VILLILÄN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 132-AK1608 NAKKILAN KUNTA VILLILÄN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio Nosto Consulting Oy

2 Nosto Consulting Oy 2 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 Alueen yleiskuvaus... 6 Luonnonympäristö ja maisemarakenne... 6 Rakennettu ympäristö... 6 Muinaismuistot... 8 Maanomistus Suunnittelutilanne... 9 Maakuntakaava... 9 Yleiskaava... 9 Asemakaava Rakennusjärjestys Tärinä- ja runkomeluselvitys Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus... 17

3 Nosto Consulting Oy 3 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Aluevaraukset Korttelialueet Liikenne- ja katualueet Muut alueet Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset yritystoimintaan Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (A3) 4) Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys (Promethor Oy, 2018) 5) Meluvaikutusten arviointi (Promethor Oy, 2018) 6) Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot 7) Kaavan laatijan vastine ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin TAUSTAMATERIAALI Nakkilan taajamaosayleiskaavan luontoselvitys 2010 (Ahlman konsultointi & suunnittelu) VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos Käsitelty Nakkilan kunnanhallituksessa Kaavaehdotus Käsitelty Nakkilan kunnanhallituksessa Kaavaehdotus Käsitelty Nakkilan kunnanhallituksessa pp.kk.2018 nn

4 Nosto Consulting Oy 4 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot NAKKILAN KUNTA VILLILÄN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: Kortteleita 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 sekä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 266, 267 ja 291 sekä erityis- ja katualuetta. Suunnitteluorganisaatio Asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut FM Tanja Konstari ja suunnittelutyön valvonnasta dipl.ins. Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä. Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Nakkilan kunnan puolelta työtä on ohjannut kunnanjohtaja Matti Sjögren. Käsittelyvaiheet 1.2. Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä (2. nähtävilläolo) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaavoitettava alue sijaitsee Nakkilan kunnassa kuntakeskuksen tuntumassa. Kaava-alue rajautuu lännessä rautatiehen, pohjoisessa Akselintiehen, idässä osittain Satakunnantiehen sekä etelässä Suutarinmäentiehen. Sijainnista on ohjeellinen kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Suunnittelutyön tavoitteena on muuttaa kortteleita 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 ja niitä ympäröivien virkistys-, katu- ja

5 Nosto Consulting Oy 5 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) liikennealueiden maankäyttö asemakaavassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiseksi. Satakunnantie on tarkoitus muuttaa asemakaavassa kaduksi.

6 Nosto Consulting Oy 6 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on Villilän yritysaluetta, jossa sijaitsee yritysten toimitiloja sekä asuinrakennuksia. Alueella on myös rakentamatonta peltoaluetta. Kaava-alue on maastoltaan tasaista. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 31,9 hehtaaria. Luonnonympäristö ja maisemarakenne Nakkilan taajama-alueen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä kunnassa on laadittu luontoselvitys (2010). Luontoselvitys on yleiskaavatasoa yksityiskohtaisempi, joten sitä voidaan hyödyntää myös asemakaavoituksessa. Luontoselvityksen perusteella kaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueen rakentamaton osa on selvityksen mukaan pääosin viljelyaluetta ja muilta osin pensaikkomaata, mäntyvaltaista kangasta ja lehtimetsää. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaava-alue rajoittuu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan (Leistilän aukean viljelymaisema). Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on rakennettuna yritysten toimitiloja sekä asuinrakennuksia.

7 Nosto Consulting Oy 7 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Valokuvia alueen rakennuksista:

8 Nosto Consulting Oy 8 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettu rakennus, Mattila: Muinaismuistot Maanomistus Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Suunnittelualue on osittain yksityisessä ja osittain Nakkilan kunnan omistuksessa.

9 Nosto Consulting Oy 9 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan kokouksessaan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Maakuntakaava on tullut voimaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Nakkilan taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus on hyväksytty Nakkilan valtuustossa Päätöksestä jätettiin kolme valitusta ja ELY-keskuksen oikaisukehotus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että Nakkilan taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus tulevat voimaan muilta osin paitsi valitusten alaisten alueiden osalta. Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus on tämän mukaisesti tullut voimaan Suunnittelualue voimassa olevassa yleiskaavassa: Lähde: Nakkilan taajamaosayleiskaava

10 Nosto Consulting Oy 10 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Suunnittelualue on osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kaava-alueen eteläosassa on suojeltava rakennus: kohde 4 eli Mattila, joka on paikallisesti arvokas A-luokan kohde. Kaava-alueelle on osoitettu tärinäriskivyöhyke ja meluntorjuntatarve. Alueen pohjoisosaan on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarpeen merkintä. Satakunnantie on osoitettu kokoojakaduksi (kk), ja tien jatkeeksi on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus (yt/kk). Satakunnantien varressa on kevyen liikenteen reitti, ja ohjeellisen/vaihtoehtoisen tielinjauksen varrelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen reitti. Suutarinmäentie on osoitettu yhdystieksi (yt). Kaava-alue rajautuu rautatiehen, joka on osoitettu parannettavaksi radaksi. Kaava-alue rajautuu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (ma): kohde 10 eli Villilän kartanon miljöö. Kaava-alue rajautuu lisäksi valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan: kohde 2 eli Leistilän aukean viljelymaisema (Satakunnan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 2013 / Satakuntaliitto). Kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät:

11 Nosto Consulting Oy 11 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus)

12 Nosto Consulting Oy 12 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Osayleiskaavan yleismääräykset: Nakkilan taajama kuuluu maakunnalliseen, Kokemäenjokilaakson monikeskuksiseen kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen. Keskustan ja Ruskilan taajaman yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tulee selvittää yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen mahdollisuudet raideliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Maa-ainesten otto on MU ja MY -alueella kiellettyä, lukuun ottamatta kotitarveottoa, koska ottamisesta aiheutuu maa-aineslain 3 :n mukaisia seurauksia kuten maiseman tai luonnonympäristön arvojen turmeltumista ja haittaa kaavoitukselle. Alueelle kohdistuu seudullisen kehityksen myötä yhdyskuntarakenteen laajenemispainetta. MU-alueet liittyvät seudullisesti merkittävään Massin ulkoilualueeseen pohjoisessa. Tulvaherkkiä vesistöjä alueella ovat Kokemäenjoki, Tattaranjoki ja Palojoki. Tulvaherkkien vesistöjen läheisyyteen rakennettaessa tulee selvittää ja huomioida suunnittelussa vesistön tulvakorkeus. Hulevesivirtaamien kasvua tulee ehkäistä, jotta virtaamavaihtelut ojissa jäisivät mahdollisimman nykytilan kaltaisiksi ja eroosiohaitat vähäisiksi. Asemakaavoituksessa tulee tarvittaessa osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä ohjeistaa kortteli- ja/tai tonttikohtaista hulevesien hallintaa. Pääosa valtatien 2 länsipuolisista uusista rakentamiseen tarkoitetuista alueista voidaan toteuttaa vasta Ruskilan eritasoliittymän toteuttamisen jälkeen tai kun alueen liikenne voidaan järjestää muulla tavalla, joka turvaa valtatien 2 pitkänmatkaisen liikenteen sujuvuuden sekä valtatielle 2 liittyvän liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja. Korttelia 300 koskeva asemakaava on vahvistunut , kortteleita 266 ja 269 koskeva asemakaava , korttelia 292 koskeva asemakaava , kortteleita 267 ja 268 koskeva asemakaava sekä kortteleita 291 ja 301 koskeva asemakaava Harjuntiellä on osittain voimassa vahvistettu asemakaava. Kaava-alue on voimassa olevissa kaavoissa pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP), teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia / ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), puistoaluetta (P, VP), lähivirkistysaluetta (VL), katualuetta sekä kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja- ja näkemäalueineen (LYT). Poistuvat asemakaavat on esitetty kaavakartalla sekä osallistumisja arviointisuunnitelmassa.

