Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä"

Transkriptio

1 i Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Eeva Lehesvuori Lämpöpumppu omakotitalon lämmitysjärjestelmänä Kandidaatintyö Tarkastaja: TkT, Aki Korpela

2 ii Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Toimintaperiaate Lämpökerroin Lämmönjako KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS LÄMPÖPUMPUN MITOITUS CASE LEHESVUORI Maalämpöpumppu Vaakaputkisto Vesistöt lämmönlähteenä Pystyputki eli lämpökaivo Lämpökaivon suunnittelu ja mitoitus PoraTek Ry:n normikaivo Ilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Lämpöpumppujen kustannukset ja säästöt Suuntaa antavia laskelmia Kotitalousvähennys YHTEENVETO...21 Lähteet...23

3 iii Tiivistelmä TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Elektroniikka/ Sähkömagnetiikka LEHESVUORI, EEVA: LÄMPÖPUMPPU OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄNÄ Kandidaatintyö, 24 s. Tarkastaja: TkT, Aki Korpela Toukokuu 2009 Tämän työn aiheena ovat lämpöpumput. Lämpöpumpuilla saadaan hyödynnettyä ympäristön ilmaista energiaa rakennusten lämmityksessä. Erityisesti tässä työssä keskitytään lämpöpumppuun omakotitalon lämmityksessä. Työn idea lähti liikkeelle vanhempieni tarpeesta saada enemmän tietoa lämpöpumpuista, kuin mitä lämpöpumppuesitteet antavat. Aluksi tutustuin aiheesta löytyvään materiaaliin, jonka jälkeen kokosin mielestäni tärkeimmät asiat, jotka saattavat kiinnostaa lämpöpumpun hankintaa suunnittelevia. Lopullinen työ menee vanhemmilleni, joiden toivon hyötyvän työstäni lämpöpumppua hankkiessaan.

4 1 1. JOHDANTO Lämpöpumppu on tällä hetkellä erittäin suosittu vaihtoehto omakotitalon lämmitysjärjestelmäksi. Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n, SULPU:n, mukaan lämpöpumppujen myynnin kasvu Suomessa oli vuonna 2008 yli 30%. Yksi merkittävä syy lämpöpumppujen suosioon on sähkön ja öljyn hintojen nousu. Lämpöpumpuilla voidaan myös edesauttaa Euroopan Unionin asettaman, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä koskevan, direktiivin toteutumista Suomessa. [16] Suomessa on jo yli lämpöpumppua, mutta esimerkiksi öljyllä lämmitettäviä pientaloja on edelleen noin [16] Öljylämmityksen korvaaminen lämpöpumpulla onkin herättänyt kiinnostusta ja monet miettivät sen kannattavuutta. Tämän työn tavoitteena on antaa tietoa lämpöpumpun toiminnasta ja vaatimuksista. Aluksi selitetään lämpöpumpun toimintaperiaate ja lämpökerroin. Tämän jälkeen kerrotaan, mikä merkitys lämmönjakotavalla, käyttöveden lämmityksellä ja lämpöpumpun mitoituksella on lämpöpumpun toimintaan omakotitalon lämmitysjärjestelmänä. Case Lehesvuori perustuu todelliseen tilanteeseen, jossa harkitaan öljylämmityksen korvaamista lämpöpumpulla. Eri lämpöpumpputyypit käydään läpi käyttäen pohjana case-tapausta ja lopuksi esitetään suuntaa antavia laskelmia mahdollisista kustannuksista ja säästöistä, joita lämpöpumpulla olisi odotettavissa.

5 2 2. LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Kalliossa, maaperässä, ilmassa ja vesistöissä on varastoituneena runsaasti auringon energiaa. Lämpöpumppu on laite, jolla tätä ilmaista energiaa voidaan hyödyntää lämmityksessä. Lämpöpumpun koneisto on toiminnaltaan samanlainen kuin jääkaapin jäähdytyskoneisto, tosin prosessi on päinvastainen ja lämpöpumpun koneisto on huomattavasti jääkaapin koneistoa tehokkaampi. 2.1 Toimintaperiaate Lämpöpumpun toiminta perustuu kylmäaineen, joka vuoroin höyrystyy ja lauhtuu, kiertoon lämpöpumpun koneistossa. Lämmönlähteeseen sijoitetussa lämmönkeruuputkistossa kiertävä liuos kerää itseensä ympäristön lämpöenergiaa. Höyrystimessä haalea liuos lämmittää lämpöpumpun kylmäainetta muutaman asteen saaden sen höyrystymään. Syntyvä höyry imetään kompressoriin, joka puristaa sen korkeampaan paineeseen. Puristus saa höyryn myös lämpenemään. Korkeapaineinen kuuma höyry johdetaan lauhduttimeen, jossa se jäähdytetään. Vapautuva lämpö lämmittää lauhduttimen läpi kulkevan lämmitysjärjestelmän kiertoveden tai ilman. Jäähtynyt, jälleen nestemäinen, kylmäaine siirtyy paisuntaventtiiliin, jossa sen paine lasketaan alhaiseksi ja lämpötila laskee jälleen. Tämän jälkeen kylmäaine palaa höyrystimeen. [1] Lämpöpumppukoneiston toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Lämpöpumpuissa käytettiin ennen kylmäaineena otsonikerrokselle haitallisia aineita. Näiden käyttö on kuitenkin ollut kiellettyä vuoden 2000 alusta asti. [1] Nykyään kylmäaineena käytetään myrkyttömiä fluorihiilivetyjä, eli HCF-yhdisteitä, jotka eivät ole haitallisia otsonikerrokselle, mutta ovat kuitenkin kasvihuonekaasuja, joiden pääsyä ympäristöön on vältettävä. [10] Yleisin kylmäaine lämpöpumpuissa on nykyään R407C. [8] Lämpöpumppu tarvitsee jonkin verran sähköä toimiakseen. Jotta höyry voidaan puristaa pieneen tilaan kompressorissa, tarvitaan sähkömoottori tekemään työtä. Myös

6 3 muut apulaitteet saattavat kuluttaa sähköä. Tarvittava sähkömäärä on kuitenkin pieni verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Sähkökatkon aikana lämpöpumppulämmitys lakkaa lämmittämästä, kuten kaikki lämmitystavat, jotka tarvitsevat sähköä toimiakseen. Katkon jälkeen lämpöpumppu alkaa kuitenkin jälleen toimia automatiikan ohjaamana. [1] Kuva 1: Lämpöpumppukoneiston toimintaperiaate [18] 2.1 Lämpökerroin Lämpöpumpun tehokkuutta mitataan lämpökertoimella. Lämpökerroin eli COP (Coefficient Of Performance) kertoo, kuinka paljon lämpöä lämpöpumppu tuottaa suhteessa sähkömäärään, joka sen tuottamiseen tarvitaan. [18] Esimerkiksi jos lämpöpumpun tarvitsema sähkömäärä on 1 kw ja saatava lämpöteho on 3 kw, on lämpöpumpun lämpökerroin 3. Erotuksen, tässä tapauksessa 2 kw, lämpöpumppu ottaa käytössä olevasta lämmönlähteestä. Taulukosta 1 nähdään lämpöpumpun

7 4 lämpökertoimen vaikutus siihen, kuinka suuri osa energiasta saadaan lämmönlähteestä ja kuinka suuri osuus tarvitaan sähkönenergiaa. [11] Lämpökerroin Sähköenergia Ilmaisenergia 2,0 50% 50% 2,2 45% 55% 2,5 40% 60% 2,8 36% 64% 3,0 33% 67% 3,2 31% 69% 3,5 29% 71% 3,8 26% 74% 4,0 25% 75% Taulukko 1: Lämpöpumpun lämpökertoimien vaikutus energiaosuuksiin. [11] Höyrystymis- ja lauhtumislämpötilalla on merkittävä vaikutus lämpökertoimeen. Lämpöpumpun ideaalinen, Carnot-prosessin mukainen, lämpökerroin saadaan laskettua lauhduttimessa luovutetun lämpövirran ja kompressorin sähkötehon suhteena: L COP c = L P =, (1) L H jossa L on lauhduttimen lämpövirta, H on höyrystimen lämpövirta ja P kompressorin vaatima sähköteho. [14] Lämpöpumpun tulee toimia ympäri vuoden, mutta olosuhteet vaihtelevat vuodenajan mukaan, samoin lämpöpumpun höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat. Lisäksi lämpökertoimen määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös apulaitteiden kuluttama sähköteho ja lämpövirrat. Lämpöpumpun taloudellisuutta arvioitaessa tulisikin ideaalisen lämpökertoimen sijasta käyttää vuoden keskimääräistä lämpökerrointa, eli vuosilämpökerrointa: Q S COP=, (2) W k P a jossa Q S on hyödyksi saatu lämpömäärä, W k on kompressorin vuoden aikana

8 5 käyttämä energiamäärä, on apulaitteiden käyttöaika ja P a apulaitteiden teho. [14] Tavallinen taso lämpöpumpun vuosilämpökertoimelle vaihtelee arvon 3 molemmin puolin. [1] Lauhduttimen ja höyrystimen lämpövirrat ovat suoraan verrannollisia absoluuttisiin lauhtumis- ja höyrystymislämpötiloihin, joten yhtälön 1 lämpökertoimen kaava voidaan kirjoittaa myös muotoon: T L COP c =, (3) T L T H jossa T H on höyrystymislämpötila ja T L on lauhtumislämpötila. [14] Lämpökerroin on sitä parempi, mitä korkeampi on höyrystymislämpötila, ja mitä matalampi on lauhtumislämpötila. Toisin sanoen pyritään mahdollisimman pieneen lämpötilaeroon. Höyrystymislämpötila määräytyy pääasiassa lämmönlähteen lämpötilan mukaan ja lauhtumislämpötilan määrää lämmönjakojärjestelmässä tarvittava lämpötilataso. [14] 2.3 Lämmönjako Rakennuksen lämmönjakojärjestelmä vaikuttaa lauhtumislämpötilaan, ja sitä kautta myös lämpökertoimeen. Lämpöpumpun kannalta parhaat lämmitysmuodot ovat lattialämmitys ja ilmalämmitys, sillä niiden tarvitsema lämpötilataso on alhaisempi kuin patterilämmityksellä, joten lauhtumislämpötila pysyy myös matalampana. Vesipattereiden vaatima korkeampi lämpötilataso vaatii korkeampaa lauhtumispainetta, joka alhaisemman lämpökertoimen lisäksi myös rasittaa enemmän kompressoria. [8] Lauhtumislämpötilan ylärajaa rajoittavat pääasiassa käytettävän kylmäaineen ja kompressorin ominaisuudet. Tavallisesti yläraja on C, joka on myös suunnilleen saatavan menoveden lämpötilataso. [8] Lattialämmityksessä lämmitetään lattiarakennetta, josta lämpö siirtyy johtumalla lattian pintaan ja siitä edelleen konvektion avulla huoneilmaan. Lattialämmityksellä on siis käytössä suuri lämmönsiirtopinta, jolloin tullaan toimeen matalalla kiertoveden lämpötilalla. Kun lattialämmitys on suunniteltu ja tehty oikein, lattiapinnan lämpötila on

9 6 noin C. [11] Pintalämpötilan ei tulisi oleskelutiloissa nousta yli 27 C:n, sillä jotkin lattiamateriaalit saattavat kärsiä, eikä liian lämmin lattia tunnu mukavalta jalkoihin. Kosteissa tiloissa voi pintalämpötila olla hieman suurempikin. [8] Vesikiertoisessa patterilämmityksessä kuuma vesi kiertää pattereiden sisällä. Aiemmin patterit mitoitettiin yleisesti lämpötilaohjelmalle 80/60 C, eli pattereille menevän veden lämpötila on 80 C ja niiltä palaavan veden lämpötila on 60 C. Lämpöpumpuilla ei kuitenkaan yleensä voida saavuttaa näin korkeita lämpötiloja, jolloin menoveden lämpötila täytyy nostaa sähkövastuksien avulla. Jos paluuveden lämpötila taas on jo valmiiksi 60 C, ei sen lämpötilaa voida juurikaan nostaa lämpöpumpulla. Paluuveden lämpötila tulisikin saada laskettua mahdollisimman alhaiseksi. Jotta suurin osa lämmöstä saataisiin tuotettua lämpöpumpulla, tulisi lämpöohjelman olla ennemmin 55/45 C. [11] Lämpö siirtyy pattereiden pinnoilta huoneilmaan konvektion kautta: q k =ha T, (4) jossa q k on konvektiolla siirtyvä lämpövirta, h on konvektiivinen lämmönsiirtokerroin lämmönsiirtopatterin ja huoneilman välillä, A on pinta-ala, jolta konvektio tapahtuu ja T on lämmityspatterin ja huoneilman välinen lämpötilaero. [12] Jotta lämpöohjelmalla 55/45 C saataisiin sama lämpöteho kuin 60/80 Cohjelmalla, tarvitaan lähes kaksinkertainen lämmönsiirtopinta-ala ja liuosvirtaus. [11] Vanhoissa omakotitaloissa patterit on usein varmuuden vuoksi mitoitettu todellista tarvetta suuremmaksi, mutta pattereiden tehon tarkastus tulee aina tehdä, kun asennetaan lämpöpumppulämmitystä vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle. Suuremman liuosvirtauksen takia kiertoveden painehäviö on suurempi, joten myös putkistojen mitoitus on aina tarkistettava. [8] Ilmalämmitys toimii samaan aikaan sekä rakennuksen ilmanvaihto-, että lämmitysjärjestelmänä. Ilmalämmityksessä huoneilmaa kierrätetään lämmityspatterin kautta. Rakennuksen ilmanvaihdon takia osa ilmasta poistetaan ulos ja vastaava määrä uutta ilmaa tuodaan tilalle. [8] Lämpö johdetaan huoneisiin tuloilman mukana, jonka lämpötila voi olla jopa C. Jos tuloilman lämpötilaa lasketaan, voidaan käyttää matalamman lämpötilan omaavia lämmönlähteitä, mutta samalla tuloilmavirta kasvaa, jolloin myös kanavien tilantarve ja puhaltimien tehonkulutus kasvaa. Laitteiden

10 7 melutaso ja äänieristys tulee huomioida suunnittelussa. [11] Eri lämmitysmuotojen vaatimat lämpötilatasot löytyvät taulukosta 1. Ilmalämmitys Lattialämmitys Patterilämmitys Kaukolämmitys C C C C Taulukko 2: Eri lämmitysmuotojen lämpötilatasot [14]

11 8 3. KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS Noin viidennes koko omakotitalon lämpöenergiantarpeesta kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Lämpimän veden kulutus ei riipu niinkään talon koosta, vaan se riippuu pääasiassa asukkaiden määrästä ja heidän vedenkäyttötottumuksistaan. Lämpimän veden kulutukselle on tyypillistä, että se vaihtelee runsaasti riippuen kellonajasta ja päivästä. Yleensä kulutus on suurinta aamuisin, iltaisin ja saunapäivinä. [8] On tärkeää, että lämpimän käyttöveden lämpötila ja erityisesti määrä ovat sopivat. Taloon tullessaan käyttövesi on yleensä lämpötilaltaan noin 5-10 C, riippuen jonkin verran vuodenajasta ja veden lähteestä. [8] Legionella-bakteerin aiheuttamien riskien takia veden lämpötilatason on ainakin välillä noustava vähintään 55 C:een. Legionellabakteereja esiintyy luonnossa ja ne voivat aiheuttaa sairastumisia päästessään hengitysteihin. 55 C vettä ei kuitenkaan voida suoraan johtaa käyttöpisteisiin, sillä siihen tarkoitukseen se on liian kuumaa. Lähtevän veden lämpötila täytyykin säätää sekoittamalla kuumaan veteen kylmää vettä sekoitusventtiilillä. [1] Kuten lämpökertoimen kaavasta (3) nähdään, ei ole kannattavaa nostaa lämpöpumpun lauhtumislämpötilaa niin korkealle, että saataisiin suoraan tarpeeksi kuumaa vettä. Lämpöpumpun teho ei myöskään riitä suureen hetkelliseen käyttöveden lämmitystehoon, vaan lämpöä on varastoitava. [1] Yksi tapa käyttöveden lämmitykseen on tulistusjärjestelmä, jossa käytetään hyväksi kompressorista tulevaa kuumaa höyryä. Tällä tavalla voidaan käyttövesi lämmittää jopa 85 C:een nostamatta lauhtumislämpötilaa. [1] Lämpöä voidaan varastoida joko varastoimalla käyttövettä tai varastoimalla lämmitysvettä. Lämmitysveden varastoinnissa hyödynnetään kuuman ja kylmän veden kerrostumista. Viileämpi vesi kertyy lämmitysveden varaajan alaosaan ja lämmin vesi yläosaan, jota kuumennetaan tulistuslämmöllä. Käyttövesi esilämmitetään putkikierukan avulla varaajan alaosassa ja loppulämmitys tapahtuu yläosan kuumalla vedellä. Käyttöveden varastoinnissa tarvitaan

12 9 erillinen paineen kestävä, ruostumattomasta teräksestä valmistettu, säiliö. Kylmä vesi esilämmitetään lämmitysvaraajassa olevan kierukan avulla, jonka jälkeen vettä kierrätetään lämpöpumpussa, jossa kuuma höyry lämmittää käyttöveden. [1], [8] Lämpöpumpuissa, joissa ei käytetä tulistusjärjestelmää, veden lämpötilaa nostetaan joko lämpöpumpulla tai sähkövastuksilla. Tulistusjärjestelmään verrattuna sähköenergian kulutus kasvaa 10-15%. Jotta lisälämmitystä tarvittaisiin mahdollisimman vähän, joissakin lämpöpumppumerkeissä käyttöveden lämpötila on noin 50 C ja se nostetaan vain ajoittain yli 55 C:n. [1] Lämpöpumpun lämpökertoimen kannalta on sitä parempi, mitä alhaisempaan lämpötilaan saakka kylmäaineen energiaa saadaan hyödynnettyä. Rakennuksen lämmityksessä ei kuitenkaan kovin viileälle vedelle ole käyttöä, joten kylmäaineen alijäähdytyksestä saatava energia jää usein hyödyntämättä. Tätä energia voitaisiinkin hyödyntää käyttöveden esilämmityksessä. [8]

13 10 4.LÄMPÖPUMPUN MITOITUS Lämpöpumppu voidaan mitoittaa täysteholle tai osateholle. Lämmityksen maksimitehon tarpeen laskennassa käytetään mitoittavana ulkolämpötilana Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaista lämpötilaa, joka esimerkiksi Etelä- Suomessa on -26 C. [17] Näin kovia pakkasia ei kuitenkaan esiinny edes joka vuosi, joten huipputehoa tarvitaan vain harvoin. Suurin osa vuotuisesta energiantarpeesta voidaankin tuottaa osateholle mitoitetulla lämpöpumpulla. Kuvasta 2 nähdään, että vaikka lämpöpumppu on teholtaan vain 50% suurimmasta lämmöntarpeesta, saadaan sillä tuotettua noin 90% tarvittavasta lämmöstä. [1] Kuva 2: Lämpöpumpun teho-osuuden vaikutus lisälämmityksen energiatarpeeseen [1] Osateholle mitoitettu lämpöpumppujärjestelmä on teholtaan pienempi, mutta samalla myös halvempi kuin täysteholle mitoitettu. Osateholle mitoitettu järjestelmä tarvitsee rinnalleen lisälämmitysjärjestelmän, jonka avulla voidaan hoitaa lämmitys huippulämmöntarpeen aikana. Lisälämmityksen käyttöaika on suhteellisen lyhyt, eikä sen energiakustannuksilla ole kovin suurta merkitystä kokonaishinnan kannalta, joten lisälämmitys kannattaa tuottaa investointikustannuksiltaan mahdollisimman edullisella järjestelmällä. [8]

14 11 Yleinen ja edullinen ratkaisu lisälämmön tuottamiseen on sähkövastus, joka yleensä löytyy jo valmiiksi lämpöpumpusta. Lämpöpumpuissa, joilla lämmitetään vettä, vastus sijaitsee yleensä lämminvesivaraajassa. Sähkövastus toimii myös varajärjestelmänä lämpöpumpun vikaantumisen varalle. Vastuksen tehon riittävyys on kuitenkin tarkistettava, samoin kiinteistön sähköliittymän. Lisälämmitys voidaan hoitaa myös polttamalla puuta varaavassa takassa tai, erityisesti saneerauskohteissa, jo olemassa olevalla öljylämmityksellä, säilyttämällä vanha öljykattila huipputehoja varten. [1] Lämpöpumppujärjestelmää ja lisälämmitysjärjestelmää voidaan käyttää huipputehon aikana joko rinnan tai vuorotellen. Ensimmäisellä tavalla saadaan lämpöpumpulla tuotettua osa tehosta, kun taas jälkimmäisellä tavalla lisälämmitysjärjestelmä hoitaa koko lämmöntuotannon silloin, kun lämpöpumpun teho ei riitä. [8] Edullisin lämpöpumpun mitoitus riippuu sekä lämpöpumpun hinnan muutoksesta suhteessa tehoon että lisälämmityksen hinnasta. [1] Omakotitaloissa lämpöpumppu mitoitetaan yleensä suurempaan teho-osuuteen kuin suuremmissa kohteissa, sillä pienissä kohteissa teho-osuutta pienentämällä ei välttämättä saavuteta merkittävää säästöä kokonaiskustannuksissa. [8]

15 12 5. CASE LEHESVUORI Seuraavassa käsitellään todellista tilannetta, jossa Noormarkussa sijaitsevaan omakotitaloon suunnitellaan öljylämmityksen korvaamista lämpöpumpulla. Kyseinen yksikerroksinen 162 m 2 :n talo on rakennettu vuonna 1989, jolloin asennettiin myös nykyinen lämmitysjärjestelmä. Saunassa, pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja takkahuoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys, muissa huoneissa lämmitys tapahtuu vesikiertoisten pattereiden avulla. Talon käyttöveden lämmitys tapahtuu öljypolttimella. Öljylämmityksen lisäksi talossa on myös päiväsähkösopimus. Ilmanvaihto tapahtuu ilmastointilaitteella, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Talossa asuu tällä hetkellä vakituisesti kolme henkilöä, mutta vakituinen asukasluku tulee piakkoin laskemaan kahteen. Viikonloppuisin asukasmäärä on, ja tullee myös jatkossa olemaan, neljä ja noin kahdeksana viikonloppuna vuodessa kuusi henkeä. Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu ja asennus vaativat asiantuntemusta, joten ne kannattaa antaa kokeneen yrityksen hoidettavaksi. Casen tarkoituksena onkin antaa taustatietoa ja pohtia mitkä lämpöpumpputyypit olisivat mahdollisesti parhaita vaihtoehtoja kyseisen talon lämmittämiseen ja millaisia käyttökustannuksia ja säästöjä olisi odotettavissa. Lämpöpumpun rakenne ja ominaisuudet riippuvat lämmönlähteestä ja lämmönjakotavasta. Tavallisimmat lämmönlähteet ovat maaperä, kallio, vesistö, ulkoilma ja rakennuksen poistoilma. Lämpöpumpuista käytetään myös erilaisia nimityksiä riippuen siitä, mikä energialähde on kyseessä. [18] Seuraavassa esitellään erilaiset lämpöpumpputyypit, käyttäen pohjana tätä case-tapausta. 5.1 Maalämpöpumppu Maalämpöpumpulla voidaan tarkoittaa lämpöpumppua, jonka lämmönlähteenä on joko maaperä, kallio tai vesistö. Lämpö saadaan maasta lämpöpumppuun lämmönkeruuputkistossa kiertävän liuoksen välityksellä. Liuoksena käytetään etanolin

16 13 tai etyleeniglykolin ja veden sekoitusta, joka ei jäädy. Liuoksen lämpötila ei talvellakaan laske kuin hieman alle 0 C:n, joten maalämpöpumpun hyötysuhde pysyy talvellakin hyvällä tasolla. [18] Maalämpöpumpulla voidaan myös tarvittaessa viilentää sisälämpötilaa. Tämä tapahtuu kierrättämällä keruuputkistossa olevaa viileää liuosta. [18] Vaakaputkisto Aiemmin yleisin lämpöpumppu on ollut maasta vaakaputkistolla lämpöä ottava malli, joka hyödyntää maaperän jäätymislämpöä. [1] Vaakaputkistolla tarkoitetaan 1-1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta asennettavaa lämmönkeruuputkistoa. Tärkeimmät käytön edellytykset vaakaputkistolle ovat sopiva maalaji ja riittävän suuri tontin pintaala. [11] Tarvittavan vaakaputkiston pituus riippuu rakennuksen lämmöntarpeesta, lämpöpumpun lämpökertoimesta, ilmastosta ja maalajista. Sopivin maalaji on hienorakenteinen ja kostea, kuten savi. Mitä huonommin maalaji soveltuu lämmönlähteeksi, sitä pidempi putkisto tarvitaan. Lämmönkeruuputkea tarvitaan noin 3-10m lämmitettävää neliötä kohden ja putkien etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 1,5 metriä, eli putkistoa varten pihaa pitää kaivaa melko suurelta alueelta. [11] Tämä kannattaa huomioida, kun kyseessä on kohde, jossa piha on jo valmiiksi rakennettu. Casen tapauksessa vaakaputkisto ei tule kysymykseen, sillä talo ja piha on rakennettu kalliolle. Itse talo on istutettu kallioon, eikä tontilla ole kuin noin cm muualta tuotua maata kallion päällä, joten lämmönkeruuputkistolle sopivaa paikkaa ei löydy Vesistöt lämmönlähteenä Vesistöistä voidaan ottaa lämpöä joko samalla toimintaperiaatteella kuin vaakaputkistolla, tai pumppaamalla vettä suoraan lämpöpumpun höyrystimeen. Jälkimmäinen tapa ei ole kovin yleinen, sillä järjestelmä vaatii huolellisen rakentamisen lisäksi tarkkaa seurantaa, jotta vältytään mahdolliselta jäätymiseltä. [11] Lämmönlähteenä vesistö on muita maalämpöpumpun lämmönlähteitä huomattavasti

17 14 parempi, esimerkiksi vaakaputkistoon verrattuna saatava teho on 2-3-kertainen. [11] Putkiston asentamisessa on kuitenkin otettava huomioon putkiston tarpeeksi hyvä ankkurointi, ettei se pääse irtoamaan pohjasta ja mahdollisesti vaurioitumaan sen takia. Valitettavasti case-talon lähellä ei ole vesistöjä, joten tämäkään ei ole sopiva vaihtoehto lämmönlähteeksi Pystyputki eli lämpökaivo Kolmas vaihtoehto maalämpöpumpun lämmönlähteeksi on kallioon porattava lämpökaivo, jonka toiminta perustuu peruskallioon ja pohjaveteen varastoituneen lämmön hyödyntämiseen. Koska lämmönlähteenä on kallio, voidaan tällaisia lämpöpumppuja kutsua myös kalliolämpöpumpuiksi. [18] Lämmönottoputket sijoitetaan suunnilleen pystysuoriin reikiin niin, että yhteen reikään tulee 2-4 putkea. Osa putkista toimii liuoksen menoputkina, osa taas paluuputkina. [1] Porattuihin reikiin nousee pohjavettä, joten putkien alapäähän tarvitaan riittävät painot, sillä putket liuoksineen ovat vettä kevyempiä. Lämpökaivosta saatava energian määrä, ja samalla tarvittava reiän syvyys, riippuu kaivon vedentuottokyvystä. Vaakaputkistoon verrattuna lämpökaivosta saatava energiamäärä on vähintään kaksinkertainen. [11] Jos case-taloon valitaan maalämpöpumppu, on lämpökaivo todennäköisesti paras vaihtoehto lämmönlähteeksi. 5.2 Lämpökaivon suunnittelu ja mitoitus Lämpökaivon tarkkaa syvyyttä ei voida vielä suunnitteluvaiheessa laskea, sillä lämpökaivon vedentuottokykyä ja pohjaveden virtauksien suuruutta on mahdoton arvioida etukäteen. Ne saadaan selville vasta porauksen aikana koepumppauksella. Jotta saataisiin jonkinlainen arvio kustannuksista, tulisi tarvittava syvyys kuitenkin arvioida. Arvioissa kannattaa olettaa lämpökaivon olevan niin sanottu kuiva kaivo, jolloin saatava lämpöenergian määrä on pienempi kuin märästä kaivosta saatava energian määrä. [11]

18 PoraTek Ry:n normikaivo Lämpökaivoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että sen on täytettävä Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n, eli PoraTek Ry:n, normilämpökaivon vaatimukset. Normilämpökaivolla, kuva 3, määritellään minimivaatimukset, joilla lämpökaivo tehdään. Myös käytettävälle porauskalustolle asetetaan vaatimukset. Näin pyritään varmistamaan, että lämpökaivo on ammattimaisesti tehty ja käytetyt materiaalit ovat riittävän hyvät. Normilämpökaivolle annetaan myös 5 vuoden materiaali- ja toimintatakuu. [15] Kuva 3: Normilämpökaivo [15] Normilämpökaivon halkaisija on vähintään 130 mm ja se on sijoitettava niin, että myöhempi huolto on mahdollinen. Mitoituksessa on huomioitava paikalliset olosuhteet sekä kaivon kokonaissyvyyden lisäksi myös aktiivisyvyys, eli se kaivon pituus, joka on veden peitossa kaikkina vuodenaikoina. Vastuu oikeasta mitoituksesta on lämpöpumpun toimittajalla, eikä se kuulu normikaivolle annettavan takuun piiriin. [15] Normilämpökaivossa tulee käyttää suojaputkea, joka upotetaan 1-6m kallioon, jotta estetään pintaveden ja irtoaineksen pääsy kaivoon ja pohjaveteen. Jos kallion päällä on

19 16 alle 3 m:n maakerros, voidaan suojaputkena käyttää tarpeeksi kestävää muovista polyeteeni putkea, muussa tapauksessa tulee käyttää teräsputkea. Molemmat suojaputket tulee tiivistää esimerkiksi betonoimalla, kiristämällä kallioon tai laajenevilla tiivistysaineilla. Lisäksi lämpökaivo on vesieristettävä vähintään 6 m:n syvyyteen. [15] Lämmönkeruuputkina käytetään polyeteeniputkia, jotka on koeponnistettava ennen asennusta. Liittiminä käytetään hyväksyttyjä muoviliittimiä tai messinkiliittimiä, jotka kestävät sinkkikadon. Putkistossa kiertävän lämmönkeruuliuoksen on siedettävä -17 C jäätymättä. Lisäksi liuoksen tulee täyttää ympäristöhallinnon vaatimukset ja noudattaa kuljetus- ja liuosmääräyksiä. [15] Jos tarvitaan kaksi reikää, tulee niiden välisen etäisyyden olla vähintään 15 m. Pystysuoran reiän lisäksi voidaan reiät porata tarvittaessa myös vinoon. Tällöin voidaan reikien poraus aloittaa samasta kohdasta, kunhan huolehditaan, että keskinäinen asteistus on astetta. Jos vinoreiät ovat etäällä toisistaan, voi asteistus olla pienempi. Jos lämpökaivo ei täyty vedellä, se täytetään. [15] 5.3 Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta jäähdyttämällä sitä muutaman asteen. Tämän jälkeen ilmalämpöpumppu luovuttaa lämmön joko sisäilmaan tai lämmitysjärjestelmässä kiertävään veteen. [1] Ensimmäisessä tapauksessa on kyseessä ilma-ilmalämpöpumppu, jälkimmäisessä ilma-vesilämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä. Molempien sijoituksessa on otettava huomioon, ettei kompressorin ja puhaltimien aiheuttama ääni häiritse. Ilma-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on myös sijoitettava niin, että puhaltimesta tuleva lämmin ilma pääsee leviämään kaikkiin lämmitettäviin tiloihin. [14] Ilmalämpöpumppu on yksinkertainen ja sen ansiosta myös muihin lämpöpumppuihin verrattuna edullinen. Haittapuolena on se, että ilmalämpöpumpun lämpökerroin laskee ilman lämpötilan laskiessa. Lämpötilan laskiessa alle noin -15 C on lämpökerroin jo niin huono, ettei lämmönotto ulkoilmasta enää kannata. Tämän takia ilmalämpöpumpun lisäksi tarvitaan Suomen olosuhteissa aina toinen lämmitysjärjestelmä, joka pystyy suurimmilla pakkasilla tuottamaan yksin tarvittavan lämmön. Ilma-ilmalämpöpumpulla ei myöskään voida lämmittää käyttövettä. Sekä

20 17 ilma-ilma-, että ilma-vesilämpöpumpussa ulkoyksikön lämpöä ottaville pinnoille kertyy huurretta. Voimakkainta tämä on välillä -5 C...+5 C. Huurre haittaa lämmönsiirtymistä ja ilman virtausta, joten se on ajoittain sulatettava pois. Tavallisin tapa on automaattisesti toimiva kuumakaasusulatus. [2], [14] Ilmalämpöpumput voidaan jakaa kahteen malliin, on/off- tai invertteri-malli, kompressorin toiminnan perusteella. On/off-mallissa kompressori kytkeytyy päälle ja käy vakionopeudella, kunnes haluttu sisälämpötila on saavutettu, jolloin kompressori pysähtyy. Kun lämpötila on laskenut riittävästi, kompressori lähtee uudelleen pyörimään. Kierrosnopeusohjatussa mallissa, eli invertterimallissa, kompressori käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu, jonka jälkeen kompressori hidastaa pyörimisnopeutta pitäen yllä tasaista lämpötilaa. On/off-malli on usein edullisempi, mutta invertteri-mallilla saadaan tasaisempi lämmitys. Lämpökertoimissa ei suurta eroa ole. [9] Ilmalämpöpumppua voidaan myös käyttää jäähdytyksessä. Tällöin koneiston toiminta käännetään niin, että sisäyksikkö toimii höyrystimenä jäähdyttäen sisäilmaa ja ulkoyksikkö toimii lauhduttimena siirtäen lämmön edelleen ulos. [3] 5.4 Poistoilmalämpöpumppu Rakennuksesta koneellisesti poistettavasta ilmasta voidaan ottaa talteen lämpöä jäähdyttämällä sitä poistoilmalämpöpumpulla. Jos rakennuksessa ei ole koneellista ilman sisääntulojärjestelmää, on lämpöpumppu ainoa tapa ottaa talteen poistuvan ilman lämpö. Tällöin korvaava ilma tulee sisään esimerkiksi ikkunoiden raoista tai raitisilmaventtiilien kautta. [1] Poistoilmalämpöpumpun höyrystimet sijoitetaan poistoilmavirtaan ja lämpö siirretään lämmitys- ja/tai käyttövesijärjestelmään lauhduttimesta. Tämä voitaisiin tehdä suoraan, mutta yleensä käytetään erillistä kiertopiiriä. [14] Järjestelmän toimivuuden takia tarvitaan jatkuva poistoilmavirta, jonka suuruuden tulee olla noin 0,5 kertaa rakennuksen ilmatilavuus tunnissa. [1] Case-talossa tämä tarkoittaa noin 200m 3 tunnissa, sillä huoneiden yhteenlaskettu tilavuus on 405m 3, kun huonekorkeus on 2,5m.

21 18 Poistoilmalämpöpumppu tulee valita sen perusteella, halutaanko sillä lämmittää vain käyttövesi, vain lämmitysjärjestelmässä kiertävä vesi, tai ilma, vai halutaanko lämpöpumpulla lämmittää molemmat. Rakennuksen sisäilman lämpötila pysyy yleensä lähes samana ympäri vuoden, joten poistoilmalämpöpumpulla voidaan ulkolämpötilasta riippumatta tuottaa aina jonkin verran lämpöä. Poistoilmasta saadaan kuitenkin vain osa tarvittavasta lämpötehosta, joten suurimman lämmitystarpeen aikana osa lämmöstä on tuotettava lisälämmitysjärjestelmällä. Yleensä lämpöpumppujärjestelmään kuuluu sähkövastukset, joilla lisälämmitys voidaan hoitaa. Jos sähkövastuksia ei ole, tarvitaan lämpöpumpun rinnalle toinen lämmitysjärjestelmä. [5], [14] Koska poistoilmaa jäähdytetään voimakkaasti, jäähdytyspatterin pintoihin saattaa tiivistyä vettä, joka on ohjattava viemäriin. [14] Jos poistoilmaa jäähdytetään lähelle 0 C, höyrystin huurtuu ja se on ajoittain sulatettava, esimerkiksi pysäyttämällä kompressori hetkeksi, jolloin poistoilma sulattaa höyrystimen. [2] Ilmalämpöpumpun tavoin myös poistoilmalämpöpumppua voidaan helposti käyttää rakennuksen jäähdyttämiseen vaihtamalla kompressorin ja lauhduttimen toiminnat keskenään. [3] Kuva 4: Poistoilmalämpöpumppujärjestelmä [14] 5.5 Lämpöpumppujen kustannukset ja säästöt Energioiden hinnat, erityisesti öljyn hinta, ovat kasvaneet voimakkaasti. Myös sähkön hinta on noussut. Tämä on ollut omiaan lisäämään kiinnostusta lämpöpumppuja ja muita vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä kohtaan. [16]

22 19 Lämpöpumppujärjestelmän hankintakustannukset koostuvat laitteen hinnasta ja asennuksesta. Hankintakustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti lämpöpumpputyypistä ja myyjästä riippuen. Esimerkiksi porakaivosta lämpöä ottavan maalämpöpumpun tapauksessa lämmönkeruuputkiston ja porakaivon kustannukset tuovat merkittävän lisän hankintakustannuksiin. [1] Motiva Oy:n internet-sivuilta löytyvän pientalojen lämmitysjärjestelmien vertailupalvelun perusteella tällaisen lämpöpumpun putkiston asennus ja porakaivon poraaminen maksavat yhteensä noin 3750 ja itse lämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu maksaisi asennettuna noin [13] Kun järjestelmää verrataan esimerkiksi öljylämmitykseen, pellettilämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen, tulee hankintakustannusten lisäksi ottaa huomioon myös käyttökustannukset. Vertailun helpottamiseksi hankintakustannukset jaetaan useammalle vuodelle. Tämä vaatii tietyn korkokannan ja kuoletusajan valintaa. Arvioinnissa on aina epävarmuustekijöitä, mutta suuntaa antavia laskelmia voidaan tehdä. [1] Suuntaa antavia laskelmia Koska asennettavaa lämpöpumppua ei ole vielä valittu, eikä sen hinta, lämpökerroin ja mitoitus ole siis tiedossa, ovat seuraavat laskelmat vain suuntaa antavia. Tulee myös ottaa huomioon, että öljyn ja sähkön hinnan kehitys vaikuttavat kustannuksiin ja säästöihin. Case-talon vuosittainen öljynkulutus on viimeisen kuuden vuoden aikana ollut keskimäärin 2165 l. Öljyn litrahinta on vaihdellut runsaasti, mutta käytettäessä viiden viimeisen öljylaskun litrahintojen keskiarvoa 0,7 /l, maksaisi lämmitykseen tarvittava öljy noin 1515 vuodessa. Vuotuisen lämmitysenergian ja lämpimän käyttöveden energiantarve on case-talossa ollut noin kwh. Nykyisessä sähkösopimuksessa sähkön hinta on 8,77 c/kwh, jota käyttäen suora sähkölämmitys tulisi maksamaan noin 1841 vuodessa. Laskettaessa lämpöpumpun käyttökustannuksia, oletetaan lämpökertoimen olevan 3. Taulukosta 1 nähdään tarvittavan sähköenergian osuuden olevan tällöin 33%, eli käyttökustannukset ovat noin 608 vuodessa, jos lämpöpumppu on mitoitettu täysteholle. Jos lämpöpumppu on mitoitettu esimerkiksi 50%:n osateholle, tulee

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA Tiesitkö! 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 16 LÄMPÖPUMPUT pientalot Lämpöpumpputyyppejä Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Nykyään suosittu ilmalämpöpumppu on järkevä

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu Johdanto Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa. Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmityskustannuksia melkein puolella. Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita

Lisätiedot

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu Johdanto Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa. Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmityskustannuksia melkein puolella. Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA. Jääkaappi = lämpöpumppu 3.10.2012. höyrystin. lauhdutin. paisuntaventtiili. kompressori. NIBE ENERGY SYSTEMS Heat Pump General

LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA. Jääkaappi = lämpöpumppu 3.10.2012. höyrystin. lauhdutin. paisuntaventtiili. kompressori. NIBE ENERGY SYSTEMS Heat Pump General LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Heat Pump General Jääkaappi = lämpöpumppu höyrystin lauhdutin paisuntaventtiili kompressori Heat Pump General 1 Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon tai vesistöön asennettavalla

Lisätiedot

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Maalämmöllä tuotetaan 2/3 tarvittavasta lämmöstä. Huoltokaivo Keruuputket Suojahattu MAAKERROS Maalämpöjärjestelmä käyttää hyväkseen maaperään, kallioon tai veteen

Lisätiedot

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Maalämpöpumppu on suosituin uusien talojen lämmitystapa Suomessa. Kohti toimivaa kokonaisuutta Maalämpöpumppujärjestelmä tulee suunnitella kokonaisuutena. Huolellinen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu sopii parhaiten vesikiertoiselle lattialämmitykselle Millaisiin rakennuksiin? Ilma-vesilämpöpumppu sopii hyvin rakennuksiin, joihin ei pysty asentamaan

Lisätiedot

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Järjestelmän tarkka säätö parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta veteen. Lämmitetty vesi voidaan johtaa talon vesikiertoiseen

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

AINUTLAATUINEN UUTUUS ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU:

AINUTLAATUINEN UUTUUS ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU: ILPO Comfort POISTOILMALÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU: PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMMÖN TEHO RAKENNUKSEN JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS POISTO- TAI TULO-POISTO -ILMANVAIHTO LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

maalämmöissä Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset on eroja Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14

maalämmöissä Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset on eroja Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 maalämmöissä on eroja Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon

Lisätiedot

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 100% maalämpö suomesta Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti

Lisätiedot

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 85,6 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto YRITYSESITTELY Nimi: Konsulttitoimisto Enersys Oy Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto Osoite: Kerkkolankatu 28 Puh. (09)42474608, Fax. (019)485488 05800 Hyvinkää Sähköposti: etunimi.sukunimi@enersys.fi

Lisätiedot

VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ?

VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? Energiatehokkuuden pikkujättiläiset Lämpöässä Vsi Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään

Lisätiedot

PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS

PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 66,4 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS Tämä opas ei ole täydellinen asennusopas. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden asennusohjeista. NIBE PILP OPAS 1437-1 1 NIBE F370

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta www.neuvoo.fi www.facebook.com/raneneuvoo

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia WHITE PAPER Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia www.ruukki.fi Ruukin energiapaalut yhdistävät rakennuksen perustamisen ja maalämmön keräämisen. Energiapaalut soveltuvat erityisesti toimistoihin,

Lisätiedot

Lämpöpumppujen energialaskentaopas

Lämpöpumppujen energialaskentaopas Lämpöpumppujen energialaskentaopas 3.10.2012 ESIPUHE Lisätään myöhemmin (oppaan laatimiseen ovat osallistuneet tutkija Lari Eskola, erikoistutkija Juha Jokisalo sekä professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.)

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄ- MINEN KERROSTALORAKENTAMISESSA

LÄMPÖPUMPPUTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄ- MINEN KERROSTALORAKENTAMISESSA LÄMPÖPUMPPUTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄ- MINEN KERROSTALORAKENTAMISESSA Ilpo Kuisma Opinnäytetyö Kesäkuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tuotantotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LÄMPÖPUMPPUJEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINNAN KANNALTA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LÄMPÖPUMPPUJEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINNAN KANNALTA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Jussi Tuunanen LÄMPÖPUMPPUJEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINNAN KANNALTA Työn tarkastajat: Professori Samuli

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Maalämpöpumput. Oilon Geopro MH, GT, SH, RE

Maalämpöpumput. Oilon Geopro MH, GT, SH, RE Maalämpöpumput Oilon Geopro MH, GT, SH, RE Juuret syvällä suomalaisessa maaperässä Luonnollista energiaa Keväästä syksyyn maaperäämme varastoituu päästötöntä aurinkoenergiaa. Tämä ilmainen energia lämmittää

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi Opinnäytetyö Kevät 2015 Talotekniikankoulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUT JA NIIDEN TALOUDELLISUUS JA YM- PÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS ERILLISTEN PIENTALOJEN LÄMMITYKSESSÄ

LÄMPÖPUMPUT JA NIIDEN TALOUDELLISUUS JA YM- PÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS ERILLISTEN PIENTALOJEN LÄMMITYKSESSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan tiedekunta BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari LÄMPÖPUMPUT JA NIIDEN TALOUDELLISUUS JA YM- PÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto

Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto YRITYSESITTELY Nimi: Konsulttitoimisto Enersys Oy Sitoutumaton suunnittelu- ja konsultointi tsto Osoite: Kerkkolankatu 28 Puh. (09)42474608, Fax. (019)485488 05800 Hyvinkää Sähköposti: etunimi.sukunimi@enersys.fi

Lisätiedot

Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa.

Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa. Tietoa Maalämmöstä Maalämpö on lisännyt suosiotaan talojen lämmitysratkaisuna. Maalämpö on maaperään sitoutunutta auringon lämpöenergiaa, joka pumpataan ylös kiinteistöön tuottamaan lämpöä ja lämmintä

Lisätiedot