LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖN AVAINHENKILÖKOULUTUS Opas kouluttajille

Transkriptio

1 LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖN AVAINHENKILÖKOULUTUS Opas kouluttajille Sisko Piippo, Jarmo Romo & Salla Hiltunen Saumuri-hanke VIOLA väkivallasta vapaaksi ry

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 MITÄ AVAINHENKILÖTYÖ TARKOITTAA?... 5 Avainhenkilöt osana Etelä-Savon koordinoitua lähisuhdeväkivaltatyötä... 5 Rautalankamalli asiakkaan ohjautumisesta avainhenkilölle... 6 Kolmiportainen koulutusmalli... 6 AVAINHENKILÖKOULUTUKSEN SISÄLTÖ... 8 ENNEN AVAINHENKILÖKOULUTUKSEN ALKAMISTA kouluttajan valmistautuminen Käytännön järjestelyt Koulutuksesta tiedottaminen Ennakkotehtävien läpikäyminen I KOULUTUSPÄIVÄ: Tuntumaa todellisuuteen I kokemuksellisuus Ennen koulutuspäivää Kokemusasiantuntijan rekrytoiminen Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta II KOULUTUSPÄIVÄ: Lähisuhdeväkivaltatyön välineet Ennen koulutuspäivää Lomakkeet Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta III KOULUTUSPÄIVÄ: Tuntumaa todellisuuteen II forum-teatteri Ennen koulutuspäivää Forum-teatterimenetelmä Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta IV KOULUTUSPÄIVÄ: Työskentely väkivallantekijän kanssa Ennen koulutuspäivää Ennakkotehtävä Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet... 24

3 Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta AVAINHENKILÖKOULUTUKSEN PÄÄTTEEKSI lopputehtävä ja päätösseminaari Lopputehtävä: oma työnkuvaus Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyön hyvät käytännöt -seminaari LOPUKSI LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA... 29

4 JOHDANTO Lähisuhdeväkivalta on mittava, kansanterveydellinen ongelma. Väkivallan uhrit käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta on kuitenkin tavallista, ettei väkivaltaan puututa ja sen annetaan jatkua (esim. Husso ym., 2014). Perinteisesti väkivaltatyötä on tehty kolmannella sektorilla, mutta viime vuosien lakimuutosten myötä kunnilla on kuitenkin yhä suurempi vastuu palveluiden järjestämisestä lähisuhdeväkivallan eri osapuolille. Tämä mainitaan niin Istanbulin sopimuksessa, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 2015, kuin vuonna 2015 uudistuneessa sosiaalihuoltolaissa. Tämä opas käsittelee sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille suunnattua lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilö-täydennyskoulutusta, jonka ensimmäiset koulutukset (54 valmistunutta avainhenkilöä) toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittaman VÄISTÖ-hankkeen (Husso ym., 2015) ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman Saumurihankkeen (ks. tarkemmin esim. Piippo, 2017b) yhteistyönä. Saumuri-hanke jatkoi tässä yhteistyössä syntyneiden rakenteiden kehittämistä vahvalla julkisen sektorin tuella. Tämän oppaan kirjoittamishetkellä (keväällä 2018) koulutettuja avainhenkilöitä on alueella yhteensä noin 150, ja he ovat merkittävä osa Etelä-Savon alueen vahvaa lähisuhdeväkivaltatyön osaamista. Koulutukseen on osallistunut ammattilaisia sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta. Avainhenkilöt mukaan lukien alueella toimii tällä hetkellä noin 200 koulutettua lähisuhdeväkivaltatyön osaajaa: Trappan-koulutetut erityisalanaan lasten kanssa tehtävä työ, väkivallantekijöiden kanssa työskentelevät henkilöt, monialaisissa MARAK-työryhmissä olevat ammattilaiset sekä sairaanhoitopiirin VISH-koulutetut. Avainhenkilökoulutus on esimerkki julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön kehittämisessä. Koulutuksen alusta alkaen mukana on ollut myös kokemusasiantuntijoita. Koulutus on toteutunut yli hallinto- ja organisaatiorajojen ja tuottanut lähisuhdeväkivaltatyön osaajia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, työterveyshuoltoon sekä oppilasja opiskeluhuoltoon. Kolmannelta sektorilta mukana on ollut muun muassa sovittelutoimisto sekä Rikosuhripäivystys. Avainhenkilömalli on siten valmis esimerkki sote-integroidusta toimintamallista, johon kuuluu myös palvelunkäyttäjien osallistaminen ja kokemustiedon hyödyntäminen. Tämä opas on laadittu Saumuri-hankkeessa, ja sen tarkoitus on toimia avainhenkilökoulutusten suunnittelemisen ja toteuttamisen tukena.

5 MITÄ AVAINHENKILÖTYÖ TARKOITTAA? Avainhenkilöt osana Etelä-Savon koordinoitua lähisuhdeväkivaltatyötä Etelä-Savon alueelle koulutetut lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilöt muodostavat lähisuhdeväkivaltatyön alueellisen osaamisverkoston. Koulutettujen avainhenkilöiden työnkuvaan on kirjattu lupa tavata asiakkaita noin 2 h / vk sekä keskimäärin viisi (5) kertaa / asiakas. Väkivaltatyötä tehdään hyvin laajasti sekä viranomais- että järjestökentällä. Väkivaltatyön juurtuminen ja vakiintuminen käytännöksi perustyöhön edellyttää johdettua koordinaatiota. Etelä-Savossa koordinaatio on keskitetty alueen isojen keskusten (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki) viranomaiskoodinaattoreille sekä järjestökoordinaattorille, joka toimii VIOLA väkivallasta vapaaksi ry:ssä. Koordinaattoreiden tehtävänä on huolehtia avainhenkilökoulutusten ja täydennyskoulutusten järjestämisestä yhdessä kouluttajakoulutettujen kanssa, kehittää alueellista lähisuhdeväkivaltatyötä alueen väestöä yhä paremmin palvelevaksi sekä huolehtia kokemustiedon (järjestökoordinaatio) säilymisestä koulutuksissa ja ohjausryhmissä. Kokemustieto väkivallasta Kokemustieto palvelujärjestelmästä Asiakkaat Avainhenkilöt Väkivaltatyö (julkinen ja kolmas sektori) Verkostojen hyödyntäminen Professionaalinen tieto Organisatorinen kehittäminen Julkinen ja kolmas sektori yhdessä Alueellinen kehittäminen ja osaamisen turvaaminen Ohjausryhmä mahdollistaa ja valvoo väkivaltatyötä alueellisesti Koordinaattorit ja ohjausryhmä

6 Rautalankamalli asiakkaan ohjautumisesta avainhenkilölle Avainhenkilötyössä keskeistä on se, että työyksiköissä on nimetyt henkilöt, joille väkivaltaa kohdanneet asiakkaat voidaan ohjata. Varsinainen ohjautuminen ei aina tarkoita esimerkiksi asiakkuuden siirtymistä, eikä tämä luonnollisesti ole aina mahdollistakaan. Avainhenkilötyö voi toteutua myös esimerkiksi työparityönä tai konsultaationa. Tärkeintä on, että työyksikössä kysytään väkivallasta ja kaikki tietävät, kuka on avainhenkilö ja miten tähän saadaan tarvittaessa yhteys. Asiakkaan ohjautumisesta avainhenkilölle sekä avainhenkilötoiminnasta on laadittu seuraavanlainen rautalankamalli, jota voidaan soveltaa oman työyksikön väkivaltatyön mallin kehittämisessä: Kolmiportainen koulutusmalli Saumuri-hankkeessa on kehitetty kolmiportainen lähisuhdeväkivaltatyön koulutusmalli, johon avainhenkilökoulutus kuuluu. Koulutusmalli on havainnollistettu seuraavassa kuviossa:

7 III Kouluttajakoulutus II Avainhenkilökoulutus I Puheeksiottokoulutus Kolmiportaiseen koulutusmalliin sisältyy ajatus siitä, että yhdeltä portaalta voidaan jatkaa seuraavalle. Puheeksiottokoulutuksen jälkeen voi siis käydä avainhenkilökoulutuksen ja avainhenkilökoulutuksen jälkeen taas kouluttajakoulutuksen. Lisäksi avainhenkilökoulutuksen käyneet vastaavat jatkossa puheeksiottokoulutusten pitämisestä ja kouluttajakoulutusten käyneet taas avainhenkilökoulutusten pitämisestä. Puheeksiottokoulutus on 2 3 tunnin mittainen kokonaisuus, joka räätälöidään yksikön tarpeen mukaan. Koulutukseen sisältyy lyhyt tietopaketti lähisuhdeväkivallasta ilmiönä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käytön opettelua. Koulutuksen tavoitteena on antaa kaikille peruspalveluissa työskenteleville valmius tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhdeväkivalta ja taata se, että asiakas pääsee aina palveluiden piiriin. Avainhenkilökoulutus Avainhenkilökoulutus koostuu neljästä 3 4 tunnin mittaisesta koulutuspäivästä, päätösseminaarista sekä ennakko-, väli- ja lopputehtävistä. Kouluttajakoulutus koostuu neljästä 3 4 tunnin mittaisesta koulutuspäivästä ja päätösseminaarista. Kouluttajakoulutuksen käyneet kouluttavat yksiköihinsä uusia avainhenkilöitä.

8 AVAINHENKILÖKOULUTUKSEN SISÄLTÖ Ennakkotehtävä Sinulle tulee asiakas, jonka kohdattuasi jäät pohtimaan väkivallan vakavuutta. a) Kirjoita kuvaus tästä casesta. Käytämme näitä koulutuksessa mm. osiossa III. b) Mitä taitoja sinulla tulee olla, jotta pystytte asiakkaan kanssa näkemään, mistä on kysymys ja miten turvallisuus taataan? Vastaukset (n. 1 2 sivua) palautetaan sähköpostitse ennen koulutuksen alkua. Koulutuspäivä I: Tuntumaa todellisuuteen I: Kokemuksellisuus Kokemusasiantuntija kertoo tarinansa. Koulutuspäivän työskentely perustuu pääosin siihen. Välitehtävä I Ensimmäisen osion jälkeen osallistujia pyydetään pohtimaan väkivaltatyön menetelmiä seuraavassa välitehtävässä: Mitä työvälineitä tällä hetkellä käytät? Mitä työvälineitä haluaisi käyttää? Miten hyödynnät verkostoa ja avainhenkilöiden ryhmää? Vastaukset (n. 1 2 sivua) palautetaan sähköpostitse ennen seuraavaa koulutuskertaa. Koulutuspäivä II: Lähisuhdeväkivaltatyön välineet Koulutusosion tavoitteena on lisätä osallistujien tietoisuutta väkivaltatyön välineistä. Osiossa syvennytään erityisesti a) lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen b) turvasuunnitelman sekä c) MARAK-lomakkeen käyttämiseen. Välitehtävä II Mitä uutta olet oppinut koulutuksessa itsestäsi suhteessa lähisuhdeväkivaltaan? Vastaukset (n. 1 2 sivua) palautetaan sähköpostitse ennen seuraavaa koulutuskertaa.

9 Koulutuspäivä III: Tuntumaa todellisuuteen II: Käytännön harjoituksia väkivaltatyöhön Osiossa harjoitellaan mm. draaman keinoin väkivaltaa kokeneen asiakkaan kohtaamista ja väkivaltailmiön tunnistamista. Kouluttajat rakentavat osallistujien ennakkotehtäväcasejen perusteella lyhyitä näytelmiä, joiden tarkoituksena on sekä havainnollistaa väkivaltaa ilmiönä aiempaa syvällisemmin että haastaa osallistujia pohtimaan käytössä olevia interventiomahdollisuuksia ja sitä kautta myös tukea toimintamallikuvausten laatimista. Välitehtävä III Väkivallan tekijän haastatteluvideoiden katsominen ja niihin liittyvien pohdintatehtävien tekeminen Poikkeuksellisesti tehtävää ei palauteta ennen seuraavaa koulutuskertaa, vaan se käydään läpi ryhmissä keskustellen. Koulutuspäivä IV: Työskentely väkivallantekijän kanssa Mitä erityistä huomioitavaa on, kun kohtaa väkivallantekijän? Aiheeseen perehdytään väkivallan tekijän videoidun, omakohtaisen tarinan kautta, johon koulutettavat perehtyvät itsenäisesti ennen koulutuspäivää. Lopputehtävä: Oma työnkuvani lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilönä Mitä avainhenkilönä toiminen tarkoittaa omassa työssäni? Vastaukset (n. 1 2 sivua) palautetaan sähköpostitse. Loppuseminaari (Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyön hyvät käytännöt) verkostoitumista todistusten jakaminen

10 ENNEN AVAINHENKILÖKOULUTUKSEN ALKAMISTA kouluttajan valmistautuminen Käytännön järjestelyt Ryhmän kokoaminen tapahtuu yhteistyössä lähisuhdeväkivaltatyön alueellisten koordinaattoreiden kanssa, jotka vastaavat myös koulutuksen markkinoinnista yhdessä työyksiköihin jo valmistuneiden avainhenkilöiden kanssa. Lähtökohtaisesti kaikilla osallistujilla tulisi olla suoritettuna puheeksiottokoulutus, jossa perehdytään lähisuhdeväkivaltaan ilmiönä sekä väkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöön. Kaikki eivät kuitenkaan aina ole suorittaneet edeltävää koulutusta, ja kouluttajan kannattaa selvittää tämä etukäteen, jotta suodatin- ja kartoituslomakkeelle voidaan tarvittaessa antaa suurempi rooli koulutuksen toisessa, menetelmiä koskevassa osiossa. Koulutuksen aikataulu kannattaa pitää suhteellisen tiiviinä, koska kyseessä on prosessiluonteinen koulutus. Koulutuskerrat olisi hyvä pitää noin kahden viikon välein, jotta aikaa jää myös välitehtävien tekemiseen. Mikäli ryhmään vaikuttaa tulevan yli 20 osallistujaa, kannattaa harkita, voisiko aloittavia ryhmiä olla kaksi. Tässä vaiheessa tulee huolehtia koulutuspaikan varaamisesta. Tila muodostuu erityisen tärkeäksi kolmannessa osiossa, jossa hyödynnetään draaman menetelmiä, koska tilan tulisi mahdollistaa pienimuotoinen näyttämö. Kannattaa myös varmistaa, että kaikissa koulutusosioissa tilasta löytyy asianmukaiset AV-laitteet. Koulutuksesta tiedottaminen On tärkeää, että osallistujat ovat alusta alkaen tietoisia siitä, mitä koulutus sisältää ja missä se järjestetään. Aloittavalle ryhmälle lähetetään hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua informatiivinen sähköposti, jossa heidät toivotetaan tervetulleiksi ja jossa on liitteenä koulutusrunkokuvaus sekä koulutuksen aikataulu ja järjestämispaikka.

11 Ennakkotehtävien läpikäyminen Informatiivisen sähköpostin yhteydessä osallistujille lähetetään myös ennakkotehtävä, joka toimii orientaationa koulutukseen. Sen tarkoituksena on herättää osallistujia pohtimaan koulutuksen teemaa, ja kouluttajat saavat siitä lisäksi materiaalia tulevien koulutusosioiden suunnitteluun. Tehtävä tarjoaa osallistujille myös mahdollisuuden reflektoida omaa työtään. Osallistujia voi kannustaa tekemään ennakkotehtävän esimerkiksi työparin kanssa. Ennakkotehtävät pyydetään palauttamaan ennen koulutuksen alkua. Tehtävän ensimmäinen osa koostuu asiakaskuvauksesta, jota hyödynnetään kolmannessa koulutusosiossa. Ennakkotehtävän toinen osa ( Mitä taitoja sinulla tulee olla, että pystyt selvittämään, mistä on kyse ja miten asiakkaan turvallisuus taataan? ) on kuitenkin hyödyllistä käydä läpi ennen ensimmäisen osion alkua. Vastauksista voidaan laatia yhteenveto, johon on koottu koulutettavien luettelemat keskeisimmät taidot. Ennakkotehtävien asiakaskuvausten pohjalta luodaan myöhemmin lyhyet näytelmät kolmatta koulutusosiota varten.

12 I KOULUTUSPÄIVÄ: Tuntumaa todellisuuteen I kokemuksellisuus Ennen koulutuspäivää Ennakkomateriaalia: Huisman-Laine, B. 2016/2017: Jaettu asiantuntijuus kehittäjäryhmätoiminnassa. Kokemustiedon ja asiantuntijatiedon hyödyntäminen lähisuhdeväkivaltatyössä. Saumuri-hanke / VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Siukola, R. 2014: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. THL Opas 34. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perttu, S., Mononen-Mikkilä, P., Rauhala, R. ja Särkkälä, P. 2012: Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. Naisten Kulttuuriyhdistys. Lisälukemista: Ojuri, A. (toim.). 2012: Vertaisryhmä. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liitto. Meriluoto, T., Marila-Penttinen, L. ja Lehtinen, E. (toim.). 2015: Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto. Kokemusasiantuntijan rekrytoiminen Ensimmäisessä osiossa keskeisessä osassa on kokemusasiantuntija ja hänen tarinansa. Järjestökoordinaattorilla on tiedossa kokemusasiantuntijoiden yhteystiedot. Kouluttajat voivat sopia koulutukseen osallistumisesta esimerkiksi kahden eri kokemusasiantuntijan kanssa; jos toiselle tulee jokin este, toinen voi päästä vielä osallistumaan, jolloin koulutuskertaa ei tarvitse siirtää. Mikäli molemmat ovat paikalla, kahden tarinan kautta mahdollistuu syvempi ilmiön tarkastelu, ja mukana on myös vertaistuen ulottuvuus kokemusasiantuntijoille. Kokemusasiantuntijan kanssa kannattaa sopia ennen koulutusta palaveri, jossa katsotaan tilan toimivuus (mm. poistumistiet, puhujan sijoittuminen tilaan, äänentoisto). Jos kokemusasiantuntijoita on kaksi, on hyvä, että molemmat ovat paikalla samanaikaisesti. Lisäksi sovitaan koulutuksen kannalta keskeisiä sisältöjä. Näitä ovat esimerkiksi:

13 Kertooko kokemusasiantuntija tarinansa itsenäisenä puheenvuorona vai kouluttajan kanssa dialogina, jolloin kouluttajan rooliksi määrittyy eräänlaisena haastattelijana toimiminen. Jälkimmäinen vaihtoehto on havaittu hyväksi erityisesti silloin, jos kokemusasiantuntija on arka esiintyjä. Jos kokemusasiantuntijoita on kaksi, on syytä pohtia etukäteen yhdessä esityksen kulku koulutuksessa: kerrotaanko vain yksi tarina, jossa toinen toimii enemmän kuulijana ja toinen kertojana, vai miten toimitaan. Mihin kokemusasiantuntija keskittyy tarinassaan: kertooko hän elämäntarinansa lapsuudesta lähtien vai jostakin tietystä elämänvaiheesta? Tässä kannattaa huomioida koulutusryhmän kokoonpano: onko esimerkiksi jonkin tietyn ammattiryhmän edustajia runsaasti, jolloin mahdollisesti kokemusasiantuntija voisi painottua johonkin tiettyyn näkökulmaan. Kuitenkin on erityisen tärkeää muistaa se, että kokemusasiantuntijalla on aina vapaus kertoa tarinansa oman harkintansa mukaan, mahdollisimman hyvin itseään suojaten. Tärkeintä on autenttinen tarina, joka otetaan vastaan sellaisenaan. Kokemusasiantuntijan kanssa sovitaan purkutilanteesta, joka pidetään koulutuksen jälkeen. On tärkeää, että tästä kysytään ja kokemusasiantuntijalle tarjotaan mahdollisuus keskustella tilanteen aiheuttamista tuntemuksista ja ajatuksista. Toki kouluttajan tulee arvioida tilannetta myös varsinaisessa koulutustilanteessa ja tarjota tarvittaessa tukea, vaikka kokemusasiantuntija ei sitä olisi ennen koulutusta pyytänytkään. Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Tutustua muihin koulutukseen osallistujiin Ymmärtää kokemustiedon merkitys asiakastyössä Ymmärtää, että jokainen vastaanotolla tavattu asiakas voi olla kokemusasiantuntija, kunhan työntekijä tahtoo hänet sellaisena kohdata ja kuulla Harjoitella väkivaltakokemuksen kuuntelemista ja väkivallasta puhumista Hahmottaa sekä omaa että muiden ammattiryhmien roolia väkivaltaan puuttumisessa Saada kokemus todellisuuden ja uskomusten eroista

14 Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta Esittäytyminen Kouluttajat esittäytyvät, ja avainhenkilömallista ja koulutuksen rakenteesta kerrotaan lyhyesti. Tässä vaiheessa kannattaa jo kertoa lopputehtävästä, jossa koulutettavat siis laativat oman työnkuvansa lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilönä. Lähisuhdeväkivaltatyö ei voi olla samanlaista kaikissa työyksiköissä: joissakin asiakas/potilas kohdataan vain kerran, ja joissakin kyseessä on vuosia kestävä asiakas/potilassuhde. Onkin tärkeää, että jokainen miettii lähisuhdeväkivaltatyötä omasta työtehtävästään käsin: mitä lähisuhdeväkivaltatyö tarkoittaa juuri minun työyksikössäni. Kouluttajien esittäytymisen jälkeen on ryhmäläisten esittäytymiskierros, jossa osallistujilta kannattaa kysyä myös, missä he työskentelevät ja mitä he toivovat koulutukselta. Kannattaa myös selvittää viimeistään tässä yhteydessä, kuinka moni on suorittanut puheeksiottokoulutuksen Ennakkotehtävän purku Kouluttajat kertovat ennakkotehtävän toisessa osassa ( Mitä taitoja sinulla tulee olla, että pystyt selvittämään, mistä on kyse ja miten asiakkaan turvallisuus taataan? ) mainittuja vastauksia lyhyesti ryhmälle. Vaihtoehtoisesti kouluttajat voivat jakaa osallistujat ryhmiin, joissa keskustellen käydään läpi kouluttajan johdolla, mitä keskeisiä taitoja nousee esille. Tähän vaihtoehtoon voi joutua varaamaan hieman enemmän aikaa, mikä kannattaa huomioida aikataulua laatiessa. Kouluttaja kokoaa keskustelusta keskeiset näkökulmat yhteen esimerkiksi fläppitaululle tai PowerPointille. Tämä toimii myös orientaationa koulutukseen Kokemusasiantuntijan tarina Kokemusasiantuntija kertoo tarinansa. Toisinaan he kertovat sen yhtenä kokonaisuutena, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan vapaasti, ja toisinaan he taas toivovat, että heiltä ennemminkin kysellään. Tässä kouluttajan tulee olla herkällä korvalla ja olla valmiina ottamaan tarvittaessa suuremman roolin puheenvuoron eteenpäin viejänä. On myös tarkoituksena, että kouluttajat linkittävät kommenteillaan kokemusasiantuntijan kertomaa teoreettisempaan tietoon esimerkiksi väkivallan eri muodoista ja sen dynamiikasta Kahvitauko

15 Ryhmätyöskentely kokemusasiantuntijan tarinan perusteella Tarkoituksena on pohtia, miten kokemusasiantuntijan kertomaan ja kokemaan lähisuhdeväkivaltaan olisi voinut puuttua ja mikä/mitkä tahot olisivat voineet tehdä intervention. Osallistujat jaetaan ryhmiin. Jaon voi tehdä esimerkiksi ammattiryhmien perusteella, jolloin mukana on kollegiaalista tukea ja mahdollisuus pohtia casea nimenomaan oman ammattiroolin näkökulmasta. Ryhmät voi jakaa myös satunnaisesti, jolloin mahdollistuu moniammatillinen näkökulma casen pohdintaan jo pienryhmäkeskusteluissa. Ryhmien tuotokset käydään yhteisesti läpi Yhteenveto ja päivän päätös Kouluttajat voivat koota ensin päivän antia omasta näkökulmastaan. Ryhmäläisten kohdalla käydään kierros, jossa jokainen kertoo päällimmäiset ajatuksensa päivästä. Kokemusasiantuntijoiden tarinat voivat olla hyvin rankkoja. Osallistujille kannattaa aina tarjota mahdollisuutta keskusteluun, mikäli mahdollisten omien kokemusten muistot aktivoituvat ahdistavasti. Muistutetaan vielä osallistujia välitehtävästä ( Mitä työvälineitä tällä hetkellä käytät? Mitä työvälineitä haluaisi käyttää? Miten hyödynnät verkostoa ja avainhenkilöiden ryhmää? ), joka tulee palauttaa sähköpostitse ennen seuraavaa koulutuskertaa.

16 II KOULUTUSPÄIVÄ: Lähisuhdeväkivaltatyön välineet Ennen koulutuspäivää Ennakkomateriaalia: Puheeksiottokoulutuksen Power Point-materiaali. Ennakkoon tutustuminen THL:n verkkosivuilta löytyviin lomakkeisiin: lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeeseen, turvasuunnitelmaan ja MARAK-ohjeistukseen. Lisälukemista: Kaitue, S., Noponen, T. ja Slåen, A. 2007: Yleistä muttei yksityistä oikeudelliset keinot lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Helsinki: EDITA. Laitinen, M., Kinnunen, J. ja Hannus, R. (toim.). 2017: Varjosta valoon eronjälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 41. Lomakkeet Koulutusosiossa esitellään muutamia yleisiä käytössä olevia työvälineitä: lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomaketta, turvasuunnitelmaa sekä MARAK-lomaketta, jotka kaikki löytyvät THL:n verkkosivuilta. Kunkin työvälineen käsittelyyn on varattu esimerkkiaikataulussa saman verran aikaa, noin 45 minuuttia / väline. Koulutusta suunniteltaessa voidaan sisältöjä kuitenkin painottaa myös eri tavoin. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kouluttajilla olisi jonkinlainen käsitys ryhmän lähtötasosta. Mikäli ryhmässä on runsaasti heitä, jotka eivät ole osallistuneet puheeksiottokoulutukseen, kannattaa lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeelle antaa suurempi rooli koulutusta suunniteltaessa. Yleisesti ottaen väkivallan puheeksi ottamisen tärkeyttä kannattaa aina korostaa sekä rohkaista osallistujia pitämään puheeksiottokoulutuksia omissa työyksiköissään. Puheeksi ottaminen on jo itsessään interventio (mm. Siukola, 2014). Väkivallasta puhuminen voi tuntua alkuun vieraalta, mutta asiaa voi lähestyä esimerkiksi ennakointimetodin (Eriksson & Arnkil, 2009) kautta. Työntekijä voi kysyä itseltään, mitä tilanteessa voisi tapahtua, jos hän kysyy väkivallasta, ja mitä voisi tapahtua,

17 ellei väkivallasta kysytä. Väkivallasta kysymisen rutiiniluonteisuus madaltaa kynnystä puheeksi ottamiseen; asiaa ei tarvitse perustella asiakkaalle / potilaalle, koska asiasta kysytään kaikilta. Kannattaa myös tähdentää, että puheeksi ottamisessa voi hyödyntää myös lukuisia muita työvälineitä, kuten erilaisia kortteja, jos niiden kanssa työskentely sopii paremmin omaan työnkuvaan. Osallistujille kannattaa myös korostaa puheeksi ottamisen ja avainhenkilötyöskentelyn yhteyttä. Lukuisten tutkimusten mukaan (mm. Virkki ym., 2011) toimintamallien puuttuminen on tärkeä taustatekijä lähisuhdeväkivaltaan puuttumattomuudessa. Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyön mallissa puheeksioton jälkeen asiakas / potilas ei jää ainoastaan puheeksiottajan vastuulle, vaan hänet voidaan ohjata avainhenkilötyöskentelyyn sen mukaan, mitä työyksikössä on ohjaamisesta sovittu. Turvasuunnitelmaan kirjataan ylös suunnitelma turvaan lähtemisen varalle. Väkivaltatilanteen aktivoituessa uhrin keho voi olla ylivireystilassa, eikä looginen ajattelu välttämättä onnistu. Se, että tilanteesta on tehty etukäteen suunnitelma, voi auttaa uhria toimimaan uhkatilanteessa. Suunnitelmaan kirjataan, miten pääsee pakenemaan, mistä saa apua ja keneen voi ottaa yhteyttä. Aiempia väkivaltatilanteita läpi käyden pohditaan mahdollisia ennakoivia tekijöitä ja uhrin mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. (Pohjoisvirta, 2011.) Lomake on asiakkaan omaan käyttöön, ja asiakkaan kanssa kannattaa keskustella siitä, missä hän säilyttää turvasuunnitelmaa. Turvasuunnitelma on hyvin monikäyttöinen työväline. Se sopii varhaisen puuttumisen tilanteisiin, joissa asiakas / potilas on tuonut esille jonkinlaista mahdollisuutta väkivaltaan, mutta väkivallan riski ja uhka eivät ole vielä kuvautuneet työntekijälle vakavina. Toisaalta sitä voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa työntekijä kokee, ettei mitään muuta ole enää tehtävissä, kuten tilanteissa, joissa uhri ei vielä pysty irrottautumaan väkivaltaisesta suhteesta. Turvasuunnitelmaa tulee päivittää, mikäli tilanne kotona muuttuu. MARAK-mallissa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan riski joutua uudestaan vakavan väkivallan kohteeksi. Mikäli lomakkeen täyttämisen perusteella riski on olemassa, asiakkaan tilannetta tarkastellaan moniammatillisessa MARAK-työryhmässä, jossa on edustettuna useita eri viranomaisia ja hallinnon aloja. MARAK-työryhmiä on jo useissa kaupungeissa. Kunnissa voi olla erilaisia ohjaamiskäytäntöjä, mutta tavanomaisesti ohjaaminen tapahtuu erikseen nimetyn MA- RAK-yhdyshenkilön kautta. Häneen voi olla yhteydessä myös konsultaation kautta, mikäli ei ole varma, hyötyisikö asiakas / potilas MARAK-työryhmästä. MARAK-lomakkeiston kysymyksiä on mahdollista käyttää myös väkivallan yleiseen kartoittamiseen, jos pohtii esimerkiksi asiakkaan kertoman väkivallan vakavuutta. (Piispa & Lappinen, 2014.) MARAK-työryhmiin ohjautuminen oli

18 Piispan ja Lappisen (2011) mukaan vaihtelevaa jo vuonna 2011, ja nykyäänkin ohjautuminen voisi olla aktiivisempaa. Koulutettavia kannattaa rohkaista tekemään ohjauksia ja konsultoimaan MA- RAK-yhdyshenkilöä epäselvissä tilanteissa. Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Tiedostaa keskeisimpiä lähisuhdeväkivaltatyön välineitä Saada rohkeutta väkivaltatyön välineiden käyttöön omassa työssä Saada varmuutta puheeksiottokoulutusten pitämiseen omassa työyksikössä Ymmärtää olevansa itse kaikista tärkein työväline Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta Välitehtävän läpikäynti Välitehtävässä oli vastattava seuraaviin kysymyksiin: Mitä työvälineitä tällä hetkellä käytät? Mitä työvälineitä haluaisi käyttää? Miten hyödynnät verkostoa ja avainhenkilöiden ryhmää? Vastaukset voidaan edellisen osion tapaan käydä läpi joko niin, että kouluttajat ovat etukäteen laatineet yhteenvedon, tai siten, että tehtävä käydään ryhmissä keskustellen läpi. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon kannattaa varata hieman reilummin aikaa Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Kouluttajat pitävät aiheesta lyhyen alustuksen ja antavat koulutettaville valmiin, joko keksimänsä tai oikeisiin tapahtumiin pohjautuvan casen. Osallistujat jaetaan kolmen henkilön ryhmiin, ja ryhmissä käsitellään annettua casea. Ryhmäläisistä vuoron perään yksi on asiakas, yksi työntekijä ja yksi havainnoija. Jokainen on roolissaan 5 minuuttia; yhteensä tähän osaan on varattava siis 15 minuuttia. Tämän jälkeen tehdään ryhmittäin purku. Tämä on perusrakenne myös muissa päivän ryhmätehtävissä. Tehtävien purku voidaan toteuttaa niin, että ensin kysellään esimerkiksi kaikilta, miltä tuntui kysyä väkivallasta, oliko luontevaa jne. Asiakkaan roolin kohdalla voidaan esittää samat kysymykset. Havainnoijilta voidaan esimerkiksi kysyä, miltä tilanne vaikutti, olisiko asiasta voinut puhua jotenkin toisin, mikä onnistui jne.

19 Turvasuunnitelma Turvasuunnitelmasta pidetään lyhyt alustus, ja jatketaan aiemman casen käsittelyä ryhmittäin. Turvasuunnitelman tekemistä harjoitellaan samaan tapaan kolmen henkilön ryhmissä Kahvitauko MARAK-lomake Kerrotaan MARAK-työskentelystä ja esitellään MARAK-lomake. Ryhmät jatkavat työskentelyä edellä kuvatulla tavalla ja harjoittelevat lomakkeen käyttöä Yhteenveto ja päivän päätös Kouluttajat kokoavat päivän antia yhteen. Osallistujien kesken käydään kierros siitä, mitä ajatuksia heille on kenties herännyt päivän aikana. Osallistujia muistutetaan vielä seuraavasta välitehtävästä ( Mitä uutta olet oppinut koulutuksessa itsestäsi suhteessa lähisuhdeväkivaltaan? ), joka tulee palauttaa ennen seuraavaa koulutuskertaa.

20 III KOULUTUSPÄIVÄ: Tuntumaa todellisuuteen II forum-teatteri Ennen koulutuspäivää Ennakkomateriaalia: Piippo, S. 2017: Forum-teatteri lähisuhdeväkivaltatyön koulutusmenetelmänä. Saumuri-hanke / VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Lisälukemista: Harju, T. & Haiko, N. 2017: Satu kameleontille ja muita satuja sinulle. Ensi- ja turvakotien liitto ja VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Salonen, K. 2012: Kapea ikkuna. VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Ruuhilahti, S. 2015: Selkä seinää vasten. Ajatuksia parisuhdeväkivallasta. Espoon kaupunki. Forum-teatterimenetelmä Forum-teatterin käytöstä koulutusmenetelmänä on laadittu erillinen opas (Piippo, 2017a), johon kannattaa tutustua koulutuspäivän suunnittelussa. Keskeistä on lyhyiden (n. 5 min) näytelmien laatiminen ennakkotehtävän ensimmäisen osan vastausten pohjalta ja mahdollisten roolihenkilöiden järjestäminen, mikäli tarvitaan useampia. Yleensä kannattaa pyrkiä siihen, että näytelmissä olisi mukana vähintään kolme henkilöä, joista yksi on niin kutsuttu jokeri, jolla on vetovastuu tilanteesta. Ihanteellisinta olisi, jos koulutusryhmästä saadaan osallistujat esityksiin. Tämä päivä vaatii koulutustilalta kaikista eniten, koska tilan tulee mahdollistaa muun muassa lämmittelyharjoitusten suorittaminen. Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Havainnollistaa väkivaltailmiötä, sen monimuotoisuutta ja siihen puuttumista draaman keinoin

21 Harjoitella asiakastyötä aitojen case-kuvausten pohjalta Hakea yhdessä ratkaisumalleja haastaviin asiakastilanteisiin Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta Välitehtävien läpikäyminen Käydään läpi ryhmittäin keskeisimmät oppimisen kokemukset tähän mennessä. Kuten aiemmissa osioissa, tämän voi toteuttaa kouluttajien etukäteen tekemän koosteen kautta tai ryhmissä keskustellen Lämmittelyharjoitus Lämmittelyharjoituksena voidaan käyttää esimerkiksi mielipidejanaa, jonka tarkoituksena on herättää osallistujat ajattelemaan ja keskustelemaan. Kouluttajat osoittavat lattialta kuvitteellisen janan, jonka toisessa päässä on täysin samaa mieltä ja toisessa päässä täysin eri mieltä. Koulutettaville esitetään lähisuhdeväkivaltaan liittyviä väitteitä (esimerkiksi Väkivaltaa käyttävä ei muutu koskaan ja on aina väkivaltainen tai Kumppanilla on oikeus vaatia seksiä, vaikka toinen ei haluaisi ), ja heitä pyydetään asettumaan janalla siihen kohtaa, joka kuvaa heidän mielipidettään. Keskustellaan siitä, miksi ollaan niillä paikoilla, joilla ollaan, ja miksi joku halusi asettua johonkin tiettyyn kohtaan I + II näytelmä ja keskustelu Lue näytelmien purkamisesta forum-teatterin käytöstä laaditusta oppaasta (Piippo, 2017a) Kahvitauko III näytelmä ja keskustelu Lue näytelmien purkamisesta forum-teatterin käytöstä laaditusta oppaasta (Piippo, 2017a) Yhteenveto ja päivän päätös Kouluttajat tekevät koonnin päivästä, minkä jälkeen kysytään myös osallistujien päällimmäisiä ajatuksia. Osallistujia muistutetaan seuraavasta välitehtävästä ( Millaisia tunteita/ajatuksia sinulle herää tekijän kanssa tehtävästä työstä? Mikä sinua kiinnostaa, mietityttää tai pelottaa tekijätyössä? Millainen kosketuspinta/kokemuksia sinulla on tekijätyöstä oman työhistoriasi kautta? ).

22 IV KOULUTUSPÄIVÄ: Työskentely väkivallantekijän kanssa Ennen koulutuspäivää Lisälukemista: Törrönen, H. (toim.). 2009: Vaiettu naiseus ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti. Cooper, J. & Vetere, A. 2008: Domestic Violence and Family Safety. A systemic approach to working with violence in families. Wiley. Säävälä, H Mies varikolle apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry. Ensi- ja turvakotien liitto (toim.) 2006: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Nyqvist, L. 2001: Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos. Prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Ensi- ja turvakotien liitto. Holma, J. ja Wahlström, J. (toim.) 2005: Iskuryhmä. Miesten puhetta Vaihtoehto väkivallalle- ryhmissä. Yliopistopaino. Koski-Jännes, A., Riittinen, L. ja Saarnio, P. (toim.). 2008: Kohti muutosta: motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Tammi. Ahola, T. ja Ahola, M. 2016: Väkivallasta turvallisuuteen. Lyhytterapiainstituutti Oy. Ennakkotehtävä Ennakkotehtävä on tässä osiossa hieman erilainen. Osallistujat katsoivat ennen koulutuspäivää väkivallantekijän videoidun haastattelutilanteen, joka on jaettu kolmeen osaan. Niiden sekä pohdintatehtävien tarkoituksena on johdattaa koulutettavat tekijätyöhön haastamalla heitä reflektoimaan omia ajatuksiaan väkivallantekijöiden kanssa tehtävästä työstä. Videoiden kohdalla on syytä ohjeistaa katsojaa siitä, että kyseessä on tutkimuksellisella otteella tehty haastattelu, ei asiakastyöskentelyä kuvaava tilanne. Koulutettaville lähetettiin videoiden mukana seuraava tehtävänanto:

23 CASE-TEHTÄVÄ TEKIJÄTYÖSTÄ Ennen seuraavaa ja viimeistä avainhenkilökoulutustapaamista katso seuraavat Lähisuhdeväkivallasta tekijän äänellä -videoklipit: Videoilla esiintyy Pete. Hän on väkivallantekijä, joka halusi kertoa tarinansa jotta voisi omalla kokemuksellaan olla auttamassa muita. Peten henkilöllisyys on pyritty häivyttämään. Kuten asiakastyössä yleensäkin, muistathan, että sinulla on vaitiolovelvollisuus. Materiaali on tarkoitettu vain koulutuskäyttöön. Muusta käytöstä tulee sopia erikseen VIOLAn kanssa. Huomioithan, että kyseessä ei ole asiakastilanne, vaan tutkimuksellisella otteella toteutettu haastattelu. Katso videoklipit. Jokaisen klipin jälkeen toivomme, että pohdit ajatuksiasi. Voit halutessasi kirjata muistiinpanoina ylös keskeisimpiä huomioitasi, mutta emme sinänsä odota erillistä kirjallista tuotosta tästä tehtäväksi. I videoklippi: Eka kerta Miten väkivalta suhteessa alkoi? (n. 20 min) Miten tekijä suhtautuu kertomuksessaan tapahtuneeseen? Miten tekijä oikeuttaa tapahtunutta? Mihin asioihin kiinnitit huomiosi tekijän tavassa kertoa tapahtuneesta? II videoklippi: Väkivallan jatkuminen (n. 13 min) Millaisena väkivalta kuvautuu kertomuksesta (I + II klippi)? Muuttuuko väkivalta/ Pysyykö se samana? Millä tavoin tekijä näkee/tunnistaa vastuun tapahtumista/teoista (oma vastuu, kokijan/uhrin vastuu)? III videoklippi: Mietteitä väkivaltaisen suhteen problematiikasta (n. 14 min) Millaisena parisuhde kuvautuu sinulle? Millaisena näet tekijän motivaation muutostyöskentelyyn? Lopuksi pohdi vielä: Millaisia tunteita/ajatuksia sinulle herää tekijän kanssa tehtävästä työstä? Mikä sinua kiinnostaa, mietityttää tai pelottaa tekijätyössä? Millainen kosketuspinta/kokemuksia sinulla on tekijätyöstä oman työhistoriasi kautta?

24 Koulutuspäivän sisältö Tavoitteet Ymmärtää, mitä erityistä liittyy väkivallantekijän kohtaamiseen Tiedostaa omia ajatuksia väkivallantekijästä ja hänen kanssaan tehtävästä työstä Ymmärtää paremmin väkivallantekijän auttamista oman työn näkökulmasta Esimerkki koulutuspäivän ohjelmasta Orientaatio aiheeseen Ennen varsinaista videoiden purkua käydään läpi, mitä ajatuksia tekijöiden kanssa tehtävä työ herättää koulutettavissa. Tämä voidaan toteuttaa joko yleisenä keskusteluna tai siten, että jokainen miettii ensin muutaman minuutin vierustovereiden kanssa ja sitten keskustellaan ryhmittäin kouluttajan johdolla Alustus tekijätyöstä Kouluttajien alustus aiheesta ja yhteinen keskustelu Kahvitauko Ryhmätöiden purku Pienryhmätyöskentely alkaa. Videoista heränneitä ajatuksia käydään ryhmittäin läpi, ja pääkohdat kerätään esimerkiksi fläppitaululle. Ryhmätöiden purkamisessa hyödynnettiin Balint-menetelmää, jota on käytetty muun muassa lääkäreiden työnohjauksissa potilaiden herättämien tunnereaktioiden läpikäymisessä. Menetelmä kehittää itsereflektiota sekä auttaa tunnistamaan omia tunteita. (Lönnqvist, 2014; Toivola, 2005.) Ideana on, että keskustelu tapahtuu yksi ryhmä kerrallaan siten, että kaikki muut ovat kuuntelijan roolissa. Seuraava ryhmä jatkaa keskustelua siitä, mihin ensimmäinen ryhmä jäi. Näin käydään läpi kaikki ryhmät. Lopuksi ensimmäinen ryhmä keskustelee vielä keskeisimmistä keskustelun näkökulmista.

25 Loppukeskustelu Palautekeskustelussa käydään osallistujien kanssa läpi niitä kysymyksiä, joihin ryhmäkeskustelussa ei saatu vastauksia. Käydään läpi myös ajatuksia koulutuskokonaisuudesta. Lopuksi muistutetaan osallistujia lopputehtävästä ( Mitä avainhenkilönä toiminen tarkoittaa omassa työssäni työnkuvauksen laatiminen ). Työnkuvaus toimitetaan esimiehelle sekä kouluttajille.

26 AVAINHENKILÖKOULUTUKSEN PÄÄTTEEKSI lopputehtävä ja päätösseminaari Lopputehtävä: oma työnkuvaus Avainhenkilökoulutuksen suorittaneet laativat lopputehtävänään oman työnkuvauksen, jossa he kuvaavat, miten avainhenkilökoulutuksessa saadut tiedot ja taidot nivoutuvat heidän työtehtäviinsä. Kuvauksessa tulee siis näkyä, miten kouluttautunut aikoo toteuttaa asiakastyöskentelyn sekä puheeksiottokoulutukset työpaikallaan. Lisäarvoa tehtäväkuvaukseen tuo selvitys siitä, millainen työpaikan lähisuhdeväkivaltatyön palvelupolku on ja miten oma työnkuva siihen nivoutuu. Oma työnkuvaus lähetetään ensin kouluttajille tarkastettavaksi, minkä jälkeen se annetaan esimiehelle. Tämä menettely on koettu tärkeäksi sen vuoksi, että näin sekä esimiehet että työyksikön muut jäsenet ymmärtäisivät kouluttautuneen uudistuneen työnkuvan. Lisäksi tämä menettely vahvistaa lähisuhdeväkivaltatyön merkitystä työyksiköissä yhtenä tärkeänä työmuotona. Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyön hyvät käytännöt -seminaari Lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilökoulutuksen suorittaneiden toivotaan osallistuvan vuosittain järjestettävään Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyön hyvät käytännöt -seminaaripäivään. Hyvät käytännöt -seminaarin päätarkoitus on verkostoituminen sekä tiedon jakaminen eri yksiköissä kehitetyistä ja hyväksi havaituista käytännöistä tai uusimmista innovaatioista lähisuhdeväkivaltatyötä tekeville. Seminaaripäivän järjestämisvastuu on kiertävä (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki), jotta alueelliset erityiskysymykset saataisiin näkyviin sekä lähisuhdeväkivaltatyöntiedon levittäminen olisi mahdollisimman tasapuolista. Seminaaripäivä jakautuu kolmeen osioon: 1. Tiedottaminen Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyön tilanteesta. 2. Hyvät käytännöt -osa, jossa tuodaan näkyville merkittäviä aluetta kehittäviä tai koskettavia innovaatioita. 3. Uusien valmistuvien (avainhenkilöt ja kouluttajat) todistusten jako.

27 Tässä seminaarissa koulutettaville jaetaan todistukset, ja heidän viimeinen koulutuksellinen yhteinen tehtävänsä on pitää valmistuvien puhe kouluttajille. Puhekäytännöksi on muodostunut tapa, jossa ensiksi kouluttajat pitävät puheen valmistuville avainhenkilöille ja sitten jälkeen valmistuvat pitävät vastapuheen kouluttajille.

28 LOPUKSI Lähisuhdeväkivaltatyön tietoa ja osaamista on tänä päivänä saatavissa jo melko kattavasti. Kuitenkaan aiemmin ei ole tiettävästi toteutettu systemaattista, samasisältöistä ja portaittaista lähisuhdeväkivaltatyön koulutusta, joka on samanaikaisesti sidottu kouluttautujan oman tehtävänkuvan muuttumiseen niin, että lopputulos auttaa asiakasta avun saamisessa sekä palvelee työyksikköä sen työtä tehostaen. Tämänkaltaisen koulutuksellisen rakenteen mahdollistuminen käytännössä on edellyttänyt laajaa tietoisuutta muutoksen tarpeellisuudesta ja lujaa uskoa työn kannattavuuteen varsinkin päättäjätasolla. Lisäksi on tarvittu alueellista lähisuhdeväkivaltatyön osaamista sekä uskoa yhteisen tekemisen mahdollisuuteen muuttaa olemassa olevia käytäntöjä. Se työ, jota olemme saaneet tehdä muutoksen aikaansaamiseksi, on ollut kasvattavaa. Erityisesti on syytä kiittää niitä ihmisiä, jotka ennen meitä ovat muokanneet alueellista ilmapiiriä lähisuhdeväkivaltatyölle otolliseksi ja jaksaneet uskoa muutokseen vaikeinakin hetkinä. Lisäksi erityinen kiitos kuuluu niille kokemusasiantuntijoille ja kehittäjäryhmän jäsenille, jotka ovat opastaneet meitä rakentaessamme tätä koulutuskokonaisuutta. Tänä päivänä, edellä mainituista seikoista johtuen, voimme sanoa, että Etelä-Savon lähisuhdeväkivaltatyölle on luotu vankka pohja. Tämä kouluttajille tarkoitettu opas osaltaan auttaa pysyvien käytäntöjen lujittumiseen palvelujärjestelmäämme. Toivomme, että tämä opas toimii sekä suunnannäyttäjänä että konkreettisena apuna tuleville ja jo valmiille lähisuhdeväkivaltatyön kouluttajille. Mikkelissä keväällä 2018 Jarmo Romo Sisko Piippo

29 LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA Eriksson, E. & Arnkil, T. 2009: Taking up One s Worries. A Handbook on Early Dialogues. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 3b09-471b-b80c-bb42f6f07ee6.pdf?sequence=1&isAllowed=y Hannus, R., Mehtola, S., Natunen, L. & Ojuri, A. 2011: Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Raportti 13. Ensi- ja turvakotien liitto. ll lores_orig.pdf Huisman-Laine, B. 2016/2017: Jaettu asiantuntijuus kehittäjäryhmätoiminnassa. Kokemustiedon ja asiantuntijatiedon hyödyntäminen lähisuhdeväkivaltatyössä. Saumuri-hanke / VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Husso, M., Virkki, T., Holma, J, Notko, M. ja Laitila, A Väkivallan kohtaamisen käytännöt ja kehittämisprojektien sudenkuopat. Teoksessa Haverinen, R, Kuronen, M. & Pösö, T. (toim.) Suomalaisen sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino, Lönnqvist, J. 2014: Työnohjauksen mahdollisuudet lääkärin työssä. Duodecim 130(15), Perttu, S., Mononen-Mikkilä, P., Rauhala, R. & Särkkälä, P. 2014: Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneen naisen käsikirja. Helsinki: Naisten kulttuuriyhdistys ry. Piippo, S. 2016: Lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli Saumuri-hanke / VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Piippo, S. 2017a: Forum-teatteri lähisuhdeväkivaltatyön koulutusmenetelmänä. Saumuri-hanke / VIOLA väkivallasta vapaaksi ry.

30 Piippo, S. 2017b: Lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilökoulutus. Saumuri-hanke / VIOLA väkivallasta vapaaksi ry. Piippo, S. 2017c: Developing Better Services for Intimate Partner Violence: Hearing the Voice of Disabled People. Journal of Health Science 5 (2017), llowed=y Piispa, M. & Lappinen, L. 2014: MARAK moniammatillista apua väkivallan uhreille. Arviointiraportti. Työpaperi 21/2014. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Pohjoisvirta, R. 2011: Väkivallan riskien arviointi ja turvasuunnitelma. Teoksessa Hannus, R., Mehtola, S., Natunen, L. & Ojuri, A. (toim.) Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Raportti 13. Ensi- ja turvakotien liitto, ll lores_orig.pdf Siukola, R. 2014: Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö. THL Opas 34. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Toivola, K. 2005: Tunteet työssä auttaako työnohjaus löytämään tunneälyn? Työterveyslääkäri 23(3), Virkki, T., Husso, M., Notko, M., Holma, J., Laitila, A. ja Mäntysaari, M. 2011: Lähisuhdeväkivallan kehystäminen erikoissairaanhoidossa: puuttumisen ja muutoksen mahdollisuudet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 48,