13 Nosto Consulting Oy 13 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Rakennusjärjestys Nakkilan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Tärinä- ja runkomeluselvitys Kaava-aluetta koskien on laadittu raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys (liite 4). Selvityksen ovat laatineet Olli Laivoranta ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. Kaava-alueelta on laadittu lisäksi meluvaikutusten arviointi (liite 5). Meluvaikutusten arvioinnin ovat laatineet Johanna Toivonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. Kaava-alueelta selvitettiin mittauksilla raideliikenteen aiheuttaman tärinän voimakkuutta alueelle lähimmäksi rataa suunniteltavien rakennusten rakenteiden vaurioitumisriskin, tilojen asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Mittausten perusteella selvityksessä on esitetty suosituksia asemakaavassa annettavista kaavamääräyksistä. Meluvaikutusten arvioinnissa on arvioitu laadittujen meluselvitysten pohjalta TY 1 alueille mahdollisesti sijoittuvien asuintilojen melutasoja ja esitetty suosituksia kaavamääräyksiksi. Meluvaikutusten arvioinnissa on lisäksi arvioitu mahdollisen raskaan liikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen mahdollisia vaikutuksia nykyisille lähimmille asuinalueille. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelualueelta on laadittu virallinen kaavan pohjakartta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

14 Nosto Consulting Oy 14 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty Nakkilan kunnan aloitteesta. Nakkilan kunnanhallitus päätti asemakaavan laadinnan käynnistämisestä Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja tarkennettu Viranomaisyhteistyö (TÄYDENNETÄÄN TARVITTAESSA) Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on lueteltu osallisina eri tahoja. Asemakaavatyön vireilletulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei tullut mielipiteitä osallisilta. Nakkilan kunnanhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei saapunut mielipiteitä osallisilta. Nakkilan kunnanhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä (1. nähtävilläolo). Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana muistutuksia. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta, Liikennevirastolta sekä Nakkilan kunnan rakennustarkastajalta, ympäristösihteeriltä, tekniseltä valiokunnalta ja ympäristöterveysvalvonnalta (liite 6).

15 Nosto Consulting Oy 15 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Satakunnan Museo ilmoitti , ettei se ehdi annetun aikataulun puitteissa antamaan lausuntoa kaavaehdotuksesta. Satakunnan Museo ilmoitti yhtyvänsä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kannanottoihin kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön huomioimisesta asemakaavan muutoksessa ja varasi tilaisuuden kommentoida ELY-keskuksen lausunnon perusteella täydennettyä kaavaehdotusta. Kaavan laatijan vastine lausuntoihin on liitteenä 7. Lausuntojen perusteella päivättyyn kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat korjaukset: Sr-1-määräystä täydennettiin siten, että määräykseen kirjattiin: Rakennuksessa ja ympäristössä tehtävien muutos- tai korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että kohteen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kaavan yleisiin määräyksiin lisättiin seuraavat tekstit: Uudet asuintilat tulee sijoittaa vähintään 100 metrin etäisyydelle rautatien keskilinjasta. Alueella tulee huomioida raideliikenteen aiheuttama tärinä rakennusten käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Asuintilojen sisä äänitason tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot päiväaikaan 35 db(a) ja yöaikaan 30 db(a). Asuintilojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimus (äänitasoero) on vähintään 30 db(a). Asuintilojen oleskelupiha alueilla melutason tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot päiväaikaan 55 db(a) ja yöaikaan 50 db(a). Melutason ohjearvojen täyttymiseksi oleskelupiha alueet tulee tarvittaessa sijoittaa rakennusmassan taakse suojaan liikenteen melulta ja tarvittaessa suojausta tulee tehostaa oleskelupiha alueelle tehtävillä meluaidoilla. Korttelialueilla tulee suosia rakentamisen aikana hulevettä viivyttäviä ja suodattavia rakenteita. Hulevesien johtaminen kiinteistöiltä katualueiden hulevesien johtamisrakenteisiin tulee toteuttaa siten, että alapuolisille rakenteille ei aiheudu tulvahaittoja. Selvitys hulevesien johtamisesta ja hulevesien käsittelystä on esitettävä rakennuslupaa haettaessa.

16 Nosto Consulting Oy 16 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Hulevesiviemäröinnin poistoputken alue osoitettiin vesihuoltoverkostolle varatuksi alueeksi. Avo-oja osoitettiin kaavassa avo-ojaa varten varatuksi alueen osaksi, ja suojaviheraluetta laajennettiin siten, että oja sijoittuu tälle alueelle. Kaavamuutoksessa esitettävää rakennuspaikkajakoa päivitettiin nykytilanteen perusteella. Kallentien rakentamaton osa muutettiin osaksi korttelialuetta. Tarmontieksi nimetty katu muutettiin Teollisuustieksi. Koska kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat merkittäviä, kaavaehdotus pitää asettaa uudelleen nähtäville. Nakkilan kunnanhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan pp.kk.2018 nn. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä (2. nähtävilläolo). Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)

17 Nosto Consulting Oy 17 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus 4.2. Aluevaraukset Korttelialueet Kaavatyössä muutetaan korttelien 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 ja niitä ympäröivien virkistysalueiden maankäyttö oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiseksi. Kaavamuutoksessa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY-1) noin 24,3 hehtaaria, suojaviheraluetta (EV) noin 1,9 hehtaaria sekä katualuetta 5,7 hehtaaria. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 31,9 hehtaaria. Kerrosalaa kaava-alueelle on osoitettu yhteensä noin k-m 2, josta uutta on noin k-m 2. Kaava-alueen yksityiskohtaisempi mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Korttelit 266, 267 ja 291 Kaavassa on annettu määräyksiä koskien rakennusoikeutta sekä kerroslukua. Liikenne- ja katualueet Muut alueet Kaavamuutoksessa muutetaan yleinen tie (Satakunnantie) kokoojakaduksi.

18 Nosto Consulting Oy 18 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaavalla ei ole mainittavaa vaikutusta kunnan väestörakenteeseen. Kaava-alueelle ei muodostu suurella todennäköisyydellä uutta asutusta tai uutta asutusta muodostuu hyvin vähäisesti, vaikka asemakaavamääräykset mahdollistavatkin asuintilojen rakentamisen teollisuusrakennusten yhteyteen. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Yhdyskuntatalous Kaava-alue rakentuu nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen parantaen sen käyttöastetta. Taajamakuva Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta taajamakuvaan. Kaava mahdollistaa täydennysrakentamisen nykyisellä yritysalueella. Kaavan toteutuessa osa rakentamattomista peltoalueista muuttuu todennäköisesti rakennetuksi ympäristöksi. Palvelut ja työpaikat Kaava tukeutuu lähipalvelujen osalta Nakkilan kuntakeskuksen palveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Kaavamuutoksella osoitetaan toteutumattomia virkistysalueita osayleiskaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavamuutos mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen kaava-alueella. Liikenne Kaava-alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Kaava-alue on myös kevyen liikenteen saavutettavissa. Satakunnantien varrella kulkee kevyen liikenteen väylä, ja myös Satakunnantien jatkeelle on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Liikenteen ja myös raskaan liikenteen määrä saattaa lisääntyä alueella jossain määrin kaavan toteutumisen myötä. Satakunnantie muutetaan asemakaavassa osayleiskaavan mukaisesti kokoojakaduksi. Muutoin kaavassa ei osoiteta uusia katuja.

19 Nosto Consulting Oy 19 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Kallentien rakentamaton osa muutetaan osaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettu kaava-alueen eteläosassa sijaitseva Mattilan rakennus on osoitettu kaavassa suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Rakennusta ei saa kaavamääräyksen mukaan purkaa, ja rakennuksessa sekä ympäristössä tehtävien muutos- tai korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että kohteen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kaavassa turvataan siten rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Tekninen huolto Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia tekniseen huoltoon. Kaavakartalla on osoitettu alueella olevat sähkölinjat sekä vesihuollon verkostot. Kaavamuutos edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla jo osittain rakennettuun ympäristöön. Hulevesien arvioidaan lisääntyvän alueella rakentamisen myötä. Kaavassa on huomioitu hulevesien johtaminen osoittamalla riittävät tilavaraukset hulevesien purkuviemäreille sekä avo-ojalle. Hulevesien hallinnasta on lisäksi annettu kaavamääräyksiä, joilla pyritään estämään hulevesistä aiheutuvia haittoja. Kaavamääräysten mukaan korttelialueilla tulee suosia erityisesti rakentamisen aikana hulevettä viivyttäviä ja suodattavia rakenteita. Kaavamääräyksissä edellytetään lisäksi, että hulevesien johtaminen kiinteistöiltä katualueiden hulevesien johtamisrakenteisiin tulee toteuttaa siten, että alapuolisille rakenteille ei aiheudu tulvahaittoja. Selvitys hulevesien johtamisesta ja hulevesien käsittelystä on lisäksi esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Sosiaalinen ympäristö ja virkistys Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia sosiaaliseen ympäristöön. Kaavamuutoksessa poistuu toteutumattomia virkistysalueita, jotka on osoitettu osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi sekä teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaavamuutos on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen.

