YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012

Transkriptio

1 Näyttötutkinnon perusteet YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 54/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:57

2 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:57 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L X ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Kopijyvä Oy, Espoo 2013

3

4

5 Sisältö 1 Näyttötutkinnot Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon muodostuminen Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Työyhteisössä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Veden hankinnan ja puhdistuksen kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Jäteveden käsittelyn kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Vesihuoltoverkostojen ylläpito ja kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat... 37

6 3.6 Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Jätteen keräyksen ja kuljetuksen kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Jätteen laitosmaisen käsittelyn kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Jätteenkäsittelyalueen toiminnan kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Jätteen energiahyödyntämisen kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Pilaantuneiden maiden käsittelyn kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Jätehuoltopalveluiden kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Materiaalitehokkuuskartoituksen toteuttaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Teollisuuspuhdistuksen palvelutuotanto Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Viemäri- ja putkistohuollon palvelutuotanto Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat... 76

7 3.16 Viemäri- ja putkistosaneerauksen palvelutuotanto Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Vesipiikkauksen palvelutuotanto Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Ympäristökasvattajana toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvastaavana toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Työnjohtajana toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Kehittämishankkeen toteuttaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osa muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

8 8

9 1 Näyttötutkinnot 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaes sa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja sää tiöi den kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioin nin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä 9

10 huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. 10

11 Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 11

12 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 12

13 2 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon muodostuminen 2.1 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ympäristöalan asiantuntijana jollakin seuraavista osaamisaloista: vesihuolto, jätehuolto, viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistus, ympäristökasvatus tai laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen. Lisäksi tutkinnon suorittaja voi valinnaisen tutkinnon avulla osoittaa oman erityisosaamisensa työnjohtajana, kehittäjänä, yrittäjyydessä tai jossain muussa perustellussa osa-alueessa (tutkinnon osa muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta). Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan tutkinnosta. 2.2 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen, vähintään yhden osaamisalan tutkinnon osan ja vähintään yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon osaamisalat ovat vesihuollon osaamisala jätehuollon osaamisala viemäri- ja putkistohuollon sekä teollisuuspuhdistuksen osaamisala ympäristökasvatuksen osaamisala laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen osaamisala. 13

14 Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Pakolliset osat 3.1 Toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla 3.2 Työyhteisössä toimiminen Osaamisalan tutkinnon osat, joista valittava vähintään yksi Vesihuollon osaamisala 3.3 Veden hankinnan ja puhdistuksen kehittäminen 3.4 Jäteveden käsittelyn kehittäminen 3.5 Vesihuoltoverkostojen ylläpito ja kehittäminen 3.6 Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen Jätehuollon osaamisala 3.7 Jätteen keräyksen ja kuljetuksen kehittäminen 3.8 Jätteen laitosmaisen käsittelyn kehittäminen 3.9 Jätteenkäsittelyalueen toiminnan kehittäminen 3.10 Jätteen energiahyödyntämisen kehittäminen 3.11 Pilaantuneiden maiden käsittelyn kehittäminen 3.12 Jätehuoltopalveluiden kehittäminen 3.13 Materiaalitehokkuuskartoituksen toteuttaminen Viemäri- ja putkistohuollon sekä teollisuuspuhdistuksen osaamisala 3.14 Teollisuuspuhdistuksen palvelutuotanto 3.15 Viemäri- ja putkistohuollon palvelutuotanto 3.16 Viemäri- ja putkistosaneerauksen palvelutuotanto 3.17 Vesipiikkauksen palvelutuotanto Ympäristökasvatuksen osaamisala 3.18 Ympäristökasvattajana toimiminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista valittava vähintään yksi 3.20 Työnjohtajana toimiminen 3.21 Kehittämishankkeen toteuttaminen 3.22 Yrittäjänä toimiminen 3.23 Tutkinnon osa muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta Laatu-, ympäristöja turvallisuusjohtamisen osaamisala 3.19 Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvastaavana toimiminen 14

15 3 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän ympäristöalan erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Ympäristöalan erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 15

16 3.1 Toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla Ammattitaitovaatimukset osaa toteuttaa kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen osaa kehittää toimintaa kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa toteuttaa kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen. Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen suunnittelee kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen suunnittelu ottaen huomioon oman toimialansa (tai tuotantoketjun) sekä oman työnsä keskeiset kestävän kehityksen näkökohdat peilaa suunnitelmassa oman toimialansa (tai tuotantoketjun) kestävän kehityksen näkökohtia muihin toimialoihin (tai tuotantoketjuihin) sisällyttää suunnitelmaan kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen toteuttaminen Kestävän kehityksen nykytilasta tiedottaminen toteuttaa kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen suunnitelman mukaisesti etsii kartoitusta toteutettaessa kestävän kehityksen toteutumista parhaiten kuvaavat indikaattorit omalta toimialaltaan (tai tuotantoketjusta) sekä omasta työstään linkittää kartoituksessa oman organisaationsa kestävän kehityksen toiminnan toteutumisen eri tasoilla globaalilla, alueellisella ja paikallisella tapahtuvaan kestävään kehitykseen laatii kartoituksen tuloksiin perustuvan yhteenvedon kestävän kehityksen tilanteesta. valmistelee tiedotuksen kartoituksen tuloksista yhteistyössä organisaation tai toimialan johdon sekä muiden kartoitukseen osallistuneiden kanssa tiedottaa kestävän kehityksen tilanteesta ymmärrettävästi eri kohderyhmille. 16

