syksyn kirjat Kustannusosakeyhtiö Teos

Transkriptio

1 syksyn kirjat Kustannusosakeyhtiö Teos

2 Sisällys 3 ESIPUHE KAUNOKIRJALLISUUS ROMAANIT 4 EEVA-KAARINA ARONEN Edda 6 MATTI KANGASKOSKI Sydänmarssi 8 ASSER KORHONEN Saarnaajan poika 10 RAIJA ORANEN Aurora 12 MARKKU PAASONEN Pienet kalat syövät suuria kaloja 14 MARIA PEURA Ja taivaan tähdet putoavat 16 SATU TASKINEN Katedraali 18 MIKKO VILJANEN Ensimmäinen elämä RUNOT 20 JUHANI AHVENJÄRVI Ilmakuva osuu joka oksaan BAABEL 22 THOMAS BERNHARD Häiriö 24 DAG SOLSTAD Ujous ja arvokkuus ESSEET 26 ULLA-LENA LUNDBERG Metsästäjän hymy LASTENKIRJAT 28 ARTO KIVIMÄKI Merenkulkijat Antiikin taruja lapsille 3 PUHELIN INFO@TEOS.FI 30 ULF STARK LINDA BONDESTAM Oma pikku pikkuruinen 32 LENA FRÖLANDER-ULF Tosijuttu TIETOKIRJALLISUUS RUOKAKIRJAT 34 AURA, HURSKAINEN, SIEVINEN, SUCKSDORFF Teemun ja Markuksen leipäkirja ELÄMÄKERRAT JA MUISTELMAT 36 ANITA KONKKA Unennäkijän muistelmat YLEINEN 38 MARJATTA LEVANTO JULIA VUORI Leonardo oikealta vasemmalle 40 MERINA SALMINEN PEKKA NYKÄNEN Operaatio Elop POKKARIT 42 JUHA HURME Puupää 43 EMMI ITÄRANTA Teemestarin kirja 44 ULLA-LENA LUNDBERG Jää 45 LEENA PARKKINEN Galtbystä länteen 46 RIIKKA PELO Taivaankantaja 47 MIKKO RIMMINEN Nenäpäivä TEOS 48 HENKILÖKUNTA / STAFF 49 IN BRIEF kannessa Raija Oranen kuva Stefan Bremer Muutamia huomioita tulevaan eli Teos 10 vuotta K un italialainen kirjailija Italo Calvino sai vuonna 1984 kutsun esitelmöidä Yhdysvalloissa itse valitsemistaan aiheista, syntyi Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle. Calvino halusi omistaa luenton sa arvoille, joita hänestä nimenomaan kir jallisuus kannattelee ja jotka hänelle itsel leen olivat erityisen läheisiä: niitä olivat keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys ja moninaisuus. Kirjankustantajien toimintatapaa ja tekemisen sävyä värittävät nimenomaan tämänsuuntaiset erityispiirteet. Työn täsmällisyys ja kirjailijoiden näkyvyys ovat kaikkien yleiskustantamoiden laatutakuita ja elinehtoja. Moninaisuus voisi tässä tapauksessa tarkoittaa eri kokemusten, tietojen ja kunnianhimoisten tavoitteiden yhteissummaa, josta Teos alkujaankin syntyi. Nopeus puolestaan ripeyttä ideoinnissa ja päätöksenteossa, minkä yhtiön pieni koko mahdollistaa. Kymmenen vuotta sitten perustettu Teos jatkaa taivaltaan jonkin verran muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa vaikkapa uusien lukijoiden tavoittaminen, liiketoimintamallit ja jakelukanavat ovat nyt juuri esillä. Kuitenkin esimerkiksi mahdollisimman huolellinen editointityö ja laadun painottaminen kirjan tekemisen ja kirjailijan uran jokaisessa vaiheessa ei ole kadonnut mihinkään, pikemminkin päinvastoin: meitä ja maailmaa aika ajoin ympäröivä raskaus, tempoilu ja sameus vaativat vastapainokseen ajatuksen kirkkautta ja tekemisen verkkaisuutta. Myöskään ykköstavoite, korkealaatuisen suomenkielisen kirjallisuuden kustantaminen, ei ole Teoksessa muuttunut. Sen lisäksi Suomen nykykirjallisuuden luonteva kielirajojen ylitys ja asemoituminen osaksi maailmankirjallisuutta on vahvistunut, ja sitä Suomen teemamaastatus Frankfurtin kirjamessuilla tänä syksynä komeasti todentaa. Calvino ei koskaan ehtinyt kirjoittaa kuudetta muistiotaan, joka olisi käsitellyt johdon mukaisuutta (tai vakautta, englanniksi Calvino käytti termiä consistency). Haluaisinkin väittää, että Teoksen kohdalla juuri periksiantamattomuus ja tekemisen johdonmukaisuus ovat olleet olennaisia oppaita (toki erehdysten ja opin kautta). Kirjabisneksen ennalta-arvaamattomuuden täytyy yhdistyä päättäväisyyteen silloinkin, kun taiteellisen kunnianhimon ja taloudellisten reunaehtojen yhdistäminen näyttää vaikealta. Mahdotonta se ei ole, se on kerta toisensa jälkeen tullut todistettua. Kiitos siitä Teoksen tekijöille! Calvino siteeraa runoilija Paul Valérya puhuessaan keveydestä: On oltava kevyt kuin lintu, ei niin kuin höyhen. Kustantamon toiminnassa tämä tarkoittaa suunnitelmallisuutta ja sattumanvaraisuuden välttämistä: suunnan ottamista ja siiville kohoamista. Nina Paavolainen toimitusjohtaja 3

3 kaunokirjallisuus romaanit Eeva-Kaarina Aronen Edda Finlandia-ehdokas [Kallorumpu] jättää lukijan haukkomaan henkeään. SANNA SEVÄNEN, AAMULEHTI kuva Heini Lehväslaiho LAPSUUS. 50-LUKU. TÖÖLÖ. MYSTEERI. LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 288 SIVUA ULKOASU MIKA TUOMINEN ISBN ILMESTYY ELOKUUSSA On 50-luvun Töölö jossa leikkivät keskenään Eetu ja hänen mykkä ystävänsä Aatu, nämä nimet he ovat antaneet toisilleen. Eetu ja Aatu jahtaavat salaisuuksia, kaikkea sitä mitä aikuiset eivät hoksaa kertovansa. He leikkivät Eddan ennustuksien mukaisia kohtalokkaita leikkejä ja metsästävät namusetää josta vanhemmat varoittelevat. Eräänä päivänä leikki kääntyy todeksi. Eddan johtamalla kiertueella he löytävät vintiltä kuolleen naisen jonka valkoinen alushame on veressä. Näky tulee muuttamaan kaikkien lasten elämänkulun. Eeva-Kaarina Aronen on kirjoittanut jälleen poikkeuksellisen hienon ja maagisen romaanin, jossa kuljetaan kohti samaa traagista pistettä sekä viattomien lapsien kertomana että aikuisen Eddan kautta.»hänen vimmansa alkoi kasvaa syksyisin, kun aamut olivat hämärtymässä. Mutta tässä lokakuussa oli toisenlaista kiihkoa. Tänä vuonna sarana oli repeytymässä aikaisin. Merkit olivat olleet joka vuosi esillä kohta elokuussa. Ensin hän rupeaa näkemään niitä museossa. Pelkän selän tai niskan tai ohimon, jonka hiusraja on tuttu. Sulkeutuvan oven, jonka rakoon jää hetkeksi poistujan käsi ja ranne. Museon esineet alkavat siirtyä paikoiltaan ja muodostaa kuvioita, joita hän uskoo osaavansa tulkita. Kynänvarsista syntyy jonakin aamuna hutero kirjain A. Kirjoitusvihkot on käännetty nurinpäin. Seuraavana päivänä joku lapsi piirtää sakuraliiduilla talon, joka on selvästi Kaasukello. Myöhemmin Edda näkee muutakin, toisaalla. EEVA-KAARINA ARONEN (s. 1948) on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija. Aronen työskenteli Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen hän on toiminut vapaana kirjoittajana. Arosen esikoisromaani Maria Renforsin totuus ilmestyi vuonna 2005, ja hänen toinen romaaninsa, Runeberg-palkintoehdokkaaksi yltänyt Hän joka näkee vuonna Molemmat romaanit on käännetty saksaksi. Arosen kolmas romaani Kallorumpu oli Finlandiapalkintoehdokkaana

4 kaunokirjallisuus romaanit Matti Kangaskoski Sydänmarssi kuva Heini Lehväslaiho TERVEMENOA LABYRINTTIIN LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 280 SIVUA ULKOASU LEENA KANGASKOSKI ISBN ILMESTYY ELOKUUSSA Tuomo Manan vaimo on kuollut. Murhattu, väittää Tuomo, vaikka poliisi eikä Malinen, jonka persoona ja tutkimusmetodit massa ja kommentoimassa on komisario» kukaan muukaan sitä usko. Hatara vihje herättävät nekin kysymyksiä. On hyvin vaikea päättää, ketä uskoa. en joskus seitsemän ja kahdeksan välillä aa- ja monipuolinen kirjoittaja. Hänen esikois- Nukuin ehkä tunnin päätä pöytään lepuutta- MATTI KANGASKOSKI (s.1983) on tutkija Francesco Petrarcan sonetti ja Tuomon oma vakaumus pakottavat hänet etsimään Matti Kangaskosken ensimmäinen romaani mulla. Herättyäni olen juonut monta lasillista vettä teoksensa, runokokoelma Tältä sinusta nyt vaimonsa murhaajan itse. Alkaa takaa-ajo, Sydänmarssi on ainakin jännityskirja, jänni- kohta haen kupin kahvia. Tämä baari on siis Pariisin tuntuu oli ehdolla Helsingin Sanomain joka vie hänet Avignoniin, Roomaan, Firenzeen, tyskirjan parodia, rakkaustarina ja kertomus latinalaisessa korttelissa pienellä poikkikadulla kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lisäksi hän ja yhä uudet johtolangat sysivät häntä kielen ja mielen epäluotettavuudesta. Ennen lähellä Sorbonnen yliopistoa niin kuin minäkin nyt on julkaissut runoja, esseitä, suomennoksia kuumeisesti eteenpäin. kaikkea se on tarkka, taitava, kirjallinen teos ja kaikki tämä. Ihmiset puhuvat pitkästä juoksusta ja kritiikkejä muun muassa Nuoressa Voimassa, Nyt Tuomo kertoo oman tarinansa sanelukoneelle johon pääsee helposti sisään ulospääsy mutta eivät tiedä siitä mitään. Minä kerron mikä Kritiikissä ja Tuli & Savussa. Hän on osa kiitet- pariisilaisessa kuppilassa ja lähettää onkin sitten toinen juttu. pitkä juoksu on. Minä olen tehnyt sen sillä täällä on tyä black mödernism -kokoonpanoa yhdessä sen poliisille Helsinkiin. Nauhoja litteroi- juoksuni pää täältä minä en enää jatka eteenpäin. Eino Santasen ja Tuomas Timosen kanssa. Aina välillä on tuntunut että tämä koko jahti houreinen Kangaskoski valmistelee väitöskirjaa nykyja matka on kuin minun elämäni pienoiskoossa runoudesta Helsingin yliopistoon ja Justus- nyt minä en enää jaksa matkustaa. Liebig-yliopistoon Giessenissä, Saksassa. 6 7

5 kaunokirjallisuus romaanit Asser Korhonen Saarnaajan poika kuva heini lehväslaiho KESÄ TÄYNNÄ UNELMIA JA SIUNAUSTA LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 280 SIVUA ULKOASU JUSSI KAAKINEN ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA Ollaan Järvenpäässä 1960-luvulla. On kesä, kaunis, uhkea, lupausta täynnä oleva kesä, jonka alussa paikallinen helluntailaisseurakunta ryhtyy pystyttämään telttoja kesän suurta kokousta varten. Innoissaan mukana on myös Nafta, saarnamiehen teini-ikäinen poika innoissaan toki kesän tulevasta kohokohdasta, mutta ennen muuta kaikesta siitä, mitä kesä nuorille merkitsee: kesätöitä, musiikkia, suuren maailman haaveita ja haparoivaa rakkautta. Jos uskonnollisella yhteisöllä omat ongelmansa onkin, ne ovat jossain kaukana, ne selvittää isä jonka siunaukset jakautuvat kaikille tasapuolisesti. Asser Korhosen toinen romaani Saarnaajan poika on lämmin tarina yhdestä kesästä ja nuoruudesta. Sen taitava, ymmärtävä kertoja ei suostu tuomitsemaan ketään, ei kamalimpiakaan tekoja.»tänään oli jälleen se aamu ja se päivä. Auringon kilossa mä heräsin uuden aamun vienoon, kuitenkin vaativaan kellojen soittoon. Kesä, tuo lyhyistä öistä päiviä oudosti ruhjova vuodenaika oli rehahtanut käyntiin ilman aikojaan, vailla järkeä. Kukat, linnut, vihreät lehdet ja lämpö, ja kaikki muu rekvisiitta, joka niin monin tavoin sulostutti ihmisen elämää. Luonto tuhlasi törsäillen. Mä imin himokkaasti itseeni kaikkea sitä ilmaista Herran Hyvää, jota oli ilmestynyt tarjolle taivaasta, kurjimmillekin. Pääskyset kaartelivat oven edessä kirkuen ristiin rastiin. Niillä oli pesiä räystäissä ja ties missä. Tuoksut, syreenien humauttava haju kaikkialla. Kesä. ASSER KORHONEN (s. 1953) on kokeillut monia ammatteja haudankaivajasta cocktailpianistiin ja copywriterista mainoselokuvaohjaajaan. Hän on kirjoittanut pakinoita, jotka kuvitti itse mm. Ylioppilalehteen ja Helsingin Sanomiin, tehnyt radio-ohjelmia YLE:lle (mm. "Radio Vapaa Maailma"), kääntänyt lastenkirjoja, säveltänyt ja tehnyt iskelmäsanoituksia eri artisteille. Aikanaan hän toimi myös Tukholmassa ruumiskuskina. Hän syntyi Lapinlahdella ja tuntee itsensä melko savolaiseksi vaikka varttuikin radanvarressa pääkaupunkiseudulla. Aiemmin Korhonen on julkaissut mainosmaailmaan sijoittuvan romaanin Sydämen asia (Tammi, 2004). Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. 8 9

6 kaunokirjallisuus romaanit Raija Oranen Aurora KOMEA ROMAANI HISTORIAMME MAHTINAISESTA»Aurora Stjernvall on täyttänyt elokuussa kuusitoista, ja nyt on koittanut hetki tulla esitellyksi seurapiireille. Hän astuu kynttilöiden kirkkaasti valaisemaan juhlasaliin äitinsä Eva von Willebrandtin ja isäpuolensa, prokuraattori Carl Johan Walleenin perässä. Hän on kuvitellut useaan kertaan, millainen tämä hetki olisi ja uskonut tuntevansa jonkinlaista korkeaa onnea ja hurmausta, mutta kun hän nyt astelee kengänkorot parketilla kopsuen, hän ei ole erityisen onnellinen. Maailma hänen ympärillään on käynyt merkillisen hitaaksi ja hiukan jähmeäk si. Hän näkee kasvoja ja korkeita kampauksia, paljaita dekolteita, röyhelöitä ja sulkia, miesten suittuja hiuksia ja kiharoita, peruukkeja, poskipartoja ja päättymättömät määrät silmäpareja ja liikkuvia suita. Häntä ympäröi ohut maitomainen usva joka on tikahtumaisillaan käryävien kynttilöiden, hajuvesien ja puuterin tuoksuun. Viimeksi RAIJA ORASELTA on ilmes tynyt romaani Kaiken takana Kekkonen (2013) joka jatkoi romaanin Nimeltään Kekkonen (2012) tarinaa. Laajoissa historiallisissa romaaneissaan Raija Oranen pureutuu Suomen historian merkittäviin tapahtumiin ja kohtalonvuosiin itsenäistymisenajasta toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan. Suurelle yleisölle Raija Oranen on tuttu paitsi menestysromaaneistaan myös televisiosarjoista Ruu sun aika ja Puhtaat valkeat lakanat, jotka on julkaistu myös kirjoina. Orasen laaja tuotanto käsittää romaaneja, novelleja, satuja, lastenkirjoja, kuunnelmia ja näytelmiä sekä musiikkidraamaa ja tv- käsikirjoituksia. LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, YLIVETO MM 512 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI ISBN ILMESTYY ELOKUUSSA Aurora Stjernvall on alusta pitäen Helsingin seurapiirien kohuttu kaunotar. Isäpuoli, senaatin prokuraattori Walleen, lähtee luotsaamaan häntä Pietarin keisarilliseen hoviin, jossa Aurora solmii läheisen suhteen keisarinnaan. Suomessa synnytetään 1800-luvulla kansallista kulttuuria, kansakuntaa ja valtiota. Taistelu suomenmielisten ja ruotsinmielisten sekä keisarille lojaalien välillä käy kuumana, sitä lietsovat Walleenien tukema Snellman ja kirjailijat Topelius, Runeberg ja Lönnrot. Paciuksen säveltämät Maamme ja Porilaisten marssi raikaavat. Jälkimaailman hyväntekijänä tuntema Aurora Karamzin, toisen puolisonsa eversti André Karamzinin mukaan, on aistillinen, rakastava ja kunnianhimoinen nainen. Erityisen rakkauden kohteena ovat hänen poikansa Paul ja sisarentyttärensä Marie Linder, josta tulee kirjailija ja Suomen ensimmäinen feministi. Kansallisen heräämisen aika Oolannin sotineen ja valtiollisine taisteluineen lomittuu romaanissa rikkaaksi kuvaksi koko autonomian aikakaudesta, sen sivistyneistön ja ylhäisön elämästä, Helsingin kasvusta kukoistukseen, politiikasta, rakkauksista, onnesta ja tragedioista. Raija Oranen on kirjoittanut komean teoksen historian mahtinaisesta, maamme itsenäisyyttä pohjustaneiden tapahtumien keskellä. Onnittelen Sinua ja lukijoita uuden romaanisi [Metsästäjän sydän] johdosta. Se on hyvä. Se valtaa ja täyttää lukijan mielen. Se on teos, joka täytyy lukea kokonaan läpi kerralla. VEIJO MERI, KIRJAILIJA Syksyn ainoa Kekkonen on romaani, Raija Orasen Nimeltään Kekkonen, mutta sen faktapohja täyttää tietokirjan vaatimukset.[...] Oranen osaa kuljettaa tarinaa eteenpäin. Se rullaa yli mo nien vaalien, hallitusten ja valtapelien. UNTO HÄMÄLÄINEN, HELSINGIN SANOMAT 10 kuva stefan Bremer 11

7 kaunokirjallisuus romaanit Markku Paasonen Pienet kalat syövät suuria kaloja NOSTIN KIVÄÄRIN POSKELLENI JA LAUKAISIN»Ammuinko ohi siksi että tunsin myötätuntoa jänistä kohtaan, siksi että halusin antaa sen elää? En usko. Sillä kun nostin haulikon poskelleni ja laukaisin, minä en tuntenut yhtään mitään, minä en tuntenut yhtään mitään jänistä kohtaan enkä setää kohtaan enkä yhtään mitään kohtaan minä tuntenut mitään. Se oli tavallista niihin aikoihin. Minä tapasin ihmisiä ja puhuin heidän kanssaan ja tein heidän kanssaan kaikkea mitä ihmisten kanssa tehdään, mutta en tuntenut heitä kohtaan mitään. Minä olisin voinut ampua ihmisen kylmäverisesti. Eläimiä kohtaan minä tunsin vielä vähemmän kuin ihmisiä kohtaan. Niinpä kun nostin haulikon poskelleni ja laukaisin, olisin voinut ampua kylmäverisesti, se on varma, olisin voinut ampua ihmisen tai jäniksen kylmäverisesti." MARKKU PAASONEN (s.1967) on tämän hetken merkittävimpiä suomalaisen runouden tekijöitä. Häntä on luonnehdittu proosarunon mestariksi, joka uudistaa vanhaa runomuotoa säkeelliselle lyriikalle ominaisin keinoin. Ennen romaania Pienet kalat syövät isoja kaloja hän on julkaissut runokokoelmat Tulevassa maailmassa ja Voittokulku, joka palkittiin valtion kirjallisuuspalkinnolla, sekä Lauluja mereen uponneista kaupungeista, joka oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 160 SIVUA ULKOASU IIRA OIVO ISBN ILMESTYY ELOKUUSSA Tiheä ja intensiivinen romaani kertoo nuoren miehen harharetkistä harharetkistä Suomen luonnon, vastakkaisen suku puolen ja maailmankirjallisuuden parissa. Tragikoomisiakin sävyjä saavan kertomuk sen minä koettaa jälkikäteen rekonstru oida lähes murha yritykseen johtanutta vajoamistaan. Tarina alkaa ja päättyy Kemiönsaaressa, kertojan sedän tiluksilla. Välillä käydään ampumassa, kaverin luona ryyppäämässä, opettamassa luovaa kirjoittamista sekä tapaamassa arvoituksellista suomalaisten isää. Viikkokausien valvominen ja juominen osoittautuu kohtalokkaaksi. Loppu on yhtä hallusinaatioiden vyöryä ja houreista matkaa, jossa kuvitelmat ja todellisuus sekoittuvat Bernhardiakin vimmaisemmaksi vyyhdiksi. Pienet kalat syövät suuria kaloja ei ole ainoastaan viiltävä analyysi kulttuurin rappiosta ja väkivallasta vaan myös syvästi inhimillinen ja koskettava kertomus kuolemasta, itseinhosta ja syyllisyydestä. 12 kuva jouni Harala 13

8 kaunokirjallisuus romaanit Maria Peura Ja taivaan tähdet putoavat kuva heini lehväslaiho Peuran kipeänkaunis esikoinen On rakkautes ääretön esitteli mestarikertojan; toisen romaanin [Valon reunalla] pyörityksessä pudotellaan samaa väkevää murretta ja hengitetään suljetun kyläyhteisön ilmaa. SATU KOSKIMIES, HELSINGIN SANOMAT MAAGISEN EDESSÄ OLEMME KAIKKI LAPSIA LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 240 SIVUA ULKOASU KATI RAPIA ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA»Miten puhutaan tyttärelle. Ei ainakaan niin miten minun äitini, että ole nyt äidin mieliksi ja katso nyt, miten äiti kärsii ja mietitäänkö yhdessä, miten äiti tulisi iloiseksi. Ei sillä tavalla, Puhutaan niin, että miten tytär toimisi, jotta tekisi itsensä iloiseksi. Kyllä minä kannan omasta olemisestani vastuun. Kyllä minä kannan Mirkan. Kehdosta hautaan. Kuka niin sanoi, minä en sanonut. Elämään hänet kannan, itse työnnän ovesta ulos, kun ei isä ole sitä tehtäväänsä hoitamassa. Ja sanon sille, että se on normaali. Mitä tahansa ne nyt tutkivatkin niin minä en yhdy siihen diagnoosien kuoroon. Mirka on Mirka, omanlaisensa, juuri hyvä tuollaisena. Saa olla, minkälainen on. Minäkin nousin haudasta ilman masennuslääkkeitä. Kuka taas sanoi, että haudasta. Minä en sanonut. Huonosta parisuhteesta nousin kuin haudasta. Voi, olisinpa senkin ajanjakson elänyt. Tarinan päähenkilö Anni eli lapsuutensa lestadiolaisessa Naalasessa. Vasta aikuisena hän tutustuu herätysliikkeen perustajaan Lars Levi Laestadiuksen ajatuksiin. Henkilökohtainen suhde Laestadiukseen auttaa Annia avioeroprosessissa ja hän tukee parhaansa mukaan tytärtään Mirkaa, jonka käyttäytymishäiriöt ja päihdekäyttö pahenevat, kun vanhempien eron myötä täytyy vaihtaa kotia ja paikkakuntaa. Kun Anni löytää netistä kiinnostavan miehen ja Mirka pääsee koulussa mukavaan pienryhmään ja aloittaa psykoterapian, elämä tuntuu asettuvan mukaviin uomiin. Yhtäkkiä Mirkan terapiaryhmän oudot piirteet alkavat kuitenkin pelottaa äitiä: manipulaation säikeet ovat näkymättömät ja vahvat ja kulttimainen toiminta sekoittaa heidän kaikkien elämän. Maria Peura kirjoittaa kirskahtelevan väkevää ja totta proosaa ihmismielen hauraudesta: kuka tahansa saattaa joutua lahkoon, me kaikki olemme maagisen edessä lapsia MARIA PEURA (s. 1970) julkaisi esikoisromaaninsa On rakkautes ääretön vuonna Se valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja sai Nuori Aleksis- ja Hyvä teko lapselle- sekä Olvin kirjallisuussäätiön palkinnon. Vuonna 2004 häneltä ilmestyi lasten runokokoelma Mimmi Moun ilotaika (Tammi), josta on nyt tekeillä näytelmä Toni Edelmannin hurmaavin sävellyksin. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt romaani Valon reunalla on käännetty englanniksi ja tšekiksi ja se oli arvostelumenestys sekä Suomessa että Iso-Britanniassa. Peuran kolmas romaani Vedenaliset ilmestyi vuonna 2008, ja samana vuonna hän valmistui dramaturgiksi. Vuonna 2010 Peura kirjoitti loistavan tietokirjan Antaumuksella keskeneräinen, avoimen kirjan kirjoittamisesta ja kirjailijan ammatista

9 kaunokirjallisuus romaanit Satu Taskinen Katedraali ENTÄ NYT? MIHIN NYT? MILTÄ NYT TUNTUU? LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 252 SIVUA ULKOASU JUSSI KARJALAINEN ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA Perheen tyttärellä Kerstinillä on ollut tuskallinen geneettinen sairaus, johon hän lopulta kuolee vain 37-vuotiaana. Kerstinin kuolema ja hautajaiset johdattavat perheenjäsenet perimmäisten kysymysten äärelle. Mikä on ihmisen tehtävä ja osa maailmassa ja elämässä? Mitä ihminen tekee ja mitä hänen pitäisi tai hän saisi tehdä elämässään? Kerronnan näkökulma on Tean, joka ei ole tavannut perhettään pitkään aikaan. Hän ei halua poistua asunnostaan ja on kerännyt sen täyteen kaikkea mahdollista löytämäänsä tavaraa. Perheen tarina paljastuu vähä vähältä: ihmistenväliset suhteet, ajatukset, pelot, toiveet, pettymykset, surut ja tunteet. Kirjan alussa Tea puuskahtaa, että maailma hylkii ihmisiä. Hänen mielestään emme ole täällä toivottuja, kukaan ei halua panostamme tai rakkauttamme. Uutisten ja historian mukaan olemme vain pahantekijöitä, saastuttajia. Vallitsevina tunnelmina elämässä ovat syyllisyys, suru ja kauna. Satu Taskinen kirjoittaa briljantin traagisesti ja hauskasti. Lukija ei voi olla nauramatta ja itkemättä yhtä aikaa. Miettimättä mihin kaikkeen turhaan me takerrumme ja kutsumme sitä katedraaliksi. SATU TASKINEN (s.1970) on opiskellut Helsingin yliopistossa teoreettista filosofiaa ja germaanista filologiaa. Hän asuu Wienissä ja työskentelee aikuiskouluttajana, vapaana kirjoittajana ja kriitikkona. Hänen esikoisromaaninsa Täydellinen paisti sai haltioituneet kritiikit, voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2011 ja on käännetty saksaksi.»suistuminen on ihmiselle paljon armotto mampi ja siksi huomattavasti kamalampi onnettomuus kuin yhtäkkinen törmääminen, sanoi mies, lyhyt, pohdiskeleva ja leveä. Niin voi olla. Mutta se ei ole mikään vastaus ihan tavalliseen kysymykseen, ja tästä pitäisi nyt päästä läpi anteeksi, sanoi toinen mies, pitkä ja kapea ja kiireinen. Oli tapahtunut onnettomuus, tietyökuoppaan oli ajanut auto, ympärille kerääntyi yhä enemmän ihmisiä katsomaan. Päivän hyvä uutinen on Satu Taskisen voitto Helsingin Sanomien esikois kirjakilpailussa. Täydellinen paisti oli alusta lähtien myös Finlandia-raadin mieleen. HANNU MARTTILA, HELSINGIN SANOMAT Täydellinen paisti on hätkähdyttävä esikoisromaani. Se on niitä kirjoja, joista jää ikuinen muistijälki. ( ) saa nauraa vedet silmissä. HELENA MIETTINEN, KESKISUOMALAINEN 16 kuva heini lehväslaiho 17

10 kaunokirjallisuus romaanit Mikko Viljanen Ensimmäinen elämä HÄNEN PÄÄHÄNSÄ PÄLKÄHTI KAIKEN AIKAA AJATUKSIA, JOTKA EIVÄT VIELÄ OLLEET HÄNEN OMIAAN. LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 240 SIVUA ULKOASU TUOMO PARIKKA ISBN ILMESTYY ELOKUUSSA Sara Malm oli nuorena mukana radikaalissa aktivistiryhmässä, joka uskoi että ympäristön suojelemiseksi täytyy toimia vaikka lain vastaisesti, jos muu ei auta. Sittemmin Sarasta on tullut tunnustusta saanut arkkitehti, joka on erikoistunut ekologiseen arkkitehtuuriin. 35-vuotiaana hän yrittää mahduttaa vaativan työnsä ja perheelämänsä samaan pohjapiirustukseen. Mutta mitä on tapahtunut 15 vuoden aikana? Miten Sara on rakentanut menneisyytensä? Saran ja hänen neljän entisen aktivistiystävänsä elämää varjostaa traaginen onnettomuus, johon heistä jokaisella on osuutensa. Kukin heistä on yrittänyt tulla toimeen tämän tapahtuman ja siihen liittyvien muistojen kanssa, yrittäen selittää niitä itselleen. Ensimmäinen elämä kertoo Sara Malmin tarinan viidentoista vuoden ajalta. Se liikkuu ajassa kuin maisemassa ja tutkii, millaiset sattumat määräävät ihmisen kohtalon. Romaani on herkkä läpileikkaus Sara Malmin toiveista, peloista, himoista ja haaveista. Samalla se on tarkka ajankuva 90-luvusta ja tästä päivästä.»hän palasi työpöytänsä ääreen ja katseli nuorta miestä, joka vaelsi kuvanauhalla aulan halki. Pysäytyskuvassa miehen kasvoilta ei erottanut ilmeitä ja ase, jota hän piteli kädessä, näytti mustalta möykyltä. Sara mietti, oliko hän nauhan tässä vaiheessa jo ampunut jonkun, ilmeisesti oli, koska hän ei enää liikkunut määrätietoisesti, vaan kulki epämääräistä ympyrää, hieman kuin häkkiin teljetty eläin. Mies ampui seinään, rappaus pöllähti, siitä ei kuulunut ääntä, Sara ei osannut kuvitella pamahdusta eikä mies näyttänyt tietävän lähteäkö vai jäädä. MIKKO VILJANEN (s. 1976) on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Tällä hetkellä hän toimii draaman ja dramaturgian lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Hän on julkaissut aiemmin romaanit Todennäkyjä (WSOY, 2004) ja Maan paino (Teos, 2009) sekä runokokoelman Kesken hengityksen kaiken (Teos, 2010)

