Uusiutuvaa energiaa suoraanluonnosta.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvaa energiaa suoraanluonnosta.fi"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 10 / 2008 Versowood_HOTTI_real_final.ai :36: LÄMMITYSPELLETTI Kotimaisen metsäteollisuuden sivutuotteista jalostettava puupelletti on energiarikas ja edullinen lämmönlähde. Pellettilämmitys on ympäristölle ystävällinen ja ekologisesti kestävä lämmitysmuoto. Ympäristö kiittää lämmöllä. Uusiutuvaa energiaa suoraanluonnosta.fi

2 2 Puu&Tekniikka numero 10/2008 Paviljonki tulppaanipuusta Syys-lokakuussa järjestetyillä Lontoon Design Festivaleilla ihastutti juhlijoita arkkitehti David Adjayen suunnittelema paviljonki Sclera. Persoonallisen ulkomuodon lisäksi paviljongissa kiinnitti huomiota sen rakennusaine tulppaanipuu, jota on totuttu näkemään vain sisäkäytössä koristepuuna. David Adjayelle Sclera tarkoittaa yhtä hyvin tila minun näkökulmastani kuin sen lääketieteellinen merkitys silmän valkuainen. Siksi ei olekaan ihme, että 12 x 8 -metrinen paviljonki on ellipsin muotoinen, jossa tilan ilmavuutta ja vapautta on korostettu puurakenteiden keveydellä. Paviljongin avoin muotoilu kutsuu vierailijan aistimaan valon ja varjon leikittelyn kaarevan sisustuksen seinämissä. Myös ulkokäyttöön Britannian johtaviin arkkitehteihin kuuluva David Adjaye ihastui tulppaanipuun vaaleaan väriin samoin kuin puun syykuvioon. Vaakakupissa painoi myös tulppaanipuun helppo saatavuus. Italialainen ja brittiläinen puusepänteollisuus on tottunut käyttämään tulppaanipuuta sisätilojen koristeissa ja huonekaluissa. Muissa Euroopan maissa kyseinen puulaji on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. The American Hardwood Export Council (AHEC) on jo vuosia pyrkinyt tekemään tulppaanipuuta tunnetuksi ja onkin lähtenyt nyt yhteistyössä Osmosen kanssa kehittämään ulkokäytön edellyttämiä pintakäsittelymenetelmiä. Sclerassa tulppaanipuiset komponentit ruiskutettiin ensin primerillä, jonka jälkeen pinnat käsiteltiin Osmosen Primer Oililla. Helppoa työstettävää Tulppaanipuu, jota usein kutsutaan harhaanjohtavasti keltapoppeliksi, on lauhkeiden sekametsien kesävihantia Yhdysvaltain itäosassa ja Itä-Aasiassa. Korkeimmat USA:ssa tavatut yksilöt ovat jopa 70 Iltavalaistuksessa Scleran ilme muuttuu täydellisesti. metriä korkeita jättiläisiä. Nimensä puu on saanut tulppaanimaista kukistaan, jotka ovat noin 5 cm pitkiä ja niiden terälehdet ovat kellanvihreitä ja tyvestä kellanpunakuvioisia. Suomessa tulppaanipuu on menestynyt vain pensasmaisena aivan etelässä suojaisilla paikoilla hyvän talvisuojauksen turvin. Sydänpuu vaihtelee kirkkaan keltaisesta tumman keltaiseen, vihertävään tai punaruskeaan ja tummuu ilman vaikutuksesta nopeasti. Sillä ei ole mitään erityistä hajua tai makua. Rakenne on tavallisesti suorasyistä. Kuivaus on helppo suorittaa ilman halkeilun ja vääntymisen vaaraa. Puuaine on pehmeää ja kevyttä, vanhemmiten usein haurasta. Työstö on helppoa ja jälki hyvää kaikilla välineillä. Höylätyillä pinnoilla on mattakiilto. Pintakäsittely lakoilla, maaleilla ja vahoilla onnistuu helposti. Sitä on helppoa leikata ja sorvata. Liimat ruuvit ja naulat pitävät hyvin. Erityisen sopivaa tulppaanipuu on vanerin ja viilun valmistukseen, sokko- ja pienoismallipuuna, sorvaustuotteet, laatikot ja paperin raakaaineena. Kireä aikataulu Sclera paviljongin rungon muodostavat 370 erikokoista pilaria, jotka tukevat ellipsin pystysuoraa verhousta. Kattokannakkeisiin on kiinnitetty 910 erimittaista lautaa, jotka ainakin näyttävän olevan sattumanvaraisesti valittuja. Samalla on tavoitettu kolmiulotteinen vaikutelma. Siinä missä paviljongin suunnittelu saattaa näyttää yksinkertaiselta, varsin tarkkaan mitoitettujen elementtien valmistus ja niiden kokoaminen vaativat korkeatasoista ammattitaitoa. Vaikka amerikkalainen tulppaanipuu onkin tukeva puulaji, valtaosa puukomponenteista on tehty kahdesta laudasta liimaamalla. Myös projektin aikataulutus oli sangen tiukka. Puuosien valmistaja, saksalainen Hess-Wohnwerk sai David Adjayen suunnitelmat kesäkuussa, jonka jälkeen niistä tehtiin työstö- ja kasauskuvat. Projektille antoi oman haasteensa arkkitehdin toive, ettei yhtään teräskomponenttia tulisi näkyviin. Kimmo Janas Kuvat: American Hardwood Export Council Arkkitehti David Adjaye ihastui omien sanojensa mukaan tulppaanipuun vaaleaan väriin ja puun syykuviointiin. 2. Paviljonki muodostuu kahdesta sisäkkäisesti ellipsin muotoisesta tilasta. 3. Kuukauden ajan Sclera oli huomion keskipisteenä Royal Festival Hallin lähellä Lontoossa. 4. Eripituiset paviljongin katosta riippuvat tulppaanipuiset 910 komponenttia saavat aikaan mielenkiintoisen kolmiulotteisen vaikutelman. 5. Komponentit oli numeroitava tarkkaan oikean lopputuloksen aikaansaamiseksi. 6. Amerikkalaista tulppaanipuuta kului Scleraan viitisenkymmentä motillista eli noin 25 tonnia. 7. Paviljongin osat valmistettiin ja esikoottiin Hess-Wohnwer GmbH:ssa Kleinheubachissa ja kuljetettiin Lontooseen neljällä rekalla. 8. Lontoossa paviljonki pystytettiin ennätyksellisesti 10 päivässä syyskuun alussa. Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 10/2008 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Pienten vai isojen yritysten bioenergiaa? Toimituspäällikkö Suomessa ja koko Euroopassa on oikea bioenergia- ja pellettibuumi. Tehtaita nousee eri puolille ja uusia on suunnitteilla nousevien kasvuodotuskäyrien innoittamina. Bioenergia, pelletit mukaan lukien, tuleekin varmasti olemaan erittäin merkittävä kasvuala sekä Suomessa että koko Euroopassa. Saksan liittopäivien jäsen ja Saksan Bioenergialiiton puheenjohtaja Helmut Lamp kertoi Suomessa käydessään bioenergiaalan kasvusta Saksassa viimeisen kymmenen vuoden aikana: alan liikevaihto on kasvanut 1,5 miljardista eurosta kymmeneen miljardiin ja työllistävä vaikutus viidestä tuhannesta sataan tuhanteen henkilöön. Puhutaan siis merkittävistä summista ja taloudellisista mahdollisuuksista. Suotta ei pääministeri Vanhanen korostanut bioenergiateknologiaan investoimisen tärkeyttä myös Suomessa. Aina kun on kyseessä isot taloudelliset arvot, on kilpailu rajua ja keinot kovia. Liittopäivien jäsen Lamp toi myös esiin biopolttoaineiden käytön voimakkaan kasvun Saksassa ja kuinka se saatiin lainsäädännöllä kuriin. Saksaan on kehittynyt laaja pienien yritysten verkosto, joka rakensi biopolttoaineiden jakelukanavat. Uusi lainsäädäntö edellyttää, että biopolttoaineisiin lisätään mineraalipohjaisia polttoaineita ja tähän ei rakennettu jakeluverkosto ole varautunut. Tuloksena on, että polttoaineiden jakelu on siirtynyt suurten yritysten käsiin. Hallitusohjelmassa korostetaan hajautetun lämmön- ja sähköntuotannon markkinoillepääsyn tukemista ja helpottamista. Suomessa biopohjaisen sähkön pientuotanto valtakunnan verkkoon tuntuu myös taistelevan isoja toimijoita vastaan. On ymmärrettävää ja itsestään selvää että puun polttamista sellaisenaan vastustetaan. Se ei ole kansantaloudellisesti järkevää eikä niin pidä tehdä. Mutta kun on kyseessä kuori tai puru, jota kuljetetaan kumipyörillä reilun sadan kilometrin päähän, voisi monessa tapauksessa olla järkevämpää muuttaa sivutuotteet helposti siirrettäväksi sähköenergiaksi paikan päällä ilman kuljetuksista syntyviä päästöjä. Samalla pienistä yrityksistä koostuva, kannattavuusongelmien kanssa painiva ja maaseudulla työllistävä sahateollisuus saisi samanlaisen kilpailuaseman muiden Euroopan maiden sahojen kanssa. Ilman syöttötariffien käyttöönottoa ei sähkön tuottaminen kuitenkaan ole sen enempää suomalaiselle kuin eurooppalaiselle sahateollisuudelle kannattavaa. Saksan esimerkki syöttötariffien käytöstä osoittaa, että niiden avulla voidaan luoda runsaasti uusia työpaikkoja kotimaahan ilman että kuluttajien sähkön hinta kuitenkaan nousee kohtuuttomasti. Säästää yrityksellesi henkilöauton hinnan vuodessa Lataa esite tai pyydä tarjous: Messutarjouksena mennessä tehtyjen Omateknikkosopimusten kolme ensimmäistä kuukautta hintaan 0,- Ota yhteyttä ja kysy lisää: Turku Lukkosepänkatu TURKU Helsinki Hämeentie 153 C HELSINKI Kauhajoki Teknologiapuisto KAUHAJOKI omateknikko PT.indd :08:00

4 4 Puu&Tekniikka numero 10/2008 Lisää pellettejä Uusia pellettitehtaita on rakennettu Suomeen runsaasti. Markkinat toki kasvavat, mutta toivottavasti kaikelle tuotannolle löytyy ostaja, joko kotimaasta tai viennin avulla. Suurin käynnistynyt yksikkö on Vapon Vilppulan tonnin tehdas, joka aloitti toiminnan kesällä. L&T Biowat Oy:n tonnin tehdas Luumäellä vihittiin käyttöön tämän kuun puolivälissä, M-Pellet Oy:n tonnin tehdas Kuhmossa aloitti alkuvuodesta ja Imex Woodin tonnin tehdas Nastolassa on tehnyt pellettejä kesästä alkaen. Viime vuoden tonnin tuotanto nousee tänä vuonna reiluun kotimassa, arvioi Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo. Tuotannon nousu on huomattavasti kapasiteettilukuja pienempää, sillä kaikki uudet tehtaat ovat vielä ylösajovaiheessa. Vaikka tehtaita on tullut lisää, on määrä kuitenkin pienempi, mitä vuosi sitten vielä arvioitiin. German Pelletsin Hollolaan kaavailema tonnin tehdas on ollut jäissä jo jonkin aikaa. UPM tekee parhaillaan selvityksiä uuden pellettitehtaan rakentamiseksi Kajaaniin. Suomi nettoviejä Suomen pellettituotannosta noin 70 prosenttia menee Pellettejä hakkuutähteistä Varkaudessa on kaksi yrittäjää ollut haluamassa samaa tonttia pellettitehdasta varten. Varwood Oy:n piti jo viime syksynä aloittaa rakennustyöt, mutta hanke on viivästynyt. Biopark Pelletti Oy on havitellut samaa tonttia, mutta nyt se on varattu Varwoodille. Biopark Pelletti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Leinonen harmittelee tilannetta: Jos tämä asia olisi hoidettu paremmin kaupungin taholta, meillä olisi tehtaan perustamistyöt käynnissä. Nyt meillä ei ole tonttia ja etsimmekin uutta joko Varkaudesta tai lähikunnista. Tontin pitää sijaita syväväylän varrella, sillä tehtaan tuottamia määriä ei ole järkevää kuljettaa muulla kuin laivalla. Ensimmäisessä vaiheessa tehtaan kapasiteetiksi on suunniteltu tonnia ja myöhemmin on tavoitteena kaksinkertaistaa tuotanto tonniin. Oksat ja risut raaka-aineena Tehdas on suunniteltu niin, että siellä voidaan ajaa kahdenlaista raakaainetta: perinteistä kuivaa kutterinlastua ym, sekä tuoretta sahanpurua, joista tehdään perinteistä pellettiä. Toisella linjalla käytetään raaka-aineena metsähakkuutähteitä, oksia, rankoja ym., joita Antti Leinosen mukaan Varkauden seudulla on käyttävissä yli miljoona kuutiota. Kantoja voidaan myös käyttää, mutta ei kuitenkaan pellettien raaka-aineeksi vaan kuivausprosessin lämmönlähteenä. Polttoarvoiltaan pelletit eivät eroa juuri toisistaan. Metsätähteistä tehtävien pellettien tuhkapitoisuus on korkeampi, reilun prosentin luokkaa, puhtaasta puusta tehdyn alle puoli prosenttia. mls- edelleen vientiin, sillä kotimaan kasvu on ollut suhteellisen hidasta. Toiminnanjohtaja Piippo pitää merkittävän kasvun hidastajana harjoitettua tempoilevaa tukipolitiikkaa. Kun on lupailtu investointitukia, ovat kuluttajat jääneet odottamana päätöksiä investointien sijaan. Nyt on parannusta luvassa, sillä kuluttajat saavat uusiutuviin energiamuotoihin siirtyessään lämmitysjärjestelmän vaihtoon liittyvästä työstä kotitalousvähennyksen. Myöskään verotuksella ei meillä ole ohjattu uusiutuviin energioihin siirtymistä Ruotsin malliin. Siellä lämmitysöljyn hinnassa on veroa yli 50 prosenttia, meillä kolmannes. Ruotsissa ei ole voinut enää rakentaa pelkästään suoran sähkön varaan, vaan lisänä on pitänyt olla esim. pellettikäyttöinen takka tai muu varajärjestelmä. Lisäksi monissa maissa uusiutuvien energioiden alv-verotus on alhaisempaa, meillä vero on normaali 22 prosenttia, kuten fossiilisillakin polttoaineilla, jatkaa Piippo luetteloa kasvun hitauden syistä. Miljoona tonnia vuonan 2020 Pelletillä on oma merkittävä osuutensa uusiutuvien energioiden käytön lisäämisessä. Kaavailujen mukaan vuonna 2020 Suomessa tuotettaisiin yli miljoona tonnia vuodessa. Sillä voitaisiin lämmittää pientaloa, selvittää Reine Piippo. Suurin osa näistä olisi saneerauskohteita, lisäksi isompia kohteita, erilaisia liike- ym. rakennuksia lämpenisi tuolloin kpl. Ruotsissa käyttäjiä on jo ja meillä määrä on murto-osa eli taloutta. Suuria kasvulukuja odotetaan Euroopan pellettimarkkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaiseksi eli 16 miljoonaan tonniin arvioidusta nykyisestä kahdeksasta miljoonasta. Vapo on tällä hetkellä Euroopan johtava pelletintuottaja. Suomen lisäksi sillä on tehtaita Ruotsissa, Virossa, Tanskassa ja Puolassa. Tämän vuoden tuotanto on noin tonnia, kotimaassa siitä tuotetaan noin tonnia. Versowoodin tonnin pellettituotanto laajeni syksyllä yritysoston myötä, kun omistajat Pekka ja Ville Kopra ostivat enemmistön Paahtopuu Oy:stä. Sen tuotantokapasiteetti on tonnia. L&T Biowatti rakentaa Suonenjoelle Iisvedelle tonnin tehtaan ja se käynnistyy ensi keväänä. Raaka-aineena se tulee käyttämään mm. Finland Lamintaed Timberin liimapuupalkkitehtaan kutterilastua ja markkinoiden kehityksestä riippuen mahdollisesti myöhemmin myös tuoretta sahanpurua. Mikäli tähän kakkosvaiheeseen siirrytään, nousee tehtaan kapasiteetti kaksinkertaiseksi. Myös Luumäen tehtaalla on varauduttu tuoreen Energian kehitys Pienkiinteistöissä Hinnat verollisia Reine Piippo raaka-aineen käyttöön. Luumäen tehdas valmistaa yleisemmän kahdeksan millin sijaan kuuden millin pellettejä, kuten myös Biowatille sopimusvalmistajana kesällä aloittanut Imex Wood Oy, jonka laitteistokapasiteetti riittää tonnin vuosituotantoon. Raaka-aine rajoittanee tuotannon ainakin alkuvaiheessa tonniin. Pienempää kuuden millin pellettiä käytetään erityisesti keskieurooppalaisissa pientaloissa. Euroopan suurin ja monipuolisin puutuote- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus Tarjoamme yrityksille ja yhteistyökumppaneillemme asiakaskohtaisesti räätälöityjä rekrytointi- ja koulutuspalveluja, pintakäsittely- ja Cnc- alihankintapalveluja sekä uuden teknologian kehittämispalveluja. Lisätietoa: puh tai Ilmoituksen koko: 2 x 46 (85 x 46 mm) Hinta 400 / lehti (4-väri

5 numero 10/2008 Puu&Tekniikka 5 Stora Enso Timber satsaa pelletteihin Pellettibuumi Euroopassa Maailmanlaajuisesti pellettien tuotantokapasiteetti oli viime vuonna miljoonaa tonnia. Tästä Euroopan osuus on reilut yhdeksän miljoonaa tonnia, Kanadan 1,6 ja Usa:n 1,4 miljoonaa tonnia. Pieniä määriä tuotetaan myös Kiinassa, Japanissa ja Uudessa Seelannissa. Eurooppalaisen biomassateollisuusyhdistyksen Eubian Pelletatlaksen kokoamissa tilastoissa kapasiteetti- ja tuotantoluvut eroavat reilusti toisistaan. Syynä voi olla ylisuurien kapasiteettilukujen ilmoittaminen, tuotantovaikeudet joko teknisistä tai raakaainesyistä johtuen tms. Saatavilla olevat tilastot eivät välttämättä ole ehdoton totuus hajallaan olevasta toimialasta, sillä tilastotietojen keruu ei välttämättä ole aukotonta kaikissa maissa. Jos kaikki ilmoitettu kapasiteetti otetaan käyttöön, merkitsisi se Euroopan sisällä nykyisellään kolmen miljoonan kuution ylitarjontaa. Esimerkiksi Saksassa kapasiteetti kaksinkertaistui viime vuonna 1,8 miljoonaan tonniin. Kulutus on kuitenkin tilastojen mukaan vain puoli miljoonaa tonnia. Saksassa on arvioitu käyttäjiä olevan taloutta viime vuonna, tänä vuonna päästään talouteen. Pellettibuumi Euroopassa jatkuu sivulla 6. Impilahden tonnin pellettitehdas on käynnistymässä. Kuva on elokuun alusta, jolloin tehdasta rakennettiin. Stora Enso Timber on investoimassa voimakkaasti pellettien valmistukseen. Ensi vuoden loppuun mennessä pystyssä pitäisi olla reilun tonnin kapasiteetti, kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella. Ensimmäinen laitos on käynnistymässä Impilahdella. Myös Nebolchiin Venäjällä nousee pellettitehdas. Kummankin kapasiteetti on tonnia. Ruotsiin on nousemassa isommat laitokset: tonnin laitos Karlstadin lähellä sijaitsevan Gruvön sahan yhteydessä käynnistyy tämän vuoden lopulla ja vuoden kuluttua Norrsundetissa Kopparforsin sahan yhteyteen peräti tonnin tehdas. Viides, pienempi tehdas nousee Tsekinmaahan. Sahan sivutuotteet rahaksi Johtaja Matti Mikkola Stora Enson Timberin liiketoimintojen kehittämisyksiköstä kertoo pääperiaatteena olevan on, että pellettitehtaat nousevat sahan yhteyteen. Näin sivutuotteet saadaan tehokkaaseen käyttöön ja sahojen kannattavuutta paremmaksi. Koska raakaaine tulee yleensä omalta sahalta, pellettitehtaan koko on suoraan verrannollinen sahan tuotantoon. Venäjällä sahan sivutuotteet ovat pikemminkin kustannus, joten on mielekästä jalostaa ne logistisesti helpompaan muotoon. Venäjän pellettimarkkinat ovat vielä kehittymättömät, joten ne kuljetetaan ainakin alkuvaiheessa Itämeren alueelle, lähinnä Ruotsiin. Ruotsin tehtaiden tuotanto markkinoidaan pääosin omaan maahan, sillä siellä kulutus on jo nyt yli puolitoista miljoonaa tonnia. Tsekinmaan tehtaan tuotanto markkinoidaan Keski-Eurooppaan. Suomeen ei ainakaan toistaiseksi Stora Ensolla ole kaavailuja rakentaa pel- vaikka lettitehdasta, esim. Kiteen sahan yhteyteen ympäristölupaa onkin haettu. Johtaja Mikkolan mukaan Kiteen ympäristö- luvan uusimisen yhteydessä otettiin samalla pellettitehdaskin huomioon. Päätöksiä investoinnista ei kuitenkaan ole tehty. Kotimaan sahojen puru kuljetetaan Mikkolan mukaan edelleen pääsääntöisesti Kotkan tehtaille laminaattipaperin valmistukseen. Vastaa ja voita 1000 euroa! Osallistu Puu&Tekniikan lukijatutkimukseen ja lennä lomalle! Me haluamme tehdä Puu&Tekniikasta entistä paremman koko puutuoteteollisuutta palvelevan uutis- ja ammattilehden. Sellaisen, josta on sinulle mahdollisimman paljon hyötyä. Vaikuta! Osallistu lukijatutkimukseemme ja kerro mielipiteesi nykyisestä Puu&Tekniikasta. Samalla voit kertoa, millaista puualan uutis- ja ammattilehteä haluaisit lukea. Voita! Kaikkien lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvomme lokakuun kuun 31. päivänä 1000 euron Aurinkomatkojen matkalahjakortin. Ehdit vielä vaikka syksyn sateita pakoon. Lukijatutkimukseen osallistuminen: Lukijatutkimus löytyy sivuiltamme Kaikkien tutkimuslomakkeen täyttäneiden kesken arvomme yhden 1000 euron Aurinkomatkojen matkalahjakortin. Vielä ehdit voittaa! Lukijatutkimus löytyy osoitteesta Tutkimuksen suorittaa tamperelainen Focus Master Oy.

6 6 Puu&Tekniikka numero 10/2008 Jatkoa sivulta 5. Tuontia Pohjois-Amerikasta Euroopan kulutus on tänä vuonna Pelletatlaksen mukaan hiukan yli 8,5 miljoonaa tonnia ja oma tuotanto noin 6,5 miljoonaa tonnia. Euroopan ulkopuolelta tulevat pelletit ovat pääosin peräisin Pohjois-Amerikasta, jossa on investoitu voimakkaasti uuteen tuotantoon isoissa yksiköissä. Euroopassa logistiikkaa kehitetään pellettien tuontia silmällä pitäen mm. Rotterdamin satamassa, joka on pellettituonnin keskus Euroopassa. Euroopan sisällä osa maista on nettoviejiä, kuten Suomi. Belgia puolestaan tuo lähes kaiken kuluttamastaan tonnista, sillä omaa tuotantoa on vajaa tonnia. Ranskassa on miljoonan tonnin kapasiteetti, tuotanto ja kulutus vain viidesosa tästä. Merkittävin tuottaja ja myös kuluttaja on tilastojen mukaan Ruotsi, jonka METRIC TONNE 13,000,000 12,000,000 11,000,000 10,000,000 9,000,000 8,000,000 7,000,000 6,000,000 5,000,000 4,000,000 3,000,000 2,000,000 1,000,000 0 METRIC TONNE 14,000,000 13,000,000 12,000,000 11,000,000 10,000,000 9,000,000 8,000,000 7,000,000 6,000,000 5,000,000 4,000,000 3,000,000 2,000,000 1,000,000 0 kapasiteetti on pari miljoonaa tonnia, kulutus ja tuotanto molemmat 1,7 miljoonaa tonnia. Suomesta useat yritykset vievät pellettejään Ruotsiin. Kulutuksissa suuret erot Euroopan sisällä, länsiosissakin, pelletin vuosikulutuksessa per henkilö on suuret erot. Ruotsi on ykkösenä 65 kilollaan, Itävalta kakkosena 55 kilolla, Tanskassa kulutus on 36 kg, Italiassa 14, Saksassa 5 kiloa. Potentiaalia siis on runsaasti jäljellä. Keski-Euroopassa hintataso laskenut Keski-Euroopassa tarjontaa onkin ollut yllin kyllin parin vuoden takaisen kovan kysyntäpiikin jälkeen ja siellä kuluttajahinnat ovat laskeneet esim. Itävallassa 260 eurosta 170 euroon tonnilta. Ruotsissa ja Tanskassa hintataso on pysynyt huomattavasti korkeampana eli noin 250 eurossa tonnilta. Suomalaisten viejien saamat hinnat ovat kuitenkin jotain muuta kuin EU 15 (ei sis. Skandinavia) Ilmoitettu kapasiteetti EU 15 (ei sis. Skandinavia) Tuotanto EU 10 + RUS+CH Ilmoitettu kapasiteetti EU 10 + RUS+CH Tuotanto Skandinavian ilmoitettu kapasiteetti Skandinavian tuotanto YHTEENSÄ Euroopan ilmoitettu kapasiteetti YHTEENSÄ Euroopan tuotanto Poly. (YHTEENSÄ Euroopan ilmoitettu kapasit.) Poly. (YHTEENSÄ Euroopan tuotanto) Kesäkuu 2008 Science,Technology and Society kuluttajahinta, sillä toimitukset ovat voimalaitoksille suurina erinä. Huikeat mahdollisuudet Ennusteiden mukaan Euroopan pellettien käytön ja tuotannon välillä olisi neljän miljoonan tonnin ero vuonna Pohjois-Amerikassa puolestaan tuotettaisiin lähes viisi miljoonaa tonnia kulutusta enemmän, joten Euroopan markkinoille on kohdistumassa tämän mukaan voimakkaita tuontipaineita Atlantin takaa. Toisaalta EU-alue käyttää lämmitykseen 75 miljoonaa tonnia öljyä, ja se vastaa peräti 150 miljoonaa tonnia pellettejä. Tämä on määrä, joka ylittää alueen biomassareservit. Katseita onkin käännetty eri suuntiin: Kanadassa vuoriston mäntykuoriainen on tuhonnut metsiä 500 miljoonaa kuutiota. Siellä raaka-ainetta pellettituotantoon siis riittäisi, mutta logistiikkaongelmat ovat suuret kuten myös Luoteis- Venäjän metsissä. PUU PELLETTIEN TUO TANTO EUR OOPASS A Ennuste keltaisella PUUPELLETTIEN TUOTANTO JA KULUTUS (mukaanlukien tuonti/vienti) POHJOIS-AMERIKKA JA EUROOPPA Pohjois-Amerikan tuotanto Pohjois-Amerikan kulutus Pohjois-Amerikan vienti Euroopan tuotanto Euroopan kulutus Euroopan tuonti Poly. (Euroopan kulutus) Poly. (Pohjois-Amerikan kulutus) Expon. (Euroopan tuonti) Lähde: Melin Kesäkuu 2008 Ennuste keltaisella Science, Technology and Society Syöttötariffit Sahoilla kuorta ja purua riittäisi myös sähkön tuotantoon lämmön lisäksi. Sahateollisuus on vaatinut ns. sähkön syöttötariffeja, joilla tuetaan biosähkön tuottamista. Syöttötariffit on luvattu ainakin tuulienergian tuottamiseen, mutta sahojen tilanne on edelleen auki. Vasta ensi keväänä on luvassa päätöksiä asiasta. Biosähkön tuottaminen olisi sahoille kannattavuutta parantava uusi liiketoiminta-alue, joka myös asettaisi suomalaiset sahat tasavertaiseen kilpailuasetelmaan muiden Euroopan maiden sahateollisuuden kanssa. Sahateollisuuden kilpailijamaissa on sähkön tuotantoa tuettu yleensä takuuhintajärjestelmällä syöttötariffien muodossa, ja tätä myös Suomen Sahat ry vaatii. Yhdistyksen tilaaman selvityksen mukaan itsenäisen sahateollisuuteen pystyttäisiin nykyisellä raaka-ainepohjalla investoimaan Loviisa ykkösen verran eli 400 MW tuotantotehoa, joka tuottaisi noin 2,5 TWh sähköä. Tämä on noin 3 prosenttia Syöttötariffi luo työpaikkoja WWF:n tilaaman selvityksen mukaan Saksassa syöttötariffi on ollut hyvin kustannustehokas tapa lisätä uusiutuvaa energiaa. Samalla se on tuonut merkittävästi työpaikkoja, vientituloja sekä vähentänyt päästöjä. Gaia Consulting Oy:ltä tilattu selvitys osoittaa, että vaikka Saksan syöttötariffin suuruus on ollut 5 25 senttiä/kwh, sen kustannus kuluttajalle on ollut alle sentin kilowattitunnilta eli alle neljä prosenttia sähkön kuluttajahinnasta. Syöttötariffin on arvioitu synnyttäneen jopa uutta työpaikkaa, kun hinnannoususta johtuva ostovoiman heikentyminen on huomioitu. antavat odottaa itseään Suomen kulutuksesta. Keräämällä puunhankinnan yhteydessä muodostuvat metsätähteet ja käyttämällä ne sähkön tuotantoon, voitaisiin selvityksen mukaan tuotetun sähkön määrä kaksinkertaistaa viiteen TWh:iin. Tällä määrällä on jo huomattava merkitys nostettaessa uusiutuvien energioiden osuutta 38 prosentin tavoitetasoon kokonaiskulutuksesta. Purun kuljetus kuormittaa ympäristöä Nyt sahateollisuus on hyödyntänyt sivutuotteitaan lämmön tuotantoon, mutta siihen on tarvittu vain puolet syntyvästä puupolttoaineesta. Suuri osa purusta kuljetaan yli 100 kilometrin Syöttötariffi on ollut myös voimakkaasti nostamassa uusiutuvaa energiaa yli 20 miljardin euron liiketoiminnaksi. Syöttötariffien ansiosta uusiutuvan energian määrä on kolminkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Samalla on saavutettu noin 44 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennykset. Tämä vastaa yli puolta Suomen hiilidioksidipäästöistä. WWF korostaakin, että syöttötariffi pitäisi nähdä pelkkien päästöjen vähentämiseen kohdistuvien suorien investointikustannusten sijaan myös keinona synnyttää uutta työtä ja liiketoimintaa Suomen maaseudulle. Kuva: Stora Enso päähän, päivittelee nykyistä ympäristöä kuormittavaa tilannetta toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta Suomen Sahat ry:stä. Lämmön ja sähkön tuotantoon soveltuvan laitokset ovat huomattavasti kalliimpia kuin pelkän lämmön tuotantolaitokset ja investoinnin kannattavuuden turvaamiseksi tarvittaisiin takuuhintajärjestelmä tuotettavalle sähkölle. Sahateollisuus ei pidä investointitukijärjestelmää toimivana muotona. Valmisteluryhmä selvittää Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ei ainakaan vielä näytä vihreää valoa sahateollisuuden syöttötariffeille. Suorat investointituet voivat joissakin tapauksissa ole parempi vaihtoehto ja ensi vuonna rahaa käytössä investointitukiin niin paljon, että varmasti riittää. Raaka-ainelähteet pitää ottaa edullisuusjärjestyksessä käyttöön. Sahan sivutuotevirtojen osalta pellettituotanto voi olla vaihtoehto, selvittää Pekkarinen tilannetta. Lähiaikoina on tarkoitus asettaa työryhmä tekemään ehdotuksia syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta ja siitä mitä energialähteitä järjestelmä koskisi. Ainakin tuulivoima saanee syöttötariffin ja biokaasun tariffit mainitaan hallitusohjelmassa. Työryhmän tehtävänä on myös selvittää, millä tariffitasolla tuki tulee voimaan. Työryhmä saanee ehdotuksensa valmiiksi ensi kesään mennessä. Näin ollen periaatteessa 2010 olisi aikaisin ajankohta, jolloin syöttötariffit tulevat voimaan. Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan siis vielä siihen, että ne ylipäänsä koskevat sahateollisuutta. Siirtovoimaa - TopSolid Wood 3D CAD/CAM ohjelmistot - AlphaCam CAD/CAM ohjelmistot - Staircon porrasohjelma - Microscribe digitointilaitteet - Koulutus, konsultointi, tuki Viilaajankatu 10, LAHTI, Puh / Fax: ,

7 numero 10/2008 Puu&Tekniikka 7 Puutarha teos koostuu 10 mm paksuisista koivulevykappaleista, jotka on työstetty Joensuussa Puuteknologiakeskus Puugiassa. Tokmannin logistiikkakeskus avattiin Metropoliitta Ambrosius vihki käyttöön maamme suurimman kaupan tarpeisiin yhdellä kerralla rakennetun hallinto- ja logistiikkakeskuksen Mäntsälässä lokakuun alussa. Tokmanni-konsernin lähes neliön logistiikkakeskus seisoo ylväänä 14,5 hehtaarin tontilla, mahdollisuus on vielä neliön lisärakennukseen, joka kytketään aikanaan jo olemassa olevaan rakennukseen. Logistiikkakeskuksen 6000 neliön toimistotilat sijoittuvat kolmeen kerrokseen. Pohjakerroksen ravintola on koko rakennuksen korkuisessa valopihassa, joka on jaettu kahteen osaan kattoon saakka ulottuvalla, neuvottelutiloja sisältävällä sillalla. Toimisto-osan suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto VG-Groupin arkkitehti Jouni Saarinen ja sisustussuunnittelusta Valvomon sisustusarkkitehti Kari Sivonen. Rakennuksen julkisivussa on käytetty muovipinnoitettua teräsohutlevyä sekä Finnforestin kuningaspaneelia. Toimisto-osan sisätiloissa käytetty puuteema näkyy parhaiten valopihan vaahteraviilutetussa seinässä sekä muualla laajalti käytetyissä koivurimaalakatoissa. Kalusteet puolestaan ovat lehtikuusta. Levähdyspaikka hektisyyden vastapainona Puuteema toistuu myös alakerran auditoriossa. Auditorion sivuseinät ovat taiteilija Ilona Ristan muotoilemat. 10 mm paksuun koivulevyyn jyrsityt muodot ovat kuin puutarhan lehvästö auditorion seinillä. Vaikutelmaa on lisäksi tehostettu led-valoin. Ilona Rista kertoo arkkitehdin halunneen auditorioon koivurimakattoideaa persoonallisempaa. Auditorio muuntuikin taiteilijan mielessä puutarhamaiseksi levähdyspaikaksi Mäntsälän Logistiikkakeskuksen rekkaliikenteen ja muun hektisen toiminnon vastapainoksi. Ja tietysti tieto Kyösti Kakkosen taiteenkeruuharrastuksesta vaikutti asiaan. Työssään Rista kertoo hakeneensa vaikutteita puutarhasta, ilmavuudesta ja monimuotoisuudesta. Suunnittelun loppuvaiheessa kuvaan tuli myös reliefin taustavalo. 110 x 90 cm kokoisista 146 kappaleesta koostuvassa teoksessa on umpikappaleiden lisäksi kolmella eri tavalla jyrsittyjä kappaleita ja niiden peilikuvia. Perusmateriaalina Ilona Rista on käyttänyt lähes 7 vuotta kehittämäänsä akustista koivupaneelia. Tämä oli itse asiassa ensimmäinen projekti, jossa kaikki osa-alueet onnistuivat kerralla, niin valmistus kuin asennuskin. Palonsuojakäsittely oli ainoa asia, joka tuotti hieman harmaita hiuksia, mutta sekin onnistui lisäopiskelun ja kokeilun jälkeen, Rista naurahtaa. Akustisessa suunnittelussa taustavaimennus ja riittävästi puheääntä takaisin tilaan heijastava puureliefi luovat akustisen taideseinän, jossa ääni kuuluu, vaan ei hälise. Se rauhoittaa tilan niin puhujalle kuin kuulijallekin. Kimmo Janas Valopihassa on vaahteraviilutettu seinä. Reliefissä leikittelevät valot ja varjot. Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen kehuu Ilona Ristan (vas.) reliefiseinän sopivan hyvin taidearvoja huomioivan ja edistyksellisen yrityksen imagoon. Kolmikerroksisen toimisto-osan sisustuksessa on käytetty runsaasti puuta. Pääjulkisun edessä on koskiaiheinen vesiallas, jonka keskelle on sijoitettu kesäravintola. Lyhyesti RFID tunnistaa hirren Hirsitalovalmistaja Honkarakenne on hyötynyt tuntuvasti RFID-etätunnisteiden käytöstä tuotannossaan. Hirsiin kiinnitettyjen tunnisteiden ansiosta useita uniikkeja talopaketteja voidaan valmistaa samanaikaisesti. Nopeutuneen valmistusprosessin lisäksi tunnisteet kertovat rakennusvaiheessa hirsien oikean sijainnin. Asiakkaille tämä merkitsee nopeampia ja virheettömiä toimituksia. Honkarakenne alkoi ensimmäisten joukossa testata RFID-järjestelmää vuonna 2007, ja pilottihankkeen kokemukset olivat hyviä. Toisin kuin aikaisemmin käytössämme ollut viivakoodi- menetelmä, RFID-tunnisteet eivät vaadi suoraa näköyhteyttä lukijaan ja toimivat vaativissa teollisissa olosuhteissakin moitteetta. Niiden avulla saavutettu lukuvarmuus on poistanut tarpeen manuaaliseen hirsien tunnistukseen ja nopeuttanut toimintaa merkittävästi, kertoo kunnossapitopäällikkö Olavi Piispanen Honkarakenteelta. Yhteen hirsitaloon sisältyy keskimäärin tuhat hirttä. Jokainen hirsi työstöineen on identifioitava tarkoin jo tuotannossa, jotta ne päätyvät oikeille paikoilleen rakennusvaiheessa. Käytännössä tunniste lisätään hirteen, kun se on höyläyksen jälkeen katkaistu oikeaan mittaansa. Tunniste kertoo tuotantolinjalle tiedon siitä, mitä kullekin hirrelle on tehtävä. Automaattisissa koneyksiköissä olevat RFIDlukijat tunnistavat hirren, ja työstökoneet tekevät suunnitteluvaiheessa määritellyt työstöt. Seuraava tunnistus tapahtuu ennen konenäköpistettä, jossa varmistetaan, että kukin hirsi on käsitelty oikein. Viimeisen kerran hirret tunnistetaan ennen pakkaamista. Tällä varmistetaan, että jokainen rakentaja saa juuri oikeat materiaalit, pakettikohtaisella pakkauslistalla varustettuna, Piispanen jatkaa. Tällä hetkellä RFID-etätunnisteita kuluu yhtiön tuotannossa noin kappaleen päivävauhdilla. Toimitusketjun hallinta, tuotteiden aitouden ja alkuperän varmistaminen sekä toimintojen automatisointi ovat tyypillisiä RFID:n käyttökohteita teollisuudessa. Kohonneet raakaainekustannukset vaativat materiaalin tehokasta hyödyntämistä. Toimitusketjun tehokkuus ja nopeus ovat liiketoiminnan kilpailuvaltteja, jossa RFID tarjoaa kiistattomat edut, toteaa RFID-liiketoiminnan kehitysjohtaja Jari Ovaskainen UPM Raflatacista. Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen jatkui vilkkaana heinäkuussa. Tammi heinäkuun kumulatiivinen tuonti, 11,6 miljoonaa kuutiometriä, jäi vain 5 prosenttia pienemmäksi kuin puun tuonnin ennätysvuonna Tuotu määrä 1,9 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä puuta oli suurin kuukausituonti kuluvana vuonna. Tammi heinäkuussa puun kumulatiivinen ylsi 11,6 miljoonaan kuutiometriin. Kumulatiivinen määrä oli 20 prosenttia edellisvuotista suurempi ja vain 5 prosenttia pienempi kuin puun tuonnin ennätysvuonna Tuonnin puutavaralajirakenne on muuttunut kuitupuuvaltaisemmaksi, ja heinäkuun tuonnista tukkia olikin vain noin kymmenesosa. Myös hakkeen osuus tuonnista on vähitellen lisääntynyt. Tammi heinäkuun puun tuonnista 63 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Venäläisen puun hintataso näyttää jääneen viime vuotisen nousun jälkeen paikoilleen. Venäläinen kuitupuu on silti edelleen halvempaa kuin muista maista Suomeen tuotu kuitupuu keskimäärin. Viime kuukausina hintojen ero on kuitenkin kaventunut.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun Valitse Kuhmo Oy ja voit luottaa laatuun Sisällysluettelo 2-3...Omistautumista ja luotettavuutta jo vuodesta 1955 4-5...Toimitamme laatua, luotettavasti 6-7...Asiakas on aina ykkönen 8-9...Tunnemme vastuumme

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot