AURINKOA, JOPAS! JOHDATUS, OPASTUS JA PEREHDYTYS AURINKOENERGIAN SALOIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOA, JOPAS! JOHDATUS, OPASTUS JA PEREHDYTYS AURINKOENERGIAN SALOIHIN"

Transkriptio

1 1 AURINKOA, JOPAS! JOHDATUS, OPASTUS JA PEREHDYTYS AURINKOENERGIAN SALOIHIN Tämän oppaan tarkoituksena on selittää, miten aurinkoenergiaa voi hyödyntää erilaisin menetelmin erilaisissa tapauksissa, sekä valottaa hieman kaiken takana olevan ilmiön teoreettista pohjaa, laitteiden teknistä toteutusta ja niiden hankinnan taloudellisia lainalaisuuksia. Ennen kaikkea tarkoitus on luoda selkeä kuva siitä, kuinka kuka tahansa aiheesta kiinnostunut voi hyödyntää aurinkoenergiaa itseään koskevat lähtökohdat huomioiden. Tuotevalmistajien tai markkinoijien antamat tiedot ovat usein puutteellisia, virheellisiä ja parhaimmassa tapauksessakin usein epäselviä. Julkaistut saattavat olla epäselviä ja ne voivat sekoittaa eri käsitteitä keskenään. Mahdollisuuksien sekä ongelmien syitä ja laajuuksia ei myöskään aina esitetä selkeästi, jolloin kokonaiskuvan ymmärtäminen voi olla haastavaa. Tässä oppaassa pyritään antamaan selkeä ja oikea kuva ilmiöistä, tekniikasta, olosuhteista ja suunnittelunäkökulmista. Miksi aurinkoenergiaa pitäisi hyödyntää? Aurinkoenergian hyödyntäminen on kannatettavaa, koska: a) aurinkoenergian tuottaminen on ekologisesti ajateltuna suositeltavaa, koska itse energiantuotanto tapahtuu täysin päästöittä ja edistää siten kestävän kehityksen ajatusta erittäin hyvin vaihtoehtoisista tavoista tuottaa energiaa b) aurinkoenergian hyödyntäminen on useimmiten tilanteen mukaan taloudellisesti kannattavaa erityisesti tulevaisuudessa, sillä energian hinta voi mahdollisesti nousta c) aurinkoenergia voi olla ainoa järkevä tapa esimerkiksi kesämökin energiatarpeen kohtaamiseen, ainakin joiltain osin d) kun uudis- sekä korjausrakentamista koskevat määräykset tiukentuvat, aurinkoenergia voi olla ainoa tapa päästä tavoitteisiin (määräyksiin) talon energiantuotannosta e) aurinkoenergian hyödyntäminen on järjestelmäkohtaisesti ajateltuna helppoa ja luotettavaa, kunhan otetaan huomioon energiantuotannon kausiluonteisuus

2 2 f) asennetut aurinkoenergiaa hyödyntävät järjestelmät voivat kohottaa rakennuksen jälleenmyyntiarvoa Miten aurinkoenergiaa voi hyödyntää? Aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista kolmella eri tavalla: a) aurinkosähkönä, jossa auringon säteilyenergiaa muutetaan sähköksi; muuttuminen perustuu valosähköiseen ilmiöön, ja siihen käytetään aurinkosähköjärjestelmää (aurinkokennoa sekä siihen liittyviä komponentteja) b) aurinkolämpönä, jolloin auringon säteily luovuttaa energiaansa lämpönä aurinkolämpöjärjestelmään ja siinä kiertävään lämmönsiirtonesteeseen (tai kaasuun) c) passiivisesti, jolloin auringonenergiaa hyödynnetään ilman välimuotoja siten, että säteilyn annetaan esimerkiksi lämmittää seinää, joka varastoi lämpöä luovuttaen sitä hitaammin Toki aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää muillakin tavoin esimerkiksi erilaisissa biologisissa tai kemiallisissa prosesseissa, mutta edellä mainitut kolme tapaa ovat ne, jotka koskevat lähinnä asumista ja energiataloutta. Kaikissa edellä mainituissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa, haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa, joita käydään yksityiskohtaisemmin läpi. Edellä mainitut tavat eivät myöskään ole toisiaan poissulkevia, joskin käytettävissä oleva kattopinta-ala voi asettaa rajoitteita aurinkosähkön ja aurinkolämmön yhtäaikaiselle käytölle. Uudehkona tekniikkana on tarjolla myös yhdistettyjä järjestelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä samanaikaisesti. Tällaisia järjestelmiä on nykyään saatavilla myös Suomessa. Ominaisuuksiltaan ne muodostavat jonkinlaisen kompromissin aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien välillä, sähkön lisätuotteena saadaan lämpöä. Lisäksi aurinkolämpöä voidaan käyttää jäähdytykseen käyttäen absorptio- tai adsorptiojäähdytystekniikkaa. Myös on huomattava, ettei aurinkoenergia itsessään yleensä riitä kattamaan koko rakennuksen energiantarvetta vuositasolla, vaan tuottaa lisäenergiaa ja toimii yleensä parhaiten yhdistettynä johonkin muuhun energiantuotantomuotoon. Poikkeuksen tähän sääntöön tekevät loma-asunnot, erityisesti jos ne eivät ole ympärivuotisessa käytössä; yleisemmin sanottuna kesämökit. Tällöin käyttö osuu hyvin yhteen aurinkoenergian saatavuuden kannalta parhaan ajanjakson kanssa, jolloin riittävillä energianvarastointijärjestelmillä varustetut järjestelmät pystyvät kattamaan koko energiantarpeen.

3 3 Aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuudet vaihtelevat suuresti riippuen asuinpaikasta, rakennuksesta, ympäristöstä sekä käytetystä lämmitysjärjestelmästä. Perinteisesti ongelmana on nähty energian saatavuuden suuri vaihtelu sekä epävarmuus, joita voidaan kuitenkin jossain määrin pienentää käyttäen hyväksi erilaisia varastointimenetelmiä. Huolellisella suunnittelulla on suuri merkitys. Energian saatavuuden suuren vaihtelun aiheuttamat ongelmat koskevat ennen kaikkea aurinkosähköjärjestelmiä, mutta myös aurinkosähkön varastointi on mahdollista akkujen avulla, olkoonkin ettei tällä voida vaikuttaa kuin lyhyehköllä aikavälillä. Akkujen lisääminen järjestelmään lisää hankintakustannuksia jossain määrin, jos halutaan suuria akkuja. Aurinkolämmön varastointi esimerkiksi lämminvesivaraajia käyttäen on helpompaa, muttei silläkään yleensä pystytä kattamaan kaikkia vaihteluja, kesällä lämpöä tulee helposti yli oman tarpeen, kun taas keskitalvella tuotto voi olla vähäistä. Auringon hyödyntämisen kannalta tulisi kuitenkin muistaa, että energiaa on yleensä saatavissa yhdeksänä kuukautena vuodessa vain ajanjakso marraskuusta tammikuuhun on tuotoltaan erityisen heikkoa. Lisätietoa energian varastoinnista Auringonsäteilyä saapuu maapallolle ilmakehän yläosaan jatkuvasti riippumatta vuodenajasta, pilvisyydestä, lämpötilasta tai mistään muustakaan muuttujasta määrä, josta käytetään nimitystä aurinkovakio. Lisätietoa aurinkovakiosta Auringosta saapuva säteily jaetaan suoraan ja hajasäteilyyn eli diffuusiin säteilyyn. Suoralla säteilyllä tarkoitetaan yleensä sitä osaa auringonsäteilystä, joka ei siroa (taitu) ilmakehän vaikutuksesta. Hajasäteilyllä puolestaan sitä osaa säteilystä, joka siroaa pilvien ja ilmakehän molekyyleistä, usein siihen sisällytetään myös maan pinnasta heijastuva säteily. Maanpinnasta heijastunutta säteilyä kutsutaan usein myös yksinkertaisesti heijastuneeksi säteilyksi. Maanpinnasta heijastuvaan auringonsäteilyyn vaikuttaa muun muassa maalaji, maapeite, kasvillisuus, maastonmuodot sekä rakennettu ympäristö rakennuksineen ja teineen. Lumi heijastaa auringonsäteilyä hyvin, tuore lumi erityisen hyvin. Lumi lisää pystysuoralle pinnalle tulevan säteilyn määrää jopa % 3. Vesi heijastaa auringonsäteilyä erityisesti silloin, jos säteilyn tulokulma on suuri, esimerkiksi auringon ollessa matalalla. Diffuusi säteily menettää osan energiastaan ollessaan vuorovaikutuksessa (sirotessaan, taittuessaan) ilmakehän kanssa, jolloin sen säteilyintensiteettijakauma on erilainen painottuen enemmän pidemmille aallonpituuksille (matalimmille energioille). Tyypillisesti aurinkoisena päivänä diffuusin säteilyn osuus on noin 10

4 4 20 % kokonaissäteilystä, pilvisenä jopa yli 90 % 1. Valitettavasti säteilyyn liittyvä termistö on epäselvää, eikä yhtenäistä käytäntöä juuri ole. Usein kuuleekin puhuttavan hajasäteilystä, heijastuneesta säteilystä, taittuneesta säteilystä jne. Tärkeintä on ymmärtää ero suoran säteilyn ja muun kuin suoran säteilyn välillä, ja säteilyn energiajakaumien erilaisuudet. Kuva 1: Suora ja diffuusi säteily 1. Termistön epäselvyys on erittäin valitettavaa. Asiasta tärkein muistettava on kuitenkin se, että Suomen olosuhteissa diffuusin säteilyn osuus on merkittävä, jolloin paljon keräimelle tai paneelille osuvasta säteilystä on matalaenergisempaa, eli kyseisen säteilyn aallonpituus on suurempi. Suomen olosuhteissa vuositasolla suoran säteilyn ja hajasäteilyn vuosittaiset suhteelliset osuudet ovat noin 50 % kummallekin. Tämä vaikuttaa siihen, minkälaisella rakenteella saataisiin mahdollisimman paljon säteilyenergiaa hyödynnettyä. Tällä tarkoitetaan paitsi aurinkokennon materiaalivalintoja (sähkökennoissa moniliitoskennoilla saadaan hyödynnettyä suurempi aallonpituusalue, aurinkolämpökeräimissä tyhjiöputkikeräimet tuottavat yleensä tasokeräimiä paremmin lämpöä), myös kallistuskulman valintaan vaikuttavia tekijöitä. Aurinkoenergian hyödyntämisessä huolellinen suunnittelu on tärkeää, erityisesti kannattaa huomioida ilmansuuntien vaikutus. Parhaiten energiaa on hyödynnettävissä idän ja lännen välille

5 5 sijoittuvilla keräinpinnoilla. Paras tuotto saavutetaan etelään suunnatuilla laitteilla, mutta suuntaaminen kaakon ja luoteen välille ei laske saatavia energiamääriä kovin merkittävästi. Suuntaamisella voidaan vaikuttaa myös siihen, mihin aikaan vuorokaudesta säteilyä saadaan eniten hyödynnettyä. Tämä johtuu siitä, että saapuvan säteilyn ja keräimen tai paneelin pinnan normaalin välisen kulman kasvaessa suurempi osa säteilystä heijastuu eikä näin ollen luovuta kaikkea energiaansa keräimeen tai paneeliin. Keräimen tai paneelin suuntaaminen etelään on tärkeää erityisesti silloin, jos energiaa halutaan saada talteen mahdollisimman useana kuukautena vuositasolla, sillä keskitalvea kohti siirryttäessä aurinko esiintyy horisontissa melko kapealla, etelään painottuvalla kaistalla. Mitkä tekijät vaikuttavat aurinkoenergian hyödyntämiseen? Suurin ja merkittävin tekijä aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta on tietenkin järjestelmän saavuttava säteily, tarkemmin säteilyintensiteetti. Säteilyintensiteetillä tarkoitetaan auringon säteilyn tehoa pinta-alayksikköä kohden. Lisätietoa leveysasteen vaikutuksesta Ilmamassalla tarkoitetaan auringon säteiden ilmakehässä etenemää matkaa. Jos aurinko paistaa suoraan yläpuolelta, ilmamassa saa arvon yksi. Suomessa aurinko ei kuitenkaan koskaan paista suoraan yläpuoleltamme, joten ilmamassan arvot vaihtelevat, Tampereen seudulla esimerkiksi välillä 1,2 ja 38. Lisätietoa ilmamassasta Auringon säteily vaimenee erilaisten vuorovaikutusten takia, joten suurempi ilmamassan arvo tarkoittaa vähäisempää hyödynnettävää säteilymäärää. Myös on huomioitavaa, että ilmassa tapahtuvat vuorovaikutukset ilmakehän molekyylien kanssa vaikuttavat auringon säteilyn intensiteettijakaumaan, jolloin optimaaliset parametrit säteilyn hyödyntämiseen muuttuvat. Erilaiset ilmakehän molekyylit, lähinnä otsoni, vesi ja hiilidioksidi, saavat auringonsäteiden energiasta osansa, jolloin vähemmän energiaa saavuttaa maanpinnan. Säteilyn määrään vaikuttaa huomattavasti myös pilvisyys. Lisätietoa pilvisyyden vaikutuksesta Erittäin tärkeä tekijä energian hyödyntämisen kannalta on myös saapuvan säteilyn tulokulmalla kennoon/paneeliin/keräimeen nähden. Tämän tekijän merkitys vaihtelee tosin suuresti riippuen käytetystä järjestelmästä, mutta tasokeräimissä, jotka ovat markkinoilla vallitsevassa asemassa, säteilyn ns. tulokulmalla on erittäin suuri merkitys. Paras mahdollinen hyöty järjestelmästä saadaan, jos säteily osuu paneeliin/keräimeen kohtisuoraan, jolloin tulokulma (keräimen pinnan

6 6 normaalin ja säteilyn välisen kulma) on nolla. Tulokulman merkitys on tekijänä huomattava, tosin ehkä pienempi kuin yleisesti luullaan. Tulokulma voidaan jakaa kahteen eri komponenttiin: pysty - ja vaakasuoraan. Vaakasuorakomponentti tarkoittaa pinnan normaalin ja auringon korkeudesta riippumattoman suuntakulman välistä kulmaa. Yleisesti asiaa selventämään käytetään termiä atsimuuttikulma, joka yleensä määritellään keräimen/paneelin akselin sekä etelän väliseksi kulmaksi. Etelää kohti suunnatun laitteen atsimuutti on siis nolla. Tällöin, auringon noustessa idästä ja laskiessa länteen, tulokulman vaakasuorakomponentti vaihtelee välillä Vuositasolla suurin säteilymäärä saadaan hyödynnettyä suuntaamalla paneeli tai keräin etelään, mutta säteilymäärä ei merkittävästi laske suuntauksen ollessa kaakon ja lounaan välillä. Paras hyöty saataisiin tietenkin silloin, jos paneeli tai keräin kääntyisi auringon mukana seuraten auringonnousua idästä ja laskua länteen. Kulman valinnalla voidaan vaikuttaa myös siihen, mihin aikaan energiaa saadaan eniten talteen. Suuntaamalla paneeli tai keräin itään, auringon säteily osuu siihen pääasiassa aamulla ja aamupäivällä. Jos energian kulutuksen tiedetään olevan jaksottaista, voidaan näin saada energiantuotanto paremmin vastaamaan kulutustarvetta. Pystysuorakomponentti tarkoittaa tulevan säteilyn ja pinnan normaalin välistä kulmaa vaakatasosta mitattuna. Niin kutsuttu kallistuskulma tarkoittaa paneelin tai keräimen pystysuoraa kallistusta vaakasuoraan tasoon, maanpinnan tasoon nähden. Yleensä optimaalinen kallistuskulma vaihtelee suuresti ollen Tampereen seudulla kesäaikaan noin 41, talvella lähempänä 90.

7 7 Kuva 21. Auringonsäteilyn kannalta keskeisiä kulmia. Toiminnan kannalta pienillä vaihteluilla on varsin vähäinen merkitys, mutta aurinkoseuraajaan perustuvalla kallistuskulman muuttamisella saavutetaan suurin hyöty. Käytännössä asennus tehdään usein kuitenkin kiinteänä, jolloin kulmaan ei pystytä myöhemmin vaikuttamaan. Jos kallistuskulmaa voidaan muuttaa, varsiin hyvät tulokset saavutettaisiin helposti esimerkiksi sillä, että keväällä asetetaan kulmaksi 45 ja loppusyksyllä 90. Lisätietoa kallistuskulman merkityksestä Jos kiinnostusta riittää ja naapurusto sekä rakennustarkastajat ovat myötämielisiä, saatavilla on erilaisia järjestelmiä auringon seurantaan. Yleisimmin käytössä on yksi- tai kaksiakselisia järjestelmiä. Yksiakseliset järjestelmät liikkuvat joko vaaka- tai pystyakselinsa suhteen, kaksiakseliset järjestelmät molempien. Yleisimmin käytössä ovat vaakasuoran akselin ympäri pyörivät järjestelmät niiden paremman tuulenkestävyyden vuoksi. Seurantajärjestelmät voivat rakentua joko yhden tai kahden akselin päälle, tai ne voivat liikkua ympyrän muotoisen radan päällä. Lisätietoa seurantajärjestelmistä

8 8 Erilaisilla varjoilla on suuri merkitys erityisesti aurinkosähköjärjestelmissä, koska paneelit on kytketty sarjaan. Sarjaankytkentä on yleisesti käytössä, koska sen avulla saadaan minimoitua sähköisiä häviöitä. Sarjaankytkennässä paneelin yksittäisissä kennoissa on kaikissa sama virta, joka asettuu pienimmän virran mukaisesti. Tällöin, jos yhden kennon virta jää varjostuksen vuoksi pieneksi, laskee koko paneelin virta samaan arvoon. Varjostuksen vaikutus saatavaan tehoon vaihtelee myös erilaisten tekniikoin välillä. Perinteiset yksi- tai monikiteiseen piihin pohjautuvat kennot ovat huomattavasti alttiimpia varjostuksen aiheuttamille häviöille kuin ohutkalvokennot. Varjojen vaikutusta on mahdollista pienentää erilailla teknisillä ratkaisuilla, kuten esimerkiksi niin sanottujen mikroinverttereiden avulla. Aurinkolämpöjärjestelmät eivät yleensä ole niin alttiita varjojen aiheuttamille häviöille. Aurinkopaneelin lämpötila vaikuttaa myös hyödyksi saatavan energian määrään. Aurinkosähkökennoissa kennon lämpötilan nousu laskee hieman kennon tehoa, perinteisillä piikennoilla vaikutus on noin -0,6 % yhtä Celsius-astetta kohti kennon toiminta-alueella. Tätä on havainnollistettu kuvassa 6, jossa näkyy nimellisteholtaan 125 W paneelin tehon riippuvuus tulevasta säteilystä kolmella eri lämpötilalla. On huomattavaa, että kyseiset lämpötilat edustavat kennon lämpötilaa, joka on yleensä selvästi ympäristön lämpötilaa suurempi 2. Aurinkolämpökeräimissä taas hyötysuhde paranee, jos keräimen lämpötila ja ulkolämpötila ovat mahdollisimman lähellä toisiaan, koska tällöin lämpöhäviöt pienenevät merkittävästi. Epäsuorasti kennon/keräimen lämpötilaan vaikuttaa myös ulkoilman lämpötila, tuuli sekä ilmanpaine ja kosteus. Epäsuora vaikutus tarkoittaa sitä, että kyseiset tekijät vaikuttavat edellä mainittuihin, oleellisimpiin tekijöihin 2. Aurinkosähkö Aurinkosähköjärjestelmissä auringon säteilyä muutetaan sähköksi. Useimmiten tämä tapahtuu perustuen valosähköiseen ilmiöön, jonka esittelemisestä Albert Einstein vastaanotti fysiikan Nobel-palkinnon vuonna Vasta puolijohdekomponenttien kehittely muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin mahdollisti ilmiön laajemman hyödyntämisen. Alkujaan aurinkosähköjärjestelmiä kehitettiin avaruusteknologian sovelluksiin, mutta kuten monet muutkin tekniset innovaatiot, ne ovat sieltä levinneet laajemmin myös arkikäyttöön.

9 9 Aurinkosähköjärjestelmiä on erilaisia, mutta yleensä niistä kaikista löytyy aurinkokenno tai paneeli, säädin sekä jonkinlainen akusto, joka ei kuitenkaan ole välttämätön. Aurinkokennot ovat perinteisesti 10 cm x 10 cm rakenteita ja tuottavat nimellisesti 0,5 voltin jännitettä ja 2,5 3 ampeerin virtaa. Kennot voidaan yhdistää paneeliksi, joka on pinta-alaltaan yleensä noin 2 m 2. Paneelit voidaan puolestaan kytkeä usean paneelin muodostamaksi paneelistoksi. Paneelit tuottavat noin W p /m 2 8. Tämä koskee siis yksikiteisestä piistä valmistettuja kennoja. Aurinkokennon tuottama sähkö on tasavirtaa, ja jos sitä halutaan käyttää talouslaitteiden energianlähteenä, on tasavirta muutettava vaihtovirraksi vaihtovirtasuuntaajan eli invertterin avulla. Akkujen avulla voidaan säädellä sitä, milloin järjestelmä tuottaa sähköä kuormaan (käytettäviin laitteisiin, verkkoon) varastoimalla ylimääräistä sähköenergiaa. Akut toisaalta parantavat järjestelmän käyttömahdollisuuksia, mutta toisaalta kasvattavat hintaa. Kuva 10. Aurinkosähköpaneelit rakennuksen katolla 13.

10 Kuva 11. Invertteri sekä turvakytkimet

11 11 Aurinkokennon yleinen toiminta Yleisesti aurinkosähkökennojen ovat puolijohteista, useimmiten piistä, valmistettuja laitteita, joita voisi toiminnaltaan verrata diodiin. Kennossa on niin sanottu n-puoli, jossa piiatomien lisäksi on muita, esimerkiksi fosforiatomeja, joilla on yksi ylimääräinen elektroni ulkokuorellaan verrattuna piihin. Tällöin rakenteeseen syntyy ylimääräisiä elektroneja, jotka voivat kuljettaa sähkövirtaa. N- puoli on siis negatiivisesti varautunut ylimääräisten elektronien vuoksi. Vastaavasti toinen puoli kennosta saostetaan atomeilla, joilla on ulkokuorellaan yhden elektronin vajaus piihin verrattuna. Tällöin elektroniaukot voivat toimia varauksenkuljettajina. Tätä puolta kutsutaan p-puoleksi. P-puoli on siis positiivisesti varautunut elektronien vajauden vuoksi. Kun nämä kaksi puolta yhdistetään, syntyy niin kutsuttu tyhjennysalue, jolla vapaat elektronit sekä elektroniaukot yhdistyvät eli rekombinoituvat. Tällöin tyhjennysalue tulee sähköisesti neutraaliksi, ja sen yli syntyy jännite. Tyhjennysalue on oleellinen aurinkokennon toiminnan kannalta, sillä auringonsäteily pyritään ohjaamaan nimenomaan tyhjennysalueelle, jolla sähköinen jännite erottelee auringonsäteilyn fotonien vaikutuksesta syntyvät vapaat varauksenkuljettajat, elektronit ja elektroniaukot, jolloin rekombinaatiota tapahtuu vähemmän ja kennon hyötysuhde paranee. Valon absorbaatio tapahtuu perinteisissä piikennoissa pääosin p-kerroksessa, joka on siten rakenteellisesti paksumpi sekä seostussuhteeltaan alhaisempi. Toisen sukupolven kennoissa valon absorbaatio tapahtuu puolestaan p- ja n-kerrosten välisessä i-kerroksessa, kun taas kolmannen sukupolven kennojen toiminta ei oikeastaan perustu valosähköiseen ilmiöön vaan fotosynteesiin 6. Käytännön aurinkokennosovellukset koostuvat yhteen kytketyistä kennoista. Tällaisia usean kennon kokonaisuuksia kutsutaan moduuleiksi, ja ne ovat varsinaisesti kaupoissa myytäviä aurinkosähkösovelluksia. Aurinkosähköjärjestelmän on paitsi annettava mekaaninen tuki itse kennoille, myös kestettävä sään ja ilmaston rasitus sekä tarjottava sähköinen eristys. Moduulin kustannuksista jopa yli puolet muodostuu piikiekon materiaalikustannuksista, kennon ja moduulin valmistusprosessin muodostaessa loput kustannuksista 6. Aurinkokennon tehontuotantoa voidaan arvioida virta-jännitekäyrällä. Virta-jännitekäyrä edustaa kennon mahdollisia virran ja jännitteen arvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että virta ja jännite saavat vain tiettyjä arvoja siten, että jotain virran arvoa vastaa tietty jännitteen arvo ja päinvastoin. Tällä käyrällä vallitsee tasapainotilanne kertyneiden varausten (jännite) ja purkautuvien varausten

12 12 (virta) välillä. Aurinkokenno saa maksimivirtansa silloin, kun sen yli oleva jännite on nolla. Tätä virran arvoa kutsutaan oikosulkuvirraksi ja sitä merkitään I SC. Vastaavasti aurinkokennon jännite saavuttaa maksimiarvonsa, kun siinä kulkeva virta menee nollaksi. Tätä jännitteen arvoa kutsutaan tyhjäkäyntijännitteeksi ja merkitään V OC. Aurinkokenno toimii koko ajan jossain pisteessä, jossa virran arvo on nollan ja oikosulkuvirran välillä ja jännitteen arvo nollan ja tyhjäkäyntijännitteen välillä. Aurinkokennon tuottama teho saadaan virran ja jännitteen tulona, ja tietyssä pisteessä teho saavuttaa suurimman mahdollisen arvonsa eli maksimitehon P max. Maksimitehopisteessä virran arvoa merkitään I m ja jännitteen arvoa V m. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä on esitetty kuvassa 7. Aurinkokennon tyhjäkäyntijännite ja oikosulkuvirta on helposti mitattavissa, ja valmistajat ilmoittavatkin ne usein tuotetiedoissaan. Sitä, kuinka lähellä suurin tehon arvo P max on oikosulkuvirran ja tyhjäkäyntijännitteiden tulon arvoa, kuvaa niin sanottu täytekerroin. Täytekerroin kaupallisissa kennoissa on tyypillisesti luokkaa 0,7 0,8 1.

13 13 Kuva 7. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä ja maksimitehopiste 1. Aurinkokenno siis tuottaa sähkötehoa, jonka arvo vaihtelee. Kuinka paljon aurinkokenno sitten tuottaa? Aurinkokennon tuotanto riippuu aiemmin mainituista tekijöistä. Se, mikä ilmoitetaan järjestelmän nimellistehoksi, riippuu paljon myös kytkettyjen paneelien pinta-alasta. Usein valmistajat käyttävät ilmaisuja maksimiteho tai huipputeho tarkoittaessaan nimellistehoa. Maksimiteho ilmaistaan usein watteina käyttäen yksikköä W p, jossa alaindeksi p tulee englannin kielen sanasta p, peak eli huippu. Suuremmalta pinta-alalta saadaan tietenkin enemmän tehoa. Myyjien ilmoittama nimellisteho mitataan ns. standardimittausolosuhteissa, jotta järjestelmistä saadaan yhtenäisempi kuva ja eri järjestelmien vertailu on helpompaa. Lisätietoa standardimittausolosuhteista

14 14 Kuva vuoden säteilyintensiteettikeskiarvoihin perustuva käyrä energiantuotannosta 1. Kuva 9 esittää selvästi, miten suuria energiantuotannon kuukausivaihtelut tyypillisesti voivat olla. Energiantuotannon vaihtelu vähenee arviointijakson pidentyessä, toisin sanoen, vuorokauden tuotannon vaihtelut voivat olla todella huomattavia (ja usein mahdottomia ennustaa), mutta tarkasteltaessa kuukausittaisia energiantuotantomääriä, vaihtelu on jo selvästi pienempää. Vuositasolla pystytään yleensä jo arvioimaan tuotantomääriä kohtuullisesti. Eteläisessä Suomessa saavutettavien energiamäärien voidaan arvioida olevan kilowattitunteina noin x W p, huomioiden järjestelmän kaikki häviöt. Lisätietoa energiantuotannosta Energiamääriä arvioidessa törmätään usein käsitteeseen huipunkäyttöaika, joka yksinkertaisesti tarkoittaa sitä aikaa tunteina, jonka järjestelmän tulisi toimia huipputehollaan tuottaakseen vuosituotantoa vastaavan määrän energiaa. Vuodessa on tunteja 24 h/vrk x 365 vrk = 8760 h. Suuret ja kalliit voimalaitokset toimivat usein suuren ajan vuodesta, esimerkiksi ydinvoimaloita pyritään yleensä pitämään toiminnassa koko ajan, jolloin niiden huipunkäyttöaika on tyypillisesti yli 8000 h. Aurinkosähkön saatavuus on varsin kausiluontoista, ja tyypillinen huipunkäyttöaika on noin 800 h.

15 15 Erilaiset aurinkokennot Aurinkokennot jaetaan tekniikaltaan kolmeen sukupolveen: ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven aurinkokennoihin. Kullakin on omat erityispiirteensä sekä hieman toisistaan poikkeavat toimintatapansa. Valmistusmenetelmät poikkeavat toisistaan merkittävästi, samoin kustannukset, hyötysuhteet sekä ominaisuuksien pysyväisyys, kuten myös jotkut muut ominaisuudet. Ensimmäisen sukupolven aurinkokennot Ensimmäiseen sukupolveen lasketaan perinteiset puolijohteisiin, yleensä piihin, perustuvat yksi- ja monikidekennot. Nämä ovat myös markkinaosuudeltaan merkittävin ryhmä: noin % saatavilla olevista kennoista on ensimmäisen sukupolven piikennoja. Etuna ovat tunnettu teknologia sekä suuret valmistusmäärät, kohtuullisen hyvät hyötysuhteet sekä stabiilius. Haittana ovat kalliihkot valmistuskustannukset johtuen suurista tarvittavista raaka-ainemääristä. Yksikiteisestä piistä valmistetut kennot voi tunnistaa jo ulkonäön perusteella, ne ovat muodoltaan kulmistaan pyöristettyjä neliöitä. Lisätietoa piikennojen valmistuksesta Toisen sukupolven aurinkokennot Toiseen sukupolveen lasketaan niin kutsutut ohutkalvokennot, joiden valmistusmenetelmä poikkeaa suuresti ensimmäisen sukupolven kennoista. Ohutkalvokennoja on mahdollista myös yhdistää muodostaen moniliitoskennoja, joiden hyötysuhde voidaan saada hyvinkin korkealle tasolle. Ohutkalvokennojen valmistaminen on myös huomattavasti edullisempaa kuin ensimmäisen sukupolven kennojen, mutta kennojen käyttöikä ei yleensä ole kovin pitkä. Ohutkalvokennoissa kalvomateriaalit sietävät epäpuhtauksia huomattavasti perinteisiä piikennoja paremmin, mikä vähentää valmistuskustannuksia merkittävästi. Ohutkalvokennojen liittäminen osaksi moduulia on lisäksi helpompaa, jolloin ohutkalvokennojen tuottama jännite on helppo suunnitella halutuksi ja käyttö monenlaisissa erikoissovelluksissa on luontevaa. Ohutkalvokennoilla on havaittu olevan myös pienempi tuotantokapasiteetin investointikustannus, minkä vuoksi niiden markkinaosuuksien uskotaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Kasvava tuotantokapasiteetti puolestaan laskee tuotantohintaa edelleen, mikä yhdessä energian sääntelypolitiikan kanssa tulee kasvattamaan ohutkalvoteknologian kilpailukykyä entisestään. Lisätietoa amorfisesta piistä

16 16 Lisäksi on mahdollista muodostaa usean peräkkäin kytketyn p-i-n-rakenteen avulla kennoja, joilla on parempi hyötysuhde. Tällöin kyseessä ovat ns. moniliitoskennot. Yleensä pyritään siihen, että päällekkäiset kerrokset kykenevät absorboimaan valoa eri aallonpituuksilla, jolloin absorptiokaista kasvaa. Usein päällimmäisen rakenteen energia-aukko on suurin, jolloin se absorboi kaikkein lyhytaaltoisinta säteilyä. Koko kennorakenteen yhteenlaskettu tyhjäkäyntijännite saadaan kunkin yksittäisen päällekkäisen rakenteen tyhjäkäyntijännitteiden summana. Lisätietoa toisen sukupolven kennoista Lisäksi aktiivisen tutkimuksen kohteena ovat orgaanisiin materiaaleihin pohjautuvat ohutkalvokennot. Usein rakenteissa mukana on fullereenia jossain muodossa. Orgaanisten ohutkalvokennojen etuna on edullinen hinta sekä raaka-aineiden hyvä saatavuus. Myös niistä on mahdollista muodostaa monimutkaisempia, usean kerroksen rakenteita ja siten parantaa hyötysuhdetta. Kolmannen sukupolven aurinkokennot Kolmannen sukupolven kennot ovat nanotekniikkaan perustuvia väriainekennoja, joiden toiminta ei teknisesti perustu valosähköiseen ilmiöön, kuten edellisten sukupolvien kennojen. Hyötysuhteessa ne häviävät ensimmäisen sukupolven kennoille, mutta edulliset valmistuskustannukset tekevät niistä kustannustehokkaan vaihtoehdon. Väriaineaurinkokennoissa vapaiden varauksenkuljettajien syntyminen tapahtuu tiettyjen puolijohdepartikkelien pintaan kiinnittyneissä väriainemolekyyleissä. Valoa absorboidessaan ne synnyttävät puolijohdemateriaaliin vapaita elektroneja. Kyse on siis itse asiassa fotosynteesistä. Edulliset materiaalikustannukset, yksinkertaiset valmistusmenetelmät sekä kohtalaiset hyötysuhteet tekevät väriainekennoista kiinnostavan vaihtoehdon. Niidenkin valmistamiseen liittyy erilaisia haasteita. Lisätietoa väriaineaurinkokennoista Aurinkosähkösovellusten kehitys on keskeinen osa nykypäivän tieteellistä tutkimusta. Yleisesti voidaan sanoa, että kaikkiin teknologioihin liittyy sama tavoite: luoda kustannustehokas, käyttövarma sekä ekologinen tapa tuottaa sähköä. Tekniset innovaatiot, ymmärryksen lisääntyminen sekä mahdollinen massatuotanto tuovat erilaisia vaihtoehtoja osaltaan lähemmäs kaupan hyllyjä. Ehkä myös varsin merkittävässä osassa on energian, erityisesti sähkön hintakehitys. Kehityksen ennustaminen on vaikeaa, mutta valtaosa ennusteista povaa hinnan nousua laskun

17 17 sijaan. Kun ympäristötietoisuus lisääntyy, myös kiinnostus ekologiseen aurinkosähköteknologiaan kasvaa. Tähän liittyvät läheisesti myös mahdolliset ohjaustoimet valtion taholta, ilmenevät ne sitten tukina tai sanktioina. Aurinkolämpö Aurinkolämpöjärjestelmät ovat toiminnaltaan varsin yksinkertaisia ja luotettavia järjestelmiä. Auringon säteily lämmittää keräintä, esimerkiksi tyhjiöputkia, joiden lämpö siirtyy lämmönsiirtoon soveltuvaan nesteeseen tai kaasuun, joka siirretään rakennuksen lämpövarastoon, yleensä jonkinlaiseen varaajaan, jossa se luovuttaa lämpönsä varaajaan. Lämmönluovuttimena käytetään yleensä kampakierukkaa tai levylämmönvaihdinta. Varaajasta lämpö johdetaan tarpeen ja tapauksen mukaan käyttöön, esimerkiksi lämpimänä käyttövetenä tai nestekiertoa hyödyntävään lämmitykseen. Kuva 12. Aurinkolämpöjärjestelmän yleinen rakenne.

18 18 Aurinkolämpöjärjestelmän näkyvin ja tärkein osa on aurinkokeräin, oli se sitten tasokeräin, tyhjiöputkikeräin tai jokin muu. Keräimen rakenteella on suuri merkitys hyödyksi saatavan energian määrään, ja keräimen rakenteeseen kiinnitetäänkin luonnollisesti paljon huomiota ja tutkimustyötä tehdään. Parhaat markkinoilla olevat keräimet ovat materiaaliltaan sellaisia, että niiden keräinpinta absorboi jopa yli 95 % tulevasta auringonsäteilystä, jolloin vain pieni osa säteilystä heijastuu 3. Keräimen energiantuotto on keräimeen absorboituneen energian ja lämpöhäviöiden erotus. Keräimen hyötysuhde riippuu keräimen ja ympäristön välisestä lämpötilaerosta. Lisätietoa lämmöntuoton laskennasta Ehkä yleisin tapa asentaa aurinkokeräimet ovat niin sanotut kattoasennukset, joissa katolle asetetaan metalliset kiskot, joiden päälle keräimet sijoitetaan. Tällöin kannattaa pitää mielessä lumikuormat ja niiden mahdolliset haitat. Olosuhteista ja keräintyypistä riippuen lumenpuhdistus voi olla tarpeen, ja niin ollen kannattaa pitää huolta siitä, että se on helposti toteutettavissa. Kuva 13. Tyhjiöputkikeräinjärjestelmä katolle asennettuna 13.

19 19 Tulee kuitenkin muistaa, että aurinkolämpöjärjestelmään kuuluu muitakin tärkeitä osia. Aurinkolämpöjärjestelmän sanotaan usein muodostuvan neljästä osakokonaisuudesta: keräimistä, putkistosta, pumppuyksiköstä ja ohjausjärjestelmästä. Keräinten kustannus on yleensä melko suoraan verrannollinen niiden pinta-alaan 4. Keräin kannattaa valita huolellisesti tarpeen mukaan. Jos energiaa halutaan hyödyntää paljon, kannattaa laadukkaaseen keräimeen panostaa. Usein pitkä takuu on hyvä merkki hyvästä laadusta. Kannattaa pitää mielessä, että laadukas keräin on varsin pitkäaikainen investointi ja kestänee käytössä vuotta. Kuva 14. Tyhjiöputkikeräimiä läheltä 13. Putkilinjan kustannuksiin vaikuttaa yleensä ennemmin putkilinjan pituus kuin keräinten pinta-ala. Pituuden ei yleensä suositella ylittävän 20 metriä, lyhyemmät putkivedot tarkoittavat aina

20 20 vähemmän häviöitä, jolloin energiaa saadaan enemmän talteen. Putket ovat yleensä kuparia, joka kestää hyvin lämpötilojen vaihtelut, jotka voivat olla erittäin suuria. Lisätietoa putkista Pumppuyksikön voi ostaa valmiina tai koota itse tarvikkeista. Pientalojärjestelmissä pumppuyksikön kustannukset pysyvät käytännössä samoina keräinpinta-alan ollessa 5 15 m 2. Lisätietoa pumpuista Aurinkolämpöjärjestelmä toimii parhaiten, kun siinä on mukana lämpövarasto, jona yleensä toimii vesivaraaja. Varaaja tulisi mitoittaa käyttötarpeen mukaan, jolloin järjestelmä toimii parhaiten. Mahdollista on hyödyntää olemassa olevaa varaajaa, jos sellainen jo on. Aurinkolämpö yhdistetään varaajaan joko valmiin ylimääräisen kierukan tai erillisen levylämmönvaihtimen kautta. Lisätietoa varaajasta Aurinkolämpöjärjestelmän ohjaamiseen tarvitaan säätöyksikkö. Säätöyksikköjen hinnat vaihtelevat paljon riippuen niiden sisältämästä tekniikasta ( älyn määrästä ). Tässäkin tapauksissa kannattaa huolellisesti miettiä omaa tarvettaan ja valita sitä mahdollisimman hyvin vastaava säätöyksikkö. Lisätietoa säätöyksiköstä Tyypillisen omakotitalon energiankulutuksesta noin puolet aiheutuu rakennuksen lämmitystarpeesta, vajaa kolmannes taloussähköstä ja vajaa neljännes lämpimän käyttöveden lämmityksen tarvitsemasta energiasta. Aurinkolämmöllä katetaan usein osa käyttöveden lämmityksestä, mutta nestekiertoisten lämmitysjärjestelmien yhteydessä aurinkoenergialla voidaan kattaa myös osa lämmitystarpeesta. Märkätiloja voidaan lämmittää aurinkolämmöllä, koska niitä yleensä lämmitetään myös kesäisin. Aurinkolämpöä on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi vain käyttöveden esilämmityksessä tai kesäaikaan jäähdytyksessä. Järjestelmän ominaistuotto pientaloissa (joka on siis eri asia kuin keräimen ominaistuotto) on noin kwh/m 2 vuodessa. Tärkein lähtökohta suunniteltaessa aurinkolämmön hyödyntämistä on käyttötarpeen mukainen suunnittelu. Käytettäessä aurinkolämpöä vain lämpimän käyttöveden lämmittämiseen mitoitus tehdään usein siten, että vuoden kokonaistarpeesta järjestelmä tuottaa %. Lämpimän käyttöveden tarve pysyy yleensä melko vakiona vuoden ympäri. Lisätieto mitoituksesta

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta SMG-43: Yhteenveto viidennestä luennosta Yleisimmät aurinkokennomateriaalit: pii: yksikiteinen, monikiteinen, amorfinen galliumarsenidi (GaAs) kadmiumtelluridi (CdTe) kupari-indiumdiselenidi (CIS, CIGS)

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa

Lisätiedot

Aurinkoenergia mahdollisuutena

Aurinkoenergia mahdollisuutena Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L

Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L Warmtech Aurinkovedenlämmitin 106L Hyödynnä tehokkaasti auringon tuoma energia ja lämmitä käyttövetesi luontoystävällisesti. Aurinkovedenlämmitin sopii hyvin omakotitaloihin lisävedenlämmittimenä, kuin

Lisätiedot

Asuinkerrostalon optimaalinen käyttöveden aurinkolämpöjärjestelmä MeraSun

Asuinkerrostalon optimaalinen käyttöveden aurinkolämpöjärjestelmä MeraSun Asuinkerrostalon optimaalinen käyttöveden aurinkolämpöjärjestelmä MeraSun Tutkimuksessa vertailtiin kahta erityyppistä aurinkokeräintä; tyhjiöputki- ja tasokeräintä. Tasokeräimiä oli 6 kpl (kokonaispinta-ala

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

JÄÄTYMÄTÖN VESIJOHTO JÄÄTYMÄTÖN SUOJAPUTKI. Huoletonta asumista talvipakkasilla

JÄÄTYMÄTÖN VESIJOHTO JÄÄTYMÄTÖN SUOJAPUTKI. Huoletonta asumista talvipakkasilla JÄÄTYMÄTÖN VESIJOHTO JÄÄTYMÄTÖN SUOJAPUTKI Huoletonta asumista talvipakkasilla 10 2016 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty vesijohto kohteisiin, joissa

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä

Talotekniikan järjestelmiä Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 11.10.2016 Jouko Pakanen Rakennuksen sähköverkko - Myös pienoisjännitteinen sähköjärjestelmä on mahdollinen, vrt. kesämökki, jossa aurinkopaneeli

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia kaavoituksessa. Ana Rodriguez-Gabriel, arkkitehti (ATY) Aurinkoenergia Suomessa seminaari

Aurinkoenergia kaavoituksessa. Ana Rodriguez-Gabriel, arkkitehti (ATY) Aurinkoenergia Suomessa seminaari Aurinkoenergia kaavoituksessa Ana Rodriguez-Gabriel, arkkitehti (ATY) Aurinkoenergia Suomessa seminaari Helsingin Messukeskus, 12.10.2016 Kaavoituksen keinoin varmistetaan, että aurinkoenergiaa voidaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuuden heikentymisen syyt Energiatehokkuutta tavoiteltaessa rakennusten lämpöeristäminen on mennyt niin pitkälle, että mobiiliverkon kuuluvuus on talojen

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot