Kunta. Maalahden kunta. Asiakirja. Kaavaselostus - käännös. Päivämäärä Hyväksytty kunnanvaltuustossa: MAALAHDEN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVA ÖJNA

Transkriptio

1 Kunta Maalahden kunta Asiakirja Kaavaselostus - käännös Päivämäärä Hyväksytty kunnanvaltuustossa: MAALAHDEN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVA ÖJNA

2 1-1 RANTA-ASEMAKAAVA ÖJNA KAAVASELOSTUS Laatija Christoffer Rönnlund, Jonas Lindholm Päivämäärä , Tarkastaja Jonas Lindholm Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F

3 1-2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen Ranta-asemakaavan toteutus 6 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaavoitusalueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistusolosuhteet Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat 1 & Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja tonttirekisteri Pohjakartta KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavoitusprosessin kuvaus Suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö KAAVAN KEHITYS Kaavan tavoitteet Kaavaluonnos Kaavaehdotus RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Selvitys vaikutuksista alueeseen 15

4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön KAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus 16

5 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavoitus toteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan, Ramboll Finland Oy:n ja maanomistajan kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavahankkeesta saa kunnan yhteyshenkilöltä (alla yhteystiedot). KAAVOITUSVIRANOMAINEN: Maalahden kunta Malminkatu 5 FI Maalahti Puh (0) KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Puh Kaavoitusvastaava Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm Puh S-posti: jonas.aspholm@malax.fi Kaavan laatija Projektipäällikkö Christoffer Rönnlund Puh S-posti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi Suunnittelija Ryhmäpäällikkö Jonas Lindholm Puh S-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi 1.2 Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Öjnassa Maalahdessa. Maalahden kunta on kaksikielinen kunta, jossa on noin 5600 asukasta. Etäisyys kunnan keskustaan on noin 8 km kun taas etäisyys seutukeskukseen Vaasaan on noin 32 km. Kaava-alue koskee kiinteistöä LÄNSMAN RN:o Kaavoitus ei koske koko kiinteistöä. Alue on ennestään kaavoitettu osayleiskaavatasolla.

6 1-5 Kuva 1. Kaava-alue sijaitsee meren läheisyydessä Öjnassa. Maanmittauslaitos. Kuva 2. Kaavoitettava alue on merkitty kartalle ohjeellisena. Maamittauslaitos. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on RANTA-ASEMAKAAVA ÖJNA. Kaavoituksen päätarkoituksena on laatia ranta-asemakaava ja vahvistaa alueen käyttötarkoitus pysyvään asutukseen. Aluetta koskevassa osayleiskaavassa saa valita käyttötarkoituksen lomaasumisen ja pysyvän asumisen väliltä.

7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kooste vastineista, luonnosvaihe Kooste vastineista, ehdotusvaihe 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päättää käynnistää kaavoituksen OAS ja luonnos nähtävillä Tekninen lautakunta puolsi kaavan Ehdotus nähtävillä Kunnanhallitus käsitteli osayleiskaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan. 2.2 Kaavan laatiminen Kaavoitettava alue käsittää yhtenäisen ranta-alueen sekä siihen liittyvän metsäalueen. Kaavoituksella pyritään osoittamaan maankäyttövaraukset pysyvälle asumiselle. 2.3 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun se on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja saanut lainvoiman. Maanomistajalla on vastuu alueen toteuttamisesta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaavoitusalueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Öjnan kylän pohjoisosassa. Alue rajautuu lännessä mereen. Alueen eteläpuolella on pysyvää asutusta, noin m etäisyydellä on Öjnan kylä. Kaavoitettava alue on rakentamatonta ja koostuu metsäalueesta. Pendelöintietäisyys alueelta Vaasaan on hyvä, 32 kilometriä vie noin 30 min ajoaikaa Luonnonympäristö Maiseman ominaispiirteet Alue koostuu metsämaasta. Länsipuolella olevalla merellä on suuri merkitys alueen vetovoimalle. Alueen ulkopuolella on Maalahden saaristo, lähimmät saaret ovat suoraan länsipuolella noin 700 m etäisyydellä.

8 1-7 Korkeusolosuhteet Ranta on melko matalaa mutta nousee kohti sisämaata, noin 100 m rannasta korkeuskäyrät ovat noin 5 6 m. Maaperä Kaava-alueen maaperä muodostuu lähes kokonaan hienorakeisesta moreenista. Kuva 3. Oranssi väri osoittaa hienorakeisen moreenin. GTK Maanmittauslaitos. Vesistö ja vesitalous Meren läheisyyteen rakennettaessa täytyy huomioida, että vedenpinnan korkeuserot voivat olla melko suuria. Kaavoituksessa tulee siten varmistaa, että rakennuksia ei ole mahdollista sijoittaa sellaiselle korkeudelle, että rakennukset tai rakennelmat voivat saada vesivahinkoja. Vesitaloutta ajatellen alueella on kunnallinen vesijohto. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Tietolähde; OIVA Rakennettu ympäristö Asutus ja väestörakenne Kunnan noin 5600 asukkaasta noin 3500 asuu kunnan keskeisissä osissa, Ytter- ja Övermalaxissa. Öjnassa on noin 50 pysyvää asukasta. Osittain asukkaat asuvat kylässä kun taas muut asuvat alueen rannoilla. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijoittuu Maalahden keskustarakenteen ulkopuolelle. Kaava-alue ja sen lähialueet muodostuvat maaseutuasutuksesta/haja-asutuksesta.

9 1-8 Kuva 4. Kuvassa yhdyskuntarakenne. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti punaisella ympyrällä. Punainen väri; Taajama-alueet. Vihreä väri; Kylät. Oranssi väri; Pienkylät. Sininen väri; Maaseutuasutus/haja-asutus. MML, SYKE/YKR. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys ja vapaa-ajan toiminta Kunnan urheilukeskuksessa Pixnessä on hyvät mahdollisuudet vapaa-ajan toiminnoille ja virkistykseen. Alueella on mm. jäähalli, jalkapallokenttä, juoksuradat ja yleisurheilulaitteita. Etäisyys Pixneen on noin 10 km. Muutoin läheiset metsät ja meri tarjoavat hyviä mahdollisuuksia erityyppiseen virkistykseen. Liikenne Alueelle on tieyhteys. Liikenne kulkee Rantatien kautta Öjnantielle ja Öjnan huvilatielle. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Hudholmsbergetillä on tunnettuja muinaisjäännöksiä, noin 1km etäisyydellä kaava-alueelta. Tekninen huolto Kaava-alueen poikki kulkee kunnallinen vesijohto ja sähköjohto. Kunnallista viemäriä alueella ei ole, mutta se tullaan rakentamaan lähitulevaisuudessa Maanomistusolosuhteet Kyseessä oleva kiinteistö on yksityisessä omistuksessa.

10 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisältönsä mukaan seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava 2030 Pohjanmaan rannikkoseutua koskee Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu: ). Kaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määritellä alueidenkäyttö ja yhdyskuntarakentamisen perusteet sekä osoittaa aluevarauksia, jotka kuuluvat kansallisiin tai maakunnallisiin tavoitteisiin tai alueidenkäyttöön, joka koskee useampia kuin yhtä kuntaa, siinä laajuudessa ja tarkkuudella, että alueidenkäyttö voidaan sovittaa yhteen. Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Ohjeellinen sijainti punaisella värillä.

11 1-10 Kaava-alueella on maakuntakaavassa seuraavat merkinnät: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Jokilaaksojen kehittäminen Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräys: Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Yleinen suunnittelumääräys koskee maakunnan kaikkia jokilaaksoja mukaan lukien Kyrönjokilaakso. Bebyggt område Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka aiheuttaisivat muutoksia Öjnan kaavaan Vaihemaakuntakaavat 1 & 2 Kaava-alueelle ei ole varauksia vaihemaakuntakaavoissa Yleiskaava Alueelle on laadittu Merenläheisen asumisen osayleiskaavan eteläosa Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa, joiden merkintä on RAO (loma-asuntojen/ympärivuotisten asuntojen alue). Suunnittelualue sisältyy myös merkinnän A-1 alueelle, joka mahdollistaa, että maanomistaja voi itse päättää rakennuspaikan käyttötarkoituksen alueella, jossa pysyvän asumisen edellytykset on tutkittu osayleiskaavassa. Kuva 6. Ote osayleiskaavasta, kyseiset rakennuspaikat osoitettu punaisella nuolella (2kpl RAO).

12 1-11 Lähialueelle on lisäksi laadittu tarkempi osayleiskaava; Öjnan osayleiskaava (1999). Kaavassa osoitettu maankäyttö on lähes yksinomaan pysyvää asumista. Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, mutta kaavassa osoitetut varaukset vietiin merenläheisen asumisen osayleiskaavaan, kun sitä laadittiin Asemakaava Kaava-alueella tai sen lähialueella ei ole asemakaavaa Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Tonttijako ja tonttirekisteri Alueen kiinteistöjaon tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ajantasaisiin tietoihin Pohjakartta Tarkoitusta varten on laadittu pohjakartta, jota tullaan käyttämään kaavoituksessa yhdessä Maanmittauslaitoksen peruskartan kanssa. Kunta hyväksyy pohjakartan erikseen. 4. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavoitusprosessin kuvaus Kunnilla on Suomen lain mukaan kaavoitusmonopoli omilla alueillaan, ja siten koko kaavaprosessin ajan on tehtävä sujuvaa yhteystyötä Maalahden kunnan kanssa tiedonkulun varmistamiseksi. Osallisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi, ja siksi järjestetään virallisia nähtävilläolovaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. OAS on tiedottava asiakirja, joka kertoo siitä, mistä kaavoituksessa on kyse, mitkä lakipykälät ohjaavat kaavoitusta, ja kuka on yhteyshenkilö mahdollisia kysymyksiä varten. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavaprosessin aikana. Toisessa vaiheessa laaditaan luonnos alueen maankäytöstä, jossa huomioidaan OAS:n nähtävilläoloaikana saatu palaute. Laaditut ja olemassa olevat hanketta koskevat selvitykset otetaan huomioon. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, luonnos asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ensimmäinen ja toinen vaihe tehdään samanaikaisesti. Kolmannessa vaiheessa laaditaan ehdotus alueen maankäytöstä, jossa otetaan huomioon luonnoksen nähtävilläolon aikana saatu palaute. Kaavaehdotus laaditaan parhaan mahdollisen ratkaisun saamiseksi. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Neljännessä vaiheessa ehdotukseen tehdään teknisiä tarkistuksia. Tekniset tarkistukset tehdään kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana saadun palautteen pohjalta sekä mahdollisten pienten virheiden korjaamiseksi. Jos ehdotukseen on tehtävä suuria muutoksia, ehdotus voidaan joutua asettamaan uudelleen virallisesti nähtäville. Pienet ehdotukseen tehdyt korjaukset eivät kuitenkaan edellytä uutta nähtäville asettamista. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa kunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymisestä voi tehdä valituksen. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava saa lainvoiman.

13 Suunnittelun tarve Alue sijaitsee meren välittömässä läheisyydessä ja on vetovoimainen alue merenläheiselle asumiselle. Yksityiskohtaisen osayleiskaavan tarve on muodostunut, kun maanomistaja on halunnut tarkentaa rakennuspaikkojen sijaintia, rakennusoikeuden määrää sekä tarkemmalla tasolla ohjata rakennusten sijoittamista, tieyhteyttä alueelle ja vesi- sekä sähköjohdon sijaintia. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti kaavoitustyön aloittamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 :n mukaisesti). Kaavoitukseen osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA 28 :n mukaisesti): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: MAALAHDEN KUNNAN ERI HALLINTOTOIMET Malminkatu 5, MAALAHTI POHJANMAAN ELY-KESKUS PL 262, VAASA POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Sepänkyläntie 14 16, VAASA Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja organisaatiot, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanomistajat sekä asukkaat kaava-alueella ja sen vaikutusalueella. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai sidosryhmiin kaavoituksella saattaa olla vaikutuksia Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan OAS:n (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ja kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä, jolloin hankkeen käynnistämisestä tiedotetaan yleisesti. Kuulutus asetettiin nähtäville Maalahden kunnan ilmoitustaululle sekä kunnan internetsivuille Kuulutus oli myös paikallislehdissä

14 Osallistuminen ja vuorovaikutus Tätä kohtaa täydennetään päivämäärillä kaavaprosessin aikana sitä mukaa kuin kyseinen vaihe on käsitelty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet MRL 62 :n ja MRL 63 :n sekä MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Samalla on lähetetty lausuntopyynnöt luonnoksesta viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Kaavaluonnoksesta saatiin 5 viranomaislausuntoa ja yksi mielipide. VASTINEET LUONNOSVAIHEEN PALAUTTEESEEN, KATSO LIITE 2. Ehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti xx.xx xx.xx.201x välisen ajan. Lausuntopyynnöt ehdotuksesta on lähetetty MRA 27 :n ja MRA 28 :n mukaisesti asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille. Ehdotuksesta saatiin lausuntoa ja muistutusta. VASTINEET EHDOTUSVAIHEEN PALAUTTEESEEN, KATSO LIITE 3 (lisätään myöhemmin) Viranomaisyhteistyö Viranomaisia kuullaan lausuntomenettelyllä prosessin aikana. ELY-keskuksen kanssa järjestettiin Vaasassa työneuvottelu, jossa keskusteltiin kaavoituksesta. 5. KAAVAN KEHITYS 5.1 Kaavan tavoitteet Yksityiskohtaisen osayleiskaavan tavoitteena oli tarkemmin täsmentää kahden rakennuspaikan sijaintia, rakennusoikeutta, rakennusten sijaintia, tietä alueelle ja vesi- ja sähköjohtojen sijaintia. Luonnosvaiheen jälkeen kaavamuoto on muutettu yksityiskohtaisesta osayleiskaavasta ranta-asemakaavaksi. Sisältöä on tarkistettu siten, että vaatimukset täytetään. 5.2 Kaavaluonnos Luonnoksessa on huomioitu maanomistajan ja Maalahden kunnan esittämät tavoitteet. Luonnoksessa keskeisintä on kaksi pysyvän asumisen tonttia.

15 1-14 Kuva 8. Ote kaavaluonnoksesta ( ). 5.3 Kaavaehdotus Kaavaehdotus on suurelta osin identtinen kaavaluonnoksen kanssa, mutta kaavamuoto on muutettu ranta-asemakaavaksi ja sen sisältövaatimusten mukaiseksi. Ehdotuksessa on huomioitu saatu palaute, mm. johtokatu on osoitettu toivotun mukaisesti. Kuva 7. Ote kaavaehdotuksesta ( ).

16 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Kaava sisältää varaukset asumiselle (AO), maa- ja metsätalousalueen (M) sekä lähivirkistysalueen (VL). Tällä ranta-asemakaavalla tarkistetaan ja tehdään maankäyttöä tarkemmaksi/selkeämmäksi osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti, ilman, että kaavat olisivat ristiriidassa. Koska osayleiskaava mahdollistaa käyttötarkoituksen valitsemisen, ohjataan käyttöä nyt pysyvään asumiseen Mitoitus Mitoitus on sama kuin merenläheisen asumisen yleiskaavassa. Tonttien rakennusoikeutta tarkistetaan vähäisesti 250 m²:stä 300 m²:iin. 6.2 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Maakuntakaavan huomioiminen: Maakuntakaavalla ja sen vaihekaavoilla ei ole suoraa vaikutusta voimassa olevaan osayleiskaavaan tai laadittavaan ranta-asemakaavaan. Kaavat eivät ole ristiriidassa. Rantayleiskaavan huomioiminen: Merenläheisen asumisen osayleiskaava on huomioitu. Verrattuna siihen on tonttien sijoitusta, tieyhteyttä alueelle, rakennusoikeutta ja vesi- ja sähköjohdon sijoitusta tarkennettu. Tämä rantaasemakaava on merenläheisen asumisen osayleiskaavan mukainen. 6.3 Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät on esitetty alla olevissa kohdissa ja ne on merkitty myös kartalle. Määräykset ainoastaan kartalla. AO M VL ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE. 7. KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maiseman erityispiirteet Vaikutukset rakennuspaikkojen toteuttamisesta on arvioitu voimassa olevan osayleiskaavan yhteydessä. Kaavamuodon muutos ja toteuttaminen ranta-asemakaavalla ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maisemaan. Maaperä Alueen maaperään voi olla pieniä vaikutuksia rakennusvaiheessa, mutta ei kuitenkaan sillä tavoin, joka aiheuttaisi kauttaaltaan merkittäviä vaikutuksia maaperään.

17 1-16 Vesistö ja vesitalous Jätevedet tulee hoitaa voimassaolevan lainsäädännön ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti. Siten varmistetaan, että jätevesienkäsittely hoidetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnallista vesijohtoa voidaan hyödyntää alueen laajentuessa. Vaikutukset arvioidaan ei merkittäviksi ja pieniksi. Luonnonsuojelu Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta luonnonsuojeluun, ei arvoja alueella Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskunta- ja väestörakenne Rantoja pitkin alueen eteläpuolella on jo ennestään pysyvää asutusta. Alueen pohjoispuolella on lähinnä vapaa-ajan asutusta. Ranta-asemakaavan toteutuessa asutus rannoilla tiivistyy ennestään. Kaavalla ei ole kuitenkaan merkittäviä vaikutuksia väestörakenteeseen. Liikenne Liikenne alueelle järjestetään olemassa olevien teiden kautta. Osayleiskaava ei aiheuta liikenteen kasvua. Vaikutukset arvioidaan olemattomiksi. Tekninen huolto Olemassa olevaa teknistä huoltoa, kuten vesi- ja sähköjohtoa hyödynnetään. Alueella ei ole nykyisin kunnallista viemäriä, lähitulevaisuudessa suunnitellaan kuitenkin kunnallista viemäröintiä alueelle. Rakennukset tulee liittää kunnalliseen viemäriin, kun sitä laajennetaan alueelle. Vaikutukset ovat hyviä, koska olemassa olevaa tekniikkaa voidaan hyödyntää suuressa määrin. 8. KAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tarkoituksena on, että kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2018 lopussa/2019 alussa. Kaavan vahvistumisen jälkeen alueen toteuttaminen kuuluu maanomistajalle.