17 osaa kehittää toimintaa kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kestävän toiminnan edistäminen ohjaa omalla esimerkillään noudattamaan työssä kestävän kehityksen periaatteita, esimerkiksi käyttämällä materiaaleja, energiaa ja vettä tehokkaasti minimoimalla mahdollisesti syntyviä päästöjä toimimalla eettisesti oikeaksi katsomallaan tavalla toimimalla tasa-arvoa edistävästi noudattamalla työlainsäädäntöä sekä työturvallisuus- ja työhyvinvointivaatimuksia ottamalla huomioon ympäristöterveydenhuollon näkökohdat työtehtävissä ja niihin liittyvässä päätöksenteossa perustaa ohjaavan esimerkkinsä kestävän kehityksen kartoituksen tuloksiin perustelee työyhteisössä toimiville organisaation yhteiskunnalliset vastuut ja velvoitteet säädösten ja määräysten avulla linkittää kestävän toiminnan edistämisen perustelemiseksi työhön ne ympäristöpolitiikan keinot, joilla toimintaa ohjataan. Toiminnan kehittäminen arvioi kriittisesti omaa ja organisaationsa toimintaa kestävän kehityksen toteutumisen näkökulmasta tekee tunnistamiensa kehityskohteiden pohjalta esityksiä toiminnan sekä sen suunnittelun kehittämiseksi kestävää kehitystä edistäväksi valmistelee kehittämistoimenpiteitä yhteistyössä organisaation muiden asiantuntijoiden ja tarvittaessa myös keskeisten viranomaistahojen kanssa. osallistuu aktiivisesti sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa toimiessaan ympäristöalan organisaatiossa tai toteuttaessaan toimeksiantoa ympäristöalalla toimivalle organisaatiolle. Ammattitaito osoitetaan toteuttamalla kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoitus sekä kehittämällä käytännön työtehtävissä toimintaa kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoitus voi kartoitettavasta kohteesta riippuen sisältää myös elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kartoituksen. 17

18 voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyvillä dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.2 Työyhteisössä toimiminen Ammattitaitovaatimukset osaa toimia työyhteisönsä jäsenenä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa toimia työyhteisönsä jäsenenä. Oman työn ja toiminta-alueen tunteminen noudattaa voimassaolevaa työlainsäädäntöä, alan työehtosopimusta sekä omaa toimialaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä toimii työntekijälle kuuluvien vastuiden ja velvollisuuksien edellyttämällä tavalla toimii organisaationsa vision, mission ja arvojen sekä strategian ja tavoitteiden mukaisesti toimii organisaatiossa käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmän periaatteiden mukaisesti on vastuullinen, joustava ja yhteistyökykyinen työyhteisön jäsen toimii oman alansa eettisten periaatteiden mukaisesti sekä oman vastuualueensa ja työtehtävänsä edellyttämällä tavalla edistää omalta osaltaan yrityksen laatutavoitteiden toteutumista toimii yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa ottaen huomioon monikulttuurisuuden erityispiirteet kykenee viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella kielellä kykenee viestintään ja vuorovaikutukseen vähintään yhdellä vieraalla kielellä. arvostaa omaa työtään ja tuo myönteisesti esille oman osaamisensa jakaa oman asiantuntemuksensa työyhteisön käyttöön kehittää työyhteisön työtä yhteistyössä työyhteisön jäsenten kanssa huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan edistää toimillaan hyvän työilmapiirin kehittymistä. 18

19 Työympäristöstä huolehtiminen Työnopastaminen Oman työn ja osaamisen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen toimii oman työyksikkönsä turvallisuussuunnitelman ja -määräysten mukaisesti ja kääntyy tarvittaessa esimiehen tai asiantuntijan puoleen toimii rauhallisesti asiakkaiden, työyhteisön tai omaa turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa huolehtii työympäristönsä turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä käyttää turvallisesti ja käyttöohjeita noudattaen työympäristössään tarvittavia koneita ja laitteita. opastaa työyhteisön jäseniä työtehtäviin välittää työhön liittyvää hiljaista tietoa kannustaa opastettavia uuden oppimiseen ja antaa kiitosta edistymisestä. kehittää pitkäjänteisesti ja aikatauluttaen omaa työtään ja osaamistaan yhdessä esimiehensä kanssa kerää aktiivisesti palautetta omasta toiminnastaan. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa toimiessaan työyhteisössään työtehtävissä ympäristöalalla. Tutkinnon osan tutkintotilaisuudet ovat laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyvillä dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 19

20 3.3 Veden hankinnan ja puhdistuksen kehittäminen Ammattitaitovaatimukset osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään osaa hoitaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita osaa kehittää veden hankintaa ja puhdistusta. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään. Toimintaympäristön seuraaminen toimii vastuullisesti omassa toimintayksikössään osana koko organisaation toimintaa huomioiden yhteydet ja vaikutukset muihin vesihuollon osa-alueisiin (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely, vesihuoltoverkostot) seuraa ja arvioi realistisesti yhteiskunnassa ja vesihuoltoalalla tapahtuvia muutoksia oman toimintayksikkönsä näkökulmasta ottaa muutokset tarvittavilta osin huomioon omassa toiminnassaan varmistaa, että omat ja muiden työhön osallistuvien henkilökohtaiset pätevyydet ja luvat ovat tarpeen mukaiset. Vesihuollon tuotteiden ja palveluiden hallinta hoitaa työnsä ammattimaisesti halliten oman toimialueensa tuotteet tai palvelut ja toimintatavat kehittää omaa ja organisaation toimintaa ottamalla huomioon eri tahojen intressejä vesihuoltoalan palvelu- ja toimintakokonaisuudessa. 20

21 Hankintojen hallinta Riskien hallinta Varautuminen erityistilanteisiin noudattaa hankintalainsäädäntöä sekä sovituilta osin konsulttitöiden ja rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja osallistuu hankintojen suunnitteluun ja tilaamiseen organisaation ohjeiden ja toimintatapojen mukaisesti tekee työhönsä liittyviä perusteltuja investointi- tai hankintalaskelmia osallistuu vaatimusten mukaisten tarjouspyyntöjen valmisteluun hankkii tuotteita (esimerkiksi putkimateriaaleja tai kemikaaleja) ja palveluita (esimerkiksi kokonaisurakoita tai yksittäisiä palveluja) voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti osallistuu tarjousten laatimiseen (esimerkiksi asiakkaalle tehtävät johtojen rakentamistyöt) osallistuu kohteeseen soveltuvan urakkamuodon valintaan osallistuu tarvittavien urakka-asiakirjojen ja -sopimusten laadintaan työnsä edellyttämässä laajuudessa toimii tarvittaessa rakennusurakan valvojana tai vastaanottajana laatii tarvittaessa työn valvontaan ja vastaanottoon liittyviä asiakirjoja. pyrkii ennakoinnilla oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskien eliminoimiseen ohjaa aktiivisesti työyhteisönsä toimintaa riskienhallinnan kannalta turvallisempaan suuntaan. osallistuu aktiivisesti organisaationsa erityistilanteiden varautumissuunnitteluun päivittää organisaationsa ohjeet erityistilanteiden varalle kiinnittäen erityistä huomiota eri toimijoiden vastuunjakoon (tai ohjeiden puuttuessa laatii ohjeen jonkin erityistilanteen varalle, eri toimijoiden vastuunjaon huomioiden) suunnittelee toteuttamiskelpoisen erityistilannetta simuloivan harjoituksen järjestää erityistilanneharjoituksen yhteistyössä sidosryhmien kanssa tekee toteutetun harjoituksen perusteella tarvittavat korjaavat toimenpiteet varautumissuunnitelmaan. 21

22 Raportointi Haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijana toimiminen Tiedon etsiminen ja hyödyntäminen laatii ja tulkitsee työhönsä liittyviä raportteja ohjeiden ja vaatimusten mukaan arvioi raporttien sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä organisaation tavoitteiden kannalta reagoi raportointitietoihin ja ryhtyy sekä oma-aloitteisesti että työyhteisön kanssa niiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. toimii haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijana omassa organisaatiossaan arvioi neuvonta- ja opastustilanteissa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta haja-asutusalueiden vesihuollon toteutusratkaisujen soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin (kiinteistökohtaiset vs. keskitetyt ratkaisut). käyttää erilaisia nykyaikaisia, tarkoituksenmukaisia tietolähteitä ja verkostoja uuden tiedon hankinnassa sekä käyttää tarvittaessa myös vieraskielisiä lähteitä arvioi hankkimansa tiedon käyttökelpoisuutta (sähköiset tietolähteet ja verkostot, ammattilehdet ja kirjallisuus, alan asiantuntijat) valitsee käytettävissä olevasta tiedosta työyhteisön tai toiminnan kannalta olennaiset asiat ottaa omassa työssään ja viestinnässä huomioon tietoturvan ja -suojan velvoitteet sekä asiakassuhteiden luottamuksellisuuden seuraa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä. 22

23 osaa hoitaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita. Asiakaslähtöinen toiminta arvostaa asiakkaita ja heidän tarpeitaan huomioiden organisaation strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ja vesihuollon kannalta kriittiset asiakasryhmät pitää työtään asiakaspalvelutyönä, mikä näkyy kaikessa hänen toiminnassaan hoitaa yhdessä työyhteisönsä kanssa asiakkuudet sopimusten ja organisaationsa ohjeiden mukaisesti vie aktiivisesti eteenpäin toiminnassa havaitsemansa kehittämiskohteet hankkii aktiivisesti asiakaspalautetta kehittääkseen toimintaa suhtautuu vakavasti ja ammattimaisesti asiakaspalautteeseen ja hoitaa palautteet ja asiakasreklamaatiot sovitun mallin mukaisesti ja nopeasti pyrkii aktiivisesti organisaationsa asiakastyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Asiakkuuksien hallinta käy säännöllisesti asiakas- ja sopimusneuvotteluja osallistuu sopimusten laadintaan eri asiakasryhmien kanssa (esimerkiksi teollisuuden vesihuolto ja vesilaitosten väliset sopimukset) ottaa sopimuksissa huomioon asiakkaiden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset neuvoo ja opastaa asiakkaita sopimusten ja toimitusehtojen sisällöissä arvioi sopimusten ja toimitusehtojen ajanmukaisuutta organisaationsa taloudellisista näkökulmista. Sidosryhmäyhteistyön hoitaminen toimii tärkeimpien sidosryhmien kanssa hyvässä yhteistyössä hyödyntäen toiminnassa sidosryhmien asiantuntemusta ja palveluja luo ja hyödyntää organisaation kannalta tärkeitä yhteistyökumppanuuksia. 23

24 osaa kehittää veden hankintaa ja puhdistusta. Raakaveden hankinnan hallinta arvioi kriittisesti käytettävissä olevan raakaveden laatua ja riittävyyttä kartoittaa mahdollisia raakavesilähteitä huolehtii vedenotossa tarvittavista luvista arvioi raakaveden hankintaan liittyvät riskit edistää toimillaan raakaveden laadullisen ja määrällisen saatavuuden varmistamista. Veden käsittelyn hallinta ohjaa vesilaitoksen käyttöä laatimansa koneet, laitteet, aineet ja materiaalit sisältävän toimintaohjeen avulla ohjaa veden käsittelyn prosessia ja sen eri vaiheita siten, että lopputulos täyttää säädösten ja asiakkaiden laatuvaatimukset ohjaa suunnitelmallisesti ja laatimansa toimintaohjeen avulla veden tuotannon laitteiden kunnossapitoa. valitsee kohteeseen soveltuvat mittausmenetelmät tilaa tarvittavat mittauspalvelut hallitsee veden ja jäteveden määrämittaukset toimialueensa mukaisesti hallitsee vesihuoltoon liittyvät laskelmat, kuten esimerkiksi määrälaskennan, mitoitukset, painehäviölaskelmat, vesitaselaskelmat ja laimennuslaskut siten, että pystyy hyödyntämään taitoaan käytännössä arvioi säännöllisesti veden paineen ja sen hallinnan merkitystä koko laitoksen toiminnalle. Talousveden tuotannon kehittäminen arvioi laatimassaan tarkastelussa vesilaitoksen toimintavarmuutta ja -turvallisuutta arvioi veden käsittelyn lopputulosta hygieenisen sekä teknisesteettisten laatuvaatimusten ja -suositusten sekä asiakas- ja sidosryhmävaatimusten näkökulmasta seuraa asiakasnäkökulmasta mahdollisia veden laatuvaihteluita laadunvarmistuksen kehittämiseksi arvioi valvontatutkimusohjelman ja käyttötarkkailusuunnitelman toimivuutta, riittävyyttä ja laajuutta ryhtyy tekemiensä johtopäätösten perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. 24

25 Veden tuotannon tietojärjestelmien hallinta tekee aktiivisesti ehdotuksia työpaikkansa veden tuotannossa käytettävien sähkö-, automaatio- ja instrumentointijärjestelmien hyödyntämisen kehittämiseksi käyttää SIA-palvelujen tarjoajien palveluita työtehtäviensä sallimissa rajoissa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa veden hankinnan ja puhdistuksen kehittämisessä toimimalla veden hankintaan ja puhdistukseen liittyvissä, kehittämistä tukevissa tehtävissä vesilaitoksella. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyvillä dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.4 Jäteveden käsittelyn kehittäminen Ammattitaitovaatimukset osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään osaa hoitaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita osaa kehittää jäteveden käsittelyä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään. Toimintaympäristön seuraaminen toimii vastuullisesti omassa toimintayksikössään osana koko organisaation toimintaa huomioiden yhteydet ja vaikutukset muihin vesihuollon osa-alueisiin (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely, vesihuoltoverkostot) seuraa ja arvioi realistisesti yhteiskunnassa ja vesihuoltoalalla tapahtuvia muutoksia oman toimintayksikkönsä näkökulmasta ottaa muutokset tarvittavilta osin huomioon omassa toiminnassaan varmistaa, että omat ja muiden työhön osallistuvien henkilökohtaiset pätevyydet ja luvat ovat tarpeen mukaiset. 25

26 Vesihuollon tuotteiden ja palveluiden hallinta Hankintojen hallinta Riskien hallinta hoitaa työnsä ammattimaisesti halliten oman toimialueensa tuotteet tai palvelut ja toimintatavat kehittää omaa ja organisaation toimintaa ottamalla huomioon eri tahojen intressejä vesihuoltoalan palvelu- ja toimintakokonaisuudessa. noudattaa hankintalainsäädäntöä sekä sovituilta osin konsulttitöiden ja rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja osallistuu hankintojen suunnitteluun ja tilaamiseen organisaation ohjeiden ja toimintatapojen mukaisesti tekee työhönsä liittyviä perusteltuja investointi- tai hankintalaskelmia osallistuu vaatimusten mukaisten tarjouspyyntöjen valmisteluun hankkii tuotteita (esimerkiksi putkimateriaaleja tai kemikaaleja) ja palveluita (esimerkiksi kokonaisurakoita tai yksittäisiä palveluja) voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti osallistuu tarjousten laatimiseen (esimerkiksi asiakkaalle tehtävät johtojen rakentamistyöt) osallistuu kohteeseen soveltuvan urakkamuodon valintaan osallistuu tarvittavien urakka-asiakirjojen ja -sopimusten laadintaan työnsä edellyttämässä laajuudessa toimii tarvittaessa rakennusurakan valvojana tai vastaanottajana laatii tarvittaessa työn valvontaan ja vastaanottoon liittyviä asiakirjoja. pyrkii ennakoinnilla oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskien eliminoimiseen ohjaa aktiivisesti työyhteisönsä toimintaa riskienhallinnan kannalta turvallisempaan suuntaan. 26

27 Varautuminen erityistilanteisiin Raportointi Haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijana toimiminen Tiedon etsiminen ja hyödyntäminen osallistuu aktiivisesti organisaationsa erityistilanteiden varautumissuunnitteluun päivittää organisaationsa ohjeet erityistilanteiden varalle, kiinnittäen erityistä huomiota eri toimijoiden vastuunjakoon (tai ohjeiden puuttuessa laatii ohjeen jonkin erityistilanteen varalle eri toimijoiden vastuujaon huomioiden) suunnittelee toteuttamiskelpoisen erityistilannetta simuloivan harjoituksen järjestää erityistilanneharjoituksen yhteistyössä sidosryhmien kanssa tekee toteutetun harjoituksen perusteella tarvittavat korjaavat toimenpiteet varautumissuunnitelmaan. laatii ja tulkitsee työhönsä liittyviä raportteja ohjeiden ja vaatimusten mukaan arvioi raporttien sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä organisaation tavoitteiden kannalta reagoi raportointitietoihin ja ryhtyy sekä oma-aloitteisesti että työyhteisön kanssa niiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. toimii haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijana omassa organisaatiossaan arvioi neuvonta- ja opastustilanteissa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta haja-asutusalueiden vesihuollon toteutusratkaisujen soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin (kiinteistökohtaiset vs. keskitetyt ratkaisut). käyttää erilaisia nykyaikaisia, tarkoituksenmukaisia tietolähteitä ja verkostoja uuden tiedon hankinnassa sekä käyttää tarvittaessa myös vieraskielisiä lähteitä arvioi hankkimansa tiedon käyttökelpoisuutta (sähköiset tietolähteet ja verkostot, ammattilehdet ja kirjallisuus, alan asiantuntijat) valitsee käytettävissä olevasta tiedosta työyhteisön tai toiminnan kannalta olennaiset asiat ottaa omassa työssään ja viestinnässä huomioon tietoturvan ja -suojan velvoitteet sekä asiakassuhteiden luottamuksellisuuden seuraa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä. 27

28 osaa hoitaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita. Asiakaslähtöinen toiminta arvostaa asiakkaita ja heidän tarpeitaan huomioiden organisaation strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ja vesihuollon kannalta kriittiset asiakasryhmät pitää työtään asiakaspalvelutyönä, mikä näkyy kaikessa hänen toiminnassaan hoitaa yhdessä työyhteisönsä kanssa asiakkuudet sopimusten ja organisaationsa ohjeiden mukaisesti vie aktiivisesti eteenpäin toiminnassa havaitsemansa kehittämiskohteet hankkii aktiivisesti asiakaspalautetta kehittääkseen toimintaa suhtautuu vakavasti ja ammattimaisesti asiakaspalautteeseen ja hoitaa palautteet ja asiakasreklamaatiot sovitun mallin mukaisesti ja nopeasti pyrkii aktiivisesti organisaationsa asiakastyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Asiakkuuksien hallinta käy säännöllisesti asiakas- ja sopimusneuvotteluja osallistuu sopimusten laadintaan eri asiakasryhmien kanssa (esimerkiksi teollisuuden vesihuolto ja vesilaitosten väliset sopimukset) ottaa sopimuksissa huomioon asiakkaiden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset neuvoo ja opastaa asiakkaita sopimusten ja toimitusehtojen sisällöissä arvioi sopimusten ja toimitusehtojen ajanmukaisuutta organisaationsa taloudellisista näkökulmista. Sidosryhmäyhteistyön hoitaminen toimii tärkeimpien sidosryhmien kanssa hyvässä yhteistyössä hyödyntäen toiminnassa sidosryhmien asiantuntemusta ja palveluja luo ja hyödyntää organisaation kannalta tärkeitä yhteistyökumppanuuksia. 28

29 osaa kehittää jäteveden käsittelyä. Jäteveden käsittelyn hallinta ohjaa jätevedenpuhdistamon käyttöä laatimansa toimintaohjeen avulla muistuttaa itseään ja muita säännöllisesti mahdollisista jäteveden aiheuttamista mikrobiologisista riskeistä puhdistamotyössä ohjaa jäteveden käsittelyprosessia ja sen eri vaiheita siten, että lopputulos täyttää säädösten ja asiakkaiden laatuvaatimukset ohjaa laatimansa toimintaohjeen avulla suunnitelmallista ja ennakoivaa jäteveden käsittelyn laitteiden kunnossapitoa valitsee kohteeseen soveltuvat mittausmenetelmät tilaa tarvittavat mittauspalvelut hallitsee veden ja jäteveden määrämittaukset toimialueensa mukaisesti hallitsee vesihuoltoon liittyvät laskelmat, kuten esimerkiksi mitoitukset ja laimennuslaskut siten, että pystyy hyödyntämään taitoaan käytännössä. Lietteen käsittelyn hallinta ohjaa lietteen käsittely-yksikön käyttöä laatimansa koneet, laitteet, aineet ja materiaalit sisältävän toimintaohjeen avulla ohjaa lietteen käsittelyprosessia ja sen eri vaiheita siten, että lopputulos täyttää säädösten ja asiakkaiden laatuvaatimukset ohjaa laatimansa toimintaohjeen avulla suunnitelmallista ja ennakoivaa lietteen käsittelylaitteiden kunnossapitoa. Siirtoviemäröinnin hallinta arvioi ja ottaa käsittelyprosessin toiminnan varmistamisessa huomioon siirtoviemäröinnin mahdolliset vaikutukset arvioi ja ottaa huomioon jätevesipumppaamoiden sekä niihin liittyvien toimintojen merkityksen jätevedenpuhdistuksessa. Teollisuusjätevesien hallinta varautuu oman laitoksen vaikutuspiirissä olevan yritystoiminnan mahdollisiin hallittuihin tai hallitsemattomiin teollisuusjätevesien päästöihin laitoksensa viemäriverkostoon soveltaa työssään osaamistaan erilaisten teollisuusjätevesien käsittelyn esikäsittelymenetelmistä. 29

30 Jäteveden käsittelyn kehittäminen arvioi laatimassaan tarkastelussa jätevedenpuhdistamon toimintavarmuutta ja -turvallisuutta arvioi jäteveden ja lietteen käsittelyn lopputulosta ympäristöluvassa asetettujen käsittely-, laatu- ja muiden vaatimusten näkökulmasta seuraa vastuullisesti toiminnan ympäristövaikutuksia arvioi laadunvarmistuksen kehittämiseksi velvoitetarkkailusuunnitelman toimivuutta, riittävyyttä ja laajuutta ryhtyy tekemiensä johtopäätösten perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Jäteveden ja lietteen käsittelyn tietojärjestelmien hallinta tekee aktiivisesti ehdotuksia työpaikkansa jäteveden ja lietteen käsittelyssä käytettävien sähkö-, automaatio- ja instrumentointijärjestelmien hyödyntämisen kehittämiseksi käyttää SIA-palvelujen tarjoajien palveluita työtehtäviensä sallimissa rajoissa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa jäteveden käsittelyn kehittämisessä toimimalla jäteveden ja lietteen käsittelyyn liittyvissä, kehittämistä tukevissa tehtävissä yhdyskuntien jätevesiä käsittelevällä jätevedenpuhdistamolla. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyvillä dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 30

31 3.5 Vesihuoltoverkostojen ylläpito ja kehittäminen Ammattitaitovaatimukset osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään osaa hoitaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita osaa ylläpitää ja kehittää vesihuoltoverkostoja. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään. Toimintaympäristön seuraaminen toimii vastuullisesti omassa toimintayksikössään osana koko organisaation toimintaa huomioiden yhteydet ja vaikutukset muihin vesihuollon osa-alueisiin (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely, vesihuoltoverkostot) seuraa ja arvioi realistisesti yhteiskunnassa ja vesihuoltoalalla tapahtuvia muutoksia oman toimintayksikkönsä näkökulmasta ottaa muutokset tarvittavilta osin huomioon omassa toiminnassaan varmistaa, että omat ja muiden työhön osallistuvien henkilökohtaiset pätevyydet ja luvat ovat tarpeen mukaiset. Vesihuollon tuotteiden ja palveluiden hallinta hoitaa työnsä ammattimaisesti halliten oman toimialueensa tuotteet tai palvelut ja toimintatavat kehittää omaa ja organisaation toimintaa ottamalla huomioon eri tahojen intressejä vesihuoltoalan palvelu- ja toimintakokonaisuudessa. 31

32 Hankintojen hallinta Riskien hallinta Varautuminen erityistilanteisiin noudattaa hankintalainsäädäntöä sekä sovituilta osin konsulttitöiden ja rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja osallistuu hankintojen suunnitteluun ja tilaamiseen organisaation ohjeiden ja toimintatapojen mukaisesti tekee työhönsä liittyviä perusteltuja investointi- tai hankintalaskelmia osallistuu vaatimusten mukaisten tarjouspyyntöjen valmisteluun hankkii tuotteita (esimerkiksi putkimateriaaleja tai kemikaaleja) ja palveluita (esimerkiksi kokonaisurakoita tai yksittäisiä palveluja) voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti osallistuu tarjousten laatimiseen (esimerkiksi asiakkaalle tehtävät johtojen rakentamistyöt) osallistuu kohteeseen soveltuvan urakkamuodon valintaan osallistuu tarvittavien urakka-asiakirjojen ja -sopimusten laadintaan työnsä edellyttämässä laajuudessa toimii tarvittaessa rakennusurakan valvojana tai vastaanottajana laatii tarvittaessa työn valvontaan ja vastaanottoon liittyviä asiakirjoja. pyrkii ennakoinnilla oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskien eliminoimiseen ohjaa aktiivisesti työyhteisönsä toimintaa riskienhallinnan kannalta turvallisempaan suuntaan. osallistuu aktiivisesti organisaationsa erityistilanteiden varautumissuunnitteluun päivittää organisaationsa ohjeet erityistilanteiden varalle kiinnittäen erityistä huomiota eri toimijoiden vastuunjakoon (tai ohjeiden puuttuessa laatii ohjeen jonkin erityistilanteen varalle eri toimijoiden vastuunjaon huomioiden) suunnittelee toteuttamiskelpoisen erityistilannetta simuloivan harjoituksen järjestää erityistilanneharjoituksen yhteistyössä sidosryhmien kanssa tekee toteutetun harjoituksen perusteella tarvittavat korjaavat toimenpiteet varautumissuunnitelmaan. 32

33 Raportointi Haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijana toimiminen Tiedon etsiminen ja hyödyntäminen laatii ja tulkitsee työhönsä liittyviä raportteja ohjeiden ja vaatimusten mukaan arvioi raporttien sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä organisaation tavoitteiden kannalta reagoi raportointitietoihin ja ryhtyy sekä oma-aloitteisesti että työyhteisön kanssa niiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. toimii haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijana omassa organisaatiossaan arvioi neuvonta- ja opastustilanteissa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta haja-asutusalueiden vesihuollon toteutusratkaisujen soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin (kiinteistökohtaiset vs. keskitetyt ratkaisut). käyttää erilaisia nykyaikaisia, tarkoituksenmukaisia tietolähteitä ja verkostoja uuden tiedon hankinnassa sekä käyttää tarvittaessa myös vieraskielisiä lähteitä arvioi hankkimansa tiedon käyttökelpoisuutta (sähköiset tietolähteet ja verkostot, ammattilehdet ja kirjallisuus, alan asiantuntijat) valitsee käytettävissä olevasta tiedosta työyhteisön tai toiminnan kannalta olennaiset asiat ottaa omassa työssään ja viestinnässä huomioon tietoturvan ja -suojan velvoitteet sekä asiakassuhteiden luottamuksellisuuden seuraa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä. 33

34 osaa hoitaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita. Asiakaslähtöinen toiminta arvostaa asiakkaita ja heidän tarpeitaan huomioiden organisaation strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ja vesihuollon kannalta kriittiset asiakasryhmät pitää työtään asiakaspalvelutyönä, mikä näkyy kaikessa hänen toiminnassaan hoitaa yhdessä työyhteisönsä kanssa asiakkuudet sopimusten ja organisaationsa ohjeiden mukaisesti vie aktiivisesti eteenpäin toiminnassa havaitsemansa kehittämiskohteet hankkii aktiivisesti asiakaspalautetta kehittääkseen toimintaa suhtautuu vakavasti ja ammattimaisesti asiakaspalautteeseen ja hoitaa palautteet ja asiakasreklamaatiot sovitun mallin mukaisesti ja nopeasti pyrkii aktiivisesti organisaationsa asiakastyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Asiakkuuksien hallinta käy säännöllisesti asiakas- ja sopimusneuvotteluja osallistuu sopimusten laadintaan eri asiakasryhmien kanssa (esimerkiksi teollisuuden vesihuolto ja vesilaitosten väliset sopimukset) ottaa sopimuksissa huomioon asiakkaiden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset neuvoo ja opastaa asiakkaita sopimusten ja toimitusehtojen sisällöissä arvioi sopimusten ja toimitusehtojen ajanmukaisuutta organisaationsa taloudellisista näkökulmista. Sidosryhmäyhteistyön hoitaminen toimii tärkeimpien sidosryhmien kanssa hyvässä yhteistyössä hyödyntäen toiminnassa sidosryhmien asiantuntemusta ja palveluja luo ja hyödyntää organisaation kannalta tärkeitä yhteistyökumppanuuksia. 34

35 osaa ylläpitää ja kehittää vesihuoltoverkostoja. Vesihuoltoverkostojen uudisrakentamisen hallinta ohjaa uudisrakentamista laatimansa tyypillisimmät uudisrakennusmenetelmät sekä niihin liittyvät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit sisältävän toimintaohjeen avulla ottaa verkostot käyttöön sovitun prosessin mukaisesti painottaen erityisesti laadun varmistamisen näkökulmaa toimii uudisrakentamisessa hyvässä yhteistyössä palveluntarjoajien sekä oman organisaation eri toimijoiden kanssa. Vesihuoltoverkostojen saneerausrakentamisen hallinta Vesihuoltoverkostojen kunnossapidon hallinta ohjaa putkistojen ja kaivojen kuntoarviointeja laatimansa tyypillisimmät menetelmät sisältävän toimintaohjeen avulla ohjaa verkostojen saneerausrakentamista laatimansa tyypillisimmät saneerausrakennusmenetelmät sekä niihin liittyvät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit sisältävän toimintaohjeen avulla ottaa verkostot käyttöön sovitun prosessin mukaisesti painottaen erityisesti laadun varmistamisen näkökulmaa toimii saneerausrakentamisessa hyvässä yhteistyössä palveluntarjoajien sekä oman organisaation eri toimijoiden kanssa. ohjaa verkostojen kunnossapidon hallintaa laatimansa tyypillisimmät menetelmät sekä niihin liittyvät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit sisältävän toimintaohjeen avulla vesijohtoverkostotöissä ottaa huomioon talousveden laatuun vaikuttavat tekijät verkostossa ja viemäriverkostotöissä ottaa huomioon jäteveden aiheuttamat mikrobiologiset riskit viemärityössä ottaa verkostot käyttöön sovitun prosessin mukaisesti painottaen erityisesti laadun varmistamisen näkökulmaa toimii kunnossapidossa hyvässä yhteistyössä palveluntarjoajien sekä oman organisaation eri toimijoiden kanssa. 35

36 Vesihuoltoverkostojen ennakoivan huollon kehittäminen Vesihuoltoverkostojen kaivutöiden hallinta Tiedotuksen hallinta verkostotöissä Vesihuoltoverkostojen ylläpidon tietojärjestelmien hallinta arvioi vesihuoltoverkostojen kunnossapitojärjestelmien mahdollisuuksia ennakoivaa huoltoa suunniteltaessa toteuttaa vesihuoltoverkostojen ennakoivaa huoltoa käyttäen apuna olemassa olevaa kunnossapitojärjestelmää tai laatii suunnitelman kunnossapitojärjestelmän hankinnasta ja hyödyntämisestä vesihuoltoverkostojen ennakoivassa huollossa arvioi verkoston vuotojen merkitystä ja seurauksia verkoston eri osissa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta toteuttaa vesihuoltoverkostojen vuodonhallintaa etsimällä verkoston eri osiin soveltuvat menetelmät vuotovesimäärien pienentämiseksi. ohjaa vesihuoltoverkostojen kaivutyötä painottaen työhön liittyviä työturvallisuus- ja muista määräyksistä ja ohjeistuksista nousevia asioita ohjaa kaivutöitä laatimansa eri kaivumenetelmät sisältävän työohjeen avulla tiedostaa ulkopuolisia palveluita hankittaessa tilaajan vastuun kaivutöissä. tiedottaa eri verkostotöistä asiakas- ja sidosryhmille organisaation ohjeiden mukaisesti hyödyntää tiedotuksessa mahdollisuuksien mukaan paikallisia tiedottamiskanavia esittää tarpeen mukaan tiedottamiskäytäntöjä muutettaviksi ja ohjeistaa muita henkilöitä mahdollisesti muuttuneissa käytännöissä. käyttää työpaikkansa johtokartta-, paikkatieto-, asiakashallintaja kaukovalvonta- sekä ohjausjärjestelmiä työtehtäviensä edellyttämällä tavalla tekee aktiivisesti ehdotuksia työpaikkansa vesihuoltoverkostojen sähkö-, automaatio- ja instrumentointijärjestelmien hyödyntämisen kehittämiseksi käyttää SIA-palvelujen tarjoajien palveluita työtehtäviensä sallimissa rajoissa. 36

37 Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa vesihuoltoverkostojen ylläpidossa ja kehittämisessä toimimalla vesihuoltoverkostoon liittyvissä, kehittämistä tukevissa tehtävissä vesihuoltolaitoksella. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyvillä dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.6 Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen Ammattitaitovaatimukset osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemusta työssään osaa kehittää haja-asutusalueiden vesihuoltoa. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemusta työssään. Toimintaympäristön hallinta seuraa ja arvioi realistisesti yhteiskunnassa, vesihuoltoalalla ja haja-asutusalueiden vesihuollossa tapahtuvia muutoksia oman toimintansa näkökulmasta toimii vastuullisesti haja-asutusalueiden vesihuollossa ottaen huomioon yhdyskuntien vesihuollon osa-alueet ja perusprosessit (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely sekä vesihuoltoverkostot) sekä niiden yhteyden ja vaikutuksen omaan toimintaansa hankkii tarvittavat luvat lupakäytäntöjä noudattaen. 37