ELEC-A8001. Sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino ja verkon stabiilisuus
|
|
- Pertti Anton Karvonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-A8001 Johdatus sähköenergiajärjestelmiin Sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino ja verkon stabiilisuus Henrik Nortamo Elmer Bergman Anssi Mäkinen 10. lokakuuta 2017
2 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Yli- ja alituotanto sähköverkossa 2 3 Sähköntuotannon ja kulutuksen vaihtelu 2 4 Sähköverkon stabiilisuus Taajuusstabiilius Kulmastabiilius Jännitestabiilius Epätasapainon vaikutukset 6 6 Tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen Säätövoima Joustava kulutus Sähkön varastointi Yhteenveto 7 1
3 1 Johdanto Nyky-yhteiskunta tarvitsee jatkuvasti sähköä ja ilman sähköä useimmat järjestelmät ja palvelut lakkaavat toimimasta. Sähkön ylituotanto aiheuttaa suuria energiahäviöitä ja rahallista tappiota. Sähkön alituotannosta seuraa toimintavarmuuden heikkeneminen, kalliin sähkön ostaminen ja pahimmassa tapauksessa mahdolliset sähkökatkokset. Sähköverkon stabiilisuuden varmistamiseksi on tuotanto ja kulutus tämän takia tasapainotettava. Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen vaikuttaa olennaisesti sähköntuotannon ennustettavuuteen. Uusiutuvat sähköntuotantomenetelmät, kuten aurinkovoima ja tuulivoima, tuottavat huomattavasti epäsäännöllisemmin sähköä verrattuna tavallisiin voimalaitoksiin. Useimpien uusiutuvien energiamuotojen sähköntuotanto riippuu nimittäin pitkälti sääolosuhteista. Näitä sääolosuhteita, kuten tuulen nopeutta tai auringonvalon määrää, on vaikea ennustaa tarvittavalla tarkkuudella. Tästä seuraa, että sähköntuotanto ei aina vastaa kulutusta. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö ei ole ainoa tekijä kulutuksen ja tuotannon epätasapainossa. Kulutus ei välttämättä aina ole täysin säännöllistä, mistä seuraa joustotarve tuotannossa. Tämän lisäksi vakavat toimintahäiriöt voimalaitoksissa voivat aiheuttaa erittäin suuria epätasapainoja sähköverkossa. Esimerkki tällaisesta häiriöstä olisi yhden tai useamman olkiluodon ydinvoimalaitoksen reaktorin sammuminen. Yhdessä reaktorit vastaavat noin 24%:sta suomessa tuotetusta sähköstä [1, 2]. Tässä työssä tarkastellaan sähköntuotannon ja kulutuksen epätasapainon syitä ja seurauksia. Yli- ja alituotannon tekninen merkitys sähköverkossa esitellään lyhyesti. Epätasapainon vaikutukset sähköverkkoon, kuluttajaan ja tuottajaan käydään läpi. Tämän lisäksi esitellään mahdollisia ratkaisuja verkon stabiilisuuden varmistamiseen. 2 Yli- ja alituotanto sähköverkossa Sähköverkon ylituotannolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikkien sähköä tuottavien laitoksien yhteenlaskettu teho ylittää verkon kuluttaman tehon. Vastaavasti sähköverkon alituotannolla tarkoitetaan vastakkaista tilannetta, jossa verkon tarvitsema teho ylittää tuotetun tehon. Ideaalitapauksessa tuotanto ja kulutus vastaavat täysin toisiaan, mutta tämä ei ole käytännössä mahdollista, joten pienet variaatiot ovat sallittuja. Tasapainoon pyritään ennustamalla kulutus ja tuotanto mahdollisimman tarkasti ja ylläpitämällä tuotanto- ja kulutusreserviä. Sähköverkon toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että verkon taajuus pidetään melkein samana koko ajan. Taajuus saa normaalitilanteessa vaihdella 49.9 Hz ja 50.1 Hz välillä [3]. Kun taajuus on alle 50 Hz, kulutus on suurempi kuin tuotanto. Vastaavasti taajuuden ollessa yli 50 Hz tuotanto on suurempi kuin kulutus. Tästä seuraa suoraan, että taajuus kuvaa kulutuksen ja tuotannon tasapainoa [3]. Taajuudenmuutos johtuu sähköä tuottavien generaattoreiden suorasta kytkennästä verkkoon. 3 Sähköntuotannon ja kulutuksen vaihtelu Sekä sähkönkulutus että tuotanto vaihtelee vuorokauden aikana. Kuvista 1 ja 2 voidaan nähdä sähkön kulutuksen vaihtelu ajankohdan mukaan. Alhaisimmillaan kulutus on aamuyöllä noin klo Suurimmillaan sähkönkulutus on klo ja klo Viikonloppuna sähkönkulutus on pienempää kuin arkipäivinä, eikä ensimmäistä kulutuspiikkiä ole havaittavissa. Erotus maksimi- ja minimikulutuksen välillä vuorokauden aikana on noin 2000 MW. 2
4 Kuva 1: Sähkönkulutus (punainen) ja sähköntuotanto (musta) aikavälillä Sähköntuotannon vaihtelu noudattaa pitkälti kulutuksen vaihtelua. Sähkötuotanto on pienimmillään klo 0-5 ja suurimmillaan klo 9-12 ja klo Viikonloppuna sähköntuotanto on myös pienempää kuin arkipäivinä. Erotus maksimija minimi tuotannon välillä on noin 1000 MW. Tuotanto ei siis vaihtele yhtä paljon kuin kulutus. [4] Kellonajan lisäksi vuodenaika vaikuttaa sähkönkulutukseen. Talvella sähkönkulutus on suurempaa kuin kesällä. Sama pätee sähköntuotantoon. Vaihtelu sähkön kulutuksessa johtuu muun muassa vaihtelevasta lämmitystarpeesta eri vuodenaikoina, vaihtelevista liikennemääristä, teollisuuden vaihtelevasta sähköntarpeesta ja kauppojen aukioloajoista [5]. Kuva 2: Sähkönkulutus (punainen) ja sähköntuotanto (musta) aikavälillä Uusiutuvien energialähteiden käyttö lisää huomattavasti sähkötuotannon vaihtelua ja vaikeuttaa ennustettavuutta. Kuvassa 3 voidaan nähdä aurinkovoiman tuottama teho. Tehon vaihtelua voidaan havaita, mutta se seuraa yö-päivä-sykliä ja ennustetta verrattavan hyvin. 3
5 Kuva 3: Aurinkovoiman tuottama teho aikavälillä Punainen käyrä kuvaa mitattua arvoa ja keltainen käyrä ennustettua arvoa. Tuulivoiman tuottamaa tehoa on huomattavasti vaikeampi ennustaa ja vaihtelu on voimakkaampaa verrattuna aurinkovoimaan. Esimerkiksi kuvassa 4 voidaan nähdä erittäin suuria vaihteluja ja suurin erotus on 100 MW. Kuva 4: Tuulivoiman tuottama teho aikavälillä Musta käyrä kuvaa mitattua arvoa ja keltainen käyrä ennustettua arvoa. Nämä vaihtelut johtuvat melkein pelkästään sääolosuhteiden vaihtelusta, kuten esimerkiksi tuulennopeus tai auringonvalon määrä. Sähköntuotanto ei välttämättä aina seuraa lineaarisesti sääilmiöiden voimakkuutta. Esimerkiksi tuulivoimaloita voidaan joutua sammuttamaan, jos tuuli on liian voimakasta ja vahingoittaisi turbiineja. 4 Sähköverkon stabiilisuus Sähköverkon stabiilius tarkoittaa verkon kykyä palata häiriötilanteen jälkeen tasapainotilaan ja säilyttää verkon taajuus ja jännite sekä generaattorien vaihekulmat hyväksyttävissä rajoissa. Stabiiliutta voidaan tarkastella erikseen kunkin parametrin kohdalla: taajuusstabiilius, jännitestabiilius ja kulmastabiilius [6]. 4
6 4.1 Taajuusstabiilius Taajuusstabiilius liittyy verkon kuorman ja tuotannon tasapainoon. Verkon kuorman ja tuotannon tasapainoa säädetään verkon taajuutta tarkkailemalla. Kuorman kasvaessa kasvaa generaattoreiden pätövirta, joka aiheuttaa tahtigeneraattoreissa pyörimistä vastustavan vääntömomentin. Verkon taajuus on suoraan verrannollinen tahtigeneraattoreiden pyörimisnopeuteen, joten kuorman kasvu voidaan havaita taajuuden laskuna ja tuotantoa nostetaan vastaamaan kuormaa lisäämällä generaattoreita pyörittävää mekaanista vääntömomenttia. Vastaavasti kuorman laskiessa taajuus nousee, jolloin tuotantotehoa voidaan laskea.taajuuden noustessa liian suureksi osa generaattoreista kytketään irti verkosta, ja taajuuden laskiessa liiaksi joudutaan irrottamaan osa kuormista [7, 8]. Jos epätasapainoon ei reagoida tarpeeksi nopeasti ja voimakkaasti, kuormia tai tuotantolaitoksia alkaa kytkeytyä irti verkosta välttääkseen yli- tai alitaajuuden aiheuttamia vaurioita. Hallitsemattomat irrottautumiset voivat pahentaa epätasapainoa entisestään, ja lopulta taajuus romahtaa koko verkossa, jolloin se täytyy sulkea ja käynnistää asteittain uudelleen. Taajuusstabiiliutta pidetään yllä varmistamalla, että verkossa on tarpeeksi kapasiteettia ja reagoimalla nopeasti taajuusvaihteluihin. Moottoreihin ja generaattoreihin varastoitunut pyörimisenergia hidastaa taajuusmuutoksia ja antaa siten enemmän aikaa reagoida vaihteluihin [6]. 4.2 Kulmastabiilius Kulmastabiilius on kykyä pitää verkon ja generaattorien väliset vaihekulmat sopivina. Jos yksittäisen generaattorin tehonsäätö ei reagoi kuorman muutoksiin riittävän nopeasti, vaihe-ero voi kasvaa liian suureksi ja alkaa heilua edestakaisin tai pudota kokonaan tahdista. Tahdista putoaminen voi tapahtua myös jos generaattorin lähdejännite on alimagnetoinnin vuoksi liian paljon verkon jännitettä pienempi. Tahdista pudonnut sähkökone aiheuttaa verkossa tehoheilahteluja, ja se on irrotettava verkosta ja synkronoitava uudelleen. Generaattorin tai suuren moottorin irtikytkeminen vaikuttaa sähköverkon tehotasapainoon vähintäänkin paikallisesti [6, 9]. 4.3 Jännitestabiilius Jännitestabiilius on kyky pitää verkon jännite normaaliarvossaan häiriötilanteessa. Generaattorin lähdejännite on verrannollinen generaattorin magnetointivirtaan. Useita generaattoreita käsittävässä sähköverkossa yhden generaattorin lähdejännitteen nostaminen tai laskeminen ei kykene muuttamaan koko verkon jännitettä. Generaattori sen sijaan tuottaa tai kuluttaa loisvirtaa siten, että generaattorin oma jännitehäviö tasaa eron verkon ja lähdejännitteen välillä. Häiriötilanteessa jännitestabiilius vaarantuu, jos verkossa ei ole riittävästi loistehoa kaikkien generaattorien ja kuormien tarpeisiin, ja generaattoreiden tuottama jännite putoaa. Loistehon puute voi johtaa myös generaattoreiden tahdista putoamiseen, mikä pahentaa tilannetta jäljellä olevissa tuotantolaitoksissa. Loisvirta myös vie osan generaattorin maksimivirrasta, jolloin se voi tuottaa vähemmän pätövirtaa. Loistehon siirtäminen verkon yli aiheuttaa lisäksi siirtohäviöitä, mikä lisää myös pätötehon tarvetta. Lisääntyneet siirtohäviöt ja generaattorin heikentynyt tuotanto on korvattava toisista tuotantolaitoksista tai kulutusta vähentämällä [6, 9]. 5
7 5 Epätasapainon vaikutukset Sähkön tuotannon ja kulutuksen epätasapaino voi edellä kuvatusti heikentää sähköverkon stabiiliutta. Tästä voi aiheutua sähkökatkoja, mikäli verkko joutuu irrottamaan kuormia stabiiliuden ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi liikakulutuksen, generaattorien verkosta irtoamisen tai muun häiriötilanteen seurauksena. Katkosten lisäksi häiriöt heikentävät sähkön laatua esimerkiksi ylitai alijännitteen, jännite- tai taajuusvaihteluiden tai särön muodossa. Heikko sähkön laatu voi aiheuttaa toimintahäiriöitä sähkölaitteisiin, heikentää niiden tehokkuutta tai jopa vahingoittaa niitä [10, 11]. Tuottajalle sähkön laadun ongelmat tai sähkökatkot voivat aiheuttaa kustannuksia, mikäli kuluttajalle on maksettava korvauksia [12]. Lisäksi häiriöiden torjunta tuotantovajetilanteessa vaatii usein säätö- tai varavoiman käyttöä. Varavoima vaatii suuret ennakkoinvestoinnit, jotta sitä on käytettävissä riittävästi, minkä lisäksi sen käyttökustannukset ovat suuret lukuun ottamatta vesivoimaa, jota voidaan rakentaa vain rajatusti. Ylituotantotilanteessa sähköä myydään vähemmän, ja huippukulutuksen kattamiseksi rakennetut säätö- ja varavoimalaitokset ovat toimettomana [13]. 6 Tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen Tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen on olemassa kolme lähestymistapaa. Joko kulutus sopeutuu tuotantoon, tuotanto sopeutuu kulutukseen tai sähkö varastoidaan myöhempään käyttöön. Nykyteknologialla suuren mittakaavan sähkön varastoiminen ei ole mahdollista. Joten tuotantoa ja kulutusta pitää käytännössä koko ajan pitää tasapainossa [14]. 6.1 Säätövoima Nykytilanteessa suuri osa tasapainottamisesta tapahtuu säätövoimalla. Säätövoimalla tarkoitetaan sähköntuotantoa jolla voidaan tasapainottaa sähkön tuotantoa ja kulutusta. Säätövoiman sähköntuotantoa voidaan tarvittaessa vähentää ja lisätä. Tällä hetkellä suomessa noin 85% säätövoimasta koostuu vesivoimalaitoksista. Vesivoimalaitokset soveltuvat hyvin säätövoiman tuottajiksi, koska vesivoimalan sähköntuotantoa voidaan muuttaa hyvin nopeasti. Vesivoimalassa pystytään lisäämään ja vähentämään tuotanto jopa 40%:lla yhdessä minuutissa. Vesivoimaa voidaan vielä jonkin verran lisätä Suomessa. Vesivoimaa voitaisiin lisätä niin uusilla voimaloilla kuin olemassa olevien voimaloiden parantamisella. Luonnonsuojelu lainsäädäntö vaikeuttaa kuitenkin uusien vesivoimaloiden rakentamista. Lauhdevoiman kyky toimia säätövoimana on rajallinen. Lauhdevoimalan sähköntuotannon säätö on melko hidasta. Lauhdevoimaa soveltuu kuitenkin säätövoimaksi tilanteissa jossa lisääntynyt tai vähentynyt sähkön tarve on ennustettavissa. Ydinvoimaloilla pyritään pääsääntöisesti tuottamaan täydellä teholla sähköä jatkuvasti, tämä johtuu pääsääntöisesti taloudellisista syistä. Ydinvoiman investointikustannukset ovat suuret mutta käyttökustannukset pienet, tämän takia kannattaa tuottaa sähköä täydellä teholla ydinvoimaloissa. Taloudellisten syiden lisäksi ydinvoimaloiden tehon säätäminen lisää häiriön riskiä voimalassa. Teoriassa voidaan kuitenkin pienentää ydinvoimalan sähköntuotantoa tarvittaessa melko nopeasti. Ydinvoimaa ei siis sovellu erityisen hyvin säätövoimaksi. Kaasuturbiinien sähkötuotantoa voidaan säätää nopeasti. Kaasuturbiinien käyttökustannukset ovat kuitenkin erittäin korkeat, joten kaasuturbiinia käytetään vain kun sähköntarve on erityisen suuri [13, 15]. 6
8 6.2 Joustava kulutus Kuluttajien sähkönkulutukseen pyritään vaikuttamaan muuttuvalla sähkön hinnalla. Monessa sähkölämmitteisessä talossa on automaatio joka kytkee päälle lämmitysveden lämmityksen yöksi kun sähkönkulutus on pienempi valtakunnallisesti [16]. Tulevaisuudessa joustavan kulutuksen tarve tulee kasvamaan, kun uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tämä johtuu siitä että, esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tuottavuuteen on vaikeaa vaikuttaa. Joustavalla kulutuksella tarkoitetaan kulutusta jossa kuluttaja pyrkii käyttämään sähköä silloin kun sähköä on paljon tarjolla. Kuluttaja voisi esimerkiksi ladata akkuja ja lämmittää vettä käyttöön kun sähköä olisi poikkeuksellisen paljon tarjolla. Joustavan kulutuksen toteuttaminen vaatisi jonkin järjestelmän millä kuluttaja voisi helposti saada tiedon siitä että sähkö tuotetaan liikaa. Jotta teollisuus rupeaisi kuluttamaan joustavammin sähköä tarvittaisiin niin suuret hinnanvaihtelut sähkölle että, kuluttajajousto olisi kannattavaa teollisuudelle [13, 14, 15]. Jotkut teollisuuden laitokset toimivat irtikytkettävinä kuormina. Irtikytkettävät kuormat voidaan kytkeä irti verkosta jos sähkönkulutus on liian suuri tuotantoon verrattuna. Irtikytkettävillä kuormilla voidaan nopeasti pienentää sähkönkulutusta hetkellisesti [15, 13]. Sähkön tuonnilla ja viennillä voidaan myös vaikuttaa kulutuksen ja tuotannon tasapainoon. Nykyhetkellä Suomi ei itse pysty tuottamaan tarpeeksi sähkö kylminä talvipäivänä kun sähkönkulutus on suurimmillaan. Tällöin suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Sähköä tuodaan pääsääntöisesti pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, mutta tuonti Venäjältä tai Virosta on myös mahdollista [5]. 6.3 Sähkön varastointi Tulevaisuudessa jos sähkön varastointi menetelmät kehittyvät, voitaisiin varastoida sähköä kun sitä tuotetaan liikaa ja laittaa sähköä varastoista sähköverkkoon kun kulutus kasvaa. Tällä hetkellä ainoa kaupallisessa käytössä oleva sähkön varastoimismenetelmä on pumppulaitokset. Pumppulaitokset koostuvat kahdesta altaasta. Yksi ylä- ja yksi ala-allas. Kun sähköä tuotetaan liikaa, osa sähköstä käytetään veden pumppaamiseen ala-altaasta yläaltaaseen. Kun varastoitua energiaa halutaan muuttaa takaisin sähköksi, vesi yläaltaasta lasketaan turbiinin läpi takaisin alaaltaaseen [15]. Kaikki sähköverkon tasapainottaminen vaatti jonkinlaista mallinnusta tuotannosta ja kulutuksesta. Mitä paremmin voidaan ennustaa vaihteluita ja mahdollista epätasapainoa sähköverkossa, sitä helpompi niihin on reagoida. Ensisijainen vastuu tasapainottaa kulutus ja tuotanto etukäteen on markkinatoimijoilla. Tämän jälkeen järjestelmävastaava hoitaa reaaliaikaisen säätämisen, joka pitää verkon tasapainossa [8]. 7 Yhteenveto Sähkötuotannon ja kulutuksen epätasapainoon on olemassa monia eri syitä. Päivällä ja talvella kuluu enemmän sähköä kuin yöllä ja kesällä. Uusiutuvien energiamuotojen käytön kasvu johtaa suurempaan joustotarpeeseen kulutuksessa ja tuotannossa. Ylituotannossa tuotettu teho on pienempi kuin kulutettu teho ja alituotannossa tuotettu teho ei ole riittävä. Ylituotannossa sähköverkon taajuus nousee ja alituotannossa taajuus laskee. Taajuus pyritään pitämään välillä 50 ± 0.1 Hz. Jos taajuus eroaa liian paljon tästä arvosta, voidaan joutua kytkemään irti generaattoreita tai kuormia verkosta. Pahimmassa tapauksessa 7
9 järjestelmä pitää sammuttaa ja asteittain käynnistää uudestaan. Toimittamatta jäänyt sähkö on aina erittäin kallista teollisuudelle. Koska suuren mittakaavan sähkönvarastoiminen ei ole mahdollista nykytekniikalla, sähkön kulutus ja tuotanto joudutaan pitämään jatkuvasti tasapainossa. Suurin osa tasapainottamisesta tapahtuu säätövoiman avulla. Säätövoima koostuu sähköntuotannosta, jota voidaan nopeasti vähentää tai lisätä tarvittaessa. Noin 85% säätövoimasta koostuu vesivoimasta,vesivoiman tuotantoa voidaan nopeasti säätää. Tasapainottaminen voi myös tapahtua joustavalla kulutuksella, jossa kuluttaja pyrkii käyttämään sähköä kun sitä on paljon tarjolla. Muuttuvalla hinnoittelulla voidaan kannustaa joustavaan kulutukseen. Tulevaisuudessa voidaan verkon tasapainoa ylläpitää paremmilla varastointimenetelmillä. Viitteet [1] Fingrid, Sähkön kulutus ja tuotanto. Sivut/default.aspx. [Haettu 1.10 ]. [2] TVO, Ydinvoimalaitosyksiköt olkiluoto 1 ja olkiluoto 2. tvo.fi/uploads/file/yksikot-ol1-ol2.pdf, [3] Fingrid, Taajuuden ylläpito sähköjärjestelmässä. ABCtaajuuden_yllapito.aspx. [Haettu ]. [4] Fingrid, Sähkön kulutus ja tuotanto. Sivut/default.aspx?beginDate= &endDate= & showchart=1&showtable=0. [Haettu ]. [5] Huoltovarmuuskeskus, Miten sähköjärjestelmä toimii?. https: // sahkojarjestelma_toimii. [Haettu ]. [6] J. Seppänen, Voimalaitoksen kyky selviytyä häiriötilanteessa, Master s thesis, Oulun ammattikorkeakoulu, [7] J. Leppinen, Kulutuksen ja tuotannon liittäminen suurjännitteiseen jakeluverkkoon, Master s thesis, Vaasan ammattikorkeakoulu, [8] Fingrid, Taajuuden ylläpito sähköjärjestelmässä. fi/fi/verkkohankkeet/kantaverkonabc/sivut/abctaajuuden_ yllapito.aspx. [Haettu ]. [9] L. Korpinen, Sähkövoimatekniikkaopus [10] Sähkölaadun seuranta, Fingrid-lehti, no. 1, p. 24, [11] J. Jaanila, Sähkön laatu toimistoverkossa, Master s thesis, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
10 [12] Korvaukset. energiateollisuus ry. sahkokatkot/korvaukset. [Haettu ]. [13] J. Laine, Tasehallinnan kehittäminen suomen sähkömarkkinoilla, Master s thesis, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, [14] Sähköä kannattaa käyttää joustavasti. energiamarkkinat/sahkomarkkinat/kysyntajousto. [Haettu ]. [15] Energiateollisuus-ry, Mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään. sahkojarjestelmaan_loppuraportti_28_11_2012.pdf. [Haettu ]. [16] Yle, Fingrid ehdottaa luopumista yösähköohjauksesta. [Haettu ]. 9
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotSähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotEnergiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin
Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotSuomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille
Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotRakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle?
Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle? MIKÄ ÄLYVARAAJA? - Älykäs sähköinen käyttövedenlämmitin - Älykäs sähköinen käyttövedenlämmitin 1,1 miljoonasta
Lisätiedotmihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotRakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älykkäillä energiaratkaisuilla uutta liiketoimintaa Rami Aaltonen
Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen Älykkäillä energiaratkaisuilla uutta liiketoimintaa Rami Aaltonen Best product in Southern Finland 2017 Jäspi Älyvaraaja (Jäspi Smart Grid water heater) Jäspi Älyvaraaja
LisätiedotSähköautot osana älykästä energiajärjestelmää
Muistio 1 (8) Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää Sähköinen liikenne vähentää merkittävästi liikenteen energiankulutusta Suomen koko henkilöautokannan sähköistäminen lisää sähköenergian kokonaiskulutusta
LisätiedotAutomaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien
Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Neuvottelukunta 4.6.2015 Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Käyttötilanne ja häiriöt 3. Tehon riittävyys 4. Järjestelmäreservit 5. Voimajärjestelmän
LisätiedotJussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille
Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille Ajankohtaista Sähkön riittävyys ei ollut uhattuna talven pakkasilla Fingrid käynnistänyt tehotariffi selvityksen kohdistuen
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotSähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen
Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotKäyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne
Käyttötoimikunta 27.11. 2018 Jyrki Uusitalo Talven 2018-2019 tehotilanne Talven 2018-2019 tehotilanne Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2018/2019 1500 MW Tuotantokyky (sisältää tehoreservin)
LisätiedotMarkkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta
Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet
6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
LisätiedotKaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotKäyttötoiminta tänään
Julkinen Reima Päivinen Neuvottelukunnan kokous 6.6.2019 Käyttötoiminta tänään Talvella 2018 2019 sähkön riittävyys ei ollut uhattuna 28.1.2019 klo 8-9 Kulutus 14 542 MWh/h Tuotanto 10 978 MWh/h Rajasiirrot
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013
Liite 1 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
Lisätiedot2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki
LisätiedotSähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje
FINGRID-YHTIÖT YLEISOHJE 1(6) Reijo Huhta 29.6.2004 Korvaa 25.9.2001 päivätyn samannimisen ohjeen. Sähköjärjestelmän vakavien häiriöiden selvittämisen yleisohje Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 SOVELTAMISALA...
LisätiedotSähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa
Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (11) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 216-217 1 Yhteenveto Talvi 216 217 oli keskilämpötiloilta leuto, mutta tammikuun alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotReservien ylläpito tulevaisuudessa
1 Reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttötoimikunnan kokous 19.9.2008 2 Reservien ylläpito Suomessa - sopimukset Voimalaitosreservit 2005-2010 Irtikytkettävät kuormat 2005-2015 Molemmat sopimukset ovat
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotMediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ
Mediatilaisuus 14.2.2018 2 (34) Markkinaehtoisuus ja vesivoima saavat vahvan tuen Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen 5 (34) Pohjolan Voima täyttää 75 vuotta Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta, jolla
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotTeollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle
Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105
LisätiedotWebinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi
Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotTuulivoima ja sähköverkko
1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin
Lisätiedot15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Jyrki Uusitalo
15 minuutin tuotantosuunnitelmat Tasevastaavapäivä 10.11.2009 Hartwall Areena Jyrki Uusitalo aug-95 dec-95 apr-96 aug-96 dec-96 apr-97 aug-97 dec-97 apr-98 aug-98 dec-98 apr-99 aug-99 dec-99 apr-00 aug-00
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Lisätiedot