) ja Vammala Rautavesi tp p/w (Kimmo Pihlava, Jukka Virtanen). Jalohaikara Egretta alba. Kuva: KARLIS MILLERS ( LINNUT VUOSIKIRJA 2007 Kuvat 3 ja 4: Arosuohaukan Circus macrourus ja niittysuohaukan C. pygargus yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/2007. Jalohaikara (Egretta alba) (16, 13) Jalohaikarahavainnot ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina jonkin verran. Molemmat katsausvuodet ovat yksilömäärältään selvästi erittäin hyviä vuosia. Havainnot jakautuvat koko Suomen alueelle. Katsausvuosina Lapissa nähtiin eniten jalohaikaroita, koska kaikki heinäkuun alun ja elokuun lopun havainnot on tulkittu eri yksilöiksi. On kuitenkin huomattava, että osa näistä havainnoista voi koskea samoja, tai jopa yhtä samaa yksilöä. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäinen Helsinki Viikki p/s (Eero Jaakkola, Ilkka Talvitie, Jani Närhi, Tapani Ryhänen ym.) ja sama nähtiin myös Santahaminasta (Paul Segersvärd, Ilpo Kuusisalo, Hannu Niemi, Hannu Lehtimäki). Seuraava Korpilahti Kärkistensalmi p/nnw (Esko Martikainen, Pekka Kyllönen, Tero Toivanen, Keijo Vesanen) ja sama Laukaa Vuontee N (Jouko Saikkonen). Ainoa kahta yksilöä koskeva havainto Helsinki Vanhankaupunginlahti 2 p/ NNE (Jorma Vickholm, Kaj Hällsten) ja samat Hyvinkää Ridasjärvi 2 p (Matias Niemi, Ilpo Hall ym.). Kaikki Lapin loppukesän havainnot: Salla Onkamojärvi p (Lauri Kettunen, Antti Kettunen), Sodankylä Kelujärvi p (Ossi Pihajoki, Jukka Kivilompolo, Erkki Nieminen, Inkeri Nieminen), 9.8. Sodankylä Porttipahta p (Matti Vanhanen) ja Savukoski Tammakkosuvanto (Kari Oinonen). Joulukuussa nähtiin vielä kaksi yksilöä, joista mainittakoon Raahen lintu, joka pysyi paikalla tammikuulle asti: Raahe Kuljunlahti (Pekka Kärenaho, Veli-Pekka Honkanen, Marko Pohjoismäki ym.). Yhteenveto havainnoista 2007: Yksi talvihavainto, joka on samalla Pohjois-Savon toinen talvihavainto lajista: Nilsiä Pappilanjoki- Tahko kiert (Pertti Hartikainen ym.). Ensimmäiset jo Maalahti Petolahti (Aarne Lahti, Pekka Mäkynen) ja Lapua Ruha (Seppo J. Ojala, Jukka Koivisto, Miika Halonen, Martti Patteri ym.). Huhtikuussa havaittiin kaksi ja toukokuussa neljä yksilöä. Pohjoisimmat Muonio Nulusniemi (Pekka Törmä, Liisa Laakso) ja Inari Väyläjoki (Päivi ja Ari Sverloff). Vuonna 2007 lajia ei nähty talvella, kaikki kaksi syksyhavaintoa ovat syyskuulta: 9.9. Kontiolahti Pitkäranta (Aimo Jukkara, Heino Mertanen, Arvi Nygren, Markus Keskitalo ym.) ja Raahe Yrjänä p/s (Marja Maarala, Seppo Pudas). Mustahaikara (Ciconia nigra) (15, 5) Vuosi 2006 oli lajille varsin hyvä, joskin yksilömäärän tulkitseminen on hankalaa, koska osa havainnoista saattaa koskea samoja yksilöitä. Vuonna 2007 palattiin sitten normaaliin esiintymiseen alle kymmenellä yksilöllä. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäinen jo Kirkkonummi Luoma p (Iina Pirhonen, Aili Mäkinen). Toukokuussa nähtiin kolme yksilöä, joista mainittakoon arktikastaijareita ilahduttanut yksilö Virolahti Ala-Pihlaja p (Aarne Ohtonen, Eero Parkkonen, Hannu Kormano ym.). Kesäkuussa nähtiin yksi lintu Virolahti Kurkela E (Tero Ilomäki). Elokuussa suurimmaksi osaksi nuoria lintuja näkyi mukavasti, mm Porvoo Vanha-Porvoo S (Pirita Mehto, Elias Mehto), Hanko Halias 2 1kv W/E (Aatu Vattulainen, Aleksi Lehikoinen) ja samat Hanko Drottningsberget 2 1kv kiert (Kari Haataja, Johannes Silvonen, Timo Nurmi), Paimio Paimionlahti fl NNE (Ari Kuusela, Hannu Klemola) ja viimeinen Tuusula Rantamo 1kv NNE (Juhani Laine, Ari Ahtiainen, Pekka Toiminen). Kaikki havainnot 2007: Ensimmäinen Ylämaa Väkevänjärvi S/SW (Matti Vanhapelto, Kari Weijo, Pertti Narinen ym.). Sama lintu nähtiin vielä useasta pisteestä Virolahdella yli sadan havaitsijan toimesta. Seuraava Rautjärvi Simpele N/NNE (Jari Kontiokorpi). Pohjoisin lintu Nilsiä Palonurmi p (Antti, Juha ja Pertti Hartikainen ym.). Elokuussa Helsinki Vanhankaupunginlahti 1kv p (Marja Saarinen, Kim Söderling, Kimmo Heiskanen ym.) ja sama poistui W/WSW ja nähtiin useasta pisteestä Espoossa ja Kirkkonummella. Viimeinen Kokemäki Harhionmaa +1kv (Santtu Ahlman, Hanna Tuominen, Jouko Kivelä). Arosuohaukka (Circus macrourus) (59, 68) Vuoden 2006 osalta muut kuin koiraat on julkaistu RK-katsauksessa. Vuodesta 2007 alkaen kaikkia pukuja ja ikäluokkia koskevat havainnot ovat paikallisten yhdistysten haasteena. Suluissa oleva luku vuodelta 2006 sisältää 16 kappaletta RK-katsauksesta poimittuja havaintoja nuorista ja naaraista. Jälkimmäinen vuosi oli parempi arosuohaukalla selittyen syksyn hyvällä esiintymisellä (vrt. niittysuohaukka ja muut tämän katsauksen petolinnut). Pesintöjä ei havaittu näinä katsausvuosina, soidinta kylläkin. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäinen Pöytyä Hevossaari +2kv k (Mikko Tamminen, Arvi Uotila ym). Huhtikuussa tehtiin lähes puolet arosuohaukkahavainnoista. Kainuussa nähtiin vapun alla soidintava pari vanhalla pesimäpaikalla. Kesä oli hiljaisin arosuohaukkojen suhteen miesmuistiin: kesä-heinäkuulta vain Tornion seudulta 113

5 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta havaintoja määrittämättömäksi jääneen sirosuohaukan kanssa kisailleesta koiraasta sekä heinäkuun alussa Mietoisissa seikkailleesta 2kv linnusta. Syksymmällä vilkastui taas, elo-syyskuussa havaittiin 15 lintua, viimeinen Hanko Halias subad k SW, (Aatu Vattulainen, Jorma Viitala). Yhteenveto havainnoista 2007: Ensimmäiset ad koiraita normaaliin aikaan 13.4: Rautjärvi Purnujärvi E (Kauko Kauppinen, Susanna Lähde) ja Hailuoto Patelanselkä W / N ikkuna- ja pihapinnaksi mökillä (Juha Markkola, Maija Aalto). Huhtikuussa havaittiin parikymmentä, toukokuussa tusina, kesäkuussa 1, joka Utsjoen Mierasjärvellä ehkä Suomen pohjoisin havainto, heinäkuussa 3. Elokuun lopulla alkoi tapahtua enemmänkin ja 25.8 alkaen havaittiin vielä syksylle noin 30 arosuohaukkaa, viimeinen Hanko Täktom +2kv k (Kari Soilevaara). Niittysuohaukka (Circus pygargus) ( pull, pull) Päinvastoin kuin muilla tämän katsauksen petolinnuilla, niittysuohaukalla oli 2006 erinomainen vuosi ja 2007 oli keskinkertainen. Vuoden 2006 seitsemän varmistettua pesintää läntisessä Suomessa tuottivat taivaalle vähintään 11 poikasta. Pesivien lintujen kannalta 2007 oli myös hyvä vuosi: ainakin kolme pesintää varmistettiin. Silti raportoitiin vain yhdeltä paikalta kaksi nuorta lintua. Lisäksi niittysuohaukkoja tavattiin parilla tutulla pesimäpaikalla. Onko pesintä, havainnointi vai ilmoittaminen onnistunut huonosti? Yhteenveto havainnoista 2006: Kevään ensimmäinen: Pori Preiviiki kalaranta 2kv kiert (Petteri Mäkelä, Kimmo Nuotio ym.). Huhtikuun puolella havaittiin jo kymmenkunta lintua ja parille pesimäpaikallekin ehdittiin ennen vappua. Pesintöjä seuraavasti (suluissa ilmoitettujen nuorten lintujen määrä): PLY 4 paria (4), MLY 1 pari (1), KPLY 1 pari (3) ja PPLY 1 pari (3). KPLY:n pesintä oli alueensa ensimmäinen ja lupaavan onnistunut. Myös Ahvenanmaalla aloiteltiin pesänrakennusta. Havaintoja kertyi tasaisesti läpi kesän, kun pesiviä lintuja oli monessa paikassa. Havainnot loppuivat kuin seinään elokuun viimeisellä viikolla, minkä jälkeen lähes neljän viikon tauon ja samalla kauden päättää viimeinen havainto: Kitee Päätyeenlahti 1kv SE, (Kimmo Järvinen, J-P. Järvinen). Yhteenveto havainnoista 2007: Kevään ensimmäinen nykymenoon normaaliin aikaan: Lohja Pulli ad k N varisten saattelemana (Jan & Niina Södersved). Edellisvuotta heikompia lukuja selittää pienen poikastuoton ohella se, että ensimmäisen jälkeen seurasi yli viikon tauko seuraavaan havaintoon ajankohtana, jona 2006 havaittiin noin 15 yksilöä. Kaksi kolmannesta kaikista yksilöistä havaittiin toukokuussa. Pesintöjä seuraavasti (suluissa ilmoitettujen nuorten lintujen määrä): PLY 4 paria (0), MLY 1 pari (2). Tänäkin vuonna viimeinen havainto oli syyskuun ainoa: Pori Fleiviiki 1kv WSW (Pasi Alanko, Petri Rissanen). Sirosuohaukka (Circus macrourus/pygargus) (63, 49) Tätä lajiparia on hyvä käsitellä määrittämättömienkin osalta, sillä määrittämättömien osuus on noin puolet kaikista siroja suohaukkoja koskevista havainnoista. Esiintymiskuva Suomen siroilla suohaukoilla on etenkin maantieteellisesti huomattavan erilainen: arosuohaukat painottuvat itäiseen Suomeen ja Perämeren rannikolle, kun taas niittysuohaukat hyvin voimakkaasti rannikkoseuduille. Arosuohaukkahavaintojen jakautumista tarkastellessa on helppo kuvitella varsinkin keväisten lintujen usein tulevan Karjalan kannakselta maahamme ja jatkavan matkaansa kohti luodetta. Keskisessä Sisä-Suomessa onkin selvästi helpompi havaita arosuohaukka kuin niittysuohaukka ja esim. Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakunnissa niittysuohaukka on suurharvinaisuus, arosuohaukka sensijaan jokavuotinen ilmestys. Ajankohdiltaan suohaukkojen esiintyminen eroaa hiukan: ensimmäiset arosuohaukat saapuvat monesti jo pari viikkoa ennen niittysuohaukkoja ja arosuohaukat viipyvät tai saapuvat niittysuohaukkoja myöhempään. Määritettyjä niittysuohaukkoja havaittiin syyskuussa yksi yksilö kumpanakin katsausvuonna sirosuohaukkoja syys-lokakuussa puolestaan vuonna 2006 yli 20 eri yksilöä ja vastaavasti 2007 lähes 20. Myöhäisimmät sirosuohaukat havaittiin molempina vuosina lokakuulla: Kotka Mäntykangas 1 lask (Jorma Venemies) ja Jomala Hammarudda SW (Pekka Rusanen, Jyrki Lausamo). Pikkukiljukotka (Aquila pomarina) (-,16) Tämäkin hieno ja määritykseltään haastava lintu esiintyy vuoden 2007 myötä ensimmäistä kertaa tässä katsauksessa RK:n siirrettyä tarkastusvastuun paikallisyhdistysten harteille. Ennen tätä katsausta havaintoja on julkaistu 253. Vuotta on pidettävä 16 havainnollaan heikohkona edellisvuonna hyväksyttiin 27 havaintoa. Haastetta kiljukotkakenttään tuo huolestuttavat tiedot lisääntyvästä risteytymisestä kiljukotkan kanssa, mikä vaikeuttaa määrittämistä entisestään Kuvat 5, 6 ja 7: Sirosuohaukan Circus macrourus/pygargus, pikkukiljukotkan Aquila pomarina ja kiljukotkan A. clanga yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/ LINNUT VUOSIKIRJA 2007

6 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Virolahti Klamila, lintutorni subad/ad E (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Kiljukotkalaji (Aquila pomarina/clanga) (26, 21) Rarikotkista jää hiukan pienempi osa määrittämättä kuin siroista suohaukoista. Määrittämättömien lintujen summaaminen parantaa käsitystä harvinaisten kotkien määristä. Kiljukotkalajien esiintymiskuva on hyvin samankaltainen. Havaintoja on eniten etelärannikolta. Kuvat 8 ja 9: Kiljukotkalajin Aquila pomarina/clanga ja punajalkahaukan Falco vespertinus yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/2007. ja uhkaa taantuvaa kiljukotkaa lajina. Kaikki havainnot 2007: Pietarsaari Vanha kaatopaikka subad jatkoi NE (Mats Björklund, Jürgen Lehmann), Kesälahti Leveäkivi SSE luoteistuulella Leveäkiven itäpuolelta matalalla SE (Tuomas Immonen), Sauvo Maalun näkötorni subad/ad N (Jari Kårlund), Lohtaja Pahkaneva, pellot NW (Toni Uusimäki), 8.5. Ylivieska Viitajärvi subad kaarrellen matalalla S (Seppo Pudas), Helsinki Malminkartano +1kv ENE, sama Vantaa Vantaanpuisto NW (Leo Wallinmaa), Elimäki Teutjärvi imm p/sw (Jouni Repo ym.), Kontiolahti Pitkäranta lintutorni 2kv NNW (Roni Väisänen, Marika Kuittinen), Joutsa Keskisenlampi subad/ad S (Timo T. Leppänen), Vantaa Kasaberget 2kv E (Heikki Vuonokari), 1.6. Uusikaupunki keskusta, vierasvenesatama subad SSE (Pekka Alho), 2.6. Ylämaa Ryönänlahti, Väkevänjärvi 2kv ESE (Kalle Rainio, Antti Kause), 4.6. Hamina Kirkkojärvi m (Tero Ilomäki, Reijo Kivivuori ym.), Virolahti Kellovuori subad/ad ENE (Tapio Tohmo, Timo Yrjölä, Seppo Grönlund), 1.9. Virolahti Vilkkilä subad W (Tapio Tohmo, Jari Venemies, Ari Seppä), 9.9. Virolahti Kellovuori subad/ad NW (Tapio Tohmo, Jari Venemies). Hattuvaara 2kv p. Lintu vieraili lyhyesti kuvaushaaskalla (Veijo Tiittanen). Kiljukotkasyksyn päätti Hanko Dalarna subad E (Janne Koskinen, Timo Janhonen). Yhteenveto havainnoista 2007: Kevään ensimmäinen Nummi-Pusula Maikkala Mustanmäki subad/ad NW (Kalle Virta, Heikki Toljander ym.). Mukavan kiljukotkasyksyn kohokohta oli enimmän osan syyskuuta Kirkkonummen Mattbyssä poseerannut lintu. Syksyn viimeinen Punajalkahaukka (Falco vespertinus) (25, 64) Punajalkahaukoilla oli heikohko esiintyminen 2006 ja hyvä vuosi 2007 joskaan parille kunnon invaasiosyksylle ei pärjätty. Kaksi kolmesta punajalkahaukasta 2006 havaittiin touko-kesäkuussa. Parempana vuonna 2007 kaksi kolmesta havaittiin aikavälillä , ja kaksi kolmesta oli myös nuorten lintujen osuus koko vuoden havainnoista. Harva punajalkahaukka eksyy Pohjois-Suomeen hyvänäkään vuonna. Nuorten lintujen osuuden kasvaessa havaintojen painopiste kaakon kulmalla korostuu. Yhteenveto havainnoista 2006: Kevään ensimmäinen 6.5.Pieksämäki Ringinsuo k m (Hannu Kärkkäinen). Pesintään viittaavia havaintoja ei esitetty. Vain kolme nuorta lintua ilmoitettiin koko syksyltä ja nekin melko etäältä tyypillisiltä paikoilta: Kolari Rautuvaaran allas 1kv p (Pekka Hietaniemi) oli samalla maamme pohjoisin havainto, Kontiolahti Pitkäranta 1kv p, (Arvi Nygren ym) ja vuoden viimeinen punajalkahaukka Multia Pihtisuo 1kv nous S (Ossi Nokelainen). Kiljukotka (Aquila clanga) (34 +2 pull, 30) Katsausvuodet olivat veljeksiä, mitä kiljukotkan esiintymiseen tulee. Kiljukotkat saapuvat huhtikuussa ja viimeiset nähdään lokakuussa. Havaintoja tehdään kaikkina kuukausina tuolla välillä. Pohjois-Pohjanmaalla kiljukotkat viihtyivät tutulla pesimäpaikallaan kumpanakin vuonna. Yhteenveto havainnoista 2006: Kevään ensimmäiset tavattiin Pohjois-Pohjanmaalta parittelemasta. Kaksi lentopoikasta raportoitiin myöhemmin nähdyn. Kevään mielenkiintoisin kiljukotka oli alalajia fulvescens: Ilomantsi Punajalkahaukka Falco vespertinus. Kuva: KARLIS MILLERS ( LINNUT VUOSIKIRJA

7 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta Avosetti Recurvirostra avosetta. Kuva: KARLIS MILLERS ( Yhteenveto havainnoista 2007: Kevään ensimmäinen Orimattila Karkkula ad k p (Raili Forsell ym). Ensimmäinen nuori lintu syksyllä oli samalla osa vuoden suurinta kerääntymää: Kontiolahti Pitkäranta lintutorni enimmillään 3 1kv p (Arvi Nygren ym.). Pesintään viittaavaa havaintoa ei tehty tänäkään vuonna tosin ainoasta elokuisesta avosuolla tavatusta naaraan ja nuoren parivaljakosta ei tehty ilmoitusta ARK:lle. Vuoden viimeinen Kaskinen Sälgrund ad p (Carl-Anders Lundberg, Jan Almark). Avosetti (Recurvirostra avosetta) (28, 13) Vuonna 2006 avosetteja havaittiin tavanomainen määrä. Erikoista oli Asikkalan 15 linnun parvi. Yli kymmenen linnun parvet ovat olleet harvinaisia. Samoin harvinaisia ovat olleet myös kesäkuiset havainnot. Valtakunnallista yksilömäärää laskettaessa on Hailuodon ja Limingan lintujen oletettu olevan samoja. Vuoden 2007 esiintyminen oli selvästi totuttua niukempi. Ensimmäinen havaittiin hiukan normaalia aikaisemmin. Valtakunnallista määrää laskettaessa on Espoon Laajalahden ja Kirkkonummen linnun tulkittu olleen sama yksilö. Kaikki havainnot 2006: Pori Yyteri lietteet 2 p (Juha Sjöholm, Pentti Perttula, Hannu Kormano, Tom Lindroos ym.), Hanko Högholmen ja Västerfjärden 2 p (Aulis ja Sirkka-Liisa Juoperi, Kari Haataja, Jukka Ihanus), 2.5. Asikkala Vääksy 15 p (Tapani Saimovaara, Jussi Mäkinen, Timo Metsänen, Petri Kuhno ym.), 6.5. Espoo Laajalahti (Olli-Pekka Liinalaakso, Margus Ellermaa, Heidi Björklund, Tom Björklund ym.), 6.5. Laihia Levaneva (Jani Vuorus, Pentti Kananoja, Jouni Rinta-Keturi, Raimo Viitasaari), 7.5. Korppoo Utö (Brita Pikkuhuitti (Porzana parva) (5, 3) Molempien vuosien esiintyminen on luokiteltavissa tavanomaiseksi. Katsausvuosina (1999 ) vaihteluväli on ollut vuoden 2005 nollavuodesta vuoden yksilöön. Kaikki havainnot 2006: Padasjoki Ala-Porasa Leppäjärvi Ä (Tuomo Nieminen, Alpo Koukila, Aapo Jussila, Matti Hokka ym.), Hollola Papinsaari Teräväiset Ä (Petri Koivisto, Petri Kuhno, Tapani Saimovaara), Parikkala Sammallampi lintutorni k Ä (Esko Veijalainen, Hanna ja Janne Aalto ym.), 9.6. Renko Lairo k Ä (Ari Lehtinen) ja Hartola Leppälahti Kopakkolahti Ä (Reijo Ikonen). Kaikki havainnot 2007: Hamina Kirkkojärvi Ä (Petri Metsälä, Kalle Rainio, Tero Ilomäki, Hanna Aalto ym.), Salo Halikonlahti k Ä (Markus Lampinen, Mika Ilari Koskinen, Eino Repo, Harri Miettinen ym.) ja Hanko Österfjärden k Ä (Aleksi Lehikoinen, Johannes Silvonen, Aatu Vattulainen, Christoph Haag ym.). Kuvat 10 ja 11: Leveäpyrstökihun Stercorarius pomarinus ja pikkukajavan Rissa tridactyla yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/ LINNUT VUOSIKIRJA 2007

8 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Willström), 8.5. Hailuoto Potinlahti 2 p (Veijo Nissilä), Liminka Virkkula torni 2 p (Jorma Tähtinen, Tuomas Herva, Jyrki Uotila, Eelis Rissanen ym.), Korppoo Utö 2 p (Jussi Lindström, Jari Helstola), Hanko Täktbukten Kobben (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman) ja Pori Kvistiluoto (Riikka Jokiainen, Pertti Huossa). Kaikki havainnot 2007: Espoo Haukilahti N, ä (Markus Piha), 6.5. Janakkala Kernaala Hakoisten ranta 3 p (Jukka Kelovesi ym.), 6.5. Mustasaari Klobbskat N (Pekka Peura), 6.5. Ruotsinpyhtää Kullafjärden 2 kiert, ä (Reijo Hytönen), 7.5. Espoo Laajalahti (Ville Hyvärinen ym.), 7.5. Uusikaarlepyy Sandören Larshäll (Jürgen Lehmann, Rune Jakobsson), 8.5. Kirkkonummi Norra Fladet p, nousi W (Markku Jämsä, Pekka Komi, Asko Mäenpää), Jomala Torpfjärden 2 p (Ragnar Grönlund, Samuel Jansson, Yngve Jansson) ja Korppoo Jurmon lintuasema 2 p (Kalle Rainio, Jari Laitasalo, Kim Kuntze, Antti Kause ym.). Lampiviklo (Tringa stagnatilis) (28, 45) Vuonna 2006 lampivikloja havaittiin ajalla yksilömäärältään varsin keskimääräisesti. Vuoden 2007 osalta esiintyminen ( ) oli poikkeuksellisen runsas. Havainnot painottuivat maantieteellisesti molempina vuosina Kaakkois- ja Itä-Suomeen. Jonkin verran havaintoja tehtiin myös länsirannikolta. Pohjoisimmat yksilöt havaittiin Perämeren pohjukassa. Vuonna 2006 pesintöjä ei todettu, mutta 2007 havaittiin ilahduttavasti kaksi pesintää. Lisäksi lintuja oleili sopivantuntuisilla pesimäpaikoilla. Havainnot painottuivat pääosin toukokuuhun, vaikkakin vuonna 2007 tehtiin lähes yhtä paljon havaintoja myös kesäkuussa, osittain pesinnöistä johtuen. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäinen Lapinlahti Humppi (Juha Koponen, Armi Riikonen, Eeva Eerikäinen, Minna Riikonen ym.). Kesäkuiset havainnot: 4.6. Siilinjärvi Pyykangas 2 p (Markku Ukkonen), 4.6.Siilinjärvi Raasio p (Aimo Hartikainen, Mikael Rytkönen, Niklas Åberg, Ari-Salomon Väänänen), Vammala Vataja ad (Kimmo Pihlava ym.). Viimeiset: Pori Leveäkari ad (Risto Vilen, Janne Lampolahti, Niina Uusi-Seppä) ja Kristiinankaupunki Domarkobban p, lähti S (Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen). Yhteenveto havainnoista 2007: Ensimmäinen Kotka Marinranta (Teemu Tast, Rauno Sandberg, Reima Tast, Heini Tast ym.). Pesinnät: Joutseno Kotasaari pesintä: muninta n ja poikaset kuoriutuivat kesäkuun puolivälissä, jolloin myös koiras (viimeinen havainto 18.6.) hävisi lopullisesti paikalta (Paavo Rantanen, Janne Aalto, Jarmo Pirhonen Jouko Rantanen ym.), Kajaani Vuolijoki Kainuun ensimmäinen lampiviklon pesintä! Pesinnän tuloksena 3 lentokykyistä poikasta, kuoriutuneita 4 (Hannu Rönkkö, Sampo Rönkkö, Esa Partanen, Jouni Ruuskanen ym.). Kesä ja heinäkuiset: 1.6. Raahe Pattijokisuu (Ari Rajasärkkä), 2.6. Helsinki Viikki (Markku ja Biti Ojala, Juha Kärkkäinen, Ilkka Paajanen), Laukaa Lievestuore, Laajalahti (Tommi Parikka, Mika Viinikainen, Jarmo Jokinen, Rauno Pitkäniemi ym.), 6.6. Pietarsaari Nuori pikkukajava Rissa tridactyla Uudessakaupungissa Kuva: TOM LINDROOS Ådö Västra (Jürgen Lehmann, Mats Björklund, Putte Andersson), Utajärvi Potalikonkoski NE (Ari Rajasärkkä), Hanko Hangon Lintuasema Halias (Aatu Vattulainen), Liminka Hirvineva, torni ad ä (Harry Nyström), Siilinjärvi Musti (Pertti Renvall, Aimo Hartikainen ym.), Mynämäki Mietoinen, Mietoistenlahti (Pekka Loivaranta, Aino Loivaranta), Kajaani Otanmäen lintuvesiallas (Ari Tervo), Kajaani Otanmäen lintuvesiallas p (Luultavasti Lampsisuolla pesineen parin lintuja; 1kv paikallisena pidempään) (Hannu Rönkkö, Jouni Ruuskanen, Teppo Helo, Kari Haataja ym.). Viimeiset: Espoo Laajalahti 1kv (Kimmo Heiskanen ym.) ja Kirkkonummi Saltfjärden (Markku Jämsä, Kimmo Heiskanen, Matti Sirkiä, Tapio Havukainen ym.). Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) (45, 85) Vuoden 2006 esiintyminen ( ) oli tavanomainen, vuoden 2007 määrä ( ) normaalia runsaampi. Vuonna 2006 havaittiin keväisiä lintuja 37 ja syksyllä kahdeksan. Vuoden 2007 kevään määrät olivat vastaavasti 23 ja syksyllä 60 yksilöä. Lisäksi tehtiin kaksi kesähavaintoa. Sisämaahavaintojen määrä oli vuonna 2006 kolme ja vuonna Yksilömäärän todentamisessa muuttoaikojen ja värimuodon kirjaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäinen Kristiinankaupunki Ljusgrund 2kv NE (Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Kari Korhonen) ja samaksi todettu Närpiö Nämpnäs, Stora Ledgrund 2kv N (Jaakko Vähämäki). Havainnot useammasta linnusta: Virolahti Harvajanniemi 2 m (Jorma Juhani Kirjonen, Juha Hyvönen), Velkua Martinmaa 2 +2kv N (Tapani Numminen), Ylämaa Hyttilä Salmisenvuori 2 ad N, (Paavo Rantanen) ja Virolahti Kellovuori 2 S (Seppo Grönlund). Erikoisempina kesäkuinen ja elokuinen havainto: 2.6. Kristiinankaupunki Domarkobban +4kv N (Veikko Forsberg, Jouni Miettinen, Harry Lillandt, Jari Pitkäkoski), Eno Ahveninen ad m (Pertti Mähönen). Viimeinen Närpiö Stånggrund 1kv p/w (Harry Lillandt, Carl-Anders Lundberg). Yhteenveto havainnoista 2007: Ensimmäinen 6.5. Mustasaari Klobbskat m (Antti Vierimaa). Havainnot useammasta linnusta: Helsinki Länsitoukki 2 NE (Vesa Häkkinen, Seppo Hjerppe, Kimmo Häkkinen). Samat nähtiin myös Hangon Haliakselta (Aatu Vattulainen) sekä mahdollisesti myös Virolahden Kauholmilta (Olli Sassi, Jaakko Finne, Hannu Palojärvi, Pekka Puhjo), 2.6. Mustasaari Klobbskat m (Kari Kuokkanen, Harry Seppälä) ja syksyltä Tampere Aspinniemi 4 1kv p (v) (Jukka T. Helin, Eero Niinikoski ym.), Kokkola Tankar 4 1kv WSW (Toni Uusimäki, Roni Väisänen, Jarno Rasmus), Kitee Kyyrönniemi, Rasti 2 1kv SW (Paavo Rantanen, Riitta Silvennoinen, Ari Parviainen) ja Inari Inarijärvi, Sarviniemi 3 kiert (Martti Rikkonen). Erikoisimmat: Utsjoki Ailigaksen poroerotusaidan kaarre (Allan Hamari), 8.7. Kristiinankaupunki Trutklobbarna +2kv (Antti Pesola, Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Kari Korhonen ym.), Kalajoki Letonnokka ad (Marko Pohjoismäki, Timo Lahti, Vesa Heikkilä, Jürgen Lehmann ym.). Viimeinen niukasti talven puolella Tampere Näsiselkä Tarastenjärvi Tahmela 1kv (Lauri Mustalahti ym.). Pikkukajava (Rissa tridactyla) (24, 29) Esiintyminen oli molempien vuosien osalta tavanomaista niukempi. Yksilömäärät jakaantuivat kuukausittain seuraavasti: vuonna 2006 tammi- 1, maalis- 1, huhti- 2, touko- 11, loka- 4, marras- 1 ja joulukuu 4 ja 2007 tammi- 2, helmi- 1, maalis- 1, huhti- 4, touko- 3, loka- 7, marras- 10 ja joulukuu 1. Vanhoja lintuja ilmoitettiin perinteisen vähän; vuonna 2006 ei yhtään ja vuonna 2007 kolme lintua. Yhteenveto havainnoista 2006: 6.1. Kirkkonummi Porkkala, Pampskatan 2kv p (Turo Ketola, Petri Shemeikka ym.), Kirkkonummi Porkkala, Pampskatan 2kv kiert (Tarmo Lehtilä, Leo Wallinmaa, Jussi Lindström), Kuopio Heinälamminrinne jätekeskus 2kv (Ilkka Markkanen), Pyhäjoki Sunin Karvasti 1kv m (Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen, Kari Varpenius), Porvoo Emäsalon kärki 1kv E (Seppo Hjerppe, Arto Juvonen), Liperi Ylämylly 2 1kv S (Urho Paakkunainen) ja 9.12 Hanko Vedagrundet 1kv W (Petteri Sirva). LINNUT VUOSIKIRJA

9 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta Yhteenveto havainnoista 2007: Hauho Hauhonselkä 2kv N (Lauri Kokkala), Kokkola Harrbåda 2kv WSW (Marko Pohjoismäki), 2.2. Kirkkonummi Porkkala, Pampskatan 2kv (Pekka Komi), Hanko Hangon Lintuasema, Halias 2kv (Aatu Vattulainen), Uusikaupunki Kalasatama 1kv (Pekka Alho, Tom Lindbom, Aarne Ohtonen, Eero Niinikoski ym.). Valkosiipitiira (Chlidonias leucopterus) (, 5) RK pudotti valkosiipitiiran alueellisten komiteoiden tarkastettavaksi vuodesta 2007 alkaen, ja näin ollen havainnot julkaistaan tästä eteenpäin pikkurarikatsauksessa. Vuonna 2007 valkosiipitiiroja nähtiin Suomessa viisi, joista kaksi Pohjois-Karjalassa, yksi Etelä-Karjalassa, yksi Ahvenanmaalla ja yksi Pirkanmaalla. Havainnot koskevat tyypillisesti vanhoja lintuja toukokesäkuussa. Valkosiipitiirahavainnot ovat Suomessa lisääntyneet 2000-luvulla. Kaikki havainnot 2007: Outokumpu Sysmäjärvi-Vuonos +2kv (Lassi Vänskä, Heikki Saarnio ym.), Imatra Immalanjärvi +2kv (Jarmo Pirhonen, Janne Aalto, Pekka Punnonen ym.), Tampere Iidesjärvi 1 jp (Seppo Laine ym.), Kökar ad p/ene (Totti Toiskallio, Kari Kaunisto, Tomi Kaijanen ym.) ja 3.6. Juuka Kaunissaari +2kv (Elisa ja Seppo Siponen). Riuttatiira (Sterna sandvicensis) (17, 12) Riuttatiiran esiintyminen oli hyvin tavanomainen molempina vuosina. Tavallisuudesta poikkeavia olivat vuoden 2006 kuuden linnun päiväsumma ja syyskuinen havainto. Valtakunnallista yksilömäärää laskettaessa on vuonna 2007 Hangossa seikkailleet yksilöt todettu samoiksi. Kaikki havainnot 2006: Pori Preiviiki m, Ä (Janne Lampolahti, Hannes Tiira), 9.5. Parainen Marlaxbergen +2kv N (Marcus Duncker), Helsinki Santahamina, Eteläkärki a2 E (Arja Suomalainen, Jukka Haapala), 2.6. Kristiinankaupunki Domarkobban ad N (Veikko Forsberg, Jouni Miettinen, Harry Lillandt, Jari Pitkäkoski), Virolahti Ryslät 1 S (Timo Yrjölä), Hanko Lintuasema, Halias 6 m (2a) (4+2) (Aatu Vattulainen), Närpiö Kaldonskär, Fälgrund 2 p, N (Jaakko Vähämäki), 1.8. Helsinki Suomenlinna, Kustaanmiekka 2 ad kiert, (Juha Koponen), 7.9. Pori Kallioholma +2kv tp p (Pekka Eriksson, Petteri Mäkelä, Sami Luoma, Jan-Erik Wessberg). Kaikki havainnot 2007: 1.5. Pori Mäntyluoto ad NNW (Pekka Eriksson), Hanko Tvärminne Halsholmen WSW (Jörgen Palmgren), 2.6. Lemland Lågskär kiert (Markus Keskitalo, Henrik Lindholm ym.), Korppoo Jurmo 2 +1kv p (Kari Kaunisto, Juha Kylänpää, Krister Öhman), 1.8. Hanko Kråkudden 2 ad N (Miika Halonen, Soile Halonen), 2.8. Hanko Långören ad ja juv W (Mikael Wickman, Johannes Silvonen), 4.8. Hanko Puistovuori kiert, SW, (Aatu Vattulainen), 7.8. Hanko Ryssholmenin uimaranta ad E (Rami Metsäranta), Hanko Hangon Lintuasema, Halias 1ad 1 1kv, (Aleksi Lehikoinen, Petteri Lehikoinen, Aatu Vattulainen, Antero Lindholm ym.), Hanko Länsisatama, Myrskytorni 1 ad 1 juv kiert (Miika Halonen). Riuttatiira Sterna sandvicensis. Kuva: KARLIS MIL- LERS ( Pikkuruokki (Alle alle) (0, 21) Vuonna 2006 ei havaittu ensimmäistäkään pikkuruokkia, mutta vuoden 2007 saldo oli peräti 21 lintua havaintojen painottuessa marraskuun alkuun. Myös sisämaahavaintoja tehtiin runsaasti. Kaikki havainnot 2007: Kristiinankaupunki Siipyyn torni tp (Juha Sjöholm, Jan Lundgren ym.), 3.3. Kristiinankaupunki Siipyyn torni tp (Veikko Forsberg), Hanko Tvärminne tp (Aleksi Lehikoinen, Ivailo Nikolov, Pekka Rusanen, Timo Asanti), Nilsiä Lastukoski lähti S (Lassi Komppula), Lemland, Lågskär W (Timo Hietanen, Jarkko Santaharju, Jenni Leppänen, Vilppu Välimäki), Inari Inarijärvi Korkea-Maura kiert. (Urpo Karppinen, Pertti Turunen), Muonio Äkäsjärvi (Kari ja Marja-Riitta Muotkavaara), Kuusamo Torankijärvi Kitroninpuro tp (Olli Lamminsalo, Jukka Parkkonen), Pori Kallioholma tp NNW (Petri Rissanen, Jari Helstola), Keuruu Keurusselkä Kaitaniemi tp kiert. SW (Ari Aalto, Markku Saarinen), Yläne Pyhäjärvi Valasranta juv/tp kiert. ENE (Jyrki Normaja, Rami Lindroos), Virrat Toisvesi Rykinsilta tp NNW (Jukka Koivisto), Kuhmoinen Hevossaari tp S (Leo Lindroos), Siikajoki Kaasa tp (Tuomas Väyrynen, Heikki Tuohimaa, Jouni Majuri), Pori Kallioholma N (Pasi Alanko, Petri Rissanen, Antti J. Lind), Pori Reposaari Siikaranta kuollut (Pekka Eriksson), Vaala Jylhämä tp (Eero Kemilä ym.), Eura Mannila tp (Keijo Wahlroos ym.), Utsjoki Nuvvos kuollut (Niila Tapiola, Heikki Tuovila, ilm. Jouni Aikio), Kalvola Verhonkulma tp W (Martti Raekunnas, Lauri Lindberg), Inari Veskoniemi tp otettiin hoitoon, kuoli (Hannu Kyrö, Esko Sirjola). Tunturipöllö (Bubo scandiacus) (13, ) Tunturipöllöjen havaintomäärät ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Vuosina lajia havaittiin seuraavasti: , , , , ja yksilöä. Suomenselän vakiopaikoilla havaittiin jälleen muutama pöllö, myös Pohjois- Lapista saatiin havaintoja. Keväällä ja kesällä 2007 näkyi kuitenkin Utsjoen erämaa-alueilla runsaasti pöllöjä ja alueelta löytyi kuusi runsaan sopulikannan turvin aloitettua pesintää. Neljässä pesässä havaittiin poikaset, mutta sopulikannan paikallisen romahduksen takia vain yksi pesintä mitä ilmeisimmin onnistui tuottaen kaksi poikasta. Kaikki havainnot 2006: 3.1. Pori Paarnoori (Kalevi Helppi, Pertti Kalinainen), Lapua Alajoki - Kauhava Kangas n (Mikko Hänninen ym.), Inari Kaldoaivin erämaa-alue (Juha Heikkonen, Pertti Sotaniemi), Kristiinankaupunki Siipyyn lintutorni N (Veikko Forsberg, Harry Lillandt, Jani Vastamäki), Rovaniemi Ala-Nampa (Ari Tervo, Elisa Pääkkö, Jouni Ruuskanen ym.), Inari Lemmenjoen kansallispuisto (Hannu Peltonen, Olavi Jomppanen), Inari Hammastunturin erämaa-alue (Jorma Portti), 3.5. Sodankylä Torvinen (Elisa Pääkkö), Inari Partakko Hietajoensuu S (Martti Lintula), Utsjoki Kuoppilasjärvi (ilm. Ville Suorsa), Kustavi Fästinki (Veikko Hietikko), Mikkeli Lähemäki ad (Jouko Kvick), Hauho Hahkiala n p (Joonas Tuusa). Kaikki havainnot 2007: Ilmajoki Munakka (Harri Siltala), 1.2. Luvia Pormusa n (Mikael Ahola), 9.2. Ulvila Kullaa Sahalahti juv NW (Janne Lampolahti), Närpiö Pirttikylä Velkmossen (Karl-Johan Lindqvist), kevät-kesä Utsjoki ad + 5, 4, 2 ja 2 pull (Martti Rikkonen ym.), Tuusula Rantamo (Ari Ahtiainen). Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) (19, 23) Kuluvan vuosituhannen alkuvuosina vuodesta 2000 vuoteen 2005 on kuningaskalastajia havaittu vuosittain seuraavasti: 42, 97, 45, 18, 16 ja 16. Vuosien 2006 ja 2007 havaintojen määrä noudatteli muutaman edellisen vuoden lukemia. Vain Harjavallasta ja Ulvilasta raportoitiin pesinnät. Pohjoisimpien lintuyhdistysten alueelta lajia ei löytynyt. Kaikki havainnot 2006: Kangasala Tiihala Hyyrönhauta (Pekka Suhonen), Parikkala Siikalahti lintutorni (Esa Sojamo, Topi Mäkinen), 5.5. Tohmajärvi Värtsilä Jänisjoki (Jukka Kosonen), Nakkila Kukonharja (Juha-Pekka Lehtimäki), 7.5. Hausjärvi Mommilanjärvi (Ari Lehtinen), 7.7. Siilinjärvi Kasurila Huso (Tapio Ahonen, Nikolas Cafaro, Samu Kraft), Muurame Karisjärvi (I. Lievonen), Harjavalta Paratiisi 2 ad 2 1kv p (Jouko Metsälä, Jukka Virtanen ym.), Sysmä kk puhdistamo (Yleisöhavainto Itä- Häme-lehdestä / Timo Metsänen), Tampere Tammela kuollut, törmännyt ikkunaan (Antti Puisto), Luhanka Pytynpohja (Kari Pekkanen), Turku Ruissalo-satama (Kari Lehtonen, Jarmo Laine, Pekka Valtonen ym.), Kotka Halla (Ari Eerola), Raisio Raisionlahden pienvenesatama (Pekka Alho ym.), Kristiinankaupunki Skaftungin kalasatama (Hannes Sundman), Pohja Fiskarsinjoen alajuoksu (Matti Leinonen). Kaikki havainnot 2007: Kotka Halla (Juha Metso), Naantali Naantalinsalmi (Ari Karhilahti, Markku Salonen), Nakkila Kukonharja (Sami Koskinen), Ulvila Priitunranta 2 p pesintä, mutta ei tietoa pesinnän lopputuloksesta (Sami Koskinen, Mika Ilari Koskinen, Petteri Mäkelä), Lapua Ruha, N-joenniemi (Seppo J. Ojala), Kotka Laajakoski (Ari Eerola, Rauno Sandberg), Salo Halikonlahti (Ari Kuusela, Janne Suominen), Kalajoki Holmanperä (T. Pirkola, Timo Lahti, Vesa Heikkilä), 1.5. Kuhmalahti Konterkollinlahti (Jukka T. Helin), 2. ja Rautjärvi Simpele Kokkolanjo- 118 LINNUT VUOSIKIRJA 2007

10 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Mehiläissyöjä Merops apiaster. Kuva: KARLIS MILLERS ( ki (Jari Kontiokorpi, Tarmo Lehtilä, Risto Suksi), Kristiinankaupunki Tiukka (Harry Lillandt, Tom Eriksberg), Parikkala Tyrjä Luusua (Esa Sojamo), 1.6. Kurikka Myllykylä (Kirsti Karppi), 8.6. Pori Halssi (Sami Luoma, Hannes Tiira, Pirjo Tiira), 1.9. Pernaja Kabböle (Arto Waroma), 8.9. Nokia Piikkilänjärvi Pässinvuori (Kaija Vesterinen, Yrjö Vesterinen), Helsinki Töölönlahti (Lasse Lönnqvist), Rauma Petäjäs (Eija Mäkipää), Asikkala Vääksynjoki (Seppo Leirilaakso, Rauno Kosonen ym.), Ruotsinpyhtää/ Pyhtää Ahvenkoskenlahti, maks. 2 p (Hanna, Janne ja Pirkka Aalto, Jorma Räkköläinen ym.), Pori Harmaalinna (Sami Koskinen). Mehiläissyöjä (Merops apiaster) (5, 10) Melko tyypillinen esiintyminen. Vuonna 2006 havaittiin viisi ja yksilöä havaintojen keskittyessä touko-kesäkuulle. Parvihavainnot olivat edelleenkin tiukassa. Vain Kirkkonummella nähtiin useampi yksilö kerrallaan. Kaikki havainnot 2006: Inari Ivalo (Arto ja Nelli Mikkola), Siikajoki Säärenperä (Juha Lehto, Erja Laakkonen-Lehto ym.), Kristiinankaupunki Välikylä kiert. (Jouni Miettinen, Toni Vilkki, Harry Lillandt, Jari Pitkäkoski), Mustasaari Valassaaret (Mikael Bäck), Kauhajoki Kokonkylä p nous. S (Jaakko Rintala). Kaikki havainnot 2007: Lohja Pulli NE (Jan Södersved), Hanko Halias SW/W (Aleksi Lehikoinen, Petteri Lehikoinen, Petri Saarinen, Kari Haataja), Kirkkonummi Peuramaa 3 NNE (Petteri Hytönen, Pekka Komi), Mynämäki Mietoistenlahti Vasikkahaka +1kv N (Timo Elovaara, Rolf Karlsson), Korppoo Utö +1kv lask p NW (Kimmo Kuusisto, Jorma Tenovuo, Rami Metsäranta, Ismo ja Brita Willström), Korppoo Jurmo +1kv kiert. E (Arto Kalliola, Juhani Virtanen), 3.6. Hanko Halias (Petro Pynnönen, Vienna Setälä), Korppoo Jurmo +1kv (Jari Helstola). Sininärhi (Coracias garrulus) (3, 1) Vuonna 2006 havaittiin pitkästä aikaan peräti kolme sininärheä. Vuoden 2007 Rautjärven lintu nähtiin ensin muuttolennossa, mutta se laskeutui lähelle paikkaa, josta löytyi seuraavana päivänä. Tämän nuoren linnun kohtaloksi koitui autoon törmääminen. Kaikki havainnot 2006: Rääkkylä Kyly +1kv (Roni Väisänen, Päiviset, Jani Varis, Janne Aalto ym.), Ilmajoki Huissi ad (Mauri ja Matti Korpi, Olavi Yli-Vainio, Tapio Koskela), Kalajoki uusi kalasatama m (Seppo Pudas). Kaikki havainnot 2007: Rautjärvi Simpeleen vesitorni 1kv SW lask. p (Janne Aalto, Jari Kontiokorpi, Jarmo Pirhonen, Jouko Poutanen ym.). Harjalintu (Upupa epops) (58, 41) Kevät 2006 oli poikkeuksellisen hyvä harjalintujen suhteen, ja suurin osa vuoden havainnoista tehtiinkin jo huhti- ja toukokuun aikana. Vuoden kokonaismäärä oli jonkin verran korkeampi kuin vuosien keskiarvo 52 lintua. Vuonna 2007 harjalintuja havaittiin hieman totuttua niukemmin, mutta havaintojen ajoittuminen oli hyvin tavanomainen, pääosan havainnoista ajoittuessa syys- ja lokakuulle. Havaitut yksilöt kuukausittain (2006/2007): huhti- 15/4, touko- 22/10, kesä- 0/3, heinä- 2/0, elo- 1/1, syys- 6/12 ja lokakuu 12/11. Poikkeuksellisen varhaisia tai myöhäisiä havaintoja ei tehty. Hirvensalmen havainto koski ilmeistä pariskuntaa. Yhteenveto havainnoista 2006: Ensimmäiset: Kuusankoski Keltti (Hannu Sorsa), Säkylä Uusikylä (ilm. Rauli Holm). Kevätkauden viimeiset: Hirvensalmi Lelkola 2p (Pirjo Löytty), Dragsfjärd Morgonlandet (Jani Laaksonen). Syyskauden ensimmäiset: Vaala Jaalanka (Raimo Olsbo), Savonranta kk (Ulla Ritola-Pesonen), Sotkamo Pohjavaara (Minna Nilosaari), 1.9. Kolari Pirttivaara (Reijo ja Terttu Koivuniemi). Vuoden pohjoisin: Utsjoki Niemelä (Josef Antti Lukkari, Aslak Pieski). Vuoden viimeinen: Pertteli Kaivola (Jorma Knaapi, Olavi Jaakkola, Jarkko Turpeinen ym.). Yhteenveto havainnoista 2007: Ensimmäiset: Turku Heikkilän kasarmi (Marjatta Ruskeepää), Korpilahti Peuhanniemi (Tapani Relander). Kesähavainnot: Kerimäki Haavisto (Reijo Kosonen ym.), Isojoki Vesijärvi Siiroo (Turo Tuomikoski, Tuula Hautaviita), Joensuu Tuupovaara (Heikki Pönkkä, Hannu Kauhanen). Syksyn ensimmäiset: Kannonkoski Töyri (Hannu Sillanpää), 3.9. Kauhajoki Ikkeläjärvi (Hannu Hyvärinen). Vuoden pohjoisimmat: Sodankylä Purnumukka (Inkeri Syrjänen), Inari Nellim (Reino Rummukainen, ilm. Olli Osmonen). Vuoden viimeiset: Suomusjärvi Koorla (ilm. Tuomas Lukkarinen), Pori Kellahti (ilm. Juha Sjöholm). Harjalintu Upupa epops Taivassalossa Kuva: TOM LINDROOS Kuva 12: Harjalinnun Upupa epops yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/2007. LINNUT VUOSIKIRJA

11 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta Nuori isokirvinen Anthus richardi Hangossa Kuva: TOM LINDROOS Lyhytvarvaskiuru (Calandrella brachydactyla) (, 6) Rariteettikomitea on tarkastanut lyhytvarvaskiuruhavainnot vuoden 2006 loppuun saakka (141 yksilöä), jonka jälkeen laji siirtyi alueellisten komiteoiden tarkastettavaksi. Vuodelta 2006 on hyväksytty vain yksi havainto. Vuoden 2007 yksilömäärä sen sijaan on hyvin lähellä 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuoliskon keskiarvoa. Kaikki havainnot 2007: Tohmajärvi Tammalahti (Tuomo Eronen ym.), Hailuoto Itänenä (Aappo Luukkonen, Veli-Matti Pakanen, Kari Koivula), Joutseno Konnunsuo (Karri Kuitunen ym.), Ruovesi Jäminkipohja Taipaleenaukea (Joni Ravio, Heikki Saarinen, Ilkka Sahi ym.), Lemland Lågskär (Timo Hietanen, Karri Kuitunen), Savitaipale Lavikanlahti (Markku Paakkinen ym.). Isokirvinen (Anthus richardi) (18, 19) ja isokokoiset kirviset (A. richardi/godlewskii/ campestris) (7, 7) Määritettyjen isokirvisten määrät noudattelivat muutaman edellisvuoden lukemia (vuonna ja lintua) ja esimerkiksi vuoden yksilöstä jäätiin edelleen kauas. Yhteenveto havainnoista 2006: Keväällä havaittiin kaksi määrittämätöntä iso-/mongoliankirvistä: Helsinki Vanhankaupunginlahti - Etu-Viikki (Markku Mikkola-Roos, Hannu Palojärvi, Pekka Tainio, Pertti Saunamäki), Hanko Halias (Aatu Vattulainen, Jari Laitasalo). Ensimmäiset isokirviset havaittiin vasta lähellä syyskuun puoliväliä: Joutseno kirkonkylän pellot lähti WSW (Karri Kuitunen), Pori Hevosluoto (Sami Luoma). Pääosa havainnoista koski yksittäisiä lintuja, poikkeuksena Uusikaupunki Hanko 2 1kv p (Pekka Alho, Jarmo Pirhonen, Kari Airikkala). Syksyn viimeiset: Kristiinankaupunki Trutklobbarna (Peter Uppstu, Andreas Uppstu, Kari Korhonen, Veikko Forsberg ym.), Kristiinankaupunki Trutklobbarna (Jani Vastamäki, Matti Nuotio). Yhteenveto havainnoista 2007: Yksi keväthavainto: Keuruu Riiho Lehdontie enimmillään 2p (Ari Aalto, Matti Aalto). Syksyn ensimmäiset havaittiin normaaliaikaan heti elo-syyskuun vaihteessa Kainuussa: 1.9. Vaala Manamansalo Mustaniemi lähti N (Heikki Tuohimaa, Jouni Meski, Saana Meski), 2.9. Kajaani Maaston kaatopaikka (Hannu Rönkkö, Teppo Helo, Juha Tervo). Vuoden viimeiset isokirviset havaittiin poikkeuksellisen myöhään: Hanko Kaatopaikka 2 p ja p (Petro Pynnönen, Jari Laitasalo, Petri Saarinen ym.), Lappeenranta Toikansuo kompostialue SW (Topi Mäkinen), Helsinki Vuosaari (Jouni Nygård, Antti Below, ilm. Aleksi Lehikoinen). Vuoden aikana vain Keuruulla ja Hangossa havaittiin kaksi lintua kerrallaan muiden havaintojen koskiessa yksittäisiä lintuja. Isokirvisten seurassa viihtyi myös Hangon kaatopaikalla oleskellut mongoliankirvinen (ks. RK -katsaus). Marraskuun puolella havaittiin myös kaksi määrittämättä jäänyttä isoa kirvistä: Kajaani UPM-kaatopaikka (Teppo Helo), Kristiinankaupunki Domarkobban nous N (Ilkka Iivonen, Kari Korhonen, Roland Lillkåla). Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) (28 + 6, ) Vuoden 2005 notkahduksen jälkeen, jolloin nähtiin vain 14 lintua, saatiin nyt kaksi hyvää sitruunavästäräkkivuotta, ja laji näyttääkin vakiinnuttavan asemaansa Suomen pesimälajistossa. Pesintöjä todettiin nyt molempina vuosina, ja vuoden 2007 yksilömäärä on uusi ennätys. Kesällä 2006 todettiin lajipuhdas pesintä Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja kesällä 2007 pesintöjä havaittiin Vanhankaupunginlahden ohella Haminan Kirkkojärvellä, Hämeenkyrön Sarkkilanjärvellä ja Kempeleen Sarkkirannassa. Yhteenveto havainnoista 2006: Kevään ensimmäiset Kaarina Kuusistonlahti k (Tomi Kaijanen ym.) ja Helsinki Viikki k (Hannu ja Tomi Pulkkinen). Reviirihavainnot: Helsinki Vanhankaupunginlahti Purolahti koiras , naaras , pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa, mutta havaittiin varoitteleva koiras (Markku Mikkola-Roos, Pekka Komi, Marja Saarinen ym.) Helsinki Vanhankaupunginlahti Lammassaaren niitty rengastettu koiras , naaras ja poikanen naaraan kanssa Pornaistenniemen lampareilla (Markku Mikkola-Roos, Mauri Karonen ym.) Helsinki Vanhankaupunginlahti Kyläsaari 1juv ja 4 postjuv (eli 1. talvipukuun sulkineita nuoria) (Petro Pynnönen). Vanhankaupunginlahdella havaittiin vuonna 2006 yhteensä 11 sitruunavästäräkkiä (3k, 2n, 4postjuv, 1juv, 1pm), viimeinen nuori lintu havaittiin paikalla (Pekka Komi) Kempele Sarkkiranta enimmillään 2 ad k ja n (Tapani Tapio, Mikko Ala-Kojola, Antti Pesola ym.) Porvoo Pikkupernajanlahti k (Seppo Hjerppe), Kotka Hovinsaari kn ja 4.6. k p (Mikko Pöyhönen, Pepe Lehikoinen ym.) Siilinjärvi Jälän pellot ad k sekapesintä keltavästäräkkinaaraan kanssa. Pesässä 6 keltavästäräkkityyppistä poikasta, joita sitruunavästäräkkikoiras ruokki