Pk-yritysbarometri, kevät 2015

Transkriptio

1 Pk-yritysbarometri, kevät Pk-yritysbarometri, kevät 2015

2 2 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tämän lisäksi Työ- ja Elinkeinoministeriön toimialapalveluiden toimeksiannosta tulokset julkistetaan toimialaryhmittäisinä raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Toimialaraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen toimialan yritysten ja koko maan välillä. Tämän lisäksi tuloksia verrataan myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiin kokonaisuudessaan. Kevään 2015 Pk-yritysbarometri perustuu 4404 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uudistumista, kansainvälistymistä, työllistämisen esteitä ja sopeuttamista sekä rahoitusta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa.

3 Pk-yritysbarometri, kevät Tiivistelmä Suhdannenäkymät Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet verrattuna syksyyn Koko maan pk-yrityksistä 21 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 28 % huononevan (saldoluku -6 %). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli 9 %. Cleantech-toimialalla suhdannenäkymät ovat myös heikot, mutta kuitenkin positiivisemmat kuin koko maassa, saldoluku alalla on 1 %. Cleantech-toimilalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat selvästi positiivisemmat kuin koko maassa. 32 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 21 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu 12 %. Koko maassa näkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat heikentyneet syksystä selvästi saldoluvun ollessa 0 %. Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (35 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % pk-yrityksistä. Cleantech-alalla voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on selvästi suurempi kuin koko maan pk-yrityksissä. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on alalla enemmän kuin koko maassa. Alan yritysten vastaajista vain yksi prosentti arvioi yrityksensä toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja myös cleantech-alan pkyritysten eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Työllistämisen esteet ja sopeuttaminen Työn sivukulut ja kysynnän riittämättömyys ovat koko maan merkittävimmät työllistämisen esteet. Toimialan yrityksissä kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus koetaan selvästi merkittävämpänä työllistämisen esteenä kuin koko maan pk-yrityksissä, seuraavaksi merkittävimpinä alalla koetaan irtisanomisen vaikeus ja työn sivukulut. Koko maan pk-yrityksistä kolmannes on ryhtynyt sopeuttamistoimenpiteisiin ja 13 % suunnittelee sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Cleantech-alaa edustavista pk-yrityksistä 47 % on jo sopeuttanut toimintaansa, sopeuttamista suunnittelevia on alalla hieman koko maata vähemmän. Työaikajärjestelyt ja lomautukset ovat koko maassa yleisimmät toteutetut tai harkinnassa olevat sopeutustoimet. Cleantech-alalla lomautuksia on toteutettu tai suunnitellaan selvästi yleisemmin kuin koko maassa. Kansainvälistyminen ja digitaalisuus liiketoiminnassa Joka viidennellä koko maan ja kahdella kolmesta cleantech-alan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kolmella viidestä ja alan toimijoista yhdeksällä kymmenestä. Pk-yritykset koko maassa ja myös cleantech-toimialalla hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista ja palveluista eniten yrityksen omia kotisivuja ja sosiaalista mediaa.

4 4 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Sisällys ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYS JOHDANTO Barometri Aineisto YRITYKSET JA TYÖLLISYYS PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN ESTEET PK-YRITYSTEN SOPEUTTAMISTOIMENPITEET DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA SUOMEN YRITTÄJIEN JA ALUEJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT FINNVERA OYJ:N JA TOIMIPISTEIDEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri, kevät 2015, alueraportti Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

5 Pk-yritysbarometri, kevät Pk-yritysbarometri, kevät JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Fonecta Kohdistamiskone yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 4404 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana. Cleantech-toimialan osalta tiedonkeruuta täydennettiin erillisellä internetkyselyllä helmikuussa Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja cleantechtoimialan vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja. Suomen Yrittäjissä tutkimusprojektista on vastannut ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Esa Tikkanen. Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 6 Pk-yritysbarometri, kevät Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Raportin pk-yritysbarometrin tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Cleantech-alan tuloksia ei vähäisen vastaajamäärän vuoksi ole painotettu. Taulukko 1. Taustatietoja toimialaryhmän haastatelluista yrityksistä n= % Toimialaryhmä Cleantech Toimiala Liikevaihto vuonna 2014 Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Markkinat, joilla toimii pääasiallisesti Teollisuus Rakentaminen 3 3 Kauppa Palvelut alle 0,2 miljoonaa euroa 8 8 0,2-0,49 miljoonaa euroa ,5-0,99 miljoonaa euroa ,0-1,49 miljoonaa euroa 9 9 1,5-1,99 miljoonaa euroa 2 2 2,0-4,99 miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita 8 8 Toimintansa lopettavat 1 1 Kyllä Ei Ennen Paikallisilla tai alueellisilla Valtakunnallisilla Suomessa Kansainvälisillä 44 43

7 Pk-yritysbarometri, kevät YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Pk-yritysbarometrin kaikista vastaajista 14 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja yhtä moni arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu 0 %. Teollisuuden ja palvelutoimialan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat hyvin samankaltaiset kuin koko maan pk-yrityksissä. Cleantech-toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella koko maan pk-yritysten sekä teollisuuden ja palvelualojen näkymiä selvästi positiivisemmat. 32 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 21 %. Saldoluvuksi muodostuu 12 %. Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, %

8 8 Pk-yritysbarometri, kevät PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskenut syksystä 2014 ja on nyt negatiivinen ensimmäistä kertaa vuoden 2009 jälkeen. Noin puolet (51 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 21 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 28 % huononevan, saldoluku on -6 %. Teollisuudessa ja palvelualoilla suhdannenäkymät ovat myös heikot saldolukujen jäädessä negatiivisiksi. Cleantech-toimialan yritysten vastaajat arvioivat suhdannenäkymät hieman paremmiksi kuin koko maassa ja teollisuudessa sekä palvelutoimialalla. Saldoluku on toimialalla 1 %. Kuva 2. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%)

9 Pk-yritysbarometri, kevät Taulukko 2. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Investointien arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Viennin arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Tuonnin arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Palkkakustannukset henkilöä kohden Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Materiaalien hinnat Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech

10 10 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Kannattavuus Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Vakavaraisuus Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Tilausten määrä Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Kapasiteetin käyttöaste Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa materiaalien hintojen nousuun uskotaan koko maassa saldoluvun perusteella yleisimmin. Myös palkkakustannusten ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Sen sijaan investointien arvon uskotaan koko maassa laskevan ensi vuonna Cleantech-toimialalla odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua ovat saldolukujen perustella pääosin positiivisemmat kuin koko maassa, teollisuudessa ja palvelualoilla. Alalla uskotaan vahvimmin viennin arvon kasvuun sekä innovaatioiden ja tuotannon tai tuotteiden kehityspanostusten kasvuun. Myös palkkakustannusten nousuun uskovia on alalla selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Materiaalien ja lopputuotteiden tai palveluiden hintojen nousuun uskovia on alalla vähemmän kuin koko maassa ja muilla tutkituilla toimialoilla. Cleantechyrityksissä odotukset investointien arvon kasvusta ovat sen sijaan selvästi positiivisemmat kuin muissa raportoiduissa vertailuryhmissä, kuitenkin lähes puolet alan vastaajista arvioi investointien arvon pysyvän yhtä suurena.

11 Pk-yritysbarometri, kevät PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (molempia 35 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % pk-yrityksistä. Cleantech-alalla voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on selvästi suurempi kuin koko maan, teollisuusyritysten ja palvelualojen pk-yrityksissä. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on cleantech-alalla ja teollisuudessa saman verran ja enemmän kuin koko maassa ja palvelualoilla. Cleantech-alan yritysten vastaajista vain yksi prosentti arvioi yrityksensä toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana. Kuva 3. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %

12 12 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Kuva4. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten 12 kk:n aikana, % */ Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja kaikkien kolmen toimialan pkyritysten eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Cleantech-alan yrityksissä investointeja on toteutettu hieman yleisemmin. Cleantech-yritykset ovat olleet myös selvästi aktiivisempia muiden uusiutumistoimenpiteiden toteuttamisessa kuin koko maan, teollisuuden ja palvelualojen pk-yritykset. */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja

13 Pk-yritysbarometri, kevät PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Joka viidennellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa vientiä on näistä kolmella viidestä. Palvelualojen yrityksissä vientiä kuvaavat osuudet vastaavat koko maan pk-yritysten tilannetta, sen sijaan teollisuudessa cleantech-alalla osuudet ovat suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Cleantech-toimialan yrityksistä kahdella kolmesta on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Näistä valtaosalla eli yhdeksällä kymmenestä on suoraa vientiä. Kuva 5. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

14 14 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Kahdella viidesosalla koko maan ja joka kolmannella cleantech-toimialaa edustavista, suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle 9 %. Cleantech-alalla viennin osuudet kokonaisliikevaihdosta ovat hieman suurempia kuin koko maassa ja teollisuudessa sekä palvelutoimialalla. Kuva 6. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 2014, % yrityksistä EU-maat on Suomen pk-yritysten selvästi yleisin markkina-alue ulkomailla. Cleantechtoimialan yrityksissä kaikkien muiden maiden osuudet markkina-alueina ovat merkittävämpiä kuin koko maassa ja muilla tutkituilla toimialoilla. Kuva 7. Yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla on toimintaa ulkomailla */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

15 Pk-yritysbarometri, kevät Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä koko maan pk-yrityksestä ei ole käyttänyt yritystoiminnan kansainvälistymiseen liittyviä julkisia palveluita viimeisen vuoden aikana. Teollisuudessa näitä palveluita on käytetty hieman useammin ja palvelualalla vastaavassa määrin kuin koko maassa. Cleantech-alalla palvelujen käyttö on ollut selvästi yleisempää ja alan yrityksissä palvelujen käyttö jakautuu melko tasaisesti eri palvelujen tarjoajien kesken. Vähiten alalla on kuitenkin käytetty alueellisia kansainvälistymiseen liittyviä palveluja. Kuva 8. Oletteko käyttäneet seuraavia kansainvälistymiseen liittyviä julkisia palveluita viimeisen vuoden aikana?, % */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

16 16 Pk-yritysbarometri, kevät PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN ESTEET Koko maan pk-yrityksistä kolmanneksella ei ole tarvetta työllistää. Teollisuusyrityksissä joka neljännellä ja palvelualan yrityksissä reilulla kolmasosalla ei ole tarvetta työllistää. Työn sivukulut ja kysynnän riittämättömyys ovat koko maassa, teollisuudessa ja palvelualoilla merkittävimmät työllistämisen esteet. Cleantech-alan pk-yrityksistä reilulla neljäsosalla ei ole tarvetta työllistää. Toimialan yrityksissä kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus koetaan selvästi merkittävämpänä työllistämisen esteenä kuin koko maan ja muiden toimialojen pk-yrityksissä. Seuraavaksi merkittävimpinä työllistämisen esteinä cleantech-alalla koetaan irtisanomisen vaikeus ja työn sivukulut. Alalla työvoiman saatavuus nähdään myös hieman koko maan tilannetta suurempana työllistämisen esteenä. Kuva 9. Yrityksen merkittävin työllistämisen este, %

17 Pk-yritysbarometri, kevät PK-YRITYSTEN SOPEUTTAMISTOIMENPITEET Taulukko 3. Pk-yritysten tarve sopeuttaa toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi, % Ei tarvetta Tehnyt Suunnittelemassa sopeuttaa sopeuttamistoimia sopeuttamistoimia Koko maa Teollisuus Palvelut Cleantech Koko maan pk-yrityksistä kolmannes on ryhtynyt sopeuttamistoimenpiteisiin ja 13 % suunnittelee sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Teollisuudessa ja cleantech-alalla on sopeuttamistoimenpiteitä tehty yleisemmin kuin koko maassa ja palvelualalla. Työaikajärjestelyt, lomautukset ja liiketoiminnan karsiminen ovat koko maan tasolla yleisimmät toteutetut tai harkinnassa olevat sopeutustoimet. Cleantech-alalla sekä teollisuudessa lomautuksia on toteutettu tai suunnitellaan selvästi yleisemmin kuin koko maassa ja palvelualoilla. Edellisten lisäksi cleantech-alalla irtisanomiset sekä liiketoiminnan laajentaminen uusille alueille nousevat merkittäviksi sopeuttamistoimenpiteiksi. Kuva 10. Pk-yritysten tekemät ja suunnittelemat sopeuttamistoimet, % pkyrityksistä, jotka ovat tehneet tai suunnittelevat tekevänsä toimia */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

18 18 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Suomen pk-yrityksistä joka viides aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta lähimmän vuoden aikana. teollisuusyrityksistä joka kolmas, palvelualalla joka viides ja cleantech-alalla hieman useampi eli kaksi viidestä yrityksestä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta ko. aikana. Koko maassa, teollisuudessa ja palvelualalla ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin käyttöpääomaksi sekä yrityksen kehittämishankkeisiin. Cleantechtoimialalla edellisten lisäksi ulkoista rahoitusta aiotaan käyttää kansainvälistymiseen sekä viennin rahoittamiseen selvästi enemmän kuin koko maan ja muiden tutkittujen toimialojen pk-yrityksissä. Alan yritykset aikovat hakea myös toimitusaikaiseen rahoitukseen tai vakuuksiin rahoitusta yleisemmin kuin muut pk-yritykset. Kuva 11. Ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus, % yrityksistä, jotka aikovat ottaa rahoitusta seuraavan 12kk:n aikana */ */ Vastaajat ovat voineet valita kaksi mielestään tärkeintä vaihtoehtoa.

19 Pk-yritysbarometri, kevät DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Neljällä viidestä koko maan sekä palvelualojen ja yhdeksällä kymmenestä teollisuusalojen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Haastatelluista cleantech-alan pkyrityksistä kaikilla on omat kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Cleantech-alan yrityksissä hyödynnetään pilvipalveluja, digitaalisia kanavia sekä teollista internetiä enemmän kuin koko maan, teollisuuden ja palvelualojen pk-yrityksissä. Kuva 12. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

20 20 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Sosiaalinen media on yleisin digitalisoitumiseen liittyvä työkalu/palvelu, joka koko maan pk-yrityksissä aiotaan ottaa käyttöön seuraavien 12 kuukauden aikana. Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa 8 %, cleantech-alalla verkkokauppaa suunnittelevia on muita ryhmiä enemmän, 14 % alan pk-yrityksistä. Melko suuri osa vastaajista ei ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 13. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien 12 kk:n aikana, */ */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

21 Pk-yritysbarometri, kevät SUOMEN YRITTÄJIEN JA ALUEJÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT SUOMEN YRITTÄJÄT Mannerheimintie 76 A, Helsinki PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT RY Kauppakatu 40 D, Lappeenranta yrittajat.fi/etelakarjala puhelin ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki yrittajat.fi/etelapohjanmaa puhelin ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT RY Patteristonkatu 2 C, Mikkeli yrittajat.fi/etelasavo puhelin HELSINGIN YRITTÄJÄT RY Urho Kekkosen katu 2 C, Helsinki yrittajat.fi/helsinki puhelin HÄMEEN YRITTÄJÄT RY Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna yrittajat.fi/hame puhelin KAINUUN YRITTÄJÄT RY Kauppakatu 26 A, Kajaani yrittajat.fi/kainuu puhelin KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Ristirannankatu 1, Kokkola yrittajat.fi/keskipohjanmaa puhelin KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY Sepänkatu 4, Jyväskylä yrittajat.fi/keskisuomi puhelin KYMEN YRITTÄJÄT RY Käsityöläiskatu 4, Kouvola yrittajat.fi/kymi puhelin LAPIN YRITTÄJÄT RY Hallituskatu 26, 2. krs, Rovaniemi yrittajat.fi/lappi puhelin PIRKANMAAN YRITTÄJÄT RY PL 7, Tampere yrittajat.fi/pirkanmaa puhelin POHJOIS-KARJALAN YRITTÄJÄT RY Linnunlahdentie 2, Joensuu yrittajat.fi//pohjoiskarjala puhelin POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Isokatu 4, Oulu yrittajat.fi/pohjoispohjanmaa puhelin PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT RY Rautatienkatu 20 B 4, Lahti yrittajat.fi/paijathame puhelin PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITTÄJÄT RY Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo yrittajat.fi/paakaupunkiseudunyrittajat puhelin RANNIKKO-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Raastuvankatu D, Vaasa yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa puhelin SATAKUNNAN YRITTÄJÄT RY PL 45, Pori yrittajat.fi/satakunta puhelin SAVON YRITTÄJÄT RY Asemakatu 22-24, 4. krs, Kuopio yrittajat.fi/savo puhelin UUDENMAAN YRITTÄJÄT RY - NYLANDS FÖRETAGARE RF Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää yrittajat.fi/uusimaa puhelin VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY Brahenkatu 20, Turku yrittajat.fi/varsinaissuomi puhelin

22 22 Pk-yritysbarometri, kevät 2015 FINNVERA OYJ:N JA TOIMIPISTEIDEN YHTEYSTIEDOT PÄÄKONTTORI FINNVERA OYJ HELSINKI Eteläesplanadi 8, PL 1010, Helsinki valtakunnallinen vaihde finnvera.fi KUOPIO Kallanranta 11, PL 1127, Kuopio TOIMIPISTEET HELSINKI Eteläesplanadi 8, PL 1010, Helsinki JOENSUU Torikatu 9 A, Joensuu JYVÄSKYLÄ Sepänkatu 4, Jyväskylä KAJAANI Kauppakatu 1, Kajaani KUOPIO Kallanranta 11, PL 1127, Kuopio LAHTI Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti LAPPEENRANTA Snellmaninkatu 10, Lappeenranta MIKKELI Linnankatu 5, Mikkeli OULU Asemakatu 37, Oulu PORI Valtakatu 6, Pori ROVANIEMI Maakuntakatu 10, PL 8151, Rovaniemi SEINÄJOKI Kauppatori 1-3, Seinäjoki TAMPERE Hämeenkatu 9, PL 559, Tampere TURKU Eerikinkatu 2, Turku VAASA Pitkäkatu 55, Vaasa PIETARIN EDUSTUSTO FINNVERA PLC Representative Office in St. Petersburg Finland House Bolshaya Konyushennaya St St. Petersburg, Russia PL 150, Lappeenranta puh

23 Pk-yritysbarometri, kevät TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Aleksanterinkatu 4, Helsinki puhelin tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Alvar Aallon katu 8, Seinäjoki puhelin ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jääkärinkatu 14, Mikkeli puhelin ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS Kirkkokatu 12, Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna puhelin ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Salpausselänkatu 22, Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Kauppakatu 40 D, Lappeenranta puhelin ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS Kalliokatu 4, Kajaani puhelin ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Gygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä puhelin ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS Hallituskatu 3 B, Rovaniemi Kemin toimipaikka Asemakatu 19, Kemi puhelin ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pellavatehtaankatu 25, Tampere Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere puhelin ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS Hovioikeudenpuistikko 19 A, Vaasa Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, Kokkola puhelin ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kauppakatu 40 B, Joensuu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, Oulu puhelin ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, Kuopio puhelin ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS Valtakatu 12 B, Pori puhelin ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS Opastinsilta 12 B, 5. krs, Helsinki puhelin ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Itsenäisyydenaukio 2, Turku puhelin ely-keskus.fi/varsinais-suomi

24 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin