Uusiutuvaa energiaa suoraanluonnosta.fi

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 10 / 2008 Versowood_HOTTI_real_final.ai :36: LÄMMITYSPELLETTI Kotimaisen metsäteollisuuden sivutuotteista jalostettava puupelletti on energiarikas ja edullinen lämmönlähde. Pellettilämmitys on ympäristölle ystävällinen ja ekologisesti kestävä lämmitysmuoto. Ympäristö kiittää lämmöllä. Uusiutuvaa energiaa suoraanluonnosta.fi

2 2 Puu&Tekniikka numero 10/2008 Paviljonki tulppaanipuusta Syys-lokakuussa järjestetyillä Lontoon Design Festivaleilla ihastutti juhlijoita arkkitehti David Adjayen suunnittelema paviljonki Sclera. Persoonallisen ulkomuodon lisäksi paviljongissa kiinnitti huomiota sen rakennusaine tulppaanipuu, jota on totuttu näkemään vain sisäkäytössä koristepuuna. David Adjayelle Sclera tarkoittaa yhtä hyvin tila minun näkökulmastani kuin sen lääketieteellinen merkitys silmän valkuainen. Siksi ei olekaan ihme, että 12 x 8 -metrinen paviljonki on ellipsin muotoinen, jossa tilan ilmavuutta ja vapautta on korostettu puurakenteiden keveydellä. Paviljongin avoin muotoilu kutsuu vierailijan aistimaan valon ja varjon leikittelyn kaarevan sisustuksen seinämissä. Myös ulkokäyttöön Britannian johtaviin arkkitehteihin kuuluva David Adjaye ihastui tulppaanipuun vaaleaan väriin samoin kuin puun syykuvioon. Vaakakupissa painoi myös tulppaanipuun helppo saatavuus. Italialainen ja brittiläinen puusepänteollisuus on tottunut käyttämään tulppaanipuuta sisätilojen koristeissa ja huonekaluissa. Muissa Euroopan maissa kyseinen puulaji on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. The American Hardwood Export Council (AHEC) on jo vuosia pyrkinyt tekemään tulppaanipuuta tunnetuksi ja onkin lähtenyt nyt yhteistyössä Osmosen kanssa kehittämään ulkokäytön edellyttämiä pintakäsittelymenetelmiä. Sclerassa tulppaanipuiset komponentit ruiskutettiin ensin primerillä, jonka jälkeen pinnat käsiteltiin Osmosen Primer Oililla. Helppoa työstettävää Tulppaanipuu, jota usein kutsutaan harhaanjohtavasti keltapoppeliksi, on lauhkeiden sekametsien kesävihantia Yhdysvaltain itäosassa ja Itä-Aasiassa. Korkeimmat USA:ssa tavatut yksilöt ovat jopa 70 Iltavalaistuksessa Scleran ilme muuttuu täydellisesti. metriä korkeita jättiläisiä. Nimensä puu on saanut tulppaanimaista kukistaan, jotka ovat noin 5 cm pitkiä ja niiden terälehdet ovat kellanvihreitä ja tyvestä kellanpunakuvioisia. Suomessa tulppaanipuu on menestynyt vain pensasmaisena aivan etelässä suojaisilla paikoilla hyvän talvisuojauksen turvin. Sydänpuu vaihtelee kirkkaan keltaisesta tumman keltaiseen, vihertävään tai punaruskeaan ja tummuu ilman vaikutuksesta nopeasti. Sillä ei ole mitään erityistä hajua tai makua. Rakenne on tavallisesti suorasyistä. Kuivaus on helppo suorittaa ilman halkeilun ja vääntymisen vaaraa. Puuaine on pehmeää ja kevyttä, vanhemmiten usein haurasta. Työstö on helppoa ja jälki hyvää kaikilla välineillä. Höylätyillä pinnoilla on mattakiilto. Pintakäsittely lakoilla, maaleilla ja vahoilla onnistuu helposti. Sitä on helppoa leikata ja sorvata. Liimat ruuvit ja naulat pitävät hyvin. Erityisen sopivaa tulppaanipuu on vanerin ja viilun valmistukseen, sokko- ja pienoismallipuuna, sorvaustuotteet, laatikot ja paperin raakaaineena. Kireä aikataulu Sclera paviljongin rungon muodostavat 370 erikokoista pilaria, jotka tukevat ellipsin pystysuoraa verhousta. Kattokannakkeisiin on kiinnitetty 910 erimittaista lautaa, jotka ainakin näyttävän olevan sattumanvaraisesti valittuja. Samalla on tavoitettu kolmiulotteinen vaikutelma. Siinä missä paviljongin suunnittelu saattaa näyttää yksinkertaiselta, varsin tarkkaan mitoitettujen elementtien valmistus ja niiden kokoaminen vaativat korkeatasoista ammattitaitoa. Vaikka amerikkalainen tulppaanipuu onkin tukeva puulaji, valtaosa puukomponenteista on tehty kahdesta laudasta liimaamalla. Myös projektin aikataulutus oli sangen tiukka. Puuosien valmistaja, saksalainen Hess-Wohnwerk sai David Adjayen suunnitelmat kesäkuussa, jonka jälkeen niistä tehtiin työstö- ja kasauskuvat. Projektille antoi oman haasteensa arkkitehdin toive, ettei yhtään teräskomponenttia tulisi näkyviin. Kimmo Janas Kuvat: American Hardwood Export Council Arkkitehti David Adjaye ihastui omien sanojensa mukaan tulppaanipuun vaaleaan väriin ja puun syykuviointiin. 2. Paviljonki muodostuu kahdesta sisäkkäisesti ellipsin muotoisesta tilasta. 3. Kuukauden ajan Sclera oli huomion keskipisteenä Royal Festival Hallin lähellä Lontoossa. 4. Eripituiset paviljongin katosta riippuvat tulppaanipuiset 910 komponenttia saavat aikaan mielenkiintoisen kolmiulotteisen vaikutelman. 5. Komponentit oli numeroitava tarkkaan oikean lopputuloksen aikaansaamiseksi. 6. Amerikkalaista tulppaanipuuta kului Scleraan viitisenkymmentä motillista eli noin 25 tonnia. 7. Paviljongin osat valmistettiin ja esikoottiin Hess-Wohnwer GmbH:ssa Kleinheubachissa ja kuljetettiin Lontooseen neljällä rekalla. 8. Lontoossa paviljonki pystytettiin ennätyksellisesti 10 päivässä syyskuun alussa. Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) toimitus@puutekniikka.fi Päätoimittaja Kimmo Janas kimmo.janas@puutekniikka.fi puh Toimituspäällikkö maija-liisa@puutekniikka.fi puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) jouko.savolainen@adverbi.fi Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 10/2008 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Pienten vai isojen yritysten bioenergiaa? Toimituspäällikkö maija-liisa@puutekniikka.fi Suomessa ja koko Euroopassa on oikea bioenergia- ja pellettibuumi. Tehtaita nousee eri puolille ja uusia on suunnitteilla nousevien kasvuodotuskäyrien innoittamina. Bioenergia, pelletit mukaan lukien, tuleekin varmasti olemaan erittäin merkittävä kasvuala sekä Suomessa että koko Euroopassa. Saksan liittopäivien jäsen ja Saksan Bioenergialiiton puheenjohtaja Helmut Lamp kertoi Suomessa käydessään bioenergiaalan kasvusta Saksassa viimeisen kymmenen vuoden aikana: alan liikevaihto on kasvanut 1,5 miljardista eurosta kymmeneen miljardiin ja työllistävä vaikutus viidestä tuhannesta sataan tuhanteen henkilöön. Puhutaan siis merkittävistä summista ja taloudellisista mahdollisuuksista. Suotta ei pääministeri Vanhanen korostanut bioenergiateknologiaan investoimisen tärkeyttä myös Suomessa. Aina kun on kyseessä isot taloudelliset arvot, on kilpailu rajua ja keinot kovia. Liittopäivien jäsen Lamp toi myös esiin biopolttoaineiden käytön voimakkaan kasvun Saksassa ja kuinka se saatiin lainsäädännöllä kuriin. Saksaan on kehittynyt laaja pienien yritysten verkosto, joka rakensi biopolttoaineiden jakelukanavat. Uusi lainsäädäntö edellyttää, että biopolttoaineisiin lisätään mineraalipohjaisia polttoaineita ja tähän ei rakennettu jakeluverkosto ole varautunut. Tuloksena on, että polttoaineiden jakelu on siirtynyt suurten yritysten käsiin. Hallitusohjelmassa korostetaan hajautetun lämmön- ja sähköntuotannon markkinoillepääsyn tukemista ja helpottamista. Suomessa biopohjaisen sähkön pientuotanto valtakunnan verkkoon tuntuu myös taistelevan isoja toimijoita vastaan. On ymmärrettävää ja itsestään selvää että puun polttamista sellaisenaan vastustetaan. Se ei ole kansantaloudellisesti järkevää eikä niin pidä tehdä. Mutta kun on kyseessä kuori tai puru, jota kuljetetaan kumipyörillä reilun sadan kilometrin päähän, voisi monessa tapauksessa olla järkevämpää muuttaa sivutuotteet helposti siirrettäväksi sähköenergiaksi paikan päällä ilman kuljetuksista syntyviä päästöjä. Samalla pienistä yrityksistä koostuva, kannattavuusongelmien kanssa painiva ja maaseudulla työllistävä sahateollisuus saisi samanlaisen kilpailuaseman muiden Euroopan maiden sahojen kanssa. Ilman syöttötariffien käyttöönottoa ei sähkön tuottaminen kuitenkaan ole sen enempää suomalaiselle kuin eurooppalaiselle sahateollisuudelle kannattavaa. Saksan esimerkki syöttötariffien käytöstä osoittaa, että niiden avulla voidaan luoda runsaasti uusia työpaikkoja kotimaahan ilman että kuluttajien sähkön hinta kuitenkaan nousee kohtuuttomasti. Säästää yrityksellesi henkilöauton hinnan vuodessa Lataa esite tai pyydä tarjous: Messutarjouksena mennessä tehtyjen Omateknikkosopimusten kolme ensimmäistä kuukautta hintaan 0,- Ota yhteyttä ja kysy lisää: Turku Lukkosepänkatu TURKU Helsinki Hämeentie 153 C HELSINKI Kauhajoki Teknologiapuisto KAUHAJOKI omateknikko PT.indd :08:00

4 4 Puu&Tekniikka numero 10/2008 Lisää pellettejä Uusia pellettitehtaita on rakennettu Suomeen runsaasti. Markkinat toki kasvavat, mutta toivottavasti kaikelle tuotannolle löytyy ostaja, joko kotimaasta tai viennin avulla. Suurin käynnistynyt yksikkö on Vapon Vilppulan tonnin tehdas, joka aloitti toiminnan kesällä. L&T Biowat Oy:n tonnin tehdas Luumäellä vihittiin käyttöön tämän kuun puolivälissä, M-Pellet Oy:n tonnin tehdas Kuhmossa aloitti alkuvuodesta ja Imex Woodin tonnin tehdas Nastolassa on tehnyt pellettejä kesästä alkaen. Viime vuoden tonnin tuotanto nousee tänä vuonna reiluun kotimassa, arvioi Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo. Tuotannon nousu on huomattavasti kapasiteettilukuja pienempää, sillä kaikki uudet tehtaat ovat vielä ylösajovaiheessa. Vaikka tehtaita on tullut lisää, on määrä kuitenkin pienempi, mitä vuosi sitten vielä arvioitiin. German Pelletsin Hollolaan kaavailema tonnin tehdas on ollut jäissä jo jonkin aikaa. UPM tekee parhaillaan selvityksiä uuden pellettitehtaan rakentamiseksi Kajaaniin. Suomi nettoviejä Suomen pellettituotannosta noin 70 prosenttia menee Pellettejä hakkuutähteistä Varkaudessa on kaksi yrittäjää ollut haluamassa samaa tonttia pellettitehdasta varten. Varwood Oy:n piti jo viime syksynä aloittaa rakennustyöt, mutta hanke on viivästynyt. Biopark Pelletti Oy on havitellut samaa tonttia, mutta nyt se on varattu Varwoodille. Biopark Pelletti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Leinonen harmittelee tilannetta: Jos tämä asia olisi hoidettu paremmin kaupungin taholta, meillä olisi tehtaan perustamistyöt käynnissä. Nyt meillä ei ole tonttia ja etsimmekin uutta joko Varkaudesta tai lähikunnista. Tontin pitää sijaita syväväylän varrella, sillä tehtaan tuottamia määriä ei ole järkevää kuljettaa muulla kuin laivalla. Ensimmäisessä vaiheessa tehtaan kapasiteetiksi on suunniteltu tonnia ja myöhemmin on tavoitteena kaksinkertaistaa tuotanto tonniin. Oksat ja risut raaka-aineena Tehdas on suunniteltu niin, että siellä voidaan ajaa kahdenlaista raakaainetta: perinteistä kuivaa kutterinlastua ym, sekä tuoretta sahanpurua, joista tehdään perinteistä pellettiä. Toisella linjalla käytetään raaka-aineena metsähakkuutähteitä, oksia, rankoja ym., joita Antti Leinosen mukaan Varkauden seudulla on käyttävissä yli miljoona kuutiota. Kantoja voidaan myös käyttää, mutta ei kuitenkaan pellettien raaka-aineeksi vaan kuivausprosessin lämmönlähteenä. Polttoarvoiltaan pelletit eivät eroa juuri toisistaan. Metsätähteistä tehtävien pellettien tuhkapitoisuus on korkeampi, reilun prosentin luokkaa, puhtaasta puusta tehdyn alle puoli prosenttia. mls- edelleen vientiin, sillä kotimaan kasvu on ollut suhteellisen hidasta. Toiminnanjohtaja Piippo pitää merkittävän kasvun hidastajana harjoitettua tempoilevaa tukipolitiikkaa. Kun on lupailtu investointitukia, ovat kuluttajat jääneet odottamana päätöksiä investointien sijaan. Nyt on parannusta luvassa, sillä kuluttajat saavat uusiutuviin energiamuotoihin siirtyessään lämmitysjärjestelmän vaihtoon liittyvästä työstä kotitalousvähennyksen. Myöskään verotuksella ei meillä ole ohjattu uusiutuviin energioihin siirtymistä Ruotsin malliin. Siellä lämmitysöljyn hinnassa on veroa yli 50 prosenttia, meillä kolmannes. Ruotsissa ei ole voinut enää rakentaa pelkästään suoran sähkön varaan, vaan lisänä on pitänyt olla esim. pellettikäyttöinen takka tai muu varajärjestelmä. Lisäksi monissa maissa uusiutuvien energioiden alv-verotus on alhaisempaa, meillä vero on normaali 22 prosenttia, kuten fossiilisillakin polttoaineilla, jatkaa Piippo luetteloa kasvun hitauden syistä. Miljoona tonnia vuonan 2020 Pelletillä on oma merkittävä osuutensa uusiutuvien energioiden käytön lisäämisessä. Kaavailujen mukaan vuonna 2020 Suomessa tuotettaisiin yli miljoona tonnia vuodessa. Sillä voitaisiin lämmittää pientaloa, selvittää Reine Piippo. Suurin osa näistä olisi saneerauskohteita, lisäksi isompia kohteita, erilaisia liike- ym. rakennuksia lämpenisi tuolloin kpl. Ruotsissa käyttäjiä on jo ja meillä määrä on murto-osa eli taloutta. Suuria kasvulukuja odotetaan Euroopan pellettimarkkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaiseksi eli 16 miljoonaan tonniin arvioidusta nykyisestä kahdeksasta miljoonasta. Vapo on tällä hetkellä Euroopan johtava pelletintuottaja. Suomen lisäksi sillä on tehtaita Ruotsissa, Virossa, Tanskassa ja Puolassa. Tämän vuoden tuotanto on noin tonnia, kotimaassa siitä tuotetaan noin tonnia. Versowoodin tonnin pellettituotanto laajeni syksyllä yritysoston myötä, kun omistajat Pekka ja Ville Kopra ostivat enemmistön Paahtopuu Oy:stä. Sen tuotantokapasiteetti on tonnia. L&T Biowatti rakentaa Suonenjoelle Iisvedelle tonnin tehtaan ja se käynnistyy ensi keväänä. Raaka-aineena se tulee käyttämään mm. Finland Lamintaed Timberin liimapuupalkkitehtaan kutterilastua ja markkinoiden kehityksestä riippuen mahdollisesti myöhemmin myös tuoretta sahanpurua. Mikäli tähän kakkosvaiheeseen siirrytään, nousee tehtaan kapasiteetti kaksinkertaiseksi. Myös Luumäen tehtaalla on varauduttu tuoreen Energian kehitys Pienkiinteistöissä Hinnat verollisia Reine Piippo raaka-aineen käyttöön. Luumäen tehdas valmistaa yleisemmän kahdeksan millin sijaan kuuden millin pellettejä, kuten myös Biowatille sopimusvalmistajana kesällä aloittanut Imex Wood Oy, jonka laitteistokapasiteetti riittää tonnin vuosituotantoon. Raaka-aine rajoittanee tuotannon ainakin alkuvaiheessa tonniin. Pienempää kuuden millin pellettiä käytetään erityisesti keskieurooppalaisissa pientaloissa. Euroopan suurin ja monipuolisin puutuote- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus Tarjoamme yrityksille ja yhteistyökumppaneillemme asiakaskohtaisesti räätälöityjä rekrytointi- ja koulutuspalveluja, pintakäsittely- ja Cnc- alihankintapalveluja sekä uuden teknologian kehittämispalveluja. Lisätietoa: puh tai Ilmoituksen koko: 2 x 46 (85 x 46 mm) Hinta 400 / lehti (4-väri

5 numero 10/2008 Puu&Tekniikka 5 Stora Enso Timber satsaa pelletteihin Pellettibuumi Euroopassa Maailmanlaajuisesti pellettien tuotantokapasiteetti oli viime vuonna miljoonaa tonnia. Tästä Euroopan osuus on reilut yhdeksän miljoonaa tonnia, Kanadan 1,6 ja Usa:n 1,4 miljoonaa tonnia. Pieniä määriä tuotetaan myös Kiinassa, Japanissa ja Uudessa Seelannissa. Eurooppalaisen biomassateollisuusyhdistyksen Eubian Pelletatlaksen kokoamissa tilastoissa kapasiteetti- ja tuotantoluvut eroavat reilusti toisistaan. Syynä voi olla ylisuurien kapasiteettilukujen ilmoittaminen, tuotantovaikeudet joko teknisistä tai raakaainesyistä johtuen tms. Saatavilla olevat tilastot eivät välttämättä ole ehdoton totuus hajallaan olevasta toimialasta, sillä tilastotietojen keruu ei välttämättä ole aukotonta kaikissa maissa. Jos kaikki ilmoitettu kapasiteetti otetaan käyttöön, merkitsisi se Euroopan sisällä nykyisellään kolmen miljoonan kuution ylitarjontaa. Esimerkiksi Saksassa kapasiteetti kaksinkertaistui viime vuonna 1,8 miljoonaan tonniin. Kulutus on kuitenkin tilastojen mukaan vain puoli miljoonaa tonnia. Saksassa on arvioitu käyttäjiä olevan taloutta viime vuonna, tänä vuonna päästään talouteen. Pellettibuumi Euroopassa jatkuu sivulla 6. Impilahden tonnin pellettitehdas on käynnistymässä. Kuva on elokuun alusta, jolloin tehdasta rakennettiin. Stora Enso Timber on investoimassa voimakkaasti pellettien valmistukseen. Ensi vuoden loppuun mennessä pystyssä pitäisi olla reilun tonnin kapasiteetti, kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella. Ensimmäinen laitos on käynnistymässä Impilahdella. Myös Nebolchiin Venäjällä nousee pellettitehdas. Kummankin kapasiteetti on tonnia. Ruotsiin on nousemassa isommat laitokset: tonnin laitos Karlstadin lähellä sijaitsevan Gruvön sahan yhteydessä käynnistyy tämän vuoden lopulla ja vuoden kuluttua Norrsundetissa Kopparforsin sahan yhteyteen peräti tonnin tehdas. Viides, pienempi tehdas nousee Tsekinmaahan. Sahan sivutuotteet rahaksi Johtaja Matti Mikkola Stora Enson Timberin liiketoimintojen kehittämisyksiköstä kertoo pääperiaatteena olevan on, että pellettitehtaat nousevat sahan yhteyteen. Näin sivutuotteet saadaan tehokkaaseen käyttöön ja sahojen kannattavuutta paremmaksi. Koska raakaaine tulee yleensä omalta sahalta, pellettitehtaan koko on suoraan verrannollinen sahan tuotantoon. Venäjällä sahan sivutuotteet ovat pikemminkin kustannus, joten on mielekästä jalostaa ne logistisesti helpompaan muotoon. Venäjän pellettimarkkinat ovat vielä kehittymättömät, joten ne kuljetetaan ainakin alkuvaiheessa Itämeren alueelle, lähinnä Ruotsiin. Ruotsin tehtaiden tuotanto markkinoidaan pääosin omaan maahan, sillä siellä kulutus on jo nyt yli puolitoista miljoonaa tonnia. Tsekinmaan tehtaan tuotanto markkinoidaan Keski-Eurooppaan. Suomeen ei ainakaan toistaiseksi Stora Ensolla ole kaavailuja rakentaa pel- vaikka lettitehdasta, esim. Kiteen sahan yhteyteen ympäristölupaa onkin haettu. Johtaja Mikkolan mukaan Kiteen ympäristö- luvan uusimisen yhteydessä otettiin samalla pellettitehdaskin huomioon. Päätöksiä investoinnista ei kuitenkaan ole tehty. Kotimaan sahojen puru kuljetetaan Mikkolan mukaan edelleen pääsääntöisesti Kotkan tehtaille laminaattipaperin valmistukseen. Vastaa ja voita 1000 euroa! Osallistu Puu&Tekniikan lukijatutkimukseen ja lennä lomalle! Me haluamme tehdä Puu&Tekniikasta entistä paremman koko puutuoteteollisuutta palvelevan uutis- ja ammattilehden. Sellaisen, josta on sinulle mahdollisimman paljon hyötyä. Vaikuta! Osallistu lukijatutkimukseemme ja kerro mielipiteesi nykyisestä Puu&Tekniikasta. Samalla voit kertoa, millaista puualan uutis- ja ammattilehteä haluaisit lukea. Voita! Kaikkien lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvomme lokakuun kuun 31. päivänä 1000 euron Aurinkomatkojen matkalahjakortin. Ehdit vielä vaikka syksyn sateita pakoon. Lukijatutkimukseen osallistuminen: Lukijatutkimus löytyy sivuiltamme Kaikkien tutkimuslomakkeen täyttäneiden kesken arvomme yhden 1000 euron Aurinkomatkojen matkalahjakortin. Vielä ehdit voittaa! Lukijatutkimus löytyy osoitteesta Tutkimuksen suorittaa tamperelainen Focus Master Oy.

6 6 Puu&Tekniikka numero 10/2008 Jatkoa sivulta 5. Tuontia Pohjois-Amerikasta Euroopan kulutus on tänä vuonna Pelletatlaksen mukaan hiukan yli 8,5 miljoonaa tonnia ja oma tuotanto noin 6,5 miljoonaa tonnia. Euroopan ulkopuolelta tulevat pelletit ovat pääosin peräisin Pohjois-Amerikasta, jossa on investoitu voimakkaasti uuteen tuotantoon isoissa yksiköissä. Euroopassa logistiikkaa kehitetään pellettien tuontia silmällä pitäen mm. Rotterdamin satamassa, joka on pellettituonnin keskus Euroopassa. Euroopan sisällä osa maista on nettoviejiä, kuten Suomi. Belgia puolestaan tuo lähes kaiken kuluttamastaan tonnista, sillä omaa tuotantoa on vajaa tonnia. Ranskassa on miljoonan tonnin kapasiteetti, tuotanto ja kulutus vain viidesosa tästä. Merkittävin tuottaja ja myös kuluttaja on tilastojen mukaan Ruotsi, jonka METRIC TONNE 13,000,000 12,000,000 11,000,000 10,000,000 9,000,000 8,000,000 7,000,000 6,000,000 5,000,000 4,000,000 3,000,000 2,000,000 1,000,000 0 METRIC TONNE 14,000,000 13,000,000 12,000,000 11,000,000 10,000,000 9,000,000 8,000,000 7,000,000 6,000,000 5,000,000 4,000,000 3,000,000 2,000,000 1,000,000 0 kapasiteetti on pari miljoonaa tonnia, kulutus ja tuotanto molemmat 1,7 miljoonaa tonnia. Suomesta useat yritykset vievät pellettejään Ruotsiin. Kulutuksissa suuret erot Euroopan sisällä, länsiosissakin, pelletin vuosikulutuksessa per henkilö on suuret erot. Ruotsi on ykkösenä 65 kilollaan, Itävalta kakkosena 55 kilolla, Tanskassa kulutus on 36 kg, Italiassa 14, Saksassa 5 kiloa. Potentiaalia siis on runsaasti jäljellä. Keski-Euroopassa hintataso laskenut Keski-Euroopassa tarjontaa onkin ollut yllin kyllin parin vuoden takaisen kovan kysyntäpiikin jälkeen ja siellä kuluttajahinnat ovat laskeneet esim. Itävallassa 260 eurosta 170 euroon tonnilta. Ruotsissa ja Tanskassa hintataso on pysynyt huomattavasti korkeampana eli noin 250 eurossa tonnilta. Suomalaisten viejien saamat hinnat ovat kuitenkin jotain muuta kuin EU 15 (ei sis. Skandinavia) Ilmoitettu kapasiteetti EU 15 (ei sis. Skandinavia) Tuotanto EU 10 + RUS+CH Ilmoitettu kapasiteetti EU 10 + RUS+CH Tuotanto Skandinavian ilmoitettu kapasiteetti Skandinavian tuotanto YHTEENSÄ Euroopan ilmoitettu kapasiteetti YHTEENSÄ Euroopan tuotanto Poly. (YHTEENSÄ Euroopan ilmoitettu kapasit.) Poly. (YHTEENSÄ Euroopan tuotanto) Kesäkuu 2008 Science,Technology and Society kuluttajahinta, sillä toimitukset ovat voimalaitoksille suurina erinä. Huikeat mahdollisuudet Ennusteiden mukaan Euroopan pellettien käytön ja tuotannon välillä olisi neljän miljoonan tonnin ero vuonna Pohjois-Amerikassa puolestaan tuotettaisiin lähes viisi miljoonaa tonnia kulutusta enemmän, joten Euroopan markkinoille on kohdistumassa tämän mukaan voimakkaita tuontipaineita Atlantin takaa. Toisaalta EU-alue käyttää lämmitykseen 75 miljoonaa tonnia öljyä, ja se vastaa peräti 150 miljoonaa tonnia pellettejä. Tämä on määrä, joka ylittää alueen biomassareservit. Katseita onkin käännetty eri suuntiin: Kanadassa vuoriston mäntykuoriainen on tuhonnut metsiä 500 miljoonaa kuutiota. Siellä raaka-ainetta pellettituotantoon siis riittäisi, mutta logistiikkaongelmat ovat suuret kuten myös Luoteis- Venäjän metsissä. PUU PELLETTIEN TUO TANTO EUR OOPASS A Ennuste keltaisella PUUPELLETTIEN TUOTANTO JA KULUTUS (mukaanlukien tuonti/vienti) POHJOIS-AMERIKKA JA EUROOPPA Pohjois-Amerikan tuotanto Pohjois-Amerikan kulutus Pohjois-Amerikan vienti Euroopan tuotanto Euroopan kulutus Euroopan tuonti Poly. (Euroopan kulutus) Poly. (Pohjois-Amerikan kulutus) Expon. (Euroopan tuonti) Lähde: Melin Kesäkuu 2008 Ennuste keltaisella Science, Technology and Society Syöttötariffit Sahoilla kuorta ja purua riittäisi myös sähkön tuotantoon lämmön lisäksi. Sahateollisuus on vaatinut ns. sähkön syöttötariffeja, joilla tuetaan biosähkön tuottamista. Syöttötariffit on luvattu ainakin tuulienergian tuottamiseen, mutta sahojen tilanne on edelleen auki. Vasta ensi keväänä on luvassa päätöksiä asiasta. Biosähkön tuottaminen olisi sahoille kannattavuutta parantava uusi liiketoiminta-alue, joka myös asettaisi suomalaiset sahat tasavertaiseen kilpailuasetelmaan muiden Euroopan maiden sahateollisuuden kanssa. Sahateollisuuden kilpailijamaissa on sähkön tuotantoa tuettu yleensä takuuhintajärjestelmällä syöttötariffien muodossa, ja tätä myös Suomen Sahat ry vaatii. Yhdistyksen tilaaman selvityksen mukaan itsenäisen sahateollisuuteen pystyttäisiin nykyisellä raaka-ainepohjalla investoimaan Loviisa ykkösen verran eli 400 MW tuotantotehoa, joka tuottaisi noin 2,5 TWh sähköä. Tämä on noin 3 prosenttia Syöttötariffi luo työpaikkoja WWF:n tilaaman selvityksen mukaan Saksassa syöttötariffi on ollut hyvin kustannustehokas tapa lisätä uusiutuvaa energiaa. Samalla se on tuonut merkittävästi työpaikkoja, vientituloja sekä vähentänyt päästöjä. Gaia Consulting Oy:ltä tilattu selvitys osoittaa, että vaikka Saksan syöttötariffin suuruus on ollut 5 25 senttiä/kwh, sen kustannus kuluttajalle on ollut alle sentin kilowattitunnilta eli alle neljä prosenttia sähkön kuluttajahinnasta. Syöttötariffin on arvioitu synnyttäneen jopa uutta työpaikkaa, kun hinnannoususta johtuva ostovoiman heikentyminen on huomioitu. antavat odottaa itseään Suomen kulutuksesta. Keräämällä puunhankinnan yhteydessä muodostuvat metsätähteet ja käyttämällä ne sähkön tuotantoon, voitaisiin selvityksen mukaan tuotetun sähkön määrä kaksinkertaistaa viiteen TWh:iin. Tällä määrällä on jo huomattava merkitys nostettaessa uusiutuvien energioiden osuutta 38 prosentin tavoitetasoon kokonaiskulutuksesta. Purun kuljetus kuormittaa ympäristöä Nyt sahateollisuus on hyödyntänyt sivutuotteitaan lämmön tuotantoon, mutta siihen on tarvittu vain puolet syntyvästä puupolttoaineesta. Suuri osa purusta kuljetaan yli 100 kilometrin Syöttötariffi on ollut myös voimakkaasti nostamassa uusiutuvaa energiaa yli 20 miljardin euron liiketoiminnaksi. Syöttötariffien ansiosta uusiutuvan energian määrä on kolminkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Samalla on saavutettu noin 44 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennykset. Tämä vastaa yli puolta Suomen hiilidioksidipäästöistä. WWF korostaakin, että syöttötariffi pitäisi nähdä pelkkien päästöjen vähentämiseen kohdistuvien suorien investointikustannusten sijaan myös keinona synnyttää uutta työtä ja liiketoimintaa Suomen maaseudulle. Kuva: Stora Enso päähän, päivittelee nykyistä ympäristöä kuormittavaa tilannetta toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta Suomen Sahat ry:stä. Lämmön ja sähkön tuotantoon soveltuvan laitokset ovat huomattavasti kalliimpia kuin pelkän lämmön tuotantolaitokset ja investoinnin kannattavuuden turvaamiseksi tarvittaisiin takuuhintajärjestelmä tuotettavalle sähkölle. Sahateollisuus ei pidä investointitukijärjestelmää toimivana muotona. Valmisteluryhmä selvittää Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ei ainakaan vielä näytä vihreää valoa sahateollisuuden syöttötariffeille. Suorat investointituet voivat joissakin tapauksissa ole parempi vaihtoehto ja ensi vuonna rahaa käytössä investointitukiin niin paljon, että varmasti riittää. Raaka-ainelähteet pitää ottaa edullisuusjärjestyksessä käyttöön. Sahan sivutuotevirtojen osalta pellettituotanto voi olla vaihtoehto, selvittää Pekkarinen tilannetta. Lähiaikoina on tarkoitus asettaa työryhmä tekemään ehdotuksia syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta ja siitä mitä energialähteitä järjestelmä koskisi. Ainakin tuulivoima saanee syöttötariffin ja biokaasun tariffit mainitaan hallitusohjelmassa. Työryhmän tehtävänä on myös selvittää, millä tariffitasolla tuki tulee voimaan. Työryhmä saanee ehdotuksensa valmiiksi ensi kesään mennessä. Näin ollen periaatteessa 2010 olisi aikaisin ajankohta, jolloin syöttötariffit tulevat voimaan. Poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan siis vielä siihen, että ne ylipäänsä koskevat sahateollisuutta. Siirtovoimaa - TopSolid Wood 3D CAD/CAM ohjelmistot - AlphaCam CAD/CAM ohjelmistot - Staircon porrasohjelma - Microscribe digitointilaitteet - Koulutus, konsultointi, tuki Viilaajankatu 10, LAHTI, Puh / Fax: , etunimi.sukunimi@protech.se

7 numero 10/2008 Puu&Tekniikka 7 Puutarha teos koostuu 10 mm paksuisista koivulevykappaleista, jotka on työstetty Joensuussa Puuteknologiakeskus Puugiassa. Tokmannin logistiikkakeskus avattiin Metropoliitta Ambrosius vihki käyttöön maamme suurimman kaupan tarpeisiin yhdellä kerralla rakennetun hallinto- ja logistiikkakeskuksen Mäntsälässä lokakuun alussa. Tokmanni-konsernin lähes neliön logistiikkakeskus seisoo ylväänä 14,5 hehtaarin tontilla, mahdollisuus on vielä neliön lisärakennukseen, joka kytketään aikanaan jo olemassa olevaan rakennukseen. Logistiikkakeskuksen 6000 neliön toimistotilat sijoittuvat kolmeen kerrokseen. Pohjakerroksen ravintola on koko rakennuksen korkuisessa valopihassa, joka on jaettu kahteen osaan kattoon saakka ulottuvalla, neuvottelutiloja sisältävällä sillalla. Toimisto-osan suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto VG-Groupin arkkitehti Jouni Saarinen ja sisustussuunnittelusta Valvomon sisustusarkkitehti Kari Sivonen. Rakennuksen julkisivussa on käytetty muovipinnoitettua teräsohutlevyä sekä Finnforestin kuningaspaneelia. Toimisto-osan sisätiloissa käytetty puuteema näkyy parhaiten valopihan vaahteraviilutetussa seinässä sekä muualla laajalti käytetyissä koivurimaalakatoissa. Kalusteet puolestaan ovat lehtikuusta. Levähdyspaikka hektisyyden vastapainona Puuteema toistuu myös alakerran auditoriossa. Auditorion sivuseinät ovat taiteilija Ilona Ristan muotoilemat. 10 mm paksuun koivulevyyn jyrsityt muodot ovat kuin puutarhan lehvästö auditorion seinillä. Vaikutelmaa on lisäksi tehostettu led-valoin. Ilona Rista kertoo arkkitehdin halunneen auditorioon koivurimakattoideaa persoonallisempaa. Auditorio muuntuikin taiteilijan mielessä puutarhamaiseksi levähdyspaikaksi Mäntsälän Logistiikkakeskuksen rekkaliikenteen ja muun hektisen toiminnon vastapainoksi. Ja tietysti tieto Kyösti Kakkosen taiteenkeruuharrastuksesta vaikutti asiaan. Työssään Rista kertoo hakeneensa vaikutteita puutarhasta, ilmavuudesta ja monimuotoisuudesta. Suunnittelun loppuvaiheessa kuvaan tuli myös reliefin taustavalo. 110 x 90 cm kokoisista 146 kappaleesta koostuvassa teoksessa on umpikappaleiden lisäksi kolmella eri tavalla jyrsittyjä kappaleita ja niiden peilikuvia. Perusmateriaalina Ilona Rista on käyttänyt lähes 7 vuotta kehittämäänsä akustista koivupaneelia. Tämä oli itse asiassa ensimmäinen projekti, jossa kaikki osa-alueet onnistuivat kerralla, niin valmistus kuin asennuskin. Palonsuojakäsittely oli ainoa asia, joka tuotti hieman harmaita hiuksia, mutta sekin onnistui lisäopiskelun ja kokeilun jälkeen, Rista naurahtaa. Akustisessa suunnittelussa taustavaimennus ja riittävästi puheääntä takaisin tilaan heijastava puureliefi luovat akustisen taideseinän, jossa ääni kuuluu, vaan ei hälise. Se rauhoittaa tilan niin puhujalle kuin kuulijallekin. Kimmo Janas Valopihassa on vaahteraviilutettu seinä. Reliefissä leikittelevät valot ja varjot. Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen kehuu Ilona Ristan (vas.) reliefiseinän sopivan hyvin taidearvoja huomioivan ja edistyksellisen yrityksen imagoon. Kolmikerroksisen toimisto-osan sisustuksessa on käytetty runsaasti puuta. Pääjulkisun edessä on koskiaiheinen vesiallas, jonka keskelle on sijoitettu kesäravintola. Lyhyesti RFID tunnistaa hirren Hirsitalovalmistaja Honkarakenne on hyötynyt tuntuvasti RFID-etätunnisteiden käytöstä tuotannossaan. Hirsiin kiinnitettyjen tunnisteiden ansiosta useita uniikkeja talopaketteja voidaan valmistaa samanaikaisesti. Nopeutuneen valmistusprosessin lisäksi tunnisteet kertovat rakennusvaiheessa hirsien oikean sijainnin. Asiakkaille tämä merkitsee nopeampia ja virheettömiä toimituksia. Honkarakenne alkoi ensimmäisten joukossa testata RFID-järjestelmää vuonna 2007, ja pilottihankkeen kokemukset olivat hyviä. Toisin kuin aikaisemmin käytössämme ollut viivakoodi- menetelmä, RFID-tunnisteet eivät vaadi suoraa näköyhteyttä lukijaan ja toimivat vaativissa teollisissa olosuhteissakin moitteetta. Niiden avulla saavutettu lukuvarmuus on poistanut tarpeen manuaaliseen hirsien tunnistukseen ja nopeuttanut toimintaa merkittävästi, kertoo kunnossapitopäällikkö Olavi Piispanen Honkarakenteelta. Yhteen hirsitaloon sisältyy keskimäärin tuhat hirttä. Jokainen hirsi työstöineen on identifioitava tarkoin jo tuotannossa, jotta ne päätyvät oikeille paikoilleen rakennusvaiheessa. Käytännössä tunniste lisätään hirteen, kun se on höyläyksen jälkeen katkaistu oikeaan mittaansa. Tunniste kertoo tuotantolinjalle tiedon siitä, mitä kullekin hirrelle on tehtävä. Automaattisissa koneyksiköissä olevat RFIDlukijat tunnistavat hirren, ja työstökoneet tekevät suunnitteluvaiheessa määritellyt työstöt. Seuraava tunnistus tapahtuu ennen konenäköpistettä, jossa varmistetaan, että kukin hirsi on käsitelty oikein. Viimeisen kerran hirret tunnistetaan ennen pakkaamista. Tällä varmistetaan, että jokainen rakentaja saa juuri oikeat materiaalit, pakettikohtaisella pakkauslistalla varustettuna, Piispanen jatkaa. Tällä hetkellä RFID-etätunnisteita kuluu yhtiön tuotannossa noin kappaleen päivävauhdilla. Toimitusketjun hallinta, tuotteiden aitouden ja alkuperän varmistaminen sekä toimintojen automatisointi ovat tyypillisiä RFID:n käyttökohteita teollisuudessa. Kohonneet raakaainekustannukset vaativat materiaalin tehokasta hyödyntämistä. Toimitusketjun tehokkuus ja nopeus ovat liiketoiminnan kilpailuvaltteja, jossa RFID tarjoaa kiistattomat edut, toteaa RFID-liiketoiminnan kehitysjohtaja Jari Ovaskainen UPM Raflatacista. Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen jatkui vilkkaana heinäkuussa. Tammi heinäkuun kumulatiivinen tuonti, 11,6 miljoonaa kuutiometriä, jäi vain 5 prosenttia pienemmäksi kuin puun tuonnin ennätysvuonna Tuotu määrä 1,9 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä puuta oli suurin kuukausituonti kuluvana vuonna. Tammi heinäkuussa puun kumulatiivinen ylsi 11,6 miljoonaan kuutiometriin. Kumulatiivinen määrä oli 20 prosenttia edellisvuotista suurempi ja vain 5 prosenttia pienempi kuin puun tuonnin ennätysvuonna Tuonnin puutavaralajirakenne on muuttunut kuitupuuvaltaisemmaksi, ja heinäkuun tuonnista tukkia olikin vain noin kymmenesosa. Myös hakkeen osuus tuonnista on vähitellen lisääntynyt. Tammi heinäkuun puun tuonnista 63 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Venäläisen puun hintataso näyttää jääneen viime vuotisen nousun jälkeen paikoilleen. Venäläinen kuitupuu on silti edelleen halvempaa kuin muista maista Suomeen tuotu kuitupuu keskimäärin. Viime kuukausina hintojen ero on kuitenkin kaventunut.