asti (Markku Ukkonen). Syksyltä kaksi havaintoa Vanhankaupunginlahden ulkopuolelta: Uusikaupunki Harmaaletto 1kv (Christer Casagrande), Parainen Petteby 1kv (Bertil Blomqvist). Yhteenveto havainnoista 2007: Kevään ensimmäiset saapuivat toukokuun alussa: 1.5. Virolahti Hellänlahti k (Vesa Väkevä), 2.5. Hamina Kirkkojärvi n (Petri Parkko), Loviisa Haravankylän lintutorni n (Mika Ilari Koskinen, Hannu Kanerva). Reviirihavainnot: Helsinki Vanhankaupunginlahti 14 p, arviolta 8k 3n 3juv eli 8 reviiriä (Markku Mikkola-Roos, Pekka Rusanen, Petro Pynnönen, Solveig Roos, Leena Kauko, Kimmo Heiskanen, Jorma Vickholm). Lisäksi sitruuna- ja keltavästäräkin risteymä Helsinki Viikki Purolahti (Aleksi Lehikoinen, Petro Pynnönen) Hamina Kirkkojärvi kn (Pentti Linko ym.), jotka ruokkivat maastopoikuetta. Yhtä aikaa oli näkyvillä 2 lentopoikasta (Jorma Räk- Kuvat 13 ja 14: Sitruunavästäräkin Motacilla citreola ja virtavästäräkin M. cinerea yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/ LINNUT VUOSIKIRJA 2007

12 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Sitruunavästäräkki Motacilla citreola. Kuva: KAR- LIS MILLERS ( köläinen, Eero Parkko) Hämeenkyrö Sarkkilanjärvi ad k, 2kv k ja n, joista 2kv k paikalla alkaen. Pariskunta pesi saaden ainakin 4 jälkeläistä (Markku Kangasniemi, Jarmo Syrjänen, Soili Berg, Petri Saari ym.) Oulunsalo Sarkkiranta kn ja 6-munainen pesä (William Velmala). Syksyltä kaksi havaintoa: Joensuu Linnunlahti ravirata 1kv (Roni Väisänen, Pentti Zetterberg), Lempäälä Ahtialanjärvi 1kv (Tatu Itkonen, Rainer Mäkelä ym.). Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) (33 + 3, ) Kaksi poikkeuksellisen hyvää virtavästäräkkivuotta, joista vuoden 2007 lähes sata lintua on huikea uusi ennätys! Vuosien yksilömäärät olivat 42, 34, 27, 28, 23 ja 28. Yhteenveto havainnoista 2006: Kevään ensimmäiset: 3.4. Maarianhamina Östernäs (Åke Björklund) ja Hanko Täktom pellot k (Kimmo Hotulainen, Pekka Komi). Pesimä- ja reviirihavainnot: Jämsänkoski Patalankoski enimmillään kn ja 2 juv (Auvo Hamarus ym.), Kuusamo Ruka Saaruanlammit kn (Ritva Nurmi, Ville ja Pekka Suorsa), 4.6. Salla Salmijoenkanjoni k (Petri Piisilä, Markus Salmi, Ossi Pihajoki), 9. ja Kuusamo Oulanka Kiutaköngäs k (Hugues Dufourny, Marko Pohjoismäki ym.), Leivonmäki Rutalahti Korvenkoski enimmillään kn ja 1 juv (Eino, Kalle, Heikki ja Lauri Hiekkanen), Kolari Äkäslompolo Varkaankuru k (Juhana ja Samuel Piha, Eero Hietanen), ja 4.7. Kuusamo Juuma Harrisuvanto-Aallokkokoski k (Sander Lagerveld, Jorma Hakala). Alkukesällä nähtiin jälleen Hangossa yksinäinen koiras: Hanko Halias k NE (Aatu Vattulainen, Kari Salonen). Syksyn selvästi viimeisin: Lemland Lågskär 1 lask p (Markus Keskitalo, Pekka Rintamäki, Sampo Laukkanen, Jani Ceder, Janne Kilpimaa) Yhteenveto havainnoista 2007: Yksi talvehtija: Köyliö Hallavaara k (Marko Dahlman, Petteri Mäkelä, Teppo Lehtola ym.). Kevään ensimmäiset: Jämsä Lokalahti n-puk (Ari Myllys, Toni Kukkola, Rauno Pitkäniemi, Keijo Vesanen ym.), Hämeenkyrö Kyröskoski k (Jouni Rautanen, Esko Pasanen), 2.4. Ristiina Koivakkala k SSW (Miska Loippo). Reviiri ja pesimähavainnot: Ikaalinen Jylli enimmillään kn ja 3 pull, jotka rengastettiin (Rainer Mäkelä, Esko Pasanen ym.), Jyväskylä Tourujoki kn (Reijo Parikka ym.), Salla Värriön luonnonpuisto Kuutsjärvi k (Teuvo Hietajärvi), Puolanka Hepoköngäs k (Hannu Rönkkö, Jouni Ruuskanen), Jämsänkoski Patalankoski k (Leo Lindroos ym.), Taivalkoski Ohtaoja k (Jorma Korhonen ym.), Pelkosenniemi Luosto Rykimäkuru k (Jukka Kivilompolo), Äänekoski Häränvirta enimmillään kn ja 6 juv (Eino, Kalle, Heikki ja Tauno Hiekkanen ym.), alkaen Salla Värriön luonnonpuisto Hirvasjoki kn, joilta maakotka ryöväsi kuuden poikasen poikaspesän! (Teuvo Hietajärvi), Kuusamo Ruka Saaruanlammit sekä k että juv (Jukka Parkkonen, Pentti Kallio, Markku Vakiala ym.), Kuusamo Oulanka Kiutaköngäs enimmillään ad ja juv (Harri Taavetti, Risto Suksi ym.), Kuusamo Jyrävä k (Jouni Raukola, Pekka Peura), Kolari Yllästunturi Varkaankuru ad ja 4-5 juv (Pekka Hietaniemi, Matti ja Riitta Mäkelä ym.), Pelkosenniemi Pyhätunturi Pyhänkasteenlampi k (Esa Rajamäki, Miika Jämsä), Posio Korouoma Piippukallio jääputous k (Antti Ruonakoski), Sodankylä Luosto Scandic-hotelli k (Toni Eskelin, Brian Small ym.), Kuusamo Vuotunki Myllykoski enimmillään kn ja juv (Tapani Missonen ym.), Savukoski Tyyroja 2k (Timo Lavola), Muonio Pallastunturi Vatikuru k (Jussi ja Sari Lahtinen, Kimmo Olkio, Pekka Sundell), Muonio Pallasjärvi Pyhäjoen luontopolku 2p var. (Jorma Jänikselä, Jukka Rinkinen, Maija Lummukka ym.), Kuusamo Ruka Vuosselintie k (Eerik Lämsä, Pekka Veteläinen, Jyrki Mäkelä), Jyväskylä Korkeakoski kn (Pirkka Linjama ym.), Kajaani Ämmäkoski-Petäisenniska k, n-puk ja juv (Hannu Rönkkö, Teppo Helo ym.), Salla Takkaselkätunturi (Juha Honkala), 6.7. Kuusamo Oulangan kansallispuisto Jäkälävuoma var. (Petri Piisilä), Liperi Härkinvaara kn ja 4 juv (Markku Pisto, Roni Väisänen ym.), Nurmijärvi Myllykoski k ja 1kv (Antti Mähönen ym.). Kesällä havaittiin jälleen yksinäinen koiras Hangon Haliaksella 9.6., 3.7. ja (Aatu Vattulainen, Petro Pynnönen ym.). Syksyn viimeiset havaittiin myöhään ja ainakin yksi jäi talvehtimaan: Rautavaara Tiilikkajoki Myllykoski (Toni Saarelainen), Kaarina Littoistenjärvi hiekkaranta n-puk (Hannu Klemola ym.), Korpilahti Myllyjoki (Marja-Leena Vänskä), Hanko Halias 1 lask./sw (Jari Laitasalo, Aatu Vattulainen), Hanko Puistovuori hetken p (Mikael Wickman, Aatu Vattulainen), Porvoo Tolkkinen (Jyrki Lehto, Mikko Kataja). Mustapäätasku (Saxicola torquatus) (8, 3) Itäisiä ja alalajilleen määrittämättömiä mustapäätaskuja havaittiin vuonna 2006 kahdeksan. Esiintyminen oli hiukan keskimääräistä parempi. Vuoden 2007 osalta havaitut kaksi yksilöä edustavat niukempaa esiintymistä. Molempina vuosina havaitut kesäiset linnut olivat tavanomaista mielenkiintoisempia. Kaikki havainnot 2006: Ilmajoki Honkakylä, Lehtimäenkylä 1 k (alalajilleen määrittämätön) (Heikki Saikkonen, Pekka Malmi, Ossi Nokelainen, Hannu Tuomisto ym.), 8.5. Loviisa Haravankylä, lintutorni k (alalajilleen määrittämätön) (Hannu Kanerva) Jalasjärvi Ojajärvenkylä ad k (maurus) (Timo Virtanen) Kuusamo Lämsänkylä, Kortesalmi ad k Ä (maurus) (Luciano Ruggieri ja ryhmä), Kristiinankaupunki Trutklobbarna n (maurus) (Jani Vastamäki, Antti Pesola, Ilkka Iivonen, Jouni Miettinen ym.), Tampere Iidesjärvi 1kv (maurus) (Seppo Aro ym.), Kemi Tuhka-allas n-puk (maurus) (Juha Ylimaunu) ja Siilinjärvi Jälä n-puk (maurus) (Markku Ukkonen ym.). Kaikki havainnot 2007: Lemland Lågskär k (maurus) p (Tapio Aalto, V-V. Salonen, Henrik Lindholm ym.), 1.7. Inari Petsikko 1 (maurus) (Mauro Belardi, ilm. Mika Asikainen) ja Joensuu Pilkko, maankaatopaikka k (alalajilleen määrittämätön) (Kimmo Järvinen, Roni Väisänen, Lassi Vänskä, Ari Latja ym.) Viirusirkkalintu (Locustella lanceolata) (, 2) RK pudotti viirusirkkalinnun alueellisille komiteoille vuoden 2007 alusta. Lajin havaintomäärät lisääntyivät selvästi 2000-luvulle tultaessa, mutta muutamat viime vuodet ovat olleet hyvin heikkoja. Vuonna 2006 havaittiin Suomessa vain yksi laulava yksilö, ja nyt vuonna 2007 kaksi laulavaa koirasta. Valtaosa Suomen havainnoista koskee laulavia koiraita ja havainnot ajoittuvat kesäkuun lopulle ja heinäkuun alkupuolelle painottuen itäiseen Suomeen. Kaikki havainnot 2007: Joutseno Korvenkylä Ä (Mika Ohtonen ym.) ja 4.7. Hamina Kitula Ä (Eero Parkko). Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides) (, 10) RK poisti tarkistettavien listalta ruokosirkkalinnun vuoden 2007 alusta. Vuoden 2006 loppuun mennessä RK ehti hyväksyä 95 yksilöä. Lajin esiintymiskuva on hyvin selkeä: laulavia lintuja ruovikoissa touko-kesäkuussa, voimakkaasti Etelä-Suomeen painottuen. Laulukauden ulkopuolelta on havaintoja vain neljä: Lemland Lågskär, Joutseno Suokumaanjärvi, Espoo Laajalahti ja Lappeenranta Toikansuo. Laji on runsastunut: ensimmäinen havainto tehtiin 1984 ja 1980-luvulla havaittiin 14 yksilöä. Vuotta 1988 lukuun ottamatta ruokosirkkalintu on havaittu joka vuosi maassamme ensimmäisen löydyttyä. Lähimmillään alle sadan kilometrin päässä Suomesta pesii satoja pareja ruokosirkkalintuja Virossa. Vuosi 2007 on 10 eri yksilöllään hyvä vuosi, muttei ennätys, esim havaittiin 12 yksilöä. Kaikki havainnot 2007: Raisio Raisionlahti, lintutorni Ä (Harri Salo, Pekka Alho ym.), Ylöjärvi Hirvijärvi Ä (Teemu Rajalammi ym.), Savitaipale Jäkälänjärvi, Riilahti ja Säklahti yht 2Ä, jälkimmäinen löytyi 8.6, videoitu (Raimo Ahokas, Markku Loippo, V. Pitkäniemi ym.), Kirkkonummi Vårnäs Än (Jörgen Palmgren, Kaarle Lönnroth ym.), Nummi-Pusula Musterpyynjärvi Ä (Kari Virta, Mika Teivonen ym.), Kirkkonummi Gillobackaträsket Ä (Markku ja Biti Ojala ym.), Hamina Lupinlahti, lintutorni Ä (Petri Parkko ym.), Hamina Kirkkojärvi, lintutorni Ä (Tero Ilomäki, Klaus Laine ym.), Nummi- Pusula Savijärvi Ä (Pasi Pirinen, Sampo Laukkanen, Jarkko Santaharju). LINNUT VUOSIKIRJA

13 Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuosina 2006 ja 2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta Pikkukultarinta (Hippolais caligata) (5,14+5 pull) Tässä artikkelissa esitetään vain kesähavainnot, koska RK tarkastaa kaikki syksyiset havainnot lajista. Vuosi 2006 oli erittäin heikko, mutta vuonna 2007 päästiin yksilömäärässä jo kohtalaiselle tasolle. Vuonna 2007 myös varmistui yksi pesintä Tohmajärven Värtsilässä. Pikkukultarintoja tavataan eniten laulavana kesäkuun puolivälin tienoilla, ja havainnot keskittyvät itäiseen Suomeen. Ilahduttavasti keväällä 2007 havaittiin useita laulavia koiraita myös eteläisimmässä Suomessa. Molempina katsausvuosina eniten pikkukultarintoja havaittiin Pohjois-Karjalassa. Kaikki havainnot 2006: Kajaani Saviniemi Ä (Pekka Helo, Maire Helo, Teppo Helo, Alpo Parttimaa ym.), Ilomantsi Kirkonkylä Ä, (Roni Väisänen), Sotkamo Juurikkalahti Ä (Jyrki Lukkari), Tohmajärvi Jouhkola Ä (Kimmo Järvinen, Markku Halonen, Hannes Tiira) ja Pyhäselkä Reijola Ä (Jani Varis, Janne Aalto, Urho Paakkunainen, Arvi Nygren ym.) Kaikki havainnot 2007: Hanko Halias Ä (Petteri Lehikoinen, Aleksi Lehikoinen, Aatu Vattulainen, Petri Saarinen ym.), Porvoo Kummelskär Ä (Rolf Friberg, Hans Ehrnsten), Korppoo Utö Ä (Kimmo Kuusisto, Jorma Tenovuo, Rami Metsäranta, Brita Willström), 3.6. Helsinki Santahamina Ä (Petri Pietiläinen, Eero Vainio, Pekka Tainio, Tomi Muukkonen ym.), 4.6. Hanko Täktom, Sandskär Ä (Jörgen Palmgren, Pekka Komi, Jari Nummelin), Pyhäselkä Pykälikkö Ä (Jani Varis, Niko Pekonen, Veli-Pekka Honkanen, Jouko Olkio ym.), Tohmajärvi Niirala Ä + n p (Hannu Kivivuori, Tuomo Eronen, Juha Hytti, Visa Rauste ym.), Tohmajärvi Värtsilä 3k 1n + 5 pull (Hannu Kivivuori, Juha Hytti, Petri Hottola), Lappeenranta Tuohimäki Ä (Janne Aalto, Paavo Rantanen, Jouko Rantanen), Äänekoski Saarikas Ä (Heikki, Kalle ja Tauno Hiekkanen ym.) ja Kajaani Vuoreslahti Ä (Teppo Helo, Markus Keskitalo, Alpo Parttimaa, Hannu Rönkkö ym.). Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus) (31, 30) Molempina vuosina esiintyminen oli tavanomainen. Havainnot painottuivat lokakuun alkupuoliskolle. Suurin osa havainnoista koski yksittäisiä lintuja. Suuria kerääntymiä saarista ei ilmoitettu. Sisämaahavaintoja perinteisen niukasti: 2006 yksi ja 2007 kolme. Vuoden 2006 Savukosken lintu oli mielenkiintoisen pohjoinen havainto. Listauksissa on lueteltu syksyn ensimmäiset, useammat kuin yhden linnun esiintymät ja syksyn viimeiset. Yhteenveto havainnoista 2006: Mustasaari Västra Norrskär (Pekka Komi, Kari Eischer, Markku Rantala), Porvoo Söderskär 4 p (Gustav Nordenswan), Luvia Säppi 2 p, (Sami Koskinen, Petteri Mäkelä, Teppo Lehtola, Marko Dahlman), Savukoski kk, Neiliköntie 1 p, löytyi kuolleena, (Ulla Reinvuo, ilm. Pirkka Aalto) ja Tammisaari Dragsvik 1 p (Mikael Kuvat 15 ja 16: Taigauunilinnun Phylloscopus inornatus ja hippiäisuunilinnun P. proregulus yksilömäärät Suomessa vuosina 2006/2007. Wickman). Rengastettuja 6. Yhteenveto havainnoista 2007: Pori Kaanaa (Juha Sjöholm), Pori Tahkoluoto (Tapani Lilja, Petteri Mäkelä, Pekka Eriksson, Petri Rissanen ym.), Pori Reposaari saha-alue (Petteri Mäkelä, Teppo Lehtola, Pekka Eriksson), Mustasaari Östra Norrskär 3 p, (Aarne Lahti, Roland Lillkåla), Mustasaari Östra Norrskär 2 p, (Aarne Lahti, Roland Lillkåla), Hangon Lintuasema, Halias reng (Petri Saarinen, Jari Laitasalo, Petteri Lehikoinen, Petro Pynnönen ym.) ja Pyhäranta Rihtniemi (Kimmo Kuusisto, Tarmo Nurmi, Kaarle Lönnrot). Rengastettuja 7. Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) (67, 67) Taigauunilintujen havaintomäärät ovat vaihdelleet 2000-luvulla rajusti. Vuonna 2002 maassamme havaittiin vain seitsemän ja vuonna lajin edustajaa. Vuosina 2006 ja 2007 taigauunilintuja nähtiin kuitenkin määrällisesti lähelle vuosien keskiarvoa. Myös havaintojen ajoittuminen oli hyvin tavanomainen, joskin Kauhajoella havaittu lintu on yksi harvoista maassamme jo elokuun puolella havaituista taigauunilinnuista. Yhteenveto havainnoista 2006: Syksyn ensimmäiset: Kauhajoki Alakuja (Jari Pitkäkoski), 5.9. Kokkola Hopeakivenlahti reng (Marko Pohjoismäki, Petri Nikupaavo), 6.9. Pori Mäntyluoto (Pekka Eriksson), 6.9. Enontekiö Kilpisjärven biologinen tutkimusasema (Antero Järvinen). Näistä Kilpisjärven havainto oli myös selvästi vuosien 2006 ja 2007 pohjoisin. Vuoden viimeiset: Luvia Säppi (Sami Koskinen), Siikajoki Tauvo Haikarannokan tie (Petri Lampila), Lieto Parmaharju (Olli Loisa, Esa Rajamäki, Tapani Sepelsiepon Ficedula albicollis ja kirjosiepon F. hypoleuca risteymä, 2kv koiras, Lågskärillä Kuva: TAPIO AALTO 122 LINNUT VUOSIKIRJA 2007