Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu?
|
|
- Aino Kokkonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu? Kaija Hakala ja Pirjo Peltonen-Sainio MTT (Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljely ja teknologia, E-talo, Jokioinen. Sähköposti: Tiivistelmä Suomen kasvintuotantoa rajoittaa lyhyt kasvukausi, matala kasvukauden lämpötila ja siten alhaiseksi jäävä lämpösumma. Ilmastonmuutoksen myötä koko maapallon ja myös Suomen keskilämpötila nousee. Suomelle tämä merkitsee kasvukauden pidentymistä ja lämpösumman nousua. Pidempi kasvukausi mahdollistaa satoisten pitkän kasvuajan lajikkeiden käyttöönoton Suomessa. Uusien kasvilajien ja -lajikkeiden myötä kasvintuotanto voi vähitellen tehostua. Myös ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu lisää viljelykasvien fotosynteesiä ja satoa. Lisäys on suurinta kasveilla, joiden kehitys tuleentumista kohti ei etene tiukasti lämpösumman mukaan ja jotka voivat lisätä sadoksi kerättävää massaa rajatta. Tällaisia kasveja ovat esim. nurmet ja bioenergiakasvit sekä juurisatokasvit. Viljoilla kehityksen sitoutuminen lämpösummaan ja jyvän rajoitettu koko estävät hiilidioksidipitoisuuden nousun täyden hyödyntämisen. Alkukesän kuivuus tulee olemaan ongelma myös tulevassa ilmastossa. Vaikka sademäärä keskimäärin nousee, suurin nousu tapahtuu kasvukauden ulkopuolella. Lisääntynyt haihdunta kohonneessa lämpötilassa, samoin kuin suuremmat satotasot vaativat kuitenkin entistä enemmän vettä. Syyskylvöisten ja monivuotisten kasvien paremmat viljelymahdollisuudet tulevaisuudessa helpottavat osaltaan kuivuusongelmaa, kun kasvit voivat käyttää hyväkseen talvisateiden tuomaa kosteutta alkukasvukaudella. Lämpimämmät olot tuovat Suomen kasvintuotannolle myös erilaisia haittoja ja riskejä. Lämpimämmässä ilmastossa kasvitaudit ja tuholaiset tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä lisääntymään, ja niiden torjuntakustannukset pienentävät sadonlisäyksen tuomaa taloudellista hyötyä. Myös maan mikrobitoiminta kiihtyy, jolloin vaarana on humuksen väheneminen ja ravinteiden lisääntynyt mineralisaatio ja huuhtoutuminen. Runsaammat talvisateet puolestaan edelleen lisäävät huuhtoutumisriskiä ja eroosiota. Monivuotisten runsasjuuristen kasvien viljely, pellon tiivistymisen välttäminen ja toimiva salaojitus vähentävät näitä riskejä. Sääolojen kannalta Etelä-Suomesta saattaa lähivuosikymmeninä tulla nykyisen Tanskan veroinen maataloustuottaja. Suomen tulo osaksi Euroopan vilja-aittaa riippuu kuitenkin Suomen maatalouden sopeutumiskyvystä uudenlaisen ilmaston hyötyihin ja haittoihin, maailmankaupasta ja kasvintuotannon tuotteiden kysynnästä. Kasvintuotannon tuotteiden kysyntään vaikuttaa lähitulevaisuudessa vahvasti kasvintuotanto-olojen kehitys muualla maailmassa. Myös viimeaikainen bioenergiabuumi sekä elintason nousu runsaan väkiluvun alueilla, esim. Kiinassa ja Intiassa, lisäävät peltokasvituotannon ja maataloustuotteiden kysyntää ja hintaa ja siten tuotannon kannattavuutta. 1
2 Johdanto IPCC:n 4 arviointiraportin mukaan (IPCC 2007a) maapallon keskilämpötila on viimeisten sadan vuoden aikana noussut noin yhden asteen. Nousun on tieteellisesti todettu olevan erittäin todennäköisesti seurausta ihmisen toiminnasta (IPCC 2007a). Koska kasvihuonekaasuja yhä edelleen päästetään ilmaan, lämpötila jatkaa nousuaan. IPCC:n keskiarvoskenaarioiden mukaan päästöt aiheuttavat 2 o C nousun maapallon lämpötilassa seuraavan sadan vuoden aikana. Jos päästöt pystytään pitämään vuoden 2000 tasolla, ilman lämpötila nousee joka tapauksessa 0,3-0,9 o C tämän vuosisadan loppuun mennessä. Rajoittamattomina jatkuvat päästöt aiheuttavat ennusteiden mukaan jopa 6 o C lämpötilan nousun kuluvan vuosisadan loppuun mennessä verrattuna kauteen (IPCC 2007a). Maataloudelle lämpötilan noususta koituu sekä haittaa että hyötyä. Matalille leveysasteille ennustettu lisääntyvä kuivuus voi vaikeuttaa maataloutta vakavasti mm. Etelä-Euroopassa ja Välimeren alueella (IPCC 2007b). Toisaalta korkeilla leveysasteilla kuten Suomessa lämpötilan nousu voi hyödyttää maanviljelyä mm. pidemmän kasvukauden ansiosta (IPCC 2007b). Jo nyt viljelijät ovat alkaneet kokeilla perinteisten Keski-Euroopan lajien ja lajikkeiden, kuten rapsin ja rehumaissin viljelyä, jotka ovatkin 2000-luvun lämpimissä kasvukausissa menestyneet odotettua paremmin. Ilmatieteen laitoksen ja MTT:n laskelmien perusteella esim. rapsin tuotantovarmuus ja kilpailukyky rypsiin nähden paranee huomattavasti jo lähimpinä vuosikymmeninä ( Peltonen-Sainio ym. 2008a). Todennäköistä on, että monien muidenkin kasvilajien ja lajikkeiden menestymisen edellytykset paranevat Suomessa ilmaston lämmetessä. Toisaalta taudit, tuholaiset ja maan rakenneongelmat saattavat haitata maataloustuotantoa. Nyt esiteltävässä tutkimuksessa käytettiin Ilmatieteen laitoksen ILMASOPU-projektille ( palvelut-tiedonhaku-hanska-ilmasopu) laatimia lämpötila- ja sade-ennusteita tulevaisuuden ilmaston hahmottamiseksi eri aikakausina kolmella Suomen paikkakunnalla. Tuloksia verrattiin nyt vallitseviin oloihin Tanskassa ja Hollannissa verraten samalla Tanskan ja Hollannin maatalouden tuotantolukuja Suomen vastaaviin. Aineisto ja menetelmät Ilmatieteen laitos laski ILMASOPU-projektissa Suomelle lämpötila- ja sademääräskenaariot kausille , ja , keskiarvovuosina 2025, 2055 ja Laskelmat tehtiin sekä vahvan kasvihuonekaasupäästöjen hillinnän (B1) että jatkuvien päästöjen (A2) tilanteessa (IPCC 2000). Nyt esiteltävät tulokset on laskettu A2-skenaarioiden pohjalta. Tulevaisuuden tilanteen havainnollistamiseksi Suomessa valittiin kolme paikkakuntaa: Etelä-Suomen Jokioinen, Pohjanmaan Seinäjoki ja Koillis-Suomen Kajaani, joille laskettiin sekä lämpötilaan perustuvia kasvukauden tunnuslukuja että vuoden keskimääräiset sadanta-arviot kaudelle (keskiarvovuosi 1986) sekä vuosille 2025 ( ), 2055 ( ) ja 2085 ( ). Lisäksi kirjallisuudesta (Tveito ym. 2001) ja internetistä (European Climate Assessment & Dataset, Koninklijk Nederlands Meteorologisch Instituut, ) etsittiin säätilastoja Tanskan sekä Pohjois- ja Etelä-Hollannin osalta. Saatuja arvoja tarkasteltiin yhdessä Suomen, Tanskan ja Hollannin maatalouden tuotantolukujen kanssa (FAOSTAT, , keskiarvot vuosilta ). Tulokset ja tulosten tarkastelu Nyky-Suomi häviää reippaasti satotasojen vertailun jo pohjoisen Euroopankin kanssa Suomen, Tanskan ja Hollannin hehtaarisatoja eri kasveista on esitetty Taulukossa 1. Suomen sadot ovat 35-60% matalampia kuin Tanskan ja Hollannin sadot. Suurin ero (60%) on rypsin (Hollannissa ja Tanskassa rapsi) ja seuraavaksi suurin (50-60%) vehnän sadoissa. Myös rukiin sato Suomessa on alle puolet Tanskan ja Hollannin sadosta. Lisäksi Hollannissa ja Tanskassa viljellään menestyksellisesti rehumaissia ja ruisvehnää, joiden viljelyä Suomessa on vasta kokeiltu. 2
3 Taulukko 1. Tavallisimpien viljelykasvien hehtaarisatoja (kg ha -1 ) Suomessa, Tanskassa ja Hollannissa. Keskiarvo sadoista vuosilta Rypsiä viljellään vain Suomessa; Tanskassa ja Hollannissa viljellään rapsia (FAOSTAT ). Suomi Tanska Hollanti Ohra Maissi (rehu) Kaura Ruis Ruisvehnä Vehnä Rypsi/Rapsi Herneet Peruna Sokerijuurikas Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja lisää lämpösummaa Suomessa parantaen kasvintuotannon edellytyksiä Kasvukautta ja ilmastoa kuvaavat tunnusluvut selittävät omalta osaltaan suuria satoeroja (Taulukko 2). Suomen kasvukausi on tällä hetkellä vähintään 50 vrk lyhempi kuin Tanskan, ja lämpösumma on astetta pienempi. Pohjois-Hollantiin verrattuna eroa on vähän enemmän, Etelä-Hollantiin verrattuna Suomen kasvukausi on jopa 100 vrk lyhempi ja lämpösumma vähintään 700 astetta pienempi. Suurin ero on talvipäivien (päiviä, joiden keskilämpötila on alle 0 o C) lukumäärässä, joka Suomessa on yli 125, Tanskassa 1-25 ja Hollannissa 0-2 (Taulukko 2). Taulukko 2. Suomen ja Tanskan (Tveito ja muut 2001) sekä Hollannin (European Climate Assessment & Dataset, Koninklijk Nederlands Meteorologisch Instituut, ) ilmasto- ja kasvukauden tunnuslukuja jaksolta Lämpösummat on laskettu yli 5 o C lämpötilan pohjalta. 1) Jokioinen, 2) Seinäjoki ja Kajaani. Hollannin tunnusluvut on laskettu 30 vuoden keskiarvoista kahdelta paikkakunnalta, Groningen (Hollanti N) ja Eindhoven (Hollanti S). kasvukauden alku kasvukauden loppu pv yli 5 o C (kasvuk. pituus) pv alle 0 o C (talven pituus) kasvukauden lämpösumma Suomi huhti 1) 1-15.touko 2) 1-15.loka ) ) Tanska 1-15.huhti 1-15.marras > Hollanti N 24.maalis 19.marras Hollanti S 10.maalis 26.marras Ilmaston lämmetessä Suomenkin kasvuolot muodostuvat edullisemmiksi ainakin lämpötilan ja kasvukauden pituuden osalta. Kasvukauden tunnuslukujen muutoksia ilmaston muuttuessa on esitetty kolmelta Suomen paikkakunnalta (Jokioinen, Seinäjoki ja Kajaani) Taulukossa 3. Nykyisen Tanskan tyyppinen ilmasto nyt valittujen tunnuslukujen osalta näyttäisi vallitsevan kaudella (keskiarvovuosi 2085) Jokioisilla ja Seinäjoella, mutta ei Kajaanissa. Etelä-Suomessa (Jokioinen) lämpösumma voi nousta Tanskan nykyiselle tasolle jo aiemmin (keskiarvovuosi 2055), mutta talvipäivien määrä on selvästi Tanskan arvoa isompi ja kasvukausi lyhempi. Nykyisen Etelä-Hollannin tyyppiseen ilmastoon eivät ainakaan nyt tutkitut kolme Suomen paikkakuntaa pääse lähimmän sadan vuoden kuluessa ellei ilmastonmuutos kiihdy huomattavasti. Vaikka kasvukausi Jokioisilla ja 3
4 Seinäjolla näyttäisi saavuttavan Tanskan nykyisen kasvukauden pituuden arviointikaudella , osa siitä voi pitkän talven vuoksi jäädä hyödyntämättä keväällä maan märkyyden ja siitä johtuvan rakenteen heikkouden takia ja syksyllä valon määrän vähyyden vuoksi. Samalla myös osa kasvukauden lämpösummasta jää hyödyntämättä. Onkin mahdollista, että peltoviljelykausi Suomen oloissa ei pitene samaan tahtiin kasvukauden kanssa, vaan jää edelleen huomattavasti lyhemmäksi kuin esim. nykyisessä Tanskassa (Peltonen-Sainio ym. 2008b). Näin ollen mitä todennäköisimmin Suomi ei pääse nykyisiin Tanskan tuotantolukuihin vielä lähimpään sataan vuoteen, jos katsotaan pelkästään hehtaarisatoja. Kun viljely kuitenkin jatkossa ilmaston lämmetessä voi laajeta Suomessa uusille alueille ja nykyisillä alueilla viljely tehostuu (Carter ja muut 1995), kokonaistuotanto Suomessa mitä todennäköisimmin kasvaa merkittävästi ilmastonmuutoksen edetessä. Taulukko 3. Suomen ilmaston tunnuslukuja kaudella (keskiarvovuosi 2086) ja tulevaisuuden skenaarioita A2-skenaarion mukaan laskettuna kausille (2025), (2055) ja (2085). Tunnusluvut on laskettu Ilmatieteen laitoksen ILMASOPU-projektille laskeman datan perusteella. Paikkakuntien arvot ovat lähimmän dataruudun arvoja (ruudun koordinaatit suluissa). Jokioinen (60.75 o N, o E) kasvuk alku kasvuk. loppu pv yli 5 o C pv alle 0 o C lämpösumma huhti 12.loka huhti 18.loka huhti 28.loka huhti 9.marras Seinäjoki (62.75 o N, o E huhti 6.loka huhti 12.loka huhti 21.loka huhti 3.marras Kajaani (64.25 o N, o E) touko 25.syys touko 3.loka touko 10.loka huhti 21.loka Kuivuus voi olla ongelma, vaikka sademäärä kasvaisikin Sademäärä lisääntyy keskimäärin korkeilla ja vähenee matalilla leveysasteilla ilmastonmuutoksen edetessä (IPCC 2007a). Vaikka siis Suomessakin sademäärä lisääntyy, se lisääntyy eniten talvella ja syksyllä. Esim. Jokioisilla kevään (maalis-toukokuu) sateet lisääntyvät keskimäärin vain 4 mm/kk ja kesäsateetkin (kesä-heinä-elokuu) vain 6 mm/kk vuoteen 2085 mennessä, kun talvi- ja syyssateet (syyskuukuu-helmikuu) lisääntyvät 10 mm/kk (Kuva 1). Kevätkuivuuteen ei näin ollen ole tulossa helpotusta. Kesänkään vesitilanne ei lisääntyneestä sademäärästä huolimatta sanottavasti parane, koska lämpötila ja haihdutus lämpimämmässä ilmastossa vastaavasti nousevat, ja kasvavan satopotentiaalin vuoksi kasvustot myös tarvitsevat enemmän vettä. Kevätkylvöisillä viljelykasveilla alkukasvukauden kuivuus voi haitata yhä vakavammin kasvintuotantoa. Syyskylvöisillä kasveilla tilanne on parempi, koska ne voivat hyödyntää talven mittaan maahan kertynyttä kosteutta keväällä ja alkukesästä. 4
5 85 Jokioinen Seinäjoki sadesumma mm sadesumma mm Kuva 1. Sadanta kuukausittain nyt (vuosi 1986, keskiarvo kaudesta ) ja keskiarvovuosina 2025 ( ), 2055 ( ) ja 2085 ( ) Jokioisilla ja Seinäjoella. Kuvat on piirretty Ilmatieteen laitoksen ILMASOPU-projektille A2-skenaarion mukaan laskeman datan perusteella. Punaiset käyrät (pallot): kevät (maalis-toukokuu), vihreät käyrät (neliöt): kesä (kesä-elokuu), ruskeat käyrät (tähti): syksy (syys-marraskuu), siniset käyrät (salmiakki): talvi (joulu-helmikuu). Käyrien alussa myös kuukausien numerot. Hiilidioksidin lisääntyminen tehostaa fotosynteesiä ja nostaa satoa Hiilidioksidipäästöt ovat merkittävä ilmaston lämpenemisen moottori ja syynä moniin tulevaisuuden haasteisiin, jopa ongelmiin globaalissa kasvintuotannossa. Kohonnut ilman hiilidioksidipitoisuus sinänsä kuitenkin hyödyttää kasveja monin tavoin. Kasvit yhteyttävät auringonvalon avulla ilman hiilidioksidia, ja mitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa, sitä tehokkaampaa yhteyttäminen on. Korkeassa hiilidioksidipitoisuudessa kasvilla on myös varaa sulkea ilmarakojaan hiukan, mikä vähentää haihdutusta ja siten parantaa kasvin vesitaloutta. Toisaalta haihdutuksen viilentävä vaikutus vähenee ja lehden lämpötila nousee. Tämä yhdessä ilman lämpötilan nousun kanssa nopeuttaa etenkin päättyväkasvuisten viljojen kehitystä ja vähentää niiden satoja. Tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että kohonneen hiilidioksidin vaikutus kompensoi kiihtyneen kehitysvauhdin aiheuttaman sadon menetyksen, ja lähes aina sato nousee (Hakala 1998a, b). Suurin hyöty kohonneesta hiilidioksidipitoisuudesta koituu kuitenkin kasveille, joiden kehitys ei ole sidottu lämpösummaan. Tällaisia ovat esim. nurmet, joiden sato MTT:llä tehdyissä tutkimuksissa lisääntyi reippaasti jo kun kasvukauden pituutta ja lämpötilaa lisättiin. Sadon lisäys oli vielä suurempaa, kun kohonneeseen lämpötilaan yhdistettiin hiilidioksidilisäys (Hakala ja Mela 1996). Myös juurisatokasvit hyötyvät enemmän hiilidioksiditason nostosta kuin esim. viljat, sillä ne voivat kasvattaa juurten kokoa periaatteessa rajattomasti. Viljoilla hiilidioksidin lisäys saattaa lisätä versomista ja siten jyvien lukumäärää alaa kohti, mutta jyvien koon on todettu lisääntyvän vain vähän hiilidioksiditason noustessa. Suurin hyöty ilmastonmuutoksesta Suomen kasvintuotannolle syntyy kuitenkin kasvukauden pitenemisen myötä käyttöön otettavista uusista ja satoisammista viljelykasvilajeista ja -lajikkeista, kuten aiemmin todettu rypsin korvautuminen rapsilla (Peltonen- Sainio ym. 2008a ja b). Ilmaston lämmetessä epävarmuus kasvaa myös Suomen kasvintuotannossa Vaikka Suomen osalta kasvintuotannon edellytykset yleisesti paranevat ilmastonmuutoksen seurauksena, viljelijöiden nettotulon kasvua tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa vähentämään lisääntyneet kasvinsuojelukustannukset. Jo nyt on esimerkkejä kasvitautien lisääntymisestä ja uusista kasvitaudeista ja tuholaisista, jotka ovat alkaneet esiintyä Suomessa ilmaston lämmettyä (Hannukkala ym. 2007). Jatkossa leudommat talvet ja pidempi kasvukausi voivat johtaa tautien ja tuholaisten parempaan talvehtimiseen ja useampiin sukupolviin vuodessa ja siten tehokkaampaan lisääntymiseen (Carter ym. 1996). Myös ilmavirtojen mukana voi Suomeen saapua yhä useammin tuholaisia meitä eteläisemmiltä alueilta, ja niistä yhä useampi laji saattaa myös jäädä pysyvästi Suomeen. Esimerkkinä tällaisesta muuttajasta on koloradokuoriainen, joka on jo pysyvästi Suomeen asettunut tuholainen. Kohonnut lämpötila lisää maan mikrobitoimintaa. Tämä voi johtaa maan eloperäisen aineksen vähentymiseen ja kiihtyvään ravinteiden mineralisoitumiseen, joka yhdistettynä suurempaan sademäärään etenkin kasvukauden ulkopuolella voi johtaa lisääntyneeseen ravinteiden huuhtoutumiseen ja eroosioon (IPCC 2007b, Hildén ym. 2005). Samoin tauti- ja tuholaisongelmien ja niitä seuraavien kasvinsuojelutoimenpiteiden vuoksi kasvinsuojeluaineiden huuhtoutuminen vesistöihin on vaarassa lisääntyä. Maatalouden ympäristönsuojelu tuleekin jatkossa yhä tärkeämmäksi. 5
6 Leudontuneesta talvesta huolimatta kasvien talvehtiminen voi vaikeutua, jos kasvit ovat ilman suojaavaa lumipeitettä pakkasjaksojen aikana tai jos pellon pinnalle syntyy jääpeite sateen ja pakkasen vuorotellessa. Talven lämpimien ja pakkasjaksojen vuorottelu voi johtaa suuriin tuhoihin varsinkin puutarhataloudessa, jos kasvien dormanssi purkautuu, kasvuunlähtö käynnistyy ja sen jälkeinen pakkaskausi tuhoaa uuden kasvun. Näin tapahtui esim. vuoden 2007 keväällä Etelä-Suomessa, seurauksena joidenkin hedelmä- ja marjakasvilajikkeiden sadonmenetys. Myös keväiset lämpimät kaudet maan kuitenkin ollessa vielä jäässä voivat aiheuttaa mm. kuivumistuhoja puutarhakasveilla. Talven vaihtelevat sääolot tulevat olemaan ongelmana Suomessa vielä pitkään, huolimatta ilmaston lämpenemisen tuomasta helpotuksesta joihinkin talvehtimisongelmiin. Sopeutumisen välttämättömyys Syysmuotoiset ja monivuotiset viljelykasvit sekä monivuotiset nurmet, ml. energiakasvit voivat auttaa estämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaa lisääntynyttä eroosio- ja huuhtoumariskiä. Monivuotisten kasvien viljely myös säilyttää ja lisää maaperän humusta. Ajan mittaan syysmuotoisten kasvien käyttö tulee myös varmemmaksi talvien yhä leudontuessa. Monivuotisten kasvien viljely tasaa kevään työhuippuja ja näiden kasvien etuna on myös se, että ne voivat käyttää hyväkseen talven aikana maahan kertyneen kosteuden paremmin kuin kevätkylvöiset kasvit. Pelkät viljelykasvien valinnat eivät kuitenkaan riitä, vaan lisääntyneet talvisateet vaativat uutta teknologiaa pellon tiivistymisen ehkäisemiseksi ja veden pitämiseksi poissa pelloilta. Koska tulevaisuudessa ruoan tuotanto tulee vaikeutumaan kuivuuden koettelemissa maissa (IPCC 2007b), Suomen on jo nyt syytä panostaa tuotantovalmiuden säilyttämiseen ja sen ennakoivaan parantamiseen sekä maatalouden ympäristönsuojeluun, vastatakseen osaltaan globaalin maataloustuotteiden kysynnän kasvun tuomiin haasteisiin. Myös uusien kasvilajien viljelyyn sopeuttamiseen ja uusien lajikkeiden jalostukseen tulee panostaa entistä enemmän. Johtopäätökset Sääolojen kannalta Suomesta saattaa lähivuosikymmeninä tulla nykyisen Tanskan veroinen maataloustuottaja. Suomen tulo osaksi keskeisintä Euroopan vilja-aittaa riippuu kuitenkin Suomen maatalouden sopeutumiskyvystä, maailmankaupasta ja kasvintuotannon tuotteiden kysynnästä. Kasvintuotannon tuotteiden kysyntään vaikuttaa lähitulevaisuudessa vahvasti kasvintuotanto-olojen kehitys, ja toisaalta elintason nousu sekä bioenergiasektorin kehitys muualla maailmassa. Vaikka ilmastonmuutoksen haitoista koituu lisäkustannuksia tuotannolle, maatalouden kokonaiskannattavuus saattaa lisääntyä satojen nousun myötä. Kiitokset MSc. Jos Helmich laski Hollannin säädatasta tässä esityksessä Hollannin alueista käytetyt tunnusluvut, mistä kiitos. Kirjallisuus Carter, T.R., Saarikko, R.A. & Niemi, K.J Assessing the risks and uncertainties of regional crop potential under a changing climate in Finland. Agricultural and Food Science in Finland 5, Hakala, K. 1998a. Effect of climate change in the North on growth, yield formation and photosynthesis of spring wheat and meadow fescue. Doctoral thesis, 160 p. Annales Universitatis Turkuensis SER. AII, TOM Hakala, K. 1998b. Growth and yield potential of spring wheat in a simulated changed climate with increased CO 2 and higher temperature. European Journal of Agronomy 9: Hakala, K. & Mela, T The effects of prolonged exposure to elevated temperatures and elevated CO 2 levels on the growth, yield and dry matter partitioning of field-sown meadow fescue (Festuca pratensis, cv. Kalevi). Agricultural and Food Science in Finland 5: Hannukkala, A., Kaukoranta, T., Lehtinen, A. & Rahkonen, A Late-blight epidemics on potato in Finland, ; increased and earlier occurrence of epidemics associated with climate change and lack of rotation. Plant pathology 56, 1: Hildén, M., Lehtonen, H., Bärlund, I., Hakala, K., Kaukoranta, T. & Tattari, S The practice and process of adaptation in Finnish agriculture. FINADAPT Working Paper 5, Finnish Environment Institute Mimeographs 335, Helsinki, 28 pp. IPCC Emissions Scenarios. Special Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. N. Nakicenovic and R. Swart (Eds.), Cambridge University Press, Cambridge, England, 570 pp. 6
7 IPCC 2007a: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Solomon, S., D. Qin, M. Manning, Z. Chen, M. Marquis, K.B. Averyt, M.Tignor and H.L. Miller (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. IPCC 2007b: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2007: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, M.L. Parry, O.F. Canziani, J.P. Palutikof, P.J. van der Linden and C.E. Hanson, Eds., Cambridge University Press, Cambridge, UK, Peltonen-Sainio, P., Hakala, K., Jauhiainen, L. & Ruosteenoja, K. 2008a. Rapsi korvaa rypsin jo lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen edetessä. Maataloustieteen Päivät Peltonen-Sainio, P., Hakala, K., Jauhiainen, L. & Ruosteenoja, K. 2008b. Comparing Regional Risks in Producing Turnip Rape and Oilseed Rape. II Future with Impacts of Climate Change and Breeding. Manuscript. 7
5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotLämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset
LisätiedotSäävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa
Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus Luke 1 Teppo Tutkija 11.10.2016 International Panel on Climate Change,
LisätiedotMuuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen
LisätiedotKaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen
LisätiedotIlmasto muuttuu viljelijä sopeutuu
Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmaston muutos Varsinais-Suomessa Vuoden 2055 tilanne skenaarion RCP 4.5 mukaan (hillintätoimet eivät pure täysin toivotusti, lämpötila
LisätiedotMiten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin?
Miten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin? Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisäyksestä ilmakehässä Lämpötila nousee, vaikka päästöt loppuisivat Ruosteenoja,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen. Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto Ilmastonmuutos aiheutuu ihmisen toiminnasta Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhden asteen viimeisten 100
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän Lähde: Peltonen-Sainio
LisätiedotSuomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotIlmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
LisätiedotViljantuotannon haasteet
Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on
LisätiedotMaatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
LisätiedotApilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia? Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmasto muuttuu. Todennäköisesti
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotMitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus X North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen on ainoa mahdollinen
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen miten viljelijä voi varautua?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen miten viljelijä voi varautua? Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmasto muuttuu. Todennäköisesti pystymme toteuttamaan RCP4.5 mukaisen maailman. Sekin vaatii jo
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen ja viljelijän mahdollisuudet sopeutua
Ilmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen ja viljelijän mahdollisuudet sopeutua Kaija Hakala Luonnonvarakeskus Ilmaston muutos johtuu kasvihuonekaasupäästöistä, joita kertyy ilmakehään. Mikä päästöskenaario
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotVarsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta
Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarat ja biotuotanto Tuotannon ympäristövaikutukset NORFASYS-projekti Seminaari 26.11.2015
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotMitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotTuotannon kestävä tehostaminen
Tuotannon kestävä tehostaminen Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus (Luke) 1 Teppo Tutkija Maatalouden globaali nykytila Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä
LisätiedotIlmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys
Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys Taru Palosuo ILMASE-työpaja, Pieksämäki 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotKasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotLisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotKohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä
Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotMiten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?
Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin? Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? tapahtuma Reisjärvi 30.10.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään
Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa
Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on mikä tahansa luontainen tai ihmistoiminnan
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotIlmastonmuutos ja työelämä
Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotTäsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi
Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi 31.10.2017 Täsmäviljely Pyrkimys parempaan Tavoite parantaa viljelykasvien
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotOikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta?
Oikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvukauden
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotIlmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia
Maataloustieteen päivät 2016. www.smts.fi 1 Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Kimmo Ruosteenoja 1), Jouni Räisänen 2), Ari Venäläinen 1) ja Matti Kämäräinen 1) 1) Ilmatieteen laitos, PL 503,
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Suomen maatalouteen
Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation Action 7: Assessment of impacts and adaptation measures for agricultural production Deliverable 1: Review of warming
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotMikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotHärkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
LisätiedotSäämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotRapsi.fi-projekti
Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotUusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
Lisätiedot