Detaljplan och Detaljplaneändring

Transkriptio

1 Detaljplan och Detaljplaneändring Asemakaava ja Asemakaavan muutos STADSDEL 33 SIKÖREN KVARTER 3 OCH GATUOMRÅDE. STADSDEL 2 CENTRUM KVARTER 14(DEL) OCH 24 SAMT JÄRNVÄG-, PARK- OCH GATUOMRÅDE. JAKOBSTAD - PIETARSAARI KAUP.OSA 33 SIIKALUOTO KORTTELI 3 JA KATUALUE. KAUP.OSA 2 KESKUSTA KORTTELI 14(OSA), JA 24 SEKÄ RAUTATIE-, PUISTO- JA KATUALUEET.

2 1 BESKRIVNING ÖVER DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING Beskrivningen berör den daterade detaljplanekartan. 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1.1 Identifikationsuppgifter Detaljplanen och detaljplaneändringen berör: Stadsdel 2 CENTRUM kvarter 14 (del) och 24 samt järnvägs- och parkområden. Stadsdel 33 SIKÖREN kvarter 3 samt fastigheterna: , , och Genom detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Stadsdel 2 CENTRUM kvarter 14 (del) och 24 samt järnväg-, park- och gatuområden. Stadsdel 33 SIKÖREN kvarter 3 och gatuområde. 1.2 Planområdets läge Planområdet ligger ca 0,5 km sydost om stadens centrum, vid järnvägen mellan Jakobsgatan och Fabriksgatan. ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee: Kaup.osan 2 KESKUSTAN kortteleita 14 (osa) ja 24 sekä rautatie ja puistoaluetta. Kaup.osan 33 SIIKALUODON korttelia 3 sekä kiinteistöjä: , , och Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosan 2 KESKUSTAN korttelit 14 (osa) ja 24 sekä rautatie-, puisto- ja katualueet. Kaupunginosan 33 SIIKALUODON kortteli 3 ja katualue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustasta n. 0,5 km kaakkoon, Jaakonkadun ja Tehtaankadun välisen rautatien varrella. Bild 1: Lägeskarta. Kuva 1: Sijaintikartta.

3 2 1.3 Planens syfte Syftet med detaljplanen och detaljplaneändringen är att möjliggöra en underfart för en led mellan centrum och Sikören, och att möjliggöra det långsiktiga målet att förbinda stadens centrum med och stormarketarna på östra sidan av järnvägen. 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen Beskrivningens bilagor är: 1. Detaljplanekarta med bestämmelser 2. Vibrationsutredning Sikörens område 3. Naturinventering 4. Jakobstads resecentrum, trafikutredning 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus on mahdollistaa alikulkuyhteys keskustan ja Siikaluodon välissä, ja tehdä mahdolliseksi pitkäaikainen tavoite yhdistää kaupungin keskusta ja rautatien itäpuolinen suurmarkettien alue. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liitteitä ovat: 1. Asemakaavakartta määräyksineen 2. Tärinäselvitys Siikaluodon alue 3. Luontoselvitys 4. Pietarsaaren matkakeskus, liikenneselvitys 2 SAMMANDRAG 2.1 Olika skeden i planprocessen Det praktiska planeringsarbetet påbörjades våren 2010 när planen anhängiggjordes. Om detta meddelades i tidningsannonser Ett förslag till detaljplan färdigställdes år 2011, där stora delar av detaljplaneområdet reserverades för utrymmeskrävande handel, men detaljplaneprocessen gick därefter inte vidare på grund av pågående förhandlingar gällande överlåtande av de statsägda markområdena vid bangården till staden. Planeringsarbetet återupptogs när programmet för deltagande och bedömning uppdaterades i april Det uppdaterade programmet för deltagande och bedömning antecknades för kännedom på tekniska nämndens möte Om planeringsstarten meddelades då i lokaltidningarna (ÖT och PS) Grannar och andra intressenter har kontaktats direkt per brev och beretts möjlighet att bekanta sig med skissmaterialet. Tanken var 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käytännön suunnittelutyö aloitettiin keväällä 2010 suunnitelman vireillepanon myötä. Tästä ilmoitettiin lehti-ilmoituksilla Asemakaavaehdotus valmistui vuonna Kaavassa varattiin suuria alueita tilaa vaativalle kaupalle, mutta kaavaprosessi ei tämän jälkeen edennyt johtuen meneillään olevista neuvotteluista, jotka koskivat ratapihaa ja sen tuntumassa olevien valtion omistamien maa-alueiden luovuttamista kaupungille. Suunnittelutyötä jatkettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen jälkeen huhtikuussa Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi teknisen lautakunnan kokouksessa Naapureihin ja muihin osallisiin otettiin suoraan yhteyttä kirjeitse ja heille annettiin mahdollisuus tutustua luonnosaineistoon. Paikallislehdissä (ÖT ja PS) ilmoitettiin suunnittelun aloittamisesta

4 3 från början att utarbeta en detaljplan för ett större område, men när sedan behovet för att bygga underfarten så snabbt som möjligt framkom, beslöts det att förminska detaljplaneområdets avgränsning till de delar som krävs för underfarten. Förslaget till detaljplan och detaljplaneändring färdigställdes i februari 2018 för att behandlas av tekniska nämnden. 2.2 Detaljplanen Genom detaljplanen och detaljplaneändringen möjliggörs en trafikförbindelse under järnvägen mellan Fabriksgatan i Sikören och Stationsvägen i centrum. En del av bangårdens mark kommer att övergå i stadens ägo, och förhandlingar om markköp gällande området pågår för närvarande med staten. Kvartersområdet för allmänna byggnader (Y) ändras till ett kvartersområde för servicebyggnader (P) och det tidigare icke planlagda området intill järnvägen tas med i detaljplanens avgränsning. 2.3 Genomförandet av detaljplanen Behovet av en underfart mellan centrum och Sikören är stort och detaljplanen behöver därför förverkligas snarast. Underfarten underlättar betydligt för trafiksituationen i centrum och är också oersättlig med tanke på nätverket av cykel- och gångleder i staden. Aluksi ajatuksena oli laatia asemakaava laajemmalle alueelle mutta kun ilmeni tarve rakentaa alikulku mahdollisimman nopeasti, päätetiin rajata asemakaavaalue pienemmäksi, vain alikulkuyhteyden edellyttämään laajuuteen. Kaavaehdotus ja asemakaavamuutos valmistuivat helmikuussa 2018 käsiteltäväksi teknisessä lautakunnassa. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan rautatien ali liikenneyhteys Siikaluodon Tehtaankadun ja keskustan Asemakadun välillä. Osa ratapihan alueesta tulee siirtymään kaupunkiin omistukseen, ja tällä hetkellä käydään neuvotteluja valtion kanssa aluetta koskien. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P) ja aikaisemmin kaavoittamaton alue rautatien vieressä liitetään asemakaavaalueeseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Keskustan ja Siikaluodon välisen alikulun tarve on suuri ja asemakaava tulee siitä syystä toteuttaa pikimmiten. Alikulku helpottaa huomattavasti keskustan liikennetilanteita ja se on korvaamaton kaupungin polkupyörä- ja kävelyreittien verkostoa silmällä pitäen. 3 UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Utredning om förhållandena i planeringsområdet En allmän beskrivning av området Detaljplaneområdet ligger 500 meter öster om torget på båda sidorna om bangården i centrum av Jakobstad och är ca 7,42 ha stort. Planområdet 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue on n. 7,42 ha suuruinen ja sijaitsee Pietarsaaren keskustassa 500 metriä torilta itään, ratapihan kahta puolta. Kaavaalueeseen

5 4 omfattar bangården, det icke planlagda markområdet i anslutning till den, samt intilliggande kvartersområden på båda sidor om bangården. Terrängen är plan och området domineras av bangården, och bebyggelsen på det gamla stationsområdet representerar industrialiseringen under slutet av 1800-talet. Det som gör området planmässigt intressant är dess läge mellan stadens centrum och hypermarketområdet. I väster gränsar planområdet till Jakobsgatan och Maria Malm-kvarteret, i norr till Skolgatan och Framskorsningen, i öster till Fabriksgatan och i söder till det icke planlagda markområdet omkring bangården. Nordväst om planområdet finns Skolparken och på östra sidan Sikörens tidigare verkstads- och gjuteriområde, där det har funnits tung industri. kuuluvat ratapiha, siihen liittyvä kaavoittamaton alue, sekä viereiset korttelialueet ratapihan molemmin puolin. Maastoltaan tasaista aluetta hallitsee ratapiha, ja vanhan asemaalueen rakennukset edustavat luvun lopun teollistumista. Alueen tekee kaavoituksellisesti kiinnostavaksi sen sijainti keskustan ja hypermarketalueen välissä. Kaava-alue rajoittuu lännessä Jaakonkatuun ja Maria Malm-kortteliin, pohjoisessa Koulukatuun ja Framin risteykseen, idässä Tehtaankatuun ja etelässä ratapihan ympärillä olevaan kaavoittamattomaan maa-alueeseen. Kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee Koulupuisto ja itäisellä puolella Siikaluodon vanha konepaja- ja valimoalue, josta raskas teollisuus on väistynyt. Bild 2: Den gamla stationsbyggnaden och bangården Naturmiljön En inventering av flygekorre har gjorts i Sikören år 2006 och en naturutredning i augusti år På planeringsområdet finns inga egentliga naturskyddsvärden, förutom cembradungen, som ingår i den nationellt värdefulla byggda kulturmiljön Jakobstads järnvägsstation med omgivning, vilken ska bevaras. Kuva 2: Vanha asemarakennus ja ratapiha Luonnonympäristö Siikaluodossa on tehty liitooravaselvitys vuonna 2006 ja luontoselvitys elokuussa vuonna Kaava-alueella ei ole varsinaisia luonnonsuojeluarvoja, lukuun ottamatta, sembralehtoa joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Pietarsaaren rautatieasema

6 5 Järnvägsområdet är med stor sannolikhet i någon grad kontaminerat med kreosot, eftersom man har impregnerat järnvägssyllar på området. ympäristöineen joka tulee säilyttää. Rata-alue on hyvin todennäköisesti jossain määrin kreosootin saastuttama, sillä alueella on kyllästetty rautatien puupölkkyjä. Bild 3: Cembradungen Den byggda miljön Jakobstads järnvägsstation med omgivning ingår i byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY), där bebyggelsen representerar industrialiseringen. Till järnvägsmiljön hör tull- och packhus, samt magasinbyggnader från början av 1900-talet. Hela planeringsområdet är bebyggt och karakteriseras av järnvägen som går genom centrum till Alholmen. På området finns ett gammalt lokstall, som är skyddat i den gällande planen. Museiverket gav år 2004 ett utlåtande angående de dåvarande två alternativen till detaljplan för stationsområdet. I utlåtandet konstateras att Museiverket Kuva 3: Sembralehto Rakennettu ympäristö Pietarsaaren rautatieasemanseutu kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY), jossa rakennukset edustavat teollistumisen aikaa. Rautatieympäristöön kuuluvat tulli- ja pakkahuoneita ja makasiinirakennuksia 1900-luvun alusta. Koko kaava-alue on rakennettu ja sitä leimaa keskustan läpi Alholmaan kulkeva rautatie. Alueella on voimassa olevalla asemakaavassa suojeltu veturitalli. Museovirasto antoi vuonna 2004 lausunnon silloisista kahdesta vaihtoehdosta asema-alueen

7 6 inte förordar planerna som sådana, eftersom följden blir att en del av de byggnader som hör till stationsområdet måste rivas eller flyttas, vilket inte stöder områdets historiska värde. asemakaavaksi. Lausunnossa todetaan, että Museovirasto ei puolla kaavoja sellaisinaan, sillä seurauksena osa asema-alueeseen kuuluvista rakennuksista on purettava tai siirrettävä, mikä ei tue alueen historiallista merkitystä. Bild 4: Alternativ A Kuva 4: Vaihtoehto A. Bild 5: Alternativ B Kuva 5: Vaihtoehto B Markägoförhållanden Markägare är staten (bangården), Kiinteistö Oy Pietarsaaren Koulukadun Kauppa (Citymarket) och staden Jakobstad, samt privata markägare. Förhandlingar om markköp gällande området för underfarten pågår för närvarande med staten Maanomistus Alueen maanomistajia ovat valtio (ratapiha), Kiinteistö Oy Pietarsaaren Koulukadun Kauppa (Citymarket) ja Pietarsaaren kaupunki, sekä yksityiset maanomistajat. Neuvottelut valtion kanssa alikulun aluetta koskevasta maanhankinnasta ovat käynnissä.