20 Nosto Consulting Oy 20 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) TY-1-kaavamääräyksen mukaan korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Kaavamääräyksellä varmistetaan siten, ettei kaavamuutoksesta aiheudu haitallisia vaikutuksia lähiympäristöön. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Suunnittelualueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, jotka tulisi huomioida kaavassa. Kaava-alue on osittain toteutunutta teollisuusaluetta, joka rajoittuu lännessä rautatiehen. Rautatien länsipuolella oleva peltoalue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan (Leistilän aukean viljelymaisema). Kaavamuutoksessa ei osoiteta rakentamista välittömästi rautatien läheisyyteen, vaan rautatien varteen osoitetaan kaavassa suojaviheraluetta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan täydennysrakentaminen Villilän yritysalueella, jossa on jo ennestään rakennettuna yritysten toimitiloja sekä asuinrakennuksia. Kaavamuutoksesta aiheutuu muutoksia maisemaan, mikäli osa rakentamattomista peltoalueista muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamuutoksesta ei arvioida aiheutuvan erityisiä haitallisia vaikutuksia alueen maisemarakenteeseen eikä myöskään kaavaalueen läheisyydessä sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. TY-1-kaavamääräyksessä todetaan, ettei korttelialueelle saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Kaavamääräyksellä varmistetaan siten, ettei kaavasta aiheudu haitallisia vaikutuksia pienilmastoon. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä lajihavaintoja, jotka edellyttäisivät erityistä suojelua kaavassa. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä.

21 Nosto Consulting Oy 21 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Kaava ei vaikuta merkittävästi liikenneturvallisuuteen. Liikennöinti korttelialueille toteutuu nykyisen katuverkoston sekä nykyisin käytössä olevien liittymien kautta. Liikenteen ja myös raskaan liikenteen määrä saattaa lisääntyä alueella jossain määrin kaavan toteutumisen myötä. Vaikutukset yritystoimintaan Kaava mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen ja uuden yritystoiminnan luomisen kaava-alueelle. Kaavan toteuttaminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, ja kaava saattaa toteutuessaan lisätä työpaikkoja kunnassa riippuen kaava-alueen tulevasta käytöstä Ympäristön häiriötekijät Raideliikenteestä aiheutuu kaava-alueelle melua ja tärinää. Kaavan yleisissä määräyksissä on varmistettu, ettei raideliikenteestä aiheutuvasta melusta ja tärinästä aiheudu haitallisia vaikutuksia asumiselle tai kaava-alueen muulle toiminnalle. Kaavamuutos saattaa lisätä raskaan liikenteen määrää alueella jossain määrin. Kaava-alueelta laaditussa meluselvityksessä todetaan, että kaavamuutoksen myötä lisääntyvä raskas liikenne voi lisätä raskaan liikenteen ohiajon aiheuttamaa hetkellistä maksimiäänitasoa, joka saattaa vaikuttaa häiritsevästi sisä-äänitasoihin. Kovin merkittävää muutosta mahdollisen häiriön kokonaisvoimakkuudessa ei kuitenkaan arvioida tapahtuvan. Vaikka raskaan liikenteen % osuus kokonaisliikenteestä lähiteillä kaksinkertaistuisi, se tarkoittaisi selvityksen mukaan noin desibelin nousua päivä ja yöajan keskiäänitasossa ulkoalueilla. Tämän tasoista nousua ei korvakuulolla normaalisti havaita. Kaava alueen mahdollisten raskaiden ajoneuvojen aiheuttama lisäys läheisten asuinrakennusten ulkoalueiden päivä ja yöajan keskiäänitasoon onkin selvityksen mukaan hyvin todennäköisesti vähäinen. Raskaan liikenteen ohiajon aiheuttamien maksimiäänitasojen mahdollista häiritsevyyttä voidaan selvityksen mukaan vähentää osoittamalla raskaan liikenteen ajoreitit kulkemaan mahdollisimman kaukaa suurinta osaa asutuksesta (reittiä Mikaelintie Akselintie Satakunnantie Siltatie) ja keskittämällä liikennöinti mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon päiväaikaan.

22 Nosto Consulting Oy 22 (22) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 1.01 (2. ehdotus) Asemakaavan toteutus 5.1. Toteuttaminen ja ajoitus 5.2. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Rakennuspaikkojen suunnittelussa pitää varmistaa, että mahdollisissa onnettomuustilanteissa pelastusajoneuvoilla on vapaa pääsy onnettomuuskohteeseen. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Nakkilan kunta. Turussa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins. Tanja Konstari FM

23

24 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 531 Nakkila Täyttämispvm Kaavan nimi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 31,8678 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 31,8678 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 31, , ,30 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 24, , ,40 2, V yhteensä -4,2652 R yhteensä L yhteensä 5, ,7-0,1473 E yhteensä 1,9490 6,1 1,9490 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

25 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 31, , ,30 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 24, , ,40 2, TY 24, , ,40 2, V yhteensä -4,2652 VP -4,0945 VL -0,1707 R yhteensä L yhteensä 5, ,7-0,1473 Kadut 5, ,0 3,1409 LT 0,0000-3,2882 E yhteensä 1,9490 6,1 1,9490 EV 1, ,0 1,9490 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

26 132-AK1608 NAKKILAN KUNTA VILLILÄN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nosto Consulting Oy

27 Nosto Consulting Oy 2 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös perustiedot kaava-alueesta. 1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee kortteleita 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 sekä niitä ympäröiviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 32,1 hehtaaria. Kaavoitettava alue sijaitsee Nakkilan kunnassa kuntakeskuksen tuntumassa. Kaava-alue rajautuu lännessä rautatiehen, pohjoisessa Akselintiehen, idässä osittain Satakunnantiehen sekä etelässä Suutarinmäentiehen. Kaavoitettavan alueen sijainti kartalla: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja

28 Nosto Consulting Oy 3 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitettavan alueen ohjeellinen rajaus: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 2.1 Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin ihmisen muovaamaa rakennettua ympäristöä sekä peltoaluetta. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on rakennettuna yritysten toimitiloja sekä asuinrakennuksia. Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan kokouksessaan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Maakuntakaava on tullut voimaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä

29 Nosto Consulting Oy 4 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote maakuntakaavasta: Lähde: Satakunnan maakuntakaava Suunnittelualue on maakuntakaavassa pääosin palvelujen aluetta (P) sekä osittain taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen kk1 Kokemäenjokilaakson kehittämisvyöhyke sekä matkailun kehittämisvyöhykkeeseen mv2 (merkittävä kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhyke). Satakunnantie on osoitettu uudeksi tärkeäksi yhdystieksi / kokoojakaduksi (yt). Suunnittelualueen länsireunassa kulkee rautatie, joka on merkitty pääradaksi (pr). Suunnittelualue rajoittuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1), jonka arvoluokitus tosin on nykyisin maakunnallinen. PALVELUJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelumääräys Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta.

30 Nosto Consulting Oy 5 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelumääräys Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella.

31 Nosto Consulting Oy 6 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEVYÖHYKE (-1) Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Suunnittelumääräys Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskuksien kehittämistä. Suunnittelulla tulee edistää alueen ominaispiirteitä ja liikenne-, energia- ja virkistysverkkojen toiminnallisuutta seudullisena kokonaisuutena. MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKE (-2) Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelumääräys Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalvelujen kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. UUSI TÄRKEÄ YHDYSTIE / KOKOOJAKATU Merkinnällä osoitetaan uudet yhdystiet ja vastaavat kokoojakadut. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. PÄÄRATA Merkinnällä osoitetaan pääradat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.

32 Nosto Consulting Oy 7 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleiskaava Nakkilan taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus on hyväksytty Nakkilan valtuustossa Päätöksestä jätettiin kolme valitusta ja ELY-keskuksen oikaisukehotus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että Nakkilan taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus tulevat voimaan muilta osin paitsi valitusten alaisten alueiden osalta. Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus on tämän mukaisesti tullut voimaan Suunnittelualue voimassa olevassa yleiskaavassa: Lähde: Nakkilan taajamaosayleiskaava Suunnittelualue on osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kaava-alueen eteläosassa on suojeltava rakennus: kohde 4 eli Mattila, joka on paikallisesti arvokas A-luokan kohde. Kaava-alueelle on osoitettu tärinäriskivyöhyke ja meluntorjuntatarve. Alueen pohjoisosaan on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarpeen merkintä.

33 Nosto Consulting Oy 8 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Satakunnantie on osoitettu kokoojakaduksi (kk), ja tien jatkeeksi on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus (yt/kk). Satakunnantien varressa on kevyen liikenteen reitti, ja ohjeellisen/vaihtoehtoisen tielinjauksen varrelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen reitti. Kaava-alue rajautuu rautatiehen, joka on osoitettu parannettavaksi radaksi. Kaava-alue rajautuu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (ma): kohde 10 eli Villilän kartanon miljöö. Kaava-alue rajautuu lisäksi valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan: kohde 2 eli Leistilän aukean viljelymaisema (Satakunnan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 2013 / Satakuntaliitto). Kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät:

34 Nosto Consulting Oy 9 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja. Korttelia 300 koskeva asemakaava on vahvistunut , kortteleita 266 ja 269 koskeva asemakaava , korttelia 292 koskeva asemakaava , kortteleita 267 ja 268 koskeva asemakaava sekä kortteleita 291 ja 301 koskeva asemakaava Harjuntiellä on osittain voimassa vahvistettu asemakaava. Kaava-alue on voimassa olevissa kaavoissa pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP), teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia / ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), puistoaluetta (P, VP), lähivirkistysaluetta (VL), katualuetta sekä kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja- ja näkemäalueineen (LYT). Liitteenä 1 on otteita muutettavista kaavoista.

35 Nosto Consulting Oy 10 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Otteet asemakaavayhdistelmästä:

36 Nosto Consulting Oy 11 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennusjärjestys Nakkilan kunnassa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Kaavan pohjakartta Suunnittelualueelta on laadittu virallinen kaavan pohjakartta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. 2.2 Tavoite Suunnittelutyön tavoitteena on muuttaa kortteleita 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 ja niitä ympäröivien virkistys-, katu- ja liikennealueiden maankäyttö asemakaavassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiseksi. Satakunnantie on tarkoitus muuttaa asemakaavassa kaduksi. 2.3 Laadittavat selvitykset Suunnittelualueelle laaditaan nykytilanneselvitys. 2.4 Arvioitavat vaikutukset 3. Osalliset Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: - Ympäristölliset vaikutukset - Taloudelliset vaikutukset - Yritysvaikutukset - Sosiaaliset vaikutukset - Kulttuurivaikutukset - Mahdolliset muut vaikutukset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Suunnittelutyön osallisia ovat ainakin: - suunnittelualueen maanomistajat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat - viranomaiset: Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan museo - Nakkilan kunnan hallintokunnat - Liikennevirasto

37 Nosto Consulting Oy 12 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muut yhteisö- ja asiantuntijatahot: - Lammaisten Energia Oy 4. Vaikutusalue Suunnittelualueen lisäksi kaavan vaikutusalueeseen kuuluvat välittömässä läheisyydessä olevat muut kiinteistöt. 5. Osallistuminen Kaavaprosessin aikana osalliset voivat esittää mielipiteitä kaavan sisältöön. 6. Suunnittelutyön kulku Vaihe Tiedottaminen Osallistuminen Vireille tulo Kirje osallisille, ilmoitus lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä Huomautukset kuntaan. Osallistumisarviointisuunnitelma (OAS) ja Ilmoitus lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä Viranomaisneuvottelun järjestäminen tarvittaessa Nähtävillä kaavan laadinnan ajan Huomautukset kuntaan Valmistelumateriaali (kaavaluonnos) Kaavaehdotus Kirje maanomistajille ja osallisille, ilmoitus lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä Kaavaluonnos nähtävillä 30 vrk Kirje muussa kunnassa asuville maanomistajille, ilmoitus ilmoitustaululla ja internetissä Mielipiteet kuntaan Muistutukset ja lausunnot kuntaan nähtä- Kaavaehdotus villä 30 vrk Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille

38 Nosto Consulting Oy 13 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hyväksyminen Ilmoitus kunnanvaltuuston kokouksesta ilmoitustaululla ja internetissä Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään tiedoksi muistutuksen tehneille, Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sekä sitä pyytäneille. Lisäksi ELY-keskukseen lähetetään kaavakartta ja -selostus. Valitusaika Lainvoimainen kaava Valitus Turun hallinto-oikeuteen valitusosoituksen mukaan oi- ELY-keskuksen kaisukehotus Ilmoitus ilmoitustaululla, lehdessä ja internetissä Ilmoitus ELY-keskukseen kaavan voimaan tulosta Voimaan tullut kaava lähetetään Satakunnan maanmittaustoimistolle, Satakuntaliitolle ja kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle 7. Viranomaisyhteistyö Kaavatyön aloitusvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelut. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus lähetetään viranomaisille lausunnolle.

39 Nosto Consulting Oy 14 (14) Nakkilan kunta: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoiteaikataulu 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: tammikuu ) Kaavan valmistelumateriaali (kaavaluonnos) nähtävillä: huhtikuu ) Kaavaehdotus nähtävillä: elokuu ) Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös: marraskuu Yhteystiedot Kaavan laatimisesta hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus ). Kaavan laatija: dipl.ins. Pasi Lappalainen puh , suunnittelija, FM Tanja Konstari puh , Nosto Consulting Oy Eerikinkatu 4, TURKU Nakkilan kunta: Hallintojohtaja Matti Sjögren puh , 10. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy LIITE 1. Otteita muutettavista asemakaavoista

40 Liite 1. Otteita muutettavista asemakaavoista

41

42

43

44

45

46

47 PR4369 TÄR Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila HELSINKI Viikinportti 4 B Helsinki puh TURKU Rautakatu 5 A Turku puh etu.suku@promethor.fi Y tunnus: Kotipaikka: Turku

48 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Tilaaja: Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen Brahenkatu Turku Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Kohde: Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila Raportin numero: PR4369 TÄR01 Raportin päiväys: Kirjoittaja(t): Olli Laivoranta Suunnittelija, DI puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi Tarkastanut: Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM puh sp. jani.kankare@promethor.fi 2/16

49 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti, ympäristö ja mittauspisteet Mittaus ja arviointimenetelmät Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Mittaustulokset Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Arvio runkomelun enimmäistasosta Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Runkomelu Suositukset kaavamääräyksistä Muita huomioita Lisätietoa Kirjallisuus Liitteet: Liite 1. Mittauspistesivut, tärinä. 3/16

50 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Nakkilassa Villilän yritysalueella asemakaavan muutosta varten. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus alueelle lähimmäksi rataa suunniteltavien rakennusten rakenteiden vaurioitumisriskin, tilojen asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI, YMPÄRISTÖ JA MITTAUSPISTEET Villilän yritysalue sijaitsee Nakkilan kunnassa kuntakeskuksen tuntumassa. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaava alue rajautuu lännessä rautatiehen, mikä on kaava alueelle merkittävin tärinälähde. GTK:n maaperätietojen mukaan alueen maaperä on hiesua ja savea (kuva 2). Raideliikenteen tärinämittausta suoritettiin samanaikaisesti yhdeksässä pisteessä (kuva 3). Mittauspisteet muodostivat kolme rataa vastaan kohtisuoraa mittauslinjaa. Mittauspisteiden etäisyydet rautatiestä olivat metriä. Kuva 1. Kaava alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. 4/16

51 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Kuva 2. Maaperäkartta (lähde: gtkdata gtk.fi) MP7 MP8 MP9 MP4 MP5 MP6 MP1 MP2 MP3 Kuva 3. Villilän yritysalueen asemakaava alueen kaavaluonnos ( ) ja tärinämittauspisteet. 5/16

52 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti maaperästä mittaamalla. Tarkasteltavalla tontilla ei ole ennestään rakennuksia. Mittaukset suoritettiin pääosin valvottuna mittauksena, jonka aikana kirjattiin ylös ohi ajavien junien aikataulut ja kulkusuunnat. Mittausjakson aikana alueen ohi kulki yhteensä 15 junaa. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta tapahtumaa, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä 15 suurimman tärinätapahtuman taajuuspainotetut tehollisarvot pysyvät 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioitiin VTT:n tiedotteen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi ja VTT:n tiedotteen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 6/16

53 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet < > II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. < > 30 < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 7/16

54 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Teollisuusrakennuksille ei ole käyttöviihtyvyyden arviointiin soveltuvaa suositusarvoa. Toimistorakennuksille suositusarvona voidaan pitää luokan D arvoa 0,60 mm/s. 4.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db(a)] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 8/16

55 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR MITTAUSTULOKSET 5.1 Värähtelyn taajuussisältö Maaperästä mitatun värähtelyn taajuusalue painottui alle 10 Hz taajuuksille. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 5.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Suositeltavana enimmäisarvona voidaan tarkasteltavassa kohteessa pitää vähintään 4 mm/s (vrt. taulukko 1). Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Etäisyys radasta [m] Resultantti [mm/s] mp1 30 1,3 mp2 60 0,8 mp3 90 0,5 mp4 30 1,8 mp5 60 0,9 mp6 90 0,6 mp7 30 1,5 mp8 60 0,8 mp9 90 0,5 9/16

56 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Teollisuusrakennuksille ei ole käyttöviihtyvyyden arviointiin soveltuvaa suositusarvoa. Toimistorakennuksille suositusarvona voidaan pitää luokan D arvoa 0,60 mm/s. Taulukossa 5 on esitetty mittaustuloksista lasketut tärinän tunnuslukujen arvot. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukon 5 arvoja ei voi suoraan verrata suositusarvoon, koska tärinän voimakkuus muuttuu rakennukseen siirtymisen yhteydessä. Valmiissa rakennuksessa havaittavan tärinän arviointi on esitetty luvussa 5.4. Taulukko 5. Mittaustuloksista lasketut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Tunnusluku v Etäisyys radasta w,95 [mm/s] pystysuunta rataa vasten kohtisuora [m] vaakasuunta radan suuntainen vaakasuunta mp1 30 0,52 0,27 0,19 mp2 60 0,33 0,11 0,17 mp3 90 0,19 0,11 0,09 mp4 30 0,69 0,37 0,22 mp5 60 0,33 0,20 0,12 mp6 90 0,27 0,13 0,08 mp7 30 0,49 0,34 0,34 mp8 60 0,28 0,15 0,16 mp9 90 0,22 0,11 0, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Rakennuksen ominaisuuksista riippuen maaperästä rakennukseen siirtyvän tärinän tietyn taajuiset värähtelykomponentit voimistuvat ja tietyt vaimenevat. Ominaisuuksista riippuen rakennuksessa havaittavan tärinän voimakkuus on pienempää, yhtä suurta tai suurempaa kuin maaperästä mitattu tärinä. Maasta mitatusta tärinästä rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan ensiksi maasta perustukseen siirtyvän värähtelyn vaimenemista käyttämällä taajuuskaistakohtaista kerrointa. Tämän jälkeen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa (ns. varmuustarkastelu). Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. 10/16

57 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa. Mittauspiste Etäisyys radasta [m] Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 30 0,41 0,79 mp2 60 0,25 0,49 mp3 90 0,16 0,29 mp4 30 0,54 1,04 mp5 60 0,29 0,50 mp6 90 0,19 0,41 mp7 30 0,45 0,72 mp8 60 0,24 0,42 mp9 90 0,19 0,33 Yleisen voimistumisen perusteella arvioituna: Uusien asuintilojen vähimmäisetäisyys radasta tulisi olla vähintään 100 m. Määräävänä tekijänä on lattian värähtelyn yleinen voimistuminen. Uusien toimistorakennusten vähimmäisetäisyys radasta tulisi olla vähintään 60 m. Määräävänä tekijänä on lattian värähtelyn yleinen voimistuminen. Teollisuusrakennuksessa olevalle toimistotilalle voidaan kokemuksemme perusteella soveltaa selvästi suurempaa suositusarvoa, jolloin näihin tiloihin ei kohdistu yleisen voimistumisen perusteella etäisyysrajoitetta. Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella: Alle 100 metrin etäisyydellä rautatiestä asuintilojen tulisi sijaita rakennusten ensimmäisessä kerroksessa ja asuinrakennusten tulisi olla yksikerroksisia. Tätä kauempana radasta rungon resonanssitarkastelu ei aseta erityisvaatimuksia rakentamiselle. Alle 50 metrin etäisyydellä rautatiestä toimistorakennusten tulisi olla yksikerroksisia. Tätä kauempana radasta rungon resonanssitarkastelu ei aseta erityisvaatimuksia rakentamiselle. Teollisuusrakennuksessa olevalle toimistotilalle voidaan kokemuksemme perusteella soveltaa selvästi suurempaa suositusarvoa, jolloin näihin tiloihin ei kohdistu rungon resonanssitarkastelun perusteella etäisyysrajoitetta. 11/16

58 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Välipohjien (ja alapohjan) ominaistaajuus ei saa asuinrakennuksissa osua sellaiselle taajuusalueelle, jonka tunnusluvun arvo lattian resonanssitarkastelussa ylittää sovellettavan suositusarvon. Resonanssitarkastelun perusteella. Lattian resonanssitarkastelun perusteella: Alle 150 metrin etäisyydellä rautatiestä asuintilojen ala ja välipohjat tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että niiden ominaistaajuus f 0 on suurempi kuin 10 Hz. Tätä kauempana radasta rungon resonanssitarkastelu ei aseta erityisvaatimuksia rakentamiselle. Alle 150 m etäisyydellä suositellaan asuintiloissa käytettävän maanvaraista laattaa tai erikseen mitoitettavaa lattiarakennetta haitallisen resonanssin välttämiseksi. Alle 100 metrin etäisyydellä rautatiestä toimistorakennusten ala ja välipohjat tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että niiden ominaistaajuus f 0 on suurempi kuin 10 Hz. Tätä kauempana radasta rungon resonanssitarkastelu ei aseta erityisvaatimuksia rakentamiselle. Alle 100 m etäisyydellä suositellaan toimistorakennuksissa käytettävän maanvaraista laattaa tai erikseen mitoitettavaa lattiarakennetta haitallisen resonanssin välttämiseksi. Teollisuusrakennuksessa olevalle toimistotilalle voidaan kokemuksemme perusteella soveltaa selvästi suurempaa suositusarvoa, jolloin näihin tiloihin ei kohdistu lattian resonanssitarkastelun perusteella etäisyysrajoitetta. 5.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 7 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (zsuunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista, eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y ja x suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. Mittauspiste A painotettu runkomelutaso L prm [db] z y x mp mp mp mp mp mp mp mp mp Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamis 12/16

59 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR tapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon, Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. Runkomelun arviointitulosten perusteella: Runkomelutaso asuintiloissa jää alle (täyttää) suositusarvon 35 db noin 60 m etäisyydellä rautatiestä. Runkomelutaso toimistorakennuksissa jää alle (täyttää) suositusarvon 45 db noin 45 m etäisyydellä rautatiestä. Teollisuusrakennuksessa olevalle toimistotilalle voidaan kokemuksemme perusteella soveltaa selvästi suurempaa suositusarvoa, jolloin näihin tiloihin ei kohdistu runkomelun osalta etäisyysrajoitetta. 6 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Kaikki maasta mitatut tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,5 1,8 mm/s ovat selvästi suositusarvoja 4 mm/s (alttiusluokka II, perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet) ja 8 mm/s (alttiusluokka I, normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet) pienempiä. Näin ollen voidaan arvioida, että tärinä ei aiheuta tarkasteltavan kohteen rakennuksille rakenteiden vaurioriskiä. 6.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Mittaustulokset vastaavat kaikissa kolmessa mittauslinjassa mittaustarkkuuden puitteissa suuruusluokaltaan toisiaan. Teollisuus ja varastorakennusten tuotantotilat Teollisuus ja varastorakennuksien tuotantotilojen ei tavallisesti arvioida olevan tiloja, joihin raideliikennetärinä aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Teollisuusrakennuksissa sijaitsevat toimistotilat Mittaus ja arviointitulosten perusteella tärinän tunnusluku v w,95 on suurimmillaan noin 1,0 mm/s. Kokemuksemme perusteella arvioimme, että tämän suuruinen tärinä ei aiheuta merkittävää käyttöviihtyvyyshaittaa ko. toimistotiloissa. Toimistorakennukset Mittaus ja arviointitulosten perusteella tarkasteltavalla alueella: Toimistorakennusten etäisyys rautatiestä tulee olla vähintään 60 m. Alle 100 metrin etäisyydellä rautatiestä toimistorakennusten ala ja välipohjat tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että niiden ominaistaajuus f 0 on suurempi kuin 10 Hz. Alle 100 m etäisyydellä suositellaan käytettävän maanvaraista laattaa tai erikseen mitoitettavaa lattiarakennetta haitallisen resonanssin välttämiseksi. 13/16

60 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Asuintilat Mittaus ja arviointitulosten perusteella tarkasteltavalla alueella: Asuinrakennusten ja asuintilojen etäisyys rautatiestä tulisi olla vähintään 100 m. Yli 150 m etäisyydellä radasta raideliikenteen tärinä ei aseta asuinrakentamiselle erityisvaatimuksia. Alle 150 metrin etäisyydellä rautatiestä asuintilojen ala ja välipohjat tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että niiden ominaistaajuus f 0 on suurempi kuin 10 Hz. Alle 150 m etäisyydellä suositellaan asuintiloissa käytettävän maanvaraista laattaa tai erikseen mitoitettavaa lattiarakennetta haitallisen resonanssin välttämiseksi. Alle 150 m etäisyydellä rautatiestä asuintilat suositellaan sijoittamaan vain rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja toteuttamaan asuinrakennukset yksikerroksisina. Huomioitavaa on, että vanhoissa asuinrakennuksissa raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä sallitaan suositusarvojen puitteissa kaksinkertaisesti uusiin asuintiloihin nähden. 6.3 Runkomelu Mitatuista värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella runkomelutaso täyttää (alittaa) asuintilojen suositusarvon 35 db noin 60 metrin etäisyydellä rautatiestä ja toimistorakennuksissa suositusarvon 45 db noin 45 m etäisyydellä rautatiestä. Runkomelu ei näin ollen muuta edellä esitettyjä suojaalueita. 6.4 Suositukset kaavamääräyksistä Suosittelemme lisäämään kaavamääräyksiin kohdan, jossa edellytetään tärinän huomioon ottaminen. Kaavamääräys voi olla esimerkiksi seuraava: Alueella tulee huomioida raideliikenteen aiheuttama tärinä rakennusten käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Kaavoitettaessa asuin ja toimistorakennusten alueita, annetaan tavallisesti seuraavat kaavamääräykset: Rautatieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa asuinrakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan C arvoa 0,30 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa. Rautatieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että toimistorakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan D arvoa 0,60 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa. Rautatieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa asuinrakennuksissa liikennetärinän aiheuttaman runkomelun L prm voimakkuus ei ylitä A painotettua suositusarvoa 35 db tai voimassa olevaa määräysarvoa. Rautatieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että toimistorakennuksissa liikennetärinän aiheuttaman runkomelun L prm voimakkuus ei ylitä A painotettua suositusarvoa 45 db tai voimassa olevaa määräysarvoa. Käsityksemme mukaan nyt tarkasteltavalle Villilän yritysalueelle ei sijoitu sellaisia asuin ja toimistorakennuksia, joille edellisen kaltaisia määräyksiä tulisi ehdottomasti sellaisenaan asettaa. 14/16

61 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. 7 LISÄTIETOA Olli Laivoranta Promethor Oy puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi 15/16

62 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 TÄR KIRJALLISUUS 1. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT working papers 50, J. Törnqvist ja A. Talja, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi, VTT:n tiedotteita 2425, A. Talja et. al, Espoo Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi /16

63 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 1 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 1,30 0,53 0, ,3 1,26 0,49 0, ,3 1,23 0,71 0, ,2 1,18 0,57 0, ,2 1,17 0,57 0, ,2 1,16 0,65 0, ,1 1,11 0,50 0, ,1 1,07 0,64 0, ,1 1,08 0,57 0, ,1 1,06 0,67 0, ,0 0,99 0,61 0, ,0 0,95 0,61 0, ,0 0,95 0,50 0, ,0 0,96 0,48 0, ,0 0,96 0,50 0,47 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :15 0, :44 0, :15 0, :44 0, :15 0, :12 0, :44 0, :45 0, :50 0, :42 0, :13 0, :14 0, :46 0, :50 0, :03 0, :09 0, :58 0, :58 0, :58 0, :44 0, :07 0, :47 0, :42 0, :46 0, :13 0, :57 0, :04 0, :46 0, :47 0, :45 0, :50 0, :12 0, :47 0, :57 0, :50 0, :57 0, :45 0, :49 0, :13 0, :13 0, :46 0, :53 0, :07 0, :13 0, :46 0,15 v w,95 = 0,52 v w,95 = 0,27 v w,95 = 0,19 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

64 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 2 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,82 0,24 0, ,7 0,67 0,21 0, ,6 0,63 0,12 0, ,6 0,58 0,15 0, ,6 0,59 0,23 0, ,6 0,60 0,25 0, ,6 0,55 0,17 0, ,6 0,55 0,21 0, ,6 0,51 0,25 0, ,5 0,52 0,21 0, ,5 0,51 0,25 0, ,5 0,52 0,25 0, ,5 0,51 0,16 0, ,5 0,47 0,26 0, ,5 0,45 0,24 0,29 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :44 0, :14 0, :44 0, :09 0, :44 0, :15 0, :08 0, :12 0, :43 0, :43 0, :43 0, :46 0, :15 0, :15 0, :31 0, :31 0, :59 0, :08 0, :46 0, :08 0, :09 0, :12 0, :46 0, :12 0, :08 0, :51 0, :51 0, :59 0, :50 0, :59 0, :48 0, :44 0, :44 0, :43 0, :50 0, :48 0, :02 0, :46 0, :43 0, :04 0, :53 0, :43 0, :38 0, :04 0, :13 0,11 v w,95 = 0,33 v w,95 = 0,11 v w,95 = 0,17 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

65 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 3 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,45 0,18 0, ,4 0,43 0,18 0, ,4 0,41 0,16 0, ,4 0,42 0,25 0, ,4 0,42 0,10 0, ,4 0,40 0,30 0, ,4 0,38 0,18 0, ,4 0,30 0,22 0, ,3 0,33 0,20 0, ,3 0,33 0,18 0, ,3 0,30 0,17 0, ,3 0,29 0,18 0, ,3 0,29 0,18 0, ,3 0,32 0,14 0, ,3 0,25 0,21 0,23 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :44 0, :43 0, :28 0, :08 0, :44 0, :44 0, :43 0, :03 0, :14 0, :15 0, :08 0, :44 0, :46 0, :04 0, :27 0, :43 0, :09 0, :32 0, :54 0, :49 0, :29 0, :58 0, :47 0, :04 0, :46 0, :58 0, :12 0, :49 0, :02 0, :01 0, :30 0, :30 0, :47 0, :07 0, :57 0, :08 0, :47 0, :54 0, :43 0, :46 0, :05 0, :41 0, :09 0, :11 0, :46 0,07 v w,95 = 0,19 v w,95 = 0,11 v w,95 = 0,09 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

66 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 4 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 1,79 0,88 0, ,6 1,62 0,84 0, ,5 1,45 0,99 0, ,4 1,40 0,67 0, ,4 1,32 0,63 0, ,3 1,34 0,81 0, ,3 1,30 0,80 0, ,3 1,30 0,57 0, ,3 1,28 0,75 0, ,3 1,26 0,58 0, ,2 1,21 0,33 0, ,2 1,19 0,48 0, ,2 1,15 0,55 0, ,1 1,13 0,45 0, ,1 1,10 0,78 0,42 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :58 0, :14 0, :58 0, :14 0, :50 0, :49 0, :42 0, :58 0, :47 0, :44 0, :43 0, :09 0, :46 0, :44 0, :14 0, :44 0, :43 0, :44 0, :43 0, :49 0, :42 0, :50 0, :44 0, :14 0, :49 0, :42 0, :12 0, :47 0, :12 0, :44 0, :43 0, :51 0, :43 0, :10 0, :46 0, :46 0, :46 0, :10 0, :12 0, :44 0, :47 0, :47 0, :07 0, :04 0, :46 0,16 v w,95 = 0,69 v w,95 = 0,37 v w,95 = 0,22 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

67 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 5 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,9 0,87 0,50 0, ,8 0,74 0,43 0, ,8 0,77 0,32 0, ,8 0,75 0,37 0, ,8 0,74 0,41 0, ,7 0,67 0,44 0, ,7 0,63 0,38 0, ,6 0,63 0,39 0, ,6 0,62 0,31 0, ,6 0,62 0,45 0, ,6 0,62 0,31 0, ,6 0,61 0,35 0, ,6 0,61 0,32 0, ,6 0,58 0,33 0, ,6 0,52 0,28 0,25 MP5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :14 0, :14 0, :10 0, :43 0, :42 0, :42 0, :42 0, :58 0, :49 0, :07 0, :43 0, :47 0, :42 0, :43 0, :43 0, :58 0, :42 0, :42 0, :45 0, :09 0, :58 0, :49 0, :49 0, :47 0, :43 0, :43 0, :09 0, :09 0, :11 0, :43 0, :07 0, :12 0, :11 0, :11 0, :07 0, :07 0, :09 0, :03 0, :14 0, :03 0, :49 0, :45 0, :13 0, :45 0, :04 0,09 v w,95 = 0,33 v w,95 = 0,20 v w,95 = 0,12 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

68 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 6 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,6 0,59 0,24 0, ,5 0,53 0,27 0, ,5 0,53 0,26 0, ,5 0,53 0,26 0, ,5 0,51 0,25 0, ,5 0,51 0,24 0, ,5 0,47 0,27 0, ,5 0,44 0,21 0, ,5 0,45 0,28 0, ,5 0,45 0,21 0, ,4 0,44 0,23 0, ,4 0,43 0,28 0, ,4 0,43 0,23 0, ,4 0,41 0,24 0, ,4 0,42 0,25 0,20 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :59 0, :08 0, :43 0, :08 0, :43 0, :43 0, :44 0, :59 0, :08 0, :44 0, :43 0, :44 0, :43 0, :44 0, :43 0, :50 0, :44 0, :11 0, :46 0, :05 0, :54 0, :10 0, :12 0, :44 0, :04 0, :46 0, :16 0, :08 0, :04 0, :59 0, :08 0, :13 0, :48 0, :43 0, :11 0, :08 0, :14 0, :02 0, :45 0, :46 0, :48 0, :10 0, :48 0, :04 0, :11 0,06 v w,95 = 0,27 v w,95 = 0,13 v w,95 = 0,08 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

69 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 7 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,99 1,03 1, ,3 1,20 0,82 0, ,3 1,28 0,59 0, ,2 1,04 0,65 0, ,1 0,72 0,88 0, ,1 0,92 0,61 0, ,1 0,92 0,53 0, ,1 0,98 0,64 0, ,0 0,85 0,63 0, ,0 0,84 0,40 0, ,0 0,90 0,44 0, ,0 0,94 0,47 0, ,9 0,67 0,48 0, ,9 0,87 0,51 0, ,9 0,75 0,53 0,61 MP7 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :58 0, :49 0, :49 0, :13 0, :58 0, :49 0, :07 0, :51 0, :53 0, :49 0, :49 0, :51 0, :44 0, :04 0, :58 0, :04 0, :13 0, :34 0, :12 0, :12 0, :12 0, :31 0, :44 0, :13 0, :51 0, :43 0, :46 0, :46 0, :29 0, :44 0, :36 0, :36 0, :42 0, :53 0, :39 0, :39 0, :14 0, :14 0, :04 0, :09 0, :25 0, :26 0, :52 0, :56 0, :36 0,18 v w,95 = 0,49 v w,95 = 0,34 v w,95 = 0,34 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

70 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 8 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,75 0,24 0, ,7 0,65 0,38 0, ,7 0,62 0,23 0, ,6 0,62 0,41 0, ,6 0,60 0,24 0, ,6 0,61 0,29 0, ,6 0,58 0,27 0, ,6 0,58 0,25 0, ,6 0,56 0,32 0, ,6 0,55 0,32 0, ,5 0,52 0,24 0, ,5 0,50 0,18 0, ,5 0,50 0,21 0, ,5 0,51 0,21 0, ,5 0,48 0,24 0,25 MP8 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :14 0, :51 0, :10 0, :51 0, :42 0, :49 0, :42 0, :58 0, :12 0, :58 0, :49 0, :35 0, :49 0, :58 0, :14 0, :44 0, :36 0, :51 0, :58 0, :49 0, :53 0, :12 0, :35 0, :43 0, :36 0, :57 0, :31 0, :04 0, :44 0, :12 0, :31 0, :04 0, :46 0, :43 0, :12 0, :04 0, :53 0, :43 0, :31 0, :07 0, :14 0, :42 0, :46 0, :07 0, :39 0,12 v w,95 = 0,28 v w,95 = 0,15 v w,95 = 0,16 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

71 Tärinä Liite 1 Raportti PR4369-TÄR01 Villilän yritysalue, Nakkila Sivu 9 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,53 0,11 0, ,5 0,45 0,13 0, ,5 0,46 0,22 0, ,4 0,41 0,24 0, ,4 0,38 0,19 0, ,4 0,29 0,24 0, ,4 0,39 0,13 0, ,4 0,37 0,11 0, ,4 0,38 0,12 0, ,4 0,37 0,11 0, ,4 0,36 0,23 0, ,4 0,34 0,16 0, ,4 0,31 0,23 0, ,3 0,27 0,25 0, ,3 0,29 0,28 0,18 MP9 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :45 0, :51 0, :09 0, :51 0, :14 0, :44 0, :45 0, :11 0, :45 0, :44 0, :47 0, :45 0, :09 0, :06 0, :52 0, :16 0, :51 0, :33 0, :33 0, :57 0, :14 0, :09 0, :14 0, :51 0, :06 0, :33 0, :51 0, :11 0, :12 0, :16 0, :15 0, :15 0, :09 0, :44 0, :32 0, :36 0, :49 0, :10 0, :15 0, :47 0, :16 0, :09 0, :15 0, :52 0, :14 0,10 v w,95 = 0,22 v w,95 = 0,11 v w,95 = 0,13 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

72 Tilaaja: Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen Brahenkatu Turku Raportin numero: PR4369 Y01 Päiväys: MELUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila Kirjoittanut: Johanna Toivonen Nuorempi suunnittelija Ympäristösuunnittelija AMK puh johanna.toivonen@promethor.fi Tarkastanut: Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM puh jani.kankare@promethor.fi HELSINKI Viikinportti 4 B Helsinki puh TURKU Rautakatu 5 A Turku puh etu.suku@promethor.fi Y tunnus: Kotipaikka: Turku

73 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y Sisällysluettelo 1 Yleistä Kaava alueen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot ja suositukset Raideliikenteen aiheuttaman melutason arviointi Kaava alueen mahdollisten raskaiden ajoneuvojen aiheuttama melutaso Yhteenveto ja suositukset kaavamääräysten osalta Kirjallisuus /8

74 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y YLEISTÄ Nakkilan kunnassa sijaitsevan Villilän yritysalueen asemakaavan muutosta varten laadittiin meluvaikutusten arviointi. Kaavassa suunnitellut TY 1 alueet tulevat sijoittumaan melulle herkkien toimintojen (asutus) läheisyyteen. Arvioinnissa on tämän johdosta tarkasteltu mahdollisen raskaan liikenteen vaikutuksia nykyisille lähimmille asuinalueille. Lisäksi on aiemmin laadittujen meluselvitysten pohjalta arvioitu TY 1 alueille mahdollisesti sijoittuvien asuintilojen melutasoja ja esitetty suosituksia kaavamääräyksiksi, jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot niillä täyttyvät. Arvioinnin ohjearvoina on käytetty valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] esitettyjä ympäristömelun ohjearvoja sekä Asumisterveysohjeen [2] ja ELY keskuksen oppaan 02/2013 [3] ohjeita raideliikenteen maksimiäänitason huomioinnissa. 2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Villilän yritysalue sijaitsee Nakkilan kunnassa kuntakeskuksen tuntumassa. Kaava alue rajautuu lännessä rautatiehen, pohjoisessa Akselintiehen, idässä osittain Satakunnantiehen sekä etelässä Suutarinmäentiehen. Alueella on nykyisin yritysten toimitiloja ja asuinrakennuksia. Valtaosa kaava alueesta on voimassa olevissa kaavoissa pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP) ja teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia / ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Asemakaavan muutoksen myötä alue osoitetaan teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (TY 1), jolle yleisten määräysten mukaan saa rakentaa asuntoja ainoastaan alueen tai kiinteistön hoidon ja valvonnan kannalta tarpeellista henkilökuntaa varten. Merkittävin melulähde kaava alueelle on raideliikenteen aiheuttama melu. Kuva 1. Kaava alueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella. 3/8

75 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y MELUTASON OHJEARVOT JA SUOSITUKSET Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Ulkoalueiden ohjearvot Taulukossa 1 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Sisätilojen ohjearvot Taulukossa 2 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvan melun melutasolle. Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas ja majoitushuone 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistila 35 db(a) Liike ja toimistohuone 45 db(a) 4/8

76 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y Hetkellisten maksimiäänitasojen huomiointi julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten laadinnassa Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaan erityisesti rautatieliikenteen aiheuttamalle melulle. ELY keskuksen oppaan 02/2013 mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db AFmax. Myös Asumisterveysohjeessa on esitetty ohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). 4 RAIDELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN MELUTASON ARVIOINTI Kaava alueen länsireunaa rajaavan rautatien aiheuttaman melutason arviointiin on käytetty Nakkilan taajamayleiskaavan meluselvitystä vuodelta 2013 [4]. Selvityksessä on määritetty päivä ja yöajan keskiäänitasot raideliikenteelle nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna Meluselvityksen mukaan nykytilanteen päiväajan keskiäänitaso ei juuri eroa ennustetilanteen päivä ja yöajan keskiäänitasosta. Nykytilanteen yöajan keskiäänitaso on selvästi pienempi kuin ennustetilanteessa. Tässä arvioinnissa on käytetty ennustevuoden 2030 raideliikenteen yöajan keskiäänitasoa (kuva 2), koska päivä ja yöajan keskiäänitason ollessa likimain samantasoiset on yöajan ohjearvo 50 db(a) arvioinnin kannalta määräävä. Kuva 2. Raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 ennustevuonna 2030 (ote Nakkilan taajamayleiskaavan meluselvityksestä, Liite 10). Kuvassa on merkitty punaisella kaava alueen sijainti. 5/8

77 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y Raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso on rautatien ja Harjuntien/Mikaelin tien välisellä osuudella esteettömässä maastossa yli 50 db(a). Harjuntien/Mikaelin tien ja Satakunnantien väliin jäävällä kaava alueella yöajan keskiäänitaso alittaa yöajan ohjearvon 50 db(a). Raideliikenteen ohiajon aiheuttama maksimiäänitaso Nakkilan taajamayleiskaavan meluselvityksessä ei ole tarkasteltu raideliikenteen ohiajon aiheuttamia hetkellisiä maksimiäänitasoja. Meluselvityksen tietojen mukaan rautatiellä liikennöi nyky ja ennustetilanteessa henkilöliikenteen junia (Sr ja IC2) ja tavaraliikenteen junia (suomalaisia ja venäläisiä). Tiedossa olevien junatyyppien, nopeuksien ja pituuksien avulla määritettiin hetkelliset maksimiäänitasot esteettömässä tasaisessa maastossa laskentaohjelmalla Datakustik CadnaA 2017 yhteispohjoismaisella raideliikennemelumallilla [5]. Lasketut maksimiäänitasot eri etäisyyksillä ja niiden avulla määritetyt asuintilojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty taulukossa 3. Maksimiäänitason laskennassa on käytetty meluselvityksen [4] sivun 4 taulukoiden 6 ja 7 yöajan raideliikenteen tietoja. Julkisivun ääneneristävyysvaatimuksen määrittämisessä on käytetty Asumisterveysohjeen ja ELY keskuksen oppaan ohjeistusta yöajan maksimimelutasosta 45 db. Taulukko 3. Raideliikenteen ohiajon aiheuttamat hetkelliset maksimiäänitasot esteettömässä tasaisessa maastossa ja niiden avulla määritetyt asuintilojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero). Etäisyys raiteen keskilinjasta Raideliikenteen ohiajon aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks 2 metrin korkeudella maan pinnasta Asuintilan julkisivun ääneneristävyysvaatimus (äänitasoero) (sisältää varmuusvarana 1 3 db) 10 m 92 db 48 db 20 m 88 db 44 db 30 m 86 db 42 db 40 m 84 db 40 db 50 m 82 db 38 db 60 m 81 db 38 db 70 m 80 db 36 db 80 m 79 db 36 db 90 m 78 db 34 db 100 m 77 db 34 db 110 m 76 db 32 db 120 m 76 db 32 db 130 m 75 db 32 db 140 m 74 db 30 db 150 m 74 db 30 db 160 m 73 db 30 db 170 m 72 db 28 db Vaatimusten vaikutukset asuinrakennuksen julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 4 [6]. 6/8

78 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y Taulukko 4. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan erillisessä julkisivujen ääneneristävyysselvityksessä huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. 5 KAAVA ALUEEN MAHDOLLISTEN RASKAIDEN AJONEUVOJEN AIHEUTTAMA MELUTASO Kaava alueen tulevasta liikennevirrasta ja näin ollen raskaiden ajoneuvojen määrästä ei ole vielä tietoa. Alueella on jo nykyisellään toimintaa, joka aiheuttaa raskasta liikennettä kaava alueen ja sen ympäristön teille. Vaikka raskaan liikenteen % osuus kokonaisliikenteestä lähiteillä kaksinkertaistuisi, tarkoittaisi se noin desibelin nousua päivä ja yöajan keskiäänitasossa ulkoalueilla. Tämän tasoista nousua ei korvakuulolla normaalisti havaita. Nykyiset asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 25 metrin etäisyydellä Satakunnantien keskilinjasta. Näin ollen niiden sisä äänitasoihin saattaa jo nykyisellään vaikuttaa häiritsevästi raskaan liikenteen ohiajon aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso. Lisääntyvä raskas liikenne voi lisätä häiriön määrää, mutta kovin merkittävää muutosta mahdollisen häiriön kokonaisvoimakkuudessa ei arvioida tapahtuvan. 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET KAAVAMÄÄRÄYSTEN OSALTA Kaava alueelle mahdollisesti rakentuvat asuintilat Kaava alueelle rakentuvien asuintilojen oleskelupiha alueiden kannalta määräävä on yöajan keskiäänitaso, joka ylittää ohjearvon 50 db(a) vaihdellen noin metrin etäisyydellä rautatien keskilinjasta. Rakennettaessa lähemmäs kuin ~130 metrin etäisyydelle rautatiestä on asuintilojen oleskelupiha suojattava rakenteellisesti. Tehokkain tapa suojata oleskelualueet on sijoittaa ne rakennusten suojan puolelle (poispäin radasta). Suojaa voi lähempänä rataa olla tarpeen tehostaa oleskelupihan reunalle tehtävällä meluaidalla. Kaavamääräyksenä voidaan esittää seuraavaa: Asuintilojen oleskelupiha alueilla melutason tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot päiväaikaan 55 db(a) ja yöaikaan 50 db(a). Melutason ohjearvojen täyttymiseksi oleskelupiha alueet tulee tarvittaessa sijoittaa rakennusmassan taakse suojaan liikenteen melulta ja tarvittaessa suojausta tulee tehostaa oleskelupiha alueelle tehtävillä meluaidoilla. 7/8

79 Meluvaikutusten arviointi Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila PR4369 Y Asuintilojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset määräytyvät kaava alueella yksinomaan raideliikenteen ohiajon aiheuttamasta hetkellisestä maksimiäänitasosta. Mikäli asuintilan julkisivu sijoittuu teollisuus ja varastorakennusten suojaan rautatieliikenteen melulta, riittää julkisivulle todennäköisesti pienempi ääneneristävyysvaatimus kuin taulukossa 3 on esitetty etäisyyden perusteella. Ilman teollisuusja varastorakennusten tuomaa suojaa asuintilojen rakentamista 50 m lähemmäs rautatietä ei lähtökohtaisesti suositella. Ilman rakennusten muodostamaa suojaa asuintilojen rakentaminen lähemmäs kuin 50 m radasta on kuitenkin mahdollista, mutta tällöin se edellyttää yksityiskohtaisen kohdekohtaisen julkisivun ääneneristävyysselvityksen laadinnan (mm. rakennuksen julkisivurakenteiden ollessa tiedossa). Kaavamääräyksenä voidaan esittää seuraavaa: Asuintilojen sisä äänitason tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot päiväaikaan 35 db(a) ja yöaikaan 30 db(a). Asuintilojen julkisivujen ääneneristävyyden tulee olla riittävä ohjearvojen täyttymiseksi. Kaava alueen raskaan liikenteen aiheuttamien maksimiäänitasojen vuoksi suositellaan, että kaikkien alueelle rakentuvien asuintilojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimus (äänitasoero) on vähintään 30 db(a). Kaava alueen raskaan liikenteen aiheuttama melutaso nykyisille asuinalueille Kaava alueen mahdollisten raskaiden ajoneuvojen aiheuttama lisäys läheisten asuinrakennusten ulkoalueiden päivä ja yöajan keskiäänitasoon on hyvin todennäköisesti vähäinen. Raskaan liikenteen ohiajon aiheuttamien maksimiäänitasojen mahdollista häiritsevyyttä voidaan vähentää osoittamalla raskaan liikenteen ajoreitit kulkemaan mahdollisimman kaukaa suurinta osaa asutuksesta (reittiä Mikaelintie Akselintie Satakunnantie Siltatie) ja keskittämällä liikennöinti mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon päiväaikaan. 7 KIRJALLISUUS 1. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Airola Hannu, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino. liikenne ja ympäristökeskus, OPAS 02/ Sosiaali ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 4. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Nakkilan taajamayleiskaavan meluselvitys, Raportti P11420P006, Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 6. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje /8

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94 Tekninen valiokunta Nakkilan kunnan Villilän yritysalueen asemakaavan muutos 252/ /2017 TekVAl 68 Kunnanhallitus on käsitellyt kokouksessaan otsikossa mai ni tun asemakaavan muutosehdotusta ja päättänyt pyytää siitä viran omais lau sun not ja asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kun nanhal li tus pyytää teknisen valiokunnan lausuntoa ase ma kaa van muutos eh do tuk ses ta men nes sä. Asemakaavan muu tos eh dotus ta koskeva aineisto on nähtävillä kunnan ko ti si vulla: ja tontit/kaavoitus/vireillä olevat ase ma kaa vat. Asemakaavan muutosehdotuksessa on huomioitu tilavaraukset olemas sa oleville vesihuoltolaitoksen vesijohdoille ja jä te ve si vie mä reil le. Sen sijaan hulevesiä ja niiden poisjohtamista ei ole huomioitu riit täväs sä määrin kaavamuutosehdotuksessa. Käytännössä hulevedet joh tu vat kaavamuutosalueelle erittäin suurelta alueelta, Hohtarin, Soi ni lan mä en ja Suutarinmäen alueilta. Hohtarin alue on hu le ve si viemä röi ty ja viemäröinnin purkuputki kulkee Kallentien kohdalta koh ti rautatietä, purkautuen avo-ojaan rautatien läheisyydessä. Täs tä vesi ohjautuu avo-ojassa rautatien vartta myöden alittaen rau ta tien liitekartan 4 mukaisessa paikassa johtuen lopulta Tat ta ran jo keen. Muil ta mainituilta alueilta vedet johdetaan kaa voi tet ta val le alueelle avo-ojiin ja ne alittavat rautatien samassa kohtaa kuin Hohtarin alueel ta kin tulevat vedet. Asemakaavan muutoksessa tu lee siis huomioi da vielä riittävät tilavaraukset purkuviemäreille se kä avo-ojille hule ve sien pois johtamisen hallitsemiseksi. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa edellä mainitun lausuntonaan ja huo mioi ta vak si Nakkilan kunnan Villilän yritysalueen asemakaavan muu tok ses ta. Muuta huomioitavaa valiokunnalla ei ole. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano: Siirto kunnanhallitus Lisätietoja antaa: Tekninen johtaja Harri Kukkula Puh

95