Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry Jäsentiedote 1/

2 2 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen hallitus 3 Puheenjohtajan tervehdys 4 Toimintaa kevätkaudella Vanajaveden Opistolla uusi rehtori 10 Berliinin joulutoreilla 12 Kotiseuturetki Tyrväntöön 14 Mieskuoron 90-vuotisjuhalakonsertti 16 Taiteilijaseuran näyttely Tel Avivissa 18 Hiilikerho 19 Tauno Marttisen musiikista cd 20 Jäsenyhdistykset ja niiden toiminta Toimitus: Maija Kauppinen, Helena Marttinen ja Mirja Stenbärg Tekninen toteutus: Sinikka Keino, Marika Kantola Kansikuva: Yleiskuva marraskuussa Tel Avivissa olleesta Hämeenlinnan Taiteilijaseuran näyttelystä 4 elementtiä. Kuva: Pirjo Heino. Hämeenlinnan Seudun taideyhdistyksen hallitus Tässä tiedotteessa Heikki Kilpeläinen, pj, , heikki.kilpelainen(at)aina.net Pirjo Heino, Taiteilijaseura, , pirjo,heino(at)aina.net Helena Marttinen, , helena.marttinen(at)hotmail.com Kirsti Ikonen, Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys, , kirsti.ikonen(at)armas.fi Maija Kauppinen, , maijaesko(at)kotiportti.fi Eeva Kunnas, Härkätien Kamarimuusikot, , eeva.kunnas(at)gmail.com Ossi Lapisto, , ossi.lapisto(at)aina.net Anita Ojanen, Kanta-Hämeen Lausujat ja Lautsian Kartanoteatteri, , anita.ojanen(at)gmail.com Elisa Putti, Hämeenlinnan Kameraseura, elisaputti(at)gmail.com Pekka Rautalahti, Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66, , pekka.rautalahti(at)pp.inet.fi Mirja Stenbärg, Naiskuoro Laulu-Siukut, , mirja.stenbarg(at)aina.net 2

3 Pääkirjoitus Kasvamme kulttuuriin oman lähiympäristömme, kodin ja koulun kautta. Samoihin aikoihin, kun Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys syntyi, olin kansakoulun alaluokalla. Opettaja huomioi ympäristön ja oppilaansa. Naapurin täti, joka auttoi usein ruoka-aikaan koulun keittolanhoitajaa, vietti aina nimipäiväänsä Kukan päivänä. Erään piirustustunnin alussa opettaja jakoi meille puhtaan paperin ja kertoi, että tänään teemme Kukan päiväkortin naapurin tädille. Taitoimme paperin, ja sen etukanteen piirsin kukkia, jotka väritin heleillä pastilliväreillä. Kukat olivat mielikuvituksen tuotteita. Keskiaukeaman vasempaan osaan kirjoitin pieni runon: Onnea täti sinulle, olet antanut paljon hyvää minulle. Oikeaan puoleen piirustin: PALJON ONNEA TÄTILLE MERKKIPÄIVÄNÄ, TOIVOO HEIKKI. Olin juuri tuona vuonna oppinut kirjoittamaan tikkukirjaimilla. Takakanteen ei tarvinnut piirtää mitään. Kortin tekemiseen meni varmaan kaksi piirustustuntia. Opettaja keräsi työt yhteen, painoi kaikkiin reiät ja sitoi ne kauniilla langalla yhteen. Kävimme sitten Kukan päivänä jollakin välitunnilla luovuttamassa ne päivänsankarille ja lauloimme onnittelulaulun. Tämä oli opettajaltamme kulttuuriteko, joka jäi pienen koulupojan mieleen. Yhteisöllisyys ja toisten huomioiminen on tärkeää. Kulttuuriin ja taiteeseen kasvaminen tapahtui kouluopetuksessa aivan huomaamatta. Kasvit, linnut, sienet, metsän puut ja asuminen, kaikki oli kuvattu tauluihin niin, että opetus kiinnosti. Piirsimme useita tunteja viikossa, ja myös musiikki oli aina läsnä. Koulun kasvatuksellinen ja opetuksellinen asenne oli rohkeaa ja opastavaa. Tällaista henkeä kaipaan tähänkin päivään. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys on 65 vuotta opettanut ja kasvattanut jäseniään kulttuuriin ja sen kuluttamiseen. Näiden vuosien aikana Taideyhdistys on kasvanut Hämeenlinnan seudulla yhteisölliseksi, eri taiteenalojen ja henkilöiden yhteiseksi tekemisen paikaksi. Juhlavuonna tutustumme luentojen kautta matkailukohteisiimme, käymme teatterissa ja oopperassa ja vietämme jäsenjärjestöjemme kanssa kulttuurikuukautta lokakuussa. Kiitos Teille menneestä. Tehdään vielä parempaa tulevaisuutta yhdessä! Onnellista uutta vuotta teille kaikille! Heikki Kilpeläinen, puheenjohtaja 3

4 Taideyhdistyksen toimintaa juhlavuonna 2013 Bussilla Luxemburgiin ja takaisin Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen kevätkauden päätapahtuma on bussimatka Luxemburgiin toukokuuta. Matkasta kerrottiin lokakuun jäsenkirjeessä, ja sille ilmoittautuneille on lähetetty sen jälkeen henkilökohtaista postia. Bussimatkan kaikki 40 paikkaa on myyty, mutta peruutuspaikkoja voi kysellä Matka-Vekasta Pirkko Puustiselta, puh Kurkistus länsieurooppalaiseen kulttuuriin Jotta kulttuurimatkasta Luxemburgiin tulisi mahdollisimman antoisa, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ovat suunnitelleet tammi-huhtikuulle viisiosaisen luentosarjan, jossa valotetaan monipuolisesti matkakohteen kulttuuria. la klo la 2.2. klo la klo la klo la 6.4. klo Mystikkonaisista Tyhmyyden ylistykseen. Belgian ja Hollannin kirkkohistoriaa myöhäiskeskiajalla, filosofian tohtori Jussi Hanska Lusikoin ja haarukoin Matka makuseikkailuun, toimitusjohtaja Pirjo Päivärinta Lukuaarteita Kirjaston kautta Belgiaan, Hollantiin ja Luxemburgiin, informaatikko Seija Schemeikka Jugendin luvatut maat filosofian maisteri Inka-Maria Laitila Kuvataiteen helmiä ja mestareita Alankomaiden taidetta, kuvataiteilija, lehtori Liisa Vartiainen Luennot ovat Hämeenlinnan kaupungin kirjastossa, Lukiokatu 2, lauantaisin kello lukuun ottamatta 2.2. ruokakulttuuri-luentoa, joka pidetään Raatihuoneella kellarissa, Raatihuoneenkatu 15 (käynti takapihalta) ja on maksullinen (30 euroa matkalle lähtijöille, muille 50 euroa, hintaan sisältyvät 4

5 aterian lisäksi viini ja juusto) ja edellyttää ilmoittautumista puh (Pirjo Päivärinta). Muut luennot ovat maksuttomia. Luentosarjaa kuuntelemaan ovat tervetulleita kaikki länsieurooppalaisesta kulttuurista kiinnostuneet, siis muutkin kuin bussimatkalle lähtevät. Matkailta Luxemburgiin ja Pietariin lähteville Luentosarjan jälkeen 9.huhtikuuta kello 17 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ja Matka-Vekka järjestävät Osuuspankin kokoushuoneessa, Raatihuoneenkatu 21 (käynti Kasarminkadun puolelta sisäpihalta) matkaillan. Tilaisuudessa pankin asiantuntijat kertovat matkavakuutuksista ja Visa-kortin eduista, Matka-Vekan edustajat tulevista matkaohjelmista. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton. Kesäkuussa Ilmajoen musiikkijuhlille Tulevan kesän puhutuin oopperatapahtuma tulee olemaan Ilmajoella, jossa esitetään oopperaa Kekkosesta. Sen on säveltänyt Uljas Pulkkis, libreton kirjoittanut Lasse Lehtinen ja ohjaajana on Vilppu Kiljunen. Pääosassa eli Kekkosena on tenori Jyrki Anttila. Vihdin Liikenne tekee edelliskesien tapaan bussimatkoja Ilmajoen musiikkijuhlille. Taideyhdistys on varannut lauantaina 15. kesäkuuta jäsenilleen 25 paikkaa bussista. Ohjelma: kello 8.45 Lähtö Wetterhoffin pysäkiltä Hämeenlinnasta Lounas Jalasjärven ABC-huoltoaseman ravintolassa Kohti Ilmajokea Saapuminen Ilmajoelle Kekkonen-ooppera alkaa Väliajalla kahvia/teetä makean/suolaisen kahvileivän kera Esityksen jälkeen paluu Hämeenlinnaan Paluumatkalla omakustanteinen kahvitauko Jalasjärven Juustoportissa Oopperaretken vastuullisena matkanjärjestäjänä on Vihdin Liikenne Oy, matkanjohtajana kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki. Matka maksaa 145 euroa, eläkeläisille 140 euroa. Hintaan sisältyvät lounas, oopperalippu, väliaikakahvit ja matkanjohtajan palvelut. Sitovat ilmoittautumiset 15. helmikuuta mennessä Heikki Kilpeläiselle sähköpostitse mukaan nimi, osoite ja muut yhteystiedot. 5

6 Elokuussa päivä Pietarissa Viime elokuussa Viipuri hurmasi hämeenlinnalaiset kulttuurin ystävät. Tulevana kesänä kokeillaan, tekeekö Pietarin saman vaikutuksen. Samalla voi testata, kummalla on miellyttävämpi matkustaa itään: risteilyalus Princess Marialla vai Allegrolla. Risteilyä Pietariin Taideyhdistys on suunnitellut Matka-Vekan kanssa elokuun viimeiselle viikonlopulle eli lauantaista maanantaihin Ohjelma: la klo Lähtö Wetterhoffin pysäkiltä Hämeenlinnasta klo Ruokailu laivan Buffet-ravintolassa su klo 9.30 Laiva saapuu Pietariin (Morskoi Voksal) klo Kaupunkikierros Pietarissa alkaa klo Lounas Admiralty-ravintolassa klo Vierailu Katariinan palatsissa ja puistossa klo Kiertoajelu päättyy klo Päivällinen laivan Buffet-ravintolassa ma klo 8.00 Laiva saapuu Helsinkiin Paluu Hämeenlinnaan noin kello Matkan noin-hinta on A-luokan hytissä 315, B-luokassa 288 euroa. Se sisältää bussikuljetukset Hämeenlinna-Helsinki-Hämeenlinna, risteilyn valitussa kahden hengen hytissä, buffet-illalliset ruokajuomineen ja aamiaiset laivalla mennen tullen, viisumittoman matkan sekä suomenkielisen kaupunkikiertoajelun Pietarissa ja lounaan (salaatti, borsch-keitto ja stroganoff, letut, tee/ kahvi). Ilmoittautumiset mennessä Matka-Vekan Pirkko Puustiselle, puh Katariinan palatsi

7 Kulttuurikuu 65 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Merkkivuottaan se juhlii kaupungin pääkirjastossa koko lokakuun ja marraskuunkin alun lauluin, runoin, puhein ja kuvin. Musiikkisali on varattu joka torstai yhdistysten toiminnan esittelyyn. Kirjaston yläaulaan tulee 65 kuvataidenäyttely, jossa esittäytyvät Hämeenlinnan Taitelijaseura ja Kameraseura. Vitriineihin kootaan näyttely Taideyhdistyksen toiminnasta Kulttuurikuu päättyy juhlavaan syyskokoukseen. Matkat ja tapahtumat ovat nähtävissä myös kotisivuillamme osoitteessa Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous on tiistaina 9.4. kello 18.15, heti matkaillan jälkeen Osuuspankin kokoushuoneessa. Kokouksen alussa kahvitarjoilu. Jäsenmaksu vuonna 2013 on ennallaan eli 12 euroa/henkilö, 10 euroa/perheenjäsen ja 0,70 euroa/jäsenyhdistyksen jäsen. Kannattajajäsenmaksu 200 euroa. Ohessa pankkisiirto. Eräpäivä

8 8 Outi Itäluoma elää täyttä elämää Kun Taideyhdistyksen hallituksessa virisi suunnitelma tehdä tämän kevään kulttuurimatka Luxemburgiin, yhteistyökumppani löytyi yllättävältä taholta, Vanajaveden Opistosta. Kuullessaan yhdistyksen sihteerin Helena Marttisen toiveen laajentaa Benelux-maiden kulttuurin tuntemusta, opiston rehtori Outi Itäluoma oli oitis halukas avaamaan opiston ovet suunnitelmalle. Näin syntyi Vanajaveden Opiston kevätkauden uutuus Kurkistus Länsi-Euroopan kulttuuriin, viiden luennon sarja, joka tutustuttaa kuulijansa Hollannin, Belgian ja Luxemburgin uskontoon, taiteeseen, arkkitehtuuriin, kirjallisuuteen ja ruokaan. Sarja on näyte yhteistyöstä mutta myös ainutlaatuinen kokeilu yhdistää kansalaisopiston ja Taideyhdistyksen tavoitteet. Ja tietysti myös osoitus, että viime keväänä Vanajaveden Opistossa työnsä aloittanut rehtori on ennakkoluuloton ja uusia uria aukova. Kun istumme kasvotusten Cafe Hoffissa, käy pian ilmi, että olemme Outi Itäluomalle tutussa talossa luvulla hän aloitti vaatetusalan ammatilliset opinnot Wetterhoffin kotiteollisuuskoulussa valmistuen muutaman työvuoden jälkeen opettajaksi. Opettajan työ on vuosien aikana tullut tutuksi sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että vapaan sivistystyön parissa pääasiassa Pohjois-Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Viime vuodet Outi Itäluoma oli kansalaisopiston rehtorina Kankaanpäässä. Tänä aikana hän suoritti hallintotieteen maisterin tutkinnon. Kun Vanajaveden Opiston rehtorin paikka tuli viime keväänä avoimeksi, hän haki virkaa ja sai sen. Heinäkuussa hän muutti ilomielin koulukaupunkiinsa, josta oli jäänyt hyvät muistot, ja alkoi sisustaa miehensä kanssa Hirsimäkeen uutta kotia. Eikä Hämeenlinna ole osoittautunut pettymykseksi. Vaikka kaupunki on 30 vuodessa vilkastunut ja laajentunut, peruselementit ovat säilyneet, Outi Itäluoma toteaa. Hämeenlinnalaiset ovat hänen mukaansa sydämellisiä, ja heihin on helppo tutustua. Outi kertoo yllättyneensä myös kaupungin yhdistystoiminnasta, kolmannesta sektorista. Yhdistyksiä on paljon, ja niissä toimivat ihmiset ovat aktiivisia, idearikkaita ja vastuuntuntoisia. Yhdistykset myös auttavat verkostoitumisessa. Se on nykyään tärkeää meille jokaiselle, mutta elinehto rehtorille, jonka ykköstehtäviä on hallinnoinnin ohella verkostoituminen ja opiston pedagoginen johtaminen. Vanajaveden Opiston työyhteisö on melko suuri, sillä sivutoimiset mukaan lukien henkilöstöä on lähes 250. Ja kun kuuntelee Outia, ei ole epäilystäkään, etteikö hän verkostoitumi-

9 sessa ja opetustyössään onnistuisi, sillä niin innostunut ja avoin hän on ottamaan uusia haasteita vastaan. Outi Itäluoma luonnehtii kevään luentosarjaa monipuoliseksi Benelux-maiden kulttuurikattaukseksi Outi Itäluoma kertoo, että hän opiskeli monta vuotta työn ja jopa rehtorin työn ohella, joten nyt tuntuu hyvältä elää normaalia elämää. Eli täyttä elämää. Täyteen elämään kuuluvat harrastukset, ystävät ja perhe. Harrastuksista Outi mainitsee ensimmäisenä käsityöt. Hän kertoo olleensa lapsesta saakka käsityöntekijä, ja siitä tuli ammattikin. Käsille pitää olla aina kotona tekemistä, ja sitä varten minulla on monta keskeneräistä työtä. Ne hoitavat myös mielenterveyttä. Toinen rakas harrastus on musiikki, nuorempana erityisesti pianonsoitto ja myöhemmin kuorolaulu. Myös ystävät ovat tärkeitä, ja vuosien varrella onkin rakentunut tiivis ystäväverkosto ympäri maan. Miehensä kanssa Outi viettää mökkilomaa lapsuuden kodissaan Kihniöllä ja matkailee autolla Suomessa ja Keski-Euroopassa. Ensi kesänä heidät voi bongata Luxemburgissa, sillä Outi aikoo rikastaa tietämystään maasta kuuntelemalla jokaisen kevään kulttuuriluennoista. Pääkirjaston musiikkisalissa tapaamisiin! Teksti ja kuva: Maija Kauppinen 9

10 Arjesta irti Berliinissä Joulumarkkinat on käsite Saksassa. Ensimmäiset järjestettiin Dresdenissä jo 1400-luvulla. Nykyään ne kuuluvat Berliinin katukuvaan joka puolella, sillä kaupungin alueella on 60 eri joulumarkkina-aluetta. Kaupunki ja sen asukkaat yhdistykset ja yhteisöt panostavat myyntikojujen houkuttelevuuteen ja ympäristön koristeluun uskomattoman paljon. Ihmisiä on valtavasti liikkeellä vauvasta vaariin. Vanha perinne elää. Hämeenlinnalaiset joulun ystävät tutustuivat viime marraskuussa kahteen suosittuun joulutoriin. Niistä toinen, Gendarmenmarktin alue keskustassa, oli kuin sadusta. Historiallisten rakennusten lomassa kauniit, puiset joulumökit pursusivat myytäviä tuotteita. Maistiaisia tarjottiin joka puolella. Glühwein tuoksui ja maistui, samoin paahdetut kastanjat ja makkarat. Musiikki- ja muita esityksiä oli jatkuvasti myyntikojujen välissä. Ryhmämme ihasteli jouluista Berliiniä muutaman päivän ajan markkinoiden alussa. Jälleen kerran huomasimme, miten suuri merkitys on paikallisella oppaalla, kun ollaan tutustumassa värikkääseen, historialliseen suurkaupunkiin. Oppaamme Orvokki Mette on asunut kaupungissa 1970-luvulta lähtien, joten meillä oli onni saada todellista tietoa niin Berliinin historiasta kuin sen nykypäivästäkin ja vielä iloisella tavalla esitettynä. Myös lähtöillallinen Berliinin Hofbräuhausissa näytti meille runsaalla ruokatarjonnallaan, oluellaan ja iloisella puhallinmusiikillaan, miten arjesta irtaudutaan. Eikä valtavan suuressa ravintolassa ollut minkäänlaisia järjestyshäiriöitä. Taaskin voi vain huokaista: Milloin seuraavan kerran Berliiniin? Teksti: Maija Perälahti Kuvat: Maila Perälahti ja Raimo Lempiäinen 10

11 Gendarmenmarktin kojut houkuttelivat herkutteluun. Lähtöillallisella Hofbräuhausissa Leena Jalonen, Mirja Stenbärg, Kaarina ja Yrjö Hauskala, Kari Stenbärg. 11

12 Täysi annos kotiseudun historiaa ja ruokaa Kun Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys teki kotiseuturetken Lepaan, Tyrvännön ja Petäyksen maisemiin lokakuun alussa, reippaalle retkelle lähti 30 kulttuurin ja hyvän ruoan ystävää. Oivallisena oppaanamme toimi Seppo Saarinen, joka kertoi koko bussimatkan ajan mennen tullen tienvarren näkymistä ja historian tapahtumista. Rikastuttavaa kuunneltavaa riitti. Jalkauduimme bussista Lepaalla. Kuulimme vanhan päärakennuksen historiasta, mamsellin myllystä, vanhasta sakastista ja hautausmaasta koko ajan alueella liikkuen. Lepaalta jatkoimme kohti Tyrväntöä. Kalastusmuseon, vanhan makasiinin ja Tyrvännön kirkon historiaan meidät johdatteli Erkki Ulamo. Vesikielellä jatkoimme Petäykseen, missä ruokatoimittaja-hotellin johtaja Maija Silvennoinen otti meidät vastaan ja kertoi Petäys Resortin nykytilanteesta. Mahtava lähiruokapohjainen, maukas salaattilounas kruunasi retkemme. Nautimme ja rentouduimme. Paluumatkan teimme "Parolan" lenkin kautta. Seppo Saarinen kertoi jälleen historiallisista kohteista, joita katselimme bussin ikkuna läpi. Totesimme, että olimme saaneet täyden annoksen kotiseudun historiaa. Vastaavia retkiä toivottiin jatkossakin. Teksti ja kuvat: Maire Rissanen Ensimmäinen tutustumiskohde oli Lepaa ja sen mielenkiintoinen historia, jota Seppo Saarinen valotti. 12

13 Erkki Ulamo Tyrvännön kalastusmuseon ovella. Tyrvännön kirkon saarnatuoli on peräisin Lepaan vanhasta kirkosta. 13

14 Mieskuoron juhlakonsertti veti salin täyteen Hämeenlinnan Mieskuoron 90-juhlavuosi huipentui 17. marraskuuta pidettyyn juhlakonserttiin Verkatehtaalla. Jo sitä ennen kuoron juhlavuoteen oli kuulunut enemmän esiintymisiä ja tapahtumia kuin vuosikausiin. Ennen juhlakonserttia Hämeenlinnan Mieskuoro ja Hämeenlinnan Mieskuoron seniorit pitivät juhlakokouksen, jossa kuorolaisille jaettiin 60 ansio- ja kunniamerkkiä. Tämä osoittaa kuorolaisten pitkää ja ansiokasta sitoutumista kuoron toimintaan. Juhlakonsertti veti Verkatehtaan Vanajasalin täyteen mieskuorolaulun ystäviä, jotka saivat kokea monipuolisen ja korkeatasoisen konsertin. Sen ensimmäinen puoliaika koostui perinteisistä mieskuorolauluista, mutta mukaan mahtui myös Vexi Salmen kuorolle sanoittama ja Juha Holman säveltämä laulu Harju, joka kuvaa hyvin hämeenlinnalaista maisemaa. Ohjelmistoon kuuluivat myös mieskuoron senioreiden pirteät esitykset ja tallinnalaisen ystävyyskuoro Inseneride Meeskoorin yhteisesitys Mieskuoron kanssa. Toisella puoliajalla ohjelma muuttui ooppera- ja operettisäveliin, joita kuoro esitti juhlaorkesterin ja solistien Mari Palon ja Tuomas Katajalan kanssa. Kuoronjohtaja Anneli Julénin kuorolle, orkesterille ja solisteille hienosti sovitetetut laulut saivat yleisöltä huikeat ja ansaitut suosionosoitukset. Myös Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiön johtajan Erkki Korhosen panos konsertin onnistumiseen oli merkittävä. Hämeenlinnan Mieskuoro ja Mieskuoron Seniori jatkavat luottavaisin mielin ja korkein odotuksin seuraavalle vuosikymmenelle. Mieskuorolaulu elää vahvaa nousukautta. Teksti: Heikki Lindroth Kuvat: Tapio Holopainen 14

15 Juhlaorkesterin johtaja Erkki Korhonen ja kuoronjohtaja Anneli Julén. Merkin saaneet Hämeenlinnan mieskuorolaiset. 15

16 Pirjot Tel Avivissa Hämeenlinnan Taiteilijaseura vei marraskuussa näyttelyn Neljä elementtiä Tel Aviviin Israeliin. Mukana olivat Pirjot Dufva, Keskinen-Vento, Partanen ja Heino. Kutsun näyttelyyn esitti israelilaistaiteilija Yaffa Weiner Pirjo Heinolle jo kesällä 2011 heidän tavatessaan Hovinkartanossa Hauholla. Samalla Weiner toivoi, että näyttely olisi yhteistyön avaus Hämeenlinnan ja Herzliyan taiteilijaseurojen välillä. Nimensä mukaan näyttelyssä esittäytyi neljä elementtiä. Pirjo Dufvan punamustina hehkuvat hiillokset edustivat tulta. Pirjo Keskinen-Vento oli maalannut veden virtauksia ja sadetta. Pirjo Partanen otti kantaa ilman saastumiseen muun muassa installaatioissaan, joissa oli likaisia hengityssuojaimia ja tummuvia perhosia. Pirjo Heinon teoksissa luonnon kiertokulku näkyi maatuvien lehtien, paljastuneiden luiden ja arkipäivän aarteiden muodossa. Näyttely oli avoinna vain viikon, mikä on Israelissa aivan normaalia. Näyttelyn rakentamisen ja avajaisten jälkeen oli viikon jokaiselle päivälle matkaohjelmaa Israelissa. Tel Avivissa Pirjot tutustuivat useaan museoon ja grafiikanpajaan ja kävivät muun muassa Haifassa, Jaffassa ja Jerusalemissa. He tekivät pitkän retken Galilean järvelle ja poikkesivat myös Cesarean luonnonpuistossa, Karmel- ja Tabor-vuorella, Herodeksen aikaisella Hippoksella ja Beit She an-linnoituksen raunioilla. Autonkuljettajina ja matkaoppaina toimivat paikalliset taiteilijat. Puhjenneet sotatoimet eivät vaikuttaneet matkailuun muualla kuin Gazan alueen lähellä. Teksti: Pirjo Heino Yleiskuva näyttelystä 4 elementtiä. Kuva: Pirjo Heino 16

17 Yaffa Weiner (pöydän päässä) oli kutsunut Pirjot kotiinsa. Kuva: Gadi Weiner Varda (vas.) ja Pirjot Keskinen-Vento, Partanen ja Heino vanhassa Jaffassa. Kameran takana Pirjo Dufva. Pirjo Dufvan maalaus Burnings still. Kuva: Pirjo Heino. 17

18 Hiilikerhosta kaikki alkoi Hämeenlinnan taiteilijaseuran ja samalla myös Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen - siemenet kylvettiin 1940-luvulla, sodan jälkeisinä vuosina. Tuolloin taiteenharrastajien joukko hämäläisessä pikkukaupungissa oli vielä pieni ja hajallaan. Taiteilija Hugo Trenzsch, opettaja Oskari Sirkkola ja taidemaalari Salome Konttinen-Sainio päättivät koota Hugo Trenzschin ehdotuksesta paikallisia taiteen harrastajia yhteen piirtämään hiilellä elävää mallia. Tästä nimi: Hiilikerho, joka perustettiin vuonna Sen perustajajäseniä olivat edellä mainittujen lisäksi taidemaalarit Eino Laiho, Erkki Mikkola, Kylli Mäkelä, Lasse Väänänen ja Pauli Jokinen. Hiilikerhon joukko kasvoi vähitellen. Mukaan tuli sekä harrastajia että taideopintoja saaneita. Pian hiilikerholaisten keskuudessa syntyi ajatus koota yhteen Hämeenlinnan taiteenharrastajia eri taiteenaloilta. Heitä kutsuttiin yhteiseen kokoukseen lehti-ilmoituksella. Kiinnostuneita oli niin paljon, että uuden yhdistyksen, Hämeenlinnan Taideyhdistyksen, perustava kokous pidettiin toukokuussa 1948 kuvaamataidonopettaja Pia Katerman kodissa. Hiilikerho jatkoi toimintaansa uuden yhdistyksen alajaostona, ja vuosinäyttelytoiminta aloitettiin. Kun Hämeenlinna sai vuonna 1957 oman taidemuseon, taiteilijat saivat sen tiloista työskentelytilat. Seuran jäsenten nimiä alkoi näkyä valtakunnallisissa näyttelyissä. Myönteinen kehitys vaikutti siihen, että vuonna 1957 Hiilikerho rekisteröityi itsenäiseksi yhdistykseksi nimellä Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry, mutta toimii edelleen aktiivisesti Hämeenlinnan Taideyhdistyksessä yhtenä sen kymmenestä jäsenyhdistyksestä. Hämeenlinnan Taiteilijaseuran tyylikkään logon on suunnitellut taiteilija Pirkko-Liisa Kilpi. 18

19 Taiteilijaseuran tavoitteet ja toimintatavat ovat pysyneet vuosien varrella melko samanlaisina. Hiilikerho on toiminut keskeytyksettä alkuajoista lähtien, ja elävää mallia piirretään edelleen. Työskentelytilat ovat vaihtuneet Taidemuseosta Aartelan tilalle ja sieltä Hopeakeskukseen. Nykyään seuralla on työhuone Poltinahon Taidekasarmilla. Vuosinäyttelyt päättyivät vuonna 2010, ja niiden sijaan järjestetään perusteltuja ja tasokkaita näyttelyitä Hämeenlinnan Taidemuseon kanssa. Uutta ovat myös kansainväliset kutsunäyttelyt, joihin Taiteilijaseura ja sen jäsenet osallistuvat, sekä sosiaalisessa mediassa mukana olo. Lähteinä Hämeenlinnan Taiteilijaseuran 25-vuotisjuhlajulkaisu ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen juhlavihkonen Teksti: Pirjo Heino ja Maija Kauppinen Kimalluksia Sibeliuksen syntymäkodissa Viime vuonna juhlittiin säveltäjä Tauno Marttisen satavuotissyntymävuotta monin tavoin. Oli konsertteja ja esitelmiä, jotka tekivät hämeenlinnalaisille tutuksi paitsi säveltäjän musiikkia myös hänen elämänvaiheitaan. Koskettavimpia tilaisuuksia oli Sibeliuksen syntymäkodissa järjestetty Piano Works -levyn julkaiseminen. Cd:lle oli koottu keskeisiä Tauno Marttisen pianosävellyksiä, joita esitti hänen musiikkiinsa syvällisesti perehtynyt pianisti Jouni Somero (kuvassa). 19

20 Jäsenyhdistykset ja niiden toiminta Hämeenlinnan Kameraseura ry pj Hannu Lehtonen, , hannu.lehtonen(at)hameenlinnankameraseura.net s Elisa Putti, , elisaputti(at)gmail.com Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry pj Maire Rissanen, , maire.rissanen(at)aina.net s Terttu Selovaara, terttu.selovaara(at)armas.fi Liedon Vanhalinnasta Askaisten Louhisaaren linnaan Torstaina 16.toukokuuta yhdistys tarjoaa jäsenilleen oivan tilaisuuden kerrata maamme historiaa Ruotsin suurvallan ajoista viime sotiin retkellä, joka suuntautuu Varsinais-Suomeen. Ensimmäinen kohde on yhden maamme merkittävimmän esihistoriallisen linnavuoren kupeessa sijaitseva Liedon Vanhalinna. Kartanokokonaisuuden lahjoittivat Mauno ja Ester Wanhalinna vuonna 1956 Turun yliopistolle vaaliakseen kansallista kulttuuria ja tukeakseen Turun yliopistoa. Seuraava kohde, Louhisaaren linna, tunnetaan Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Kolmikerroksisen linnan 1. ja 3. kerros ovat pääosin 1600-luvun asussa. Varsinainen asuinkerros on sisustettu ja 1800-lukujen tyyliin edustaen näin Mannerheimien aikaa. Viimeisessä kohteessa Askaisissa on kirkkoa vastapäätä ainutlaatuinen Ritaripuisto, jossa jokaisella Mannerheim-ristin ritarilla on Kurun mustaa graniittia oleva muistokivi. Ohjelma: Kello 8.00 Lähtö Wetterhoffin bussipysäkiltä Aamupäivän kahvihetki Vanhalinnassa ja opastettu tutustuminen Mauno ja Ester Wanhalinnan perinnettä vaalivaan kartanokotimuseoon Kohti Askaisia, jossa opastettu tutustuminen Askaisten kirkkoon ja Ritaripuistoon Lounas Louhisaaren kahvilan ravintolassa Tutustumiskierros Louhisaareen ja marsalkan elämään Paluu Hämeenlinnaan, tarvittaessa omakustanteinen välipala Retki maksaa 85 euroa. Hintaan sisältyvät edestakaiset bussimatkat, aamupäiväkahvi ja lounas, opastukset ja sisään pääsymaksut. Matkajohtajana on Sirkus Mattila. Sitova ilmoittautuminen mennessä Matkatoimisto Hämeen Matkoihin, puh. (03) , os. Kasarmikatu 4. Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita! 20

21 Hämeenlinnan Mieskuoro ry pj Heikki Lindroth, (03) s Jurkka Sipilä, , jurkka.sipila@gmail.com Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana- 66 ry pj Kari Jalonen, , koo.jalonen(at)gmail.com ti klo pe klo la klo la klo la klo su Uusien jäsenten tutustumistilaisuus Café Hoffissa Kirjailijatapaaminen pääkirjastossa Teemu Helle, Kai-Kyösti Kaukovalta, Tytti Heikkinen ja Sini Kiuas Talvipäivien seminaari, I-osa Suunta-palkinnon jako. Olli Jalonen, Nelli Hietala, Tuula-Liisa Varis ja Kari Jalonen Talvipäivien seminaari, II-osa pääsihteeri Henri Terho, Hämeen ja Varsinais-Suomen taide toimikunta lakimies Anna-Liina Rintala, Kirjailijaliitto Talvipäivien kirjailija-ilta Raatihuoneen juhlasalissa Tuula-Liina Varis, Juha Itkonen, Riikka Ala-Harja ja Taija Tuominen Nämä tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Maakunnallisten kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan vuosikokous Hämeenlinnan Naiskuoro Laulu-Siukut ry pj Kaisa Koskela, , kaisamarikoskela(at)gmail.com s Tarja Raehalme, , tarja.raehalme(at)gmail.com Keskiviikkoisin klo harjoitukset Poltinahon seurakuntatalolla Jani Laaksosen johdolla. ke Esiintyminen Talvisodan päättymisen juhlakonsertissa Hämeenlinnan kirkossa. Keväällä esiintymisiä jumalanpalveluksissa Hämeenlinnan kirkossa. Kevätkonsertti toukokuussa. Yhteistyötä tallinnalaisen naiskuoron kanssa aloitellaan. 21

22 Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry pj Hannele Tarna, s Pirjo Keskinen-Vento, Pirjo.Keskinen-Vento(at)hamk.fi ke alkaen klo piirustusillat Taidekasarmilla HTS:n työhuoneessa klo Elinkaari-näyttelyn avajaiset Hämeenlinnan Taidemuseossa Elinkaari-näyttely Hämeenlinnan Taidemuseossa, kuraattorina Otso Kantokorpi, taiteilijat: Heli Huotala, Leena Kursu, Olli Larjo, Jari Männistö, Katri Stenberg ja Maija Vatanen Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen 65-vuotisnäyttely Hämeenlinnan kirjastossa Kuukauden Taiteilija -näyttelyt pääkirjastossa, tammi-helmikuun taitelija on Anu Huhtakangas, maalis-huhtikuun Pirjo Heino ja elo-syyskuun Liisa Vartiainen Kesällä avoin maisemamaalauskurssi Syksyllä osallistutaan ArtHäme 13 -taideviikolle Riihimäellä Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorit pj Heikki Kilpeläinen, , heikki.kilpelainen(at)aina.net s Pertti Seppälä, , pertti.seppala(at)kotikone.fi Ma klo harjoitukset kevätkaudella joka viikko Hämeen Suojassa, Palokunnankatu 12 su klo Esiintyminen Sotainvalidien Rengon osaston 70-vuotisjuhlassa Rengon kirkossa ke klo Esiintyminen Summan patsaalla talvisodan päättymisen muistopäivänä klo Esiintyminen keskusseurakuntatalossa klo Esiintyminen Hämeenlinnan kirkossa. ke klo Yhteiskonsertti Sibeliusseuran Seniorisoittajien kanssa Poltinahon seurakuntakeskuksessa ma klo Yhteiskonsertti edellisen kanssa Veteraanien kirkkopäivänä Aulangolla 22

23 Kanta-Hämeen Lausujat ry pj Anita Ojanen, , ojanen.anita(at)gmail.com s Eliisa Erkamo, , eliisa.erkamo(at) gmail.com Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtajan pyynnöstä Kanta-Hämeen Lausujat esiintyy pääkirjastossa keväällä järjestettävässä pienimuotoisessa Karjala-aiheisessa illanvietossa. Kesän alussa/syksyllä lausujat tekevät vastavierailun Petroskoihin, jossa on suomalais-venäläinen runoilta. Hankkeen tarkoitus on edistää suomalaisten venäläisen kirjallisuuden tuntemusta ja venäläisten suomalaisen kirjallisuuden tuntemusta kulttuurinvaihtona hämäläisten ja karjalaisten kirjailijoiden ja kirjastojen kesken. Uuden ohjelman koostaminen on aloitettu Vuodenkierto-työnimellä, ja sen ensi-ilta on syksyllä. Tavoitteena on tarjota ohjelmasta maistiaisia Kulttuurikuu 65-tapahtumassa. Lautsian Kartanoteatteri ry , tiedotus(at)lautsiankartanoteatteri.fi pj Arto Salminen, pj(at)lautsiankartanaoteatteri.fi s Pekka Verho tiedottaja Maria Mäki-Uuro, , maria.maki-uuro(at)hotmail.com Kesällä Hauhon Kesäteatterissa palataan nostalgiselle 80-luvulle interreilaavan nuorison maailmaan.suomirock-musikaali luovii läpi Suomen taloudellisen nousun ja laskun, Tsernobylin räjähdyksen j Neuvostoliiton romahduksen kauniissa Lautsian rantamaisemassa. Musikaalin on kirjoittanut Marianne Tikkanen, ohjaa Anneli Heino. Härkätien Kamarimuusikot harkatienkamarimuusikot(at)gmail.com pj Eeva Kunnas, eeva.kunnas(at)gmail.com, harkatienkamarimuusikot(at)gmail.com s Tommi Mursunen, , tommi.mursunen(at)sibeliusopisto.fi 23