8 7 Bild 6: Markägoförhållanden. 3.2 Planeringssituationen Planer, beslut och utredningar som berör planområdet Landskapsplanen På planområdet gäller Österbottens landskapsplan Österbottens förbunds landskapsfullmäktige godkände planen , och den fastställdes av miljöministeriet I landskapsplanen anvisas planeringsområdet som ett område för servicefunktioner i stadscentrum (C) med centruminriktade förvaltnings-, handels-, välfärds- och fritidstjänster samt boende. Detaljplaneområdet ligger inom stadsutvecklingszonen Jakobstads stadsregion (kk-2), samt Jakobstadsregionens område med turistattraktioner/utvecklingsområde för turism och rekreation (mv-9). Kuva 6: Maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kaava-alueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alueeksi (C), johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Suunniteltavana oleva kaava-alue sijaitsee Pietarsaaren kaupunkiseudun kaupunginkehittämisvyöhykkeellä (kk- 2), sekä Pietarsaaren seudun matkailunähtävyyksien matkailun vetovoima-alueella/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv-9).

9 8 Bild 7. Utdrag ur landskapsplanen. Generalplanen I den av stadsfullmäktige år 2008 godkända generalplanen är området en del av ett s.k. utredningsområde, mellan Östra Ringvägen och järnvägen, där de dominerande framtida användningarna är service (P) eller produktion och lagerhållning (T). Områden för service ska stöda stadskärnan och inom sådana områden vill man anvisa både offentliga och privata tjänster. Jakobstads generalplan saknar rättsverkan. Kuva 7. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston vuonna 2008 hyväksymässä yleiskaavassa alue on osa ns. selvitysaluetta, Itäisen Rengastien ja rautatien välissä, jossa hallitsevat tulevaisuuden maankäyttötarkoitukset ovat palvelut (P) tai tuotanto ja varastointi (T). Palveluille tarkoitettujen alueiden on tuettava ydinkeskustaa ja kyseisillä alueilla halutaan osoittaa sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Pietarsaaren yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Bild 8. Utdrag ur generalplanen. Detaljplanen Gällande detaljplaner på området är från åren 1960, 1990, 2004 och Planeringsområdets norra del, öster om bangården, betecknas i den gällande Kuva 8. Ote yleiskaavasta. Asemakaava Alueen voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1960, 1990, 2004 ja Suunnittelualueen pohjoisosassa ratapihan itäpuolella, asemakaavassa

10 9 detaljplanen från år 2005 som ett kvartersområde för affärsbyggnader där en stor detaljhandelsenhet får placeras. På det området finns också ett gammalt skyddat lokstall. I den västra delen finns det i den gällande detaljplanen från år 2005, vilken omfattar ett kvarter, ett kvartersområde för person- och godstrafikterminal. Längs Jakobsgatan finn anvisat en rad mindre områden i gällande detaljplan från år 1990; en park, ett kvartersområde för allmänna byggnader, ett kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader samt industribyggnader, ett kvartersområde för servicestationer och ett kvartersområde för bilplatser. vuodelta 2005, on osoitettu liikerakennusten korttelialue jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueella on lisäksi vanha suojeltu veturitalli. Länsiosassa on voimassa oleva asemakaava vuodelta 2005, joka käsittää yhden korttelin, henkilö- ja tavaraliikenneterminaalin korttelialueen. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1990 on Jaakonkadun varrella osoitettu joitakin pieniä alueita peräisin olevassa; puistoksi, yleisten rakennusten korttelialueeksi, liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialueeksi, ja autopaikkojen korttelialueeksi. Bild 9: Utdrag ur tidsenlig detaljplan. Vibrationsutredning Sito Oy gjorde år 2015 en vibrationsutredning för Kuva 9: Ote ajantasa-asemakaavasta. Tärinäselvitys Sito Oy teki tärinäselvityksen Siikaluodon suunnittelualueen

11 10 planeringsområdet på Sikören och den har bifogats till planbeskrivningen. Den huvudsakliga vibrationskällan på planeringsområdet är järnvägen och vibrationsmätningar har utförts på flera olika ställen på båda sidor om järnvägen. Utredningens resultat påverkar inte innehållet i detaljplanen och detaljplaneändringen som görs nu. För kommande planering av ett större område visar utredningen att man ska beakta vibrationerna orsakade av järnvägstrafiken när man planlägger i närheten av järnvägen (säkerhetsavstånd ca m). Trafikutredning Ramboll Finland Oy har gjort upp en plan för nytt trafikarrangemang för Jakobstads resecentrum som blev färdig i december I planen ersätts de trafikförbindleser på busstationsområdet och till Matkahuolto, vilka försvinner när underfarten byggs. Tre olika planalternativ har uppgjorts och den som ansågs fungera bäst har bifogats till planbeskrivningen som vägledning. ympäristöstä vuonna 2015, selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Suunnittelualueen pääasiallinen tärinänlähde on rautatie ja tärinämittauksia on tehty useammassa pisteessä rautatien molemmin puolin. Selvityksen tuloksella ei ole vaikutusta nyt kohteena olevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältöön. Tulevan laajemman alueen suunnittelun kannallta selvitys osoittaa, että rautatieliikenteen aiheuttama tärinä on otettava huomioon kaavoitettaessa radan läheisyydessä (varoetäisyys n m). Liikenneselvitys Ramboll Finland Oy laatimat suunnittelut uusiksi liikenejärjestelyiksi Pietarsaaren matkakeskukselle valmistuivat joulukuussa Suunnitelmalla korvataan alikulkuväylän rakentamisen vuoksi poistuvat liikenneyhteydet linjaautoasemalla ja Matkahuoltoon. Vaihtoehtoisia suunnitelmia laadittiin kolme joista toimivimmaksi katsottu on liitetty ohjeellisena kaavaselostukseen. Bild 10: Plankarta för Jakobstads resecentrum. Naturinventering Kuva 10: Pietarsaaren matkakeskuksen suunnitelmakartta. Luontoselvitys

12 11 I augusti 2017 gjordes en naturinventering av bangårdsområdet i Jakobstads centrum. I inventeringen, som finns som bilaga till beskrivningen, konstateras att det på området inte finns några naturtyper som är skyddade. Söder om området finns en rast- och förökningsplats för flygekorre, vilken är skyddad enligt naturskyddslagen. Med stöd av samma lag bör en ekologisk korridor bevaras österut mot Svedjenabba, där man sedan tidigare känner till att flygekorre förekommer. Elokuussa vuonna 2017 tehtiin luontoselvitys ratapiha-alueella Pietarsaaren keskustassa. Selvitys on selostuksen liitteenä ja siinä todetaan, ettei alueella ole suojeltavia luontotyyppejä. Liito-oravilla on alueen eteläpuolella yksi lepo- ja lisääntymiskolo joka on suojellut luonnonsuojelulailla. Saman lain nojalla tulee säilyttää ekologinen käytävä itään, Kaskiniemeen, missä jo entuudestaan tiedetään esiintyvän liito-oravia. Bild 11. Rekommendationer för markplaneringen. De med rött avgränsade områdena bör bevaras som skogsområden. Pilarna avser flygekorrens möjligheter att via träd förflytta sig mellan olika skogsområden. Kuva 11. Suositus maankäytön suunnitteluun. Punaisella rajattu alueella metsä tulee säilyttää. Nuolet osoittavat liito-oravien mahdollisuutta puiden kautta siirtyä metsäalueelta toiselle. 4 OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN AV DETALJPLANEN 4.1 Behovet av detaljplanering För att möjliggöra en underfart mellan 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Siikaluodon ja keskustan välisen

13 12 Sikören och centrum behöver en detaljplan göras för området. 4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna Uppgörandet och ändringen av detaljplanen sker på tekniska verkets initiativ. Projektet finns med i planläggningsöversikten/-programmet för år , vilket antecknades för kännedom av tekniska nämnden på mötet den Deltagande och samarbete Intressenter Intressenter är markägarna samt detaljplaneområdets rågrannar Anhängiggörande Det praktiska planeringsarbetet påbörjades våren 2010 när planen anhängiggjordes. Om detta meddelades i tidningsannonser Ett förslag till detaljplan färdigställdes år 2011, men detaljplaneprocessen gick därefter inte vidare. Planeringsarbetet återupptogs när programmet för deltagande och bedömning uppdaterades i april Det uppdaterade programmet för deltagande och bedömning antecknades för kännedom på tekniska nämndens möte Om planeringsstarten meddelades i lokaltidningarna (ÖT och PS) Grannar och andra intressenter har kontaktats direkt per brev och beretts möjlighet att bekanta sig med skissmaterialet. Förslaget till detaljplan och detaljplaneändring färdigställdes i februari 2018 för att behandlas av tekniska nämnden Deltagande och växelverkan Intressenter har beretts möjlighet att få information om projektet och att ge sina åsikter genom att direkt besöka planläggningsavdelningen. Detaljplaneområdets rågrannar har informerats om planeringen per brev. alikulun mahdollistamiseksi alueelle on laadittava asemakaava. 4.2 Suunnittelun aloittaminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen ja muuttaminen tapahtuu teknisen viraston aloitteesta. Kaavahanke on kirjattu vuoden kaavoituskatsaukseen / -ohjelmaan, mikä merkittiin tiedoksi teknisen lautakunnan kokouksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat sekä asemakaava-alueen rajanaapurit Vireilletulo Käytännön suunnittelutyö aloitettiin keväällä 2010 suunnitelman vireillepanon myötä. Tästä ilmoitettiin lehti-ilmoituksilla Asemakaavaehdotus valmistui vuonna 2011, mutta kaavaprosessi ei tämän jälkeen edennyt. Suunnittelutyötä jatkettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen jälkeen huhtikuussa Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi teknisen lautakunnan kokouksessa Paikallislehdissä (ÖT ja PS) ilmoitettiin suunnittelun aloittamisesta Naapureihin ja muihin osallisiin otettiin suoraan yhteyttä kirjeitse ja heille annettiin mahdollisuus tutustua luonnosaineistoon. Kaavaehdotus ja asemakaavamuutos valmistuivat helmikuussa 2018 käsiteltäväksi teknisessä lautakunnassa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille on varattu mahdollisuus saada hankkeesta tietoa ja esittää mielipiteensä käymällä kaavoitusosastolla. Asemakaava-alueen rajanaapureille on ilmoitettu

14 Myndighetssamarbete Under planeringen av detaljplanen har planläggningsavdelningen samarbetat med trafikmyndigheter (järnvägen), Museiverket, Jakobstads vatten och byggnadstillsynsbyrån, samt mätningsavdelningen och kommunaltekniska avdelningen på staden Jakobstads tekniska verk. 4.4 Mål för detaljplanen och detaljplaneändringen Bangården skiljer i dagsläget det tidigare industriområdet i Sikören från stadens centrum. Målet med detaljplaneringen är att möjliggöra en led för en underfart mellan centrum och Sikören, för att således skapa en förbindelse mellan de två stadsdelarna och främja utvecklingen av Sikören till en levande stadsdel. suunnittelusta kirjeitse Viranomaisyhteistyö Asemakaavan suunnittelussa kaavoitusosasto on tehnyt yhteistyötä liikenneviranomaisten (rautatie), Museoviraston, Pietarsaaren veden ja rakennusvalvontatoimiston kanssa, sekä Pietarsaaren kaupungin teknisen viraston mittausosaston ja kunnallisteknisen osaston kanssa. 4.4 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Ratapiha erottaa tänä päivänä Siikaluodon entisen teollisuusalueen kaupungin keskustasta. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa keskustan ja Siikaluodon välinen alikulkuväylä, jonka avulla luodaan yhteys näiden kahden kaupunginosan välille ja edistetään näin Siikaluodon kehittämistä eläväksi kaupunginosaksi. 5 REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN OCH DETALJPLANEÄNDRINGEN 5.1 Planens struktur Genom detaljplanen och detaljplaneändringen vill man möjliggöra en förbindelse mellan Sikören och centrum under järnvägen. Förutom underfartens gatuområde, barngårdens och brons område ingår de detaljplanerade omgivande kvarteren, vilka berörs av planlösningen, i detaljplaneområdet. Genom detaljplanen och detaljplaneändringen möjliggörs byggandet av en trafikförbindelse under järnvägen mellan Sikören och centrum. För järnvägstrafiken i nord-sydlig riktning och för järnvägsbron reserveras ett trafikområde, LR, i detaljplanen, och underfartens gatuområde vid järnvägsbron betecknas med servitut som ett trafikområde. 5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan ja asemakaavan muutoksella halutaan mahdollistaa Siikaluodon ja keskustan välinen yhteys rautatien alitse. Kaava-alueeseen kuuluu alikulkuväylän katualueen, radan ja ratasillan alueen lisäksi ne korttelit ympäröivistä alueista joilla on voimassa oleva asemakaava ja joihin kaavaratkaisulla on vaikutusta. Tällä asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Siikaluodon ja keskustan välisen, radan alittavan liikenneyhteyden rakentaminen. Pohjois-eteläsuuntaista rautatieliikennettä ja ratasiltaa varten varataan asemakaavassa liikennealue, LR, ja alikulkuväylän katualue ratasillan kohdalla merkitään liikennealueelle rasitteena. Asematien

15 14 Utrymmesreserveringen för Stationsvägen reserveras som gatuområde enligt avgränsningen i gatuplanen. Trafiken till och från den gamla järnvägsstationen leds via infarten från Jakobsgatan belägen på den norra delen av Tobaksmagasinets tomt. Därtill planläggs det gamla stationsområdet som ett byggnadsskyddsområde (SR-1). Kvartersområdesbeteckningen för Tobaksmagasinet ändras från ett område för allmänna byggnader (Y) till ett område för servicebyggnader (P), och Tobaksmagasinet samt Cembradungen skyddas. I områdets norra del sker inga väsentliga ändringar Dimensionering Planområdets totala areal är ca 7,6 hektar, varav ca 2,07 hektar är tidigare oplanerat område Service All nödvändig service finns i närheten av området. 5.2 Uppnående av målen för miljöns kvalitet Planförslaget svarar till de mål som sattes upp i det skede då planen anhängiggjordes. 5.3 Områdesreserveringar Kvartersområden Kvartersområde för affärsbyggnader där en stor detaljhandelsenhet får placeras (KM-1): Kvarter nr 3 utgör Citymarkets tomt vars areal är ca 2,3 ha. Planen följer i övrigt den gällande planen, men kvarterets södra del ändras till gatuområde på det område som krävs för underfarten. Enligt gällande detaljplan är kvarterets byggnadsrätt m² våningsyta. Därtill finns det tilavaraus varataan katualueeksi katusuunnitelman suunnitelmakartan mukaisena rajauksena. Vanhan rautatieaseman liikenne ohjataan Tupakkamakasiinin tontille pohjoispuolelta Jaakonkadun liittymän kautta. Lisäksi vanha asema-alue kaavoitetaan rakennussuojelualueena (SR-1). Tupakkamakasiinin korttelialueen merkintä muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) palvelurakennusten korttelialueeksi (P), ja Tupakkamakasiini sekä Sembralehto suojellaan. Alueen pohjoisosassa ei tapahdu olennaisia muutoksia Mitoitus Alueen kokonaisala on noin 7,6 hehtaaria, josta ennen kaavoittamatonta on noin 2,07 hehtaaria Palvelut Kaikki tarvittavat palvelut ovat alueen lähistöllä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaehdotus vastaa hyvin vireille panon aikana sille asetettuja tavoitteita. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1): Korttelin nro 3 muodostaa Citymarketin tontin jonka ala on noin 2,3 ha. Kaava noudattaa muutoin voimassa olevaa asemakaavaa mutta korttelin eteläosa muuttuu katualueeksi alikukkuväylän edellyttämällä osalla. Voimassa olevan kaavan mukaisesti korttelin rakennusoikeus on m² kerrosalaa. Lisäksi alueella on suojeltu

16 15 ett skyddat lokstall på området. Parkeringsnormen är 1 bilplats/33m² våningsyta och våningsantalet är II. Byggnadsytan följer den gällande planen. Kvartersområde för person- och godstrafikterminal (LHTA-1): Kvarter nummer 24 utgör busstationens tomt, vars areal är ca 1,44 ha. Som kvarterets nya gräns i norr kommer gatuområde, underfarten, och en ny infart möjliggörs från Österleden. Kvarteret har bindande tomtindelning. Kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader samt byggnader för icke miljöstörande industri (KTY-1): Kvarteret omfattar tomten där Glas- Service Lund ligger. Kvarterets areal är ca 0,32 ha. Planen följer i stort sett den gällande planen. Den enda ändringen är att det i det nya detaljplaneförslaget anvisas en körförbindelse på tomten i fråga, från Jakobsgatan till det gamla stationsområdet. Kvartersområde för servicebyggnader (P): Kvartersområdet omfattar Tobaksmagasinets tomt, vars areal är ca 0,33 ha. Områdesbeteckningen för kvarteret ändras från kvartersområde för allmänna byggnader (Y) till kvartersområde för servicebyggnader (P) och magasinbyggnaden skyddas i detaljplanen. Kvartersområde för bilplatser (LPA): Kvartersområdet förblir oförändrat. Dess areal är ca 0,20 ha. kerrosalaa. Lisäksi alueella on suojeltu veturitalli. Pysäköintinormi on 1 ap/33 m² kerrosalaa ja kerrosluku on II. Rakennusala on nykyisen kaavan mukainen. Henkilöstö- ja tavaraliikenneterminaalin korttelialue (LHTA-1): Korttelin nro 24 muodostaa linjaautoaseman tontin jonka ala on n. 1,44 ha. Korttelin uudeksi pohjoisrajaksi tulee katualue, alikulkuväylä, ja Itäväylältä mahdollistetaan uusi liittymän alueelle. Korttelilla on sitova tonttijako. Liike- ja toimitilarakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY-1): Korttelin muodostaa tontin, jolla sijaitsee Lasi-Huolto Lund. Korttelin pinta-ala on n. 0,32 ha. Suunnitelma noudattaa valtaosin voimassa olevaa kaavaa. Ainoa muutos on, että uudessa asemakaavaehdotuksessa osoitetaan ajoyhteys kyseisellä tontilla, Jaakonkadulta vanhalle asema-alueelle. Palvelurakennusten korttelialue (P): Korttelialueeseen kuuluu Tupakkamakasiinin tontti, jonka ala on n. 0,33 ha. Korttelin aluemerkintä muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) palvelurakennusten korttelialueeksi (P) ja makasiinirakennus suojellaan asemakaavalla. Autopaikkojen korttelialue (LPA): Korttelialue pysyy muuttumattomana. Sen pinta-ala on n. 0,20 ha.

17 16 Bild 12. Tobaksmagasinet och stationsbyggnaden Övriga områden Gatuområden: Planen har inga konsekvenser för den befintliga Fabriksgatan, förutom infarten till den nya delen av gatan, Stationsvägens förlängning. För den nya underfarten anvisas 0,60 ha nytt gatuområde i detaljplaneförslaget. Trafikområden: Järnvägsområdet reserveras i detaljplanen som ett ca 1,54 ha stort trafikområde. Byggnadsskyddsområde (SR-1): Kvartersområdet omfattar det gamla järnvägsstationsområdet som varit oplanerat och vars areal är ca 0,74 ha. På området finns den tidigare stationsbyggnaden, två skjul och en dubbelvaktstuga. Byggnaderna på området skyddas i detaljplanen med beteckningen sr. En körförbindelse ordnas från Jakobsgatan till kvartersområdet. Kuva 12. Tupakkamakasiini ja asemarakennus Muut alueet Katualueet: Olemassa olevaan Tehtaankatuun ei suunnitelmalla ole vaukutusta lukuun ottamatta uuden katuosuuden, Asemakadun jatkeen uutta liittymää. Uutta katualuetta osoitetaan alikulkuväylälle kaavaehdotuksessa 0,60 ha. Liikennealueet: Rautatiealueeksi varataan asemakaavassa n. 1,54 ha suuruinen liikennealue. Rakennussuojelualue (SR-1): Korttelialue käsittää vanhan rautatieaseman kaavoittamatoman alueen jonka ala on n. 0,74 ha. Alueella on entinen asemarakennus, kaksi vajaa ja kaksoisvahtitupa. Alueen rakennukset suojellaan asemakaavalla merkinnällä sr. Korttelialueelle järjestetään ajoyhteys Jaakonkadulta.

18 17 Park (VP) och park där miljön bevaras (VP/s): Cembradungen, som är belägen mellan Tobaksmagasinet och den planerade underfarten, skyddas med planbeteckningen VP/s. Cembradungen ingår i den byggda kulturmiljön av riksintresse Jakobstads järnvägsstation med omgivning och ska bevaras. 5.4 Planens konsekvenser Med den nya detaljplanen möjliggörs byggandet av en trafikled under järnvägen mellan Fabriksgatan och Jakobsgatan. Den nya gatan minskar järnvägens konsekvens som ett hinder mellan olika stadsdelan och underlättar trafiksituationen vid den s.k. Framskorsningen, där det under rusningstid ofta uppkommer köbildning. Både centrumområdet och området med stora detaljhandelsenheter i Sikören drar nytta av den sammanlänkande underfarten dem emellan. 5.5 Störande faktorer i miljön Den planerade underfarten bidrar till livligare trafik nära den gamla stationsbyggnaden, som för närvarande används som bostad. Denna ändring förorsakar i övrigt inga nya störande faktorer på området. 5.6 Planbeteckningar och -bestämmelser I detaljplanebestämmelsen för kvartersområdet för verksamhetsbyggnader (KTY-1) preciseras arten av industri som får bedrivas på området. Också i detaljplanebestämmelserna för byggnadsskyddsområdet (SR-1) samt kvartersområdet för affärsbyggnader där en stor detaljhandelsenhet får placeras (KM-1) definieras verksamhetens art på respektive område och därtill har några bestämmelser omformulerats. I övrigt används traditionella planbeteckningar och -bestämmelser i planen. Puisto (VP) ja puisto jossa ympäristö säilytetään (VP/s): Tupakkamakasiinin ja suunnitellun alikulun välissä oleva sembralehto suojellaan kaavamerkinnällä VP/s. Sembralehto kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Pietarsaaren rautatieasemanseutu ja tulee säilyttää. 5.4 Kaavan vaikutukset Uudella asemakaavalla mahdollistetaan radan alittavan liikenneväylän rakentaminen Tehtaankadun ja Jaakonkadun välillä. Uusi katu vähentää radan aiheuttamaa estevaikutusta kaupunginosoen välillä ja helpottaa ruuhkautuvaa liikennetiä nk. Framin risteyksessä. Sekä keskustan alue että Siikaluodon suurten kauppan yksiköiden alue hyötyvät alueet yhdistävästä liikenneväylästä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunniteltu alikulku aiheuttaa liikenteen vilkastumista vanhan asemarakennuksen läheisyydessä. Rakennus toimii tällä hetkellä asuntona. Muutos ei muutoin aiheuta häiriötekijöitä -alueelle. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Toimistorakennusten korttelialueen (KTY-1) asemakaavamääräyksellä täsmennetään alueella harjoitettavan teollisuuden luonnetta. Sekä rakennussuojelualueen (SR-1), että vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1) korttelialueen asemakaavamääräyksellä määritellään toiminnan luonne alueella ja lisäksi joidenkin määräysten muotoilua on tarkistettu. Muilta osin kaavassa käytetään tavanomaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. 6 KAAVAN TOTEUTUS

19 18 6 GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet En gatuplan för Stationsvägens förlängning har gjorts för underfarten och en översiktsplan för järnvägsbron. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alikulkua varten on laadittu Asematien jatkeen katusuunnitelma ja rautatiesillasta yleissuunnielma. Bild 13. Plankarta. Kuva 13. Suunnitelmakartta. Bild 14. Illustration. Kuva 14. Havainnekuva.

20 19 Bild 15. Illustration. Kuva 15. Havainnekuva. Bild 16. Illustration. 6.2 Genomförande och tidsplanering För att förverkliga planerna förutsätts ett markköp av Senatfastigheter. 6.3 Uppföljning av genomförandet Någon särskild uppföljning behövs inte. Kuva 16. Havainnekuva. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Suunnitelmien toteuttamiseksi edellytetään maakauppaa Senaattikiinteistöjen kanssa. 6.3 Toteutuksen seuranta Erityistä seurantaa ei tarvita. STADEN JAKOBSTADS PLANLÄGGNINGSAVDELNING PIETARSAAREN KAUPUNGIN KAAVOITUSOSASTO Jakobstad / Pietarsaari Pekka Elomaa Stadsplanearkitekt / asemakaava-arkkitehti Melinda Lundgren Tf. byråarkitekt / Vt. toimistoarkkitehti

21 20 UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT 1 Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverks utlåtande Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen lausunto 2 Hälsoinspektionens utlåtande Terveysvalvonnan lausunto 3 Miljö- och byggnadsnämndens utlåtande Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto 4 Museiverkets utlåtande Museoviraston lausunto 5 Österbottens förbunds utlåtande Pohjanmaan liiton lausunto 6 Jakobstads Vattens utlåtande Pietarsaaren Veden lausunto 7 Oy Herrfors Ab:s utlåtande Oy Herrfors Ab:n lausunto 8 NTM-centralen i Södra Österbottens utlåtande Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto 9 Trafikverkets utlåtande Liikenneviraston lausunto 10 Behandlad av tekniska nämnden Käsitelty teknisessä lautakunnassa 11 Framlagd till påseende Asetettu nähtäville 12 Godkänd av stadsfullmäktige Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

22 Blankett för uppföljning av detaljplanen Basuppgifter och sammandrag Kommun 598 Jakobstad Datum för ifyllning CENTRUM K14(DEL) OCH SIKÖREN K3 SAMT JÄRNVÄG- PARK- OCH Planens namn GATUOMRÅDEN. Datum för godkännande Förslagsdatum Godkännare Dat. för meddel. om anh.gör. Godkänd enligt paragraf Kommunens plankod Genererad plankod Planområdets areal [ha] 7,5695 Ny detaljplaneareal [ha] 2,5097 Areal för underjordiska utrymmen [ha] Stranddetaljplan Strandlinjens längd [km] Byggplatser [antal] Med egen strand Utan egen strand Fritidsbost.byggpl. [antal] Med egen strand Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Detaljplaneändringens areal [ha] 5,0598 Utan egen strand Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt 7, , ,20 2, A sammanlagt P sammanlagt 0,3304 4,4 0,3304 Y sammanlagt -0, C sammanlagt K sammanlagt 2, , ,57-0, T sammanlagt V sammanlagt 0,1589 2,1 0,0969 R sammanlagt L sammanlagt 3, ,6 2,0394 E sammanlagt S sammanlagt 0,7121 9,4 0,7121 M sammanlagt W sammanlagt Underjordiska utrymmen Sammanlagt Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Skyddade byggnader Ändring i skyddade byggnader Byggnadsskydd [antal] [m²vy] [antal +/-] [m²vy +/-] Sammanlagt

23 Underbeteckningar Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt 7, , ,20 2, A sammanlagt P sammanlagt 0,3304 4,4 0,3304 P 0, ,0 0,3304 Y sammanlagt -0, Y -0, C sammanlagt K sammanlagt 2, , ,57-0, KM 2, , ,44-0,2848 KT -0, KTY 0, , ,58 0, T sammanlagt V sammanlagt 0,1589 2,1 0,0969 VP 0, ,4-0,0121 VP/s 0, ,6 0,1090 R sammanlagt L sammanlagt 3, ,6 2,0394 Gator 0, ,3 0,6105 LR 1, ,0 1,4476 LPA 0,1613 4,3-0,0169 LHTA 1, ,5-0,0018 E sammanlagt S sammanlagt 0,7121 9,4 0,7121 SR 0, ,0 0,7121 M sammanlagt W sammanlagt Skyddade byggnader Ändring i skyddade byggnader Byggnadsskydd [antal] [m²vy] [antal +/-] [m²vy +/-] Sammanlagt Detaljplan

24 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 598 Pietarsaari Täyttämispvm KESKUSTA K14(OSA)JA SIIKALUOTO K3 SEKÄ RAUTATIE- PUISTO- JA Kaavan nimi KATUALUEET Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,5695 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,5097 Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,0598 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7, , ,20 2, A yhteensä P yhteensä 0,3304 4,4 0,3304 Y yhteensä -0, C yhteensä K yhteensä 2, , ,57-0, T yhteensä V yhteensä 0,1589 2,1 0,0969 R yhteensä L yhteensä 3, ,6 2,0394 E yhteensä S yhteensä 0,7121 9,4 0,7121 M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

25 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7, , ,20 2, A yhteensä P yhteensä 0,3304 4,4 0,3304 P 0, ,0 0,3304 Y yhteensä -0, Y -0, C yhteensä K yhteensä 2, , ,57-0, KM 2, , ,44-0,2848 KT -0, KTY 0, , ,58 0, T yhteensä V yhteensä 0,1589 2,1 0,0969 VP 0, ,4-0,0121 VP/s 0, ,6 0,1090 R yhteensä L yhteensä 3, ,6 2,0394 Kadut 0, ,3 0,6105 LR 1, ,0 1,4476 LPA 0,1613 4,3-0,0169 LHTA 1, ,5-0,0018 E yhteensä S yhteensä 0,7121 9,4 0,7121 SR 0, ,0 0,7121 M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

26 a M rp M M601 M ' rp M a DETALJPLANEKARTA MED BESTÄMMELSER ASEMAKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN BILAGA 1 LIITE K2 6K2 6L1 JAKOBSTADIV 6L III 6K18 67 iaankatu Jaakonkatu 5K8 Kanavapuistikko 3P P6 68 Stationsvägen 3K5 11 5K11 Bangårdsgatan 3K16 2P1 2K22 3P3 70 Koulukatu Victor Schaumaninpuistikko Jakobsgatan 2K15 Autotallinreitti P III 3 4/5II P3 KTY-1 1 ap/75 KTT II 59 Y III 52 1 ap/ Jaakonkatu LPA (14) 1:138 2 CENTRUM 2 KESKUSTA 5 2K21 2P8 6L1 33K11 ajo ajo P Ekop. nä nä 1:1 Stationsparken Asemapuisto 14 LPA 14 VP/s Y VP CEMBRADUNGEN 2P3 SEMBRALEHTO 3 5 1:139 LR1:117 6 rp 4 1 Koulukatu SR-1 33K10 6 Skolgatan 1 aankatu 1:1 e PIETARSAARI Fabriksgatan 1:1 33K8 33K1 1:132 Tehtaankatu 3 Koulukatu 10 33K13 Tehtaankatu 1:2 1 33K8 Smedjegatan 6K15 katu 33K8 7 Skolgat renkatu 2K K6 38 Himmelsbergsgatan Österleden VP ASEMATIE STATIONSVÄGEN p 2 LR Posti 3 KM-1 II m-sm 1 ap/ LHTA-1 II Ekop. 7 KM 6 33 SIKÖREN 33 SIIKALUOTO III III 3 II 2 CENT 14 ASEMATIE III nä m-sm ajo 1 1ant K20 p 1:1 1:2 14:3 33K2 Fabriksgatan p lundsgatan 2K9 47 R 43b III 43a III gatan 1:117 1:3 33K e P KM-1 KTY-1 VP VP/s LR LHTA-1 LPA SR-1 1ap/33 (14) sr sr (1)

27 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue Pietarsaaren kaupunki Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho /8

28 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Tärinän häiritsevyyden arviointi Tärinän arviointi rakenteiden kannalta Mittaukset Maaperä Raideliikenne MITTAUSTULOKSET TULOSTEN ARVIOINTI Yleistä tärinän raja-arvoista Radan länsipuoli Radan itäpuoli Pohjoisosa Eteläosa AJONOPEUDEN VAIKUTUS TÄRINÄN VAIMENTAMINEN /8

29 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Pietarsaaren Siikaluodon alueelle. Alueen käyttötarkoitusta ollaan muuttumassa teollisuusalueesta eläväksi kaupunkikeskustan osaksi. Alueelle tulee sijoittumaan uusia asuinrakennuksia ja muita toimintoja. Pääasiallinen tärinälähde on alueen läpi kulkeva rata. Työn on tilannut Pietarsaaren kaupunki. Sito Oy:ssä työstä on vastannut DI Jussi Kurikka-Oja, laadunvarmistajana toimi Ins. AMK. Anne Kangasaho. 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Tärinän häiritsevyyden arviointi Pohjana tärinän häiritsevyyden arvioinnille käytetään VTT:n julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 esitettyä rakennusten värähtelyluokitusta (Taulukko 1): Taulukko 1. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa, VTT 2006 Värähtelyluokka A B C D Kuvaus v värähtelyolosuhteista w (mm/s), 95 Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Rakennusten värähtelyluokituksessa rakennukset on jaettu luokkiin A-D tärinän tunnusluvun v w, 95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn taajuuspainotettuihin tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v w, 95 = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta. Taulukoituja tunnuslukuja sovelletaan asuinrakennuksille. Tunnuslukuja voidaan soveltaa myös muille kuin asuinrakennuksille VTT:n julkaisun Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 mukaan: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi (Talja 2002) on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa (RATO 2008). Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden. 3/8

30 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) Julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitetään kolme eri arviointitasoa käytettäväksi eri olosuhteissa: Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu taulukoituihin turvaetäisyyksiin, joiden avulla huomioidaan tärinän aiheuttaja ja paikalliset olosuhteet. Tämän tarkastelun perusteella voidaan arvioida, sijaitseeko alue tärinän suhteen riskialueella. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan arvioida tarkemmin. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin (viikon kestäviin) tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. Tässä selvityksessä on käytetty arviointitason 3 mukaisia, viikon kestäviä tärinämittauksia. 2.2 Tärinän arviointi rakenteiden kannalta VTT:n tutkimusraportissa Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius esitetään taulukossa 2 esitetyt värähtelyrajat maaperälle. Taulukko 2. Tärinäalttiusluokat rakenteiden tärinän arvioinnin kannalta. Tärinäalueet V H E Kuvaus Lähinnä rataa oleva alue, jolla maaperän tärinä on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vahinkoriskin rakennuksille tai rakenteille Hyväkuntoisiin ja tavanomaisiin rakennuksiin ei yleensä aiheudu niiden käyttökelpoisuutta haittaavia vaurioita, jos liikennetärinä on huomioitu resonanssille herkkien rakenteiden suunnittelussa. Tärinä on kuitenkin yleensä selvästi havaittavaa ja häiritsee usein asuinmukavuutta. Vaurioitumisriskin arvioinnissa tulee ottaa huomioon rakennuskanta ja käytetyt rakennusmateriaalit Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Hallitseva taajuus, Hz alle yli 50 alle yli 50 alle yli 50 Värähtely v max mm/s 3 4,2 6 7, ,4 4, ,4 7,2 alle 1 alle 1,4 alle 2 alle 2,4 Rakennuksiin siirtyvästä tärinästä kovilla maapohjilla kerrotaan julkaisussa seuraavaa: Kovissa maaperissä värähtelyssä hallitsevat yli 10 Hz taajuudet ja värähtely on laajakaistaista. Silloin vaakavärähtely ei yleensä voimistu rungossa ja lattioissakin voimistuminen voidaan olettaa vähäiseksi. Rakennukseen siirtyvä tärinä tulee kuitenkin aina olettaa vähintään samansuuruiseksi kuin maaperässä, vaikka todellisuudessa värähtely voikin jossain määrin vaimeta rakennukseen siirtyessään. 4/8

31 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) 2.3 Mittaukset Alueella toteutettiin tärinämittaukset Mittausjärjestelyistä vastasi Sito Oy:n alikonsulttina Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Mittauspisteiden sijainnit esitetään kuvassa 1. Mittaukset suoritettiin maaperästä, joka mittausaikana oli sula. Kuva 1. Mittauspisteiden sijainti 2.4 Maaperä 2.5 Raideliikenne Alueelta ei ole käytettävissä maaperätutkimustietoja. Maaperäkartan mukaan aluetta ympäröivä maaperä on hiekkamoreenia (Mr), joka tulkitaan tärinän kannalta tarkastseltuna kovaksi maalajiksi. Mittausajankohdan raideliikenteestä hankittiin tiedot VR Track Oy:n kautta (VR Track Oy, ). 5/8

32 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) Mittausten aikana tutkimusalueen ohitti noin 55 tavarajunaa, massoiltaan t. Rataosalla ei ole henkilöliikennettä. Liikenteen ajonopeus on ollut alle 70 km/h. 3 Mittaustulokset Mittaustulosten käsittelyssä on huomioitu ainoastaan ne mittaustapahtumat, jotka voitiin todentaa raideliikenteeseen liittyviksi. Kriteereinä käytettiin raideliikennetietojen ohiajotietoja (5 min tarkkuus), tapahtumien voimakkuutta ja taajuussisältöä. Muut tapahtumat, voimakkuudeltaan 0,1 1 mm/s (v max ) tulkittiin raideliikenteestä aiheutumattomiksi, todennäköisesti nämä tapahtumat ovat syntyneet liikehdinnästä mittauspisteiden ympäristössä. Tunnusluku v w, 95 on muodostettu mittaustulosten (v max, 95 ) perusteella käyttäen kaavaa:, Jossa V w, 95 on tehollisarvoon perustuva tunnusluku, v max, 95 mittaustulosten/huippuarvojen perusteella määritetty tunnusluku, f 0 on 3,5 hz ja f mittausten perusteella määritelty hallitseva värähtelytaajuus. Mittaustulokset mittauspisteittäin esitetään taulukossa 3: Taulukko 3. Mittaustulokset mittauspisteittäin Tärinän rataa Tärinän Tärinän rataa Etäisyys Hallitseva Radan Mittauspiste vastaan oleva pystysuuntainen suuntaan oleva rataan taajuus puoli vaakakomponentti (X) v w, 95 (mm/s) komponentti (Z) v w, 95 (mm/s) vaakakomponentti (Y) v w, 95 (mm/s) m Hz 1 0,42 0,33 0, Itä 2 alle 0,20 alle 0,20 alle 0, Itä 3 0,41 0,41 0, Itä 4 0,26 0,23 0, Itä 5 0,29 0,38 0, Itä 6 0,44 0,25 0, Länsi 7 0,35 0,25 0, Länsi 8 0,10 0, Länsi Mittauspiste 1: Mittari varastettu , tuloksia vain kahdelta päivältä Mittauspiste 8: Toinen vaakakomponentti, tulokset epäluotettavia, tuloksia ei esitetä Mittaustapahtumien taajuussisällön ja maaperäkartan perusteella mittauspisteet ovat kovalla maaperällä. Mittauspisteen 1 osalta tuloksia saatiin muita mittauspisteitä lyhemmästä mittausajasta huolimatta riittävästi tärinän tunnusluvun muodostamiseksi liikenteen painojakauman puolesta. Mittauspisteen 8 osalta vaakasuuntien arviointi jää vajavaiseksi toisen vaakakomponentin puuttuessa. Koska mittaustulokset toisessa vaakasuunnassa ja pystysuunnassa ovat kohtuullisen matalia, voidaan arviointi tehdä puutteesta huolimatta toisen vaakakomponentin avulla. 6/8

33 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) 4 Tulosten arviointi 4.1 Yleistä tärinän raja-arvoista 4.2 Radan itäpuoli Taulukossa 1 esitetyt rakennusten värähtelyluokitukset perustuvat seuraaviin värähtelyolosuhteiden kuvauksiin: A, 0,10 mm/s, hyvät asuinolosuhteet, ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä B, 0,15, suhteellisen hyvät asuinolosuhteet, ihmiset voivat havaita värähtelyt mutta ne eivät ole häiritseviä C, 0,30, suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä D, 0,60, olosuhteet joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla, keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä Määrittelytavasta johtuen tärinä voi olla havaittavaa ja jopa häiritsevää, vaikka tärinän voimakkuus olisi uusien rakennusten osalta sovellettavan C-luokan rajan tasalla. Radan itäpuolella tärinää mitattiin yhteensä viidestä pisteestä, jotka sijoittuivat metrin etäisyydelle radasta. Radan itäpuolella tärinän voimakkuus ylittää uusien rakennusten osalta sovellettavan C-luokan rajan 0,30 mm/s etäisyydellä 0-52 m lähimmästä raiteesta. Lähelle rataa voidaan sijoittaa uudisrakennuksia, joiden käyttötarkoitukselle mahdollinen tärinästä aiheutuva häiriö levolle ei aseta rajoitteita. Sovellettava ohjearvoraja on tällöin 0,60 mm/s. Yli 52 m etäisyydellä olevien rakennusten osalta C-luokan raja alitetaan, jolloin alueelle voidaan sijoittaa myös asuin/majoitus/potilastiloja sisältäviä rakennuksia ilman erityisiä tärinäntorjuntatoimenpiteitä. Rakenteiden kannalta alue kuuluu luokkaan E Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. 4.3 Radan länsipuoli Pohjoisosa Eteläosa Radan länsipuolella tärinää mitattiin yhteensä kolmesta pisteestä, jotka sijoittuivat metrin etäisyydelle radasta. Radan länsipuolen pohjoisosissa C-luokan raja 0,30 mm/s ylitetään 52 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Länsipuolen pohjoisosiin ei suositella sijoitettavan uudisrakennuksia, joiden käyttötarkoitukselle tärinästä aiheutuva mahdollinen häiriö levolle asettaa rajoitteita. Rakenteiden kannalta alue kuuluu luokkaan E Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Mittausten perusteella määriteltynä uusien, asuin/majoitus/potilastiloja sisältävien rakennusten osalta C-luokan raja alitetaan, jos etäisyys rataan nähden on yli 40m. Tätä 7/8

34 BULLERUTREDNING - SIKÖRENS OMRÅDE TÄRINÄSELVITYS - SIIKALUODON ALUE BILAGA 2 LIITE 2 Tärinäselvitys Siikaluodon alue (7) etäisyyttä lähemmäs rataa voidaan sijoittaa käyttötarkoitukseltaan soveltuvia rakennuksia. Rakenteiden kannalta alue kuuluu luokkaan E Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. 5 Ajonopeuden vaikutus Yhdistettäessä junatiedot tärinämittaustuloksiin, vaikuttaa siltä että voimakkainta tärinää alueella aiheuttavat uloimmaisilla raiteilla liikennöivät junat, joiden massalla ei ole merkittävää vaikutusta syntyvän tärinän voimakkuuteen. Tämän perusteella mahdollinen nopeustason nosto ratapiha-alueen läpiajoraiteilla ei nosta alueen tärinätasoa merkittävästi, jos nopeustaso ei ylitä tasoa km/h. 6 Tärinän vaimentaminen Jos määriteltyjen ns. suojaetäisyyksien sisäpuolelle halutaan sijoittaa tärinälle herkkiä tiloja (mm. asuintilat) tulee suunnittelussa varautua tärinän vaimennusratkaisuihin tai tilojen suunnitteluun siten, että alueella vallitsevat värähtelytasot tulevat huomioiduiksi rakenteiden resonanssitarkastelussa. Tämä edellyttää tarkempaa tietoa suunniteltavien rakennusten rakenneratkaisuista. Riippuen suunniteltujen rakennusten sijainnista ja rakennetyypistä, mahdollisia tärinänvaimennusratkaisuja ovat erilaiset tärinäeristeet joko sokkelin kylkeen asennettuna tai rakenteen alla, teräsponttiseinä tai rakennuksen perustaminen teräsjousille. 8/8

35 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 Naturinventering av Bangårdsområdet i Jakobstad Mattias Kanckos Augusti 2017 Naturstigen 12 GSM: Ytteresse info@essnature.com Finland 1/15

36 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 Innehållsförteckning 1. Inledning 2 2. Material och metoder 2 3. Allmän beskrivning av området 3 4. Växtlighet 4 5. Fågelfaunan 8 6. Flygekorre Fladdermöss Åkergroda Utter Övrig Fauna Rekommendationer för projektet Litteratur 14 2/15

37 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 1. Inledning Staden Jakobstad har pågående förhandlingar med Senatsfastigheter gällande det f.d. Bangårdsområdet i Jakobstad. Staden planerar att köpa in marken och uppgöra en detaljplan för området. Stadsgeodet Anders Blomqvist vid Staden Jakobstad har därför begärt en naturinventering av essnature / Mattias Kanckos. Det inventerade områdets areal är ca 10 hektar. Målsättningen med denna naturinventering var att ge tillräckligt god kännedom om områdets naturvärden för att kunna bedöma vilka begränsningar naturvärden kommer att medföra i en kommande planering av området. 2. Material och metoder En naturinventering kan omfatta många olika artgrupper som kräver olika typer av inventeringsmetodik. Denna naturinventering i Jakobstad omfattar en inventering av växter och naturtyper, inventering av häckande fåglar samt en inventering av flygekorre och fladdermöss. Målsättningen med inventeringen var också att allmänt beskriva naturen i området, att eventuellt hitta utrotningshotade eller skyddsvärda naturtyper enligt naturskydds-, vatten- eller skogslagen. Förutom de enligt lag skyddade naturtyperna noterades även lokalt sällsynta naturtyper som kan vara viktiga för den biologiska mångfalden eller som kan tänkas utgöra livsmiljö för hotade och skyddade arter. Växt- och naturtypsinventeringen gjordes den Inventering av häckande fåglar gjordes två gånger under den optimala inventeringstidpunkten för fåglar (6.6 och ) Fågelinventeringen gjordes under den tidiga morgonen (kl ) då fåglarna sjunger som aktivast. Fåglarnas revir ritades in på kartor och jämfördes mellan de olika tillfällena. På så sätt fick man en uppfattning om det verkliga antalet häckande par. Denna naturinventering omfattar också en inventering av flygekorre. I lämpliga miljöer inventerades flygekorre genom att söka efter den arttypiska spillningen under träd. I praktiken är det främst under stora granar och aspar som man hittar spillningen och dessa träd kontrollerades speciellt noggrant. Inventeringen av flygekorre gjordes den Dessutom har en inventering av flygekorre gjorts redan tidigare den i samband med att ett utlåtande över stadens eventuella markköp uppgjordes. Inventeringen av fladdermössen följer de rekommendationer som uppgjorts av chiropterologiska föreningen i Finland. Fladdermössen inventerades nattetid med hjälp av strålkastare och en ultraljudsdetektor av märket (Pettersson Ultrasound Detector D240X). Fladdermusens läten bandades vid behov med en digital bandspelare. Arterna artbestäms antingen i fält eller efteråt genom att analysera ljudupptagningar med ljudanalysprogrammen BatSound. I mån av möjlighet gjordes även synobservationer av fladdermössen eftersom flygmönster och jaktbeteende är i vissa fall viktiga för artbestämningen. Inventeringen av fladdermössen gjordes sammanlagt under två nätter i juli respektive augusti. Inventeringen av fladdermössen gjordes den 5.7 och Inventeringen inleddes ca en halvtimme efter solnedgången och pågick ett par timmar under natten. Inventeringen gjordes endast under de kvällar då väderleken var tjänlig eller då vinden var svag och temperaturen över + 10 C. Ihållande regn, kyla och hård vind minskar nämligen märkbart fladdermössens aktivitet och rörelse och försvårar också arbetet för inventeraren. Inventeringen av fladdermössen gjordes till fots och hela området inventerades. Spår och direkta observationer av däggdjur noterades givetvis också och finns omnämnda i texten. Denna naturinventering har gjorts av FM biolog Mattias Kanckos från essnature. 3/15

38 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 3. Allmän beskrivning av området Det inventerade området ligger i staden Jakobstads absoluta centrum och är omgiven i alla väderstreck av bebyggelse, både av ett tätbebyggt höghusområde i väster och mera spridd småhusbebyggelse vid Svedjenabba i sydost. Området vid Bangården i Jakobstad utgörs förutom av det öppna bangårdsområdet av små splittrade skogsdungar som delas upp i flera små fragment på grund av de befintliga gatorna, järnvägen och byggnaderna. Utmärkande för områdets skogar är den mycket stora andelen lövträd, speciellt grova vårtbjörkar men även mycket rikligt med medelgrova aspar. Därtill förekommer överallt även trädformiga sälgar och grova gråalar. I hela området finns endast ett tiotal grövre granar och mindre än 10 grova tallar. Hela det inventerade området är förstås också mycket starkt kulturpåverkat. Inom projektområdet förekommer inga vattendrag eller myrar i naturtillstånd. Det inventerade området är totalt ca 10 hektar stort. Bild 1. Översiktskarta över inventeringsområdets läge i Jakobstad 4/15

39 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 4. Växtlighet Växtligheten och naturtyperna inom det inventerade området redovisas i olika figurer som har något så när enhetlig växtlighet. Figurernas nummer avser numreringen på kartan i bild 2. I denna inventering är figurernas antal 5 stycken. Bild 2. Flygbild av det inventerade området med de olika växtlighetsfigurerna inritade. 5/15

40 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 Figur 1. På bangården förekommer en intressant växtlighet med enstaka lite mera ovanliga växter för våra trakter. I buskskiktet växer enstaka gråalar (Alnus incana) och björkar (Betula spp.), speciellt i norr. I övrigt är området öppet och utan träd- och buskskikt. Dominerande arter i fältskiktet är bl.a. korsört (Senecio vulgaris), gulsporre (Linaria vulgaris), ängssyra (Rumex acetosella), kärrdunört (Epilobium palustre), fyrkantig johannesört (Hypericum maculatum), femfingerört (Potentilla argentea), norsk fingerört (Potentilla norvegica), lomme (Capsella bursa-pastoris), åkerviol (Viola arvense), borsttistel (Cirsium heleniodes), gatkamomill (Chamomilla suaveolens), gårdssyra (Rumex longifolius), renfana (Tanacetum vulgare), gråbo (Artemisia vulgaris), hästhov (Tussilago farfara), maskros (Taraxacum spp.), hundäxing (Dactylis glomerata), ängskavle (Phleum pratense), kråkvicker (Vicia cracca), bladvass (Phragmites australis), ögontröst (Euphrasia spp.) och baldersbrå (Matricaria perforata). De mer ovanliga växterna är en stor förekomst av sandtrav (Cardaminopsis arenosa) samt även allmänt förekommande fältmalört (Artemisia campestris ssp. campestris). Bild 3. På bangårdsområdet växer en väldigt speciell och intressant växtlighet. Figur årig gammal, mångformig, ogallrad och mycket tät blandskog. I trädskiktet förekommer gran (Picea abies), vårtbjörk (Betula pendula) och gråal (Alnus incana) samt lite asp (Populus tremula). I trädskiktet finns även några trädformiga sälgar (Salix caprea) samt lönnar (Acer platanoides) i områdets södra del. Som ett underskikt och i buskskiktet förekommer rikligt med hägg (Prunus padus). I buskskiktet växer även rönn (Sorbus aucuparia) och gran (Picea abies). I det frodiga och varierande fältskiktet växer här duntrave (Epilobium angustifolium), älggräs (Filipendula ulmaria), renfana (Tanacetum vulgare), brännässla (Urtica dioica), stormåra (Galium album), borsttistel (Cirsium helenioides), hundfloka (Anthriscus sylvestris), sibirisk björnloka (Heracleum sphondylium ssp. sibiricum), groblad (Plantago major), maskros (Taraxacum spp.), kråkvicker (Vicia cracca), röllika (Achillea millefolium) och smörblomma (Hieracium spp.), rödblära (Silene dioica), vänderot 6/15

41 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 (Valeriana sambucifolia), gårdsskräppa (Rumex longifolius), liljekonvalj (Convallaria majalis), strutbräken (Matteuccia struthiopteris), hässlebrodd (Milium effusum), ekorrbär (Maianthemum bifolium), blåbär (Vaccinium myrtillus), skogspipa (Angelica sylvestris), gråbo (Artemisia vulgaris), hundäxing (Dactylis glomerata) och skogskovall (Melampyrum sylvaticum). I området finns tyvärr även vanliga, invasiva arter såsom blomsterlupin (Lupinus polyphyllos) och jättebalsamin (Impatiens glandulifera). Bild 4. Mycket tät, gammal och mångformig blandskog i figur 2. Figur 3. Ung 20-årig, tät och utdikad lövblandskog. I trädskiktet dominerar glasbjörk (Betula pubescens), gråal (Alnus incana) och hägg (Prunus padus). I fältskiktet påträffas bl.a. hässlebrodd (Milium effusum), ekorrbär (Maianthemum bifolium), skogsbräken (Dryopteris carthusiana), åkerbär (Rubus arcticus), duntrave (Epilobium angustifolium), hundfloka (Anthriscus sylvestris), borsttistel (Cirsium helenioides) och tuvtåtel (Deschampsia cespitosa). På de fuktigaste partierna förekommer även kråkklöver (Potentilla palustris) och topplösa (Lysimachia thyrsiflora). Figur 4. Ung och extremt tät lövblandskog. I trädskiktet förekommer bl.a. sälg (Salix caprea) samt olika viderarter och pilträd (Salix spp.). I figuren förekommer inget buskskikt och även fältskiktet är mycket obefintligt på grund av det täta kronskiktet. I figuren påträffades dock några fläderbuskar (Sambucus racemosa). Figur 5. Ca 80-årig lövblandskog. I trädskiktet dominerar vårtbjörk (Betula pendula), men även asp (Populus tremula), glasbjörk (Betula pubescens) och gråal (Alnus incana) förekommer. Som ett underskikt och i buskskiktet förekommer även lite gran (Picea abies) ställvis. I buskskiktet förekommer också rikligt med hägg (Prunus padus) och rönn (Sorbus aucuparia). I fältskiktet påträffas ormbär (Paris quadrifolia), ekorrbär (Maianthemum bifolium), tuvtåtel (Deschampsia cespitosa), brännässla (Urtica dioica), skogsbräken (Dryopteris carthusiana), harsyra (Oxalis acetosella), 7/15

42 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 Bild 5. En ung, ca 20-årig tät lövblandskog i figur 3. Bild 6. En äldre björkdominerad lövblandskog i figur 5. 8/15

43 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 5. Fågelfaunan Fågelfaunan på inventeringsområdet består av en förhållandevis mångformig, rik och intressant fågelfauna. Sammanlagt påträffades hela 21 olika arter och 42 par. I tabell 1 finns en sammanställning över de häckande fåglarna. I området finns en mycket stor koloni häckande björktrastar, speciellt i figur 5, men även i figur 2 häckar flera björktrastar. Det är mycket svårt att inventera björktrastarna eftersom man borde söka efter deras bon, men åtminstone 10 par häckar i området. Björktrasten är en av våra allra vanligaste fåglar, men den stora kolonin gör att även andra fåglar gärna häckar i samma område. Förutom de vanliga fågelarterna som gärna häckar nära människan påträffas även i området mer ovanliga arter. I den frodiga lövskogen i figur 5 häckade bl.a. svarthätta och dessutom påträffades här de fåtaliga arterna busksångare och härmsångare. Det förblev lite oklart om dessa arter häckar i området eftersom de påträffades endast under ett inventeringstillfälle. I figur 5 häckade även bergfink. Bergfinken häckar sällan hos oss utan är en vanlig art längre norrut. På grund av den kalla våren 2017 var det dock flera bergfinkar som stannade kvar och häckade på våra breddgrader under sommaren. Av de utrotningshotade arterna påträffades två stycken nära hotade arter (NT), nämligen stenskvätta och rosenfink. Stenskvättan häckade på själva bangården och rosenfinken häckade i områdets västra del, eventuellt också utanför området vid Aspegrens trädgård. Med tanke på fåglarna är det också figur 5 som har störst betydelse för mångfalden, även om figuren med tanke på fåglarna inte är skyddad enligt lag. Bild 7. Inom inventeringsområdet påträffades steglits (Carduelis carduelis). 9/15

44 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 Tabell 1. Fågelarter som påträffades häckande på inventeringsområdet Art Antal par Hotgrad Björktrast Turdus pilaris 10 Lövsångare Phylloscopus trochilus 7 Bofink Fringilla coelebs 3 Talgmes Parus major 3 Grå flugsnappare Muscicapa striata 2 Tamduva Columba livia domestica 2 Härmsångare Hippolais icterina 1 Rödhake Erithacus rubecula 1 Gulsparv Emberiza citrinella 1 Steglits Carduelis carduelis 1 Större hackspett Dendrocopus major 1 Busksångare Acrocephalus dumetorum 1 Svarthätta Sylvia atricapilla 1 Gråsiska Carduelis flammaea 1 Bergfink Fringilla montifringilla 1 Stenskvätta Oenanthe oenanthe 1 NT Ringduva Columba palumbus 1 Koltrast Turdus merula 1 Rödvingetrast Turdus iliacus 1 Rosenfink Carpodacus eryhtrinus 1 NT Trädgårdssångare Sylvia borin 1 Totalt 42 10/15

45 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 6. Flygekorre Flygekorren räknas som en nära hotad art (NT) enligt den nyaste klassificeringen av våra utrotningshotade arter från 2015 och den finns även med på bilaga IVa i EU:s habitatdirektiv. Enligt direktivet är det förbjudet att förstöra eller försvaga artens föröknings- och rastplatser. Inom inventeringsområdet påträffades spår av flygekorre på samma ställen både under inventeringen i februari 2017 (Kanckos 2017) och juni Ny spillning hade dykt upp på samma ställen mellan inventeringstillfällena i februari och juni, vilket visar att flygekorre fanns i området även under sommaren Området utgör således ett förekomstområde för flygekorre. Påträffade spår av flygekorre framgår av bild 8. Spår av flygekorre hittades i två skilda figurer, figur 2 och 5. I figur 2 finns en hålträdsasp som utgör en rast- och förökningsplats för flygekorre. Aspens koordinater är KKJ27 = I figur 2 finns ca 10 grova granar och under fyra av granarna hittades spillning. På andra sidan Österleden fanns också en gammal grov gran, under vilken spillning av flygekorre hittades. Man kan således konstatera att flygekorren också rör sig över vägen mot Aspegrens trädgård. Bild 8. Förekomst av flygekorre på inventeringsområdet. 11/15

46 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 7. Fladdermöss I området påträffades inga fladdermöss under inventeringen. Området är så pass öppet och skogsområdena är så pass splittrade att de inte lämpar sig ens för vår vanligaste art nordisk fladdermus (Eptesicus nilssoni). Däremot påträffades två jagande individer av nordisk fladdermus, strax söder om Östra ringvägen vid Svedjenabba som ligger sydost om inventeringsområdet. Fladdermössen jagade i en öppen glänta (bollplan) omgiven av hög och tät lövblandskog med inslag av gran. Området framgår av bild 9. Själva området som inventerades saknar dock betydelse för fladdermössen och ingen speciell hänsyn behöver tas till fladdermössen vid planeringen. Bild 9. Förekomst av fladdermöss i närheten av projektområdet 12/15

47 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 8. Åkergroda Åkergrodan (Rana arvalis) finns liksom flygekorren även med på bilaga IVa i EU:s habitatdirektiv. Enligt direktivet är det förbjudet att förstöra eller försvaga dessa arters föröknings- och rastplatser. Detta gäller alla förekomstplatser även utanför de befintliga skyddsområdena. Åkergrodan är tämligen vanlig i de flesta sjöar i Österbotten. I området förekommer inga vattendrag eller potentiella lekplatser för åkergroda och ingen inventering utfördes. 9. Utter Utter (Lutra lutra) finns liksom flygekorren och åkergrodan även med på bilaga IVa i EU:s habitatdirektiv. Enligt direktivet är det förbjudet att förstöra eller försvaga dessa arters föröknings- och rastplatser. Detta gäller alla förekomstplatser även utanför de befintliga skyddsområdena. Uttern har blivit tämligen vanlig i de flesta sjöar, åar och vattendrag i Österbotten. Den förekommer numera också vid havet. Uttern är i Finland också fridlyst. Ingen speciell inventering av utter gjordes inom ramen för denna inventering, eftersom det inte finns några vattendrag inom projektområdet. 10. Övrig fauna Inom det inventerade området påträffades vid två tillfällen fälthare (Lepus europaeus). I övrigt påträffades inga däggdjur under inventeringen. Området saknar betydelse för däggdjuren på grund av det centrala läget alldeles intill stadens centrum. 11. Rekommendationer för projektet Inom det inventerade området hittades inga naturtyper som är skyddade enligt vattenlagen, naturskyddslagen eller skogslagen. Några sällsynta eller utrotningshotade växter eller fåglar observerades inte heller i området. I området finns det inte på basen av denna inventering rastoch förökningsplatser för fladdermöss, utter eller åkergroda. I området förekommer dock en rast- och förökningsplats för flygekorre som är skyddad enligt naturskyddslagen. Förekomsten av flygekorre i området hänger ihop med den sedan tidigare kända förekomsten vid Svedjenabba sydost om det inventerade området. För att inte förstöra eller försämra rast- och förökningsplatsen i området behöver man även bevara en ekologisk korridor österut till Svedjenabba. Rekommendationerna för markplaneringen framgår av bild 10. Inom de områden som skyddas kan man utföra gallringar, men områdena bör bevaras som skogsområden med stora träd (asp och gran) som flygekorren kan utnyttja för förflyttning. Den lilla skogsdungen kring boplatsen borde lämnas så gott som orörd, endast en varsam gallring av underväxtlighet kan tillåtas. 13/15

48 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE 3 Bild 10. Rekommendationer för markplaneringen. De röda områden bör bevaras som skogsområden. Pilarna avser flygekorrens möjligheter att via träd förflytta sig mellan de olika skogsområdena. 14/15

49 NATURINVENTERING LUONTOSELVITYS BILAGA 3 LIITE Litteratur Kanckos, M Utlåtande över Staden Jakobstads eventuella markinköp på Bangårdsområdet i Jakobstad. Utlåtande, essnature 5 sidor Kuusipalo, J Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä OY. 145 s. Laine, J. & Vasander, H Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus OY. 110 s. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. SLTY. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille ( (2011). at < Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Ympäristöopas S. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. 15/15

50 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 Vastaanottaja Pekka Elomaa, Pietarsaaren kaupunki, kaavoitus Asiakirjatyyppi Liikenneselvitys asemakaavaa varten Päivämäärä 12 / 2017 PIETARSAAREN MATKA- KESKUS LIIKENNESELVITYS 1/18

51 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 29/10/2017 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Mikko Uljas, , Ramboll Pekka Elomaa, Pietarsaaren kaupunki Liikenneselvitys asemakaavan muuttamista varten Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F /18

52 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys SISÄLTÖ 1. NYKYTILANNE 1 2. MUUT SUUNNITELMAT Asematien jatke Siikaluodon alueen kehittäminen Torin ja torin ja linja-autoaseman välisen korttelin kehittäminen Rautatie 6 3. TAVOITTEET JA MITOITUS Matkakeskuksen toiminnot ja niiden mitoitus Liikenne-ennuste Ympäristö ja kaupunkikuva 7 4. LIIKENNEJÄRJESTELYN VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot Vaihtoehtojen arviointi SUOSITUS LIIKENNEJÄRJESTELYIKSI 12 Liitteet: Liite 1, Vaihtoehto 1 Liite 2, Vaihtoehto 2 Liite 3, Vaihtoehto 3 3/18

53 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys NYKYTILANNE Nykyisen linja-autoaseman järjestelyt näkyvät kuvassa 1. Ajo alueelle tapahtuu kolmen liittymän kautta. Pohjoisin on Asematien jatke, keskimmäinen on ulosajoliittymä, jossa on sisäänajo linjaautoille kuitenkin sallittu. Eteläisin liittymä on linja-autojen ja rahtiliikenteen sisäänajoliittymä, mutta ulosajoakaan ei ole kielletty. Linja-autoasemalla on laituri seitsemälle linja-autolle ja lisäksi pysäköintitilaa n. viidelle autolle. Yleensä asemalla on päivisin enimmillään neljä linja-autoa samanaikaisesti. Henkilöautojen pysäköintialueelle ajetaan Asematien jatkeen kautta. Pännäisten rautatieasemalle menevä linja-auto ottaa matkustajat Asematien jatkeella olevan pyöreän saarekkeen kohdalta. Takseilla ei ole nykyisin omaa päivystyspaikkaa tällä alueella, vaan ne hakevat asiakkaansa pysäköintialueelta. Pysäköinnissä on tavallisina päivinä n. 10 autoa. Matkahuollon pääoven lähellä on polkupyöräpaikkoja n. 10:lle pyörälle, mutta määrä on liian pieni. Mopoille ei ole paikkaa nyt ollenkaan, mutta tarvetta niillekin paikoille olisi. Matkahuolto ei käytä radan varren lastauslaituria. Sitä käyttää asemarakennuksessa oleva yritys. Kuva 1: Nykyisen linja-autoaseman järjestelyt. Matkahuolto käsittelee päivittäin rahtia n kollia. Rahdin sisäänotto on ajoittain ruuhkainen, kun rahtia purkava bussi sulkee reitin muilta autoilta. Henkilöautolla tulevat rahtiasiakkaat 4/18

54 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-2 ajavat nykyisin pysäköintialueella oleville parkkipaikoille ja he vievät tai noutavat paketit matkahuollon kärryillä. Rahtioven läheisyydessä on peruuttelusta johtuen usein vaaratilanteita. Rahtioven edessä on viheralue, jonka yli ajetaan autoilla. Kuva 2: Rahtioven edusta, viheralue ja lipputangon sijainti eivät tue toimintoja Linja-autoaseman piha-alueen päällystetty alue on hyvässä kunnossa ja selkeästi muotoiltu ja rajattu. Kuivatus toimii ja matkahuollon edessä on hyvin hoidettu viheralue. Jaakonkadulta tulee kevyen liikenteen yhteys matkahuollon eteen ja reitti on reunakivellä korotettu. Muuten matkahuollon edusta on yhtenäistä asfalttikenttää jolloin eri toimintojen jäsentely ei toimi kovin hyvin. Varsinainen linja-autokenttä on avoin ja kaupunkikuvaltaan hiukan ankea. Kuva 3: Korotettu kevyen liikenteen väylä johtaa matkahuollolle, linja-autojen pysäköintikenttä on avoin ja ankea. 5/18

55 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-3 Kuva 4: Matkahuollon edustalla on toimintojen jäsentelyä niukasti Kuva 5: Kevyen liikenteen väylä kaupungista matkahuollolle on hyvin jäsennelty Liikennemäärät (vuoden 2013 taso) ympäröivällä katuverkolla on esitetty kuvassa 6. Eri väreillä esitetyt luvut osoittavat eri laskennoila saatuja tuloksia. Eteläisessä tasoristeyksessä (Pietarintie) liikennemäärä on 7150 ajon/vrk. Kuvassa 6 on esitetty sinisellä myös tuleva uusi katuyhteys. Kuva 6: Liikennemäärät keskustan katuverkolla vuonna 2013 tehtyjen laskentojen perusteella 6/18

56 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-4 Asematien jatkeelta on nykyisin ajoluiska rakennuksen radan puoleisella sivulla olevalle lastauslaiturille. Laituri ei palvele enää junaliikennettä eikä matkahuoltoa vaan ainoastaan kiinteistössä toimivaa yritystä. Rautatie on sähköistetty ja ratapihalta on purettu ylimääräisiä raiteita niin, että kaksi raidetta on jäljellä ja kolmannelle raiteelle on jätetty varaus. Asematien jatkeesta on erikseen laadittu katusuunnitelma, jossa kadun tekniset ja toiminnalliset ominaisuudesta on selvitetty. Vuoropuhelussa on tuotu esille, että linja-autoaseman ja torin välisellä alueella Asematien varressa tulvii kovalla sateella ja vesi saattaa ohjautua asematien alikulkuun, jos se rakennetaan. Alue on topografialtaan matalaa ja laajemmin alueen sadevesiviemäröinnin toimivuutta on selvitettävä erikseen. Alueella on voimassa asemakaava. Asemakaavaa on tarvetta muuttaa, kun rautatien itäpuolisen alueen kehittämistä varten luodaan radan alittava katuyhteys Siikaluodon alueelle Asematien jatketta pitkin. Tämä uusi katuyhteys muuttaa linja-autoaseman liikenneyhteyksiä, jonka vuoksi tämä selvitys tehdään. 2. MUUT SUUNNITELMAT 2.1 Asematien jatke Asematien jatkeesta rautatien alitse on laadittu katusuunnitelma. Siinä on määritelty myös kadun tarvitsema katualueen laajuus. Kadun ajorata on 7,0 m leveä ja ajoradan molemmin puolin tulee kevyen liikenteen väylät. Pohjoispuolinen väylä on Siikaluodon alueen pääasiallinen kevyen liikenteen yhteys keskustaan ja se toteutetaan poikkileikkaukseltaan väljänä yhteytenä, mikä korostaa uuden Siikaluodon alueen kuulumista osaksi keskustan toimintoja. Pohjoinen kevyen liikenteen väylä tehdään niin, että jalankululle ja pyöräilylle on omat kaistansa. Lisäksi tukimuurin vieressä on n. 3,0 m leveä kivettävä kaista, jolle voidaan sijoittaa istutusruukkuja tai penkkejä oleskelua varten. Tälle alueelle voi myös avautua katuun rajautuvan rakennuksen kellarin ovia ja siihen voidaan sijoittaa oven viereen vaikkapa polkupyöräteline. Lähellä Jaakonkadun liittymää kevyen liikenteen väylää joudutaan kaventamaan, jotta nykyisiä ympäristön kannalta arvokkaita sembramäntyjä voidaan säilyttää. Kavennus hoidetaan ensisijaisesti kaventamalla erotus- ja suojakaistoja. Kadun alikulkukorkeus on mitoitettu mahdollisimman korkeaksi. Siitä ei kuitenkaan pääse läpi ihan kaikilla ajoneuvoilla. Sillan vapaa alikulkukorkeus on 3,7 m, jolloin henkilö- ja pakettiautot, tavallisimmat jakeluautot sekä jätehuoltoautot ja lähes kaikki pelastusajoneuvot pääsevät sen kautta kulkemaan. Kevyen liikenteen välillä alikulkukorkeus on 3,2 m ja korkeusero kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välillä hoidetaan tukimuurin avulla. Tukimuuri on hiukan ulospäin kalteva, jotta katutila on väljemmän näköinen. Katukuilun ulkoreunat rakennetaan tukiseinäratkaisuina ja seiniin sijoitetaan takaa valaistuja performoituja metallilevyjä. Levyihin performoidaan viereisen teollisuusalueen metalliteollisuuden historiaa kuvaavia kuvia. Kadun rakentaminen muuttaa kulkuyhteyksiä kadun pohjois- ja eteläpuolella oleville tonteille, koska katu leikkautuu nykyisten liittymien kohdalla alas. Kadun eteläpuoliselta kevyen liikenteen väylältä tehdään porrasyhteys matkahuollon alueelle. Porrasyhteys on esitetty nyt kaksisyöksyisenä. Porrasjärjestelyä voidaan rakennussuunnitelman yhteydessä vielä muuttaa yksisyöksyiseksi 7/18

57 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-5 niin, että porras lähtee läheltä siltaa ja sisältää ainakin yhden välitasanteen. Oleellista portaikon sijoittelussa on, että ylös tulokohta johtaa luontevasti matkahuollon eteen sijoittuvalle kävelyreitille ja että se ei liiaksi kavenna lastauslaiturin päässä olevaa huoltotilaa. Kuva 7: Asematien jatkeen poikkileikkaus sillan kohdalla. 2.2 Siikaluodon alueen kehittäminen Siikaluodon alueesta on järjestetty suunnittelukilpailu. Sen ideoiden pohjalta aluetta kehitetään tulevaisuudessa monipuolisten keskustatoimintojen, asumisen ja liikunta- ja virkistyspalveluiden alueena teollisuuden väistyessä alueelta. Kuva 8: Siikaluodon alueen alikulun havainnekuva (Uki-arkkitehdit). 2.3 Torin ja torin ja linja-autoaseman välisen korttelin kehittäminen Torin alle on rakennettu pysäköintiluolan ensimmäinen vaihe. Toinen vaihe tulee myöhemmin. Torinaluspysäköinti ja sen sisään- ja ulosajoyhteydet muuttavat Asematien ja Kauppiaankadun torin lähellä yksisuuntaiseksi (ajo toripysäköintiin) ja läpiajoa torin kohdalla poistuu. Matkahuollon läheisyydessä molemmat kadut ovat kuitenkin kaksisuuntaisia. 8/18

58 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-6 Torin ja Jaakonkadun välillä Kauppiaankadun ja Asematien välissä on rakentamaton korttelialue, joka toimii nyt pysäköintitilana. Kortteliin on tulossa rakentamista, mutta toiminnoista ei vielä ole tietoa. 2.4 Rautatie Rautatie on juuri sähköistetty ja kolmoisraiteen rakentaminen Pännäisiin on alkamassa, mikä edelleen parantaa Leppäluodon alueen saavutettavuutta rautateitse. Pietarsaaren asemalle ei kuitenkaan ole odotettavissa henkilö- tai tavaraliikenteen toimintoja. Satamaan menevät junat voivat kyllä seistä aseman kohdalla, mutta lastausta tai vaunujärjestelyitä ei ratapihalla enää tapahdu eikä ratapihaa enää ole. Radalla on nyt aseman kohdalla kaksi raidetta ja tilavaraus kolmannelle raiteelle pidetään. Kuva 9: Asematien jatkeen valmistuessa ajo matkahuollon pysäköintialueelle katkeaa ja joudutaan järjestelemään uudella tavalla. 3. TAVOITTEET JA MITOITUS 3.1 Matkakeskuksen toiminnot ja niiden mitoitus Matkakeskuksen tontilla on tulevaisuudessakin linja-autoliikenteen terminaali ja rahtipalvelut. Lisäksi asemarakennuksessa toimii yksi kirjapainoalan yritys. Tontille on lisäksi mahdollista osoittaa muutakin rakentamista. Linja-autoalue liittymineen ja laitureineen mitoitetaan telibusseille. Matkahuollon kanssa käydyn keskustelun perusteella laiturissa voi olla yhtä aikaa neljä linja-autoa. Lisäksi junabussi siirtyy nyt laiturialueelle ja tilausliikenteen autoille on hyvä olla oma laiturinsa. Näin ollen paikkamäärä pienenee yhdellä nykyiseen järjestelyyn nähden, mutta määrä riittää hyvin, koska laitureita voivat käyttää myös eri aikaan lähtevät autot peräkkäin. Jos käytetään laitureiden opastuksessa muuttuvia opastauluja (digitaalisia), saadaan laiturien käyttöastetta parannettua ja tullaan toimeen joka kuutta pienemmällä laiturimäärällä. Jos käytetään laiturien nimeämisessä kiinteää opastusta, voidaan laiturit erotella esim. suunnittein seuraavasti: 1. Larsmo Kokkola - Pohjoisen suunta (maantiet 749 ja 8) 2. Edsevö - Ähtävä/Kaustinen - Evijärvi Lappajärvi - Järvi-Suomi - Keski-Suomen suunta (maantiet 68 ja 747 ja 13) 9/18

59 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys Pännäinen Forsby Purmo Kortesjärvi Kauhava - Etelä-Pohjanmaan suunta (maantie 741) 4. Uusikaarlepyy Munsala Oravainen Vaasa Etelän suunta (maantiet 749 ja 8) 5. Junabussi Pännäisiin 6. Tilausbussit (jos ei voi käyttää vapaana olevia lähempiä laitureita) Tavaraliikenteen rahtiovelle pääsyä helpotetaan ja lastauspaikkoja parannetaan. Lastauspaikoille olisi päästävä samassa tasossa (ei reunakiveä). Henkilöautoille järjestetään rahtipaikat sekä pysäköintialueelle että rahtioven lähelle ja linja-autojen rahdin purkamistilaa väljennetään. Takseille luodaan päivystyspaikka, jossa 3-5 paikkaa. Alue sopisi myös taksien tauko- ja tukikohtapaikaksi keskeisen sijainnin ansiosta. Muu saattoliikenne ottaa asiakkaat pysäköintialueelta turvallisuuden vuoksi (ei tarpeetonta henkilöautoliikennettä linja-autokentälle eikä jalankulkijoita linja-autojen sekaan). Pysäköintipaikkoja tarvitaan n. 20 autolle rahtipaikkojen lisäksi. Kevyt liikenne, selkeä saapuminen säilytetään ja uudet yhteydet Asematien alikulkuun luodaan, pyöräpaikkoja n. 20 ja mopopaikkoja n. 10 Yrityksen huollon tarpeet lastauslaiturille turvataan ja henkilökunnan ja asiakkaiden paikat pysäköintialueella säilytetään. Otetaan huomioon, että alueelle saattaa tulevaisuudessa tulla lisärakentamista Siikaluodon visioiden toteutuessa. Tontin eteläpäässä on laajennusvaraa mahdollisille uusille toiminnoille, aluksi alue voi toimia henkilökunnan pysäköintialueena ja pitkäaikaispysäköintipaikkana 3.2 Liikenne-ennuste Liikenne-ennuste 2040 perustuu toripysäköintihankkeen yhteydessä tehtyyn laajempaan liikenneennusteeseen. Liikenne-ennustetta on tarkasteltu myös Asematien jatkeen katusuunnitelman yhteydessä. Siinä selvitettiin läheisten liittymien välityskykyä ennustetilanteessa. Se todettiin tyydyttäväksi ilman liikennevalo-ohjausta ja erillisiä kääntymiskaistoja. Niillä toimenpiteillä voidaan tarvittaessa vielä välityskykyä parantaa, jos tarvetta ilmenee. Asematien jatkeen liikennemääräksi on ennusteessa arvioitu 6900 ajon/vrk. 3.3 Ympäristö ja kaupunkikuva Ympäristö ja kaupunkikuva eivät kaipaa suuria muutoksia. Laaja linja-autojen laiturialue on toki avoin ja vähän ankeakin tila kaupunkikuvassa. Sitä voidaan jäsennellä istuttamalla viheralueille korkeampia istutuksia, esimerkiksi runkopuita. Myös valaistuksella voidaan pimeän ajan näkymiä parantaa toivottuun suuntaan. Yleisvalaistuksen sijasta voidaan valaistus kohdistaa toisaalta kaupunkikuvan kannalta tärkeisiin yksityiskohtiin ja toisaalta matkustajien turvallisuuden vaatimiin kohtiin mm. linja-autojen matkustajalaitureille. 10/18

60 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys LIIKENNEJÄRJESTELYN VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehdot Matkakeskuksen alueesta laadittiin kolme vaihtoehtoa. Jo olemassa olevat valmiit rakennetut pinnat aiheuttavat sen, että ratkaisut eivät kovin paljon poikkea toisistaan. Erot muodostuvat lähinnä pysäköintialueen ja rakennuksen lastauslaiturin huollon yhteyksistä ja liittymistä Jaakonkatuun. Linja-autojen laiturien muotoilussa on tarkasteltu sekä nykyisenkaltaista kohtisuoraa ratkaisua että hiukan vinoon käännettyä ratkaisua. Siinä vinous helpottaa laituriin ajamista ja antaa tilaa rahtioven eteen rahdin purkua tai kuormausta varten pysähtyneelle linja-autolle. Vaihtoehdossa 1 yhteys pysäköintialueelle on järjestetty linja-autoaseman pihan kautta nykyisistä liittymistä. Tällöin henkilöautoliikenne ja linja-autoliikenne käyttävät samaa liittymää. Ratkaisu on selkeä, jos matkakeskuksen pohjoinen ja eteläinen liittymä ovat yksisuuntaisia niin, että eteläisestä ajetaan alueelle sisään ja pohjoisesta ulos. Tämä aiheuttaa tarpeettoman tuntuista kiertoa keskustasta pysäköintialueelle tuleville, joten tarkemmassa suunnittelussa voidaan harkita pohjoisen liittymän pitämistä kaksisuuntaisena. Liikenteenvälityskyvyn näkökulmasta siihen ei ole estettä, koska matkakeskuksen synnyttämä liikennemäärä on pieni, vaikka liikkuvat autot ovat isoja. Kaksisuuntaisuus voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyä ajoneuvoryhmää (esim. sallittu vain pysäköintialueelle meneville/tillåtet för körning till parkeringsområdet) Pysäköintialueelle järjestyy 22 kpl 2,8 m leveää pysäköintipaikkaa ja 3 rahtiasiakaspaikkaa. Jos yksi pysäköintipaikka varataan INVA-paikaksi vähenisi pysäköintipaikat yhdellä, mutta vastaavasti rahtipaikkojen leveyttä voitaisiin kasvattaa väljemmäksi. Lastauslaiturille ajo tapahtuisi rakennuksen pohjoispäästä. Henkilöauton pystyy kääntämään kääntöpaikalla, mutta kuorma-autolla on lastauslaiturille peruutettava. Ajolinjojen toimivuus on tarkistettu 8 m pitkällä kuorma-autolla. Linja-autojen matkustajalaiturit on käännetty vinoon, jolloin rahtioven lähelle saadaan seisontatila yhdelle linja-autolle eikä se estä laituriin ajoa (ks. kuva 11). Matkustajaturvallisuuden vuoksi laiturien odotusalueet tulisi korottaa päällystetystä pihasta reunatuella. Rahtioven edessä oleva nykyinen viheralue tulisi muuttaa päällystetyksi pihaksi ja lipputanko siirtää sivuun. Kulkureitti laitureille voi olla joko laitureiden edessä (kuten kuvassa) tai vaihtoehtoisesti laitureiden takareunan kohdalla. Takseille voidaan järjestää kaksi paikka asiakkaiden ottamista ja jättämistä varten. Lisäksi tulosuunnalle voidaan järjestää viisi odotuspaikkaa. Odotuspaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä. Polkupyöräpaikkoja määrää voidaan lisätä 10:stä 21:een ja mopoile järjestyy n. 12 paikkaa läheltä lähtölaituria. Kevyen liikenteen yhteydet säilyvät pääosin ennallaan. Jaakonkadun varressa kevyen liikenteen väylä on länsipuolella ja Asematiestä pohjoiseen tulevaisuudessa molemmin puolin. Asematien suunnassa väylät ovat molemmin puolin ja Asematieltä keskustasta päin on lisäksi varauduttu suoraan yhteyteen Asematieltä matkahuoltoon. Siikaluodon suunnasta tuleville on porrasyhteysalikulusta matkahuoltoon. 11/18

61 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-9 Kuva 10: Luonnos matkakeskuksen järjestelyistä vaihtoehdossa 1. Rasterilla on esitetty alue, missä tarvitaan uusi päällysrakenne. Kuva 11: Ajoura lastaavan bussin o hi laituriin 1 on tiukka, mutta mahdollinen Vaihtoehdossa 2 pysäköintialueelle on järjestetty liittymä suoraan Jaakonkadulta. Tällöin linjaautoaseman liittymät voivat olla yksisuuntaiset niin, että eteläisestä liittymästä ajetaan sisään ja pohjoisesta ulos. Kauppiaankadun kodalla liittymät on järjestetty porrastetusti, lyhyt liittymäväli ja liittymien suuri määrä lyhyellä matkalla tekevät järjestelystä rauhattoman. Pysäköintialueelle järjestyy 22 autopaikkaa ja 4 rahtiasiakaspaikkaa. Lastauslaiturille ajo tapahtuisi rakennuksen pohjoispäästä kuten vaihtoehdossa 1. Linja-autojen matkustajalaitureita on kuusi. Rahtioven lähelle saadaan vähemmän seisontatilaa, kun matkustajalaiturit ovat kohtisuorassa. Takseille voidaan järjestää kolme paikka asiakkaiden ottamista ja jättämistä varten. Lisäksi tulosuunnalle voidaan järjestää neljä - viisi odotuspaikkaa. Polkupyöräpaikkoja määrää voidaan lisätä 10:stä 30:een, kun mopille tehdään pysäköintitilat puistoalueen puolelle (n. 18 paikkaa). 12/18

62 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-10 Kuva 12: Luonnos matkakeskuksen järjestelyistä vaihtoehdossa 2. Rasterilla on esitetty alue, missä tarvitaan uusi päällysrakenne. Vaihtoehdossa 3 yhteys pysäköintialueelle on myös järjestetty omasta liittymästä, mutta liittymä on nyt vastakkain Kauppiaankadun liittymän kanssa. Liittymäjärjestelyt Jaakonkadulla ovat tällöin hiukan rauhallisemmat kuin vaihtoehdossa 2. Linja-autoalueen liittymät voidaan järjestää yksisuuntaisina samoin kuin vaihtoehdossa 2. Pysäköintialueelle järjestyy 23 kpl 2,8 m leveää pysäköintipaikkaa ja 2 INVA-paikkaa. Rahtiasiakaspaikat henkilöautoille ovat kokonaan linja-autoalueen puolella. Sinne paikkoja järjestyy 4 kpl ja lisäksi jonotuspaikat. Linja-autojen matkustajalaiturit ovat kohtisuorassa ja niitä on vain 5 kpl. Sopivalla yhteiskäytöllä ne riittänevät. Laitureiden vierestä on järjestetty rahtiliikenteen ajoreitti, joka hiukan heikentää matkustajaliikenteen turvallisuutta. Takseille voidaan järjestää kolme paikka asiakkaiden ottamista ja jättämistä varten ja tulosuunnalle tarvittavat odotuspaikat. Polkupyöräpaikkoja määrää voidaan lisätä 10:stä 30:een ja mopoile järjestyy n. 18 paikkaa puistoalueelle. 13/18

63 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 1-11 Kuva 13: Luonnos matkakeskuksen järjestelyistä vaihtoehdossa 2. Rasterilla on esitetty alue, missä tarvitaan uusi päällysrakenne. 4.2 Vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehtoja on arvioitu yhdessä kaavoittajien ja kaupungin teknisen toimen edustajien kanssa. Merkittävin ero on liittymäjärjestelyissä Jaakonkatuun. Siinä suhteessa vaihtoehto 1 on paras ja varmistaa Jaakonkadun ja sen liittymien liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parhaiten. Rahtia liikkuu matkakeskuksessa päivittäin paljon, joten sen sujuminen on tärkeä tekijä. Vaihtoehdossa 1 rahtia voi noutaa eri paikoista, joten se tarjoaa monia vaihtoehtoja toiminnan sujuvoittamiseen. Vinot matkustajalaiturit parantavat myös rahdin kuormaustilaa rahtiovella ja sujuvoittavat ajolinjoja. Pysäköintialueen ja lastauslaiturin huollon järjestely on kaikissa vaihtoehdoissa periaatteessa sama, vain tuloyhteyden ratkaisu vaihtelee. Pienet eroavaisuudet ovat sovellettavissa kaikkiin vaihtoehtoihin. Polkupyörien ja mopojen paikkamäärä on vaihtoehdoissa 2 ja 3 suurempi, koska mopopaikat voidaan sijoittaa viheralueelle. Mopoille voidaan löytää myös vaihtoehdossa 1 vaihtoehtoisia paikkoja, jos suurempi polkupyöräpaikkamäärä on tärkeä. Turvallisuuden kannalta isoimmat erot liittyvät Jaakonkadun liittymiin, koska siellä liikennemäärät ovat suurimpia. Alueen sisäisissä järjestelyissä eroavuudet ovat pieniä. Pieni epäkohta turvallisuusmielessä on se, että lastauslaiturille on henkilöautoa isompien autojen peruutettava ja peruutus tapahtuu alikulusta johtavien portaiden ja matkahuollon välisen jalankulkuyhteyden poikki. Kaupunkikuvalliseesti vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Eniten siinäkin vaikuttaa Jaakonkadun liittymät ja niiden vaikutus katunäkymän. Vaihtoehto 1 on tässäkin suhteessa edullisin. 14/18

64 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 liikenneselvitys 3-12 Tulevan rakentamisen kannalta vaihtoehto 1 antaa eniten liikkumavaraa. Uudisrakentamisen tarvitsema pysäköinti kuitenkin on otettava kaavoituksessa huomioon, sillä nykyisessä pysäköinnissä ei ole paljon ylimääräistä väljyyttä. Rakentamiskustannusten näkökulmasta myös vaihtoehto 1 on edullisin, koska sinä tarvitaan vähiten uusia päällysrakennealueita. Kustannuksia ei ole laskettu, mutta ne eivät ole merkittäviä, koska nykyiset rakenteet pystytään hyödyntämään hyvin. Kustannuksia aiheutuu siitä, jos pintamateriaalien laatua parannetaan ja erotellaan jalankulkualueet autoalueista reunakivin ja kiveyksin. 5. SUOSITUS LIIKENNEJÄRJESTELYIKSI Kaavamuutoksen yhteydessä liikennejärjestelyt ovat edullisinta toteuttaa vaihtoehdon 1 mukaan. Siinä asetetut keskiset tavoitteet (Jaakonkadun ja sen liittymien toimivuus ja turvallisuus, kaupunkikuva, matkahuollon rahtijärjestelyt, linja-autoliikenteen toimivuus ja matkustajaturvallisuus, tulevaisuuden lisärakentamismahdollisuudet sekä toteuttamiskustannukset) toteutuvat parhaiten. Ratkaisun perusteella osoitetaan kaavassa ainakin tonttiliittymien paikat Jaakonkadulla sekä ohjeellisena ajoyhteys pysäköintialueelle, pysäköintipaikkatarve ja huoltoyhteys lastauslaiturille. Erikseen tarkemmin selvitetään lähialueen tulvimisherkkyyttä ja sadevesiviemäristön kehittämistarvetta. Asematien suunniteltuun alikulkuun on suunniteltu rakennettavaksi sadevesien pumppaamo, joka kuivattaa alikulun Jaakonkadun ja Tehtaankadun välillä. Pumppaamoa ei ole mielekästä mitoittaa tulvavesien virtaamille. Se pumppaisi vedet Asematien ja Jaakonkadun liittymässä olevaan nykyiseen sadevesiviemäriin. Linja-autoaseman alueen vedet valuvat pois tämän lisäksi Jaakonkadun ja Kauppiaan kadun risteyksessä olevien sadevesilinjan kautta. Molemmat sadevesilinjat viettävät torille päin, joten veden poistumista ja virtausta rajoittavat puutteet ovat ilmeisesti siinä suunnassa. LIITTEET: LIITE 1, VAIHTOEHTO 1 LIITE 2, VAIHTOEHTO 2 LIITE 3, VAIHTOEHTO 3 15/18

65 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 16/18

66 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 17/18

67 JAKOBSTADS RESECENTRUM, TRAFIKUTREDNING PIETARSAAREN MATKAKESKUS LIIKENNESELVITYS BILAGA 4 LIITE 4 18/18