11 kaunokirjallisuus runot Juhani Ahvenjärvi Ilmakuva osuu joka oksaan kuva Heini Lehväslaiho ARKINEN, IHME. TÄLLAINEN ON SUOMI. Juhani Ahvenjärven kuudes runokokoelma Ilmakuva osuu joka oksaan on kaunis ja kuvallinen ylistyslaulu taajamille, niiden valolle ja vuodenajoille, kesän tulemiselle, kun äsken vielä harmaissa ojissa on räjähdyksenomaisesti vihreää. Ahvenjärven värikylläisissä runoissa liikutaan nukkekotiperspektiivistä aina ilmakuviin saakka. Runojen konstailemattomat, arkisetkin kuvat muuttuvat lukijan silmissä uudeksi, kuin ihmeeksi. Tunteita ei tuputeta, mitään ei pakkosyötetä, näytetään vain: tällainenkin on Suomi. 20 LUOKITUS 82.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 64 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI ISBN ILMESTYY ELOKUUSSA»Vesi nousee pelloille kuin musta samppanja, vesi nousee kirkonkyliin, siirtää autoja. Navetan on tullut aika ajelehtia, toikkaroida pajukoissa, nähdä maailma JUHANI AHVENJÄRVI (s. 1965) on tamperelainen runoilija. Hän on opettanut luovaa kirjoittamista muun muassa Tampereen yliopistossa. Hän debytoi keväällä 1992 antologiassa Ryhmä 92 (toim. Jyrki Kiiskinen ja Kari Levola). Esikoisteoksensa Hölkkä (Tammi) hän julkaisi samana vuonna. Sen jälkeen Ahvenjärvi on kirjoittanut neljä runokokoelmaa, joista Teos on julkaissut vuonna 2005 ruonokokoelman Yhä kiihtyvä tauko ja viimeisin, Liituvarjo ilmestyi helmikuussa

12 kaunokirjallisuus romaanit Thomas Bernhard Häiriö Suomennos Tarja Roinila kuva Andrej Reiser MAAILMAN- KIRJALLISUUDEN KESTOHÄIRIKKÖ LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 208 SIVUA ULKOASU IIRA OIVO ALKUTEOS VERSTÖRUNG ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA» Isäni viimeisellä vierailulla, kuten hän muistelee, ruhtinas Saurau oli yhä uudelleen tulvasta puhuessaan päästänyt ilmoille sanan mutavyöry ja puhunut mieleensä rynnäköivästä epätoivosta. Hän sanoi yhä uudelleen sanan mutavyöry ja laskeskeli tulvakustannuksia, tulvamenoeriä, suunnattomia tulvamenoeriä, ja koska koko tienoon oli vallannut mieto mutta salakavala mätänevien raatojen haju Achejoen molemmilla rannoilla oli paljon puristuksiin jääneitä, revenneitä, turvonneita, osin vyöryvän tulvaveden paloittelemia (isä sanoi) nautakarjan raatoja, valtava määrä laaksossa sijaitsevien Sauraun navettojen karjaa, jota ei ollut ehditty korjata pois hän sanoi mätäneminen, sanoi mätänemisprosessi, sanoi suuri vedenpaisumus ja olikin yhtäkkiä puhunut aivokopassaan kuuluvien äänten aikaansaamasta tuhosta omassa päässään, hävityksestä joka oli paljon suurempi kuin Achejoen rantoja kohdannut tuho. Täällä minun päässäni, Saurau oli sanonut, vallitsee todellakin käsittämätön hävityksen kauhistus. Thomas Bernhardin Häiriö on omalaatuinen, miltei epätodellinen romaani ihmisyydestä. Eräänä aamuna lääkäri ja hänen poikansa laittautuvat päivittäiselle kierrokselle Itävallan synkeälle ja vuoristoiselle maaseudulle. He kohtaavat toinen toistaan värikkäämpiä ja groteskimpia hahmoja, jotka kaikki kamppailevat tavalla tai toisella aineellisen kurjuuden, hulluuden ja koruttomien maisemien raakuuden kanssa. Hahmojen paraati huipentuu eksentrisen, vainoharhaisen ruhtinaan sadan sivun mittaiseen monologiin, jonka tinkimätön sanatulva on Bernhardia puhtaimmillaan. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt Häiriö on yksi Bernhardin varhaisimmista romaaneista. Kirjan luomassa maailmassa vallitsee kaameuden tuntu, se ei tarjoa kodin turvaa. Kriitikot ovat pitäneet sitä yhtenä Bernhardin häiritsevimmistä ja nihilistisimmistä teoksista. THOMAS BERNHARD ( ) oli itävaltalainen moderni kirjailija, jonka laajaan tuotantoon kuuluu monia arvostettuja romaaneja, näytelmiä, novelleja ja runoja. Bernhardin kirjoja leimaa fiktion ja todellisuuden välisen rajan hämärtyminen hänen henkilöhahmonsa muistuttavat usein häntä itseään tai hänen läheisiään. Bernhardin romaani Hakkuu ilmestyi Tarja Roinilan suomennoksena 2007 ja aloitti Teoksen Baabelkäännöskirjasarjan. Viimeisin romaanisuomennos on Vanhat mestarit (2013), minkä jälkeen ilmestyi puheiden ja kirjoitusten kokoelma Palkintopuhetta (2014)

13 kaunokirjallisuus romaanit Dag Solstad Ujous ja arvokkuus Suomennos Tarja Teva NORJALAINEN NYKY- KIRJALLISUUDEN MESTARI kuva Tom sandberg Viisissäkymmenissä oleva opettaja Elias Rukla aloittaa päivänsä kuten aina ottaa salkkunsa ja päänsärkylääkkeensä ja hyvästeltyään vaimonsa lähtee töihin, kuten on tehnyt kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Päivästä on kuitenkin tulossa toisenlainen kuin tavallisesti. Vaikka Rukla on tietoinen opiskelijoidensa vihamielisestä asenteesta häntä ja hänen opetustaan kohtaan, tänään se viiltää syvemmältä kuin aiemmin. Ibsenin Villisorsaa käsitelleen kiihkeän luennon jälkeen asiat riistäytyvät hänen käsistään. LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM ULKOASU JENNI SAARI ALKUTEOS GENANSE OG VERDIGHET ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA Kriisi johdattaa hänet pohtimaan elämänvalintojaan, avioliittoaan ja lopulta omia arvojaan ja arvoaan modernissa yhteiskunnassa. Ujous ja arvokkuus on yleispätevä tarina maailmaan hukkuvasta ihmisestä, jota tuo maailma ei enää tunnista eikä arvosta. Tässä Norjan merkittävimpiin kuuluvan kirjailijan huikeassa taidonnäytteessä kaikuu sekä Vladimir Nabokovin että Thomas Bernhardin vaikutus.»kun hän pääsi ulko-ovelle, hän huomasi että oli alkanut sataa. Ei paljon, pelkkää tihkua, mutta riittävästi, jotta harkitsi avatako sateenvarjon vai antaako olla, sillä ei hän ehtisi kastua erityisen pahasti lyhyellä matkallaan kotiin. Mutta kun nyt kerran oli ottanut sateenvarjon aamulla mukaansa, hän päätti käyttää sitä. Hän painoi napista, mutta varjo ei avautunut. Hän oli painanut napista saadakseen sateenvarjon aukeamaan automaattisesti, mutta mitään ei tapahtunut. Hän painoi uudestaan, kovempaa, mutta mitään ei tapahtunut. Vielä tämäkin, hän ajatteli katkerana. Hän yritti kolmannen kerran, tuloksetta. Hän yritti avata sateenvarjoa omin käsin, mutta sekään ei auttanut, sateenvarjo kamppaili vastaan niin, että hänen onnistui ainoastaan saada se harottamaan mikä sekin oli työn ja tuskan takana. Silloin hänen päässään naksahti. Hän seisoi Fagerborgin lukion pihalla, välitunnilla, ja yritti avata sateenvarjoaan. Eikä onnistunut. Pitkin pihaa seisoskeli satapäin koulun oppilaita, ja jonkun heistä oli täytynyt nähdä hänet. Nyt riittää! Hän marssi suihkulähteen luo ja alkoi paiskoa sateenvarjoa raivon vallassa sen seinämään. Hän hakkasi sateenvarjoa vasten suihkulähdettä ja tunsi kuinka sen metallivarsi alkoi antaa periksi ja ruoteet napsahtivat poikki. Se ilahdutti häntä, ja hän sen kuin hakkasi hakkaamistaan. Hän näki syrjäsilmällä, eräänlaisena sumuna, kuinka oppilaita alkoi kerääntyä verkkaan hänen ympärilleen, syvän hiljaisuuden vallassa, oli kuin he olisivat hiipineet häntä kohti, ja nyt he seisoivat puolikaaressa hänen ympärillään, mutta säilyttivät kuitenkin kunnioittavan välimatkan. DAG SOLSTAD (s. 1941) on palkittu norjalainen kirjailija. Solstadin tuotantoon kuuluu seitsemäntoista romaanin lisäksi esseitä ja artikkeleita, joissa tekijä arvioi muun kirjallisuuden lisäksi myös omaa työtään. Solstad on saanut Norjan Kriitikkopalkinnon kolmesti, minkä lisäksi hänelle on myönnetty Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto teoksesta Romaani 1987 (suom. 1989, Gummerus). Mainitun teoksen lisäksi Solstadilta on suomeksi julkaistu romaani Syyskuun 25. päivän aukio (1974, suom. 1977, Gummerus)

14 Kaunokirjallisuus esseet Ulla-Lena Lundberg Metsästäjän hymy Suomennos Leena Vallisaari kuva Cata portin FINLANDIA- VOITTAJA LUOLATAITEEN MAAILMOISSA LUOKITUS SIDOTTU, NELIVÄRIKUVITUS MM 304 SIVUA ULKOASU MINNA LUOMA / CANDY GRAPHICS ALKUTEOS JÄGARENS LEENDE ISBN ILMESTYY LOKAKUUSSA Finlandia-palkitun Ulla-Lena Lundbergin Metsästäjän hymy johdattelee lukijan kallio- ja luolamaalauksien ja -piirrosten kiehtovaan maailmaan. Se ulottuu Zimbabwen Domboshawasta Astuvansalmelle ja Nämforseniin, Afrikasta Espanjan, Ranskan ja Venäjän kautta Pohjolaan. Lundberg esittelee kalliotaidetta sekä omien vaikutelmiensa että tieteellisen ajattelun kautta. Hän osoittaa, miten objektiivinen ja subjektiivinen sekoittuvat toisiinsa, kun kysytään, millaisia olivat ihmiset, jotka tällaista ilmaisuvoimaista taidetta laativat. Miten he elivät? Miten kuvia olisi tulkittava? Samalla teos on henkilökohtainen kertomus kirjailijan suhteesta isosiskoonsa Gunilla Lundberg-Kellyyn. Isosiskolla oli häneen suuri vaikutus jo pienestä pitäen ja sisarukset myös matkustivat usein yhdessä, aina Gunillan kuolemaan asti. Kirjassa kerrotut matkat ja niihin kannustanut inhimillinen uteliaisuus saivat alkunsa monia vuosia sitten, kun isosisko huudahti hieman aremmalle pikkusiskolle: Tule, katso! Saman kutsun lukijalle esittää Metsästäjän hymy.»eräs sukeltaja löysi Marseillen ulkopuolelta Cosquer-luolan suun ja sai meidät tajuamaan, että nykyisin rannan lähellä sijaitsevat luolat olivat aikoinaan kauempana sisämaassa ja jääkauden aikana rannikolla olleet luolat ovat nykyisin merenpinnan alla. Ihmisen ensimmäinen Atlantis on siellä. Rannikoilla asutus on melkein aina tiiviimpää kuin sisämaassa, ja vaikka monet suurten jääkautisten luolien maalaukset ovat äärettömän rikkaita ja upeita, olemme kenties ainiaaksi menettäneet vähintään yhtä suurenmoisesti maalattuja luolia. Cosquer on poikkeus: luolan suu on 37 metriä merenpinnan alapuolella, mutta maalaukset ovat säilyneet luolaston ylemmällä tasolla pinnan yläpuolella. Ei ole todennäköistä, että tällaisia luolia enää löytyy, sillä alempana sijainneiden luolien merenalaiset maalaukset ovat tuhoutuneet. Filosofian maisteri ja Åbo Akademin kunniatohtori ULLA-LENA LUNDBERG on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisinkin Ahvenanmaalla. Hän on julkaissut yli 20 kirjaa: romaaneja, runoja, raportteja ja matkakertomuksia, joista hänelle on myönnetty lukuisia palkintoja: Finlandia-palkinto (2012), valtion kirjallisuuspalkinto (1971, 1982 ja 1992), neljä Finlandia-palkintoehdokkuutta ja kolme Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkuutta, Ruotsin Akatemian Finland-palkinto, Runeberg-palkinto (1998) ja Kiitos kirjasta -mitali. Lundbergin aiempia romaaneja ovat muun muassa Kuninkaan Anna (1983), Kalaharin hiekkaa (1987), Leo (1989), Sade (1997), Marsipaanisotilas (2001) sekä vuoden 2012 Finlandia-palkittu myyntimenestys Jää

15 kaunokirjallisuus Lastenkirjat Arto Kivimäki Merenkulkijat Antiikin taruja lapsille 3 Muista myös sarjan aiemmat osat: LÄNSIMAISEN FANTASIAN OHITTAMATON EMOTARINA LUOKITUS L84.2 SIDOTTU, YLIVETO MM 192 SIVUA ULKOASU JA MUSTAVALKOKUVITUS CAMILLA PENTTI ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA»Vauva piti pelastaa keinolla millä hyvänsä. Mitä tehdä? Lopulta Aison ja Alkimede keksivät juonen. He päättivät ruveta viettämään surujuhlaa, ikään kuin vauva olisi kuollut. Todellisuudessa lapsi uinui makuukamarissa purppuranvärisiin kapaloihin käärittynä. He käskivät palvelijoiden mennä kaupungille kertomaan, että heidän vastasyntynyt poikansa oli kuollut, että musta murhe oli astunut taloon. Ja kun yö laskeutui Iolkoksen ylle, lähettivät he luotettavan palvelijan vaivihkaa viemään vauvan vuorelle kentauri Kheironin hoitoon. Pimeyden turvin palvelija pujahti kaupungista ja nousi Pelion-vuorelle, kapusi kohti kentauri Kheironin luolaa. Jo Homeros sanoo, että kaikkihan tuntevat merenkulkijain tarinan. Homeros itse panee Odysseiassaan sankarit kulkemaan samojen paikkojen kautta jossa merenkulkijat eli argonautit kävivät ensin, kuten Skylla ja Kharybdis, seireenit ja Kirke. Tarina merenkulkijoista onkin vaiherikas seikkailu, jossa Kreikan urheimmat sankarit lähtevät hakemaan kultaista taljaa kaukaa Kolkhiin maasta. Länsimaissa kertomukset merenkulkijoista on ollut suositumpi tarinoiden lähde kuin Homeroksen teokset niin keskiajalla kuin modernin ajan populaarikulttuurissa: sen vuoksi sanat Iason, Medeia, 28 kultainen talja, Argo ja harpyijat voivat olla tuttuja niillekin jotka eivät tunne merenkulkijain tarinaa. Tarustoa on käytetty niin kirjallisuudessa, sarjakuvissa kuin elokuvissa ja tv-sarjoissa. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että merenkulkijoiden tarina on länsimaisten fantasiaseikkailujen äiti. Arto Kivimäen kirja Merenkulkijat perustuu keskeisiin antiikin lähteisiin ja se soveltuu luettavaksi sekä kouluikäisille lapsille, nuorille että aikuisille. Kirja on sekä seikkailutarina että vaikuttava kertomus Iasonin ja Medeian rakkaudesta. Kirja on suositun sarjan Antiikin taruja lapsille kolmas osa. ARTO KIVIMÄKI (s. 1963) on tunnustettu kääntäjä ja antiikin maailman asiantuntija. kuva Heini Lehväslaiho 29

16 kaunokirjallisuus lastenkirjat Ulf Stark & Linda Bondestam Oma pieni pikkuruinen Suomennos Liisa Ryömä ULF STARK (s. 1944) on juhlittu, ylistetty ja palkittu ruotsalainen lastenkirjailija. Stark on kirjoittanut kymmeniä kirjoja ja lukuisia tv-, elokuva- ja teatterikäsikirjoituksia. Hän on saanut useita koti- ja ulkomaisia kirjallisuuspalkintoja, muun muassa August-palkinnon ja Astrid Lindgren -palkinnon. Vuoressa, pimeässä, harmaassa luolassa asuu Olento. Sen silmät eivät kestä aurinkoa, eikä iho. Jos se menee päivällä ulos se voi ensin hiukan pahoin. Sitten tosi pahoin. Sitten se kuolee. Olento on harmaa, harmaa, harmaa kuin vuori itse ja aivan yksin. Pikku Kipinä, joka tulee Auringosta, murtautuu Olennon pimeään ja näyttää sille värit ja valon. Mutta Kipinä elää vain päivän, minkä jälkeen se joutuu palaamaan ja jättämään taakseen ystävyytensä Olennon kanssa. Tarina muistuttaa klassikkolaulua Päivänsäde ja menninkäinen. Sävyltään se on mollissa: hohtavan surumielinen, haikea, runollinen ja kaunis. LUOKITUS L85.2 SIDOTTU, YLIVETO MM 44 SIVUA ULKOASU JA KUVITUS LINDA BONDESTAM ALKUTEOS MIN EGEN LILLA LITEN ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA Ulf Stark ja Linda Bondestam ovat aikaisemmin yhdessä tehneet ylistetyt kuvakirjat Diktaattori, joka on käännetty kymmenelle kielelle, ja Kaikki tämä, jota on kutsuttu ainoak si luomiskertomukseksi jota pikkulapset tarvitsevat. kuvat Cata Portin LINDA BONDESTAM (s. 1977) on opiskellut kuvittamista Buckinghamshiren ja Kingstonin yliopistoissa Lontoossa. Bondestamin kuvat rakentuvat palapelin lailla: ne koostuvat osasista, jotka voivat olla piirrettyjä, maalattuja tai mistä tahansa materiaalista. Hän on saanut lukuisia palkintoja, muun muassa Svenska litteratursällskapetin palkinnon sekä Vuoden kauneimmat kirjat -kunniamaininnan. Hänen kuvituksensa on ollut myös Finlandia junior -ehdokkaana

17 kaunokirjallisuus lastenkirjat Lena Frölander-Ulf Totta toinen puoli Suomennos Ilpo Tiihonen LEMPEÄ, VIISAS, HAUSKA LUOKITUS L85.2 SIDOTTU, YLIVETO MM 32 SIVUA ULKOASU JA KUVITUS LENA FRÖLANDER-ULF ALKUTEOS EN SANN HISTORIA ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA Nea-täti vaikuttaa melko tavalliselta. Hän kastelee pelargonioita ja tarjoaa keksejä. Mutta jos katsoo tarkemmin, saattaa kummastella, miksi hänellä on niin ryppyiset korvannipukat. Niistä tuli sellaiset kun hän käytti maharadžan timanttikorvakoruja Burmanešissa vuonna Niihin aikoihin hänet tunnettiin nimellä Zabira Finjang ja hän tanssi helisevissä kirkkaankeltaisissa housuissaan. Myös Gunnar-setä vaikuttaa melko tavalliselta, mutta jos katsoo tarkemmin hänen käsiään, näkee että ne ovat ruskeiden tahrojen peitossa. Tahrat ovat peräisin ajalta, jolloin hän eli taiteilijana Wratizluškassa. Hän kutsui itseään Filemon Sachsiksi ja maalasi uutterasti, ennen muuta primadonnia. Tämä on tositarina siitä mitä tapahtui ennen kuin Gunnar sai viran verovirastossa ja Neasta tuli kirjanpitäjä. Tämä on myös tarina kaikille lapsille, joilla on ollut kovin ryppyinen täti tai setä. Ja tietenkin tämä on tarina kaikille, jotka ovat eläneet elämää. Lena Frölander-Ulfin teksti ja kuvitukset saattavat vaarallisen ja villin yhteen arkipäivän kanssa lempeästi, viisaasti ja hauskasti. LENA FRÖLANDER-ULF (s. 1976) on helsinkiläinen kuvittaja ja graafikko, joka rakastaa ornamentiikkaa, mysteerejä ja krumeluureja niin kuvissa kuin kerronnassakin. Suureksi osaksi itseoppineena kuvittajana hän keksii joka päivä jotain uutta. Frölander- Ulf on suuri Tove Janssonin, Alphonse Muchan, Gustav Klimtin ja John Bauerin fani. Muiden muassa

18 Tietokirjallisuus Ruokakirjat Teemu Aura, Markus Hurskainen, Pia Sievinen ja Anton Sucksdorff Teemun ja Markuksen leipäkirja JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMME LUOKITUS SIDOTTU MM 176 SIVUA ULKOASU HENNAMARI ASUNTA ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA kuva Anton Sucksdorff Leipominen ja erityisesti leivän tekeminen on eräs ruokakulttuurimme kulmakivistä. Leipä kietoo yhteen ihmiset ja koko maailman keittiöt, paljastaa hyvän ravintolan ja on esimerkki arjen yksinkertaisista iloista. Ja mitäpä emme tekisi leivän vuoksi? On olemassa ihmisiä, jotka kietaisevat herättyään huivin kaulaansa ja noutavat lähikorttelin leipomosta tuoreen leivän. Teemun ja Markuksen leipäkirja on huippukokkien Teemu Auran ja Markus Hurskaisen tuore kirja leipomisesta. Se sai alkunsa heidän perustamastaan Patisserie Teemu & Markuksesta konditorialeipomon suosio on osoittanut kaikenikäisten suomalaisten rakastavan hyvää leipää ja leipomista. Kirja esittelee kauniisti ja kevyesti leipomisen perusteet ja tarjoaa noin 40 vastustamatonta reseptiä perinteisestä ruisleivästä ja maalaisleivästä eksoottisempaan savustettuun maissi-siiderileipään. Kirjan lähtökohtana on leipä, lisäksi mukana ovat leipomoklassikot: croissantit, pain au chocolatit ja korvapuustit. Anton Sucksdorffin kauniit valokuvat ja Hennamari Asunnan rento ulkoasu tekevät kirjasta sellaisen, josta ei halua luopua. Teemun ja Markuksen leipäkirja on jo syntyessään kaikkien kotileipureiden suomalainen moderni klassikko. ANTON SUCKSDORFF (s. 1982) on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka vähäeleiset kuvat tuovat esiin kaikkialla näkyvän kauneuden olipa kyseessä henkilö, ruoka, luonto tai skotlantilainen viski. PIA SIEVINEN (s. 1973) on helsinkiläinen toimittaja ja kirjoittaja. Hän avustaa muun muassa Kauppalehteä ja on Patisserie Teemu ja Markuksen uskollinen asiakas. TEEMU AURA (s. 1975) on helsinkiläinen kokki ja ravintoloitsija. Hänet tunnetaan ravintoloiden Demo ja Grotesk sekä Patisserie Teemu ja Markuksen omistajana. MARKUS HURSKAINEN (s. 1983) on helsinkiläistynyt hollolalainen kokki, joka nauttii elämästä yrittäjänä. Patisserie Teemu ja Markuksen omistaja tietää, että jokaisen taikinan voi aina tehdä paremmin

19 Tietokirjallisuus Elämäkerrat ja muistelmat Anita Konkka Unennäkijän muistelmat KULTTUURIKODISTA KIRJAILIJAKSI LUOKITUS 99.1 SIDOTTU, SUOJAPAPERI MM 800 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA Anita Konkka kertoo suoraan ja kaunistelematta lapsuudestaan kulttuurikodissa, isästä joka oli maanpakolainen Inkerinmaalta, kirjailija ja venäläisen kirjallisuuden kääntäjä, Lapualla syntyneestä nuorena kuolleesta äidistään, joka oli taidemaalari. Millaista oli elää kahden maailman rajalla, mikä jätti jälkensä. Anitasta tuli sivustatarkkailija. Isän perua on kiinnostus Venäjään ja venäläiseen kirjallisuuteen, äidin perintöä Ranska ja ranskalainen taide sekä kirjallisuus. Nuoruus kului Munkkiniemen kadulla ja kahviloissa, naiseksi kehittyminen oli vaikeaa. Anita kertoo vanhempien erosta, äidin kuolemasta, avioitumisestaan ja lastensa syntymästä, isäkapinasta ja 60-luvun kulttuuriradikalismista, kirjailijauran alusta ja 70-luvun taistolaisuudesta, monista työpaikoista ja työttömyyksistä, terapiasta ja kivikkoisesta tiestä kirjailijaksi. Kirjassa puhutaan myös Konkalle tärkeistä paikoista: Munkkiniemi, Savonlinna, Koskenpesä Kuhmoisissa, Lönnrotinkatu, Petroskoi, Ravenna, Moskova, Pariisi, Rooma, Ibiza ja Munkkivuoren Ulvilantie. Puhutaan ystävistä, kuten Raija Siekkisestä sekä suurista rakkauksista, kuvanveistäjä ja mystikko Heikki Virolaisesta ja kirjailija Hannu Salamasta.» Lapsuus on paikka jonne en kaipaa, mutta jonne unet minut heittävät harva se yö. Viime yönä seisoin isoäidin keittiön ikkunan ääressä ja katselin punaisten samettiverhojen välistä Savonlinnan Linnanrakentajankadulle, josta kuului melua, ketään ei silti näkynyt. Nousiaisen talon ikkunoissa oli valot, paksusäärinen nainen kiipesi sisäportaita pitkin vintille. Näin vain naisen sääret ja hameenhelman. Talo oli vanha, sen seinät oli muurattu vaaleankellertävästä kalkkikivestä. Talon päätypalkkia kannatteli kaksi egyptiläistä naispatsasta. Toinen niistä irtosi seinästä ja lähti juoksemaan Linnanrakentajankatua pitkin. Huusin isoäidille, että tuolla menee patsas. Isoäiti ei uskonut minua, kuten ei olisi uskonut todellisuudessakaan, vaan piti näkemääni mielikuvituksen tuotteena, mutta lähti ulos katsomaan mitä siellä tapahtuu. ANITA HELENA KONKKA (s. 1941) on suomalainen kirjailija, jonka teosten aiheina ovat usein olleet unet ja niiden tulkinta. Konkan romaani Hullun taivaassa oli Finlandia-ehdokkaana ja sai valtionpalkinnon vuonna Teos on käännetty englanniksi ja venäjäksi. Romaanit Halujen puutarha (Tammi, 1992) ja Musta passi (Tammi, 2001) olivat Runeberg-palkintoehdokkaina

20 VASEMMALLE OIKEALTA NERO tietokirjallisuus yleinen Marjatta Levanto Julia Vuori Leonardo oikealta vasemmalle»kuvaile ja määrittele mitä aivastus on, mitä haukottelu. Mitä on kouristus, halvaantuminen, vilunväristykset, hikoilu, nälkä, jano, ikävöinti. LUOKITUS 70.9 SIDOTTU MM 112 SIVUA ULKOASU DOG DESIGN ISBN ILMESTYY SYYSKUUSSA kuva Heini Lehväslaiho Leonardo da Vinci, ammatti yleisnero. Arkkitehti, insinööri, maalari, kuvanveistäjä, luonnontieteilijä, keksijä ja filosofi. Leonardoa on kutsuttu maailmanhistorian uteliaimmaksi ihmiseksi. Kouluja käymätön maalaispoika Vincin kaupungista luotti vain itse hankittuun tietoon. Havainnoista ja ajatuksista täyttyi kymmeniätuhansia sivuja muistikirjoihin, joista suurin osa on kadonnut. Säilyneet arviolta sivua ovat runsaudensarvi: mm. luonnoksia, mietelauseita, vitsejä, kertomuksia, reseptejä. Leonardo on arvoitus edelleen, viisisataa vuotta kuolemansa jälkeen. Mitä hänestä lopultakin tiedetään? Maalarina hänen tuotantonsa ei ylitä 20 teosta, veistoksia ei valmistunut yhtäkään. Ainuttakaan rakennussuunnitelmaa ei toteutettu, yksikään keksintö ei ole säilynyt jälkipolville. Tätä kaikkea pohditaan teoksessa Leonardo oikealta vasemmalle. Nuorelle lukijakunnalle suunnattu kutkuttava tietokirja esittää paljon kysymyksiä, joista osaan vastataan, osa jätetään lukijalle pohdittavaksi. JULIA VUORI on helsinkiläinen kuvittajagraafikko ja sarjakuvataiteilija. Hän on kuvittanut lukuisia lastenkirjoja ja lapsille tehtyjä taidekirjoja, lisäksi hän on piirtänyt humoristisia, eläinaiheisia sarjakuvia. Vuorelle myönnettiin vuonna 2013 lastenkulttuurin valtionpalkinto. Hän on saanut myös muun muassa Kritiikin kannukset (1992), Nuoren taiteen Suomi-palkinnon (1994)sekä Rudolf Koivu -palkinnon (1999). MARJATTA LEVANTO on suomalaisen taide museolaitoksen ensimmäinen museolehtori, ja museopedagogiikan uranuurtaja. Hän on kirjoittanut useita lapsille suunnattuja taidekirjoja, sanoittanut lastenlevyjä sekä tehnyt taiteesta elokuvia, multivisioita ja videoita. Hän on saanut muun muassa nuortenkirjallisuuden valtionpalkinnon (1984) ja lastenkulttuurin valtionpalkinnoilla (1990). Vuonna 2000 hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnon