Vuosi 2002 oli pikkuharvinaisuuksien

Transkriptio

1 Valtakunnallinen linnustanseuranta Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 2002 Eelis Rissanen, Markus Keskitalo, Sampo Laukkanen & Mika Ohtonen Vuosi 2002 oli pikkuharvinaisuuksien esiintymisen osalta hyvin vaihteleva. Lyhytnokkahanhien määrät ovat olleet vuosi vuodelta hiukan nousussa. Mustahaikara ja avosetti esiintyivät vuonna 2002 poikkeuksellisen runsaina. Vuotta 2001 pidettiin heikkona idän ihmeille isokirviselle, hippiäis- ja taigauunilinnulle. Nyt mentiin vielä näidenkin lukemien alapuolelle. Totaalinen nollavuosi 2002 oli lumi- ja punakaulahanhelle sekä sininärhelle. Havaintoja saatiin kaikilta paikallisyhdistyksiltä Lounais-Hämettä lukuun ottamatta ja aluevastaavien arvioiden perusteella käytettävissämme oli keskimäärin yli 90 % vuoden pikkuharvinaisuushavainnoista. Joidenkin lajien kohdalla ei välttämättä ole päästy tähän, joten tämä on syytä ottaa huomioon lajien esiintymisen arvioinnissa. Useimmissa tapauksissa lajin esiintymistä voidaan kuitenkin tarkastella luotettavasti vuoden 2002 osalta. Katsauksessa olevat ARK-lajien havainnot ovat kunkin alueyhdistyksen ARK:n tarkastamia. Katsauksessa esitellään samat 35 lajia kuin edellisenäkin vuonna. Katsauksen lajit ovat uuden systematiikan mukaisessa järjestyksessä. Lajinimen ja tieteellisen nimen jälkeen suluissa oleva luku ilmoittaa Suomessa havaittujen yksilöiden määrän vuonna Valtakunnallista yhteismäärää laskettaessa havaintojen päällekkäisyydet on pyritty karsimaan. Lajeista on tarkemmat esittelyt ensimmäisissä katsauksissa (Keskitalo ym ja Rissanen ym. 2002), joten tässä yhteydessä tarkastellaan lajin esiintymistä katsausvuonna. Mikäli havaintoja on ollut vähän (n. 20), ne kaikki on julkaistu. Muutoin esiintymistä on tarkasteltu tekstin lisäksi karttojen tai pylväsdiagrammien tai molempien avulla. Yhdistyskohtaisissa lukumäärissä on poistettu yhdistysten sisäiset päällekkäisyydet, muttei yhdistysten välisiä päällekäisyyksiä. Tämän takia näistä lukumääristä laskettu yh- 22 teismäärä on useimmissa tapauksissa valtakunnallista lukemaa suurempi. Kuukausikohtaisissa kuvaajista yhteenlaskettu summa on myös useimmissa tapauksissa vuosittaista yksilömäärää suurempi. Tämä johtuu siitä, että samalla paikalla pitkään oleskelevat yksilöt lasketaan useammalle kuukaudelle. Muuttajista on ilmoitettu kellonaika, jotta aikojen perusteella voidaan erottaa mahdollisesti samaa yksilöä koskevat havainnot. Kellonaikojen perusteella on myös mahdollista laskea muuttonopeuksia. Vanhoihin havaintoihin saatiin joitakin täydennyksiä. Vuosien osalta lienee paikallisyhdistyksille kertynyt enemmänkin täydennyksiä pikkuharvinaisuushavaintoihin. Toiveena on, että vuoden 2003 havaintojen lisäksi saisimme täydennykset edellisvuoden katsauksiin. Näin voimme mahdollisesti täydentää joidenkin lajien esiintymiskuvaa. Lajit jakautuivat kirjoittajien kesken seuraavasti: Markus Keskitalo (lyhytnokkahanhesta punakaulahanheen ja jääkuikasta kattohaikaraan), Sampo Laukkanen (ruostesorsasta kyhmyhaahkaan ja arosuohaukasta avosettiin), Eelis Rissanen (lampiviklosta harjalintuun) ja Mika Ohtonen (isokirvisestä kultasirkkuun). ER on koostanut katsauksen ja MK laati summaryn. Lyhenteet Tarkka ikä on merkitty kalenterivuosina: lkv = saman kalenterivuonna syntynyt, 2kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt, + lkv = ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt jne. Muita ikälyhenteitä: juv = nuori lintu ensimmäisessä täydellisessä höyhenpuvussaan, subad = esiaikuinen, ad = aikuinen. Muut lyhenteet: jp = juhlapukuinen, tp = talvipukuinen, vp = vaihtopukuinen, c:f = koiras, 9 = naaras, 9-puk = naaraspukuinen, pull = pesäpoikanen, Ä = laulava, r = rengastettu, p = paikallinen, m = muuttava, josta on ilmoitettu tiedossa oleva muuttosuunta (N= pohjoinen jne.), a = parvi, a5 viiden parvi, 5a =viisi parvea, kiert = kiertelevä. Havainnoijien nimet on mainittu paikallisyhdistyksen ilmoituksen mukaisessajärjestyksessä. Nimet on kirjoitettu kokonaan, mikäli myös etunimi on ilmoitettu. Katsaus lajeittain Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) (300) Lyhytnokkahanhien kokonaismäärä lienee ollut samaa luokkaa kuin edellisvuosina, yli 300 lintua. Kevät 2002 ja lyhytnokat sen mukana saapui hyvin aikaisin. Syksy niin ikään kääntyi talveksi hyvin aikaisin. Satakunta-Meren- Kuva 1. Lyhytnokkahanhen yksilömäärät vuonna 2002 yhdistyksittäin. Plussalla on erotettu keväiset ja syksyiset yksilöt. Fig 1. Numbers of Pink-footed Geese (Anser brachyrhynchus) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Spring and autumn records are separated by plus.

2 kurkku rannikkokaistaleen kevään viimeinen havainto koskee Porin Halssissaja Teemuluodossa nähtyjä lintuja, jolloin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan huippu on vasta tulossa. Esiintyminen alueittain on esitetty kuvassa 1. Ensimmäinen selvästi maaliskuun puolella Pori Preiviiki 1 p (Petteri Mäkelä). Maaliskuun puolella kaikkiaan kymmenkunta lintua, kaikki Porin seudulla jo al 1 p Vaasan Söderfjärdenillä (Aarne Lahti, Kari Kuokkanen, Ismo Nousiainen). Yli 10 linnun päiväsummia oli vain pari ennen kuin linnut alkoivat yleistyä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa metsähanhitakseerausten yhteydessä linnut laskettiin hyvin järjestelmällisesti on ollut reilu kolmisenkymmentä lintua paikallisena Liminka-Tyrnävä alueella. Huhtikuun viimeisellä viikolla summa liikuskeli sadan hujakoilla, suurin parvi a75 p Siikajoki Karinkanta (Jari Kostet). Lappiin lyhytnokka ehti vapunpäiväksi. Kevään viimeiset 26.5., jolloin Oulunsalo Letto 4 p (Ville, Pekka & Olli Suorsa) ja Lohtaja Kalaranta 1 p (Sami Kallionkoski, Antti Tuominen, Toni Uusimäki). Kesäkuukausilta ei ilmoitettu yhtään lyhytnokkahanhea. Syksyllä havaittiin 19 lintua, joista ensimmäinen jo 8.9. Kalajoki Vihaspauha 1 m (Seppo Pudas). Ainoat syysparvet nähtiin Kristiinankaupungissa: Trutklobbarna a5 SW (Jani Vastamäki)ja Siipyy a3 m (Veikko Forsberg). Syksyn viimeinen Kirkkonummi Tavastfjärden 1 p (Pekka Pöyhönen, Asko Mäenpää). Lumihanhi (Anser caerulescens) (0) Vuonna 2002 ei havaittu yhtään lumihanhea. Suomen havaintomäärien kehitys ei kuvasta lumihanhen kannankehitystä pesimäalueilla; lajin kerrotaan runsastuneen räjähdysmäisesti (Ankney 1996) ja mm. uhkaavan tiiralokkikantaa tallomalla huomattavat määrät näiden pesiä. Tällä vuosituhannella on Suomessa havaittu 2 yksilöä. Vuonna 2002 havaittiin arktisen yhteydessä lumihanhea muistuttava yksilö valkoposkiparvessa Yksilö oli kuitenkin sen verran poikkeavan värinen, että risteymän mahdollisuutta ei saatu suljettua pois. Ohitusaika esimerkiksi Virolahti Suur-Pisi 1 ENE klo 9.45 (Markku Ukkonen, Juhani Rissanen, Eelis Rissanen ym.). Ko. yksilöstä tehtiin havaintoja useammasta paikasta Suomenlahdelta. [Tiibetinhanhi] (Anser indicus) (28) Havaintoja tyypillisesti 5, kaikki Pohjois-Suomesta. Yksilömäärä on kirk- Kyhmyhaahkahavainnot painottuvat keväälle ja maamme länsirannikolle. Antti Below King Eider kaasti uusi ennätys paisuvan Kemijärven Sellun tiibetinhanhikannan ansiosta. Sellulla lintuja on ollut vaihtelevasti kahden kuukauden ajan enimmillään 19 sekä 2 todennäköistä valkoposkihanhen ja tiibetinhanhi risteymää. Mikään Sellun havainnoissa ei viittaa pesintään. Aiemmin vain neljänä vuonna on tavattu yli 10 yksilöä, tosin kolme niistä neljän vuoden aikana Kaikki havainnot: 7.5. Utsjoki Karigasniemi Polvarinniemi 2 kiert. klo (Petteri Polojärvi), Pello Sirkkakoski 1 p (Jorma Halonen, Markku & Tero Sirkka), 2.6. Keminmaa Liedakkala 5 (Juhani Jaakkola), Ylikiiminki Jolosjärvi 1 p klo (Reijo Vikman, Hanna Järvinen), Kemijärvi Sellu max. 21, joista 19 tiibetinhanheaja 2 ilmeistä tiibetinhanhen ja valkoposkihanhen risteymää (Pirkka Aalto, Petii Piisilä, Kauko Uino ym.). Sepelhanhi (Branta bemicla hrota) ( 4) Heikohko esiintyminen. Ajoitus oli tarkkaa, sillä kaikki neljä lintua havaittiin samana päivänä. Myös viime vuonna havaittiin 4 eri lintua. Järjestyksessä koskee yhtä lintua ja 5. ja 6. keskenään samaa lintua. Kaikki havainnot: Virolahti Hurppu 1 E klo 6.19 (P. Mäkelä ym.), Hamina Vepsu 1 E + sepelhanhi 210 klo 7.10 (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), Virolahti Suur-Pisi 1 E sepelhanhea klo 7.23 (Markku Ukkonen, Juhani Rissanen), Virolahti Kauholma 1 E + sepelhanhi 210 klo 7.31 (Olli Sassi ym.), Virolahti Kauholma 1 E + sepelhanhi 80 klo 8.10 (Olli Sassi ym.), Virolahti Hurppu 1 E klo 8.15 (P. Mäkelä ym.), Virolahti Hurppu 1 E klo (P. Mäkelä ym.). Punakaulahanhi (Branta ruficollis) (0) Ei yhtään havaintoa! Edellinen nollavuosi oli Ruostesorsa (Tadomaferruginea) (2) Ruostesorsan esiintyminen maassamme on säännöllisen epäsäännöllistä. Ainakin muutamia yksilöitä on nähty vuosittain vuodesta 1992 lähtien, toisinaan toistakymmentä ja huippuvuonna 1994 lähes sata. Myös edellinen katsausvuosi oli hyvä 17 yksilöllään. Lajin kolmas RK-vapaa vuosi 2002 oli sen sijaan hyvin nihkeä. Huhtikuun kaikki havainnot sopivat ajallisesti ja maantieteellisesti niin hyvin yhteen, että niiden on katsottu koskevan samaa yksilöä. Toukokuun samoilta seuduilta oleva havainto on eri ajankohdan perusteella laskettu eri linnuksi. Kaikki havainnot: 8.4. Pori Teemuluoto 1 lähti N (Juha Niemi), 9.4. Vaasa Södeifjärden ö' p, lähti NNE klo (Aarne Lahti, Esko Räsänen, Mauri Jalonen ym.), Vaala Pelso adö' p (Martti Kanninen, Juha Karjalainen, Hannu Rönkkö ym), Tyrnävä Murto ö', sama kuin Virkkulassa (Han i Taavetti, Max Berljin), Lumijoki Sannanlahti 1 kohti Virkkulaa (Janne Aalto ym.) ja Pattijoki Pöllä 1 p (Heikki Tuohimaa, Kari Varpenius ym). Mandariinisorsa (Aix galericulata) (3) Laji kuului RK:n tarkistettaviin vuoteen 1999 asti, mihin mennessä nähtiin 39 lintua. Vuonna 2000 laji havaittiin seitsemän kertaa ja vuonna 2001 ei ker- 23

3 taakaan. Vuoden 2002 kolme mandariinisorsaa edustavat keskivertoesiintymistä. Kaikki havainnot: 2.5. Köyliö Kankaanpää + lkvo" NW klo (Rauli Holm, Jarmo Holm), Pielavesi Iso-Panka o" p (Seija Kärkkäinen/Pertti Renvall) ja Kuusankoski Saksanaho o" p (Matti Kiuru, Antti Vänskä, monet). Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) (66) Kyhmyhaahkojen esiintymiskuva on viime vuosina noudattanut hyvin samantapaista kaavaa. Lintuja nähdään eniten länsirannikolla maaliskuun lopulta toukokuulle, "päämuuton" ollessa jakson alkupuolella. Suomenlahdella ja Saaristo merelläkin lajia havaitaan, mutta vähemmän. Kevään yhteismäärät tuntuvat myös olevan vuodesta toiseen melko samaa suuruusluokkaa. Suurin osa havainnoista koskee vanhoja koiraita, muunpukuisten lintujen ollessa usein alueellisten komiteoiden tarkastuksen alaisia. Vuosi 2002 oli esiintymiseltään viime vuosien kaltainen. Talvikaudella tehtiin yksi havainto: 2.2. Hammarland Sälskär 9 p haahkaparvessa (2kvo" 599) (Timo Asanti, Markku Mikkola-Roos, Pekka Rusanen ym.). Kevätkauden avaus tavalliseen tapaan Kristiinankaupunki Siipyyn torni ado" m/p (Veikko Forsberg), minkä jälkeen maa- Kuva 3. Jääkuikan yksilömäärät vuonna 2002 yhdistyksittäin. Fig 3. Numbers of White-billed Divers (Gavia adamsii) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Kuvat 2. Kyhmyhaahkamäärät viikoittain ja alueittain vuonna Muuton huippu ajoittui maaliskuun viimeiselle viikolle. Havainnot painottuivat länsirannikolle, mutta myös Suomenlahdella nähtiin useita yksilöitä. Fig 2. The numbers of King Eiders (Somateria spectabilis) recorded in the seven-day periods and in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in eri ~ "t "t "l: "t l{) l(') l(') r--.: "t co <"'i o; C'") 1 ~ '? "t co l{) co l{) <"'i o; -0 eri ('I ('I ('I liskuun viimeisellä viikolla olikin heti vuorossa lajin havaintopiikki (kuva 2). Tällä viikolla nähdyistä 25 linnusta kolme havaittiin Suomenlahdella, yksi Saaristomerellä ja loput länsirannikolla Pyhäranta-Närpiö välillä. Selvästi suurin päiväsumma: Pori Kallo 5o"o" N (Pekka Eriksson, Petteri Mäkelä), mikä lienee suurimpia Suomessa koskaan havaittuja muuttoja. Tämän lisäksi yksi yli kaksi yksilöä käsittänyt havainto: Kristiinankaupunki Ljusgrund 2 ado" o" + 2kvo" m (Kari Korhonen, Veikko Forsberg, Jorma Kirjanen ym.). Havainnot keskittyivät alkukeväästä totutusti länsirannikolle, mutta varsinkin loppukeväästä lajia nähtiin mukavasti myös Suomenlahdella. Yhtään havaintoa ei tehty Merenkurkkua pohjoisempana tai sisämaassa (kuva 2). Havaituista 66 linnusta 6 koski naaraita, yksi 2kv koirasta ja loput vanhoja koiraita. Kesäkaudella nähtiin vielä kolme lintua: ja Rymättylä Kirppukari ado" p (Kai Norrdahl, Kalle Rainio), Porvoo Skvättan ad9 p (Arto Juvonen) ja Mustasaari Östra Norrskär ado" p (Mauri Jalonen). Syyshavaintoja ei tehty. Jääkuikka (Gavia adamsii) (51) ja jääkuikkalaji (G. adamsiilimmer) (8) Vuonna 2002 havaittiin jääkuikkia ja isoja gavioita yhteensä 59 eri yksilöä. (51 määritettyä) eli 5 enemmän kuin viimevuonna ja 3 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenlahden kevätarktikalla havaittiin näistä 13. Ensimmäinen kevätmuuttaja Pyhäranta Rihtniemi 1 m klo 8.55 (Pekka Alho, Hannu Klemola, Tapani Santamaa ym.). Maalis-huhtil(') ('I kuussa havaittiin 11 yksilöä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Paras yksittäinen päivä oli 25.5., jolloin havaittiin 5 eri yksilöä 4 maakunnassa. Kesäkuukausilta ei adoja ilmoiteltu. Syyskaudelta ilmoitettiin 13 jääkuikkaa, joista peräti 7 marraskuulta. Talvi- ja sisämaahavainnot on lueteltu kaikki alla: Kesälahti Rasti ad jp NE klo (Juho Könönen, Jukka Könönen, Jari Kontiokorpi, Ari Parviainen), Siilinjärvi Siltasalmi juv SSW (Markku Ukkonen), Yläne Pyhäjärvijuv/tp Pehkuranta klo (Hannu Huhtinen, Rasmus Mäki, Pasi Laaksonen), Kangasala Längelmävesi Pispalanselkä lkv p (Pekka Suhonen, Jukka Könönen ym.) ja Pori Reposaari-Tahkoluoto lkv p (Juha Niemi, Matti Riihimäki ym.). Alueittaiset havaintomäärät on esitetty kuvassa 4. Jalohaikara (Egretta alba) (1) ja valkoinen haikara (Egretta sp) (1) Surkea vuosi valkoisilla haikaroilla. Vaikka määrittämätön egretta oletettaisiin jalohaikaraksi, täytyy palata luvun alkuun yhtä heikon esiintymisen löytääkseen. Ennätysvuonna 2000 havaittiin 16 ja vuonna yksilöä. Egr sp: Kotka Hovila 1 E (Jari Venemies). Määritetty jalohaikara havaittiin kolmesta pisteestä: Virolahti Suur-Pisi 1 E klo 5.04 (Markku Ukkonen, Juhani Rissanen ym.), Virolahti Hurppu 1 E klo 5.12 (Mika Ohtonen, H. Nyström, K. Kärkkäinen ym.), Virolahti Vilkkiläntura 1 p klo (M. Lund, Veikko Forsberg; monet).

4 Mustahaikara (Ciconia nigra) (16) Todella hyvä vuosi. Elokuiset nuorten lintujen parvet nostavat yksilömäärää rajusti. Kaikki havainnot (Virolahden havainnot koskevat yhtä lintua, samoin Pernajan ja Loviisan havainnot ovat keskenään samasta linnusta): Rautjärvi Simpele Kivijärvi 1 SE (Mikko Pöllänen), 1.5. Virolahti Kurkela 1 E klo (Mika Ohtonen, Lasse J. Laine, J. Sola), 1.5. Virolahti Hämeenkylä 1 E (Ari Vuorio, L. Myyryläinen), Hanko Svanvik 1 WSW klo (Jyrki Lausamo), Vöyri Karvsor lylil (Kari Kuokkanen), Rautalampi Kerkonkoski 5 juv p lähtivät muutolle (Kauko Siikström), Pomarkku kirkonkylä a6 S klo (Esa Partanen, Pekka Partanen), Pernaja Klovholmen juv NE/E klo (Joni Sundström), Loviisa Haravankylä juv E klo (Arto Juvonen). Kattohaikara (Ciconia ciconia) (190) Kattohaikarasumma lienee jäänyt alle 200:n vuonna Vuonna 2001 havaittiin 250 ja vuonna 2000 yli 400. Esiintyminen oli varsin erilainen muutenkin kuin aiempina vuosina: huhtikuussa havaittiin melko vähän lintuja, kymmenien lintujen päiväsummatja kerääntymät jäivät tyystin puuttumaan ja syyshavaintojen määrä puolestaan näyttää olevan vuosi vuodelta kasvussa. Erikoinen alku kattohaikarakeväälle: ensimmäinen, 1 mhavaittiin vasta Kokkolan(!) keskustassa (Joni Virtanen ja Irina Vikström). Huhtikuussa havaittiin noin 20 lintua, kun edellisvuonna neljännes linnuista havaittiin huhtikuussa. Toukokuussa lintuja nähtiin tasaisesti kuun puoleenväliin saakka, jälkipuoliskolta ilmoitettiin 26 yksilöä, joista osa saattaa koskea samoja lintuja. Kymmenen yksilön tai sitä suuremmat parvet: 4.5. Ruokolahti Pohjalankila 12 p (maallikkohavainto) ja Tuupovaara Sari vaara 12 p "touko-kesäkuun vaihteessa" (A. Muranen). Kesäkuussa havaittiin 26 lintua, heinäkuussa vain 1, elokuussa 2 ja syyskuussa 1. Lokakuussa tehtiin 7 havaintoa koskien 4-5 lintua: Nunno Keski-Nurmo 1 (Arto Mäki-Hakola), Savonlinna Kellarpelto 1 N Pitkäniemi klo (Aito Muinonen), Enonkoski Ihamaniemi 1 p klo ilta (Matti Koikkalainen, Erkki Koikkalainen), Oravainen Puhdistamo 1 p (Tom Strand, Allan Stenmark, Ingmar Edfelt ym.), Uusikaarlepyy Kuva 4. Kattohaikaran yksilömäärät vuonna 2002 yhdistyksittäin. Fig 4. Numbers of White Storks (Ciconia ciconia) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Hirvlax 1 p sama kuin Oravaisissa (Catarina Lindgren, Solveig Fågelbärj ym.), Ylikiiminki Juopuli 1 p klo (Pirjo Holappa, Tauno Marttila, perhe Mäkelä), viimeisenä ja pohjoisimpana Rovaniemi Kemijokivarsi 1 kiert. klo (Ilpo Kojola, Veikko Vasama). Havaittujen yksilöiden määrä alueittain on esitetty kuvassa 4. Arosuohaukka (Circus macrourus) (22) Arosuohaukkahavaintoja tarkistavat vanhojen koiraiden osalta alueelliset komiteat ja muiden pukujen osalta RK. Hurjan vuoden 2001, jolloin nähtiin yli 70 lintua, jälkeen palattiin taas viime vuosien hyvään keskitasoon. Vanhoja koiraita nähtiin seitsemän, minkä lisäksi RK on hyväksynyt havainnot 15 nuoresta tai naaraspukuisesta linnusta (Luoto ym. 2003). Seuraavassa kaikki vanhoja koiraita koskevat havainnot, muiden löytyessä RK-katsauksesta: Joutseno Konnunsuo ado' p/sse (Jouko Rantanen) ja varmaankin sama lintu ado' p/ kiert. (Harry Nyström, Karri Kuitunen, Mika Ohtonen), Saari Jyrkilä ja Tarassiinlahti 3kvo' p (Jari Kontiokorpi, Jouko Poutanen), Kesälahti Särkivaara 3kvo' E (Petri Hottola), 7.5. Enontekiö Nunnanen +2kvo' kiert. klo 15 (Aila Moksi, Jukka Kan- Kuva 5. Niittysuohaukkamäärien jakautuminen alueittain vuonna Fig 5. The numbers of Montagu's Harriers (Circus pygargus) recorded in the boundaries af local Birdlife member societies in Finland in tola), TomioRaumonjärvi +2kvo' (Matti Suopajärvi), Kalajoki Pitkäsenkylä ado' p (Sami Kalliokoski, Antti Tuominen, Toni Uusimäki ym.) ja ainoana syyshavaintona Joutseno Konnunsuo +2kvo' p (Sampsa Cairenius ym.). Niittysuohaukka (Circus pygargus) (39) Niittysuohaukkoja nähdään vuosittain maassamme joistakin kymmenistä huippuvuoden yksilöön. Havainnot painottuvat eteläiseen Suomeen, vaikka lajia havaitaankin vuosittain lähes koko maassa Pohjois-Pohjanmaata myöten. Myös pesintöjä on todettu lähes vuosittain. Suomenlahden eteläpuolella Virossa laji on huomattavasti tavallisempi pesimälintu. Vuosi 2002 ei ollut lajin osalta kovin ihmeellinen. Havaintoja tehtiin 34 koskien 39 yksilöä. Yhteismäärää pienensi syyshavaintojen vähyys. Ensimmäinen ja ainoa huhtikuun puolella havaittu: Ruotsinpyhtää Ahvenkoskenlahti ado' NW klo (Juha Hytti). Ensihavainnosta alkoikin heti esiintymisen runsain viikko, sillä viikolla nähtiin 11 niittysuota, parhaimpien päivien ollessa 4. ja 5.5. jolloin nähtiin yhteensä 7 yksilöä. Tämän jälkeen viikolla havaittiin 8, , ja

5 Kuva 6. Punajalkahaukkamäärien jakautuminen alueittain vuonna Fig 6. The numbers of Red-footed Falcons (Falco vespertinus) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in lintua sekä 4. ja 9.6. yhdet linnut. Havainnot painottuivat voimakkaasti Lounais-Suomeen (kuva 5), missä myös todettiin vuoden ainoa pesintä: Mietoinen c:f9 + 3pull., poikasista 2 rengastettiin (Pekka Alho). Tämän lisäksi yksi kesäaikainen: Kemiö Sjölax +3kvc:f p (Tuomas Lukkarinen). Syyshavaintoja tehtiin vain neljä: Iitti Radansuu c:f p (Kari Puumalainen), Värtsilä Uusikylä lkv p (Petri Hottola), 1.9. Liminka Hirvineva lkv, katosi W klo (Markus Keskitalo)ja 8.9. Pori Pietniemi lkv p (Juha Niemi). Punajalkahaukka (Falco vespertinus) (20) Punajalkahaukkoja nähtiin 20 yksilöä, mikä on jonkin verran alle keskiarvon. Vaellusvuosina määrä voi olla monikertainen varsinkin syksyisten nuorten lintujen osalta. Esiintyminen painottui voimakkaasti itäiseen Suomeen (kuva 6). Puolet linnuista nähtiin toukokuussa ja puolet elokuussa - syyskuun alussa, mitkä ovatkin lajin kannalta tavallistakin tavallisempia ajankohtia. Aikaistelijoita tai myöhästelijöitä ei havaittu eikä kesähavaintoja tehty. Kaikki havainnot: Helsinki Vuosaari adc:f NE (Turo Ketola, Petri Shemeikka), Helsinki Vanhankaupunginlahti 2kv9 NNE (Timo Janhonen, Jussi Järvinen), Tohmajärvi Vep- 26 sä +2kv9 p (Hannu Kivivuori, Tuomo Eronen), Lieksa Lampela 2kvc:f p (Jukka Heikkinen), Tohmajärvi Peijonniemenlahti +2kvc:f p (Petri Hottola ym.), Virolahti Hämeenkylä 2kvc:f p camping-alue (Sakari Tanttari, Seppo Grönlund ym.), Tohmajärvi Peijonniemenlahti adc:f9 p (Petri Hottola), Parikkala Siikalahti 2kvc:f p (Mikko Pöllänen), Kesälahti Särkivaara 9 N klo (Kari Lindblom, Harri Kontkanen, Petri Hottola), Tohmajärvi Peijonniemenlahti adc:f p (Hannu Kivivuori) sekä syyspuolelta Kristiinankaupunki Siipyy-Länsikylä adc:f SW (Veikko Forsberg), Karjaa Päsartträsket lkv p (Heikki Vasamies), Pori Halssi lkv p (video) (Pekka Eriksson ym.), Lirninka Hirvineva ad9 S klo (Petri Lampila), Pori Leveäkari lkv lähti W klo 9.50 (Pekka Eriksson), Rautjärvi Simpele Kivijärvi juv SSE (Jari Kontiokorpi), Värtsilä Uusikylä lkv p (Petri Hottola), 1.9. Joensuu Höytiäisen kanava lkv SE (Niklas Haxberg), 6.9. Seinäjoki Pajuluoma 1 SW (Kari Saarinen) ja 9.9. Saari Mikkolanniemi juv p/sw (Jari Kontiokorpi). Pikkuhuitti (Porzana parva) (10) Pikkuhuitti ei esiintymisellään ole yllätyksiä juuri tarjoillut. Lajia havaitaan vuosittain touko- kesäkuussa muutaman ja huippuvuoden 20 yksilön välillä. Havainnot ovat lähes poikkeuksetta ääntelevistä yksilöistä eteläisen Suomen kosteikoilla. Vuoden 2002 yksilömäärä kymmenen on selvästi pitkäaikaisen keskiar- Kuva 7. Avosettien yksilömäärät viikoittain ja alueittain vuonna Fig 7. Numbers of Pied Avocet (Recurvirostra avocetta) recorded in the seven-day periods and in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in L{) L{) ~ ~ ~ -0-0 r---: 0j ~ cci -0 C') -0 ei ~ N N cr, I.C) cci 0-i -0 ei ei N ~ cci N N N von yläpuolella. Lukua kuitenkin nostaa lajin pääpaikalla Parikkalan Siikalahdella havaitut lukuisat yksilöt: ajalla enimmillään 5 Ä (Janne Aalto, Hanna Aalto ym.), heinäkuulla mm c:f -Ä (Mika Ohtonen ym.) ja Ä (Janne Aalto). Lisäksi neljä havaintoa muualta: Pukkila Kantele 1 c:f -Ä (Arto Juvonen ym.), Varkaus Ruokojärvi 1 Ä (Osmo Huupponen, Harri ja Markus Miettinen), Vantaa Porvarinlahti 1 c:f -Ä vuorokauden vaihtuessa (Tapio Solonen) ja Hartola Pikku Leppälahti 1 c:f-ä (Marjo Kuisma, Reijo Ikonen ym.). A vosetti (Recurvirostra avosetta) (50) A vosetti kuului RK:n tarkastettaviin vuoteen 1993 saakka, mihin mennessä lajista tehtiin 155 havaintoa koskien 230 yksilöä. Tämän jälkeen useimmat alueelliset komiteat ovat tarkastaneet havainnot alueeltaan. Sen jälkeen, kun pikkurarien järjestelmällinen kerääminen aloitettiin vuonna 1999, on havaintoja tehty yhteensä 45 linnusta. Vuoden avosettia lienee uusi komea ennätys, sillä tiedossa olevista vuosista paras on ollut vuosi yksilöllään. Havainnot tehtiin Parikkalan kuutta ja Oulun yhtä lintua lukuun ottamatta rannikolla Kymenlaakson ja Merenkurkun välillä (kuva 7). Ennätysvuonna avosetteja nähtiin paitsi paljon, myös pitkällä aikavälillä. Ensimmäinen jo maaliskuun puolella: Kemiö Mainiemi 1 näkyi myös Perniöstä klo (Aimo Mäkinen, Timo Heiskari, Jorma Knaapi

6 Pikkuhorvinaisuudet 2002 ym.). Myös seuraava havainto on tavallista aikaisempi: Saltvik Haga 1 p (Pekka Alho, Tom Lindbom, Göran Andersson ym.). Tämän jälkeen lintuja nähtiin lähes viikoittain kesäkuun alkuun huipun ajoittuessa huhti-toukokuun vaihteeseen (kuva 7). Kaikki yli kolmen yksilön parvet: Parikkala Särkisalmi 5 p (Pauli Kantanen ym.), 2.5. Korppoo Jurmo 4 E klo (Jari Helstola) ja samat Dragsfjärd Vänö Ståra Buskär 4 SE (Lauri Nikkinen, Mikael Nordström), 2.5. Mustasaari Sundominlahti 6 kiert./m klo (Aleksis Hahn, Peter & Bengt Forslund) ja ilmeisesti samat Pori Yyterin lietteet a6 p (Tapani Lilja ym.), 9.5. Kirkkonummi Porkkala, kärki a4 E (Markku ja Biti Ojala, Tarmo Lehtilä, Pekka Lehto ym.) ja Ruotsinpyhtää Söderby 4 E klo 6.15 (Timo Böhme, Tuukka Kupiainen ym.). Lisäksi tehtiin kaksi harvinaista keskikesän havaintoa: Korppoo Jurmo 1 p (Mikael Wickman, Ville Vasko, Pekka Toola) ja Helsinki Santahamina ad p (Kari Soilevaara, Jukka Haapala, Pekka Niittylä ym.). Lampiviklo (Tringa stagnatilis) (32) Esiintyminen oli normaalia runsaampi. Yhteensä havaittiin 32 yksilöä ajalla Kuukausittaiset yksilömäärät jakautuivat seuraavasti: huhti- 5 yks., touko- 20, kesä- 8, heinä- 2, elo- 1 ja syyskuu 1. Linnut jakaantuivat aiempia vuosia tasaisemmin ympäri eteläistä Suomea (kuva 8). Perämeren pohjukasta on tullut muutamilta vakiopaikoilta havaintoja, niin myös vuonna Inarin havainto on lampiviklolle poikkeuksellisen pohjoinen. Närpiön syyshavainto on kaikkein myöhäisin havainto lajista. Pesimähavaintoja ei tehty, vaikka muutama yksilö oleskeli sopivalla pesimäpaikalla. Ensimmäiset nähtiin jo huhtikuun puolella: Pukkila Kantele 1 p (Mauri Leivo ym.) ja Jomala Torpfjärden 1 p (Göran Andersson, Björn Andersson, Henrik Lindholm ym.). Kaikkein aikaisin lampiviklo Suomessa on havaittu (Rissanen ym. 2001). Ohessa on lueteltu useammat kuin yhden linnun havainnot, pidempään samalla paikalla viihtyneet sekä kesä- ja syyshavainnot: Rantasalmi Vaahersalo 2 p (Mauri Löppönen, Risto Ruuska ym.), Siilinjärvi Raasio 2 p ( p) (Marko Kelo, Eelis Rissanen, Pertti Renvall ym.), Vuolijoki Otanmäen allas jp p (Alpo Parttimaa, Hannu Rönk- Kuva 8. Lampiviklot alueittain vuonna Fig 8. Numbers of Marsh Sandpiper (Tringa stagnatilis) recorded in the boundaries of local Birdlife member societies in Finland in kö, Pekka Helo ym.), Inari Kaamanen, Haapalahti 1 (Hannu Jännes ym.), Juupajoki Mäkikylä 1 p tulvalla (Aarne Ohtonen ym.), Mietoinen Mynälahti 1 (Pekka Alho ym.), 9.6. Närpiö Piolahti 2 p (Kari Korhonen, Harry Lillandt), Mietoinen Mynälahti 1 (eri lintu kuin ) (Pekka Alho ym.), Liminka Virkkula 1 p klo (Aappo Luukkonen, Tom Lindroos), Siikajoki Tauvo 1 p (Ville Suorsa, Kari Koivula, Juhani Karvonen), Oulu Toppila lkv hetken p (Juha Sjöholm, Minna Takala), Kotka Hovinsaari 1 p (Juha Metso ym.; monet; Rauno Sandberg) ja Närpiö Piolahti tp/juv p (Kari Korhonen). Pikkukajava (Rissa tridactyla) (42) Kajavia havaittiin suurinpiirtein saman verran kuin vuonna 2001, mutta vähemmän kuin vuosina 1999 (73) ja 2000 (64). Yksilömäärät jakaantuivat seitsemälle eri kuukaudelle helmi- 1 yks, huhti- 4, touko- 10, kesä- 1, loka- 14, marras- 7 ja joulukuu 1. Painopiste oli normaaliin tapaan kevätpuolella toukokuussa ja syksyllä loka-marraskuussa. Vanhoja lintuja havaittiin vuonna 2002 poikkeuksellisen vähän. Vanhat linnut noteerattiin Nokialla ja Pyhäjoella, molemmat keväältä. Normaalivuosinakin enemmistönä ovat olleet lkv ja 2kv-linnut. Muutaman paremman päivän ansiosta myös sisämaan summa v5-.,_~~./~' -,/,J l ~~; 'Z\ 7 {>_,,..,.,,,_),1,,.-. ' Kuva 9. Pikkukajavat alueittain vuonna Fig 9. Numbers of Kittiwakes (Rissa tridactyla) recordedin the boundaries af local Birdlife member societies in Spring and autumn records are separated by plus. syksyllä oli ihan kohtuullinen. Kuvassa 9 on esitetty yksilöiden jakautuminen alueittain. Erikoisimpina havaintoina lueteltu helmikuun, kesäkuun ja joulukuun havainnot sekä vanhojen lintujen havainnot ja suurimmat parvet keväältä ja syksyltä: Hanko lintuasema 2kv m (Aatu Vattulainen ym.), Helsinki Lauttasaari 2 2kv (1 a) E (Jukka Salokangas ym.), 6.4. Nokia Pappilanselkä ad tp p (Jouni Riihimäki ym.), 9.5. Kristiinankaupunki Siipyyn torni & Ljusg 3 2kv m (3a) (Kari Korhonen, Veikko Forsberg, Risto Suksi), 9.5. Kristiinankaupunki Trutklobbarna 2 2kv m (samoja kuin ed.) (2a) (Pekka Saikko. Kari Eischer, Markku Rantala), Pyhäjoki Elävisluoto ad N klo (Heikki Tuohimaa), Virolahti Harvajanniemi 2 2kvWklo5.15 (Eero Hietanen, Tero Ilomäki, Jorma Kirjanen ym.), 7.6. Kristiinankaupunki Siipyyn torni 2kv m (Risto Suksi), Lappeenranta Luukkaansalmi 10 juv WSW klo (Matti Vanhapelto ), Asikkala Pulkkilanhaiju 7 lkv (la) m, Viinasaari (Pekka Saikko)ja Imatra Vuoksijuv S (Juho & Jukka Könönen). Riuttatiira (Sterna sandvicensis) (14) ja Riutta-/Hietatiira Sterna sandvicensislnilotica (2) Esiintyminen oli hyvin tavanomainen. Havainnot painottuivat tyypillisesti heinäkuulle. Suurin osa havaittiin Suo- 27

7 Kuva 10. Tunturipöllön esiintyminen kuukausittain ja alueittain vuonna Fig 10. The monthly and the local numbers af Snowy Owls (Bubo scandiacus) in Finland in V VII IX XI Kuukausi / Month Harjalintu on pihojen ja puistojen kummajainen. Markus Varesvuo - 28 Hoopoe menlahdella ja lounaisrannikolla. Kolme havaintoa oli Selkämeren puolelta, joista kaksi Porista ja pohjoisimmat yksilöt Kristiinankaupungista. Kaikki havainnot: Hanko Vedagrundet 1 p (Pekka Wallin), Virolahti Hurppu 1 SW klo (Martti Raekunnas), 4.6. Lemland Lågskär 2 SW (Hannu Kormano, Paavo Liimatta), Pori Yyteri lietteet 2 +2kv jp p lähti S klo (Petri Rissanen), Korppoo Jurmo ad (Mikael Wickman, Ville Vasko), Pori Tahkoluoto +2kv NNE klo 6.55 (Esa Partanen), Hanko Lintuasema ad SW (Vesa Oksanen), Hanko Vedagrundet 2 ad p, tulivat idästä jalaskeutuivat (Ahti ja Elisa Vapaavuori, Seppo Sällylä), Korppoo Jurmo ad (Lauri Nikkinen) ja 1.8. Kristiinankaupunki Trutklobbarna ad + juv (Kari Korhonen, Veikko Forsberg). Tämän lisäksi lajiparista riutta/hietatiira tehtiin kaksi havaintoa: 1.5. Pyhtää Ristisaari 1 m (Petteri Tolvanen ym.) ja Virolahti Kauholma 1 SE klo 7.10 (Olli Sassi ym.). Pikkuruokki (Alle alle) (11) Pikkuruokkeja oli liikkeellä normaali määrä. Keväältä oli vain yksi havainto, muut nähtiin tyypillisesti marrasjoulukuussa. Pikkuruokit löydetään usein huonokuntoisina, mutta vuonna 2002 vain Kittilän lintu oli hetken hoidossa ja sekin pystyttiin vapauttamaan jo seuraavana päivänä sulaan. Havaintojen jakautuminen rannikkoalueille ja Lappiin on myös hyvin tyypillistä. Miellyttäviä poikkeuksia sääntöön olivat katsausvuonna Tampereen ja Asikkalan linnut. Kaikki havainnot: Kristiinankaupunki Siipyyn torni 1 SW /p (Esa Partanen, Petteri Mäkelä), Uusikaupunki Sorvakonniemi 1 (Kari Jalava, Jukka-Pekka Virtanen), Tampere Näsiselkä Aspinniemi - Lielahti juv/tp p (Markku Kangasniemi, Jukka Könönen ym.), Kristiinankaupunki Skata tp/juv (ilmeisesti p jo ) (Harry Lillandt, Kari Korhonen ym.), Kittilä Pitkäkumpu 1 hoitoon, reng, vap Pellon Sirkkakoskeen (Jorma Halonen, Aarne Ylitalo), Asikkala Pulkkilanharju 1 N, Viinasaari (Pekka Saikko), Rovaniemi Suutarinkorva 1 p klo (Markku Heinonen), Pori Tahkoluoto juv/tp p (Jan Eerala, Sami Luoma ym.), Pori kallo juv/tp p (Jukka Nuotio, Jaakko Esama), Kristiinankaupun-

8 Valtakunnallinen linnustanseuranta ki Siipyy 1 p (Veikko Forsberg ym.) ja Pori Tahkoluoto juv/tp N klo (Hannu Huhtinen, Jari Helstola). Tunturipöllö (Bubo scandiacus) (39) Esiintyminen oli aika normaali. Havaintoja tehtiin läpi vuoden, ainoastaan elokuulta ja syyskuulta ei ilmoitettu yhtään (kuva 10). Havainnot painottuivat selvästi Lappiin (kuva 10). Vuoden lopussa tehtiin havaintoja myös länsirannikolla ja Suomenselällä. Pesintöjä ei todettu, vaikka Utsjoen ja Inarin alueella tavattiin usealla paikalla koiras ja naaras yhdessä (Petteri Polojärvi). Suomenselällä laji tuntuu talvehtivan säännöllisesti Lapua Alajoki juvo" + juv9 (Jorma Jänikselä ym.) ja vastaavasti loppuvuodesta Lapua Alajoki 4 juv99 + ado" + 2 fl (Teppo Valle ym.). Eteläisin havaittiin Pyhäranta Rihtniemi juv p (Timo Trogen). Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) (45) Kunkkujen määrä on vaihdellut viime vuosina melkoisesti. Lämpötilaltaan leudot ja tasaiset talvet ovat nostaneet lajin kantaa Suomessa ja yksilömäärä onkin ollut vuosina (yksilömäärät 13, 42, 97) ollut nousussa. 90-luvulla laji oli nykyistä harvinaisempi. Vuonna 2002 palattiin määrissä hiukan taaksepäin. Havaintoja tehtiin tasaisesti läpi vuoden (kuva 11 ). Alkuvuonna kuningaskalastajia havaittiin vähemmän kuin vuoden loppupuoliskolla. Havainnot painottuivat rannikolle, mutta sisämaahankin lintuja riitti (kuva 11). Pohjoisin havainto tehtiin Hailuodossa. Ilahduttavaa olivat Ylistaron ja Ulvilan pesinnät, joista Ylistaron linnut pesivät peräti kolme kertaa. Lisäksi Värtsilässä havaittiin kahdella paikalla yksilöitä läpi kesän potentiaalisella pesimäjoella. Alkuvuodesta havaittiin kaksi talvehtijaa: 8.1. Iitti Säyhtee 1 p Arrajoki (Kari Puumalainen) ja Lohja Osuniemenlahti 1 p (Frans Silvenius ym.). Pesinnät todettiin kahdella paikalla Ylistaro Kyrönjoki, Pakka o"9 pesi 3 kertaa, myös nuoria lintuja nähtiin (Benjam Pöntinen) ja Ulvila P1iitu 3 p, onnistunut pesintä, kesällä (Pertti Kalinainen ym.). Tämän lisäksi mahdollisella pesimäpaikalla: Värtsilä Sääperi - Uusikylä 1 p Jänisjoki (Hannu Kivivuori, I. Savolainen) ja Värtsilä Jänisjoki Patsolankoski 1 p ( p) (Hannu Kivivuori, P. Kivivuori, H. Tikka ym.). Lisäksi seuraavia kesä-heinäkuu!- Kuva 11. Kuningaskalastajan yksilömäärät kuukausittain ja alueittain vuonna Fig 11. The monthly and the local numbers af Common Kingfishers (Alcedo atthis) in Finland in V VII IX XI Kuukausi / Month ta: 1.6. Nakkila Ruskilankoski 1 kesällä, asumaton pesäkolo (ilm. Petteri Kalinainen), Maaninka Ruokovirta 1 E (Petteri Mustakallio), 5.7. Ulvila Liikistö lkv (Outi Jalkanen), Harjavalta voimalaitos 1 p (Veikko Lindqvist), Ulvila Ranta vainio 1 p (J. Pulakka, E. Nukala), Nakkila Kistu 1 p (Mika Ilari Koskinen), Nakkila Arantila 1 kuollut (A. Yli-Rantala) ja Eura Mannilanlahti 1 p (Heikki Nurmi). Pohjoisin yksilö havaittiin Hailuoto Marjaniemi 1 hetken p (Pekka Suorsa, Olli Suorsa). Mehiläissyöjä (Merops apiaster) (1) Laji oli lähes kateissa. Vuonna 2002 havaittiin vain yksi lintu Sodankylä kk, lentokenttä ad p (Pekka Paarman, Raija Paarman). Viime vuosina on normaalisti havaittu kymmenisen yksilöä vuosittain. Sininärhi (Coracias garrulus) (0) Sininärhestä ei tehty katsausvuonna yhtään havaintoa. Havainnot ovat viime vuosina olleet muutenkin vähissä. Keskimäärin on nähty 1-2 yksilöä vuodessa. Harjalintu (Upupa epops) (42) Harjalinnun esiintyminen jatkuu vuodesta toiseen hyvin tasaisena. Havainnot jakautuivat aikavälille , siten että kesäajalta ei ollut yhtään havaintoa. Kuukausittain nähtiin seuraavasti huhti- 10 yks., touko- 10, elo- 2, syys- 7, loka- 12 ja marraskuu 2. Keväisiä lintuja oli tällä kertaa normaalia enemmän. Yleensä havaintojen painopiste on ollut selvästi syksyllä. Keväiset havainnot painottuivat vuonna 2002 Lounais-Suomeen. Syksyinen lii- kehtiminen ulottui normaaliin tapaan aina Pohjois-Suomeen saakka. Kuvassa 12 on esitetty yksilöiden jakautuminen alueittain. Ensimmäiset havaittiin Porvoo Kroksnäs 1 p (L. Blomqvist) sekä Elimäki Palokorpi 1 p Pärnäjokivarsi (0. Ojala) ja Kristiinankaupunki Lapväärtti 1 p (Jaakko Rintala). Kevään viimeiset Kuopio Vaajasalo 1 p (Taina Hallman) ja Pohja Rånäs 1 p (Pertti virta, R. Morberg ym.). Syksyn ensimmäiset elokuulta Nokia keskusta 1 p (Timo Koskela, ilm. Rainer Mäkelä) ja Kolari Pirttivaara 1 p (Reijo Koivuniemi). Syksyn viimeiset loka-marraskuulta Vaasa Suvilahti I p (Juha & Timo Lahti, Aarne Lahti, Mikko Hurme ym.) ja Vehmaa Lahdinko 1 NW klo 9.30 (R. Vaijonen/ Mika-Petri Harju). Isokirvinen (Anthus richardi)) (14) Syksy 2002 oli siperialaisille varpuslinnuille selvästi keskimääräistä heikompi. Suotuisien säiden puuttuminen näkyi myös isokirvisen yhteismäärässä, vain 14 yksilöä hyväksyttiin paikallisten alueharvinaisuuskomiteoiden toimesta siten, että havainnot ehtivät tähän katsaukseen (v nähtiin 40 yks., v yks. ja v yks.). Kahden vuoden tauon jälkeen tehtiin vuonna 2002 ilahduttavasti yksi keväthavainto, loput nähtiin syksyllä. Syyshavainnot jakaantuivat melko tasaisesti syyskuulle (7 yks.) ja lokakuulle (7 yks.). Kevään ainoa: Kotka Hovinsaari 1 p (Reijo Kosonen ym.) Hailuoto Tömppä 1 laskeutui p klo (Aappo Luukkonen), Siun- 29

9 Valtakunnallinen linnustanseuranta tio Myrans 1 p lajipari ric/god (Andreas Uppstu, Tommi Laurinsalo ym.), Hanko Täktom 1 p lajipari ric/god (Hannu Huhtinen, Pekka Laaksonen, Rasmus Mäki), Kuopio Silmäsuo 1 p (Eelis Rissanen, Heikki Kotilainen, Pertti Renvall), Kalajoki Letto 1 p (Seppo Pudas, Marja Maarala), Karkkila Pyhäjärvi lkv hetken p (Kalle ja Kari Virta, Paavo Koli, Jorma Lax ym.), Pori Fleiviiki I p (Jussi Mäkinen, Sami Luoma), Oulu Taskila 1 m klo (William Velmala, Rasmus Mäki, Liinu Nurmi), Hanko Lintuasema 1 SW/SE lajipari ric/god (Aleksi Lehikoinen, AatuVattulainen), Espoo Suomenoja lkv p (Pekka Komi, Markku ja Biti Ojala), Espoo Laajalahti 1 W lajipari ric/god (Antti Mikala, Esko Pasanen, Roland Vosa), Helsinki Vuosaari I p lajipari ric/god (Andreas Uppstu, Tommi Laurinsalo) ja Mustasaari Västra Norrskär 1 p/s (Aarne Lahti). Lisäksi yksi havainto isokokoisesta kirvisestä (Anthus campestris/ richardi/godlewskii): Kristiinankaupunki Siipyy 1 m (Leo Wallinmaa). Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) (22) Erittäin hyvä vuosi jälleen sitruunavästäräkille. Kaikkiaan lajista tehtiin 15 havaintoa 22 yksilöstä, joista 17 näh- Kuva 12. Harjalintujen kevät ja syyskaudella havaitut yksilämäärät Suomessa 2002 yhdistyksittäin. Fig 12. Numbers of Hoopoes (Upupa epops) recorded in Finland in 2002 during spring and autumn. 30 tiin kevätkaudella ja 5 syksyllä. Vertailuna mainittakoon, että ennätyksellisenä vuonna 1998 maassamme havaittiin 35 sitruunavästäräkkiä. Laji pesi katsausvuonna todetusti vasta viidettä kertaa onnistuneesti, kun Helsingin Vanhankaupunginlahdelta löydetystä pesästä rengastettiin kuusi poikasta. Lisäksi laji yritti sekapesintää keltavästäräkin kanssa Värtsilän Sääperissä ja Helsingin Santahaminassa. Kaikki havainnot: Helsinki Vanhankaupunginlahti et9 + 6 pull r (Markku Mikkola-Roos ym.) Pietarsaari Västra Ådön 1 m (Tom Backlund), Joutseno Suokumaanjärvi 2kvet p (Karri Kuitunen, Antti Supponen ym.), Värtsilä Sääperi adet p (Hannu Kivivuori, Petri Hottola, Heikki Pönkkä ym.), 5.5. Ylämaa Väkevänjärvi ad9 p (Vesa Väkevä), 9.5. Hanko lintuasema 9 hetken p, lähti SW (Aleksi Lehikoinen, Kari Soilevaara, Petro Pynnönen ym.), Pori Leveäkari et p (Jaakko Esama, Esa Partanen ym.), Jomala Torpfjärden adet p klo (Göran Andersson, Bror Johansson, Yngve Jansson ym.), Helsinki Santahamina 9, joka rakensi pesän ilm. keltavästäräkkikoiraan kanssa (Markku Mikkola Roos, Antti Below, Leena Eerola ym.), Mustasaari Östra Norrskär et p (Aarne Lahti, Mauri Jalonen, Jouni Kannonlahti). Syksyltä viisi havaintoa: Helsinki Vanhankaupunginlahti 9-puk, ei pesivää kantaa (Pekka Komi), Tampere Tarastenjärvi lkv p (Andreas Uppstu, Mars Muusse, Visa J. Rauste ym.), Maaninka Lapinjärvi lkv p (Eelis Rissanen), Vaasa Öjskatan lkv p (Sami Tuomela, Aarne Lahti, Kari Kuokkanen ym.) sekä Pori Vähärauma lkv p (Esa Partanen, Juha Niemi ym.). Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) (27) Viime vuosien valossa varsin keskinkertainen vuosi virtavästäräkille: 15 havaintoa 27 yksilöstä. Onnistunut pesintä todettiin Utsjoella sekä jo toista vuotta peräkkäin Hämeenkyrön Kyröskoskella, joissa molemmissa rengastettiin viiden poikasen pesueet. Lisäksi yksinäiset reviiriä pitäneet koiraat värittivät maisemaa useilla eri paikoilla. Lajille tyypillinen vuosittainen vaihtelu tuntuu tasaantuneen. Kun vuonna 1999 laji havaittiin vain neljällä paikalla (4 hav. / 6 yks.), ovat viime vuodet olleet selvästi parempia (v /42 ja V /34). Kevätmuutolta vain yksi selkeä havainto: Hanko lintuasema et hetken p, lähti E (Petro Pynnönen, Kari Soilevaara, Aatu Vattulainen). Seuraavat havainnot koskivat jo sopivassa pesimäbiotoopissa tai reviirillä viihtyneitä lintuja: Kajaani Koivukoski et p (Hannu Rönkkö, Alpo Parttimaa, Jouni Ruuskanen), 3.6. Jämsänkoski Patalankoski et Ä (Keijo Vesanen), Kolari Varkaankuru et p (Tuula Granroth ym.), Utsjoki et9 + 5 pull, poikaset rengastettiin (Heikki Haveri), Kuusamo Juuma 9 (Markus Keskitalo, Jani Ceder, Pasi Pirinen), Kolari Varkaankuru 9 (Veikko Lindqvist, Heikki Saarnia), Muonio Kero-oja et p (Pekka Hietaniemi), Hämeenkyrö Kyröskoski et9 + 5 pull reng, naaras kontrolloitu edellisvuodelta (Tommi Laurinsalo, Esko Pasanen ym.), Kuhmoinen Kotakoski p (Keijo Vesanen, Timo Hurme). Syysmuutolta viisi havaintoa: Nurmo Hirvijärven allas juv (Ari Viita), 2.9. Kirkkonummi Sunds 1 N (Pekka Komi), Nokia Siuronkoski 9-puk p (Rainer Mäkelä ym.) ja Lempäälä Herralankoski - Kuokkalankoski 9-puk p (Asko Rikkonen, Kimmo Rikkonen). Lisäksi Kuusamon Juumassa nähtiin puk lintu, havainto liittynee paikalla tapahtuneeseen pesintäyritykseen (josta ark:lle dokumentoitiin vain em. naaras). Mustapäätasku (Saxicola torquatus) (1) Alueharvinaisuuskomiteoiden käsiteltäväksi toimitettiin vuodelta 2002 ainoastaan yksi havainto maurus-alalajista, joten edellisvuoden havaintomäärästä jäätiin kuudesosaan. Lisäksi RK hyväksyi kaksi havaintoa läntiseen alalajiin rubicola/hibernans kuuluneista linnuista, joten vuosi 2002 oli kokonaisuudessaan heikko tälle lajille. Ainoa havainto: Lappeenranta Saarensuu et p maurus (Seppo Löfgren). Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus) (3) Kun syksyllä 1999 nähtiin 85, syksyllä yksilöä ja syksyllä yksilöä, romahdettiin katsausvuonna 3 yksilöön. Aivan yhtä kateissa laji ei ollut muualla Länsi-Euroopassa, joten Suomen kaakkois- ja itäpuolella lajin päämuuttoaikana vallineet sääolosuhteet eivät ilmeisestikään suosineet tämän ilmavirtauksille herkän lajin kulkeutumista maisemiimme syksyllä Kaikki havainnot: Kirkkonummi Söderskär 1 Ä syyslaulua (Asko

10 Rokala, Jyri Heino), Korppoo Jurmo 1 r (Osmo Kivivuori) ja Yläne Vaskijärvi Valaistenmaa 1 p klo (Erkki Kallio). Taigauunilintu ( Phylloscopus inornatus) (7) Selvästi kolmea edellisvuotta heikompi esiintymiskuva, ja vuonna 2002 lajin kohdalla voidaan puhua jo romahduksesta kuten hippiäisuunilinnunkin kohdalla. Syksyn 2002 sääolosuhteet eivät todellakaan suosineet pieniä vihreitä, mikä näkyi satunnaisina havaintoina pitkähköllä aikavälillä ( ) eri puolelta Suomea. Merkillepantavaa oli kahden yksilön löytyminen Kanta-Hämeestä, jossa laji on havaittu aiemmin vain kerran. Kaikki havainnot: Oulunsalo Kotaniemi 1 p klo (Harri Taavetti, Markku Hukkanen), Merikarvia Fidiholma 1 p (Juha Sjöholm), Helsinki Länsi-Pasila 1 p (Jari Laitasalo ), Lemland Lågskär lkv r (Tuomo Jaakkonen), Hattula Anomaa lkv r (Juhani Lokki), Korppoo Jurmo 1 p (Jyrki Normaja, Pasi Laaksonen, Tarmo Nurmi ym.) ja Hämeenlinna Ahvenisto 1 p klo (Juha Wallin). Mustaotsalepinkäinen (Lanius minor) (7) Hieman edellisvuotta parempi vuosi seitsemällä yksilöllä. Vuosien aikana on havaittu keskimäärin n. 8 yksilöä/vuosi. Havaintojen vuodenaikainen jakauma oli melko tyypillinen, ehkä hieman keskimääräistä enemmän syyspainotteinen: yksi keväältä, kolme keskikesältä ja kaksi syksyltä. Jo kolmas vuosi peräkkäin, jolloin Suomessa nähtiin nuoria lintuja. Vasta kolmatta kertaa laji havaittiin lokakuun puolella, muuten syksyinen lintuasemahavainto nuoresta yksilöstä on lajissaan ainutlaatuinen. Kaikki havainnot: Nokia Alasenlahti 1 p (Rainer Mäkelä ym.), Mustasaari Klobbskat 1 p (Joel Karvonen, Kari Kuokkanen, Aarne Lahti ym.), Helsinki Viikki ad p (Juha Kärkkäinen), Kristiinankaupunki Skaftung 1 p (Kari Korhonen ym.), 7.8. Pori Kyläsaari Launainen 1 p (Pekka Eriksson, Juha Niemi, Tapani Lilja), Saarijärvi Lauta järvi 1 kv p (Tuomas Väyrynen, Hannu Tammelin ym.), Kokkola Tankar lkv p (Harri Hongell). Keltahemppo (Serinus serinus) (4) Katsausvuosi oli keltahempolle kolmea edellisvuotta Uolloin havaittiin Keltahemppo on edelleen melko harvinainen vierailija Suomessa. Tomi Muukkonen European Serin v yksilöä ja v yksilöä) heikompi. Havainnot keskittyivät jälleen kevätkauteen, ja ajalla nähtiin kolme neljästä vuoden aikana havaitusta yksilöstä. Syyskausi yhtä heikko kuin edellisvuonna, ainoastaan yksi havainto. Kaikki havainnot: 1.5. Värtsilä Uusikylä 1 W/p (Petri Hottola), 4.5. Hanko lintuasema 1 SW /NE (Kari Soilevaara, Aatu V attulainen, Jonne von Hertzen ym.), Kirkkonummi Rönnskär 1 NE/S (Rainer Nordlund) ja Helsinki Suomenlinna 1 p (Janne Koskinen, Timo Janhonen). Kultasirkku (Emberiza aureola) (9) Kultasirkkuja nähtiin hieman kahta edellisvuotta enemmän, yhteensä yhdeksän yksilöä. Kesän viimeistä havaintoa lukuunottamatta linnut tavattiin reviireillä. Siikajoella havaittiin ilmeinen pesivä pari. Ensi kertaa vuosiin laji havaittiin Kymenlaaksossa. Myös Porissa vanhojen pesimäpaikkojen lähellä pitkän tauon jälkeen tehdyt keskikesän havainnot ovat huomionarvoiset. Kaikki havainnot: 7.6. Kotka Hovinsaari 2kvo' Ä (Klaus Laine ym.), Liminka Virkkula 1 Ä p (Reijo Kylmänen, Martti Eskelinen ym.), Joensuu Iiksenvaara ado' Ä (Hani Kontkanen, Kari Lindblom ym.), Kesälahti Villala Ketolanlahti 1 Ä klo (Petri Hottola), Pori Yyteri lietteet 1 p klo 6.15 lähti W (Pekka Eriksson, Asko Lammi), Siikajoki o'9 p (Ville Suorsa, Kari Koivula), Pori Kaarluoto ado' Ä p (Olli-Pekka Liinalaakso) ja Joensuu Noljakka Aavaranta 1 W klo 7.50 (Pentti Zetterberg). Lisäyksiä Vuodelta 2000 saimme täydennyksiä Satakunnasta. Ohessa täydennykset lajeittain. Toivottavaa olisi, että saisimme täydennyksiä jatkossakin. Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) Lyhytnokkahanhista lähetettiin lisähavaintoja Satakunnan alueelta. Enimmäkseen kyseessä oli yhden linnun esiintymispaikkoja. Paras kerääntymä Eurajoki Lavila - Auvi yht. 5 p (Tapani ja Markku Santamaa, Timo Trogen, Juha Sjöholm ym.). Vuoden 31

11 ensimmäiset linnut havaittiin Lap Saarnijärvi 2 p (Juha Wallin, Timo Trogen) (katsauksessa 29.3.). Lisähavaintojen perusteella Satakunnan yksilömäärä tulkitaan 35:ksi, kun katsauksessa oli ilmoitettu vain 12. Valtakunnallinen yksilömäärä arvio säilyy hiukan yli 300 yksilössä näistä lisähavainnoista huolimatta (Rissanen ym. 2002). Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) Lisähavaintoja ilmoitettiin kuudesta yksilöstä Satakunnasta. Alueen yksilömäärä nousee nyt neljästä kymmeneen. Valtakunnallinen kokonaismäärä nousee myös 59:stä 65 :een, joka on varsin suuri määrä ja lisää havaintojen painopistettä länsirannikolle (Rissanen ym. 2002). Maaliskuulta yksi hyvä päivä Tahkoluoto 3 +2kv d' m (Juha Sjöholm, Pentti Kuusela). Muutkin lisähavainnot olivat keväältä. Tunturipöllö (Bubo scandiacus) Satakunnasta tuli lisää kaksi yksilöäja alueen yksilömääräksi tulkitaan nyt 14. Yksilöt jakautuvat kevät- ja syksy kauteen Vuosi 2000 oli lajin kannalta erinomainen vuosi ja edellisvuoden vaelluksen jäljiltä lintuja nähtiin ympäri Suomea (Rissanen ym. 2002). Kiitokset Pikkurariryhmä kiittää seuraavia henkilöitä, jotka ansiokkaasti keräsivät havaintoja omilla alueillaan: Pirkka Aalto, Göran Andersson, Kalle Haapala, Jukka Hintikka, Kari Korhonen, Pertti Kuhno, Karri Kuitunen, Sampo Kunttu, Pekka Kyllönen, Aleksi Lehikoinen, Jan Nyman, Harri Okkonen, Marko Pohjoismäki, Mikko Pöyhönen, Martti Raekunnas, Kalle Rainio, Esko Rajala, Pentti Rauhala, Hannu Rönkkö, Joni Sundström, Jani Vastamäki, Satu Vuorio ja Pentti Zetterberg. Lisäksi kiitämme Jukka Haapalaa rengastettujen pikkuharvinaisuushavaintojen ilmoittamisesta. Erityisesti haluamme vielä kiittää havaintoteknisestä puolesta vastannutta Tapio Tohmoa, jonka panos katsauksen syntymiseen oli jälleen kerran korvaamaton. Summory: Minor rorities in Finland in 2002 This paper considers the minor rarities recorded in Finland during year species are included; the figure in parentheses after each scientific name summarises the total number of individuals recorded in year All the records are listed whenever twenty or less records occurred and data on more numerous species distributions are presented as pictures and tables. The only Snow Goose (Anser caerulescens) reported includes a possibility of a hybrid. The number of the Snow Goose seen in Finland in this millennium does not reflect the species' success on the natural breeding grounds (see Ankney 1996). The best total ever of the Barheaded Geese (Anser indicus) is due to a flock of 19 birds in Kemijärvi, Lappland. No Redbreasted Goose (Branta ruficollis) were seen in the previous null-year was in Ruddy Shelduck (Tadorna ferruginea) were seen in quite many places in the west coast, however, only two individuals were involved which is far less than in previous years. Exceptionally many of the White-billed Divers (Gavia adamsii) seen in 2002 were in early spring (11 individuals between Mars-April) and in the late autumn (7 in November). The Great Egret (Egretta alba) had the poorest year in two decades with only two birds recorded. The Black Stork (Ciconia nigra) had fabulous year, the records include a flock of six juvenile birds. Records of the Montagu' s Harrier ( Circus pygargus) include only one breeding with three fledglings produced. The Pied A vocet (Recurvirostra avocetta) had highest total ever. Records cover unusually long period from the end of Mars to the mid-july. Marsh Sandpiper (Tringa stagnatilis) occurred in good numbers and latest ever bird was seen in autumn. No influx of Snowy Owl (Nyctea scandiaca) occurred and the most records were made in Lappland. Two confirmed nesting pairs of Common Kingfisher (Alcedo atthis) were recorded in year 2002, one of which bred even three times. Only one European Bee-eater (Merops apiaster) was recorded - that in Lappland. No Eurasian Rollers ( Coracias garrulus) were seen in year One Richard's Pipit (Anthus Richardi) was seen exceptionally in spring, otherwise this species had a poor year. A pair of Citrine Wagtail (Motacilla citreola) bred succesfully (6 nestlings ringed) and two males were breeding with a female Yellow Wagtail (Motacilla flava). Many Grey Wagtail (Motacilla cinerea) were föund singing in Lappish springs, a breeding was confirmed at ]east in two spots (five last year), both pairs produced five chicks. Only one Eastern Stonechat (Saxicola torquata maums) was seen - one sixth of the previous year's number! The autumn för the "little greens", both Pallas Leaf Warbler (Phylloscopus proregulus) and Yellow-browed Warbler (Plzylloscopus inornatus), must be considered a crash really, that is due to the very unfavourable weather conditions in critical time period for the occurring of those species. Late autumn records of Lesser Grey Shrike (Lcmius minor) seem to turn to an annual phenomenon; species was recorded in October already för the third time in this millennium. Yellow-breasted Bunting (Emberiza aureola) occurred in slightly better numbers than in two previous years, but still regrettably few was present. Of species not alredy mentioned in this summary, following had somewhat poor year in 2002: subspecies hrota of Brent Goose (Branta bemicla hrota), Red-föoted Falcon (Falco vespertinus) and European serin (Serinus serinus). J<irjollisuus Ankney, C. D An embarrassment of riches: too many geese. J. Wildl. Manage. 60: Birdlife Suomi 2004: Julkaistuja RK-katsauksia Keskitalo, M., Laukkanen, S., Ohtonen, M. & Rissanen, E. 2001: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna Linnut-vuosiki1ja 2001: Luoto, H., Aalto, T., Lindholm, A., Numminen, T. & Rauste, V. 2003: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2002 harvinaisuushavainnot Linnut-vuosikirja 2003: Rissanen, E., Keskitalo, M., Laukkanen, S. & Ohtonen, M. 2002: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna Linnut-vuosiki1ja 2002: Rissanen, E., Keskitalo, M., Laukkanen, S. & Ohtonen, M. 2003: Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna Linnut-vuosikirja 2003: Solonen, T: 1985: Suomen linnusto. - SLY:n Lintutieto Oy, Helsinki. Kirjoittajien osoitteet / Authors' addresses Markus Keskitalo Kelotie 37A FIN OULU markus.keskitalo@pp.inet.fi Sampo Laukkanen Vuorimiehenkatu 29 B 15 FIN HELSINKI sampo@tarsiger.com Mika Ohtonen Itälahdenkatu 1 B 23 FIN HELSINKI mika.ohtonen@fi.pwcglobal.com Eelis Rissanen Urkurintie 3 C 4 FIN SIILINJÄRVI elmeri.rissanen@dnainternet.net 32