Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta SuomiMies seikkailee seminaareissa Kunnossa Kassulle kutsunnoista liikkumaan Pitäjänmäen Tarmon miehet eivät vapise

2 Kipinät Helsingin liikuntajohtaja Anssi Rauramo kannustaa Stadin kundit kondikseen. Vertaisohjaamisesta virtaa itselle Pääkirjoitus: Luminen talviluonto innosti liikkumaan 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 SuomiMies seikkailee ensi syksynä ammattilaisten keskuudessa 8 Hyvinvoiva kunta -olosuhdeseminaari 9 Äitienpäiväkolumni 10 Kohottakaa malja terveysliikunnalle! 14 TELIRANE kaventaa Kainuun terveyseroja 16 Kirkkonummella tutkimuskohteena huollon tarpeessa olevat miehet 18 Miehiä ringissä 20 Maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi Jyväskylässä ensi kesänä 21 YLEn ja SLU:n teemavuosi liikkeellä 22 Kunnossa Kassulle kutsunnoista liikkumaan 24 Stadin kundi kondikseen 27 Me aikuiset olemme VIP! 28 Liikunta-asiat kiinnostavat apteekkilaisia 0 Vertaisohjaajat vailla vertaa 2 MotionsGnistan 4 KKI-ristikko 5 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto 6 Virikkeitä vertaisohjaajille: Toiminnallinen harjoittelu 8 KKI-materiaalit Haasta itsesi aivojumppaan KKI-ristikolla. 4 4 KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Liisamaria Kinnunen, Niina Valkama, Elina Holm, Miia Malvela ja Anna Suutari. Alarivissä vasemmalta Kaisa Koivuniemi, Jyrki Komulainen ja Katri Väisänen. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , katri.vaisanen@ likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 15. vuosikerta ISSN

3 Luminen talviluonto innosti liikkumaan Monen lämpimän vuoden jälkeen tullut kunnon lumitalvi sai suomalaiset innolla talviliikunnan pariin. Hiihtäminen oli pitkästä aikaa mahdollista kaikkien kotinurkilla, harrastuksen perään ei tarvinnut matkustaa. Hyvät ladut houkuttivat Helsingissäkin läpi talven sellaiset määrät hiihtäjiä, ettei aikoihin nähty. Maisemat lumisine puineen olivat poikkeuksellisen kauniita, mikä lisäsi luonnon vetovoimaa ja ulkoilun nautinnollisuutta. Murtomaahiihto näyttää olevan erityisesti keski-ikäisten ja sen jo ylittäneidenkin suosiossa, vaikka kyllä nyt nuorempiakin laduilla näkyi. Hiihto sopii vanhemmalle iälle. Tahtia ja reittiä voi helposti valita kunnon ja taidon mukaan. Elämykset eivät tule kilpailemisesta, vaan liikkumisen vapaudesta ja luonnon kokemisesta. Juuri siksi se varmaan pysyykin ikääntyvien suosiossa. Se antaa terveyttä ja elämän laatua. Lumitalvi osoitti, että liikkumisen halua on paljon, jos vain olosuhteet ovat suotuisat. Monet iäkkäät vierastavat organisoidun liikunnan ja sisätilojen sporttista ilmapiiriä. Kynnys on matalampi hiihdon, kävelyn ja muun liikunnan harrastamiseen vapaassa luonnossa. Ulkoliikunta on myös ekologinen harrastus. Se ei tarvitse massiivista rakentamista, pikemminkin vain olemassa olevan säilyttämistä. Lähiympäristössä harrastettuna se ei juuri kuluta muuta energiaa kuin oma lihastyö. Myös tätä pitää yhä useampi suuressa arvossa. Suomalaisten mieltymykset ovat tärkeä viesti asuinympäristömme kehittämisestä vastaaville. Kun olosuhteet ovat hyvät, kansa liikkuu. Luonto, sen kauneus ja vuotuisen kierron seuraaminen antavat monelle hyvää mieltä, joka vasta tekee liikkumisesta nautinnon. Metsäteiden, luontopolkujen ja hiihtolatujen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, ei vain kulkuneuvoilla tavoitettavissa. Tämän päivän Suomessa näin vielä enimmäkseen on. Helpon ulkoliikunnan mahdollisuuden pitäisi ohjata niin metropolin kuin kirkonkylänkin suunnittelua ja rakentamista. Sitä pitää meidän kansalaisten vaatia. Tapani Melkas Terveyden edistämisen johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

4 Terveysliikunnassa tapahtuu KKI-toimisto muuttaa K KKI-toimisto muuttaa Jyväskylässä muun LIKESin väen kanssa uusiin tiloihin huhtikuussa. Aikaisemmin LIKESin eri yksiköt ovat sijainneet muutamissa eri paikoissa, mutta muuton jälkeen lähes koko LIKESin henkilökunta työskentelee samassa osoitteessa. Liikuntalääketieteen klinikka jää Viveca-rakennukseen Hippokselle. KKI-toimiston uusi osoite on alkaen Viitaniementie 15, Jyväskylä. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Tervetuloa vierailemaan uusissa tiloissamme! KKI-liikuntavinkeistä ideoita harjoitteluun K Kaipaatko ideoita harjoitteluun tai taukojumppaan toimistossa, marjametsässä tai kesämökillä? KKI-ohjelman verkkosivuilla julkaistaan kuukausittain vaihtuva liikuntavinkki, joka tarjoaa ajankohtaisia virikkeitä liikkumiseen. Liikuntavinkit kokoaa YLE TV2:n Jumppaohjelmasta tuttu Anne Soini, ja ne julkaistaan myös helposti tulostettavina pdf-tiedostoina. Vinkkejä voi hyödyntää omassa harjoittelussa tai valmiina harjoituksena eteenpäin jaettavaksi. Lisätietoja -> KKI-liikuntavinkki 4

5 Finlanders valmistautuu mittaamaan kestävyyskuntoaan polkupyörätestillä. Läähätän ja läkähdyn K Bändissä hiki virtaa ja sydän hakkaa muutenkin kuin rakkauden väristyksistä. Läähätän ja läkähdyn -televisioohjelmassa kaksi maata kiertävää bileorkesteria Menneisyyden vangit ja Finlanders lähtevät kohottamaan kuntoaan ja parantamaan elämäntapojaan. Bändit viihdyttävät yleisöä eri puolilla Suomea, viettävät pitkiä aikoja autossa, murkinoivat yöhuoltamoilla ja nukkuvat, kun ehtivät. Kiertävän muusikon työ vastaa rasitta- vuudessaan urheilusuorituksia kerta toisensa perään, mutta harjoittelu, palautuminen ja muut elämäntavat eivät välttämättä kohtaa tätä. Ohjelmasarjassa bändien jäsenille tehdään kattavat kuntotestaukset ja taustakyselyt kartoittamaan heidän lähtötilanteensa. Puolen vuoden aikana seurataan, millä tavoin he lähtevät kohottamaan kuntoaan ja millaisia vaikeuksiakin matkalla ehkä kohdataan. Loppumittauksissa selviää, kuka on päässyt tavoitteisiinsa. Bändien jäsenet saavat henkilökohtaista neuvontaa niin liikunnassa, ravitsemuksessa kuin testitulosten tulkinnassa. Henkilökohtaisena valmentajana toimii Eija Holmala. Vinkkejä terveelliseen syömiseen antaa ravitsemusterapeutti Olli Ilander. Lisäksi mukana on joukko asiantuntijoita liikuntalääketieteen ja testaamisen piiristä. Sarjan on tuottanut Production House ja sen ovat rahoittaneet KKI-ohjelma sekä YLE. Läähätän ja läkähdyn 6-osainen sarja YLE TV2 perjantaisin klo Uusinta aina tiistaisin klo Kilometrikisa on täällä taas K Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueensa kilometrisaldoa. Kilometrikisassa poljetaan koko joukkueen voimin tarkoituksena pyöräillä kesän aikana niin paljon kuin mahdollista. Lisätietoja Kunnon Laiva seilaa vuonna 2011 K Kunnon Laiva risteilee seuraavan kerran elokuuta Varatkaa aika jo kalentereistanne ja tulkaa mukaan liikunnalliselle koulutusristeilylle! 5

6 SuomiMies seikkailee ensi syksynä AMMATTILAISTEn KESKUUdESSA Fyysisesti huonokuntoisten ja liikkumattomien miesten aktivoiminen on ollut yksi KKI-ohjelman painopistealueista jo vuodesta 2007 lähtien, jolloin myös SuomiMies-kampanjan näkyvin osa, SuomiMies seikkailee -rekkakiertue, polkaistiin käyntiin. Kampanja saa jatkoa myös tulevaisuudessa ja aihepiirin tiimoilta startataan liikkeelle ammattilaisille suunnatulla seminaarikiertueella syksyllä Vuonna 2011 KKI-ohjelma jalkautuu jälleen miesten pariin rekkakiertuella. Viime syksyn kiertueesta hyvä pohja Syksyn 2009 Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -painonhallintaseminaarikiertue pohjusti tulevaa SuomiMies seikkailee - kiertuetta kokoamalla liikunta-, terveysja ravitsemusalan toimijoita painonhallintateeman ääreen. 18 eri paikkakunnalla järjestetyt tilaisuudet tavoittivat kaikkiaan noin aiheesta kiinnostunutta. Ensi syksyn seminaareihin KKI-ohjelma tavoittelee vähintään yhtä runsaslukuista joukkoa suomalaisen miehen terveydestä kiinnostuneita ammattilaisia. Mukaan toivotaan niin viime syksyn seminaarien osallistujia kuin uusiakin kasvoja. 6 Eväitä miesten terveysneuvontaan SuomiMies seikkailee -seminaarit pyrkivät antamaan ammattilaisille eväitä miesten terveyden edistämiseen. Tavoitteena on tarjota liikunta-, terveys- ja ravitsemusalan toimijoille työkaluja ja ideoita miesten neuvontaan sekä ohjaamiseen. Seminaarien toivotaan aktivoivan miesten terveysneuvonnasta kiinnostuneita osallistumaan toimijatahoina myös vuoden 2011 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueelle. Toivomme, että syksyn seminaarikiertue aktivoi ammattilaisia huomioimaan mieskohderyhmän työssään. Miesten terveysneuvonta koetaan usein haastavana ja tähän haasteeseen vastaamiseen pyrimme tarjoamaan työkaluja tulevissa seminaareissa, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela KKI-ohjelmasta kertoo. Paikallisia toimijoita kannustetaan kehittämään yhteistyötä pysyvien terveysneuvontamallien luomiseksi alueilleen. On tärkeää, että kuntotestien jäl-

7 Teksti Anna Suutari Kuvat studio juha sorri, petteri kivimäki Kunnossa kaiken ikää -ohjelman syksyn 2010 aluekierroksella paneudutaan suomalaisen miehen terveyteen. KKI-ohjelma toteuttaa yhteistyössä SLU-aluejärjestöjen sekä Kemin ja Vaasan liikuntavirastojen kanssa SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen. Elokuusta marraskuuhun kestävän kiertueen aikana järjestetään päivänmittainen seminaari 19 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Tilaisuudet on suunnattu terveys-, liikunta- ja ravitsemusalan ammattilaisille. keen miehille on tarjolla opastusta ja tukea, miten elämäntapamuutoksia voi lähteä toteuttamaan. Tätä varten tarvitaan toimivia palveluketjuja. Toivommekin, että seminaarit innostaisivat paikallisia toimijoita luomaan yhdessä palveluketjuja miesten terveys- ja liikunta- SuomiMies seikkailee -seminaarikiertue miesten terveys- ja liikuntaneuvonnasta kiinnostuneille K ELOKUU ti Jyväskylä, K SYYSKUU ti Mikkeli, ke Kotka, to Hämeenlinna, ma Rovaniemi, ti Kemi, ke Oulu, ti Kokkola, ke Vaasa, to Seinäjoki, K LOKAKUU ti Turku, ke Pori, to Tampere, ti Kajaani, ke Joensuu, to Kuopio, ti Helsinki, K MARRASKUU ke Lahti, to Lappeenranta, neuvonnan tueksi, Malvela tiivistää seminaarien taustalla olevaa ideaa. Asiantuntijaluentoja ja toimivia käytäntöjä Seminaaripäivän ohjelmassa on sekä asiantuntijaluentoja että toimivien käy- Lisätietoja -> Tapahtumat -> SuomiMies seikkailee -seminaarikiertue Seminaareihin ilmoittautuminen sekä tarkemmat paikkakuntakohtaiset ohjelmat paikallisten järjestäjien internet-sivuilla. täntöjen esittelyä. Luennossaan Muutoksen pakosta löytämisen iloon tekemisellä tulee olla merkitys työnohjaaja, kouluttaja Matti Alpola esittelee näkemyksiään miesten terveysneuvonnan onnistumisen kulmakivistä. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg puolestaan ruotii omassa osuudessaan miesten suhtautumista syömiseen ja ravitsemukseen otsikolla Miehen motivaatio syömiseen äijäenergiaa vai energiaa äijille. Tilaisuuksissa esitellään myös toimivia malleja ja työkaluja miesten terveysja liikuntaneuvontaan. Päivän aikana tutustaan muun muassa SuomiMiehen kuntotesteihin, joihin miehet pääsevät osallistumaan vuoden 2011 rekkakiertueella. Myös KKI-ohjelman uudistuva suomimies.fi-sivusto esitellään seminaareissa. Sivuston on jatkossa tarkoitus toimia foorumina, josta miehet löytävät tarvitsemaansa tietoa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan, ravintoon ja mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Seminaaripäivän aikana tullaan kuulemaan myös lääkärin näkökulma suomalaisen miehen terveyteen. Lisäksi seminaarin ohjelmassa on toimivien liikuntaneuvontakäytäntöjen esittelyä. KKI-ohjelma työstää parhaillaan yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa erilaisia liikuntaneuvontamalleja esittelevää opasta. Tämän työn tuloksista päästään kuulemaan otteita syksyn seminaareissa. Seminaarin näyttelyosastolla osallistujilla on mahdollisuus päivän aikana tutustua myös terveys- ja liikuntaneuvonnan tueksi tarkoitettuihin palveluihin ja tuotteisiin. i

8 HYVINVOIVA KUNTA arkiliikunnan olosuhdeseminaari Suorat videolähetykset paikallisiin hyvinvoiva kunta -tilaisuuksiin ELY-keskuksissa Oulussa, Rovaniemellä, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Turussa. Tiistaina klo Biomedicum Haartmaninkatu 8 Helsinki TERVETULOA SEMINAARIIN kaikki kuntien yhdyskuntasuunnittelun, kevyen liikenteen olosuhteiden edistämisen, viherympäristön kehittämisen ja liikunnan viranhaltijat, järjestöjen asiantuntijat sekä päättäjät! Hyviä malleja sovellettaviksi kunnissa Monipuolisuutta suunnitteluun Poikkihallinnollisuuden edut Taloudelliset vaikutukset Posterinäyttelyssä malleja arkiliikunnan olosuhteista eri puolilta Suomea Taitto: Irene Manninen-Mäkelä Kuvat: pyöräilykuntien verkosto, jan norra, Mikko pirinen Seminaarista hyötyä käytännön työhön liikunnallista elämäntapaa tukevaan yhdyskuntasuunnitteluun, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistämiseen sekä lähiliikuntapaikkojen ja lähiviherympäristön kehittämiseen. Ilmoittautuminen käynnistyy syyskuussa 010, postereiden osalta toukokuussa 010. Seminaari on maksuton. Lisätietoja TELI-olosuhdetyöryhmä/ Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen, KKI-ohjelma liisamaria.kinnunen@likes.fi, puh Yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Kuntaliitto ry, pohjois-pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Suomen Liikunta ja Urheilu ry, nuori Suomi ry, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Latu ry, pyöräilykuntien verkosto ry 8

9 Teksti Esa Rovio, LitT, liikkumattomuustutkija ja neljän pienen lapsen isä Äitienpäivä [kolumni] Puoli miljoonaa aikuista suomalaista ei liiku juuri ollenkaan. Liikkumattomat eivät ole yhtä massaa, vaan tutkijan silmin väki jakautuu kymmeniin pienempiin ryhmiin, joiden elämäntilanne, tavat ja arvomaailmat eroavat toisistaan. Todellisuudessa ryhmät koostuvat oikeista ihmisistä, joilla on arki ja elämä. Liikkumattomiin kuuluu erityinen koulutettujen, toimihenkilöammateissa olevien neljänkympin täyttymistä miettivien naisten joukko. He eivät unohda aamiaista, harjaavat hampaat säännöllisesti, syövät terveellisesti ja monipuolisesti, eivät juuri tupakoi ja alkoholinkäyttö rajoittuu muutamaan viinilasiin. Nämä naiset yleensä äidit säteilevät myönteisiä terveystapoja ympäristöönsä. Taloudessa kulutetaan vähärasvaisia juustoja, riisiä, pastaa, kanaa, vihanneksia ja marjoja. Naiset tietävät kaiken terveyden ylläpitämisestä ja liikunnan tärkeydestä, mutta aika ei tunnu riittävän. On kiire: työ painaa, lapset vaativat, koti olisi syytä pitää kunnossa, lemmikit on pakko hoitaa ja omien vanhempienkin tilanteet alkavat mietityttää. Äidit antavat itsestään muille ja tinkivät omista tarpeistaan. Suorittaminen palkitaan joskus makealla ja suklaalla. Siitäkin tunnetaan vähän syyllisyyttä. Liikkumaan olisi hyvä päästä. Mutta tarjolla on lähinnä jämäaikoja, kun muut nukkuvat. Silloin lepäisi mielellään itsekin. Liikunnan edellytysten turvaaminen ei aina tarkoita uusien hienojen stadionien ja hallien rakentamista tai monimutkaisia kansallisia projekteja ja hankkeita. Puolison ja muun lähipiirin kannattaisi järjestää säännöllisesti sellaista aikaa, jolloin suorittajalla olisi mahdollisuus olla olemassa vain itseään varten. Silloin suklaankin saisi nauttia hyvällä omatunnolla. i 9

10 KKI-vuosipäivä Teksti KATrI VäISänEn Kuvat MIIA MALVELA ja KATrI VäISänEn Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnaan kerääntyy tammikuun 14. päivänä liikunnallista juhlaväkeä viettämään Kunnossa kaiken ikää -ohjelman 15. vuosipäivää. Upeat Venäjän-vallanaikaiset puitteet tarjoavat pienen hetken glamouria terveysliikunnan toimijoiden arki-iltapäivään. 10 Ensimmäisenä saapuvat palkittavat hankkeet. KKI-ohjelman puheenjohtaja Timo Haukilahden, ohjelmajohtaja Jyrki Komulaisen ja tilaisuuden juontajan kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnusen johdolla he tutustuvat protokollaan huolellisesti etukäteen ja valmistautuvat lyhyeen kiitospuheeseensa. Puheensorina Smolnan aulassa on jatkuva. On mukava tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Asiansa osaavat vahtimestarit pitävät huolta, että käytävät pysyvät tyhjinä arvovieraita varten. Juhlan tähti Maria Lund vilahtaa valmistautumaan esitykseensä. Ensimmäisenä juhlapuhujista saapuu sosiaali- ja terveysministeriön edustajana valtiosihteeri Ilkka Oksala, joka kiirehtii punaista mattoa pitkin tottuneesti toisen kerroksen juhlatiloihin. Opetusministeriön tervehdyksen tuoja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin saapuu pian Oksalan jälkeen. Yläkerrassa kuohuviinit on kaadettu laseihin. Vesa Hyrskykari saksofonissa ja Petri Tiainen pianossa aloittavat tunnelmallisen säestyksen. Ministeri ja valtiosihteeri ovat valmiina ottamaan vieraat vastaan. Juhla voi alkaa. i

11 >> Kohottakaa malja terveysliikunnalle! KKI-Vuosipäivässä jaettiin tunnustusta ansioituneille Kunnossa kaiken ikää -ohjelman vuosipäivässä palkittiin vuonna 2009 ansioituneita terveysliikuntahankkeita sekä liikkumisolosuhteita edistänyt vuoden liikkumisympäristöteko. Terveysliikuntahankkeiden tunnustukset jaettiin Nokian kaupungille, Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle, Karjaan ja Pohjan Ikäihmisten tuelle sekä Puistolan Urheilijoille. Liikkumisympäristöteosta palkinnon sai Nuori Suomi. Vahva yhteinen tahto tulevalle kaudelle Ministeri Wallin ja valtiosihteeri Oksala allekirjoittivat tilaisuudessa aiesopimuksen KKI-ohjelman tukemisesta alkaneella viisivuotiskaudella. Tämän jälkeen aiesopimus meni allekirjoitettavaksi muille taustayhteisöille, liikenneja viestintäministeriöön, ympäristöministeriöön sekä Metsähallitukseen. KKI-ohjelman tavoitteet sopivat erinomaisen hyvin valtioneuvoston terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamiseen, jossa huonokuntoiset miehet ovat toteutuslistalla vahvasti näkyvillä. Juuri KKI-ohjelmalle on luotu odotuksia tähän tehtävään tarttumiselle, joka käytännössä onkin jo ilahduttavan laajamittaisesti alkanut, Wallin sanoi tervehdyksessään. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan huolissaan heikommassa asemassa olevista ihmisistä, joilla on terveysongelmia ja vähemmän resursseja noudattaa terveyttä edistäviä elintapoja. Väestön terveyserojen kaventamiseksi on räätälöitävä liikuntapalveluja etenkin riskiryhmiin kuuluville ihmisille, totesi valtiosihteeri Oksala puheenvuorossaan. 11

12 KKI-vuosipäivä >> Ikinäätä-hankkeen tunnustuksen vastaanottivat nokian liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Jukka nieminen (vas.), liikuntakoordinaattori Päivi Utriainen sekä henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen. nokialla kasvatetaan Ikinäätää Nokian kaupungin Ikinäätä-hanke on kasvavan kaupungin monen eri työyhteisön työhyvinvointia ja työkykyä lisäävä hanke. Kymmenen toimintavuoden aikana hankkeessa on luotu vahva toimintamalli henkilöstöjen liikuntatoimintaan. Perusliikuntatarjontaa on täydennetty erilaisilla liikuntatempauksilla ja -tapahtumilla sekä kuntotestauksilla. Hankkeessa on aktiivisesti etsitty erilaisia toimintamuotoja sekä kehitetty toimintaa tarpeiden ja tutkimusten mukaan. Vuoden 2009 aikana toimintaa on suunnattu erityisesti yli 55-vuotiaille sekä miehille. Samalla on tiivistetty yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä pyritty huomioimaan vuorotyötä tekevät. Ikinäätä-hankkeessa ovat mukana Nokian kaupunki, Nokian seurakunta, KELAn paikallistoimisto, Vihnusrinnesäätiö, Ketolanmäki Oy, Pitkäniemen päiväkotiyhdistys ry sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nokian paikallisosasto. KKI-ohjelma palkitsi Nokian kaupungin monipuolisesta ja kehittyvästä työyhteisöjen työhyvinvointia lisäävästä Ikinäätä-hankkeesta. Karjaalla laitetaan Tuulta töppösiin Karjaan ja Pohjan Ikäihmisten tuki ry:n Tuulta töppösiin -hanke on ansiokkaasti huomioinut alueen ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen. Hankkeessa on järjestetty monipuolista pienryhmäliikuntaa yli 80- vuotiaille. Toimintaa on suunnattu erityisesti eläkeläistaloihin, joiden asukkaat käyttävät vähän tai ei ollenkaan palvelutalojen palveluja tai päivätoimintapalveluja. Näin hanke on tarjonnut myös eläkeläistalojen asukkaille mahdollisuuden ohjattuun liikuntatoimintaan. Vuodesta 2007 toimineessa Tuulta Töppösiin -hankkeessa on keskitytty niin fyysisen kuin psyykkisen toimintakyvyn harjoittamiseen. Lihasvoimaa ja fyysistä kuntoa kehittävien harjoitusten ohessa on koeteltu myös muistia ja tasapainoa. Yhteistyötahoina ovat toimineet Folkhälsan Syd Ab/fysioterapiaosasto, Folkhälsans Lokalföreningen i Svartå, Raaseporin kaupungin Pohjan terveyskeskuksen fysioterapiaosasto, vanhustenhuolto, kotihoito sekä terveyskeskus. KKI-ohjelma palkitsi Karjaan ja Pohjan Ikäihmisten tuki ry:n pitkään toimineesta ja säännöllisestä ikääntyneiden toimintakykyä monipuolisesti kehittävästä Tuulta Töppösiin -hankkeesta. puheenjohtaja Gertel Johansson (vas.), raaseporin kaupungin pohjan fysioterapiaosaston edustaja Raili Hartman sekä sihteeri Anne-Maj Paldanius- Rehn vastaanottivat Tuulta töppösiin -hankkeen tunnustuksen. Rovaniemellä haetaan Liikunnasta voimaa arkeen Lehtori Jaana Huovinen vastaanotti Liikunnasta voimaa arkeen -hankkeen tunnustuksen. Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan Liikunnasta voimaa arkeen -hanke on keskittynyt ansiokkaasti vuotiaiden erityisryhmiin kuuluvien toimintakykyä ylläpitävään ja kehittävään soveltavaan liikuntaan. Liikuntatoiminnassa on huomioitu ryhmien erityistarpeet sekä liikkujien terveydentila. Lisäksi hankkeessa on edistetty toipumista tuomalla esiin liikunnan ilon ja kannustavan ryhmähengen voimaa. Samalla hanke on antanut arvokasta työkokemusta fysioterapian opiskelijoille, jotka ovat ohjanneet ryhmiä opettajiensa johdolla. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Lapin sydänpiirin, Rovaniemen Reumayhdistys ry:n, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys ry:n, Napapiirin hengitysyhdistys ry:n, Lapin keskussairaalan kuntoutuksenohjaajien ja kipupoliklinikan kipuryhmän vastaavan, Rovaniemen työterveyshuollon sekä Lapin omaishoitajat ry:n kanssa. KKI-ohjelma palkitsi Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ansiokkaasti erityisryhmät huomioivasta ja monipuolisesti verkostoituneesta Liikunnasta voimaa arkeen -hankkeesta. 1

13 nuori Suomi kehittää lasten ja nuorten liikkumisolosuhteita Nuori Suomi ry on tehnyt vuosien ajan pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi. Yksi merkittävä lasten ja nuorten liikuntaolosuhde on monikäyttöinen ja vapaassa käytössä oleva lähiliikuntapaikka. Erityisen hyviä lähiliikuntapaikkojen sijoituskohteita ovat koulupihat sekä erilaiset asuinalueiden lähipuistot ja liikunta-alueet, jotka ovat helposti ja turvallisesti saavutettavia. Nuori Suomi on selvittänyt alakoulupihojen liikuntaolosuhteet ja työ on jatkunut sekä yläkoulupihojen että päiväkotipihojen olosuhteiden selvittämisessä. Lähiliikuntapaikkojen edistämisen lisäksi Nuori Suomi työstää kehittämiskohteita, kuten koulujen ja päiväkotien sisätilojen liikuntaolosuhteita pyrkien luomaan lapsille ja nuorille liikuntaa edistäviä olosuhderatkaisuja. Lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden lisäksi Nuori Suomi edistää myös kohteita, jotka ovat suunnattu laajalle käyttäjäryhmälle, esimerkkinä kotipihojen liikuntaolosuhteiden kehittäminen. Nuori Suomi tekee vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä opetusministeriön, läänien liikuntatoimien, lukuisten kuntien sekä monien paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Nuori Suomi tuottaa lasten ja nuorten lähiliikuntaympäristöjen kehittämistä tukevaa tieto- ja tukimateriaalia, kuten oppaita lähiliikuntapaikkojen ja -tilojen suunnitteluun. KKI-ohjelma palkitsi Nuori Suomi ry:n vahvasta panostuksesta lähiliikuntapaikkojen kartoittamisessa ja kehittämisessä valtakunnallisesti vuoden 2009 liikkumisympäristötekona. 1 nuori Suomi ry:n kehityspäällikkö Jan norra (vas.), pääsihteeri Teemu Japisson ja kehitysjohtaja Reijo Ruokonen vastaanottivat nuori Suomi ry:n tunnustuksen. Puistolassa liikutaan hyvässä seurassa Puistolan Urheilijat ry on seurakehittämishankkeensa aikana lisännyt merkittävästi Helsingin Puistolan kaupunginosan aikuisväestön kuntoliikuntamahdollisuuksia. Monipuolisesti eri liikuntalajeja tarjoavien kunto- ja terveysliikuntaryhmien määrä on hankkeen aikana kasvanut kahdeksasta 35:een. Myös miehille on tarjolla eritasoisia liikuntaryhmiä. Seuran tarjoama liikuntatoiminta on koottu viikkotarjottimeen, josta liikkujien on helppo löytää haluamansa liikuntaryhmät. Aikuisliikunta on seurahankkeen aikana vahvistanut merkittävästi paikkansa urheiluseuran toiminnassa. Puistolan Urheilijat tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin lähiöliikuntaprojektin sekä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Lisäksi seura tarjoaa yrityksille liikuntatunteja, virkistyspäiviä, kunto- ja terveysliikuntatestejä sekä luentoja. KKI-ohjelma palkitsi Puistolan Urheilijat ry:n esimerkillisestä työstä urheiluseuran aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. puistolan urheilijat ry:n tunnustuksen vastaanottivat toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo (vas.), KKI-seurahankekoordinaattori Minna Aronen ja puheenjohtaja Uljas Joki. 1

14 Kainuussa on vuodesta 008 asti toteutettu poikkihallinnollista TELIrAnE-hanketta. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kainuulaisen aikuisväestön terveyserojen kaventaminen terveyttä edistävän liikunta- ja ravitsemusneuvontamallin avulla. hanketta ovat menestyksekkäästi vieneet eteenpäin yhteistyössä Kainuun Liikunta ry, Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kainuun kunnat. Teksti AnnA SUUTArI Kuvat hyryn KUVA/ILKKA SäILä, KAInUUn LIIKUnTA ry, KKI-ohjELMA TELIRANE eli Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli hankkeeseen kuuluu erilaisia toimintamuotoja. Pääpaino on henkilökohtaisessa suunnitelmallisessa liikunta- ja ravitsemusneuvonnassa, johon sisältyy myös seurantaa. Lisäksi hankkeen puitteissa koulutetaan terveydenhoitohenkilöstöä sekä pyritään yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa kehittämään terveysliikuntapalveluja. Hankkeessa toteutettavan liikuntaja ravitsemusneuvonnan avulla eriikäisten kainuulaisten terveystiedot ja - taidot lisääntyvät ja elämäntapa- ja terveyserot kaventuvat, TELIRANE-hankevastaava Liisa Paavola Kainuun Liikunnasta tiivistää. Neuvontaan osallistuvien asiakkaiden elämäntavoissa tapahtuvien muutosten lisäksi hankkeen tavoitteena on juurruttaa malli osaksi sosiaali- ja terveystoimialan palvelujärjestelmää sekä poikkihallinnollista päätöksentekoa. neuvonnasta vauhtia terveelliseen elämäntapaan Hankkeen kohderyhmänä ovat kainuulaiset aikuiset, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi ja joilla on ongelmaa painonhallinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilön painoindeksi on vähintään 30. Myös henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen (riskipisteet vähintään 12), ohjataan liikuntaneuvontaan. Liikunta-aktiivisuus on voinut vähentyä vaikkapa sairastumisen vuoksi, jolloin asiakas pyritään terveydenhuollon piiristä aktiivisesti ohjaamaan liikuntaneuvojan pakeille, jotta hän saisi taas liikunnallisen elämäntavan syrjästä kiinni, Paavola kertoo. Erityishuomiota TELIRANE-hankkeen asiakasrekrytoinnissa kiinnitetään terveyserojen kannalta oleellisiin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin ja työttömiin. Asiakas pääsee useiden eri väylien kautta TELIRANE-hankkeen liikuntaneuvontaan. Kuka tahansa kriteerit täyttävä kainuulainen aikuinen voi hakeutua neuvontaan omaehtoisesti. Oikeaa kohderyhmää olevia henkilöitä lähetetään neuvontaan myös sosiaali- ja terveyspuolen lähetteellä ja esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Neuvontaasiakkaita löydetään lisäksi kutsuntatilaisuuksista sekä kahden eri yhteistyöhankkeen kautta. Pääosa asiakkaista hakeutuu TELI- RANE-hankkeen liikunta- ja ravitsemusneuvontaan oma-aloitteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saadulla lähetteellä neuvontaan tulee kuitenkin yhä enemmän asiakkaita. Neuvonnan asiakkaat ovat keski-iältään vähän alle 58-vuotiaita. Kaksi kolmasosaa asiakkaista on naisia, mutta miesten osuus on koko ajan kasvanut. Myös työttömien ja ikääntyneiden osuus on ollut lievässä kasvussa. TELIRAnE kaventaa Kainuun terveyseroja Piia Ärväs (vas.), Seija Huotari ja Marjaana Riissanen toimivat TELIrAnE-hankkeen liikuntaneuvojina. (Kuvasta puuttuu liikuntaneuvoja Heikki Suhonen.) 14

15 Intensiivinen ja monivaiheinen neuvontaprosessi Asiakkaan kannalta TELIRANE-hankkeen liikuntaneuvonta tarkoittaa noin puolen vuoden mittaista prosessia, joka koostuu viidestä eri tapaamiskerrasta. Osa tapaamiskerroista voi sisältää pienryhmäohjausta. Jokaiselle neuvontakerralle on suunniteltu oma teemansa. Asiakkaita ohjataan neuvontaprosessin aikana ja sen jälkeen liikunnan starttiryhmiin sekä yleisiin tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Säännöllisten tapaamiskertojen jälkeen asiakasta lähestytään muutaman viikon päästä asiakastyytyväisyyskyselyllä ja noin puolen vuoden päästä hänet kutsutaan seurantamittauksiin, joiden yhteydessä on mahdollista saada vielä jatko-opastusta niin liikuntaan kuin ravitsemukseenkin. Seurantakontakti voidaan tehdä myös puhelimitse tai sähköpostitse, jolloin ei suoriteta mittauksia. Suurin osa asiakkaista tulee kuitenkin tapaamiseen. Terveysliikunnan kehittäjä Liisa Paavola (keskellä) tulkitsee kehonkoostumusanalyysin tuloksia asiakkaille. Palkitsevaa työtä Hanke työllistää neljä alueellista liikuntaneuvojaa, puolipäiväisen projektisihteerin sekä puolipäiväisen liikuntasuunnittelijan, joka toimii myös hankevetäjänä. Kajaani Paltamo Ristijärvi Vuolijoki-alueella työskentelevä liikuntaneuvoja Marjaana Riissanen pitää työtään erittäin palkitsevana. On mahtavaa huomata, miten ihmiset löytävät uudestaan liikunnan ilon ja innostuksen liikkua. Paitsi asiakkaalta, myös liikuntaneuvojalta prosessi vaatii vahvaa sitoutumista. Tämä ei ole perinteistä kahdeksasta neljään työtä, vaan melkeinpä 24/7 -toimintaa, Riissanen naurahtaa. Juuri toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan valtaosa (83 prosenttia) TELIRANE-hankkeen liikunta- ja ravitsemusneuvontaan osallistuneista koki liikuntatottumustensa parantuneen huomattavasti tai jonkin verran. Lähes 70 prosenttia vastaajista koki myös ravitsemustottumustensa olevan nyt jonkin verran tai huomattavasti paremmat. Liisa Paavola pitää asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta sekä seurannan sisältymistä neuvontaprosessiin TELIRANEhankkeen toimintamallin vahvuuksina. Paavolan mukaan hanke on myös lisännyt verkostoitumista eri tahojen välillä ja parantanut kentän tuntemusta. On myös löydetty kokonaan uusia toimintatapoja ja synnytetty uutta yhteistyötä, Paavola iloitsee. i Toivo Romppainen tutustuu yhdessä liikuntaneuvojansa Seija Huotarin kanssa kuntosaliharjoitteluun. Lisätietoja Kainuun Liikunta ry Terveysliikunnan kehittäjä, hankevastaava Liisa paavola puh. (08) 6 59, liisa.paavola@kainuunliikunta.fi TELIrAnE-hankkeen liikuntaneuvonta 1. ja 2. tapaaminen alkuhaastattelu tavoitteiden määrittely terveysmittaukset aerobinen kunto leposyketestillä tai laskemalla nex-kuntoindeksi lihaskunto puristusvoimatestillä sekä toistokyykistys- tai tuolista ylösnousutestillä kehonkoostumusmittaus diabetesriskitesti henkilökohtainen liikuntasuunnitelma 3. ja 4. tapaaminen ravitsemusneuvonta tutustuminen eri liikuntamuotoihin ruokapäiväkirjan pitäminen, jonka pohjalta henkilökohtainen ravitsemussuunnitelma 5. tapaaminen uusintamittaukset liikunta- ja ravitsemussuunnitelmat tuleville kuukausille maksua vastaan mahdollisuus internet-pohjaiseen kuntovalmentajaan Seurantatapaaminen n. 6 kk päästä 5. tapaamisesta terveysmittaukset liikunta- ja ravitsemussuunnitelmien päivittäminen 0 kk 6 kk 15

16 Teksti Hanna-Mari Maijala Kuva Petteri Kivimäki Kirkkonummella tutkimuskohteena huollon tarpeessa olevat miehet 16 Kirkkonummen terveyskeskuksen Kuntokatsastus ja huolto -hankkeessa keskiössä ovat keskiikäisten miesten terveys ja liikkuminen. Alun perin hankkeen idea lähti Kirkkonummen kunnanvaltuuston aloitteesta, kun pöydälle nostettiin keski-ikäisten miesten liikkumattomuus ja elintapasairaudet. Kirkkonummen terveyskeskus otti vastuun hankkeesta sekä tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tutkimussuunnitelma käsiteltiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koordinoivassa eettisessä toimikunnassa sekä Kirkkonummen terveyskeskuksen johtoryhmässä. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä ja jatkuva toimintamuoto, josta myös muut kunnat saisivat virikkeitä. Mielenkiintoinen tutkimusasetelma Kirkkonummella seurataan ja verrataan kolmea eri miesryhmää: 1) tavanomaiseen terveysneuvontaan osallistuvia miehiä, 2) liikuntainterventioon osallistuvia miehiä sekä 3) verrokkeja. Yhteistä näille miehille on, että he ovat vuotiaita ja heillä on vähintään kaksi sydän- ja verisuonitauteihin altistavaa riskitekijää, esimerkiksi tupakointi, ylipaino, diabetes tai verenpainetauti. Myös liikkumattomuus on osa tutkimukseen osallistuvien miesten elämää. Yli kolme kertaa viikossa liikkuvat miehet eivät pääse mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen kulku Ensimmäisen vuoden aikana ryhmä 1 osallistuu terveysneuvontaan ja ravintoinfoon sekä suorittaa UKK-kävelytestin. Ryhmä 2 tekee kaikki samat toimenpiteet ja näiden lisäksi osallistuu kolmen kuukauden kuntokurssille. Verrokit eivät ensimmäisen vuoden aikana osallistu mihinkään edellä mainittuihin toimintoihin, mutta muiden ryhmien tapaan pitävät liikuntapäiväkirjaa. Tämän lisäksi kaikki ryhmät täyttävät liikuntaaktiivisuutta kartoittavan kyselyn kolme kertaa vuodessa sekä osallistuvat sydänja verisuonitautien riskiä ja tulehdusta mittaaviin laboratoriokokeisiin vuoden alussa ja lopussa. Kirkkonummen terveyskeskuksen ylilääkäri Helena Liiran mukaan tutkimushankkeessa on tarkoituksena tutkia kolmen ryhmän välisiä eroja. Toisin sanoen tarkastellaan, onko terveydenhoitajan ohjauskäynnillä ja kuntokurssilla vaikutusta miesten liikunnan harrastamiseen. Lisäksi tutkitaan, miten tämä vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin, Liira tarkentaa. Tulosten perusteella on tarkoitus suunnata ja kehittää toimintaa. Tutkimuksessa olevat miehet seulotaan terveysaseman asiakkaista, 40 vuotta vuonna 2009 täyttäneistä ja internetin avoimeen kyselyyn osallistuneista. Tutkittavat satunnaistetaan eri ryhmiin eli henkilöt eivät voi itse valita, mihin kolmesta ryhmästä kuuluvat. Tällä hetkellä tutkimuksessa on mukana 150 miestä ja tavoitteena on noin 300 miehen kohdejoukko. Liikuntalääkäreille tilausta Liira kokee lääkärin vastaanoton merkittäväksi väyläksi vaikuttaa asiakkaan liikuntatottumuksiin. Kun on vaivoja, on vaikuttava hetki tarttua elämänmuutokseen, Liira on havainnut. Lääkärinä hän toivoisi, että kunnilla olisi valmiita ryhmiä ja kursseja, joihin asiakkaan voisi ohjata harrastamaan liikuntaa. Liira onkin erityisen iloinen hankkeen aikana lisääntyneestä yhteistyötä sivistystoimen, lähinnä kansalaisopiston kanssa. Liiran mukaan terveyskeskuksissa tarvittaisiin enemmän liikuntalääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä. Ilman liikuntalääketieteen erikoistujaa tämä hanke ei olisi lähtenyt liikkeelle. Liikuntalääketieteeseen erikoistuva Jenni Leppävuori vaikutti hankkeen suunnitteluun oleellisesti, Liira painottaa. Mies 40 -kurssit Tutkimushankkeen ryhmän 2 miehet ohjataan kansalaisopiston kolmen kuukauden kuntokursseille. Kirkkonummella ja Veikkolassa ryhmiä ohjaa liikuntatieteiden maisteri Anni Frost. Nuori liikunnanopettaja on kuullut, että moni tutkimushankkeen kuntokurssille osallistuvista on etsinyt jo aiemmin sopivaa liikuntaryhmää, jossa voisi harrastaa liikuntaa. Ryhmässä ohjatusti liikkuminen näyttäisi olevan monelle ainut tapa motivoitua ja sitoutua liikkumaan, Frost tietää. Mukana kuntokurssilla on Frostin mukaan monenlaista liikkujaa. Moni on harrastanut liikuntaa aikaisemmin aika paljonkin, mutta on myös sellaisia, jotka eivät ole liikkuneet juuri lainkaan sekä niitä, joilla on negatiivisia kokemuksia koululiikunnasta. Kuntokurssi ei sen sijaan sovi sepelvaltimotautia sairastaville tai oirehtiville. Näissä tapauksissa liikunnan harrastamisesta keskustellaan lääkärin

17 kanssa, ylilääkäri Liira selventää. Frost kertoo hankkeen puitteissa saaneensa koulutusta terveyskeskuksessa sepelvaltimotaudin oireista ja sopivista toimenpiteistä, mikäli joku osallistujista oireilee liikuntatuokioiden aikana. Kuntokursseille kannustetaan myös kahta muuta tutkimukseen osallistuvaa ryhmää, mutta ei ensimmäisen vuoden aikana, jotta ryhmien välinen vertailu mahdollistuisi. Kolmen kuukauden kurssin jälkeen miehillä on mahdollisuus jatkaa liikunnan harrastamista kansalaisopiston jatkokursseilla. Remes-Lylyn mukaan keski-ikäisten miesten suun terveyteen panostettaessa ollaan olennaisten asioiden parissa. Asetelma on herkullinen, sillä kiinnityskudossairautta esiintyy erityisen paljon Suomessa. Hänen mukaan keski-ikäisten miesten kiinnityskudossairaudet pystyttäisiin vielä ehkäisemään, jolloin tarkistuksilla ja hoidoilla olisi suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen vaikutus. Remes-Lyly painottaa, ettei parodontiitin hoito ole monimutkaista, ja että siitä aiheutuvien syventyneiden ientaskujen hoitamiseen riittää muutama hoitokerta. i Suu sydämen asialla Kuntokatsastus ja huolto -hankkeessa lähestytään terveyttä sekä yleislääketieteen että hammaslääketieteen näkökulmasta. Syy kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan on, että jo kahden viime vuosikymmenen aikana on julkaistu lukuisia tutkimuksia, joissa on osoitettu yhteys suun tulehduksen ja sydän- ja verisuonitautien välillä. Kirkkonummen terveyskeskuksen johtava hammaslääkäri Taina Remes- Lyly kertoo, että suun terveyden, sydänsairauksien ja liikunnan harrastamisen yhteyksien tutkiminen on aivan uutta. Hän muistuttaa, että vaikka sydänsairauksien ja suun terveyden välinen yhteys on tiedetty jo pitkään, niiden syy-seuraussuhteita on ollut vaikea todistaa. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miten suun terveys ja sydän- ja verisuonisairaudet linkittyvät toisiinsa sekä minkälainen rooli liikunnalla on tässä yhtälössä, Remes-Lyly selventää. Kaikki tutkimukseen osallistuvat ryhmät käyvät hankkeen alussa suuhygienistin tarkastuksessa, jossa erityisen huomion kohteena on parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksia tuhoava sairaus. On havaittu, että samoja hampaiden kiinnityskudostulehduksessa muodostuneita bakteereita löytyy myös sydän- ja verisuonitulpista, Remes-Lyly kertoo. Hänen kertoo myös, että bakteerit tuhotessaan hampaiden säikeitä aiheuttavat tulehdusreaktion hampaita ympäröivässä kudoksessa, jonka seurauksena syntyy herkkää CRP:tä. Herkkä CRP ennustaa puolestaan sydäninfarktia, jolloin elimistön tulehdustilasta tulee merkittävä riskitekijä, Remes-Lyly selostaa. Lisätietoja Kirkkonummen terveyskeskus Johtava ylilääkäri Helena Liira helena.liira@kirkkonummi.fi Kirkkonummen terveyskeskus Johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly taina.remes-lyly@kirkkonummi.fi Kirkkonummen kansalaisopisto Kansalaisopiston liikunnanopettaja Anni Frost anni.frost@kirkkonummi.fi 17

18 Miehiä ringissä Teksti ja kuvat hanna-mari MAIjALA 18 Konalan ala-asteen liikuntasalin keskilattialla seisoo miehiä ringissä. On keskiviikko kello Ohjaaja Markku Alatalon suunnittelemassa lämmittelyosiossa tehdään muun muassa vaakaliike, jossa tasapainoillaan yhden jalan varassa, kallistetaan ylävartalo lattian suuntaisesti ja ojennetaan toinen jalka taakse. Vaikka täällä salissa ei tuule, yllättävän paljon näkyy horjumista, kommentoi ohjaaja leikkimielisesti. Lämmittelyn jälkeen otetaan kebakot eli kepit käteen. Kepit heiluvat kyykyissä ja pystypunnerruksissa, ja niitä käytetään tukena tasapainoliikkeissä. Salista kuuluu tasainen puhina, leikinlasku on jäänyt vähemmälle. Kevyempien liikkeiden kohdalla juttu taas luistaa. Ei ole syytä liioitella, että pääsee huomenna kävelemään, eräs miehistä naurahtaa.

19 Salista kuuluu tasainen puhina. Vapinaa urheiluseurassa Pitäjänmäen Tarmon KKI-tukea saavan VaPiNa-ryhmän tarkoituksena on aktivoida yli 40-vuotiaita miehiä mukaan monipuoliseen liikuntatoimintaan. Ryhmän vastaava Olavi Olli Rautiainen kertoo, että miehiä on houkuteltu mukaan urheiluseuran kautta. Ryhmässä treenaillaan pääasiassa keppijumppaa ja lihaskuntoa. Lopuksi venytellään ja pelataan lentopalloa. Joskus käydään myös porukalla keilaamassa. Tällä hetkellä ryhmässä liikkuu miestä. Rautiainen toteaa iloisena, että tänä syksynä ryhmä on kasvanut neljällä uudella harrastajalla. Moni ryhmäläinen ei ollut harrastanut liikuntaa moneen vuoteen ennen ryhmään tulemista. Miehet huolehtivat lastensa liikuttamisesta, mutta oma liikkuminen oli jäänyt, Rautiainen tietää. Suurimmaksi liikunnan harrastamista estäväksi tekijäksi hän kokee ajanpuutteen. KKI-ohjelman hanketuella on valtava merkitys VaPiNa-ryhmän toiminnalle. Tukea käytetään Rautiaisen mukaan lähinnä ohjaajien palkkioihin. Ilman KKI-tukea kausimaksua jouduttaisiin nostamaan nykyisestä 60 eurosta euroon. Urheiluseuran kaikki varat käytetään junioriurheiluun, seuran puheenjohtaja Kalevi Koverola toteaa. Hänen mukaansa urheiluseurat olisivat valmiita järjestämään terveysliikuntaa, mikäli niitä tuettaisiin enemmän. Urheiluseuroissa on edelleen pulaa ohjaajista ja tiloista, Koverola painottaa. Seuran puheenjohtaja korostaa myös ohjaajien koulutuksien merkitystä, jotta liikuntatuokiot säilyisivät laadukkaina. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan Shortsiasuiset miehet ovat heittäneet kepit sivuun ja makaavat nyt selällään punaisilla jumppamatoilla. Silmälasit on jätetty parketille hyvän matkan päähän raajojen liikeradoista. Ohjaaja teettää vatsalihasliikkeitä. Omaan tahtiin rauhallisesti, muistakaa hengittää, kuuluu selkeä ääni. Lihaskuntoliikkeitä tehdään myös kyljellään ja vatsallaan. Sitten ovat vuorossa venyttelyt. Venyttelyn lomassa on hyvä keskustella liikkumisesta ja liikkumattomuudesta. Täällä on niin samanhenkistä porukkaa, kuuluu yksi kommentti. Ei kehtais mennä kuntosalille, ei vaan halua näyttää heikkouttaan, jatkaa toinen. Eräs ryhmäläinen aloitti viime syksynä kuntosaliharrastuksen, mutta koki olevansa väärässä paikassa. Paikka oli väärä, koska muilla oli niin hienot kuteet. Osa porukasta kokee kuntokeskukset enemmän naisten paikoiksi, joissa panostetaan pukeutumiseen ja käydään kaikenlaisissa jumpissa. Motiivit ovat monet Liikkumattomuuden ongelmaa pohditaan yhdessä ryhmän ohjaaja Alatalon ja vertaisohjaaja Jaska Angermanin kanssa. He ovat molemmat törmänneet niin sanottuihin jees jees -miehiin. Nämä miehet miettivät ja miettivät liikunnan aloittamista, mutta eivät koskaan etene toteuttamisvaiheeseen. Angermanin kokemuksen mukaan pari ensimmäistä liikuntatuokiota ovat tärkeimmät otollisen maaperän luomiseksi liikuntakipinöiden syttymiselle. Erityisen merkittäväksi hän kokee kannustamisen. Tässä porukassa edetään omien kykyjen mukaan, eikä liikuta kieli vyön alla, hän linjaa ryhmän toimintatapaa. Kaikilla osallistujilla on vammoja, jotka vertaisohjaaja ottaa ohjelmia suunnitellessaan huomioon. Lisäksi hän pystyy ryhmätilanteessa antamaan henkilökohtaisia ohjeita, koska muistaa jokaisen ongelmakohdat. Angerman on suorittanut ohjaajakoulutuksia Etelä- Suomen Liikunnan ja Urheilun kursseilla. Näillä opeilla on vedetty keppijumppaa ryhmälle jo kolmen vuoden ajan. Sama jumppa vietiin onnistuneesti läpi myös seuran juniorijalkapalloilijoille. Ryhmässä liikkumisesta on saatu apua myös selkävaivoihin. Eräs ryhmäläisistä on traktorikuski, jonka ylävartalon liikkuvuus on parantunut. Ennen kääntyi pelkkä pää. Muiksi tavoitteiksi mainittiin muun muassa, että pääsis pakista veks. Itsestään selvä syy äijäporukan kokoontumiselle on yhdessäolo. Sitä ei kukaan varsinaisesti mainitse, mutta yhdessäolon ja yhdessä liikkumisen merkitys ei jää tässä porukassa epäselväksi. Yksi toive tulevaisuudelle heitetään ilmaan. Olispa kiva, jos olis joskus joku hyvännäköinen naisohjaaja, kuuluu kommentti miesporukan keskeltä. i Lisätietoja olavi rautiainen pitäjänmäen Tarmo ry puh olavi.rautiainen@pita.fi 19

20 Teksti AnnA SUUTArI Kuva jussi peltonen MAAILMAn SUURIn kunto- ja terveysliikuntakongressi Jyväskylässä ensi kesänä Käytännön sovellukset ja viimeisin tutkimustieto kohtaavat ensi kesänä Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä kunto- ja terveysliikunnan kongressissa. 13th World Sport for All Congress pidetään Jyväskylässä kesäkuuta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on mukana kongressin järjestelyissä. 0 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on myöntänyt Suomen Olympiakomitealle 13. World Sport for All -kongressin järjestämisoikeudet. Kesäkuun puolivälissä Jyväskylään kokoontuu asiantuntijoita noin sadasta eri maasta jakamaan kokemuksiaan ja uusia tutkimustuloksia liikunnan vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista. Kyseessä on maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi, jossa viimeisin tutkimustieto kohtaa käytännön sovellukset. Kongressiin odotetaan osallistujaa, kertoo kongressin pääsihteeri Jouni Kallio. Ainutlaatuinen kohtaamispaikka Kongressin ohjelmassa käsitellään muun muassa terveysliikunnan eri näkökulmia, erilaisten urheilulajien soveltamista kuntoliikunnan tarkoituksiin, liikunnan terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten liikuntaa. Kongressi on ainutlaatuinen foorumi, koska siellä kohtaavat kaikki ihmisten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat tahot eri tasoilta. Liikuntasuunnittelijat voivat vaihtaa näkemyksiään rahoituslinjauksista päättävien poliitikkojen kanssa ja samalla tutustua alan uusimpiin tutkimustuloksiin, Kallio kuvailee. Kongressin käytännön toteutuksesta vastaavat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sekä Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksen Neuromuscular Research Center. Kansainvälisen Olympiakomitean lisäksi kongressin taustayhteisöjä ovat Maailman terveysjärjestö (WHO) ja urheilun kansainvälisten lajiliittojen kattojärjestö SportAccord (entinen GAISF). KOK:lla vahva kiinnostus kunto- ja terveysliikuntaan Olympialiikkeen mielletään helposti olevan vain kilpa- ja huippu-urheilun asialla. Kansainvälinen Olympiakomitea on kuitenkin jo vuosia panostanut myös kunto- ja terveysliikunnan edistämiseen, mistä osoituksena ovat muun muassa KOK:n Sport for All -toiminta ja World Sport for All -kongressi. World Sport for All -kongressi on järjestetty vuodesta 1986 lähtien joka toinen vuosi ja sen järjestämisoikeudesta on aina käyty kova kilpailu. Euroopan maat ovat olleet aktiivisimpia kongressijärjestäjiä, mutta KOK on pyrkinyt kierrättämään kongressin järjestämisvastuuta eri puolilla maailmaa. Edellisen kongressipaikan, Malesian, lisäksi kaukaisimpia kohteita ovat olleet muun muassa Etelä Korean Soul, Uruguayn Punta de Leste, Kuuban Havanna ja Kanadan Quebec City. KOK osoittaa tällä aktiivisella toiminnallaan kiinnostuksensa kunto- ja terveysliikunnan kehittämiseen, toteaa KOK:n Sport for All -komitean jäsen, professori Paavo Komi. Kansainvälisiä ja kansallisia arvovieraita World Sport for All -kongressi sai alkunsa KOK:n edellisen puheenjohtajan Juan Antonio Samaranchin aloitteesta. KOK:n nykyinen puheenjohtaja Jacques Rogge jatkaa edeltäjänsä linjoilla. Rogge korostaa terveysliikunnan merkitystä ja on ottanut erityistavoitteekseen nuorison terveellisten elämäntapojen kehittämisen liikuntaharrastuksen ohella, Komi kertoo. Puheenjohtaja Rogge vierailee myös Jyväskylän ensi kesän kongressissa. Roggen lisäksi kongressin muita arvovieraita ovat muun muassa peruspalveluministeri Paula Risikko ja EU:n Euroopan komission urheiluyksikön päällikkö Michal Krejza. i Lisätietoja Kongressin pääsihteeri jouni Kallio puh jouni.kallio@jyu.fi

21 Olisiko sinusta Finnautiksi? Kaipaatko kaveria lenkille? Haluatko yhdistää hyödyn ja hikoilun? YLEn ja SLU:n teemavuosi liikkeellä Teksti EILA ruuskanen-himma Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry ja YLE sekä mukaan lähteneet kumppanit innostavat koko vuoden kansalaisia liikkeelle. Teemavuoden eri kampanjoilla halutaan edistää yhteisöllisyyttä. Luvassa on erilaisia, toisistaan poikkeavia hankkeita. Niissä kaikissa on oma roolinsa TV:llä, radiolla, verkkosivuilla, sosiaalisella medialla ja tapahtumilla. Oletko jo ehtinyt kuulla Voimakaksikosta ( tai Finnautista ( SLU:n ja YLE:n teemavuoden perusajatuksena on ottaa huomioon kaikki erilaiset liikkumiseen liittyvät motiivit, tarpeet, elämänasenteet ja elämäntavat. Innovointia tästä on tehty yli vuoden yhteisissä työpajoissa liikuntajärjestöjen ja tuottajien kesken. Taustalla on ajatus, että laajalla yhteistyöllä on mahdollisuus kääntää kansakuntamme terveyttä ja toimivuutta murentava liikkumattomuuden kierre lisääntyväksi liikunnaksi ihmisten arjessa. i Tutustu päivän liikkeeseen ja olohuonetesteihin: Syksyllä luvassa hikeä, äijäenergiaa, rentoa fiilistä ja maukasta talkooruokaa Teksti KATrI VäISänEn Kuva olli LAInE Teemavuoteen kuuluvassa hyötyhikisarjassa hikoillaan äijäporukalla yhteisen hyvän ja yhteisöllisyyden hengessä. KKI-ohjelma on mukana hyötyhien suunnittelussa ja toteutuksessa. Marras-joulukuussa esitettävää sarjaa kuvataan kevään ja kesän aikana. Miesporukat rakentavat ohjelmassa muun muassa aikuisten aktiivipuiston helsingin Lauttasaareen, hirvi- ja lintutorneja Tuusulaan sekä kunnostavat höyrylaivaa puumalassa. päätösjaksossa tehdään talkoohommia ja juhlitaan kesää Kihveli Soikoon -festivaaleilla hankasalmella. hyötyhikeä juontavat Werner Bros -yhtyeen leppoisa parivaljakko Jari ja Tuure Tuukkanen. hommia tehdään rennolla fiiliksellä. hiki virtaa ja koneet pärisevät. Talkoiden lomassa liikuntafysiologi Timo Haikarainen jakaa vinkkejä arkiseen liikkumiseen ja hyviin työasentoihin. Kovan talkootyön vaikutuksia kropassa testataan erilaisilla mittareilla. Talkoita tehdessä energiaa palaa ja nälkä kasvaa. ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin johdolla kokataankin miehille herkulliset talkooeväät. hyötyhiki YLE TV maanantaisin alkaen klo

22 Kunnossa Kassulle kutsunnoista liikkumaan Kymenlaakson Liikunnan koordinoiman Kunnossa Kassulle -hankkeen tarkoituksena on löytää kutsunnoista heikkokuntoiset, ylipainoiset ja vähän liikkuvat nuoret ja aktivoida heitä harrastamaan liikuntaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa varusmiespalvelukseen menevien heikkokuntoisten hyvinvointia kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välisenä aikana ja helpottaa varusmiespalveluksesta selviytymistä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Puolustusvoimien Pääesikunnan ja Kymenlaakson aluetoimiston sekä paikallisten urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen kanssa. Hankkeen rahoituksesta vastaa Maanpuolustuksen kannatussäätiö. Hankkeen toimintamalli pyritään jalkauttamaan koko valtakuntaan pilottivaiheen jälkeen. 22 Teksti Hanna-Mari Maijala Kuvat Markku Hutka ja Jarno Kiintola Vuoden 2008 syyskuusta lähtien kymenlaaksolaiset kutsuntoihin osallistuvat nuoret ovat saaneet erityisen hyvää kohtelua. Heillä on ollut kutsuntapäivän aikana mahdollisuus saada tietoa omasta kunnostaan sekä mahdollisuuksista liikunnan harrastamiseen omassa asuin- tai opiskeluympäristössään. Hankkeen koordinaattori ja Kymenlaakson Liikunnan terveysliikunnankehittäjä Kirsi Vanhalakka pitää kutsuntoja mainiona paikkana tavoittaa kohderyhmä. Koppi kohderyhmästä Hankkeen koordinaattori ja Kymenlaakson Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Kirsi Vanhalakka pitää kutsuntoja mainiona paikkana tavoittaa kohderyhmä, sillä lähes kaikki ikäluokan miehet saadaan paikalle. Kutsuntatilanteessa saa nuorista vielä kopin, hän kiteyttää osuvasti. Vanhalakan panos kymenlaaksolaisten heikkokuntoisten asevelvollisten löytämisessä on merkittävä, sillä hän on mukana kaikissa alueen kutsuntatilaisuuksissa. Koordinaattorin rooli on kertoa hankkeen toiminnasta ja jakaa kyselylomakkeet, joissa nuorilta kysytään omaan kuntoon ja liikunnan harrastamiseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeiden perusteella Vanhalakka seuloo ne nuoret, jotka kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Hankekoordinaattori toimittaa kohderyhmän tiedot kutsuntojen lääkärille ja lautakunnalle, jotka voivat kutsuntapäivän muissa vaiheissa muistuttaa vielä nuoria hankkeeseen osallistumisen mahdolli-

23 Kutsuntatilanteessa saa nuorista vielä kopin. suudesta. Kutsuntatilaisuuden lopussa nuoret voivat halutessaan jutella omasta tilanteestaan hankekoordinaattorin kanssa ja ilmoittautua hankkeeseen mukaan. Hankkeeseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Tarjottimella liikuntaa ilmaiseksi Hankkeen osallistujille on valmisteltu lajitarjotin, josta jokainen voi valita mieluisat liikuntamuodot. Liikuntaryhmiin on mahdollisuus osallistua maksuttomasti urheiluseurojen yleisissä harjoituksissa sekä pelkästään hankkeen kohderyhmälle räätälöidyissä harjoituksissa. Ryhmiä on tarjolla Kotkassa, Haminassa ja Kouvolassa. Lisäksi kohderyhmälle suunnattuun palvelupakettiin kuuluvat hankekoordinaattorin kuukausittain tekemät liikuntaohjelmat. Liikuntaohjelmia voi tehdä itsenäisesti tai yhdistellen liikuntaryhmien harjoitusten kanssa. Lisäksi joka syksy ja kevät järjestetään maksuttomat kuntotestit halukkaille. Hankkeen osallistujat saavat liikuntaohjelman ja tiedot harjoituksista sekä kuntotesteistä sähköpostilla. Päivitetyt tiedot löytyvät myös hankkeen nettisivuilta. Ikäluokan läpileikkaus Kirsi Vanhalakka kertoo hankekoordinaattorina olevansa aitiopaikalla katsomassa yhteiskuntamme tilaa nuorten miesten hyvinvoinnin osalta. Jo kutsuntojen aloitustilaisuudessa näkee millainen päivä on tulossa, Vanhalakka muistelee. Nuorten välillä on Vanhalakan mukaan iso kuilu. Osa on tosi hyvässä kunnossa ja osa tosi huonossa. Vanhalakka on huomannut, että heikkokuntoisilla nuorilla on usein muitakin ongelmia. Monella ei esimerkiksi ole opiskelu- tai työpaikkaa. Jos huono kunto on yksilön pienin ongelma, on vaikeampi mennä motivoimaan, Vanhalakka kokee. Hankekoordinaattori hämmästyi myös joidenkin nuorten käsityksistä omasta hyvinvoinnistaan. Monet nuoret eivät osaa arvioida omaa kuntoaan, esimerkiksi kuinka pitkän matkan pystyvät kävelemään, Vanhalakka kertoo havainnoistaan. Toisaalta osa ei myöskään ole huolissaan varusmiespalveluksesta selviytymisestä, sillä eletään tätä päivää ja varusmiespalvelu on sen ajan murhe, Vanhalakka toteaa. Oikeita onnistumisia Vanhalakka on kuitenkin iloinen, että suurin osa kohderyhmästä kokee hankkeen myönteisenä ja toivoo saavansa ryhtiä elämään ja liikkumiseen. Hankkeeseen on ilmoittautunut yhteensä noin 400 nuorta, joista osa on jo siirtynyt varusmiespalvelukseen. Kunnossa Kassulle -hankkeessa on mahdollista olla mukana kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välinen aika eli yleisimmin noin 1 1,5 vuotta. Heinäkuussa 2009 palvelukseen astui 80 kohderyhmäläistä, joista neljäsosa oli osallistunut hankkeen liikuntatoimintaan. Kyselyn mukaan osa kohderyhmästä, joka ei osallistunut hankkeen järjestämään liikuntatoimintaan, lisäsi kuitenkin liikuntaa omatoimisesti ja hyödynsi hankkeen aikana saatuja harjoitusohjelmia. Han Moo Do sytytti Kouvolalainen Petri Natunen (19) kuuli Kunnossa Kassulle -hankkeesta osallistuessaan kutsuntoihin syksyllä Natunen on aina pitänyt liikunnasta ja koulun liikuntatunneista, mutta parin viime vuoden aikana liikkuminen oli jäänyt. Tällainen hanke olisi pitänyt olla jo paljon aikaisemmin, puualan opiskelija muisteli innostustaan kutsuntapäivänä. Kutsuntojen päätteeksi Natunen ilmoittautui mukaan hankkeeseen ja sai tietoa hankkeen liikuntatoiminnasta. Aluksi hän pelasi sählyä Utissa, kunnes eräänä päivänä löysi lajitarjottimelta erikoisen lajin: Han Moo Don. Natunen lähti rohkeasti kokeilemaan korealaista kamppailulajia ja on tänä päivänä lajin aktiiviharrastaja. Natunen kertoi jatkaneensa harrastusta, koska vetäjät ovat todella hyviä. Lisäksi ryhmähenki salilla on aivan mahtava. Ryhmässä tekeminen on liikunnassa kaiken A ja O, Natunen alleviivaa. Han Moo Don myötä Natunen on oppinut myös nauttimaan lihaskuntoharjoittelusta ja itsensä väsyttämisestä. Harjoituksia on kahdesti viikossa, mutta nuorimies olisi valmis lähtemään salille useamminkin. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että tulen harrastamaan tätä elämän loppuun asti, Natunen hehkuttaa. Natunen on huomannut liikkumisen hyvät vaikutukset kropassaan. Lisäksi kunnon kasvu näkyy testituloksissa. Nuorimies on osallistunut hankkeen aikana kolme kertaa Cooperin ja lihaskuntotestiin, ja tulosparannukset ovat olleet huimia. Natunen valmistuu puusepäksi alkukesällä ja heinäkuussa alkaa varusmiespalvelus Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa. Tuleva alokas lähtee kohti uutta kokemusta avoimin mielin. Hän ei ole huolissaan pitkistä marsseista ja painavista kantamuksista. Kunto ei ole ongelma, Natunen toteaa. i Lisätietoja Kirsi Vanhalakka, Kymenlaakson Liikunta ry p kirsi.vanhalakka@kymli.net 23

24 Teksti Katri Väisänen Kuvat Nina Dodd, Helsingin kaupungin liikuntaviraston arkisto Stadin kundi kondikseen Helsingin liikuntajohtaja Anssi Rauramo kannustaa liikunnallisen elämäntavan alkujuurille koulunpenkille 24 Liikunnalle on Rauramon mukaan lyöty tehtäviä, jotka saavat kokeneemmankin ammattilaisen vapisemaan suunnitelmia tehdessä: perinteisen kansanterveyden edistämisen ja työurien pidentämisen lisäksi tasa-arvotyö ja maahanmuuttajien kotouttaminen tulisi hoitaa liikuttamisen ohella. Koko maailmaa ei Rauramon mukaan voi pelastaa edes liikunnalla. Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramolla on pohdintojensa takana muutakin kuin musta tuntuu -mielipiteitä. 19 vuotta kestänyt ura mestaruustason koripalloilijana, 12 vuotta liikunnanopettajana sekä 11 vuotta kokoomuksen kansanedustajana ovat Rauramolle vahva selkänoja. Hän tuntee omakohtaisesti suomalaisen liikuntasektorin kaikki keskeisimmät osa-alueet: koulun, urheiluseuran, poliittisen päätöksenteon sekä kunnan liikuntatoimen. Rauramon meriitit pelikentiltä ovat omaa luokkaansa. Torpan Poikien kasvatti pelasi näyttävän uran, jonka yhtä ennätystä ei todennäköisesti koskaan tulla lyömään. Hän ei ollut 11,5 vuoteen poissa yhdestäkään ottelusta. Nyt Rauramo pussittaa palloja toisenlaisiin koreihin. Helsingin liikuntajohtaja on keskeisellä paikalla vaikuttamassa paitsi suuren työnantajan henkilöstön hyvinvointiin myös koko maan liikuntapoliittisiin linjauksiin. Terävä katse koulupäivään Rauramo on huolissaan erityisesti koulupäivien ja koululaisten nykytilasta. Tai on tarkemmin ottaen ollut sitä jo vuodesta 1986 lähtien. Hän puhuu vahvasti liikunnallisemman koulupäivän puolesta. Jos jo nuorena on kaikki fyysisesti rempallaan, siitä on vaikea lähteä petraamaan aikuisenakaan. Tämän päivän liikuntamyönteisessä ilmapiirissä on Rauramon mukaan onneksi oivallettu se, että kaikki liikkuminen on tärkeää. Vähäinenkin liikunta on parempi kuin ei liikkuminen ollenkaan, ja sillä on monien helppo aloittaa. Mutta koulupäivän liikunta-aktiivisuudesta Rauramolla on selvä mielipide. Siinä mennään tällä hetkellä, että on hyvä, jos lapsi osaa kuperkeikan eteenpäin. Taaksepäin ei edes uskalla laittaa ketään yrittämään, karrikoi Rauramo. Rauramo kannustaa palkkaamaan liikunnanopettajia jo alakouluun. Lii-

25 Jos jo nuorena on kaikki fyysisesti rempallaan, siitä on vaikea lähteä petraamaan aikuisenakaan. >> 25

26 >> Stadin kundi kondikseen -hanke Stadin kundi kondikseen on Helsingin kaupungin liikuntaviraston koordinoima, koko Helsingin kaupungin poikkihallinnollinen, kaksivuotinen kehittämishanke, jota KKI-ohjelma tukee. Stadin kundi kondikseen -hanke polkaistaan käyntiin toden teolla syksyllä Hankkeessa keskitytään Helsingin kaupungin henkilöstöön ja ensisijaisesti reiluun mieheen. Hankkeen tavoitteena on terve, hyvinvoiva, toiminta- ja työkykyinen kaupungin henkilöstö. Helsingin kaupungin henkilöstöliikunta järjestää aktiivisesti ja monipuolisesti henkilöstöliikuntaa, mutta miehet käyttävät palveluja melko vähän. Hankkeessa yhdistetään liikuntaviraston, työterveyskeskuksen ja henkilöstökeskuksen voimat. Hanketta vetämään palkataan hankekoordinaattori. Perinteisten kunto- ja terveysmittauksien lisäksi miehiä kannustetaan liikkumaan muun muassa erilaisin porkkanoin ja miehille räätälöidyin liikuntaryhmin. Lisäksi eri alojen asiantuntijaluennot ja liikuntaneuvonta ovat uusia, erilaisia avauksia miesten aktivoimiseen. Hankkeen jalkauttaminen tulee olemaan haaste. Meidän tulee löytää keinoja, joilla miehet saadaan mukaan paitsi hankkeen toimintaan myös pysyvästi liikuntapalvelujen käyttäjiksi, pohtii Rauramo. Osallistujien sitouttamisen kannalta seuranta on tärkeässä roolissa. Hankkeessa halutaan lisäksi kattavalla seurannalla tuottaa tietoa ja kokemuksia vastaavia poikkihallinnollisia suuria hankkeita varten. Hankkeen vaikuttavuutta mitataan keräämällä säännöllisesti testituloksia ja tekemällä mahdollisesti seurantamittauksia myös hankkeen päättymisen jälkeen. 26 kunnanopettaja vastaisi kokonaisvaltaisen liikunnallisemman koulupäivän kehittämisestä ja toteuttamisesta. Sen pohtimisen, olisiko käytännön ratkaisu lisää liikuntatunteja, pidempiä välitunteja vai yleisesti fyysisesti aktiivisempia opetustunteja, Rauramo jättää tämän päivän poliitikoille. Yksi ratkaisumalli hänellä kuitenkin on, rapakon takaa. USAssa yksi mahtavimmista keksinnöistä on koulun jälkeinen iltapäivätoiminta. Sen mallin voisi kopioida myös tänne Suomeen. Muutama tunti toiminnallista ja ohjattua harrastamista koulussa koulupäivän jälkeen. On aivan sama, onko se kuorolaulua, torvisoittoa tai jalkapalloa. Pääasia on, että opitaan aktiivinen ja toiminnallinen elämäntapa. Rauramon ajatuksen takana on, että, jos lapsi oppii liikunnallisen elämäntavan jo nuorena, hänen on joko mahdollista jäädä siihen koukkuun koko elämänsä ajaksi tai vastavuoroisesti helpompi palata siihen vuosienkin päästä. Kerran paljon liikkuneen on helpompi aloittaa liikkuminen uudelleen. Seuroissa on hyvä olla Urheiluseuroja kannustetaan tällä hetkellä Suomessa ottamaan vastuuta monen erityyppisen liikuntatoiminnan järjestämisestä. Urheiluseuratoimintaa pelaajan, valmentajan ja tukijan roolissa seuranneena Rauramo tietää niiden merkityksen. Hän kannustaa lapsia harrastamaan mahdollisimman pitkään useita eri lajeja. Eikä vain seurassa, vaan myös pihalla leikkien ja pelaten. Miksi meidän liikkuminen on niin järkyttävän ohjattua jo niin nuorena? Mihin ovat kadonneet pallokentiltä poikien peliporukat ja pihoilta Kirkonrotan leikkijät? Sieltä ne huippupelaajat tulevat lajiin kuin lajin, suuresta liikkuvasta massasta. Urheiluseurat tarjoavat hyvän mallin opetella maailman perusjärjestystä monille lapsille, joiden kotona on vaikeaa. Rikkinäinen perhe, vanhempien kiire ja aikuisen tarjoaman turvan puute ovat syitä tuoda lapsi liikkumaan seuran ohjattuun toimintaan, jossa asetetaan rajat ja kuri, mutta kohdellaan kaikkia tasapuolisesti. Hyvä urheiluseuratoiminta syö kuitenkin painetta satsata koululiikuntaan. Liikunnallisesti aktiiviset vanhemmat tuovat lapsensa harrastamaan seuroihin ja ajattelevat sen korvaavan liikuntavajeen, jonka koulupäivä ja arki yleensä jättävät. Seurojen toiminta on mielestäni hyvässä jamassa. Siksi kääntäisin katseet ehdottomasti aktiivisemman koulupäivän puoleen, summaa Rauramo. Kunnossa kohti kesää Omaa kuntoaan Rauramo hoitaa pääosin personal trainerinsä, irlanninsetteri-bertan kanssa. Mottoni on, että jokaisen askeleen otan itselleni. Käytän koiran kanssa lenkkeillessä askelmittaria vain todetakseni, että ilman koiraa askeleeni jäisivät todella vähiin. Olen todennut omakohtaisesti, että askelien eteen pitää tehdä töitä. Toimistotyöläiselle ei päivän aikana kerry kuin murto-osa siitä askelmäärästä, jonka pitäisi olla tavallisen ihmisen minimiliikunta-annos. Kun minulla on hyvä vire päällä, askelia tulee noin viikossa. Toinen hyvä mittari itselleni on askelien seuraamisen lisäksi esittää kysymys, koska olen viimeksi hikoillut muuta kuin saunassa. Vastaus on liian usein liian harvoin, hymähtää Rauramo. Nyt Rauramolla on edessään hikinen kevät. Hän antaa kasvot Stadin kundi kondikseen -hankkeelle. Tarkoituksena on pudottaa painoa, kohottaa kuntoa ja saada testilukemat hyvälle tolalle. Liikuntajohtaja haluaa esimerkillään kannustaa muitakin miehiä pohtimaan elämäntapojaan ja kohottamaan kuntoaan. Alkumittaukset on suoritettu kuukausi sitten. Liikuntaviraston työntekijät sparraavat esimiestään ja rakentavat tälle henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Tavoitteisiin eivät pelkät koiralenkit riitä. Mutta liiallisuuksiin ei pidä mennä. Alle satakiloisilla ei ole mielipiteitä, huikkaa pitkänhuiskea korikuningas. i

27 ME AIKUISET olemme VIp! Teksti ULLA heinola Lasten ja nuorten terveyden edistämistyössä tarvitaan uutta asennetta, oivalluksia ja ennen kaikkea välittämistä. Vastuu on meillä kaikilla aikuisilla. Tämä on helmikuussa julkaistun oppaan Kahdeksan tienviittaa terveyteen ydinviesti. Oppaan tienviitat ovat ajankohtaisia juuri nyt. Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on yhteinen. Maailma muuttuu ja haasteet muuttuvat yhteiskuntamme on entistä monimutkaisempi. Tienviitat ovat kiteytyksiä oivalluksista, hyvistä käytännöistä ja asenteista, joita noudattamalla työ lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi helpottuu. Terveyteen ei ole yhtä reittiä eikä maaliin oikopolkua, mutta tienviittojen toivotaan helpottavan tätä matkaa. Tienviittojen on tarkoitus innostaa ja ennen kaikkea aktivoida erilaista toimintaa. Arjen vaikuttajat Lasten ja nuorten terveyteen vaikuttava joukko on laajempi ja heidän merkityksensä suurempi kuin yleisesti ajatellaan. Oppaassa halutaan ennen kaikkea muistuttaa siitä, että aikuiset ovat lasten ja nuorten terveyden tärkeimpiä tekijöitä. He ovat malleja ja esimerkkejä. Nuoret odottavat vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta välittämistä ja vastuunottoa. Jos lähipiiri ja perhe eivät tuo lapselle riittävää turvaa ja terveyden edellytyksiä, ympärillä olevien ammattilaisten on otettava suurempi vastuu. Tienviitat onkin tehty, jotta päättäjät, kasvattajat ja ammattilaiset kuten esimerkiksi rehtorit, opettajat, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, valmentajat ja järjestöjen asiantuntijat yhtä hyvin kuin kaikki vanhemmat näkisivät entistä terävämmin oman työnsä tärkeyden ja mahdollisuudet. Lasten ja nuorten silmissä me kaikki olemme VIP! Mene mukaan! Nuorten terveyteen liittyvät haasteet ovat erilaisia. Kun halutaan edistää lasten ja nuorten terveyttä, pitää tuntea heidän näkökulmansa asioihin ja ymmärtää myös nuoria ympäröivää maailmaa. Tienviitat kehottavat aikuisia menemään mukaan nuorten maailmaan, myös virtuaalisesti. Opas muistuttaa, etteivät lapset ja nuoret ole yksi samanlainen joukko, vaan he tulevat erilaisista taustoista, ovat kiinnostuneita omanlaisistaan asioista ja kuuluvat erilaisiin alakulttuureihin. Myös nuorten terveyteen liittyvät haasteet ovat erilaisia. Se, mikä motivoi toista, ei toimi toisella ollenkaan. Yhtä lailla aikuisten tulisi entistä paremmin ja aidosti kuunnella nuoria ja olla kiinnostuneita heidän tekemisistään ja menoistaan. Tunne osallisuudesta ja osallistaminen ovat tärkeitä terveyden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Lasten ja nuorten oikeuksien ja kuulemisen merkitys tiedostetaankin, mutta monesti kaivataan käytännön keinoja niiden toteuttamiseen. Tähän haasteeseen opas osaltaan pyrkii vastaamaan. Tienviitat kohti terveyttä Kahdeksan tienviittaa terveyteen -hanke alkoi vuodenvaihteessa ministeri Risikon toiveesta viedä eteenpäin hyviä lasten ja nuorten terveyden edistämisen käytäntöjä. Tienviitat pohjautuvat lasten, nuorten ja perheiden keskuudessa tehtyihin tutkimuksiin, asiantuntijoiden haastatteluihin sekä jokapäiväiseen terveyden edistämistyöhön. Kaikki tienviitat ja esimerkit on esitelty laajemmin Sivustolla esitellään myös muita hyviä käytäntöjä, joita tehdään lasten ja nuorten terveyden eteen. Kävijöiltä toivotaan lisää tietoa hyvistä hankkeista ja projekteista. Kahdeksan tienviittaa terveyteen - oppaan on laatinut Kuule Oy. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sitran Terveydenhuollon ohjelma ja Terveyden edistämisen keskus ry. Tienviitat-opasta voi tilata maksutta Tekrystä: Leena Åhman, puh. (09) , leena.ahman@tekry.fi tai sen voi ladata osoitteesta i

28 Stamina Trainersin tekemät InBody-testaukset kiinnostivat KKI-ohjelman ja helin näyttelyosastolla. Kuvat jiri halttunen, KATrI VäISänEn graafiset kuviot harto hakonen Teksti KAISA KoIVUnIEMI Liikunta-asiat kiinnostavat APTEEKKILAISIA KKI-ohjelma ja Hengitysliitto Heli osallistuivat viime marraskuussa yhteisellä näyttelyosastolla Farmasian Päivät tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. Farmasian Päivät on farmasian oppimiskeskuksen vuosittain järjestämä kurssitapahtuma, johon osallistuu noin 40 % apteekkien farmaseuttisesta henkilökunnasta ympäri Suomen. Päivien osallistujamäärä on keskimäärin henkilöä, joista kaksi kolmasosaa tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. KKI:n ja Helin näyttelyosastolla osallistujille oli jaossa erilaista liikuntatietoutta ja mahdollisuus käydä mittauttamassa kehonkoostumuksensa. Osallistujia pyydettiin myös vastaamaan pieneen liikunta-aiheiseen kyselyyn, jolla osallistui liikunnallisten tuotteiden arvontaan. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa apteekkiväen näkemyksiä, asenteita ja tarpeita liikunta-asioista. Kyselyyn osallistui 284 henkilöä, joista suurin osa oli farmaseutteja. Kuviossa 1 näkyy vastaajien jakauma koulutuksen tai työtehtävän mukaan. Liikunta osana apteekin asiakasneuvontatyötä Kyselyssä tiedusteltiin, miten vastaajat kokevat liikunnan puheeksi ottamisen ja liikkumaan kannustamisen osana apteekin asiakasneuvontatyötä. Viidesosa -hankkeella liikuntatietoutta apteekkeihin Liikkujan Apteekki -hankkeen tavoitteena on pureutua tässäkin selvityksessä esille nousseisiin seikkoihin. Tarkoituksena on lisätä apteekkien tietoisuutta olemassa olevasta liikuntaa ja painonhallintaa tukevasta materiaalista sekä paikallisista liikuntapalveluista, liikuntaneuvonnasta ja yhteistyötahoista, joiden pariin asiakkaan voi ohjata tai joiden kanssa apteekit voivat järjestää esimerkiksi erilaisia teemapäiviä. Kylkiäiseksi tavoitteena on myös herätellä muita tahoja huomaamaan apteekkien potentiaali yhteistyökumppaneina ja osana terveyden edistämisen palveluketjua. Kevään 010 aikana käynnistyvän pilottihankkeen puitteissa yhteistyöapteekeissa kokeillaan erilaisia toimintamuotoja ja aktivointitoimenpiteitä sekä tarjotaan koulutusta apteekin henkilökunnalle. oman osansa koulutuksesta ja aktivoinnista saavat myös astmapalvelun erityiskoulutuksessa mukana olevat yhdyshenkilöt. Tavoitteena on, että pilotin puitteissa testatut kokeilut leviävät vähitellen useisiin apteekkeihin ympäri Suomea KKI-ohjelman, hengitysliitto helin, SLU-alueiden ja Suomen Apteekkariliiton yhteistyönä. Pilottivaiheessa mukana olevat apteekit Liikkujan Apteekki -hankkeeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www. kki.likes -> Liikkujan Apteekki. Samasta osoitteesta löytyvät myös jutussa esitellyn Farmasian päivät 009 -kyselyn tulokset kokonaisuudessaan. 8

29 Kuvio 1. Vastaajien jakauma koulutuksen tai työtehtävän mukaan. Kuvio 2. Liikunnan puheeksi ottamisen ja liikkumaan kannustamisen kokeminen osana apteekin asiakasneuvontatyötä. vastaajista koki sen erittäin tärkeänä ja 77 % tärkeänä. Kuviossa 2 käy ilmi, miten eri ammattiryhmien edustajat suhtautuivat tähän. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, millaiset valmiudet heidän apteekissaan on liikunta-asioiden huomioimiseen. Reilu puolet vastaajista totesi, että valmiudet ovat hyvät ja 4 prosenttia vastaajista piti niitä erittäin hyvinä. Kuitenkin lähes puolet oli sitä mieltä, että valmiudet ovat välttävät tai niitä ei ole. Kuviossa 3 näkyy valmiuksien jakautuminen tarkemmin. Vastaajista suurin osa näki apteekissaan jonkinlaista tarvetta lisäperehdytykselle liikunta-asioissa. 71 % koki tarvetta koulutukselle ja 83 % esimerkiksi liikuntaan ja painonhallintaan liittyvälle tukimateriaalille. Lisäksi 63 % näki tarpeellisena saada enemmän tietoa paikallisista liikuntapalveluista ja liikuntaneuvonnasta, joiden pariin asiakkaan voisi tarvittaessa apteekista ohjata. Kyselyn täyttäneistä 81 % vastasi, että heidän apteekissaan on kiinnostusta lisätä liikunta-asioiden huomioimista asiakasneuvontatilanteissa. Proviisoreista näin vastasi jopa 96 %, apteekkareista 80 % ja farmaseuteista 78 %. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli kiinnostuneita jatkossa järjestämään yhteistyössä eri tahojen kanssa liikuntaan liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä apteekissaan. Apteekkareista tätä mieltä olivat kaikki, proviisoreista 90 % ja farmaseuteista 62 %. i Kuvio 3. Valmiudet liikunta-asioiden huomioimiseksi apteekissa. 9

30 Anneli ja Mauri Makkonen ohjaavat tanssia seitsemässä ryhmässä eri puolilla Pohjois-Savoa. Vieremän Tanssivirkut ry:n ryhmiä on neljä ja kaksi muuta ryhmää on eri eläkeläisjärjestöjen järjestämiä. Lisäksi Makkoset käyvät säännöllisesti Runnin Kylpylässä Iisalmessa ohjaamassa lähinnä senioritanssia kylpylän asiakkaille. Senioritanssien vauhdissa olisi tekemistä nuoremmillakin. Vaikka nimi viittaa iäkkäämpiin pyörähtelijöihin, on mukana hyvinkin vaikeita ja vauhdikkaita tansseja. Lukion Wanhojen tansseissa on usein joukossa senioritansseja, sieltä helpoimmasta päästä. Eläkeläisryhmissä tanssijat ovat luonnollisesti eläkeläisiä, mutta Vieremän Tanssivirkkujen ryhmissä on lavaja paritanssijoita kaikista ikäluokista. Yhdessäkin ryhmässä juuri me taidamme olla vanhimmat, kertoo Anneli Makkonen, joka toimii miehensä Maurin kanssa tanssin vertaisohjaajana jo kolmatta vuotta. Olen aina korostanut aivotyön merkitystä. Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on pitää myös pääkoppa kunnossa. Tanssi on paitsi hyvää liikuntaa, myös kovaa työtä aivoille, tietää Makkonen. Makkoset ohjaavat myös kehitysvammaisten Huitula-tanssiryhmää Vieremällä, jossa käy eri-ikäisiä tanssijoita. Kehitysvammaisille sovelletaan tansseja eri tavoin. Tanssimisen ilo on ryhmässä silminnähtävää. Tanssiryhmien osallistujista suurin osa on naisia. Makkosten kokemukset kertovat, että miehiä on eläkeiässäkin vaikea saada houkuteltua tanssimisen pariin, jos rytmi ei ole ennestään sydäntä lähellä. Miehet ovat useimmiten puolisoaan vanhempia ja niinpä maallinenkin taival päättyy usein ennemmin, tietää Makkonen yhden selityksen miespulaan. Yksin jääneille tai muutoin yksin asuville on hyvin tärkeää päästä immeisten ilimoelle ja ennen kaikkea liikunnan pariin. Tunnemme olevamme tanssiliikunnan sanansaattajia. Ryhmien markkinoinnin ja mainostamisen hoitavat järjestävät tahot. Näin Makkoset saavat keskittyä vain ohjaamiseen. VERTAISOHJAAJAT VAILLA VERTAA Makkosten harrastus tanssittaa Pohjois-Savossa Teksti KATrI VäISänEn Kuvat AILI heikkinen Salsa, cha-cha, tango, valssi ja rumba Tanssi tempaa mukaansa kaikenikäisiä. pohjois-savossa aktiivisina tanssin työmyyrinä häärivät Anneli ja Mauri Makkonen. KKI-koulutustukea hyödyntämällä hekin ovat saaneet uutta oppia vertaisohjaajien tärkeään työhön. 0

31 hae koulutustukea! Kunnossa kaiken ikää -ohjelma myöntää taloudellista tukea vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen. Koulutustukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joissa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja yli 40-vuotiaille suunnattuja liikuntaryhmiä. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. hakijataho sekä vertaisohjaaja valitsevat ryhmän tarpeisiin sekä vertaisohjaajalle sopivan koulutuksen. KKI-ohjelma suosittelee alueellisia matalan kynnyksen ryhmien ohjaamiseen kohdennettuja koulutuksia. Esimerkkejä koulutuksia tarjoavista tahoista sekä koulutustuen hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta -> hae tukea liikuttamiseen. Tanssia läpi elämän Vertaisohjaaminen on Makkosten harrastus ja he tekevät sitä täysin vapaaehtoispohjalta. Tanssi on ollut Makkosten arjessa mukana aina. Tapaisimmekin vuonna 1964 tansseissa ja siitä lähtien tanssi on ollut iso osa elämäämme. Toki tärkeänä osana elämäämme kuuluvat myös viisi lastamme, ja lapsenlapsiakin on jo kuudes tulossa. Muitakin harrastuksia mahtuu ohjelmaamme: sauvakävely, hiihto, avantouinti, marjastus, sienestys, mehiläiset sekä moninainen talkootyö. Eläkkeellä oleva aktiivinen pariskunta jaksaa tanssia ohjaamisensa ulkopuolella. Monipuolinen musiikki on heidän toiveensa tanssilavoille. Koskaan ei ole liian vanha oppiakseen lisää myös tanssista. Latinalaiset tanssit ovat ehkä tällä hetkellä meistä ne kiinnostavimmat. Kyllä se hyrähdyttää rinnassa, kun huomaa, että iäkkäänäkin voi oppia uutta, iloitsee Makkonen. haillaan käynnissä. Senioritanssin ohjaajakoulutusta he ovat hankkineet sen verran pitkälle, että Vieremän Tanssivirkut järjestää jo heidän ohjaaminaan senioritanssin ohjaajakoulutusta uusille tulokkaille. Senioritansseihin tulee muutaman vuoden välein yhä uusia ja uudenaikaisia tansseja, joten kouluttautuminen on jatkuvaa. Tanssiryhmien palaute on ollut positiivista ja aidosti tanssista nauttivista ohjaajista pidetään. Makkosilla onkin tavoitteena ohjata tanssia vielä monta vuotta. Itse toivon, että terveyttä riittäisi niin, että jaksaisin innostaa porukkaa tanssiliikunnan pariin vielä kymmenen vuoden päästäkin. Tiedän, että Kuopiossa on yli 80-vuotias vertaisohjaaja, mutta hän onkin jo melko rautainen sissi, naurahtaa 63-vuotias Anneli Makkonen. i Anneli ja Mauri Makkoselle tanssi on elämäntapa. Kesällä 009 laitettiin Vieremällä jalalla koreaksi Kohiseva Kokka -tapahtumassa. Tanssin pyörteissä esiintyivät myös Makkosten ohjaamat Vieremän Seniorivirkut. KKI-Koulutustuella lisää oppia Anneli Makkonen tietää, että vertaisohjaajista on huutava pula. Eläkeiässä on aikaa uusille virikkeille ja halua verestää nuoruuden tanssitaitoja. Vertaisohjaajat sopivat hyvin ohjaamaan eri eläkeläisjärjestöjen ryhmiä, sillä he eivät ole välttämättä sidoksissa liittojen muuhun toimintaan. Makkosetkin ohjaavat Iisalmen Eläkkeensaajien Salmen tanssia sekä Eläkeliiton Iisalmen yhdistyksen Tanssoojia. KKI-koulutustukea Makkoset hyödyntävät omaan kouluttautumiseen. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n Seuratanssiohjaajan peruskurssi on par- 1

32 Finska Män på äventyr rör sig nästa höst bland professionella K I form för livet -programmets höstrunda 2010 fördjupar sig i den finska mannens hälsa. IFFL-programmet förverkligar tillsammans med distrikten i Finlands Idrott samt idrottskanslierna i Kemi och Vasa seminarierundan Finska Män på äventyr. Tillfällena är riktade till professionella inom hälso-, motions- och näringsbranschen. Seminariedagen innehåller både specialistföreläsningar samt presentation av fungerande praktiska lösningar. Arbetshandledaren, utbildaren Matti Alpola föreläser under rubriken Glädjen att hitta, istället för tvånget att förändras meningsfullhet är viktigt och presenterar sin syn på hörnstenarna i att lyckas med hälsoinformation för män. Näringsspecialist Patrik Borg analyserar mäns förhållningssätt till ätandet och näring under rubriken Hur motivera män att äta hälsosamt gubbenergi eller energi åt gubbarna. Under evenemanget presenteras också fungerande modeller och arbetsredskap för hälso- och motionsrådgivning för män. Under dagens lopp kan man bekanta sig med bl.a konditionstest för Finska Män. Dessa test kan män deltaga i under en långtradarturné år Under seminariet presenterar också IFFL-programmet sina förnyade suomimies.fi-sidor. Under seminariedagen får man också höra läkarens syn på den finska mannens hälsa. Dessutom ingår i programmet presentation av sådan motionsrådgivning som verkligen fungerar i praktiken. Finska Män på äventyr -seminarieturné AUGUSTI ti 4.8. jyväskylä, SEPTEMBER ti St. Michel, on Kotka, to Tavastehus, må 0.9. rovaniemi, ti 1.9. Kemi, on.9. Uleåborg, ti 8.9. Karleby, on 9.9. Vasa, to 0.9. Seinäjoki, OKTOBER ti Åbo, on Björneborg, to.10. Tammerfors, ti Kajana, on joensuu, to Kuopio, ti helsingfors, november on.11. Lahtis, to Villmanstrand, Text AnnA SUUTArI Bilder petteri KIVIMäKI och STUdIo juha SorrI

33 TELIRAnE minskar hälsoskillnader i Kajanaland K I Kajanaland har man allt sedan år 2008 förverkligat ett tväradministrativt sk. TELIRANE-projekt. Målsättningen med detta treåriga projekt är att minska hälsoskillnaderna i den vuxna befolkningen genom en modell som främjar rådgivning om hälsomotion och hälsofrämjande näring. Kainuun Liikunta ry, Kainuun-maakunta-kommunförbund och kommunerna i Kajanaland har tillsammans förverkligat detta framgångsrika projekt. TELIRANE, betyder Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli eller på svenska En rådgivningsmodell för hälsofrämjande motion och näring Tyngdpunkten i projektet ligger i personlig rådgivning angående motion och näring, med uppföljning. I projektet ingår också utbildning av hälsovårdspersonal samt utveckling av hälsomotionstjänster tillsammans med kommuner och organisationer. Målgruppen för projektet är de vuxna, som rör på sig för lite för sin hälsa och som har problem med vikten. I praktiken betyder detta personer med ett viktindex på minst 30. Också de personer som har en förhöjd risk att insjukna i diabetes (minst 12 riskpoäng) får motionsrådgivning. Utöver de förändringar som sker i deltagarnas livsvanor har projektet som målsättning att integrera modellen i social- och hälsofunktionens service samt i det tväradministrativa beslutsfattandet. Tilläggsuppgifter Kainuun Liikunta ry projektansvarige Liisa paavola Tel. (08) 6 59, liisa.paavola@kainuunliikunta.fi Text AnnA SUUTArI Männen startar nu K VaPiNa- gruppen i Pitäjänmäen Tarmo åtnjuter IFFL-understöd och gruppens syfte är att aktivera män över 40 år med mångsidig fysisk aktivitet. Gruppansvarige Olavi Olli Rautiainen berättar att männen lockas med via idrottsföreningen. Gruppen håller främst på med käppgymnastik och muskelkonditionsträning. Sluttöjningar och volleyboll finns alltid med på programmet. Ibland idkar gruppen också bowling. Gruppen består nu av män. Rautiainen gläder sig åt att gruppen utökats med fyra nya motionärer senaste höst. Flera av gruppmedlemmarna har inte idkat någon form av motion på flera år förrän dom kom till gruppen. IFFL-stödet har stor betydelse för VaPiNa-gruppens framgång. Stödet används enligt Rautiainen främst till ledararvoden. Utan stöd skulle man vara tvungen att höja säsongavgiften från det nuvarande 60 euro till 100 eller 120 euro. Tilläggsuppgifter olavi rautiainen pitäjänmäen Tarmo ry Tel olavi.rautiainen@pita.fi Text och bild hanna-mari MAIjALA Kondis i Kasernen från uppbådet K Kymenlaakson Liikunta i Kymmenedalen koordinerar Kondis i Kasernen -projektet vars målsättning är att redan i uppbådet hitta de med svag kondition, med övervikt och de som rör på sig för lite och aktivera dem till fysisk aktivitet. Syftet är att förbättra välbefinnande för de med dålig kondition under tiden mellan uppbådet och tidpunkten för armetjänstgöringens början och på detta sätt underlätta tjänstgöringen i värnplikten. Projektet förverkligas i samarbete med Försvarsmaktens Huvudstab, distriktskansliet i Kymmenedalen samt lokala idrottsföreningar och idrottsorganisationer. Understödsstiftelsen för landsförsvaret ansvarar för finansieringen av projektet. Meningen är att efter detta pilotprojekt ta fram en modell som kan implementeras i hela landet. Projektkoordinator och utvecklaren för hälsomotion i Kymmenedalen Kirsi Vanhalakka gläder sig åt att största delen av målgruppen upplever projektet positivt samt önskar sig energi för sitt liv och sin motion. Projektet har fått med 400 ungdomar, av vilka en del redan har påbörjat sin beväringstjänstgöring. I Kondis i Kasernen -projektet är det möjligt att vara med ca.1 1,5 år, tiden mellan uppbådet och tjänstgöringens början. Tilläggsinformation Kirsi Vanhalakka, Kymenlaakson Liikunta ry Tel kirsi.vanhalakka@kymli.net Text hanna-mari MAIjALA Bild MArKKU hutka

34 KKI-ristikko Kropan rasittamisen ja fyysisen toiminnallisuuden lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta -> Kipinät-lehti. Ristikon laatija Harto Hakonen 34

35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, Puh. (08) , fax. (08) Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Tanja Onatsu, Puh , fax. (014) Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Vanhalakka, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry Arto Piuva, Puh Keltakangas 1, Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, Puh , fax. (02) Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Päivi Hamunen, Puh , fax. (013) Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Sohvi Seppälä, Puh. (017) , , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 35

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] Suunnittelu jarno purtsi ja ELInA riihimäki Kuvat STUdIo juha SorrI Toiminnallinen harjoittelu KKI-ohjelman Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja on täydentynyt Toiminnallinen harjoittelu -oppaalla. opas on tarkoitettu käytännön työvälineeksi kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille sekä itse liikkujille. opasta voidaan hyödyntää laadittaessa harjoitteita liikuntaryhmille tai etsittäessä virikkeitä omaan harjoitteluun. opas tutustuttaa käyttäjän toiminnallisen harjoittelun perusteisiin. Siinä esitellään turvallisia ja tehokkaita esimerkkiharjoitteita neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla. oppaan harjoitusohjelmat on suunniteltu siten, että niissä kussakin keskitytään yhden osa-alueen kehittämiseen: liikkuvuuden, tasapainon, voiman ja kehonhallinnan. oppaan kaikkien harjoitusten tavoitteena kuitenkin on kehittää liikehallintaa ja liikkuvuutta sekä parantaa voimaominaisuuksia ja kestävyyskuntoa. Toiminnallisen harjoittelun (functional training) ideologiaan kuuluu kehon ja mielen kokonaisvaltainen haastaminen. Kehon hahmotus ja koko kehon lihasten yhteinen toiminta ovat harjoittelun perusta. Toiminnallisen harjoittelun yhteydessä käytetään usein termiä lihasketju, jolla tarkoitetaan kehon eri osien yhtenäistä toimintaa ja koordinoitua hallintaa. harjoitteita rakennetaan siis yhdistelemällä useampia eri liikkeitä. oppaan ovat kirjoittaneet Jarno Purtsi ja Elina Riihimäki Mobra Finland oy:stä. Tässä maistiaisia uudesta oppaasta. Tasapaino ja kyljen alueen lihakset Vie paino tuolinpuoleiselle jalalle ja ojenna käsi ylös. Kallista vartalosta tuolin suuntaan ja kosketa pallolla kevyesti tuoliin. Ojentaudu rauhallisesti lähtöasentoon. e Pidä paino tasaisesti koko jalkapohjalla. e Säilytä suora vartalo, kuin laskeutuisit kahden seinän väliin. 6

37 Jalat, käsivarret ja tasapaino Seiso yhdellä jalalla. Nosta polvi vaakatasoon ja vie kädet taakse. e Pidä paino koko jalkapohjalla. e Haastetta liikkeeseen saat seisomalla esimerkiksi jumppa-alustan päällä ja tekemällä liikkeen iskunomaisesti. Kyljen alue, käsivarret ja tasapaino Ojenna toinen jalka sivulle ja kädet yläviistoon. Kierrä ylävartalosta ja vie paino suoran jalan puoleen. e Haastetta liikkeeseen saat irrottamalla jalan alustasta. Toiminnallinen harjoittelu Selkä ja kehonhallinta Rullaa lantio irti alustasta ja laske rauhallisesti alas. e Pidä jalat lantionlevyisessä asennossa, kantapäät pakaroiden läheisyydessä. e Haastetta liikkeeseen saat ojentamalla ylhäällä jalan. e Säilytä selän ja lantion luonnollinen asento koko liikkeen ajan. 40 sivua Hinta 10 e + toimitus- ja postituskulut Tilaukset sähköposti: tilaukset@likes.fi tilauspalvelu: 37

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite 2. Hanketukiesite - sisältää hanketuen hakuohjeet ja -lomakkeen 3. Koulutustukiesite - sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen 4. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 5. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 6. Julisteet - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi, 42 x 59,4 cm (A2) 7. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 8. IFFL-motionshandbok - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. - tips för god ergonomi samt gott sinnelag 9. Kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 10. IFFL-motionshandbok innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 11. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 12. SuomiMiehen kunto-opas - miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 13. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 14. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon - turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa - kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan 15. Paino hallintaan - täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa - asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta - reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen 16. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää 17. Hyvinvoinnin lähteillä - hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittelevä asiantuntija-artikkeleiden kokoelma - sisältää tehtävän oman hyvinvoinnin kartoittamisesta 18. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua 19. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Toimintakykyä vedestä Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 27. Toiminnallinen harjoittelu Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 28. Hyvinvoinnin lähteillä Maksuton KKI-materiaali, numero 17. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon Maksuton KKI-materiaali, numero 14. Paino hallintaan Maksuton KKI-materiaali, numero

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 20. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 44 sivua 21. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua 22. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua 23. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua 24. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua 25. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 26. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 27. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua 28. Toiminnallinen harjoittelu 10 - tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla - 40 sivua Muut julkaisut 29. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua Videot, DVD:t ja CD:t 30. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Uusittu painonhallintaopas sisältää käytännönläheisen ja johdonmukaisesti etenevän 32-viikkoisen ohjelman, jonka aikana vähitellen opetellaan uusia ravitsemus- ja liikuntatottumuksia. Ohjelma johdattaa käyttäjänsä pysyviin elämäntapamuutoksiin rennolla ja nautittavalla tavalla. Oppaan käytännönläheiset ohjeet auttavat samanaikaisesti hallitsemaan painoa, vähentämään yleisiä ylipainoon liittyviä terveysriskejä, kohottamaan kuntoa sekä voimaan hyvin. Johtoajatuksena on, että maltillisilla muutoksilla hyvän syömisen ja liikunnan kokonaisuus saadaan vähitellen kuntoon ja terveellisistä elämäntavoista tulee osa arkea. Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 39

40 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Viitaniemente 15, Jyväskylä KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Tommi Vasankari, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen ohjelmakoordinaattori Miia Malvela hankevalmistelija hanketuet Elina Holm (014) , kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki tapahtumakoordinaattori Niina Valkama tiedotussihteeri, ma. Anna Suutari tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen (014) Kipinät-lehden 1/2010 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.