Maakaasuyhdistyksen vuosikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakaasuyhdistyksen vuosikirja 2008 2009"

Transkriptio

1 M a a k a a s u y h d i s t y s Maakaasuyhdistyksen vuosikirja F i n n i s h N a t u r a l G a s A s s o c i a t i o n

2

3 Maakaasuyhdistyksen vuosikirja

4 Maakaasuyhdistys r.y. Toimitus: Hannu Kauppinen Kansi ja taitto: A-P Productions Oy Paino: Libris Oy 2009 ISSN

5 Sisältö Maakaasun uusi rooli Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys ry 6 Nesteytetyn maakaasun rooli maailmalla kasvaa myös Suomeen uutta tuotanto- ja kuljetuskapasiteettia Asiakaspalvelupäällikkö Arto Riikonen, Gasum Oy Huipputehokkaita lämmitysratkaisuja maakaasulla 12 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys ry 24 Maakaasuyhdistyksen toimintakertomus vuodelta Maakaasuvuosi 2008 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys ry 54

6 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen Maakaasuyhdistys ry Maakaasun uusi rooli Tehdään ajatusleikki: ilmasto lämpenee mallien mukaisesti tai niitä nopeammin, teollisuuden rakennemuutos jatkuu tai kiihtyy, uusi talouskasvu jää totuttua vaatimattomammaksi ja energiansäästämisestä tulee oikeasti kansalaishyve. Energiankysyntä muuttuisi dramaattisesti. Esimakua kysynnän nopeasta muutoksesta on jo saatu: nykyiset talousongelmat ovat romahduttaneet energiankulutuksen lähes kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Osa muutoksesta palautuu talouden kääntyessä kasvuun, mutta osa jää pysyväksi. Kun samanaikaisesti energiantuotantoa ohjataan voimakkaasti uuteen asentoon, voidaan energiaalalla odottaa todella merkittäviä mullistuksia seuraavan vuosikymmenen aikana. Toimintaympäristön muuttuessa perinteiset energiamuodot maakaasu mukaan lukien joutuvat etsimään uuden roolin. Monikäyttöisellä maakaasulla näitä rooleja voi olla useampikin. 6 Maakaasuyhdistyksen sty vuosikirja

7 Maakaasulla eteenpäin Linjaukset energiastrategiassa, joka tosin vanhentui jo ennen valmistumistaan Energiasektorin virallinen kehityspolku vuoteen 2020 löytyy uudesta ilmasto- ja energiastrategiasta, jonka laaja valiokuntakäsittely eduskunnassa saatiin päätökseen kesällä Strategiassa on ennen kaikkea linjattu tarvittavia toimia Euroopan unionissa yhteisesti sovittujen energiansäästöä ja uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiltä osin strategia antaa selkeän suunnan laskelmineen. Maakaasu ei ole strategiassa pääroolissa. Strategian laskelmien mukaan tavoitteena on vähentää maakaasun kulutusta nykyisestä 41,4 terawattitunnista 39 terawattituntiin. Strategian perusuralla, missä uusia energiapoliittisia toimenpiteitä ei tehtäisi, maakaasun käyttö lisääntyisi 52 terawattituntiin. Luvuissa ei ole mukana maakaasun raaka-ainekäyttöä, joka on nykyisin 300 miljoonaa kuutiometriä eli energiamääränä 3 terawattituntia. Kaikkiaan maakaasun osuus Suomen primäärienergian käytöstä pysyisi noin kymmenessä prosentissa. Strategian perusuran arvioissa on oletettu, että maakaasuverkko laajenee Turun seudulle ensi vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Laajeneminen on siis oletus, ei strateginen tavoite. Luvut ja tavoitteet merkitsevät sitä, ettei maakaasulla ole näköpiirissä merkittävää volyymikasvua. Maakaasun käyttömäärät voivat laskea jopa strategian laskelmia enemmin, jos osa alussa mainituista tulevaisuuden näkymistä toteutuu. Strategiassa näitä mahdollisia tulevaisuuden kuvia energiansäästöä lukuun ottamatta ei ymmärrettävästi ole nostettu esille. Taloustilanteen nopeaa ja rajua heikkenemistä ja sen vaikutusta energiankulutukseen ei myöskään osattu arvata, kukapa olisi. Siksi strategiassa olevat määrä- ja hinta-arviot vanhentuivat jo ennen kuin asia ehti eduskuntakäsittelyyn. Teollisuuden ja etenkin metsäteollisuuden tuotantotasolla on kuitenkin todella merkittävä vaikutus energiankulutukseen ja biopolttoainevirtoihin. Sähkönkulutuksen taso nousee kunnolla esille viimeistään ydinvoimaratkaisuja puntaroitaessa. Lämpökuorman pienentyminen vähentää CHP-tuotantoa, joka muutenkin joutuu entistä kovempaan kilpailutilanteeseen. Muun muassa näitä kysymyksiä joudutaan pian oikeasti pohtimaan. Toimitusjohtajan katsauss 7

8 Maakaasun hyvät ominaisuudet tunnustetaan, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti Lähtökuoppiinsa vanhentuneet laskelmat eivät maakaasun kannalta ole keskeisin ongelma. Oleellisempaa on se, että ilmasto- ja energiastrategiassa uusiutuvan energian tavoite on nostettu ilmaston edelle. Jos asia olisi päinvastoin ja niin kuin sen pitäisi olla, olisi strategiassa keskitytty kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöpäästöjen todelliseen ja mahdollisimman kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Maakaasu nousisi huomattavasti keskeisempään asemaan. Kokoluokaltaan merkittävin tapa pienentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä olisi uusien maakaasuvoimalaitosten rakentaminen korvaamaan vanhaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Ilmastohyötyjen lisäksi tämä ratkaisu lisäisi merkittävästi Suomen sähköntuotantokapasiteettia, ovathan maakaasulaitokset tehokkuudeltaan ja sähköntuotantomahdollisuuksiltaan omaa luokkaansa tässä CHPkategoriassa. Nämä maakaasun ominaisuudet kyllä tunnetaan ja tunnustetaan. Eduskunnan talousvaliokuntakin toteaa mietinnössään, että maakaasu on energialähteenä tehokas, sillä sen siirtohäviöt ovat pienet ja sitä voidaan käyttää erittäin korkealla hyötysuhteella eli kaasun energia pystytään hyödyntämään tuotannossa lähes kokonaan. Maakaasu sopii erityisen hyvin kombivoimalaitoksiin, joissa on sekä höyry- että kaasuturbiini. Mietinnössä todetaan myös, että maakaasun käytöstä eli poltosta ei aiheudu lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Kaasumaisen olomuodon ansiosta ei liioin muodostu hiukkas- ja raskasmetallipäästöjä eikä tuhkaa. Syntyvän hiilidioksidin määrä ja typenoksidien määrä on vähäisempi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Valitettavasti maakaasun suomat mahdollisuudet jäävät vajaakäytölle, kun energiapoliittiset tavoitteet ovat muualla. Tämä on ilmaston ja ympäristön kannalta huono asia. Maakaasun uudet käyttökohteet Perinteisten maakaasun käyttökohteiden kasvunäkyminen ollessa vaatimattomia, hakee maakaasuala uusia toiminta-alueita niiden rinnalle. Maakaasu taipuu ominaisuuksiensa puolesta muuhunkin kuin suuren mittakaavan voimalaitoskäyttöön. Liikenne tarjoaa uusille polttoaineille ja energiamuodoille suuren ja mielenkiintoisen markkinan. Kaasuautot lisääntyvät maailmalla kovaa vauhtia ja Suomessakin on saatu hyvä startti aikaan. Kaasuajoneuvoja löytyy jo useammasta kategoriasta busseista henkilöautoihin. Yhä useampia kaasuautomalleja on myytävänä ja tankkausasemien määrä kasvaa asema asemalta. Myös biokaasun liikennepolttoainekäyttö etenee. Suunnitelmia ja projekteja on useita, joista yksi mielenkiintoisimmista on biokaasulaitoksen kytkeminen maakaasuverkkoon. Maakaasuverkko tarjoaa hyvän siirtokanavan biokaasulle ja samalla maakaasu toimii biokaasun varmistajana. Maakaasuverkkoon syötetty biokaasu saadaan aina maksimaaliseen hyötykäyttöön. Liikennekäytössä kotimainen biokaasu korvaisi käytännössä fossiilisia tuontiin perustuvia öljytuotteita. Kaasujen liikennekäyttöä on mahdollista laajentaa myös merelle ja järville. Nesteytettynä maakaasua voi kuljettaa maakaasuverkon ulkopuolelle esimerkiksi laivojen, lauttojen ja lossien polttoaineeksi. Nesteytetty maakaasu laajentaa maakaasualuetta ja näin maakaasu on uusi vaihtoehto paitsi laivoille ja lautoille myös monelle teollisuusyritykselle, joiden prosesseissa olisi mahdollista hyödyntää kaasuteknologiaa ja kaasun ominaisuuksia. 8 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

9 Biokaasu ja maakaasu tarjoavat ilmasto- ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon liikennepolttoaineeksi. Kaasuteknologia ja kaasumaiset polttoaineet voidaan ottaa nopeasti laajaan käyttöön. Jätteen ja biomassan poltossa maakaasu on hyvä tuki-, apu- ja lisäpolttoaine, jolla voidaan varmistaa puhdas palaminen, tasata pääpolttoaineen saatavuus- ja laatuvaihteluita sekä lisätä sähköntuotantoa, kun rakennusastetta saadaan korkeammaksi. Esimerkkejä näistä ratkaisuista on tulossa. Voisiko maakaasuvoimalaitos toimia varavoimana esimerkiksi tuulivoimalle? Teknisesti vallan mainiosti, jos taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistuksi. Maakaasu on omakotitalon monipuolinen energia. Lämmityksen lisäksi maakaasua voidaan käyttää ruuanlaitossa niin keittiössä kuin ulkonakin. Kotitankkauslaitteella samaa maakaasua voisi tankata kaasuautoon. Raaka-ainekäytössä maakaasua voidaan käyttää esimerkiksi vedyn tuottamiseen. Toteutusratkaisuja löytyy eri kokoluokissa aina jalostamomittakaavaan asti. Voisiko tästä syntyä sovelluksia energiantuotantoon? Toimisiko tulevaisuuden voimalaitos maakaasusta CO 2 -talteenotolla tehdyllä vedyllä? Toimitusjohtajan katsauss 9

10 Kirkastuvaa huomiseksi ww.ga w..fi

11 Maakaasun käyttö päivittäisenä energialähteenä on puhtaasti järkevää CO 2 -päästöjen vähentämiseksi. Gasum edistää aktii visesti myös uusiutuvan biokaasun käyttöä Suomessa. Maakaasun ja biokaasun monipuolinen hyödyntäminen on tie puhtaampaan ympäristöön tinkimättä silti nykyelämän mukavuuksista. Luonnostaan nostaa parempia pia energiaratkaisuja ratk aisu

12 Asiakaspalvelupäällikkö Arto Riikonen Gasum Oy Nesteytetyn maakaasun rooli maailmalla kasvaa myös Suomeen uutta tuotanto- ja kuljetuskapasiteettia esteytetyn maakaasun määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Maailman 2900 miljardin kuutiometrin maakaasun vuotuisesta käytöstä noin 230 miljardia liikkui nestemäisessä olomuodossa eli LNG:nä. Vuoteen 2011 mennessä määrän otaksutaan kasvavan 270 miljardiin kuutiometriin ja vuoteen 2020 mennessä 400 miljardiin kuutiometriin. Kuljetustarve näkyy myös LNG-tankkereiden määrässä: keväällä 2009 tilauksessa oli peräti 70 tankkeria. Laivakuljetusten lisäksi LNG:tä kuljetetaan yhä useammin myös LNG-säiliöautoilla, joita näkee nykyisin myös Suomen maanteillä. LNG varastoidaan ja kuljetetaan nestemäisessä olotilassa noin -160 C lämpötilassa. Säiliö on kaksoisvaippainen tyhjöeristetty paineastia. Kuvassa olevan säiliön koko on 56 m 3, suurin, mitä normaaliin tieliikenteeseen mahtuu. LNG-säiliön rakenne on samanlainen kuin nestemäisen typen kuljetuksissa käytetään. 12 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

13 Vienti (Mtpa) Venezuela Venäjä Norja Egypti Oman Nigeria Trinidad Qatar Australia Malesia Indonesia Arabiemiraatit Brunei Libya USA Algeria LNG:n käyttöhistoria 60-luvulta tähän hetkeen. LNG:n käytön vuotuinen kasvu on ollut viime vuosina noin 7 %. Maakaasun nesteyttäminen Maakaasun nesteyttäminen vaatii laitteistoinvestointien lisäksi energiaa. Maakaasu on jäähdytettävä vähintään -82 C lämpötilaan (=kriittinen lämpötila), jotta se yleensäkään olisi nesteytettävissä. Koska tuota lämpötilaa vastaava höyrynpaine (=kriittinen paine) on edelleen melko korkea, 46 bar, niin maakaasu nesteytetään jäähdyttämällä se lähelle kiehumispistettään noin -160 C lämpötilaan. Maakaasun eli metaanin kiehumispiste normaali-ilmanpaineessa (1,013 bar) on -161,5 C ja jäätymispiste -182,5 C. Nestemäisen metaanin tiheys on 421 kg/m 3 ja kaasumaisen 0,72 kg/m 3 Nesteytyessään metaani on vain kuudessadas osa sen kaasumaisen olomuodon normaalitilasta. ÖLJY LNG Tiheys 0,85 kg/litra 0,42 kg/litra Lämpöarvo alempi 11,8 kwh/kg 13,7 kwh/kg Tilan tarve 159 litraa 280 litraa netto / 310 litraa brutto Energiasisältö 1600 kwh 1600 kwh Verrattaessa LNG:tä kevyeen polttoöljyyn ja sen energiasisältöön, tarvitsee LNG likimain kaksinkertaisen varastotilavuuden. LNG-säiliön täyttöaste on 90 %. LNG 13

14 Porvoon pieni LNG:n tuotantolaitos on toiminut jo vuodesta 1996 alkaen. Sen viereen on Gasum rakentamassa uutta LNG:n tuotantolaitosta sekä tuotevarastoa, jotka on määrä ottaa käyttöön kesällä Laitoksen kapasiteetti on tonnia/a ja sen varaston koko on 2000 m 3, nykyiseen verrattuna yli kymmenkertainen. LNG:n nesteytysprosessit Metaanin nesteytysprosesseja on useita. Yhteistä niille kuitenkin on paineistetun kylmäkiertoaineen höyrystyminen, joka puolestaan siirtää lämpöä nesteytysprosessista sen ulkopuolelle. Tätä lämmönvaihdinta kutsutaan tavallisimmin cold boxiksi. Nesteytysprosessin päälaite, cold box on eräänlainen tehokas pakastin, jonka jäähdytysaineina käytetään nestekaasuja, butaania ja propaania, eteeniä, metaania ja typpeä. Kaikkein monimutkaisimmat ja samalla energiataloudellisimmat jäähdytysprosessit käsittävät kolmen-neljän jäähdytysnesteen yhdistelmän. Jäähdytysprosessien, lähinnä kiertokaasukompressoreiden sähköenergian tarve vaihtelee suuresti ollen suuruusluokkaa 0,4 0,8 kwh/m 3 normaaliolotilassa olevaa maakaasua. Cold box käsittää useita sarjaan kytkettyjä lämmönvaihtimia, joko putkivaihtimia tai levylämmönvaihtimia. Laitteen tekee arvokkaaksi ohutseinäiset ruostumattomat materiaalit. Metaani sekä jäähdytyksen kiertokaasut eivät ole mitenkään hankalia aineita käsiteltäviksi alhaisissakaan lämpötiloissa. Materiaalit ovat samoja kuin ilmakaasujenkin, typen, hapen ja argonin nesteytyksessä ja kuljetuksissa. Ennen maakaasun nesteyttämistä siitä erotetaan vesi (< 1 ppm), hiilidioksidi (< 50 ppm) sekä kaasukondensaatit, lähinnä propaani ja butaani. Korkean metaanipitoisuuden (> 98 %) omaava siperialainen maakaasu sopii erinomaisesti nesteytettäväksi, koska kondensaattien erotusprosessia ei tarvita lainkaan. Pienimuotoinen LNG Suomessa Maakaasua tarvitaan myös kaasuputkiverkos- ton ulkopuolella. Vähänkin suurempien mää- 14 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

15 Norjassa Bergenin ja Stavangerin välisellä E39 tieyhteydellä liikennöi viisi LNG-käyttöistä autolauttaa. Laivojen pituus on 129 m ja koneteho 12 MW. Laivojen polttoainetankit ovat 2 x 125 m 3. Kunkin laivan LNG-tarve on noin säiliöautollinen päivässä. rien kuljettaminen kaasumaisessa olomuodossa on hankalaa, vaikka paine olisi 200 bar. Maakaasun korkea oktaaniluku, RON 130, edellyttää maakaasulle optimoiduissa kaasumoottoreissa käyttämään testaamiseen ja koekäyttöihin vain metaania. Sama vaatimus pätee myös biometaania käyttäviin moottoreihin, joita käytetään esimerkiksi kaasuajoneuvoissa. LNG:stä höyrystetty metaani mahdollistaa näiden ajoneuvojen käytön biometaanin saantihäiriöidenkin sattuessa. 90-luvun puolivälissä rakennettiin Porvooseen pieni maakaasun nesteytyslaitos. Prosessi on poikkeuksellisen yksinkertainen: siinä ei ole jatkuvaa jäähdytyskiertoprosessia lainkaan, vaan se käyttää metaanin nesteyttämiseen ilmakaasutehtaan tuottamaa nestemäistä typpeä, joka höyrystyttyään päästetään takaisin ulkoilmaan. Prosessi on tehnyt mahdolliseksi pienet välttämättömät ät LNG:n toimitukset testaustarkoituksiin sekä biometaanilaitosten varapolttoaineiksi. Vanhan laitoksen viereen rakennetaan uusi ja suurempi LNG:n tuotantolaitos. Vuonna 2010 valmistuvan laitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa. Laitoksen LNG-varaston koko on 2000 m 3. LNG-esimerkkejä naapurimaista Norjaan on rakennettu jo useita pieniä maakaasun nesteytyslaitoksia. Tjeldbergoddenissa on vastaava LNG-laitos kuin Porvoossa. Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön Haugesundissa tn/a nesteytyslaitos ja Bergenissä kaksikin, tn/a ja tn/a. Stavangeriin on rakenteilla jo viides pienehkö LNG:n tuotantolaitos Norjaan. Sen on määrä valmistua keväällä 2011 ja siitä on tarkoitus toimittaa LNG:tä myös Ruotsin LNG 15

16 markkinoille Nynäshamnin öljynjalostamoa varten sekä Tukholman kaupunkikaasuverkoston tarpeisiin. Nynäshamniin on rakenteilla LNG:n tuontiterminaali tilavuudeltaan m 3. Näitä hankkeita ei pidä sekoittaa mitenkään pohjoisen Snöhvitin projektin kanssa. Viimemainitun LNG:n tuotanto on peräti 4,3 miljoonaa tonnia vuodessa ja sen tuotanto on suunnattu pelkästään vientiin USA:han sekä Espanjaan. LNG:n rannikkokuljetukset norjalaiset hoitavat maailman pienimmällä LNG-tankkerilla Pioneer Knutsen, jonka tilavuus on vain 1100 m 3. Toinen 7500 m 3 tankkeri on tilattuna. Lisäksi Norjassa on lähes 20 LNG:n kuljetusrekkaa. Norjalaiset LNG:n tarvitsijat ovat teollisuuden prosessikuluttajia, missä LNG korvaa lähinnä nestekaasua ja kevyttä polttoöljyä. LNG:n käyttäjiä ovat lisäksi muutamat öljy- ja kaasukentille operoivat huoltoalukset sekä kuusi autolauttaa. Keväällä 2009 seitsemän LNGkäyttöistä alusta oli rakenteilla, joiden joukossa oli maailman ensimmäiset kaksi ro-ro-alusta sekä rannikkovartioston kaksi laivaa. Norjaan ei ole hankalien rakennusolosuhteiden vuoksi rakentumassa edes Ruotsin laajuista maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa. Norjalaisten tavoitteena on hoitaa maakaasun jakelu nestemäisessä olomuodossa. Vastaavaan järjestelyyn ollaan päätymässä monissa muissakin maissa. Kuvaavaa on, että maakaasun kuljettaminen rannikolta LNG-terminaalista nestemäisessä olomuodossa sisämaahan on helpompaa kuin putkilinjojen rakentaminen suurkaupunkien läpi. Asiakas tarvitsee LNG-säiliön ja höyrystimen Tyypillinen pystyrakenteinen kaksoisvaippainen tyhjöeristetty LNG:n asiakassäiliö. Sen voi hankkia joko omaksi tai vuokrata. Tavoitteena on, että säiliön koko vastaisi vähintään viikon kaasutarvetta. Kuvassa Linköpingissä oleva 53 m 3 LNG-varasto, jolla varmistetaan biometaanin liikennekäyttöä. Tyypilliset LNG:n asiakasäiliöt ovat pysty- tai vaakarakenteisia, joiden koko valitaan noin viikon kaasutarvetta vastaavaksi. Tarkoituksenmukaista olisi, että kuljetusrekka voisi säiliötä täytettäessä purkaa siihen koko lastinsa. Varastosäiliön maksimi täyttöaste on 90%. Säiliöt ovat kaksivaippaisia ja tyhjöeristettyjä paineastioita. Ne ovat ikään kuin kookkaita termospulloja, joiden eristeenä on tyhjön lisäksi perliittitäyte. Pienet säiliöt, alle 150 m 3, ovat poikkeuksetta pystyrakenteisia, mikä on termodynaamisesti ja sijoitusteknillisesti paras ratkaisu. Isoimmat säiliöt ovat vaakarakenteisia, mikä johtaa hiukan pienempiin investointeihin edellyttäen, että tilaa säiliön sijoittamiselle on 16 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

17 riittävästi. Esimerkiksi 257 m 3 :n säiliön mitat ovat 4,3 x 26 metriä. LNG:n asiakassäiliöt ovat paineastioita, joiden suurin käyttöpaine on 8 12 bar. Tyypillisin maakaasun ulostulopaine maakaasuhöyrystimen jälkeen on 4 bar. Varastosäiliön lämpöhäviöiden aiheuttama maakaasun höyrystyminen on tyypillisesti noin 0,12 % päivässä säiliön sisältämästä kaasumäärästä (=boil off). Tämä on kaasumäärä, joka päivittäin tulisi keskimäärin vähintään käyttää, jotta säiliön höyrynpaine ei lämpöhäviöiden vuoksi kohoaisi liikaa. Kaasun käyttökatkos voi kuitenkin käytännössä olla useita päiviä, ilman varoventtiilin avautumistarvetta. Nestemäisen maakaasun varastoon liittyy läheisesti maakaasuhöyrystin. Tavallisesti sellaisena käytetään ilmahöyrystimiä, joiden määrä on tuplamitoitettu. Mikäli höyrystimen ulkovaippa ilman kosteudesta huurrettuisi, kytkeytyisi toinen puolikas automaattisesti käyttöön. Ilmahöyrystimen välittämän kaasun lämpötila on noin 15 C alempi kuin höyrystintä ympäröivän ilman lämpötila. Tarvittaessa voidaan käyttää lisälämmitintä, jolla kaasun lämpötila saadaan halutuksi. Joissakin tapauksissa, varsinkin jos kaasun kulutus on hetkittäin hyvin suuri, voidaan käyttää myös kuumavesihöyrystimiä. LNG:n höyrystämiseen tarvittava energiamäärä on noin 1,6 % höyrystettävän tuotevirran energiasisällöstä. Ilmahöyrystimiä käytettäessä tuokin energiamäärä on hyötykäytettävissä. LNG-säiliöiden sijoittamisessa kaasun käyttökohteisiin ei Norjassa eikä liioin Ruotsissa ole ilmennyt ainakaan isoja vaikeuksia. Kaksoisvaipparakenne sekä tyhjöeristys suojaavat säiliötä myös sen ulkopuolelta kohdistuvaa vahinkovaaraa vastaan. LNG-varaston sijoittaminen on helpompaa kuin vastaavan kokoisen nestekaasusäiliön. LNG-varaston sijoittamisesta on eurooppalainen standardi EN Installation and equipment for liquified natural gas with storage capacity between 5 and 200 tn. Asiaa käsittelee myös NFPA 59A Standard for production, storage and handling of liquefied natural gas (LNG). LNG-varaston sijoittamiselle ei ole tarkasti määrättyjä turvaetäisyyksiä, mutta Norjassa se on ollut yleisimmin metriä. Vaikeasti evakuoitaviin kohteisiin sekä esimerkiksi muunto- ja kytkinasemiin turvaetäisyydet ovat olleet selvästi edellä mainittua suuremmat. LNG:n höyrystämiseen käytetään ilma- tai kuumavesihöyrystimiä. Höyrystämiseen tarvittava energiamäärä on 1,6 % käsiteltävän LNG:n lämpösisällöstä. Ilmahöyrystintä käytettäessä ulos tulevan kaasun lämpötila on noin 15 C kylmempää kuin ilman lämpötila. Ilmahöyrystimet mitoitetaan tavallisesti tuplateholle, toinen käytössä, toinen huilaamassa. Höyrystimet ovat alumiinia tai ruostumatonta terästä. LNG 17

18 LNG:n kuljettaminen säiliöautolla Nestemäistä maakaasua voidaan kuljettaa myös säiliöautoilla samaan tapaan kuin ilmakaasuja, typpeä ja happea. Suurin skandinaaviseen liikenteeseen soveltuva LNG-rekka pystyy ottamaan noin 20 tonnin nettokuorman. Tällaisen yhdistelmän pituus on vetoautoineen 16,5 m ja kokonaispaino 45 tonnia. LNG-rekan bruttotilavuus on 56 m 3. LNG:n kuljettamininen maanteitse on muodostunut monissa maissa jo niin tavanomaiseksi, että maakaasun siirtämistä LNG:nä rannikolta sisämaahan pidetään jo tarkoituksenmukaisempana kuin pitkien putkilinjojen rakentamista taajamien lävitse. LNG:n kuljetusäiliön kapasiteettiä rajoittavat tieliikenteen mitat, niin maksimi leveys kuin pituus. Näin ollen kuljetussäiliön eristepaksuuksista joudutaan hakemaan kompromisseja. Säiliö on kaksoisvaippainen tyhjöeristetty paineastia, jonka maksimi käyttöpaine on yleisimmin 7 bar. Eristeenä käytetään kaksoisvaipan välissä perliittitäytettä. Säiliön 18 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

19 Tyypillisen LNG:n kuljetusrekan nettokuorma on 20 tonnia. Kuorman kokoa rajoittaa ajoneuvon maksimi pituus sekä leveys. Rekan kaikki putkistoyhteydet pumppu- sekä mittarikaappeineen sijaitsevat rekan puolivälissä vasemmalla puolella. Gasumin rekat pystyvät purkamaan LNG:n ulkoisista tekijöistä riippumatta, myös osakuormina. Enimmillään hydrauliikkakäyttöisen pumppauksen teho on 600 litraa minuutissa. laskennallinen boil off, eli lämpöhäviöiden aiheuttama höyrystyminen, on noin 0,3 % päivässä. Käytännössä säiliö pystyy pitämään lastinsa ilman varoventtiilin avautumista useita päiviä, jopa viikon. LNG-säiliön lastaus sekä purku vievät aikaa reilun tunnin. Kaasumäärän mittaus tapahtuu joko nestefaasin virtausmittarilla tai punnitsemalla auto ennen ja jälkeen lastin purkamisen. Joissakin tapauksissa maakaasu voidaan mitata myös kaasumaisessa olotilassa höyrystimen jälkeen vastaavalla tavalla kuin putkikaasunkin. Kaasuvirran mittausta voidaan käyttää myös maakaasun hajusteaineen ohjaukseen. Nestemäisenä toimitettava kaasu on aina hajustamatonta. LNG 19

20 LNG:n käyttöä puolustavia väittämiä Vaikka LNG onkin putkikaasua kalliimpaa, on sen hinta ja hintakehitys esim. kevyisiin öljytuotteisiin verrattuna kilpailukykyinen. LNG tekee kuljetukset ja maakaasun käytön mahdolliseksi myös putkiverkoston ulkopuolella. LNG mahdollistaa tuotteen varastoinnin useiksi päiviksi, jopa viikoksi. LNG mahdollistaa maakaasun käytön siirrettävän höyrystimen kanssa myös putkistojen liitäntä- tai vastaavissa huoltoseisokeissa. LNG toimii hyvin biokaasun (biometaanin) varapolttoaineena esim. liikennekäytössä. LNG mahdollistaa maakaasun tankkausasemien rakentamisen liikennekäyttöä varten myös putkiverkoston ulkopuolelle. LNG:stä höyrystetty kaasu on turvallinen ja ympäristöystävällinen polttoaine; se on samaa kaasua kuin putkistonkin avulla toimittettava metaani. Metaanin ominaisuuksia ja tunnuslukuja Molekyylipaino... 16,04 g/mol Jäätymispiste ,5 C Kiehumispiste ,5 C Kriittinen lämpötila C Kriittinen paine bar abs LNG:n tiheys kiehumispisteessä kg/m 3 Syttymislämpötila noin C Alempi syttymisraja ilmassa...5 mol-% Ylempi syttymisraja ilmassa...15 mol-% Tiheys 0 C, 1,013 bar abs... 0,73 kg/m 3 Suhteellinen tiheys... 0,56 Alempi lämpöarvo... 35,90 MJ/m 3 Ylempi lämpöarvo... 39,82 MJ/m 3 Lyhenteitä LNG nesteytetty maakaasu CNG paineistettu maakaasu (auton polttoaine) LCNG nestemäisenä toimitettava auton polttoaine LPG nestekaasu, propaani ja butaani NGL kaasukondensaatti GTL gas to liquids, maakaasusta jalostettuja polttonesteitä LBG nestemäinen (upgreidattu) biometaani LNG:n lämpöarvo ja vertailu muihin polttoaineisiin Metaani...13,7 MWh/tn Propaani...12,8 MWh/tn Butaani...12,6 MWh/tn Kevyt polttoöljy...11,8 MWh/tn Raskas polttoöljy...11,45 MWh/tn Tonni LNG:tä vastaa 1370 m 3 maakaasua (0 C, 1 bar abs) LNG:n tyypillinen koostumus Metaani... 98,4 mol-% Typpi... 0,8 mol-% Etaani... 0,6 mol-% Propaani... 0,2 mol-% Butaani... 0,05 mol-% Pentaani... 0,01 mol-% Rikkipitoisuus... < 1 mg/m 3 LNG:nä toimitettava kaasu on hajustamatonta Yksi normaaliolotilassa oleva kaasukuutiometri vastaa likimain yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. 20 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

21 Metaanin ominaisuuksia h kj kg 600 P [bar] t[ C] > dm v kg 26 3,5 2, ,4 2,4 kj h kg h 3,3 3,2 2,2 2, ,1 1, h 3,0 1, ,9 1, ,8 1, v 2,7 1, ,6 0, ,5 0, h 2,4 0, p v 2,3 0,2 h 0 kj kg 0 2, t[ C] > v 0 m 3 kg p (bar) h, (kj/kg) h (kj/kg) h (kj/kg) höyrynpaine nestemäisen metaanin entalpia kylläisen höyryn entalpia höyrystymislämpö (h - h ) v (dm 3 /kg) nestemäisen metaanin ominaistilavuus v (m 3 /kg) kylläisen höyryn ominaistilavuus LNG 21

22 Yhteenveto LNG:n käyttösovellutuksista LNG mahdollistaa maakaasun käytön myös kaukana putkilinjayhteyksistä. LNG on välttämätön kaasukäyttöisten moottoreiden testaamisessa, valmistukseen liittyvissä koekäytöissä sekä niiden tuotekehityksessä. Mikäli biometaania hyödynnetään liikennekäytössä, erityisesti raskaissa ajoneuvoissa, on LNG välttämätön biometaanin varapolttoaineena. Lukuisten esimerkkien mukaisesti LNG:n maantiekuljetuksilla on mahdollista toimittaa maakaasua myös teollisuuden tavanomaisiin tarpeisiin kevyen polttoöljyn tai nestekaasun korvaajaksi sekä sateliittina toimivien maakaasun tankkausasemien tarpeisiin (LCNG). Norjalaisten esikuvien mukaan LNG on erinomainen lauttojen sekä yhteysaluksien polttoaine. Vaatimukset laivaliikenteen päästöjen rajoittamiseksi Itämeren alueella viimeistään 2016 edesauttavat LNG:n hyödyntämistä vähäpäästöisenä erityisesti autolauttojen ja lossien polttoaineena. Suomen olosuhteissa LNG tulee palvelemaan myös maakaasun varapolttoaineena maakaasun siirtoputkistojen liitäntä-, huoltoja korjaustöissä. LNG on siten mahdollinen kaikkialle, mihin on liikennöintikelpoinen tieyhteys. Lisätietoja artikkelin laatijalta. 22 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

23 KAASU LAITE LENNA RTWIK STRÖM

24 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen Maakaasuyhdistys ry Huipputehokkaita lämmitysratkaisuja maakaasulla Maakaasu tarjoaa energiansäästöön monia mielenkiintoisia, monipuolisia ja moderneja ratkaisuja. Maakaasua käyttävät kaukolämpövoimalaitokset ovat energiatehokkaita. Niiden lisäksi maakaasua voidaan käyttää suoraan lämmitykseen erilaisissa kohteissa pientaloista teollisuusrakennuksiin. Maakaasulämmitys on ilmaston ja yhteisen elinympäristömme kannalta hyvä valinta. Kaikki lämpö hyödyksi Maakaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla saadaan talteen myös palamisessa syntyneeseen vesihöyryyn sitoutunut lämpö. Maakaasulla se tarkoittaa tavanomaiseen kattilatekniikkaan verrattuna enimmillään yhdentoista prosentin hyötyä, joka perustuu alemman ja ylemmän lämpöarvon eroon. Kun hyötysuhde perinteisesti lasketaan alemmasta lämpöarvosta, päästään uskomatonta mutta totta jopa yli sadan prosentin hyötysuhteeseen. 2% Maakaasun lämpöarvot: n n 11% 98% 24 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

25 Maakaasulla toimiva ilmalämmitin on tehokas ja helppokäyttöinen ratkaisu hallitilojen lämmittämiseen. Kondensoitunut vesi viemäröidään. Ulos johdetaan vain palamisilman mukana tuleva typpi. Maakaasun polton hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät kaikista tavanomaisista polttoaineista. Kondessienergian suuri ja hiilidioksidin pieni määrä perustuu maakaasun eli metaanimolekyylin rakenteeseen: maakaasulla on yhtä hiiliatomia (joka palaa hiilidioksidiksi) kohti peräti neljä vetyatomia (jotka palavat vesihöyryksi), kun esimerkiksi öljyllä vetyatomeja on kaksi ja hiilellä vain puolikas yhtä hiiliatomia kohti. Olisi syytä muistaa, että myös puun poltossa syntyy runsaasti hiilidioksidia; päästöä ei kuitenkaan oteta huomioon, kun sen katsotaan kuuluvan hiilen luonnolliseen kiertokulkuun. Mutta pelastuuko ilmasto kantojen polttamisella, onkin jo toinen juttu. Kannattaako kaikkia rakennuskuutioita lämmittää? On tiloja, joissa lämpöä tarvitaan vain tietyissä kohdissa tai tiettyyn aikaan. Tällöin tehokkain lämmitystapa saattaisi olla säteilylämmitys maakaasukäyttöisillä infrapunasäteilijöillä. Säteilylämmitys soveltuu erityisen hyvin korkeisiin hallitiloihin, joissa on yksittäisiä työpisteitä. Myös erilaiset liikuntahallit ovat hyviä kohteita säteilylämmitykselle. Kohdelämmitys säästää runsaasti energiaa, koska koko hallitilaa ei tarvitse lämmittää työskentely- tai oleskeluviihtyvyyden edellyttämään lämpötilaan. Koska maakaasu palaa puhtaasti, voidaan tiloja lämmittää myös suoralla ilmalämmityksellä. Palamiskaasut sekoitetaan tuloilmaan ja johdetaan sisätilaan. Sopivia kohteita ovat mm. autokorjaamot, maalaamot ja erilaiset kokoonpanolinjat, joissa tarvitaan suurta ilmanvaihtoa. Suoran ilmalämmityksen hyötysuhde on korkea, sillä savukaasuhäviöitähän ei ole. Kosteat savukaasut sitovat samalla työilman pölyä. Maakaasu soveltuu luonnollisesti myös perinteisempien lämmitysratkaisujen polttoaineeksi. Hyvät ja tarkat säätöominaisuudet takaavat näissäkin korkean hyötysuhteen ja puhtaan, ympäristön ja ilmaston kannalta suotuisan palamisen. Lämmitysratkaisua valittaessa kannattaakin aina selvittää, olisiko kohteeseen mahdollista saada maakaasuliittymä. Energiatehokkuus 25

26 Maakaasuyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2008 Yhteenveto Maakaasuyhdistyksellä oli vuoden 2008 lopussa 62 varsinaista ja kahdeksan muuta jäsentä. Kokoukset ja tilaisuudet Vuoden 2008 Maakaasupäivä pidettiin Turussa yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä marraskuuta. Maakaasuyhdistyksen kevätkokous kokousesitelmineen pidettiin Helsingissä 24. huhtikuuta. Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät järjestettiin toukokuun lopussa Vierumäellä. Maakaasun käytön valvojan kursseja yhdistys järjesti kolme Kouvolassa, Kotkassa ja Hyvinkäällä. Kursseilla oli ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 157. Kaikkiaan yhdistyksen tilaisuuksiin osallistui vuoden 2008 aikana 337 henkilöä. Julkaisut Vuoden 2008 aikana yhdistys julkaisi vuosikirjan , neljä jäsentiedotetta ja englanninkielisen Natural Gas in Finland taskutilaston. Lisäksi yhdistyksen internetsivustoa on ylläpidetty ja täydennetty. Yhdistyksen kotisivuilta löytyvää maakaasukäsikirjaa käytetään mm. koulutuksessa. Edunvalvonta ja muu toiminta Yhdistyksen edunvalvontatyö on vuoden 2008 aikana kohdistunut mm. ilmaston muutoksen hillitsemiseen, uusiutuvan energian edistämiseen, energiaratkaisujen kaavoitukselliseen ohjaukseen, energian sisämarkkinoiden kehittämiseen, maakaasumarkkinoiden valvontaan sekä teknilliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Yhdistys on tukenut maakaasualaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tutkimuspuolella kohteena on ollut kaasun kuumailmapoltto. Vuoden aikana 2008 tehtiin uusi maakaasun roadshow- vaunu, jonka toteuttamiseen yhdistys osallistui. Yhdistys on vastannut maakaasuputkistostandardisoinnista ja maakaasun käyttötilastoinnista edellisvuosien tapaan. Yhdistys kuuluu International Gas Unioniin, joka organisoi kansainvälistä kaasualan yhteistoimintaa. World Energy Councilin toimintaan yhdistys osallistuu Energiafoorumin jäsenenä. Yhdistyksen hallitus kokoontui neljä kertaa. Yhdistyksen valiokunnat pitivät yhteensä seitsemän kokousta. Lisäksi valiokuntien ad hoc -työryhmillä oli tapaamisia. Yhdistyksen toimisto sijaitsee vuokratiloissa Helsingin keskustassa. Yhdistyksellä on kaksi palkattua henkilöä. 26 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA 10.5.2017 Skangas year in 2016 3 LNG, nesteytetty maakaasu (liquefied natural gas) Maakaasu nesteytyy -163 C Polttoaineena samat ominaisuudet kuin maakaasulla.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot