Maakaasuyhdistyksen vuosikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakaasuyhdistyksen vuosikirja 2008 2009"

Transkriptio

1 M a a k a a s u y h d i s t y s Maakaasuyhdistyksen vuosikirja F i n n i s h N a t u r a l G a s A s s o c i a t i o n

2

3 Maakaasuyhdistyksen vuosikirja

4 Maakaasuyhdistys r.y. Toimitus: Hannu Kauppinen Kansi ja taitto: A-P Productions Oy Paino: Libris Oy 2009 ISSN

5 Sisältö Maakaasun uusi rooli Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys ry 6 Nesteytetyn maakaasun rooli maailmalla kasvaa myös Suomeen uutta tuotanto- ja kuljetuskapasiteettia Asiakaspalvelupäällikkö Arto Riikonen, Gasum Oy Huipputehokkaita lämmitysratkaisuja maakaasulla 12 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys ry 24 Maakaasuyhdistyksen toimintakertomus vuodelta Maakaasuvuosi 2008 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, Maakaasuyhdistys ry 54

6 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen Maakaasuyhdistys ry Maakaasun uusi rooli Tehdään ajatusleikki: ilmasto lämpenee mallien mukaisesti tai niitä nopeammin, teollisuuden rakennemuutos jatkuu tai kiihtyy, uusi talouskasvu jää totuttua vaatimattomammaksi ja energiansäästämisestä tulee oikeasti kansalaishyve. Energiankysyntä muuttuisi dramaattisesti. Esimakua kysynnän nopeasta muutoksesta on jo saatu: nykyiset talousongelmat ovat romahduttaneet energiankulutuksen lähes kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Osa muutoksesta palautuu talouden kääntyessä kasvuun, mutta osa jää pysyväksi. Kun samanaikaisesti energiantuotantoa ohjataan voimakkaasti uuteen asentoon, voidaan energiaalalla odottaa todella merkittäviä mullistuksia seuraavan vuosikymmenen aikana. Toimintaympäristön muuttuessa perinteiset energiamuodot maakaasu mukaan lukien joutuvat etsimään uuden roolin. Monikäyttöisellä maakaasulla näitä rooleja voi olla useampikin. 6 Maakaasuyhdistyksen sty vuosikirja

7 Maakaasulla eteenpäin Linjaukset energiastrategiassa, joka tosin vanhentui jo ennen valmistumistaan Energiasektorin virallinen kehityspolku vuoteen 2020 löytyy uudesta ilmasto- ja energiastrategiasta, jonka laaja valiokuntakäsittely eduskunnassa saatiin päätökseen kesällä Strategiassa on ennen kaikkea linjattu tarvittavia toimia Euroopan unionissa yhteisesti sovittujen energiansäästöä ja uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiltä osin strategia antaa selkeän suunnan laskelmineen. Maakaasu ei ole strategiassa pääroolissa. Strategian laskelmien mukaan tavoitteena on vähentää maakaasun kulutusta nykyisestä 41,4 terawattitunnista 39 terawattituntiin. Strategian perusuralla, missä uusia energiapoliittisia toimenpiteitä ei tehtäisi, maakaasun käyttö lisääntyisi 52 terawattituntiin. Luvuissa ei ole mukana maakaasun raaka-ainekäyttöä, joka on nykyisin 300 miljoonaa kuutiometriä eli energiamääränä 3 terawattituntia. Kaikkiaan maakaasun osuus Suomen primäärienergian käytöstä pysyisi noin kymmenessä prosentissa. Strategian perusuran arvioissa on oletettu, että maakaasuverkko laajenee Turun seudulle ensi vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Laajeneminen on siis oletus, ei strateginen tavoite. Luvut ja tavoitteet merkitsevät sitä, ettei maakaasulla ole näköpiirissä merkittävää volyymikasvua. Maakaasun käyttömäärät voivat laskea jopa strategian laskelmia enemmin, jos osa alussa mainituista tulevaisuuden näkymistä toteutuu. Strategiassa näitä mahdollisia tulevaisuuden kuvia energiansäästöä lukuun ottamatta ei ymmärrettävästi ole nostettu esille. Taloustilanteen nopeaa ja rajua heikkenemistä ja sen vaikutusta energiankulutukseen ei myöskään osattu arvata, kukapa olisi. Siksi strategiassa olevat määrä- ja hinta-arviot vanhentuivat jo ennen kuin asia ehti eduskuntakäsittelyyn. Teollisuuden ja etenkin metsäteollisuuden tuotantotasolla on kuitenkin todella merkittävä vaikutus energiankulutukseen ja biopolttoainevirtoihin. Sähkönkulutuksen taso nousee kunnolla esille viimeistään ydinvoimaratkaisuja puntaroitaessa. Lämpökuorman pienentyminen vähentää CHP-tuotantoa, joka muutenkin joutuu entistä kovempaan kilpailutilanteeseen. Muun muassa näitä kysymyksiä joudutaan pian oikeasti pohtimaan. Toimitusjohtajan katsauss 7

8 Maakaasun hyvät ominaisuudet tunnustetaan, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti Lähtökuoppiinsa vanhentuneet laskelmat eivät maakaasun kannalta ole keskeisin ongelma. Oleellisempaa on se, että ilmasto- ja energiastrategiassa uusiutuvan energian tavoite on nostettu ilmaston edelle. Jos asia olisi päinvastoin ja niin kuin sen pitäisi olla, olisi strategiassa keskitytty kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöpäästöjen todelliseen ja mahdollisimman kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Maakaasu nousisi huomattavasti keskeisempään asemaan. Kokoluokaltaan merkittävin tapa pienentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä olisi uusien maakaasuvoimalaitosten rakentaminen korvaamaan vanhaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Ilmastohyötyjen lisäksi tämä ratkaisu lisäisi merkittävästi Suomen sähköntuotantokapasiteettia, ovathan maakaasulaitokset tehokkuudeltaan ja sähköntuotantomahdollisuuksiltaan omaa luokkaansa tässä CHPkategoriassa. Nämä maakaasun ominaisuudet kyllä tunnetaan ja tunnustetaan. Eduskunnan talousvaliokuntakin toteaa mietinnössään, että maakaasu on energialähteenä tehokas, sillä sen siirtohäviöt ovat pienet ja sitä voidaan käyttää erittäin korkealla hyötysuhteella eli kaasun energia pystytään hyödyntämään tuotannossa lähes kokonaan. Maakaasu sopii erityisen hyvin kombivoimalaitoksiin, joissa on sekä höyry- että kaasuturbiini. Mietinnössä todetaan myös, että maakaasun käytöstä eli poltosta ei aiheudu lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Kaasumaisen olomuodon ansiosta ei liioin muodostu hiukkas- ja raskasmetallipäästöjä eikä tuhkaa. Syntyvän hiilidioksidin määrä ja typenoksidien määrä on vähäisempi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Valitettavasti maakaasun suomat mahdollisuudet jäävät vajaakäytölle, kun energiapoliittiset tavoitteet ovat muualla. Tämä on ilmaston ja ympäristön kannalta huono asia. Maakaasun uudet käyttökohteet Perinteisten maakaasun käyttökohteiden kasvunäkyminen ollessa vaatimattomia, hakee maakaasuala uusia toiminta-alueita niiden rinnalle. Maakaasu taipuu ominaisuuksiensa puolesta muuhunkin kuin suuren mittakaavan voimalaitoskäyttöön. Liikenne tarjoaa uusille polttoaineille ja energiamuodoille suuren ja mielenkiintoisen markkinan. Kaasuautot lisääntyvät maailmalla kovaa vauhtia ja Suomessakin on saatu hyvä startti aikaan. Kaasuajoneuvoja löytyy jo useammasta kategoriasta busseista henkilöautoihin. Yhä useampia kaasuautomalleja on myytävänä ja tankkausasemien määrä kasvaa asema asemalta. Myös biokaasun liikennepolttoainekäyttö etenee. Suunnitelmia ja projekteja on useita, joista yksi mielenkiintoisimmista on biokaasulaitoksen kytkeminen maakaasuverkkoon. Maakaasuverkko tarjoaa hyvän siirtokanavan biokaasulle ja samalla maakaasu toimii biokaasun varmistajana. Maakaasuverkkoon syötetty biokaasu saadaan aina maksimaaliseen hyötykäyttöön. Liikennekäytössä kotimainen biokaasu korvaisi käytännössä fossiilisia tuontiin perustuvia öljytuotteita. Kaasujen liikennekäyttöä on mahdollista laajentaa myös merelle ja järville. Nesteytettynä maakaasua voi kuljettaa maakaasuverkon ulkopuolelle esimerkiksi laivojen, lauttojen ja lossien polttoaineeksi. Nesteytetty maakaasu laajentaa maakaasualuetta ja näin maakaasu on uusi vaihtoehto paitsi laivoille ja lautoille myös monelle teollisuusyritykselle, joiden prosesseissa olisi mahdollista hyödyntää kaasuteknologiaa ja kaasun ominaisuuksia. 8 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

9 Biokaasu ja maakaasu tarjoavat ilmasto- ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon liikennepolttoaineeksi. Kaasuteknologia ja kaasumaiset polttoaineet voidaan ottaa nopeasti laajaan käyttöön. Jätteen ja biomassan poltossa maakaasu on hyvä tuki-, apu- ja lisäpolttoaine, jolla voidaan varmistaa puhdas palaminen, tasata pääpolttoaineen saatavuus- ja laatuvaihteluita sekä lisätä sähköntuotantoa, kun rakennusastetta saadaan korkeammaksi. Esimerkkejä näistä ratkaisuista on tulossa. Voisiko maakaasuvoimalaitos toimia varavoimana esimerkiksi tuulivoimalle? Teknisesti vallan mainiosti, jos taloudelliset kysymykset saadaan ratkaistuksi. Maakaasu on omakotitalon monipuolinen energia. Lämmityksen lisäksi maakaasua voidaan käyttää ruuanlaitossa niin keittiössä kuin ulkonakin. Kotitankkauslaitteella samaa maakaasua voisi tankata kaasuautoon. Raaka-ainekäytössä maakaasua voidaan käyttää esimerkiksi vedyn tuottamiseen. Toteutusratkaisuja löytyy eri kokoluokissa aina jalostamomittakaavaan asti. Voisiko tästä syntyä sovelluksia energiantuotantoon? Toimisiko tulevaisuuden voimalaitos maakaasusta CO 2 -talteenotolla tehdyllä vedyllä? Toimitusjohtajan katsauss 9

10 Kirkastuvaa huomiseksi ww.ga w..fi

11 Maakaasun käyttö päivittäisenä energialähteenä on puhtaasti järkevää CO 2 -päästöjen vähentämiseksi. Gasum edistää aktii visesti myös uusiutuvan biokaasun käyttöä Suomessa. Maakaasun ja biokaasun monipuolinen hyödyntäminen on tie puhtaampaan ympäristöön tinkimättä silti nykyelämän mukavuuksista. Luonnostaan nostaa parempia pia energiaratkaisuja ratk aisu

12 Asiakaspalvelupäällikkö Arto Riikonen Gasum Oy Nesteytetyn maakaasun rooli maailmalla kasvaa myös Suomeen uutta tuotanto- ja kuljetuskapasiteettia esteytetyn maakaasun määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Maailman 2900 miljardin kuutiometrin maakaasun vuotuisesta käytöstä noin 230 miljardia liikkui nestemäisessä olomuodossa eli LNG:nä. Vuoteen 2011 mennessä määrän otaksutaan kasvavan 270 miljardiin kuutiometriin ja vuoteen 2020 mennessä 400 miljardiin kuutiometriin. Kuljetustarve näkyy myös LNG-tankkereiden määrässä: keväällä 2009 tilauksessa oli peräti 70 tankkeria. Laivakuljetusten lisäksi LNG:tä kuljetetaan yhä useammin myös LNG-säiliöautoilla, joita näkee nykyisin myös Suomen maanteillä. LNG varastoidaan ja kuljetetaan nestemäisessä olotilassa noin -160 C lämpötilassa. Säiliö on kaksoisvaippainen tyhjöeristetty paineastia. Kuvassa olevan säiliön koko on 56 m 3, suurin, mitä normaaliin tieliikenteeseen mahtuu. LNG-säiliön rakenne on samanlainen kuin nestemäisen typen kuljetuksissa käytetään. 12 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

13 Vienti (Mtpa) Venezuela Venäjä Norja Egypti Oman Nigeria Trinidad Qatar Australia Malesia Indonesia Arabiemiraatit Brunei Libya USA Algeria LNG:n käyttöhistoria 60-luvulta tähän hetkeen. LNG:n käytön vuotuinen kasvu on ollut viime vuosina noin 7 %. Maakaasun nesteyttäminen Maakaasun nesteyttäminen vaatii laitteistoinvestointien lisäksi energiaa. Maakaasu on jäähdytettävä vähintään -82 C lämpötilaan (=kriittinen lämpötila), jotta se yleensäkään olisi nesteytettävissä. Koska tuota lämpötilaa vastaava höyrynpaine (=kriittinen paine) on edelleen melko korkea, 46 bar, niin maakaasu nesteytetään jäähdyttämällä se lähelle kiehumispistettään noin -160 C lämpötilaan. Maakaasun eli metaanin kiehumispiste normaali-ilmanpaineessa (1,013 bar) on -161,5 C ja jäätymispiste -182,5 C. Nestemäisen metaanin tiheys on 421 kg/m 3 ja kaasumaisen 0,72 kg/m 3 Nesteytyessään metaani on vain kuudessadas osa sen kaasumaisen olomuodon normaalitilasta. ÖLJY LNG Tiheys 0,85 kg/litra 0,42 kg/litra Lämpöarvo alempi 11,8 kwh/kg 13,7 kwh/kg Tilan tarve 159 litraa 280 litraa netto / 310 litraa brutto Energiasisältö 1600 kwh 1600 kwh Verrattaessa LNG:tä kevyeen polttoöljyyn ja sen energiasisältöön, tarvitsee LNG likimain kaksinkertaisen varastotilavuuden. LNG-säiliön täyttöaste on 90 %. LNG 13

14 Porvoon pieni LNG:n tuotantolaitos on toiminut jo vuodesta 1996 alkaen. Sen viereen on Gasum rakentamassa uutta LNG:n tuotantolaitosta sekä tuotevarastoa, jotka on määrä ottaa käyttöön kesällä Laitoksen kapasiteetti on tonnia/a ja sen varaston koko on 2000 m 3, nykyiseen verrattuna yli kymmenkertainen. LNG:n nesteytysprosessit Metaanin nesteytysprosesseja on useita. Yhteistä niille kuitenkin on paineistetun kylmäkiertoaineen höyrystyminen, joka puolestaan siirtää lämpöä nesteytysprosessista sen ulkopuolelle. Tätä lämmönvaihdinta kutsutaan tavallisimmin cold boxiksi. Nesteytysprosessin päälaite, cold box on eräänlainen tehokas pakastin, jonka jäähdytysaineina käytetään nestekaasuja, butaania ja propaania, eteeniä, metaania ja typpeä. Kaikkein monimutkaisimmat ja samalla energiataloudellisimmat jäähdytysprosessit käsittävät kolmen-neljän jäähdytysnesteen yhdistelmän. Jäähdytysprosessien, lähinnä kiertokaasukompressoreiden sähköenergian tarve vaihtelee suuresti ollen suuruusluokkaa 0,4 0,8 kwh/m 3 normaaliolotilassa olevaa maakaasua. Cold box käsittää useita sarjaan kytkettyjä lämmönvaihtimia, joko putkivaihtimia tai levylämmönvaihtimia. Laitteen tekee arvokkaaksi ohutseinäiset ruostumattomat materiaalit. Metaani sekä jäähdytyksen kiertokaasut eivät ole mitenkään hankalia aineita käsiteltäviksi alhaisissakaan lämpötiloissa. Materiaalit ovat samoja kuin ilmakaasujenkin, typen, hapen ja argonin nesteytyksessä ja kuljetuksissa. Ennen maakaasun nesteyttämistä siitä erotetaan vesi (< 1 ppm), hiilidioksidi (< 50 ppm) sekä kaasukondensaatit, lähinnä propaani ja butaani. Korkean metaanipitoisuuden (> 98 %) omaava siperialainen maakaasu sopii erinomaisesti nesteytettäväksi, koska kondensaattien erotusprosessia ei tarvita lainkaan. Pienimuotoinen LNG Suomessa Maakaasua tarvitaan myös kaasuputkiverkos- ton ulkopuolella. Vähänkin suurempien mää- 14 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

15 Norjassa Bergenin ja Stavangerin välisellä E39 tieyhteydellä liikennöi viisi LNG-käyttöistä autolauttaa. Laivojen pituus on 129 m ja koneteho 12 MW. Laivojen polttoainetankit ovat 2 x 125 m 3. Kunkin laivan LNG-tarve on noin säiliöautollinen päivässä. rien kuljettaminen kaasumaisessa olomuodossa on hankalaa, vaikka paine olisi 200 bar. Maakaasun korkea oktaaniluku, RON 130, edellyttää maakaasulle optimoiduissa kaasumoottoreissa käyttämään testaamiseen ja koekäyttöihin vain metaania. Sama vaatimus pätee myös biometaania käyttäviin moottoreihin, joita käytetään esimerkiksi kaasuajoneuvoissa. LNG:stä höyrystetty metaani mahdollistaa näiden ajoneuvojen käytön biometaanin saantihäiriöidenkin sattuessa. 90-luvun puolivälissä rakennettiin Porvooseen pieni maakaasun nesteytyslaitos. Prosessi on poikkeuksellisen yksinkertainen: siinä ei ole jatkuvaa jäähdytyskiertoprosessia lainkaan, vaan se käyttää metaanin nesteyttämiseen ilmakaasutehtaan tuottamaa nestemäistä typpeä, joka höyrystyttyään päästetään takaisin ulkoilmaan. Prosessi on tehnyt mahdolliseksi pienet välttämättömät ät LNG:n toimitukset testaustarkoituksiin sekä biometaanilaitosten varapolttoaineiksi. Vanhan laitoksen viereen rakennetaan uusi ja suurempi LNG:n tuotantolaitos. Vuonna 2010 valmistuvan laitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa. Laitoksen LNG-varaston koko on 2000 m 3. LNG-esimerkkejä naapurimaista Norjaan on rakennettu jo useita pieniä maakaasun nesteytyslaitoksia. Tjeldbergoddenissa on vastaava LNG-laitos kuin Porvoossa. Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön Haugesundissa tn/a nesteytyslaitos ja Bergenissä kaksikin, tn/a ja tn/a. Stavangeriin on rakenteilla jo viides pienehkö LNG:n tuotantolaitos Norjaan. Sen on määrä valmistua keväällä 2011 ja siitä on tarkoitus toimittaa LNG:tä myös Ruotsin LNG 15

16 markkinoille Nynäshamnin öljynjalostamoa varten sekä Tukholman kaupunkikaasuverkoston tarpeisiin. Nynäshamniin on rakenteilla LNG:n tuontiterminaali tilavuudeltaan m 3. Näitä hankkeita ei pidä sekoittaa mitenkään pohjoisen Snöhvitin projektin kanssa. Viimemainitun LNG:n tuotanto on peräti 4,3 miljoonaa tonnia vuodessa ja sen tuotanto on suunnattu pelkästään vientiin USA:han sekä Espanjaan. LNG:n rannikkokuljetukset norjalaiset hoitavat maailman pienimmällä LNG-tankkerilla Pioneer Knutsen, jonka tilavuus on vain 1100 m 3. Toinen 7500 m 3 tankkeri on tilattuna. Lisäksi Norjassa on lähes 20 LNG:n kuljetusrekkaa. Norjalaiset LNG:n tarvitsijat ovat teollisuuden prosessikuluttajia, missä LNG korvaa lähinnä nestekaasua ja kevyttä polttoöljyä. LNG:n käyttäjiä ovat lisäksi muutamat öljy- ja kaasukentille operoivat huoltoalukset sekä kuusi autolauttaa. Keväällä 2009 seitsemän LNGkäyttöistä alusta oli rakenteilla, joiden joukossa oli maailman ensimmäiset kaksi ro-ro-alusta sekä rannikkovartioston kaksi laivaa. Norjaan ei ole hankalien rakennusolosuhteiden vuoksi rakentumassa edes Ruotsin laajuista maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa. Norjalaisten tavoitteena on hoitaa maakaasun jakelu nestemäisessä olomuodossa. Vastaavaan järjestelyyn ollaan päätymässä monissa muissakin maissa. Kuvaavaa on, että maakaasun kuljettaminen rannikolta LNG-terminaalista nestemäisessä olomuodossa sisämaahan on helpompaa kuin putkilinjojen rakentaminen suurkaupunkien läpi. Asiakas tarvitsee LNG-säiliön ja höyrystimen Tyypillinen pystyrakenteinen kaksoisvaippainen tyhjöeristetty LNG:n asiakassäiliö. Sen voi hankkia joko omaksi tai vuokrata. Tavoitteena on, että säiliön koko vastaisi vähintään viikon kaasutarvetta. Kuvassa Linköpingissä oleva 53 m 3 LNG-varasto, jolla varmistetaan biometaanin liikennekäyttöä. Tyypilliset LNG:n asiakasäiliöt ovat pysty- tai vaakarakenteisia, joiden koko valitaan noin viikon kaasutarvetta vastaavaksi. Tarkoituksenmukaista olisi, että kuljetusrekka voisi säiliötä täytettäessä purkaa siihen koko lastinsa. Varastosäiliön maksimi täyttöaste on 90%. Säiliöt ovat kaksivaippaisia ja tyhjöeristettyjä paineastioita. Ne ovat ikään kuin kookkaita termospulloja, joiden eristeenä on tyhjön lisäksi perliittitäyte. Pienet säiliöt, alle 150 m 3, ovat poikkeuksetta pystyrakenteisia, mikä on termodynaamisesti ja sijoitusteknillisesti paras ratkaisu. Isoimmat säiliöt ovat vaakarakenteisia, mikä johtaa hiukan pienempiin investointeihin edellyttäen, että tilaa säiliön sijoittamiselle on 16 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

17 riittävästi. Esimerkiksi 257 m 3 :n säiliön mitat ovat 4,3 x 26 metriä. LNG:n asiakassäiliöt ovat paineastioita, joiden suurin käyttöpaine on 8 12 bar. Tyypillisin maakaasun ulostulopaine maakaasuhöyrystimen jälkeen on 4 bar. Varastosäiliön lämpöhäviöiden aiheuttama maakaasun höyrystyminen on tyypillisesti noin 0,12 % päivässä säiliön sisältämästä kaasumäärästä (=boil off). Tämä on kaasumäärä, joka päivittäin tulisi keskimäärin vähintään käyttää, jotta säiliön höyrynpaine ei lämpöhäviöiden vuoksi kohoaisi liikaa. Kaasun käyttökatkos voi kuitenkin käytännössä olla useita päiviä, ilman varoventtiilin avautumistarvetta. Nestemäisen maakaasun varastoon liittyy läheisesti maakaasuhöyrystin. Tavallisesti sellaisena käytetään ilmahöyrystimiä, joiden määrä on tuplamitoitettu. Mikäli höyrystimen ulkovaippa ilman kosteudesta huurrettuisi, kytkeytyisi toinen puolikas automaattisesti käyttöön. Ilmahöyrystimen välittämän kaasun lämpötila on noin 15 C alempi kuin höyrystintä ympäröivän ilman lämpötila. Tarvittaessa voidaan käyttää lisälämmitintä, jolla kaasun lämpötila saadaan halutuksi. Joissakin tapauksissa, varsinkin jos kaasun kulutus on hetkittäin hyvin suuri, voidaan käyttää myös kuumavesihöyrystimiä. LNG:n höyrystämiseen tarvittava energiamäärä on noin 1,6 % höyrystettävän tuotevirran energiasisällöstä. Ilmahöyrystimiä käytettäessä tuokin energiamäärä on hyötykäytettävissä. LNG-säiliöiden sijoittamisessa kaasun käyttökohteisiin ei Norjassa eikä liioin Ruotsissa ole ilmennyt ainakaan isoja vaikeuksia. Kaksoisvaipparakenne sekä tyhjöeristys suojaavat säiliötä myös sen ulkopuolelta kohdistuvaa vahinkovaaraa vastaan. LNG-varaston sijoittaminen on helpompaa kuin vastaavan kokoisen nestekaasusäiliön. LNG-varaston sijoittamisesta on eurooppalainen standardi EN Installation and equipment for liquified natural gas with storage capacity between 5 and 200 tn. Asiaa käsittelee myös NFPA 59A Standard for production, storage and handling of liquefied natural gas (LNG). LNG-varaston sijoittamiselle ei ole tarkasti määrättyjä turvaetäisyyksiä, mutta Norjassa se on ollut yleisimmin metriä. Vaikeasti evakuoitaviin kohteisiin sekä esimerkiksi muunto- ja kytkinasemiin turvaetäisyydet ovat olleet selvästi edellä mainittua suuremmat. LNG:n höyrystämiseen käytetään ilma- tai kuumavesihöyrystimiä. Höyrystämiseen tarvittava energiamäärä on 1,6 % käsiteltävän LNG:n lämpösisällöstä. Ilmahöyrystintä käytettäessä ulos tulevan kaasun lämpötila on noin 15 C kylmempää kuin ilman lämpötila. Ilmahöyrystimet mitoitetaan tavallisesti tuplateholle, toinen käytössä, toinen huilaamassa. Höyrystimet ovat alumiinia tai ruostumatonta terästä. LNG 17

18 LNG:n kuljettaminen säiliöautolla Nestemäistä maakaasua voidaan kuljettaa myös säiliöautoilla samaan tapaan kuin ilmakaasuja, typpeä ja happea. Suurin skandinaaviseen liikenteeseen soveltuva LNG-rekka pystyy ottamaan noin 20 tonnin nettokuorman. Tällaisen yhdistelmän pituus on vetoautoineen 16,5 m ja kokonaispaino 45 tonnia. LNG-rekan bruttotilavuus on 56 m 3. LNG:n kuljettamininen maanteitse on muodostunut monissa maissa jo niin tavanomaiseksi, että maakaasun siirtämistä LNG:nä rannikolta sisämaahan pidetään jo tarkoituksenmukaisempana kuin pitkien putkilinjojen rakentamista taajamien lävitse. LNG:n kuljetusäiliön kapasiteettiä rajoittavat tieliikenteen mitat, niin maksimi leveys kuin pituus. Näin ollen kuljetussäiliön eristepaksuuksista joudutaan hakemaan kompromisseja. Säiliö on kaksoisvaippainen tyhjöeristetty paineastia, jonka maksimi käyttöpaine on yleisimmin 7 bar. Eristeenä käytetään kaksoisvaipan välissä perliittitäytettä. Säiliön 18 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

19 Tyypillisen LNG:n kuljetusrekan nettokuorma on 20 tonnia. Kuorman kokoa rajoittaa ajoneuvon maksimi pituus sekä leveys. Rekan kaikki putkistoyhteydet pumppu- sekä mittarikaappeineen sijaitsevat rekan puolivälissä vasemmalla puolella. Gasumin rekat pystyvät purkamaan LNG:n ulkoisista tekijöistä riippumatta, myös osakuormina. Enimmillään hydrauliikkakäyttöisen pumppauksen teho on 600 litraa minuutissa. laskennallinen boil off, eli lämpöhäviöiden aiheuttama höyrystyminen, on noin 0,3 % päivässä. Käytännössä säiliö pystyy pitämään lastinsa ilman varoventtiilin avautumista useita päiviä, jopa viikon. LNG-säiliön lastaus sekä purku vievät aikaa reilun tunnin. Kaasumäärän mittaus tapahtuu joko nestefaasin virtausmittarilla tai punnitsemalla auto ennen ja jälkeen lastin purkamisen. Joissakin tapauksissa maakaasu voidaan mitata myös kaasumaisessa olotilassa höyrystimen jälkeen vastaavalla tavalla kuin putkikaasunkin. Kaasuvirran mittausta voidaan käyttää myös maakaasun hajusteaineen ohjaukseen. Nestemäisenä toimitettava kaasu on aina hajustamatonta. LNG 19

20 LNG:n käyttöä puolustavia väittämiä Vaikka LNG onkin putkikaasua kalliimpaa, on sen hinta ja hintakehitys esim. kevyisiin öljytuotteisiin verrattuna kilpailukykyinen. LNG tekee kuljetukset ja maakaasun käytön mahdolliseksi myös putkiverkoston ulkopuolella. LNG mahdollistaa tuotteen varastoinnin useiksi päiviksi, jopa viikoksi. LNG mahdollistaa maakaasun käytön siirrettävän höyrystimen kanssa myös putkistojen liitäntä- tai vastaavissa huoltoseisokeissa. LNG toimii hyvin biokaasun (biometaanin) varapolttoaineena esim. liikennekäytössä. LNG mahdollistaa maakaasun tankkausasemien rakentamisen liikennekäyttöä varten myös putkiverkoston ulkopuolelle. LNG:stä höyrystetty kaasu on turvallinen ja ympäristöystävällinen polttoaine; se on samaa kaasua kuin putkistonkin avulla toimittettava metaani. Metaanin ominaisuuksia ja tunnuslukuja Molekyylipaino... 16,04 g/mol Jäätymispiste ,5 C Kiehumispiste ,5 C Kriittinen lämpötila C Kriittinen paine bar abs LNG:n tiheys kiehumispisteessä kg/m 3 Syttymislämpötila noin C Alempi syttymisraja ilmassa...5 mol-% Ylempi syttymisraja ilmassa...15 mol-% Tiheys 0 C, 1,013 bar abs... 0,73 kg/m 3 Suhteellinen tiheys... 0,56 Alempi lämpöarvo... 35,90 MJ/m 3 Ylempi lämpöarvo... 39,82 MJ/m 3 Lyhenteitä LNG nesteytetty maakaasu CNG paineistettu maakaasu (auton polttoaine) LCNG nestemäisenä toimitettava auton polttoaine LPG nestekaasu, propaani ja butaani NGL kaasukondensaatti GTL gas to liquids, maakaasusta jalostettuja polttonesteitä LBG nestemäinen (upgreidattu) biometaani LNG:n lämpöarvo ja vertailu muihin polttoaineisiin Metaani...13,7 MWh/tn Propaani...12,8 MWh/tn Butaani...12,6 MWh/tn Kevyt polttoöljy...11,8 MWh/tn Raskas polttoöljy...11,45 MWh/tn Tonni LNG:tä vastaa 1370 m 3 maakaasua (0 C, 1 bar abs) LNG:n tyypillinen koostumus Metaani... 98,4 mol-% Typpi... 0,8 mol-% Etaani... 0,6 mol-% Propaani... 0,2 mol-% Butaani... 0,05 mol-% Pentaani... 0,01 mol-% Rikkipitoisuus... < 1 mg/m 3 LNG:nä toimitettava kaasu on hajustamatonta Yksi normaaliolotilassa oleva kaasukuutiometri vastaa likimain yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. 20 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

21 Metaanin ominaisuuksia h kj kg 600 P [bar] t[ C] > dm v kg 26 3,5 2, ,4 2,4 kj h kg h 3,3 3,2 2,2 2, ,1 1, h 3,0 1, ,9 1, ,8 1, v 2,7 1, ,6 0, ,5 0, h 2,4 0, p v 2,3 0,2 h 0 kj kg 0 2, t[ C] > v 0 m 3 kg p (bar) h, (kj/kg) h (kj/kg) h (kj/kg) höyrynpaine nestemäisen metaanin entalpia kylläisen höyryn entalpia höyrystymislämpö (h - h ) v (dm 3 /kg) nestemäisen metaanin ominaistilavuus v (m 3 /kg) kylläisen höyryn ominaistilavuus LNG 21

22 Yhteenveto LNG:n käyttösovellutuksista LNG mahdollistaa maakaasun käytön myös kaukana putkilinjayhteyksistä. LNG on välttämätön kaasukäyttöisten moottoreiden testaamisessa, valmistukseen liittyvissä koekäytöissä sekä niiden tuotekehityksessä. Mikäli biometaania hyödynnetään liikennekäytössä, erityisesti raskaissa ajoneuvoissa, on LNG välttämätön biometaanin varapolttoaineena. Lukuisten esimerkkien mukaisesti LNG:n maantiekuljetuksilla on mahdollista toimittaa maakaasua myös teollisuuden tavanomaisiin tarpeisiin kevyen polttoöljyn tai nestekaasun korvaajaksi sekä sateliittina toimivien maakaasun tankkausasemien tarpeisiin (LCNG). Norjalaisten esikuvien mukaan LNG on erinomainen lauttojen sekä yhteysaluksien polttoaine. Vaatimukset laivaliikenteen päästöjen rajoittamiseksi Itämeren alueella viimeistään 2016 edesauttavat LNG:n hyödyntämistä vähäpäästöisenä erityisesti autolauttojen ja lossien polttoaineena. Suomen olosuhteissa LNG tulee palvelemaan myös maakaasun varapolttoaineena maakaasun siirtoputkistojen liitäntä-, huoltoja korjaustöissä. LNG on siten mahdollinen kaikkialle, mihin on liikennöintikelpoinen tieyhteys. Lisätietoja artikkelin laatijalta. 22 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

23 KAASU LAITE LENNA RTWIK STRÖM

24 Toimitusjohtaja Hannu Kauppinen Maakaasuyhdistys ry Huipputehokkaita lämmitysratkaisuja maakaasulla Maakaasu tarjoaa energiansäästöön monia mielenkiintoisia, monipuolisia ja moderneja ratkaisuja. Maakaasua käyttävät kaukolämpövoimalaitokset ovat energiatehokkaita. Niiden lisäksi maakaasua voidaan käyttää suoraan lämmitykseen erilaisissa kohteissa pientaloista teollisuusrakennuksiin. Maakaasulämmitys on ilmaston ja yhteisen elinympäristömme kannalta hyvä valinta. Kaikki lämpö hyödyksi Maakaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla saadaan talteen myös palamisessa syntyneeseen vesihöyryyn sitoutunut lämpö. Maakaasulla se tarkoittaa tavanomaiseen kattilatekniikkaan verrattuna enimmillään yhdentoista prosentin hyötyä, joka perustuu alemman ja ylemmän lämpöarvon eroon. Kun hyötysuhde perinteisesti lasketaan alemmasta lämpöarvosta, päästään uskomatonta mutta totta jopa yli sadan prosentin hyötysuhteeseen. 2% Maakaasun lämpöarvot: n n 11% 98% 24 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

25 Maakaasulla toimiva ilmalämmitin on tehokas ja helppokäyttöinen ratkaisu hallitilojen lämmittämiseen. Kondensoitunut vesi viemäröidään. Ulos johdetaan vain palamisilman mukana tuleva typpi. Maakaasun polton hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät kaikista tavanomaisista polttoaineista. Kondessienergian suuri ja hiilidioksidin pieni määrä perustuu maakaasun eli metaanimolekyylin rakenteeseen: maakaasulla on yhtä hiiliatomia (joka palaa hiilidioksidiksi) kohti peräti neljä vetyatomia (jotka palavat vesihöyryksi), kun esimerkiksi öljyllä vetyatomeja on kaksi ja hiilellä vain puolikas yhtä hiiliatomia kohti. Olisi syytä muistaa, että myös puun poltossa syntyy runsaasti hiilidioksidia; päästöä ei kuitenkaan oteta huomioon, kun sen katsotaan kuuluvan hiilen luonnolliseen kiertokulkuun. Mutta pelastuuko ilmasto kantojen polttamisella, onkin jo toinen juttu. Kannattaako kaikkia rakennuskuutioita lämmittää? On tiloja, joissa lämpöä tarvitaan vain tietyissä kohdissa tai tiettyyn aikaan. Tällöin tehokkain lämmitystapa saattaisi olla säteilylämmitys maakaasukäyttöisillä infrapunasäteilijöillä. Säteilylämmitys soveltuu erityisen hyvin korkeisiin hallitiloihin, joissa on yksittäisiä työpisteitä. Myös erilaiset liikuntahallit ovat hyviä kohteita säteilylämmitykselle. Kohdelämmitys säästää runsaasti energiaa, koska koko hallitilaa ei tarvitse lämmittää työskentely- tai oleskeluviihtyvyyden edellyttämään lämpötilaan. Koska maakaasu palaa puhtaasti, voidaan tiloja lämmittää myös suoralla ilmalämmityksellä. Palamiskaasut sekoitetaan tuloilmaan ja johdetaan sisätilaan. Sopivia kohteita ovat mm. autokorjaamot, maalaamot ja erilaiset kokoonpanolinjat, joissa tarvitaan suurta ilmanvaihtoa. Suoran ilmalämmityksen hyötysuhde on korkea, sillä savukaasuhäviöitähän ei ole. Kosteat savukaasut sitovat samalla työilman pölyä. Maakaasu soveltuu luonnollisesti myös perinteisempien lämmitysratkaisujen polttoaineeksi. Hyvät ja tarkat säätöominaisuudet takaavat näissäkin korkean hyötysuhteen ja puhtaan, ympäristön ja ilmaston kannalta suotuisan palamisen. Lämmitysratkaisua valittaessa kannattaakin aina selvittää, olisiko kohteeseen mahdollista saada maakaasuliittymä. Energiatehokkuus 25

26 Maakaasuyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2008 Yhteenveto Maakaasuyhdistyksellä oli vuoden 2008 lopussa 62 varsinaista ja kahdeksan muuta jäsentä. Kokoukset ja tilaisuudet Vuoden 2008 Maakaasupäivä pidettiin Turussa yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä marraskuuta. Maakaasuyhdistyksen kevätkokous kokousesitelmineen pidettiin Helsingissä 24. huhtikuuta. Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät järjestettiin toukokuun lopussa Vierumäellä. Maakaasun käytön valvojan kursseja yhdistys järjesti kolme Kouvolassa, Kotkassa ja Hyvinkäällä. Kursseilla oli ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 157. Kaikkiaan yhdistyksen tilaisuuksiin osallistui vuoden 2008 aikana 337 henkilöä. Julkaisut Vuoden 2008 aikana yhdistys julkaisi vuosikirjan , neljä jäsentiedotetta ja englanninkielisen Natural Gas in Finland taskutilaston. Lisäksi yhdistyksen internetsivustoa on ylläpidetty ja täydennetty. Yhdistyksen kotisivuilta löytyvää maakaasukäsikirjaa käytetään mm. koulutuksessa. Edunvalvonta ja muu toiminta Yhdistyksen edunvalvontatyö on vuoden 2008 aikana kohdistunut mm. ilmaston muutoksen hillitsemiseen, uusiutuvan energian edistämiseen, energiaratkaisujen kaavoitukselliseen ohjaukseen, energian sisämarkkinoiden kehittämiseen, maakaasumarkkinoiden valvontaan sekä teknilliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Yhdistys on tukenut maakaasualaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tutkimuspuolella kohteena on ollut kaasun kuumailmapoltto. Vuoden aikana 2008 tehtiin uusi maakaasun roadshow- vaunu, jonka toteuttamiseen yhdistys osallistui. Yhdistys on vastannut maakaasuputkistostandardisoinnista ja maakaasun käyttötilastoinnista edellisvuosien tapaan. Yhdistys kuuluu International Gas Unioniin, joka organisoi kansainvälistä kaasualan yhteistoimintaa. World Energy Councilin toimintaan yhdistys osallistuu Energiafoorumin jäsenenä. Yhdistyksen hallitus kokoontui neljä kertaa. Yhdistyksen valiokunnat pitivät yhteensä seitsemän kokousta. Lisäksi valiokuntien ad hoc -työryhmillä oli tapaamisia. Yhdistyksen toimisto sijaitsee vuokratiloissa Helsingin keskustassa. Yhdistyksellä on kaksi palkattua henkilöä. 26 Maakaasuyhdistyksen stykse vuosikirja

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. 1 POHJOIS-KARJALAN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Pohjois-Karjalan kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot