PÄÄTÖS Nro 38/2012/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 38/2012/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT Ahti ja Kirsti Mujunen ASIA Kiinteistön Kainalo rannan edustalle Pielisen Koveronselän Kolmassaaressa rakennetun maapenkereen pysyttäminen, Juuka HAKEMUS Ahti ja Kirsti Mujunen ovat aluehallintovirastoon saapuneella, ja täydentämällään hakemuksella pyytäneet lupaa omistamansa, Juuan kunnan Paalasmaan kylässä sijaitsevan kiinteistön Kainalo RN:o 7:51 rantaan ruoppausmassoista rakennetun penkereen pysyttämiseen. Hakijat ovat ilmoittaneet ostaneensa tontin syksyllä Rannan virkistyskäyttöä on rajoittanut, että vedenkorkeus on ollut alhainen ja ranta matala. Lisäksi järven pohja on savea, joka samentaa veden, kun siinä liikutaan. Soutuveneen käyttökin on melkein mahdotonta. Sen jälkeen kun hakijat olivat vuonna 2009 aloittaneet saunamökin rakentamisen, tulivat rannan virkistyskäyttö ja maisema-arvo tärkeämmiksi. Lisäksi maa-aineksia tarvittiin korjaamaan tontin epätasaisuuksia ja tukemaan rakennuksen edustalle tehtyä laatoitusta. Hakijat ruoppauttivat rannan edustan vesialuetta. Ruoppausmassat läjitettiin alueelle, jolla ei ainakaan vuoden 2002 jälkeen ole ollut vettä. Vesialueen omistavalla Paalasmaan Osakaskunnalla ei ole vaatimuksia penkereen suhteen. Myöskään tilan Kainalo naapuritilojen omistajilla ei ollut vaatimuksia. Pohjoisenpuoleisen naapuritilan omistaja on sittemmin vaihtunut eikä uuden omistajan kanta ole tiedossa. Jos lupa penkereen pysyttämiseen myönnetään, hakijat tulevat laittamaan sen mahdollisimman luonnonmukaiseksi istutuksilla ja kivillä. Pengertä on jo maisemoitu luonnonkivellä. Penger soveltuu maisemaan jo nyt ja vuosien kuluessa tilanne paranee, kun istutukset kasvavat. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Hakemukseen on liitetty Paalasmaan Osakaskunnan puheenjohtajan päivätty ilmoitus, jonka mukaan osakaskunnalla ei ole korjaus- eikä korvausvaatimuksia kysymyksessä olevan maapenkereen suhteen. 2 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa. Penger ulottuu vesialueelle tilan pohjoisrajan kohdalla noin 12 metriä ja etelämpänä hieman vähemmän. Penger on rannan suunnassa noin 13 metrin levyinen. Penkereen harja oli ELY-keskuksen tarkastuksen aikaan yli kaksi metriä esimerkiksi penkereen pohjoispuolella olevan yhteisen vesialueen pinnan yläpuolella. Hakemuksen liitteenä olevan työpiirustuksen mukaan täyttökerroksen paksuus olisi kuitenkin suurimmillaankin vain mm. Tarkastuksen aikaan Pielisen korkeus oli N ,85 m ja vesi ulottui penkereen reunaan. ELY-keskus ei pidä hyväksyttävänä, että loma-asunnon edustan vesialuetta täytetään maa-aineksella ilman erityisen hyödyllistä tarkoitusta. Kyse vaikuttaa olevan pelkästään tontin laajentamisesta vesialueelle. Pengerrys ei vaikuta välttämättömältä tilan käytön kannalta, mutta siitä aiheutuu haittaa luonnon kauneudelle ja yleiselle ympäristön viihtyisyydelle. Penger loukkaa sanottavasti yleistä etua muuttamalla luonnollista vesimaisemaa. Yleiselle edulle koituva menetys on suurempi kuin yksityiselle edulle saatava hyöty. Edellytyksiä luvan myöntämiselle ei ole. 2. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ETOK-vastuualue, kalatalouspalvelut on ilmoittanut, että luvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Penger ulottuu vedenkorkeustilanteesta riippuen vain osaltaan vesialueelle. Kalataloudelliset haittavaikutukset jäävät vähäisiksi, kun kyseessä on virkistyskäyttöön rakennettu ranta-alue. 3. Pia ja Jari Kallonen omistavat kiinteistön , joka on kiinteistön Kainalo pohjoisen puoleinen rajanaapuri. He ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat ostaneet tilan , jota ennen he olivat käyneet sitä katsomassa Silloin paikalla oli kasa ruoppausjätettä. He olivat olettaneet, että ruoppausjäte kuljetetaan pois, mutta keväällä 2011 kasa oli kasvanut. Penkereestä aiheutuu maisemahaittaa. Se myös huonontaa veden laatua muistuttajien rannan edustalla ja alentaa kiinteistön rahallista sekä virkistyskäyttöarvoa. Kasa

3 on aivan tontin rajalla ja on myös levinnyt muistuttajien puolelle. Siitä liukenee savea, joka kulkeutuu muistuttajien uimarantaan, josta myös otetaan sauna- ja muu pesuvesi. Kun vesi on savensekaista, joudutaan vettä hakemaan tontin toiselta reunalta. Penkereestä irtoaa maa-ainesta, joka kulkeutuu muistuttajien kiinteistön rantaan ja huonontaa veden vaihtuvuutta. 3 SELITYS Hakijat ovat muistutuksista antamassaan selityksessä perustelleet ruoppauksen tarvetta rannan virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi ja toimittaneet ruoppauksen suorittaneen kaivinkoneyrittäjän kirjelmän, jossa perustellaan hankkeen tarpeellisuutta. Kirjelmässä on lausuttu penkereestä, että se on järven puoleiselta reunaltaan kivetty syöpymisen estämiseksi. Penger tulee tiivistyessään madaltumaan. Rannan edustan vesialue on naapurin puolella luonnostaan pohjaltaan saviliejua, joka tuulella sekoittuu. Hakijat ovat liittäneet selitykseen valokuvia. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Ahti ja Kirsti Mujuselle luvan rakennetun penkereen pysyttämiseen Pielisen Koveronselällä kiinteistön Kainalo RN:o 7:51 edustalla Juuan kunnan Paalasmaan kylässä. 1. Penkereen sijainti ja rakenne ilmenevät aluehallintovirastolle toimitetuista kiinteistörekisterin karttaotteista sekä samana päivänä toimitetuista päivätyistä asemapiirustuksesta 1:500 ja työpiirustuksesta 1: Rakenne on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. 3. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin uuden vesilain (587/2011) 13 luvun 8 :ssä on säädetty. PERUSTELUT Sovellettavat säännökset Vuoden 2012 alussa tuli voimaan uusi vesilaki (587/2011). Lain 19 luvun 3 :n mukaan vireillä oleviin asioihin on sovellettava lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämä asia on tullut vireille vuonna 2011 ja asiaan on siten sovellettava vanhan vesilain (264/1961 muutoksineen) säännöksiä. Vanhan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista

4 toimintaa varten. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. 3 momentin mukaan lupa rakentamiseen on myönnettävä, jos hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yleistä eikä yksityistä etua koskevia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Lain 2 luvun 3 :n mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava säännöksessä tarkemmin mainituin tavoin mahdollisimman haitattomasti. Nyt käsiteltävänä olevassa vesiasiassa on kysymys penkereen pysyttämisestä sikäli kuin sillä on vaikutuksia vesialueelle. Merkittävä osa penkereestä sijaitsee hakijoiden omistamalla maa-alueella ja on rakennettu siten, ettei siitä aiheudu vaikutuksia vesialueelle, mikäli koko penkererakenne pysytetään hakemuksen mukaisena. Kysymys on siten siitä, voidaanko penkereen vesialueella sijaitsevan osan pysyttämiseen myöntää vesilain mukainen lupa. Penger on rakennettu rantaan niin, että se ulottuu osin keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan mukaan määriteltävän vesialueen puolelle. Vesialueen omistava Paalasmaan Osakaskunta on lausunut, ettei sillä ole vaatimuksia asian suhteen. Penger on muuttanut alueen luonnollista rantamaisemaa ja siitä aiheutuu jonkin verran maisemahaittaa vesialueen puolelta katsottuna. Siitä saattaa myös liueta kiintoainetta veteen sateen aikana ja järviveden ollessa korkealla. Nämä haitat ovat lieviä ja vähenevät ajan mittaan. Penkereen kiveäminen järven puoleiselta reunalta vähentää massojen liukenemista. Penkereen poistamisesta aiheutuisi vesialueen samentumista, joka haittaisi erityisesti kiinteistön Kainalo pohjoisenpuoleisen naapuritilan käyttöä. Koska ruoppausmassat ovat savipitoisia, samentuminen kestäisi pitkään. Näissä olosuhteissa penkereen pysyttämisestä saatavaa hyötyä on pidettävä siitä johtuvaan haittaan verrattuna huomattavana siitäkin huolimatta, että ruoppausmassat olisi voitu alun perin sijoittaa vesialueen kannalta haitattomammin samalle kiinteistölle kauemmas rantaviivasta tai viemällä ne läjitettäväksi muualle. VASTAUS MUISTUTUKSIIN Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä Pia ja Jari Kallosen vaatimukset hylätään perusteilla, jotka käyvät ilmi luvan myöntämisen perusteluista. 4 LAINKOHDAT Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 ja 6 :n 2 momentti. Vesilain (587/2011) 19 luvun 3.

5 5 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Kysymyksessä on vähäinen ja vain yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia. Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

6 6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esko Vaskinen Sinikka Pärnänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vaskinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Pärnänen.

7 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.