Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä"

Transkriptio

1 i Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Eeva Lehesvuori Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä Kandidaatintyö Tarkastaja: TkT, Aki Korpela

2 ii Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Toimintaperiaate Lämpökerroin Lämmönjako KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS LÄMPÖPUMPUN MITOITUS CASE LEHESVUORI Maalämpöpumppu Vaakaputkisto Vesistöt lämmönlähteenä Pystyputki eli lämpökaivo Lämpökaivon suunnittelu ja mitoitus PoraTek Ry:n normikaivo Ilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Lämpöpumppujen kustannukset ja säästöt Suuntaa antavia laskelmia Kotitalousvähennys YHTEENVETO...21 Lähteet...23

3 iii Tiivistelmä TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Elektroniikka/ Sähkömagnetiikka LEHESVUORI, EEVA: LÄMPÖPUMPPU OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄNÄ Kandidaatintyö, 24 s. Tarkastaja: TkT, Aki Korpela Toukokuu 2009 Tämän työn aiheena ovat lämpöpumput. Lämpöpumpuilla saadaan hyödynnettyä ympäristön ilmaista energiaa rakennusten lämmityksessä. Erityisesti tässä työssä keskitytään lämpöpumppuun omakotitalon lämmityksessä. Työn idea lähti liikkeelle vanhempieni tarpeesta saada enemmän tietoa lämpöpumpuista, kuin mitä lämpöpumppuesitteet antavat. Aluksi tutustuin aiheesta löytyvään materiaaliin, jonka jälkeen kokosin mielestäni tärkeimmät asiat, jotka saattavat kiinnostaa lämpöpumpun hankintaa suunnittelevia. Lopullinen työ menee vanhemmilleni, joiden toivon hyötyvän työstäni lämpöpumppua hankkiessaan.

4 1 1. JOHDANTO Lämpöpumppu on tällä hetkellä erittäin suosittu vaihtoehto omakotitalon lämmitysjärjestelmäksi. Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n, SULPU:n, mukaan lämpöpumppujen myynnin kasvu Suomessa oli vuonna 2008 yli 30%. Yksi merkittävä syy lämpöpumppujen suosioon on sähkön ja öljyn hintojen nousu. Lämpöpumpuilla voidaan myös edesauttaa Euroopan Unionin asettaman, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä koskevan, direktiivin toteutumista Suomessa. [16] Suomessa on jo yli lämpöpumppua, mutta esimerkiksi öljyllä lämmitettäviä pientaloja on edelleen noin [16] Öljylämmityksen korvaaminen lämpöpumpulla onkin herättänyt kiinnostusta ja monet miettivät sen kannattavuutta. Tämän työn tavoitteena on antaa tietoa lämpöpumpun toiminnasta ja vaatimuksista. Aluksi selitetään lämpöpumpun toimintaperiaate ja lämpökerroin. Tämän jälkeen kerrotaan, mikä merkitys lämmönjakotavalla, käyttöveden lämmityksellä ja lämpöpumpun mitoituksella on lämpöpumpun toimintaan omakotitalon lämmitysjärjestelmänä. Case Lehesvuori perustuu todelliseen tilanteeseen, jossa harkitaan öljylämmityksen korvaamista lämpöpumpulla. Eri lämpöpumpputyypit käydään läpi käyttäen pohjana case-tapausta ja lopuksi esitetään suuntaa antavia laskelmia mahdollisista kustannuksista ja säästöistä, joita lämpöpumpulla olisi odotettavissa.

5 2 2. LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Kalliossa, maaperässä, ilmassa ja vesistöissä on varastoituneena runsaasti auringon energiaa. Lämpöpumppu on laite, jolla tätä ilmaista energiaa voidaan hyödyntää lämmityksessä. Lämpöpumpun koneisto on toiminnaltaan samanlainen kuin jääkaapin jäähdytyskoneisto, tosin prosessi on päinvastainen ja lämpöpumpun koneisto on huomattavasti jääkaapin koneistoa tehokkaampi. 2.1 Toimintaperiaate Lämpöpumpun toiminta perustuu kylmäaineen, joka vuoroin höyrystyy ja lauhtuu, kiertoon lämpöpumpun koneistossa. Lämmönlähteeseen sijoitetussa lämmönkeruuputkistossa kiertävä liuos kerää itseensä ympäristön lämpöenergiaa. Höyrystimessä haalea liuos lämmittää lämpöpumpun kylmäainetta muutaman asteen saaden sen höyrystymään. Syntyvä höyry imetään kompressoriin, joka puristaa sen korkeampaan paineeseen. Puristus saa höyryn myös lämpenemään. Korkeapaineinen kuuma höyry johdetaan lauhduttimeen, jossa se jäähdytetään. Vapautuva lämpö lämmittää lauhduttimen läpi kulkevan lämmitysjärjestelmän kiertoveden tai ilman. Jäähtynyt, jälleen nestemäinen, kylmäaine siirtyy paisuntaventtiiliin, jossa sen paine lasketaan alhaiseksi ja lämpötila laskee jälleen. Tämän jälkeen kylmäaine palaa höyrystimeen. [1] Lämpöpumppukoneiston toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Lämpöpumpuissa käytettiin ennen kylmäaineena otsonikerrokselle haitallisia aineita. Näiden käyttö on kuitenkin ollut kiellettyä vuoden 2000 alusta asti. [1] Nykyään kylmäaineena käytetään myrkyttömiä fluorihiilivetyjä, eli HCF-yhdisteitä, jotka eivät ole haitallisia otsonikerrokselle, mutta ovat kuitenkin kasvihuonekaasuja, joiden pääsyä ympäristöön on vältettävä. [10] Yleisin kylmäaine lämpöpumpuissa on nykyään R407C. [8] Lämpöpumppu tarvitsee jonkin verran sähköä toimiakseen. Jotta höyry voidaan puristaa pieneen tilaan kompressorissa, tarvitaan sähkömoottori tekemään työtä. Myös

6 3 muut apulaitteet saattavat kuluttaa sähköä. Tarvittava sähkömäärä on kuitenkin pieni verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Sähkökatkon aikana lämpöpumppulämmitys lakkaa lämmittämästä, kuten kaikki lämmitystavat, jotka tarvitsevat sähköä toimiakseen. Katkon jälkeen lämpöpumppu alkaa kuitenkin jälleen toimia automatiikan ohjaamana. [1] Kuva 1: Lämpöpumppukoneiston toimintaperiaate [18] 2.1 Lämpökerroin Lämpöpumpun tehokkuutta mitataan lämpökertoimella. Lämpökerroin eli COP (Coefficient Of Performance) kertoo, kuinka paljon lämpöä lämpöpumppu tuottaa suhteessa sähkömäärään, joka sen tuottamiseen tarvitaan. [18] Esimerkiksi jos lämpöpumpun tarvitsema sähkömäärä on 1 kw ja saatava lämpöteho on 3 kw, on lämpöpumpun lämpökerroin 3. Erotuksen, tässä tapauksessa 2 kw, lämpöpumppu ottaa käytössä olevasta lämmönlähteestä. Taulukosta 1 nähdään lämpöpumpun

7 4 lämpökertoimen vaikutus siihen, kuinka suuri osa energiasta saadaan lämmönlähteestä ja kuinka suuri osuus tarvitaan sähkönenergiaa. [11] Lämpökerroin Sähköenergia Ilmaisenergia 2,0 50% 50% 2,2 45% 55% 2,5 40% 60% 2,8 36% 64% 3,0 33% 67% 3,2 31% 69% 3,5 29% 71% 3,8 26% 74% 4,0 25% 75% Taulukko 1: Lämpöpumpun lämpökertoimien vaikutus energiaosuuksiin. [11] Höyrystymis- ja lauhtumislämpötilalla on merkittävä vaikutus lämpökertoimeen. Lämpöpumpun ideaalinen, Carnot-prosessin mukainen, lämpökerroin saadaan laskettua lauhduttimessa luovutetun lämpövirran ja kompressorin sähkötehon suhteena: L COP c = L P =, (1) L H jossa L on lauhduttimen lämpövirta, H on höyrystimen lämpövirta ja P kompressorin vaatima sähköteho. [14] Lämpöpumpun tulee toimia ympäri vuoden, mutta olosuhteet vaihtelevat vuodenajan mukaan, samoin lämpöpumpun höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat. Lisäksi lämpökertoimen määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös apulaitteiden kuluttama sähköteho ja lämpövirrat. Lämpöpumpun taloudellisuutta arvioitaessa tulisikin ideaalisen lämpökertoimen sijasta käyttää vuoden keskimääräistä lämpökerrointa, eli vuosilämpökerrointa: Q S COP=, (2) W k P a jossa Q S on hyödyksi saatu lämpömäärä, W k on kompressorin vuoden aikana

8 5 käyttämä energiamäärä, on apulaitteiden käyttöaika ja P a apulaitteiden teho. [14] Tavallinen taso lämpöpumpun vuosilämpökertoimelle vaihtelee arvon 3 molemmin puolin. [1] Lauhduttimen ja höyrystimen lämpövirrat ovat suoraan verrannollisia absoluuttisiin lauhtumis- ja höyrystymislämpötiloihin, joten yhtälön 1 lämpökertoimen kaava voidaan kirjoittaa myös muotoon: T L COP c =, (3) T L T H jossa T H on höyrystymislämpötila ja T L on lauhtumislämpötila. [14] Lämpökerroin on sitä parempi, mitä korkeampi on höyrystymislämpötila, ja mitä matalampi on lauhtumislämpötila. Toisin sanoen pyritään mahdollisimman pieneen lämpötilaeroon. Höyrystymislämpötila määräytyy pääasiassa lämmönlähteen lämpötilan mukaan ja lauhtumislämpötilan määrää lämmönjakojärjestelmässä tarvittava lämpötilataso. [14] 2.3 Lämmönjako Rakennuksen lämmönjakojärjestelmä vaikuttaa lauhtumislämpötilaan, ja sitä kautta myös lämpökertoimeen. Lämpöpumpun kannalta parhaat lämmitysmuodot ovat lattialämmitys ja ilmalämmitys, sillä niiden tarvitsema lämpötilataso on alhaisempi kuin patterilämmityksellä, joten lauhtumislämpötila pysyy myös matalampana. Vesipattereiden vaatima korkeampi lämpötilataso vaatii korkeampaa lauhtumispainetta, joka alhaisemman lämpökertoimen lisäksi myös rasittaa enemmän kompressoria. [8] Lauhtumislämpötilan ylärajaa rajoittavat pääasiassa käytettävän kylmäaineen ja kompressorin ominaisuudet. Tavallisesti yläraja on C, joka on myös suunnilleen saatavan menoveden lämpötilataso. [8] Lattialämmityksessä lämmitetään lattiarakennetta, josta lämpö siirtyy johtumalla lattian pintaan ja siitä edelleen konvektion avulla huoneilmaan. Lattialämmityksellä on siis käytössä suuri lämmönsiirtopinta, jolloin tullaan toimeen matalalla kiertoveden lämpötilalla. Kun lattialämmitys on suunniteltu ja tehty oikein, lattiapinnan lämpötila on

9 6 noin C. [11] Pintalämpötilan ei tulisi oleskelutiloissa nousta yli 27 C:n, sillä jotkin lattiamateriaalit saattavat kärsiä, eikä liian lämmin lattia tunnu mukavalta jalkoihin. Kosteissa tiloissa voi pintalämpötila olla hieman suurempikin. [8] Vesikiertoisessa patterilämmityksessä kuuma vesi kiertää pattereiden sisällä. Aiemmin patterit mitoitettiin yleisesti lämpötilaohjelmalle 80/60 C, eli pattereille menevän veden lämpötila on 80 C ja niiltä palaavan veden lämpötila on 60 C. Lämpöpumpuilla ei kuitenkaan yleensä voida saavuttaa näin korkeita lämpötiloja, jolloin menoveden lämpötila täytyy nostaa sähkövastuksien avulla. Jos paluuveden lämpötila taas on jo valmiiksi 60 C, ei sen lämpötilaa voida juurikaan nostaa lämpöpumpulla. Paluuveden lämpötila tulisikin saada laskettua mahdollisimman alhaiseksi. Jotta suurin osa lämmöstä saataisiin tuotettua lämpöpumpulla, tulisi lämpöohjelman olla ennemmin 55/45 C. [11] Lämpö siirtyy pattereiden pinnoilta huoneilmaan konvektion kautta: q k =ha T, (4) jossa q k on konvektiolla siirtyvä lämpövirta, h on konvektiivinen lämmönsiirtokerroin lämmönsiirtopatterin ja huoneilman välillä, A on pinta-ala, jolta konvektio tapahtuu ja T on lämmityspatterin ja huoneilman välinen lämpötilaero. [12] Jotta lämpöohjelmalla 55/45 C saataisiin sama lämpöteho kuin 60/80 Cohjelmalla, tarvitaan lähes kaksinkertainen lämmönsiirtopinta-ala ja liuosvirtaus. [11] Vanhoissa omakotitaloissa patterit on usein varmuuden vuoksi mitoitettu todellista tarvetta suuremmaksi, mutta pattereiden tehon tarkastus tulee aina tehdä, kun asennetaan lämpöpumppulämmitystä vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle. Suuremman liuosvirtauksen takia kiertoveden painehäviö on suurempi, joten myös putkistojen mitoitus on aina tarkistettava. [8] Ilmalämmitys toimii samaan aikaan sekä rakennuksen ilmanvaihto-, että lämmitysjärjestelmänä. Ilmalämmityksessä huoneilmaa kierrätetään lämmityspatterin kautta. Rakennuksen ilmanvaihdon takia osa ilmasta poistetaan ulos ja vastaava määrä uutta ilmaa tuodaan tilalle. [8] Lämpö johdetaan huoneisiin tuloilman mukana, jonka lämpötila voi olla jopa C. Jos tuloilman lämpötilaa lasketaan, voidaan käyttää matalamman lämpötilan omaavia lämmönlähteitä, mutta samalla tuloilmavirta kasvaa, jolloin myös kanavien tilantarve ja puhaltimien tehonkulutus kasvaa. Laitteiden

10 7 melutaso ja äänieristys tulee huomioida suunnittelussa. [11] Eri lämmitysmuotojen vaatimat lämpötilatasot löytyvät taulukosta 1. Ilmalämmitys Lattialämmitys Patterilämmitys Kaukolämmitys C C C C Taulukko 2: Eri lämmitysmuotojen lämpötilatasot [14]

11 8 3. KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS Noin viidennes koko omakotitalon lämpöenergiantarpeesta kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Lämpimän veden kulutus ei riipu niinkään talon koosta, vaan se riippuu pääasiassa asukkaiden määrästä ja heidän vedenkäyttötottumuksistaan. Lämpimän veden kulutukselle on tyypillistä, että se vaihtelee runsaasti riippuen kellonajasta ja päivästä. Yleensä kulutus on suurinta aamuisin, iltaisin ja saunapäivinä. [8] On tärkeää, että lämpimän käyttöveden lämpötila ja erityisesti määrä ovat sopivat. Taloon tullessaan käyttövesi on yleensä lämpötilaltaan noin 5-10 C, riippuen jonkin verran vuodenajasta ja veden lähteestä. [8] Legionella-bakteerin aiheuttamien riskien takia veden lämpötilatason on ainakin välillä noustava vähintään 55 C:een. Legionellabakteereja esiintyy luonnossa ja ne voivat aiheuttaa sairastumisia päästessään hengitysteihin. 55 C vettä ei kuitenkaan voida suoraan johtaa käyttöpisteisiin, sillä siihen tarkoitukseen se on liian kuumaa. Lähtevän veden lämpötila täytyykin säätää sekoittamalla kuumaan veteen kylmää vettä sekoitusventtiilillä. [1] Kuten lämpökertoimen kaavasta (3) nähdään, ei ole kannattavaa nostaa lämpöpumpun lauhtumislämpötilaa niin korkealle, että saataisiin suoraan tarpeeksi kuumaa vettä. Lämpöpumpun teho ei myöskään riitä suureen hetkelliseen käyttöveden lämmitystehoon, vaan lämpöä on varastoitava. [1] Yksi tapa käyttöveden lämmitykseen on tulistusjärjestelmä, jossa käytetään hyväksi kompressorista tulevaa kuumaa höyryä. Tällä tavalla voidaan käyttövesi lämmittää jopa 85 C:een nostamatta lauhtumislämpötilaa. [1] Lämpöä voidaan varastoida joko varastoimalla käyttövettä tai varastoimalla lämmitysvettä. Lämmitysveden varastoinnissa hyödynnetään kuuman ja kylmän veden kerrostumista. Viileämpi vesi kertyy lämmitysveden varaajan alaosaan ja lämmin vesi yläosaan, jota kuumennetaan tulistuslämmöllä. Käyttövesi esilämmitetään putkikierukan avulla varaajan alaosassa ja loppulämmitys tapahtuu yläosan kuumalla vedellä. Käyttöveden varastoinnissa tarvitaan

12 9 erillinen paineen kestävä, ruostumattomasta teräksestä valmistettu, säiliö. Kylmä vesi esilämmitetään lämmitysvaraajassa olevan kierukan avulla, jonka jälkeen vettä kierrätetään lämpöpumpussa, jossa kuuma höyry lämmittää käyttöveden. [1], [8] Lämpöpumpuissa, joissa ei käytetä tulistusjärjestelmää, veden lämpötilaa nostetaan joko lämpöpumpulla tai sähkövastuksilla. Tulistusjärjestelmään verrattuna sähköenergian kulutus kasvaa 10-15%. Jotta lisälämmitystä tarvittaisiin mahdollisimman vähän, joissakin lämpöpumppumerkeissä käyttöveden lämpötila on noin 50 C ja se nostetaan vain ajoittain yli 55 C:n. [1] Lämpöpumpun lämpökertoimen kannalta on sitä parempi, mitä alhaisempaan lämpötilaan saakka kylmäaineen energiaa saadaan hyödynnettyä. Rakennuksen lämmityksessä ei kuitenkaan kovin viileälle vedelle ole käyttöä, joten kylmäaineen alijäähdytyksestä saatava energia jää usein hyödyntämättä. Tätä energia voitaisiinkin hyödyntää käyttöveden esilämmityksessä. [8]

13 10 4.LÄMPÖPUMPUN MITOITUS Lämpöpumppu voidaan mitoittaa täysteholle tai osateholle. Lämmityksen maksimitehon tarpeen laskennassa käytetään mitoittavana ulkolämpötilana Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaista lämpötilaa, joka esimerkiksi Etelä- Suomessa on -26 C. [17] Näin kovia pakkasia ei kuitenkaan esiinny edes joka vuosi, joten huipputehoa tarvitaan vain harvoin. Suurin osa vuotuisesta energiantarpeesta voidaankin tuottaa osateholle mitoitetulla lämpöpumpulla. Kuvasta 2 nähdään, että vaikka lämpöpumppu on teholtaan vain 50% suurimmasta lämmöntarpeesta, saadaan sillä tuotettua noin 90% tarvittavasta lämmöstä. [1] Kuva 2: Lämpöpumpun teho-osuuden vaikutus lisälämmityksen energiatarpeeseen [1] Osateholle mitoitettu lämpöpumppujärjestelmä on teholtaan pienempi, mutta samalla myös halvempi kuin täysteholle mitoitettu. Osateholle mitoitettu järjestelmä tarvitsee rinnalleen lisälämmitysjärjestelmän, jonka avulla voidaan hoitaa lämmitys huippulämmöntarpeen aikana. Lisälämmityksen käyttöaika on suhteellisen lyhyt, eikä sen energiakustannuksilla ole kovin suurta merkitystä kokonaishinnan kannalta, joten lisälämmitys kannattaa tuottaa investointikustannuksiltaan mahdollisimman edullisella järjestelmällä. [8]

14 11 Yleinen ja edullinen ratkaisu lisälämmön tuottamiseen on sähkövastus, joka yleensä löytyy jo valmiiksi lämpöpumpusta. Lämpöpumpuissa, joilla lämmitetään vettä, vastus sijaitsee yleensä lämminvesivaraajassa. Sähkövastus toimii myös varajärjestelmänä lämpöpumpun vikaantumisen varalle. Vastuksen tehon riittävyys on kuitenkin tarkistettava, samoin kiinteistön sähköliittymän. Lisälämmitys voidaan hoitaa myös polttamalla puuta varaavassa takassa tai, erityisesti saneerauskohteissa, jo olemassa olevalla öljylämmityksellä, säilyttämällä vanha öljykattila huipputehoja varten. [1] Lämpöpumppujärjestelmää ja lisälämmitysjärjestelmää voidaan käyttää huipputehon aikana joko rinnan tai vuorotellen. Ensimmäisellä tavalla saadaan lämpöpumpulla tuotettua osa tehosta, kun taas jälkimmäisellä tavalla lisälämmitysjärjestelmä hoitaa koko lämmöntuotannon silloin, kun lämpöpumpun teho ei riitä. [8] Edullisin lämpöpumpun mitoitus riippuu sekä lämpöpumpun hinnan muutoksesta suhteessa tehoon että lisälämmityksen hinnasta. [1] Omakotitaloissa lämpöpumppu mitoitetaan yleensä suurempaan teho-osuuteen kuin suuremmissa kohteissa, sillä pienissä kohteissa teho-osuutta pienentämällä ei välttämättä saavuteta merkittävää säästöä kokonaiskustannuksissa. [8]

15 12 5. CASE LEHESVUORI Seuraavassa käsitellään todellista tilannetta, jossa Noormarkussa sijaitsevaan omakotitaloon suunnitellaan öljylämmityksen korvaamista lämpöpumpulla. Kyseinen yksikerroksinen 162 m 2 :n talo on rakennettu vuonna 1989, jolloin asennettiin myös nykyinen lämmitysjärjestelmä. Saunassa, pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja takkahuoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys, muissa huoneissa lämmitys tapahtuu vesikiertoisten pattereiden avulla. Talon käyttöveden lämmitys tapahtuu öljypolttimella. Öljylämmityksen lisäksi talossa on myös päiväsähkösopimus. Ilmanvaihto tapahtuu ilmastointilaitteella, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Talossa asuu tällä hetkellä vakituisesti kolme henkilöä, mutta vakituinen asukasluku tulee piakkoin laskemaan kahteen. Viikonloppuisin asukasmäärä on, ja tullee myös jatkossa olemaan, neljä ja noin kahdeksana viikonloppuna vuodessa kuusi henkeä. Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu ja asennus vaativat asiantuntemusta, joten ne kannattaa antaa kokeneen yrityksen hoidettavaksi. Casen tarkoituksena onkin antaa taustatietoa ja pohtia mitkä lämpöpumpputyypit olisivat mahdollisesti parhaita vaihtoehtoja kyseisen talon lämmittämiseen ja millaisia käyttökustannuksia ja säästöjä olisi odotettavissa. Lämpöpumpun rakenne ja ominaisuudet riippuvat lämmönlähteestä ja lämmönjakotavasta. Tavallisimmat lämmönlähteet ovat maaperä, kallio, vesistö, ulkoilma ja rakennuksen poistoilma. Lämpöpumpuista käytetään myös erilaisia nimityksiä riippuen siitä, mikä energialähde on kyseessä. [18] Seuraavassa esitellään erilaiset lämpöpumpputyypit, käyttäen pohjana tätä case-tapausta. 5.1 Maalämpöpumppu Maalämpöpumpulla voidaan tarkoittaa lämpöpumppua, jonka lämmönlähteenä on joko maaperä, kallio tai vesistö. Lämpö saadaan maasta lämpöpumppuun lämmönkeruuputkistossa kiertävän liuoksen välityksellä. Liuoksena käytetään etanolin

16 13 tai etyleeniglykolin ja veden sekoitusta, joka ei jäädy. Liuoksen lämpötila ei talvellakaan laske kuin hieman alle 0 C:n, joten maalämpöpumpun hyötysuhde pysyy talvellakin hyvällä tasolla. [18] Maalämpöpumpulla voidaan myös tarvittaessa viilentää sisälämpötilaa. Tämä tapahtuu kierrättämällä keruuputkistossa olevaa viileää liuosta. [18] Vaakaputkisto Aiemmin yleisin lämpöpumppu on ollut maasta vaakaputkistolla lämpöä ottava malli, joka hyödyntää maaperän jäätymislämpöä. [1] Vaakaputkistolla tarkoitetaan 1-1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta asennettavaa lämmönkeruuputkistoa. Tärkeimmät käytön edellytykset vaakaputkistolle ovat sopiva maalaji ja riittävän suuri tontin pintaala. [11] Tarvittavan vaakaputkiston pituus riippuu rakennuksen lämmöntarpeesta, lämpöpumpun lämpökertoimesta, ilmastosta ja maalajista. Sopivin maalaji on hienorakenteinen ja kostea, kuten savi. Mitä huonommin maalaji soveltuu lämmönlähteeksi, sitä pidempi putkisto tarvitaan. Lämmönkeruuputkea tarvitaan noin 3-10m lämmitettävää neliötä kohden ja putkien etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 1,5 metriä, eli putkistoa varten pihaa pitää kaivaa melko suurelta alueelta. [11] Tämä kannattaa huomioida, kun kyseessä on kohde, jossa piha on jo valmiiksi rakennettu. Casen tapauksessa vaakaputkisto ei tule kysymykseen, sillä talo ja piha on rakennettu kalliolle. Itse talo on istutettu kallioon, eikä tontilla ole kuin noin cm muualta tuotua maata kallion päällä, joten lämmönkeruuputkistolle sopivaa paikkaa ei löydy Vesistöt lämmönlähteenä Vesistöistä voidaan ottaa lämpöä joko samalla toimintaperiaatteella kuin vaakaputkistolla, tai pumppaamalla vettä suoraan lämpöpumpun höyrystimeen. Jälkimmäinen tapa ei ole kovin yleinen, sillä järjestelmä vaatii huolellisen rakentamisen lisäksi tarkkaa seurantaa, jotta vältytään mahdolliselta jäätymiseltä. [11] Lämmönlähteenä vesistö on muita maalämpöpumpun lämmönlähteitä huomattavasti

17 14 parempi, esimerkiksi vaakaputkistoon verrattuna saatava teho on 2-3-kertainen. [11] Putkiston asentamisessa on kuitenkin otettava huomioon putkiston tarpeeksi hyvä ankkurointi, ettei se pääse irtoamaan pohjasta ja mahdollisesti vaurioitumaan sen takia. Valitettavasti case-talon lähellä ei ole vesistöjä, joten tämäkään ei ole sopiva vaihtoehto lämmönlähteeksi Pystyputki eli lämpökaivo Kolmas vaihtoehto maalämpöpumpun lämmönlähteeksi on kallioon porattava lämpökaivo, jonka toiminta perustuu peruskallioon ja pohjaveteen varastoituneen lämmön hyödyntämiseen. Koska lämmönlähteenä on kallio, voidaan tällaisia lämpöpumppuja kutsua myös kalliolämpöpumpuiksi. [18] Lämmönottoputket sijoitetaan suunnilleen pystysuoriin reikiin niin, että yhteen reikään tulee 2-4 putkea. Osa putkista toimii liuoksen menoputkina, osa taas paluuputkina. [1] Porattuihin reikiin nousee pohjavettä, joten putkien alapäähän tarvitaan riittävät painot, sillä putket liuoksineen ovat vettä kevyempiä. Lämpökaivosta saatava energian määrä, ja samalla tarvittava reiän syvyys, riippuu kaivon vedentuottokyvystä. Vaakaputkistoon verrattuna lämpökaivosta saatava energiamäärä on vähintään kaksinkertainen. [11] Jos case-taloon valitaan maalämpöpumppu, on lämpökaivo todennäköisesti paras vaihtoehto lämmönlähteeksi. 5.2 Lämpökaivon suunnittelu ja mitoitus Lämpökaivon tarkkaa syvyyttä ei voida vielä suunnitteluvaiheessa laskea, sillä lämpökaivon vedentuottokykyä ja pohjaveden virtauksien suuruutta on mahdoton arvioida etukäteen. Ne saadaan selville vasta porauksen aikana koepumppauksella. Jotta saataisiin jonkinlainen arvio kustannuksista, tulisi tarvittava syvyys kuitenkin arvioida. Arvioissa kannattaa olettaa lämpökaivon olevan niin sanottu kuiva kaivo, jolloin saatava lämpöenergian määrä on pienempi kuin märästä kaivosta saatava energian määrä. [11]

18 PoraTek Ry:n normikaivo Lämpökaivoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että sen on täytettävä Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n, eli PoraTek Ry:n, normilämpökaivon vaatimukset. Normilämpökaivolla, kuva 3, määritellään minimivaatimukset, joilla lämpökaivo tehdään. Myös käytettävälle porauskalustolle asetetaan vaatimukset. Näin pyritään varmistamaan, että lämpökaivo on ammattimaisesti tehty ja käytetyt materiaalit ovat riittävän hyvät. Normilämpökaivolle annetaan myös 5 vuoden materiaali- ja toimintatakuu. [15] Kuva 3: Normilämpökaivo [15] Normilämpökaivon halkaisija on vähintään 130 mm ja se on sijoitettava niin, että myöhempi huolto on mahdollinen. Mitoituksessa on huomioitava paikalliset olosuhteet sekä kaivon kokonaissyvyyden lisäksi myös aktiivisyvyys, eli se kaivon pituus, joka on veden peitossa kaikkina vuodenaikoina. Vastuu oikeasta mitoituksesta on lämpöpumpun toimittajalla, eikä se kuulu normikaivolle annettavan takuun piiriin. [15] Normilämpökaivossa tulee käyttää suojaputkea, joka upotetaan 1-6m kallioon, jotta estetään pintaveden ja irtoaineksen pääsy kaivoon ja pohjaveteen. Jos kallion päällä on

19 16 alle 3 m:n maakerros, voidaan suojaputkena käyttää tarpeeksi kestävää muovista polyeteeni putkea, muussa tapauksessa tulee käyttää teräsputkea. Molemmat suojaputket tulee tiivistää esimerkiksi betonoimalla, kiristämällä kallioon tai laajenevilla tiivistysaineilla. Lisäksi lämpökaivo on vesieristettävä vähintään 6 m:n syvyyteen. [15] Lämmönkeruuputkina käytetään polyeteeniputkia, jotka on koeponnistettava ennen asennusta. Liittiminä käytetään hyväksyttyjä muoviliittimiä tai messinkiliittimiä, jotka kestävät sinkkikadon. Putkistossa kiertävän lämmönkeruuliuoksen on siedettävä -17 C jäätymättä. Lisäksi liuoksen tulee täyttää ympäristöhallinnon vaatimukset ja noudattaa kuljetus- ja liuosmääräyksiä. [15] Jos tarvitaan kaksi reikää, tulee niiden välisen etäisyyden olla vähintään 15 m. Pystysuoran reiän lisäksi voidaan reiät porata tarvittaessa myös vinoon. Tällöin voidaan reikien poraus aloittaa samasta kohdasta, kunhan huolehditaan, että keskinäinen asteistus on astetta. Jos vinoreiät ovat etäällä toisistaan, voi asteistus olla pienempi. Jos lämpökaivo ei täyty vedellä, se täytetään. [15] 5.3 Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta jäähdyttämällä sitä muutaman asteen. Tämän jälkeen ilmalämpöpumppu luovuttaa lämmön joko sisäilmaan tai lämmitysjärjestelmässä kiertävään veteen. [1] Ensimmäisessä tapauksessa on kyseessä ilma-ilmalämpöpumppu, jälkimmäisessä ilma-vesilämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä. Molempien sijoituksessa on otettava huomioon, ettei kompressorin ja puhaltimien aiheuttama ääni häiritse. Ilma-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on myös sijoitettava niin, että puhaltimesta tuleva lämmin ilma pääsee leviämään kaikkiin lämmitettäviin tiloihin. [14] Ilmalämpöpumppu on yksinkertainen ja sen ansiosta myös muihin lämpöpumppuihin verrattuna edullinen. Haittapuolena on se, että ilmalämpöpumpun lämpökerroin laskee ilman lämpötilan laskiessa. Lämpötilan laskiessa alle noin -15 C on lämpökerroin jo niin huono, ettei lämmönotto ulkoilmasta enää kannata. Tämän takia ilmalämpöpumpun lisäksi tarvitaan Suomen olosuhteissa aina toinen lämmitysjärjestelmä, joka pystyy suurimmilla pakkasilla tuottamaan yksin tarvittavan lämmön. Ilma-ilmalämpöpumpulla ei myöskään voida lämmittää käyttövettä. Sekä

20 17 ilma-ilma-, että ilma-vesilämpöpumpussa ulkoyksikön lämpöä ottaville pinnoille kertyy huurretta. Voimakkainta tämä on välillä -5 C...+5 C. Huurre haittaa lämmönsiirtymistä ja ilman virtausta, joten se on ajoittain sulatettava pois. Tavallisin tapa on automaattisesti toimiva kuumakaasusulatus. [2], [14] Ilmalämpöpumput voidaan jakaa kahteen malliin, on/off- tai invertteri-malli, kompressorin toiminnan perusteella. On/off-mallissa kompressori kytkeytyy päälle ja käy vakionopeudella, kunnes haluttu sisälämpötila on saavutettu, jolloin kompressori pysähtyy. Kun lämpötila on laskenut riittävästi, kompressori lähtee uudelleen pyörimään. Kierrosnopeusohjatussa mallissa, eli invertterimallissa, kompressori käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu, jonka jälkeen kompressori hidastaa pyörimisnopeutta pitäen yllä tasaista lämpötilaa. On/off-malli on usein edullisempi, mutta invertteri-mallilla saadaan tasaisempi lämmitys. Lämpökertoimissa ei suurta eroa ole. [9] Ilmalämpöpumppua voidaan myös käyttää jäähdytyksessä. Tällöin koneiston toiminta käännetään niin, että sisäyksikkö toimii höyrystimenä jäähdyttäen sisäilmaa ja ulkoyksikkö toimii lauhduttimena siirtäen lämmön edelleen ulos. [3] 5.4 Poistoilmalämpöpumppu Rakennuksesta koneellisesti poistettavasta ilmasta voidaan ottaa talteen lämpöä jäähdyttämällä sitä poistoilmalämpöpumpulla. Jos rakennuksessa ei ole koneellista ilman sisääntulojärjestelmää, on lämpöpumppu ainoa tapa ottaa talteen poistuvan ilman lämpö. Tällöin korvaava ilma tulee sisään esimerkiksi ikkunoiden raoista tai raitisilmaventtiilien kautta. [1] Poistoilmalämpöpumpun höyrystimet sijoitetaan poistoilmavirtaan ja lämpö siirretään lämmitys- ja/tai käyttövesijärjestelmään lauhduttimesta. Tämä voitaisiin tehdä suoraan, mutta yleensä käytetään erillistä kiertopiiriä. [14] Järjestelmän toimivuuden takia tarvitaan jatkuva poistoilmavirta, jonka suuruuden tulee olla noin 0,5 kertaa rakennuksen ilmatilavuus tunnissa. [1] Case-talossa tämä tarkoittaa noin 200m 3 tunnissa, sillä huoneiden yhteenlaskettu tilavuus on 405m 3, kun huonekorkeus on 2,5m.

21 18 Poistoilmalämpöpumppu tulee valita sen perusteella, halutaanko sillä lämmittää vain käyttövesi, vain lämmitysjärjestelmässä kiertävä vesi, tai ilma, vai halutaanko lämpöpumpulla lämmittää molemmat. Rakennuksen sisäilman lämpötila pysyy yleensä lähes samana ympäri vuoden, joten poistoilmalämpöpumpulla voidaan ulkolämpötilasta riippumatta tuottaa aina jonkin verran lämpöä. Poistoilmasta saadaan kuitenkin vain osa tarvittavasta lämpötehosta, joten suurimman lämmitystarpeen aikana osa lämmöstä on tuotettava lisälämmitysjärjestelmällä. Yleensä lämpöpumppujärjestelmään kuuluu sähkövastukset, joilla lisälämmitys voidaan hoitaa. Jos sähkövastuksia ei ole, tarvitaan lämpöpumpun rinnalle toinen lämmitysjärjestelmä. [5], [14] Koska poistoilmaa jäähdytetään voimakkaasti, jäähdytyspatterin pintoihin saattaa tiivistyä vettä, joka on ohjattava viemäriin. [14] Jos poistoilmaa jäähdytetään lähelle 0 C, höyrystin huurtuu ja se on ajoittain sulatettava, esimerkiksi pysäyttämällä kompressori hetkeksi, jolloin poistoilma sulattaa höyrystimen. [2] Ilmalämpöpumpun tavoin myös poistoilmalämpöpumppua voidaan helposti käyttää rakennuksen jäähdyttämiseen vaihtamalla kompressorin ja lauhduttimen toiminnat keskenään. [3] Kuva 4: Poistoilmalämpöpumppujärjestelmä [14] 5.5 Lämpöpumppujen kustannukset ja säästöt Energioiden hinnat, erityisesti öljyn hinta, ovat kasvaneet voimakkaasti. Myös sähkön hinta on noussut. Tämä on ollut omiaan lisäämään kiinnostusta lämpöpumppuja ja muita vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä kohtaan. [16]

22 19 Lämpöpumppujärjestelmän hankintakustannukset koostuvat laitteen hinnasta ja asennuksesta. Hankintakustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti lämpöpumpputyypistä ja myyjästä riippuen. Esimerkiksi porakaivosta lämpöä ottavan maalämpöpumpun tapauksessa lämmönkeruuputkiston ja porakaivon kustannukset tuovat merkittävän lisän hankintakustannuksiin. [1] Motiva Oy:n internet-sivuilta löytyvän pientalojen lämmitysjärjestelmien vertailupalvelun perusteella tällaisen lämpöpumpun putkiston asennus ja porakaivon poraaminen maksavat yhteensä noin 3750 ja itse lämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu maksaisi asennettuna noin [13] Kun järjestelmää verrataan esimerkiksi öljylämmitykseen, pellettilämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen, tulee hankintakustannusten lisäksi ottaa huomioon myös käyttökustannukset. Vertailun helpottamiseksi hankintakustannukset jaetaan useammalle vuodelle. Tämä vaatii tietyn korkokannan ja kuoletusajan valintaa. Arvioinnissa on aina epävarmuustekijöitä, mutta suuntaa antavia laskelmia voidaan tehdä. [1] Suuntaa antavia laskelmia Koska asennettavaa lämpöpumppua ei ole vielä valittu, eikä sen hinta, lämpökerroin ja mitoitus ole siis tiedossa, ovat seuraavat laskelmat vain suuntaa antavia. Tulee myös ottaa huomioon, että öljyn ja sähkön hinnan kehitys vaikuttavat kustannuksiin ja säästöihin. Case-talon vuosittainen öljynkulutus on viimeisen kuuden vuoden aikana ollut keskimäärin 2165 l. Öljyn litrahinta on vaihdellut runsaasti, mutta käytettäessä viiden viimeisen öljylaskun litrahintojen keskiarvoa 0,7 /l, maksaisi lämmitykseen tarvittava öljy noin 1515 vuodessa. Vuotuisen lämmitysenergian ja lämpimän käyttöveden energiantarve on case-talossa ollut noin kwh. Nykyisessä sähkösopimuksessa sähkön hinta on 8,77 c/kwh, jota käyttäen suora sähkölämmitys tulisi maksamaan noin 1841 vuodessa. Laskettaessa lämpöpumpun käyttökustannuksia, oletetaan lämpökertoimen olevan 3. Taulukosta 1 nähdään tarvittavan sähköenergian osuuden olevan tällöin 33%, eli käyttökustannukset ovat noin 608 vuodessa, jos lämpöpumppu on mitoitettu täysteholle. Jos lämpöpumppu on mitoitettu esimerkiksi 50%:n osateholle, tulee

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Poratek ry. Jukka Stenberg, puheenjohtaja Tuija Hoikkala, sihteeri

Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Poratek ry. Jukka Stenberg, puheenjohtaja Tuija Hoikkala, sihteeri Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Poratek ry. Jukka Stenberg, puheenjohtaja Tuija Hoikkala, sihteeri Poratek ry. Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille ja vastuuntuntoisille urakoitsijoille

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen Lämpöpumput taloyhtiöissä Ilari Rautanen Maalämpöpumppujärjestelmien määrät Sulpu Ry 2014 Lämpöpumppujen yhteydessä käytetään termiä lämpökerroin (COP = coefficient of performance). Kyse ei ole hyötysuhteesta,

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

1. Lämmöntuotanto ja lämmönjako Radiaattorilämmitys Radiaattorilämmityksen suunnittelu Vesikiertoinen lattialämmitys...

1. Lämmöntuotanto ja lämmönjako Radiaattorilämmitys Radiaattorilämmityksen suunnittelu Vesikiertoinen lattialämmitys... 1. Lämmöntuotanto ja lämmönjako...2 1.1. Radiaattorilämmitys...2 1.1.1. Radiaattorilämmityksen suunnittelu...2 1.2. Vesikiertoinen lattialämmitys...5 1.2.1. Vesikiertoisen lattialämmityksen suunnittelu...5

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä

Talotekniikan järjestelmiä Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 11.10.2016 Jouko Pakanen Rakennuksen sähköverkko - Myös pienoisjännitteinen sähköjärjestelmä on mahdollinen, vrt. kesämökki, jossa aurinkopaneeli

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä

Lisätiedot

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Mikä ihmeen ilmalämpöpumppu?

Mikä ihmeen ilmalämpöpumppu? Mikä ihmeen ilmalämpöpumppu? 1. Mikä ihmeen ilmalämpöpumppu? 2. Toimintaperiaate 3. Energian säästö 4. Laitteistokoostumus 5. Oikea mallin valinta 6. On/Off- ja invertteri malli 7. Suodattimet 8. Kosteudenpoisto

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Dnro: YM3/601/2014 Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Ohje YM asetukseen 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERAn

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

9,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

9,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 KÄYTTÖKOHTEET Lattialämmityksen ohjaus Uppoasennettava termostaatti lattialämmityksen ohjaamiseen. Termostaatti pitää huolen, että huoneessa pysyy koko ajan

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmän Tekninen opas, rakentajalle ja kunnostajalle

Maalämpöjärjestelmän Tekninen opas, rakentajalle ja kunnostajalle Maalämpöjärjestelmän Tekninen opas, rakentajalle ja kunnostajalle KUVA 1A ULKOTERMOSTAATTI KIINTEÄ SÄHKÖSYÖTTÖ KESKUKSELTA 1000 mm 3000 mm 700 mm > 50 mm 500 500 mm 200 mm KAATO KAIVOLLE PÄIN 10 mm/m KUVA

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos

Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos ENE-C3001 Energiasysteemit 11.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 3: Katri Valan lämpöpumppulaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kompressorilämpöpumpun toimintaperiaate ja tunnusluvut... 2 3 Osakuorma-ajo...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011

Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Jäähdytys maaviileällä

Jäähdytys maaviileällä Jäähdytys maaviileällä Tervetuloa tutustumaan Seneran energiansäästöratkaisuihin! Maalämpöjärjestelmät Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmät Jäähdytys maaviileällä Aktiivijäähdytys SENERA Oy:n tunnusluvut

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy TRENDEJÄ Rakennustehokkuus vähentää energiankulutusta, mutta jäähdytys lisää sitä. Veden kulutus

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Ossi Keränen PIENTALON MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN KULUTUKSEN VERTAILU SÄHKÖ- LÄMMITYKSEEN

Ossi Keränen PIENTALON MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN KULUTUKSEN VERTAILU SÄHKÖ- LÄMMITYKSEEN Ossi Keränen PIENTALON MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN KULUTUKSEN VERTAILU SÄHKÖ- LÄMMITYKSEEN PIENTALON MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN KULUTUKSEN VERTAILU SÄHKÖ- LÄMMITYKSEEN Ossi Keränen Opinnäytetyö Kevät 2016 Energiatekniikan

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot