NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA MAISEMASELVITYS - luonnos AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Ratamestarinkatu 7a, HELSINKI, Puh , Fax Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@airix.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Alueen yleiskuvaus Aineistot ja menetelmät Tavoitteet Kaavatilanne Maisematekijät Ilmasto Korkeussuhteet Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Luonto Kulttuurihistorialliset rakennetut ympäristöt ja kohteet Muinaisjäännökset Maisemarakenne Yleiskuvaus Maiseman solmukohdat Maisemakuva Yleiskuvaus Arvokkaat maisema-alueet ja luontotyypit Näkymät ja reunat Maamerkit Maiseman ongelmat ja uhat Luokittelu ja suositukset maankäytölle Luokittelu Suositukset Liitteet Lähteet AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Ratamestarinkatu 7a, HELSINKI, Puh , Fax Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@airix.fi

3 2(20) 1 Johdanto Tämä maisemaselvitys on laadittu Sipoon kunnassa sijaitsevan Nevas Gårdin alueen asemakaavoitusta varten. Selvityksen tarkoituksena on selvittää maisemalliset lähtökohdat ja reunaehdot selvitysalueen asemakaavatasoista suunnittelua varten. Selvitysalue kattaa koko asemakaavoitettavan alueen. Maisemaselvitys on laadittu syksyllä 2012 olemassa olevan aineiston, karttojen ja maastotarkastelun pohjalta. Maastotarkastelu suoritettiin Maisemaselvitys on tehty AIRIX Ympäristö Oy:ssä, selvityksen on laatinut miljöösuunnitteluinsinööri Justiina Nieminen. 2 Alueen yleiskuvaus Maisemaselvitysalue sijaitsee Uudellamaalla Sipoon kunnassa lähellä Porvoon kunnan rajaa valtatie 7 eteläpuolella. Alue on noin 3,5 kilometrin päässä Boxin kylältä välittömästi Nevaksen golfradan eteläpuolella. Tarkastelualueen kokonaispinta-ala on noin 70 ha ja se koostuu seitsemästä eri kiinteistöstä. Selvitysalueeseen rajautuu noin kymmenen rakennettua kiinteistöä. Kuva 1. Maisemaselvityksen tarkastelualueen sijoittuminen ympäristöön (selvitysalue merkitty aniliinilla), ilmakuva Sipoon kunta, 2012

4 3(20) Uudenmaan liiton julkaiseman kulttuuriympäristöselvityksen, Missä maat on mainioimmat, 2012, mukaan selvitysalue kuuluu Porkkalan ja Sipoon väliselle saaristorannikolle, eli Uudenmaan keskeiselle rannikolle. Selvityksen mukaan alueelle ovat tyypillisiä pienet jyrkkäreunaiset kalliosaaret ja luodot. Oleellinen maisematekijä on myös Nevasjoki, joka muutoin kumpareisen maiseman keskelle luo suuremman avoimen maisemakokonaisuuden. Selvitysalue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän (1993) laatiman maakuntajaon mukaan eteläiseen rantamaahan. Eteläinen rantamaa on jaettu neljään maisemaseutuun, joista selvitysalue kuuluu Suomenlahden rannikkoseutuun. Itä-Uudenmaan liitto on tarkentanut maisemaseutujakoa, jonka mukaan selvitysalue sijoittuu maanviljelylaaksoon, Mustijokilaaksoon. Mustijoenlaakson maisema ja historia ovat muodostuneet Mustijoen ympärille ja sitä mukaillen. Seudulle tyypillinen maisema on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Alueen eteläinen osa on muinaisen Litorinameren pohjaa, jossa avautuu metsäisten kallio- ja moreenivyöhykkeiden välisiin painanteisiin viljelyaukeita, jotka sijaitsevat merenpohjaan kerrostuneilla savikoilla. Kuva 2. Selvitysalue, pohjakartta Sipoon kunta Viimeisin selvitysalueella vaikuttanut jääkausi päättyi noin vuotta sitten. Viimeisimmän jäätiköitysmisvaiheen aikana mannerjäätikkö virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätiköiden kulutuksen merkkejä ovat silokalliot ja kallioiden pinnalla olevat uurteet. Maanpinta paljastui veden alta Itämerta edeltävän

5 4(20) Litorinameren aikana. Maankohoaminen on jatkunut nykypäiviin asti ja tällä hetkellä kohoaa noin 30 cm sadassa vuodessa. (GTK) Tutkimusten mukaan kiinteä asutus Sipoon alueella on alkanut jo viikinkiajalla. Nevas ilmaantui lähteisiin uuden ajan ( ) alussa. Vuonna 1543 Nevasiin kuului kuusi tilaa, vuonna 1610 muodostettiin osasta tiloista Nevan säteri. (Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi) 2.1 Aineistot ja menetelmät Selvitys on tehty Sipoon kunnan ja maanomistaja Leif Fredrikssonin toimesta laadittujen aiempien selvitysten, ilmakuvien ja järjestetyn maastotarkastelun pohjalta. Maastotarkastelussa pyrittiin saamaan yleiskuva alueen maisemasta valokuvaamalla sekä havainnoimalla alueen ominaispiirteitä. Selvityksen tukena ovat toimineet mm. seuraavat aiemmin laaditut selvitysaluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset: Julkaisu 1:1991. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi, 2007 Missä maat on mainioimmat, uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liitto 2012 Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy/ Ympäristötoimisto Oy 2006 Itä-Uudenmaan maisematyypit, Itä-Uudenmaan liitto, 2007 Sipoon Nevaksen kaava-alueen luontoselvitykset, Faunatica Oy 2008 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella. Itä-Uudenmaan liitto, 2002 Lisäksi apuna on käytetty mm. seuraavia Internet sivustoja ja -palvelimia Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Ympäristöhallinto, maisemamaakunnat, Geologian tutkimuskeskus, karttapalvelut, Museovirasto, kulttuuriympäristön tietojärjestelmä, taulu=t_kohde&tunnus= Suomen tuuliatlas, Lähdeluettelo on esitetty tämän selostuksen lopussa. 2.2 Tavoitteet Selvityksen päätavoite on auttaa maankäytön suunnittelua löytämään selvitysalueelta sen vahvuudet ja heikkoudet, ymmärtämän alueen sisältä löytyvien erikoisympäristöjen ja maisematyyppien merkitys ja suojeltavuuden tärkeys rakentamiselta.

6 5(20) Selvityksellä pyritään antamaan kokonaiskuva alueen maisemarakenteesta ja luonteesta sekä maisematiloista. 2.3 Kaavatilanne Ympäristöministeriön vahvistamassa ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman saaneessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa selvitysalue on merkitty metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja urheilualueeksi. Urheilualueen suunnittelussa tulee pyrkiä sovittamaan yhteen alueen pääkäyttötarkoitus ja yleisen ulkoilutoiminnan tarpeet. Metsätalousvaltaisella alueella tulee turvata metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset sekä alueen säilyminen yhtenäisenä metsäalueena tulee turvata välttämällä eläinlajien kannalta vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä liikkumisesteitä. Osa alueesta on esitetty valkoisella, jonka lähtökohtana on turvata erilaisten maa- ja metsätaloutta tukevien elinkeinojen mahdollistaminen ja maaseudun pysyminen asuttuna ja viihtyisänä.. Selvitysalueen ulkopuolella kulkee Kilpilahden konsultointivyöhykkeen raja, joka perustuu Seveso IIdirektiiviin. Kuva 3. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (Ym ). Selvitysalue on rajattu punaisella. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä touko-kesäkuussa 2012 ja uudelleen marras-joulukuussa Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty muutoksia voimassaolevaan maakuntakaavaan selvitysalueella. Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamassa oikeusvaikutteisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 selvitysalue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys-, ja vapaa-ajan toimintoja ja asumista palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle on merkitty historiallinen kylätontti, joka on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Jäännös edellyttää aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä neuvottelun Museoviraston kanssa. Selvitysalueella on myös arvokkaita geologisia muodostumia, joita ei saa turmella tai aiheuttaa huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Näillä alueilla ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa.

7 6(20) Kuva 4. Ote Sipoon Yleiskaava 2025, selvitysalue on rajattu punaisella. Aluetta koskeen osittain myös Boxin osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Päätöksestä on jätetty valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikaisukehotuksen johdosta Sipoon valtuusto on päätöksellään hyväksynyt Boxin kylätaajaman osayleiskaavan uudelleen. Osayleiskaavassa alue on merkitty VU-urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, joka on pääosin varattu golfkenttää ja siihen liittyviä toimintoja varten. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja sekä asumista palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Nevaksen kartanon ja jokilaakson ympäristö on esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Muita luontoarvoja on merkitty kohdemerkinnöin luo-7 (Nevasjoen vuorijalavat) ja luo-9 (Storängarnan peltoaluetta reunustavat metsäiset rinteet). Nevasjoen viljelymaisema on lisäksi osoitettu osa-alueena /S, jolla ympäristö säilytetään. Kaavassa on merkitty kohdemerkinnällä sr- 892 Nevaksen kartanon päärakennus ja sivurakennus. Sm-2(69)-osa-aluemerkinnällä on osoitettu historiallinen kylätontti (Säteri), jonka tontin keskeisimmällä kohdalla sijaitsee nykyinen Nevaksen kartano. Kuva 5. Ote Boxin osayleiskaavasta, selvitysalue on merkattu sinisellä. Selvitysalue on asemakaavoittamatonta aluetta.

8 7(20) 3 Maisematekijät Alueelta selvitettiin maisematekijät, kuten ilmasto, korkeussuhteet, kallio- ja maaperä sekä vesiolosuhteet. Alueelta selvitettiin myös suojelualueet ja merkittävät maisema-alueita sekä muinaismuistokohteet. 3.1 Ilmasto Selvitysalue sijoittuu Suomen eteläisimmät rannikkoseudut ja eteläiset saaristoalueet käsittävään hemiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, Kuva 6. Hemiboriaalinen vyöhyke on vaihettumisalue lauhkeasta lehti- ja sekametsävyöhykkeestä boreaaliseen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeessä kasvukausi on niin pitkä, että tammi menestyy. Vyöhykkeellä on myös enemmän lehtimetsävyöhykkeen kasvi- ja eläinlajistoa kuin muualla boreealisessa vyöhykkeessä. Kuva 6. Selvitysalueen sijoittuminen ilmastovyöhykkeisiin (Ilmatieteenlaitos) Selvitysalue sijaitsee alueella, jossa vuoden keskilämpötila on yli viisi astetta ja vuotuinen sademäärä on mm, Kuva 8 ja Kuva 7. Selvitysalueen termisen kasvukauden pituus on noin kuusi kuukautta. Kuva 7. Vuoden keskilämpötila ( c), (Ilmatieteenlaitos) Kuva 8. Keskimääräinen vuosisade (mm), (Ilmatieteenlaitos)

9 8(20) Suomen tuulioloihin vaikuttaa Suomen maantieteellinen sijainti ja pääasiassa Atlantilta suuntautuvat matalapaineet reitteineen. Suomen keskimääräinen tuulen nopeus kilometrin korkeudessa (geostrofinen tuuli) on huomattavasti suurempi kuin eteläisemmässä Euroopassa, mutta selkeästi pienempi kuin lähempänä Atlanttia sijaitsevilla alueilla, Kuva 9. Suomessa vallitsee lounaistuulet (tuulensuuntasektori on etelä-länsi). Rannikkoalueella tuulen nopeuden vaihtelevuus vuodenajoittain on selkeää ihmisten havaintokorkeudella. Tuulen nopeus kasvaa mittauskorkeuden kasvaessa, johon vaikuttaa mm. maaston korkeuserot ja maaston rosoisuus.(suomen Tuuliatlas) Kuva 9. Keskimääräisen tuulennopeuden jakauma Euroopassa, Suomessa 9-9,5 m/s kilometrin korkeudelta mitattuna (Suomen Tuuliatlas) Kuva 10. Selvitysalueen tuulienergian tuotanto (MWh) keskimääräinen vuosi ja korkeus 50 m (Suomen tuuliatlas)

10 9(20) Suomen tuuliatlaksen mukaan selvitysalueen itäosassa energian tuotannon keskimääräinen tuotto vuodessa 50 metrin korkuiselle mastolle on MWh. Hyvän tuoton saamiseksi voimalan potkuri tulisi olla vähintään 9 m muuta ympäristöä korkeammalla noin 150 metrin säteellä. 3.2 Korkeussuhteet Sipoon alueelle on tyypillistä suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut, alavista laaksoista korkeille ja jyrkkäreunaisille kallioselänteille. Alueen korkeussuhteet vaihtelevat pohjakartan mukaan Nevasjoen pohjan kolmesta metristä 36 metriin merenpinnan yläpuolelle. Nevasjoen viljelylaakson reunoilla nousevat jyrkänteet hallitsevat rajaamalla maisematilaa. Kuva 11 on esitetty alueen korkeusvaihteluita värein. Kuva 11. Nevas Gård alueen korkeussuhteet 3.3 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä muodostuu pääosassa graniitista. Selvitysalueen eteläpuolella on kvartsia ja granodioriittia sekä pohjois-itä reunalla on pistosmaisia vyöhykkeitä kvartsi- ja maasälpägneissiä. (Geologian tutkimuskeskus) Alueen maaperä muodostuu pääsääntöisesti kalliosta, kalliopaljastumista ja rapautuneesta kalliosta. Kallioinen maaperä on alle metrin paksuisen maakerrostuman alla tai se on kokonaan paljastuneena.

11 10(20) Kallioselänteiden välissä on laaksoja, jotka ovat muodostuneet kallion ruhjevyöhykkeisiin. Laaksojen maaperä on savea lukuun ottamatta Nevasjoen laaksoa, jossa saven sekaan on kerrostunut orgaanista ainetta, liejusavi. Selvitysalueen itäosassa on moreenia sekä saraturpeen ja saven sekoitetta. (Geologian tutkimuskeskus). Osa alueen kalliopaljastumista on arvostettu metsälain mukaisiksi arvokkaiksi kallioalueiksi. (Sipoon Nevas Gårdin kaava-alueen luontokohteet) Kvartsi- ja granodioriitti Graniittia GTK 2011, pohjakartta 13/MML/12 Kuva 12. Ote kallioperäkartasta (Geologian tutkimuskeskus) Kvartsi- ja maasälpägneissi Kallio Savi GTK 2011, pohjakartta 13/MML/12 Kuva 13. Ote maaperäkartasta (Geologian tutkimuskeskus) Moreeni

12 11(20) 3.4 Pinta- ja pohjavedet Selvitysalue kuuluu Mustijoen päävesistöalueeseen ja sen osa-alueeseen, Nevasjoen valuma-alueeseen. Nevasjoki laskee Suomenlahteen. Nevasjokeen yhtyy muutamia pieniä sivuojia. Selvitysalueella ei sijaitse muita makeita pintavesiä. Pintavesien solmukohtana toimii Nevasjoen avautuminen Suomenlahden rannikkoveteen. Ympäristöhallinnon OIVA -palvelimen mukaan selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. 3.5 Luonto Maisemaselvitys ei sisällä luontoselvitystä. Syksyn 2012 aikana Ympäristösuunnittelu Enviro Oy kokosi alueelle jo tehdyt selvitykset ja luontotietouden. Enviro Oy laatii varsinaisen luontoselvityksen kevään, kesän ja syksyn 2013 aikana. 3.6 Kulttuurihistorialliset rakennetut ympäristöt ja kohteet Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ja alueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita alueita. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Selvitysalueella ei ole maakunnallisesti arvokkaita alueita. Kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohteet Sipoon kunnan alueelle, lukuun ottamatta Boxin ja Västerskogin osayleiskaavojen alueita, valmistui kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys vuoden 2006 tammikuussa. Selvityksen laativat Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy sekä Ympäristötoimisto Oy. Inventoitiin valittiin Sipoon kulttuuriympäristön kannalta tärkeät alueet ja kohteet, joiden säilyminen on turvattava alueiden ja kohteiden arvon määrittämällä tarkkuudella. Nevas Gårdin asemakaava-alueella on selvityksen mukaan yksi kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohde, Nevasjoen viljelymaisema. Nevasjoen viljelymaisema on arvotettu 1- luokkaan, johon kuuluvat selvityksen arvokkaimmat kohteet ja joiden joukosta saattaa myöhemmin löytyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Nevasjoen viljelymaisema sisältää arkkitehtonisia, historiallisia sekä ympäristöllisiä arvoja. Tyypiltään kohde on viljelysmaisema ja se on säilynyt viljely- ja laidunmaisemana. Nevasjoen laakson ja kumparejonon risteyksessä sijaitsee Nevaksen kartano, joka muodostaa maisemallisen solmukohdan. Nevaksen jokilaakso kulkee korkeiden kallioiden välissä, joka muodostaa maisemallisesti vaikuttavan viljelymaiseman.

13 12(20) Kuva 14. Nevasjoen viljelymaisemaa 3.7 Muinaisjäännökset Museoviraston rakennushistorianosaston keväällä 2007 suorittaman Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin mukaan selvitysalueella on yksi historiallisen ajan muinaisjäännös, Nevaksen säteri (MJ tunnus ). Nevakseen kuului vuonna 1543 kuusi tilaa; Skivars, Smeds ja neljä nimetöntä tilaa, joista yksi jaettiin 1550-luvulla. Viidestä nimettömästä tilasta muodostettiin vuonna 1610 Nevan säteri. Nykyinen Nevaksen kartano sijaitsee säterin tontin keskeisimmällä kohdalla. Tontti on arvotettu luokkaan II, jossa arvon selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Kuva 15. Nevaksen kartano muinaisella kylätontilla Nevaksen säterillä sekä karttaote (Museovirasto, 11/2012) muinaisjäännöskohteesta

14 13(20) 4 Maisemarakenne Maisema-analyysissä on tarkasteltu Nevas Gårdin ja sen lähialueiden maisemarakennetta. Maisemarakenteen analyysi perustuu pohjakarttoihin, maastotietokantaan ja maastokäyntiin, joka suoritettiin Maisemarakenne on esitetty Maisemarakenne-kartassa, joka on liitteenä Yleiskuvaus Maiseman perusrungon muodostavat kumparejonot sekä Nevaksen jokilaakson viljelysmaisema. Maisemarakenteessa on havaittavissa pohjois-kaakko-suuntainen jokilaakso, jota ympäröi paikoin hyvinkin jyrkän kallioselänteet. Alueelle tyypillinen pienipiirteisyys muodostuu voimakkaiden korkeuserovaihteluiden, kasvillisuuden sekä erilaisten elinkeinotoimintojen perinteiden kautta. Maaperä on hyvin kallioinen, alueella on paikoittaisia avokallioesiintymiä. Vesi elementtinä on alueella vahvasti läsnä Nevasjoen ja sen sivuhaarojen myötä. Meri ei selvitysalueelle näy, mutta Nevasjoki laskee mereen, joka on reilun kahden kilometrin päässä Nevaksen kartanolta. Alueen asuttaminen on tapahtunut jokilaaksoa pitkin, mukaillen maankohoamisen myötä tapahtuneen rannan siirtymistä. Asutus on sijoittunut viljelyskelpoisten maiden rajoille, kallio- ja moreenimaiden puolelle savi- ja liejumaiden viereen. Tilat lukuisten lisärakennuksien kanssa rakennettiin savimaiden välisille kohoumille. (Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys.) Selvitysalueella ihmistoiminta ja asuminen on keskittynyt Nevaksen kartanon läheisyyteen. 4.2 Maiseman solmukohdat Selvitysalueella on havaittavissa useita maisemallisia solmukohtia. Moniulotteisimman solmukohdan muodostaa Nevaksen kartanon alue piharakennuksineen. Kartanon ympäristössä yhdistyy kulttuurimaisema, erilaisten toimintojen muodostamat tilat sekä liikenteellinen solmukohta. Kyseisessä solmukohdassa yhdistyy myös alueen toimiminen maamerkkinä. Selvitysalueen pohjoispuolella sijaitsevan hyvin pitkälle rakennetun urheilualueen, Nevas Golf, myötä selvitysalueen raja-aluille muodostuu maisemallisia solmukohtia, rakennetun viheralueen ja luonnonmukaisen metsän vaihettumisvyöhykkeelle. Nevasjoki sivuhaaroineen muodostaa muuten kumpareiseen maisemaan avoimien tilojen solmukohtia. Kuva 16. Nevaksen kartano ympäristöineen muodostaa alueelle solmukohdan

15 14(20) Kuva 17. Suunnittelualueen sisääntuloihin muodostuvia solmukohtia Kuva 18. Maisemallinen solmukohta, jossa kohtaavat Nevasjoki, Nevasjoen viljelyaukea, viljelyaukeaa ympäröivät metsiköt

16 15(20) 5 Maisemakuva Maisema-analyysissä on tarkasteltu Nevaksen maiseman arvoja ja arvokkaita alueita. Maisemakuvan analyysi perustuu alueelle tehtyyn maastokäyntiin, joka toteutettiin , suunnittelualueesta saatuihin lähtötietoihin ja karttoihin, maakuntakaavaan, Sipoon yleiskaavaan sekä Ympäristöhallinnon ja Museoviraston tietokantoihin. Maisemakuva on esitetty Maisemakuva -kartassa, joka on liitteenä Yleiskuvaus Selvitysalueen voi karkeasti jakaa kahteen osioon, kallioiseen metsämaahan sekä kulttuurimaisemaan. Selvitysalueen itäosa, eli kallioinen metsämaa, on lähes luonnontilainen luonnonmaisema. Länsipuolen kulttuurimaisemasta taas erottuu selkeästi alueen elinkeinotoiminnan historia sekä rakennettuympäristö. Lännessä maisemaa hallitsee Nevasjoen laakso ja kartanon ympäristö, kun itäosassa on hyvin sulkeutunut maisema, jonka näkyvyys on lyhyt. Selvitysalueen itäosa sijaitsee kokonaisuudessaan korkeammalla kuin länsipuoli. Tällä hetkellä alue on hyvin runsaspuustoinen, joten maisema koetaan suljettuna ja sulkeutuneena. Asemakaava-alue muodostuu Nevasjoen laakson ympärille, jota ympäröivät pienipiirteiset kalliokumpareet. Avoimen viljelymaiseman ja kumparejonojen vuorottelevuus muodostavat alueelle erilaisia näkymiä. Näkymiä rajaavat toisinaan lähimaiseman jyrkänteet ja toisinaan kaukaiset metsäsaarekkeet. Kalliokumpareiden korkeusvaihtelut ja paikoittaiset hyvinkin jyrkät seinämät muodostavat alueelle selkeitä maisemaa rajaavia ja taustoja muodostavia maisematiloja. Maiseman pienipiirteisyyden takia maisemassa voi kokea yllätyksellisiä ja pienimuotoisia maisematiloja, kuten esimerkiksi kalliokumpareiden väliin muodostuneen laakson avautuminen metsävyöhykkeen jälkeen. Alueella on myös kalliopaljastumia, jotka luovat erityisen maiseman. Rakennettu maisema, kulttuurimaisema, muodostuu kartanon läheisyydessä, jossa sijaitsee myös alueella toimiva hevosurheilukeskus. 5.2 Arvokkaat maisema-alueet ja luontotyypit Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Nevas Gårdin asemakaava-alueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. (Suomen ympäristöhallinto) Paikallisesti arvokkaat maisema- ja luontoalueet Sipoon yleiskaavassa Storängslundenin metsäiset rinteet, Nevasjokilaakson molemmin puolin rajaavat rinteet, ovat merkitty alueiksi, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Storängarnan peltoalueen koillispuoleisella rinteellä on useita jyrkänteitä ja kasvillisuus on pääosakasi kuivaa lehtoa sekä puronvarsilehtoa. Lounaispuolen rinne on loivempi ja kasvillisuudeltaan pääosin

17 16(20) kallionaluslehtoa, lehtomaista kangasmetsää sekä puronvarsilehtoa. Jyrkähköt rinteet ovat myös maisemallisesti merkittävät. (Sipoon Nevas Gårdin kaava-alueen luontokohteet) Selvitysalueella sijaitsee useampi luontoarvoiltaan merkittäviä metsälakikallioalue. Nevasjoenlaakson reunoilla sijaitsevat kalliojyrkänteet rajaavat myös maisemallisesti kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen mukaan arvokkaaksi arvotetun Nevasjoen viljelymaiseman. Kuva 19. Nevasjoen viljelymaisemaa rajaavat kalliojyrkänteet Kulttuuri-, rakennusperintökohteet ja muinaisjäännökset Selvitysalueella ei sijaitse valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö ja rakennusperintöselvityksen mukaan Nevasjoen viljelymaisema on arvotettu selvityksen 1- luokkaan. Museoviraston suorittaman Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin mukaan selvitysalueella on yksi historiallisen ajan muinaisjäännös, Nevaksen säteri (MJ tunnus ). Kuva 20. Nevaksen kartano sijaitsee muinaismuistoalueella, kylätontti Nevaksen säteri

18 17(20) 5.3 Näkymät ja reunat Selvitysalueen tärkeimmät näkymät avautuvat Nevasjoen viljelylaaksoon. Tärkeimmät maisemaa rajaavat elementit ovat peltoaukeaa reunustavat jyrkänteet sekä metsät. Nevaksen kartanon ympäristössä maisemaan vaikuttavat myös rakennukset ja niiden maisematilaa rajaavat vaikutukset. Itäosassa selvitysaluetta maisema muodostuu pääsääntöisesti lähietäisyydelle, jolloin näkymiä ei pääse juuri muodostumaan. 5.4 Maamerkit Nevas Gårdin asemakaava-alueelle maamerkkejä muodostavat Nevaksen kartanon ympäristö rakennuksineen sekä Nevasjoen ylittävä silta Kantamantiellä. Maamerkit ovat merkattu maisemakuva karttaan. 5.5 Maiseman ongelmat ja uhat Alueella ei ole varsinaisesti huomattavia maisemaa merkittävästi rumentavia tai uhkaavia tekijöitä, mutta muutama maisemallisesti parannettava kohta löytyi. Lill-Nevaksen tien ja Kantamantien risteyksen läheisyydessä sijaitsi maastokäynnin aikaan epämääräinen halkokasa sekä sekava aukio/levennys. Kartanon läheisyydessä sijaitsi maisemaa rumentava rakennustarvikekasa. Satunnaisesti ympäri selvitysaluetta maisemassa sijaitsi erinäisiä puukasoja, mm. Nevaksentieltä kartanon eteläpuolelta itään päin mentäessä golfkentälle saavuttaessa. Maisemassa näkyvät sähkölinjat koetaan yleensä maisemaa pilaaviksi tekijöiksi. Kuva 21. Vasemmalla Lill-Nevaksen ja Kantamantien risteysalueen epämääräinen levennys, oikealla alueella sijaitseva epäsiisti puukasa

19 18(20) 6 Luokittelu ja suositukset maankäytölle Tällä hetkellä viljelymaisema metsänreunat ovat osittain laiduntamisen perinteisen menetelmän muotoilemat, ilman pensaskerrosta. Hoidettu maaseutumainen viljelymaisema on voimavaraa Nevaksen kartanolle, asukkaille ja siellä tapahtuvalle toiminnalle. Alueen kehittäminen tulisi kaikin puolin tehdä näitä arvoja kunnioittaen ja vaalien. Luokittelussa on käytetty pohjana maisemarakenne ja maisemakuva ja arvot karttoja sekä lähtöaineistoja. Maankäyttösuositukset on esitelty maisemalliset maankäyttösuositukset kartalla, joka on liitteenä Luokittelu Selvitysalue on jaoteltu kolmeen luokkaan seuraavasti: Luokka 1. Rakentamiseen ensisijaisesti soveltuvat alueet Luokkaan 1. on rajattu alueita, jotka sietävät muutosta. Niillä ei ole erityisiä suurmaisemallisia reunaehtoja, mutta rakentamistapa tulisi olla sellainen, että se ottaa ympäristön rakentamisen ja pihapiirit sekä olemassa olevan puuston huomioon. Maaperältään ja sijainniltaan parhaiten tai kohtalaisesti rakentamiselle soveltuvat alueet. Luokka 2: Rakentamiseen toissijaisesti soveltuvat alueet Luokkaan 2. kuuluvat alueet, jotka sietävät jonkin verran muutoksia. Tällaisilla alueilla on erilaisia reunaehtoja, esim. huomioitavia luonnonarvoja sekä rakentamiselle asetettuja vaatimuksia, kuten rakentamisen maisemointi näkymien säilyttämiseksi tai kasvillisuusvyöhykkeiden paikkaaminen rakentamisen aiheuttamien haittojen siistimiseksi, rakennuskannan ja rakennustavan huomioon ottaminen aluetta täydennettäessä. Luokka 3 Rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet Luokkaan 3. kuuluvat alueet, jotka ovat herkkiä muutokselle. Tällaiset alueet voivat olla maisemaltaan, luonnon ja kulttuuriympäristön arvoiltaan herkkiä muutoksille, kuten uudisrakentamiselle. Rakentamista ei ensisijaisesti suositella myöskään maaperältään epäsopiville savi- ja liejumaille. 6.2 Suositukset Nevasjoen jokilaakso ja kartanomiljöö muodostavat alueelle maisemallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Jokilaakson pellot ovat olleet viljeltyinä 1930-luvulta lähtien, joiden viljelyn jatkaminen korostaa alueen historiallista maisemaa. Hoidettu ja viljelty maaseutumaisema on voimavara alueelle ja sen ominaispiirteille, sillä on myös merkittävä osa alueen vetovoimaisuuden kannalta. Maiseman kehittämisessä ja alueen rakentamisessa tulee huomioida alueelta inventoidut luontoarvot. Arvokkaat luontokohteet tulee säilyttää, niiden luokittelun mukaisesti. Maisemarakenteellisesti rakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat maisemarakenteen mukaisesti ala- ja keskirinteisiin, kallio- ja moreenimaille. Muutoksille herkkiä alueita ovat laaksojen aukeat, korkeat kallioalueet ja jyrkät rinteet, kartanon historiallinen ympäristö sekä arvokkaat luonto- ja metsäalueet.

20 19(20) Alueen rakentaminen tulee sijoittaa siten, että korkeille alueille sijoitetut rakennukset eivät näy tai muuten pilaa maisemaan avautuvia näkymiä. Maisemallisesti kehitettäviä kohtia selvitysalueelle muodostivat epämääräiset kasat mm. halkoja ja rakennustarvikkeita sekä erilaisten toimintojen myötä muodostuneet mahdollisesti tarpeettomat aukiot ja levennykset. Kasat tulisi siistiä, mielellään korjata kokonaan pois, sekä aukiot rakentaa kunnolla tai maisemoida umpeen. Koko alueen kannalta rakennustöiden yhteydessä sähkölinjojen siirtämistä maan alle tulisi harkita ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Itäosan ojitettua aluetta tulisi kehittää. Alue on ihmisen muokkaama ojituksien myötä, joka näkyy tällä hetkellä lähimaisemassa. Ojittaminen ei ole kuitenkaan estänyt alueen tulvimista, joka muodostaa alueelle myös keskeneräisen vaikutelman. Alueella on maisemallisesti tärkeitä näkymiä, joista osa on kasvanut umpeen tai muuten ajan myötä muuttunut epäsiistiksi. Näiden näkymien avaaminen ja kehittäminen parantaa maiseman näkyvyyttä. Alueelle muodostuvien näkymien ja maisemantilojen tulisi olla vaihtelevia ja yllätyksellisiä. Näkymät voivat olla siivilöityviä, avoimia tai umpinaisia, jolloin maisema muodostuu lähietäisyydelle ja on siten hyvin yksityiskohtainen. Lähimaisemat ovat hyvin tärkeitä havaitsijalle, sillä niiden myötä mielenkiintoa maisemaa kohtaan pidetään yllä, ne luovat alueelle mahdollisuuden yllätykselliseen havainnointiin. 7 Liitteet Liite 1. Maisemarakenne Liite 2. Maisemakuva Liite 3. Maankäyttösuositukset

21 20(20) 8 Lähteet Julkaisut ja selvitykset Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liitto, 2012 Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liitto, 2011 Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö, 1992 Itä-Uudenmaan maisematyypit. Itä-Uudenmaan liitto, 2007 Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy/ Ympäristötoimisto Oy 2006 Julkaisu 1:1991. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi, 2007 Sipoon Nevaksen kaava-alueen luontoselvitykset, Faunatica Oy 2008 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä 2006 Sipoon lepakkokartoitus, Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group 2006 Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 1991: Etelä-Sipoon ja Hindsbyn luontokohdeselvitys. Sipoon kunta, ympäristönsuojelulautakunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003: Boxin osayleiskaavan luontoselvitys Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella. Itä-Uudenmaan liitto, 2002 Internet lähteet Geologian tutkimuslaitos, kartta-aineistot, talvi/2012 Geologian tutkimuslaitos, Helsingin seudun GeoTIETO, talvi/ 2012 Ilmatieteenlaitos, ja talvi/2012 Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, talvi/2012 Museovirasto, Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä, talvi/2012 Paikkatietoikkuna, karttapalvelu, talvi/2012 Ympäristöhallinto, Suomen maisemamaakuntajako, talvi/2012 Ympäristöhallinto, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, talvi/2012