Kesä Päijät- Hämeen kylissä

Transkriptio

1 Kesä Päijät- Hämeen kylissä Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2007 Käy kesätalolla- liite 10- vuotta kylämarkkinoita Tapahtumakalenteri

2 2 3 Kohti kesää Tämä Päijät-Hämeen kylissä lehti esittelee tämän päivän kyliä, kylätoimintaa ja elämää maaseudulla. Tapahtumakalenteriin on koottu lukuisa määrä kesäisiä tapahtumia, jotta kyliin olisi helppo lähteä tutustumaan. Moni asia kylissä on mennyt eteenpäin viimeisten parin vuoden aikana. Maakunnallisesta kyläohjelmasta on juuri valmistunut väliarvio, joka esittelee niitä asioita, mitä kyläyhdistykset kuin muutkin toimijat aina maakunnallisiin viranomaisiin asti ovat vieneet eteenpäin. Kylissä tehdään valtavasti talkootyötä yhteiseksi hyväksi. Myös hanketoiminnalla on saatu asioita eteenpäin. Onnistuneena mallina mainittakoon Heinolan Lusin koululla keskiviikkoisin järjestettävä kyläpalvelupäivä, jossa pääasiassa ikäihmiset kokoontuvat syömään, jumppaamaan ja tietysti koululaisetkin valmistelevat aina jotain. Vastaava onnistuisi varmasti muillakin kyläkouluilla. Päijät-Hämeen vuoden kylä 2006 Villikkala Artjärveltä näyttää kuinka yhteistyötä rakennetaan pienen 200 asukkaan kylän voimin. Villikkalan kyläpäivä Villikkalan järven rannalla ja kylätalossa toivottaa kaikki kylistä kiinnostuneet viettämään iloista ja vähän villiäkin päivää. Olemme iloisia että kymmenvuotisen yhdistyksemme toiminta-ajatus on elinvoimainen ja ajankohtainen. Kylä-, asukasja kansalaistoiminta kuten paikallisuuskin näyttäisi olevan nousussa. Kylätoiminta on kylän asukkaiden yhteisiä tekoja asuinympäristönsä eteen. Ja sitä että mietimme ja toimimme kylämme parhaaksi kokonaisvaltaisesti. Meidän on itse ja yhdessä lähdettävä mukaan muutoksiin ja mietittävä kuinka toimimme, etteivät kylien ihmiset, eivätkä myöskään lähiöiden ihmiset, jää jalkoihin kuntia ja palvelurakenteita uudistettaessa. Siinä onkin haastetta! Mainittakoon, että yhdistyksemme hallitukseen on tullut edustus myös Lahden asukastoimijoista. Päijät-Hämeen kylät ry järjestää kylämarkkinat Lahden satamassa jo 10.kerran. Juhlan kunniaksi markkinoilla on esillä oman maaseutumme lisäksi ystävyysalueen maaseudun toimijoita Itävallasta Steyr-Kirchdorfin alueelta. Eloisa maaseutu-hanke järjestää markkinapäivänä juhlaseminaarin Sibeliustalossa ja esittelee toimintaansa tämän lehden liitteessä. Suuret kiitokset lehden toteutukseen osallistuneille!.toivotan teille lukijoille lämmintä, tapahtumia täynnä olevaa kesää. Tervetuloa kylämarkkinoille! Kristiina Borgenström puheenjohtaja Päijät- Hämeen Kylät ry Kuvassa olevan taulun on valokuvastani maalannut taiteilija Jere Honkanen Hollolan Miekkiöstä, sain taulun lahjaksi vanhimmilta lapsiltani ja heidän puolisoiltaan viime syksynä. Kylätoiminnan ja kylien kehittämisen tulokset koottu Kylätoiminta on pieniä askeleita monessa paikassa ja monella tasolla. Päijät-Hämeen maakunnallinen kyläohjelma koottiin laajassa yhteistyössä pari vuotta sitten. Se laadittiin toteutettavaksi. Ohjelman on tarkoitus vastata kysymykseen: Mitä on tehtävä, että alueemme kylät säilyvät viihtyisinä ja elinvoimaisina? Ohjelmaa on toteutettu pari vuotta ja nyt toiminnan tulokset on koottu kyläohjelman sosiaaliseksi välitilinpäätökseksi. Menetelmä toimi apuna siinä että, olemme voineet mitata kylien kehittämisen tuloksia kokonaisuutena. Maakuntamme reilusta 90 kylästä osallistui 43 kylää ohjelman väliarvion tekemiseen vastaamalla kyläkyselyyn. Muutos parempaan näkyy jopa tällä lyhyellä kahden vuoden tarkastelujaksolla. Kylissä on tehty ja tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä. Kylissä järjestetään erilaisia tapahtumia ja rientoja, joka kylällä jotakin. Tehtäviä ja vastuuta osataan jakaa, sillä kyselyyn vastanneista kylistä ainoastaan 12 % kyliä oli järjestämisvastuuta ottavia puuhamiehiä alle viisi. Kylän historiaa on tallennettu tekemällä kyläkirjoja tai keräämällä murreilmaisuja ja paikannimistöä. Villähteen elokuva tallensi tämän päivän kylän. Kylien wwwsivujen määrä kasvaa jatkuvasti. Talkoilla saadaan paljon aikaan: on rakennettu ja ylläpidetty ulkoilureittejä ja liikuntapaikkoja, kunnostettu yhteistiloja ja ympäristöä. Kylistä 79 % kertoi toteuttaneensa joitain seuraavista: vesistön kunnostusta, kylän rannan kunnostusta, ympäristönhoitotoimenpiteitä, yhteistilojen kunnostusta. Moni viranomainen tai maakunnallinen taho toimii kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi. Kymmenen esimerkkiä löytyi helposti: Lahden aluekeskusohjelma, joka on ollut mukana kehittämässä Lusin koululla monipuolista palvelupäivää. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, jonka Liituhanke tarjoaa työnantaja palvelujaan myös kylien yhdistyksille. Kyläyhdistysten, jotka ovat lähteneen työnantajiksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä, määrä onkin tuplaantunut. Kahdessa vuodessa on menty iso askel eteenpäin palveluissa, jotka mahdollistavat asumisen kylässä, omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kaksitoista kylää ilmoitti, että heidän kylällään toimii kylätalkkari tai kotiapuyritys. Toisaalta palvelujen osalta kyläkoulujen joukkolakkautukset ovat olleet suurin menetys maaseudulle. Vuosina on tehty 11 kyläkoulun lakkautuspäätös. Nähtäväksi jää, mitä vaikutuksia koulujen lakkautuksilla on erityisesti syrjäisellä maaseudulla, missä koulut jäivät vain kuntakeskuksiin. Uudet asukkaat ovat tervetulleita kyliin. Tässäkin riittää vielä työsarkaa. Kylien tonttitarjonta on selvästi pienentynyt parissa vuodessa. Kyliin on siis rakennettu ja rakennettaisiin, mikäli hyviä tontteja on tarjolla. Samanaikaisesti tehdyt vesihuoltoinvestoinnit edistävät kyliin rakentamista. Maaseutuasumisen markkinoimisessa alueellisesti on myös haastetta. Maaseutuasuminen on laatuasumista, jossa luonto, hiljaisuus, turvallinen kyläyhteisö ja vaikkapa yrittäminen voidaan yhdistää. Päijät-Hämeen kyläohjelman sosiaalinen välitilinpäätös löytyy Elina Leppänen Päijät-Hämeen kylät ry, kyläasiamies Elina Leppänen ohjaamassa irlantilaisia raveja kylämarkkinoilla 2006 Kylät voimistuvaa asuinmaaseutua Helmikuussa 2007 julkistettiin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän; YTR:n, asumisteemaryhmän ohjelma Asuinmaaseutu Ohjelma kirjoitettiin tarpeeseen ja sellaisen yhteiskunnallisen keskustelun areenalle, jossa taistellaan, debatoidaan ja vilpittömästi etsitään uusia menettelytapoja. Asuminen ei suinkaan ole byrokraattien tai poliitikkojen ohjauksen alaista toimintaa, vaan yhä enemmän ihmisten arvomaailmaan perustuvaa. Varallisuuden kasvaessa useille perheille syntyy mahdollisuus tehdä valintoja. On jopa järkevää valita sekä maaseutu että kaupunki asuinpaikaksi. Maaseutu ei voi rakentamisen ja asumisen suhteen olla rajoitusten aluetta. Se on muutettava mahdollisuudeksi, mikä puolestaan vaatii uusia teknisiä, toiminnallisia, kaavoituksellisia ja asenteellisia ratkaisuja. Myös naapureiden yhteistyön syventäminen tuo tulosta infran rakentamisessa ja 2007 palvelujen järjestämisessä. Maaseutu ei missään nimessä ole tuomittu kirkonkylien niin kutsutun eheyttävän kaavoituksen uhriksi. JULKAISIJA PÄIJÄT- HÄMEEN KYLÄT RY LEHDEN KOKOSIVAT MIA SULKUMÄKI, NIINA LAAKSO SEKÄ ELINA LEPPÄNEN JA SIRPA KERPPILÄ TAITTO JA SIVUNVALMISTUS MIA SULKUMÄKI JA NIINA LAAKSO (KOULUTUSKESKUS SALPAUS) KANNEN KUVASSA SAANA SEPPÄLÄ KUVAAJA MIA SULKUMÄKI PAINOS PAINO I-PRINT OY, TEOLLISUUSTIE 24, PL 21, SEINÄJOKI TEKNISET TIEDOT TABLOID 400 X 280 (PAINOPINTA-ALA 260X375), ERIKOISSANOMALEHTIPAPERI 55G ISO 68 - LEHTI ON MAKSUTON, IRTOJAKELU ERIPUOLILLA PÄIJÄT- HÄMETTÄ, LAHDESSA KYLÄMARKKINOILLA SEKÄ MUISSA TAPAHTUMISSA. Suomen kylätoimintaliike on jo jonkin aikaa määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa vaikuttamisesta vastuunkannon suuntaan. Tietysti vaikuttamista tarvitaan edelleen. Esimerkiksi kylätoiminnan valtionapu, euroa, joka on yksi prosentti toiminnan volyymista, on enemmän toimijoiden loukkaamista kuin valtion tunnustus vastuulliselle työlle. Valtioneuvoston asiaa koskevat linjaukset on syytä lähivuosina saattaa todeksi. Myös kuntien suuntaan on jatkuvasti neuvoteltavaa. Kunpa viimeisetkin kunnat ymmärtäisivät, että oman alueen tulevaisuus on kaikkien kylien tulevaisuuksien summa, ei vain kirkonkylän, joka ei paljon paina PARAS-hankeen pyörteissä. Kylätoimintaliike on aktiivinen myös kansainvälisesti. Me olemme rakentamassa eurooppalaista kylätoimintaliikettä ja sen työmuotoja niin, että Euroopan unionissa joskus päästäisiin kunnolliseen maaseutupolitiikkaan. Nyt EU vasta tapailee näissä asioissa. Maataloudesta pitää kantaa huolta, mutta maaseudun elinvoima ei enää tule maatalousrahoituksen seurannaisena, vaikka EU-perusteinen ohjelmatyö sitä vieläkin uskottelee. Suomella on erinomaisia mahdollisuuksia ammentaa molemminpuolista hyötyä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta. Sitä tapahtuu automaattisesti ja merkittävästi keskuksissa työssä käynnin tai maaseudulla mökkeilyn kautta, mutta vuorovaikutuksen tuloksellisuutta voidaan lisätä määrätietoisella vuorovaikutusmuotojen kehittelyllä. Silloin nousevat esille maaseudun tuotteiden markkinat kaupungissa, kaupungin palvelujen informointi ja levitys maaseudulle, PÄIJÄT- HÄMEEN KYLÄT RY molemminpuolinen kulttuurinvaihto, laaja-alainen maankäytön suunnittelu niin, että toiminnallisia keskuksia sijoittuu koko seutukuntaan, eikä vain käenpoikakunnan ytimeen tai reunustoille. Luetteloa voisi jatkaa. Jo mainitut esimerkit kertovat, että vuorovaikutus ei tule itsestään, keskuksen tilastollisena heijastumana tai muuna mystisenä seurauksena, vaan työmuotoja tulee rakentaa niin kunnallishallinnon sisälle kuin kansalaisjärjestöjen välille. Paljon saavutettaisiin esimerkiksi sillä, että myös suurimpien kaupunkien keskustoihin pystytettäisiin toimintaryhmien tapainen kolmikantaan perustuva toimija vastinpariksi maaseudun Leader-ryhmille. Eikä kaupunginosayhdistysten ja kotiseutuyhdistystenkään kannattaisi tyytyä pelkästään kelvolliseen seuranpitoon kaupungin virkamiesten kanssa, vaan lähteä aktiiviseen kehittämistyöhön kyläyhdistysten tapaan. Silloin kas kummaa kaupungin ja maaseudun raja häipyisi ja osapuolilla, joita vielä ei edes ole, olisi enemmän yhteisiä intressejä kuin tällä hetkellä aavistetaankaan. Kylätoiminta ei pääty kaupungin rajalle. Eero Uusitalo professori, Suomen Kylätoimintayhdistys SYTY ry:n puheenjohtaja PÄIJÄT- HÄMEEN KYLÄT RY VIE KYLÄOHJELMAA ETEENPÄIN JA AUTTAA SEN ASIOIDEN TOTEUTTAMISESSA. PÄIJÄT- HÄMEEN KYLÄT RY TOIMII KYLIEN KEHITTÄMISESSÄ KYLIEN, KUNTIEN JA MUIDEN TAHOJEN TUKENA SEKÄ YHTEISTYÖN EDISTÄJÄNÄ, YHDISTYS TOIMII KYLIEN JA KYLÄAKTIIVIEN TUKENA NIIDEN KEHITTÄESSÄTOIMINTAANSA JA TYÖTAPOJAAN. PÄIJÄT HÄMEEN KYLÄT RY JÄRJESTÄÄ VUOSITTAIN TOUKOKUUSSA KYLÄMARKKINAT LAHDEN SATAMASSA. TIETOA KYLIEN KEHITTÄMISESTÄ SAA OSOITTEESTA YHDISTYS JÄRJESTÄÄ MAAKUNNALLISEN KYLÄPÄIVÄN VUODEN KYLÄN KANSSA SEKÄ MUITA TILAISUUKSIA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA. YHDISTYS TEKEE YHTEISTYÖTÄ KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIKKALAN TOIMIPISTEEN KANSSA VIEDEN KYLÄOHJELMAA ETEENPÄIN KEHITTÄMISHANKKEILLA TOIMIPISTEEN KANSSA VIEDEN KYLÄOHJELMAA ETEENPÄIN KEHITTÄMISHANKKEILLA. Heinolan Kylät ry toimii kylien hyväksi Heinolassa toimii kaupungin kyläyhdistysten yhteistyöelin, Heinolan Kylät ry, joka perustettiin Yhdistys jatkaa Heinolan Kylien Neuvoston toimintaa voiden nyt, rekisteröitynä yhdistyksenä, työskennellä vahvemmin kylien hyväksi. Yhdistys seuraa Heinolan kyläohjelman toteutumista, tukee kyläympäristön viihtyisänä pysymistä tarjoamalla vuokralle kaislanniittokonetta ja toteuttaa yhteistyössä niitä toimintoja, joissa kannattaa yhdistää voimat. Ratkaisun hetket käsillä köydenvedossa Yhdistys sai Päijänne-Leaderilta rahoituksen Päijät-Hämeen alueen ensimmäisen kyläsihteerin palkkaamiseen, joka aloitti työnsä Tehtävää hoitamaan valittiin Kristiina Mattila Heinolasta. Kristiina Mattila kertoo työstään: Käytännön työssäni toimin kylien työrukkasena. Autan tilaisuuksien järjestämisessä ja mainosten teossa, kilpailutan esim. kuljetuksia retkille, autan tiedotuksessa ja uusien rahoituskanavien löytymisessä, sekä välitän hyviä käytäntöjä kylästä toiseen. Tyypilliseen työpäivään kuuluu tapaamisia, sähköpostikirjeenvaihtoa sekä suuri määrä puheluja, niin kyläläisten kuin eri yhteistyötahojen kanssa. Heinolan kylien tapahtumakalenterissa, jota päivitän, löytyvät tiedot eri kylien tapahtumista, kalenteri on netissä kaikkien luettavissa sivulla heinolankylat/tapahtumat.html. Tönnön museosillan ympäristössä järjestetään Siltajuhlat nyt kahdeksatta kertaa tiistaina kesäkuun 19.päivänä alkaen Siltajuhlien teemaksi tälle kesälle on valittu Myllyt ja myllärit. Myllyperinne onkin ollut Tönnössä aina vahva, toimintaa on ollut yli 400 vuotta. Tönnön mylly on avoinna yleisölle Siltajuhlien aikana ja paikalla on myös mylläri Martti Haveen. Tämän vuoden aikana teemme kaksi opintomatkaa muiden seutukuntien kyliin tutustuaksemme erilaisiin kyläpalveluiden tuottamistapoihin ja muuhun kylätoimintaan. Erilaista koulutusta kyläsihteeri hanke järjestää kylien toiveiden mukaan, toukokuussa on tarjolla markkinointi - ja viestintäkoulutusta. Tiedotusta hoidettiin kevättalvella kiertämällä kylien kinkerit. Se toimi esimerkkinä uudenlaisesta yhteistyöstä seurakunnan, kyläyhdistysten ja kaupungin välillä. Samalla kun kerroin omasta työstäni ja Heinolan Kylät ry:n toiminnasta, kerroin myös kaupungin tarjoamista palveluista sillä kylällä. Eri kylillä on eri tarpeita ja esim. Lusin kylää on tuettu Kyllikki-hankkeen toteutuksessa, pitämällä kylän päivystyspäivä samanaikaisesti kyläpalvelupäivän kanssa. Heinolan Kylät ry:ssä ovat edustettuina 2006 Hujansalo, Imjärvi, Kirkonkylä, Lusi, Marjoniemi, Paistjärvi-Rihu, Pääsinniemi-Lauhjoki ja Vierumäki Kristiina Mattila Kyläsihteeri Siltajuhlat Tönnönkosken partaalla Perinteinen köydenvetokisa käydään Porvoonjoen Lännen ja Idän välillä. Nähtäväksi jää kumman puolen voimat tänä vuonna on vahvemmat. Kyläjohtokunnan kahvio ja Niemenkylän Tönnön Nuorisoseura makkaranpaistopiste palvelevat Siltajuhlien vieraita koko tapahtuman ajan. Siltajuhlien järjestämisestä vastaa Tönnön kyläjohtokunta ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Onnea, Päijät-Hämeen Kylät ry 10-vuotta Ukoilmatilaisuus on aina hieman sään armoilla, aikaisemmin väkeä on kertynyt henkilöä vuosittain. Uskomme, että tänä vuonna pääsemme samaan lukemaan ja mieluusti sen yli. Toivotamme tervetulleiksi tapahtumaan myös kesä- sekä naapurikylien asukkaat. Pertti Oksanen Villähteen kyläyhdistys ry * Husulan Puutarha, Paimela * LVI - Väisänen Oy, Heinola * Lakiasiaintoimisto Kari Mattila, Heinola

3 4 5 Uusia palveluja kyläläisille Kyllikki -hankeessa Kyllikki -kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke on ollut käynnissä. Kyläläisten kanssa on syntynyt hyviä palvelukokonaisuuksia kuten Lusin kyläpalvelupäivä sekä Urajärvellä ja Kurhila-Hillilässä kouluruokailumahdollisuus. Muutamassa kylässä on myös palkattu Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun kautta työvoimaa toteuttamaan uusia palveluideoita. Kyllikki -hankkeeseen kuuluvat Heinolan Lusin, Kärkölän Lappilan, Nastolan Villähteen sekä Asikkalan Kurhilan-Hillilän ja Urajärven kylät. Kyläläisten kanssa on pidetty ideariihiä, joiden avulla on kartoitettu kyläläisten palvelujen tarpeita. Lusin kyläpalvelupäivä Lusin palvelukokonaisuus käynnistyi menestyksekkäästi alkuvuodesta. Palvelukokonaisuus koottiin Heinolan kaupungin teknisen toimen, sosiaalitoimen, koulutoimen ja liikuntatoimen, Lusin koulun, Lusin kyläyhdistyksen, Heinolan seurakunnan, Lusin Lukon, Heinolan kylät ry:n, Paason taksin ja muiden paikallisten yrittäjien kanssa palvelukokonaisuus, joka on herättänyt kiinnostusta jopa valtakunnallisesti. Kyläläisten on mahdollista keskiviikkoisin tulla taksilla kyläkoululle syömään, viettää oppituntia oppilaiden kanssa, vuoroviikoin on tarjolla myös hierontaa, jalkahoitoa, kampaamopalveluja, verenpainemittausta, diakoniapalveluja sekä iltapäivän päätteeksi vielä ohjatusti jumpata ennen taksikyytiä kotiin. Palvelut tarjotaan kaikille kyläläisille edullisesti, kutsutaksin hinta on vain bussilipun hintainen, kouluruoka maksaa 4,20 ja liikuntatuokio sekä diakoniapalvelut ovat ilmaisia. Paikalliset yrittäjät puolestaan tarjoavat omia palvelujaan oman hinnastonsa mukaisesti. Vastaanotto Kyläpalvelupäivällä on ollut erinomainen, joka viikko innokkaita kyläläisiä kokoontuu koululle kymmenisen henkilöä. Yhdessä he viettävät virikerikasta päivää Heinolan kylien kyläsihteerin Kristiina Mattilan johdolla. Kyläläiset ovat olleet huolissaan ainoastaan siitä, miten kyläpalvelupäivän käy koulun ollessa suljettuna kesän ajan, naurahtaa Kristiina Mattila. Olemme kuitenkin löytämässä ratkaisun päiväkotitoiminnan yhteyteen. Myös muut kylät Heinolan alueella ovat olleet kiinnostuneita tällaisesta kokonaisvaltaisesta palvelumuodosta ja todennäköistä on, että jo syksyllä vastaavanlaisia kyläpalvelupäiviä nähdään myös muualla Heinolassa. Ideariihi käynnissä Urajärvellä Kurhila-Hillilässä ja Urajärvellä kouluruokailumahdollisuus joka päivä Kurhila-Hillilässä ja Urajärvellä käynnistyi kyläläisten kouluruokailumahdollisuus myös tammikuussa. Kyläläisillä on mahdollisuus ruokailla näissä kyläkouluissa joka päivä, josta Asikkalan kunta tulouttaa yhden euron kyläkoulun toimintaan. Kyläläisille tarjotaan terveellistä kouluruokaa 5 :n hintaan. Kyläläisiä on käynyt vaihtelevasti syömässä ja tällä hetkellä molemmat kyläyhdistykset miettivät Lusin mallin tuomista omiin kyläkouluihinsa. Aktiivinen Lappila Lappilan kyläläisten toiminta keskittyi hyvin vankasti viime syksynä kyläkoulun säilyttämiseen liittyviin asioihin. Keväästä alkaen on kuitenkin jo pystytty miettimään muitakin asioita kyläkoulun säilymispäätöksen myötä. Tällä hetkellä odotetaan jopa päätöstä esikouluopetuksen ja ryhmäperhepäiväkodin saamisesta kyläkoulun yhteyteen. Lusin kyläpalvelupäivillä oli iloinen tunnelma Uusi säännöllinen kokoontumismuoto Kylätreffit alkoi loppuvuodesta ja näissä ideariihissä kyläläiset ideoivat innokkaasti kylällä tarvittavia palveluita. Varsinkin uudet kyläläiset olivat aktiivisia miettimään sitä miten kylän yhteisöllisyyttä heidän osaltaan voitaisiin parantaa. Ideoinnin tuloksena syntyivät lapsiperheille järjestettävät yhteiset vapaamuotoiset kokoontumishetket kyläkoululla. Näihin kokoontumisiin voivat toki osallistua kaikki. Lappilan kyläkierrokset jatkuvat kevään aikana. Aluksi tutustutetaan kyläläisiä lähimaastoon ja myöhemmin tehdään tutkimusretkiä myös vähän pidemmälle. Tarkoituksena on tehdä kylä tutuksi myös uusille asukkaille. Aktiiviset kyläläiset pohtivat myös sitä, miten saada Lappilaan lisää asukkaita. Ideoinnin tuloksena Mari Niinistö lähti keräämään tietoja mahdollisista yksityisten maanomistajien tonteista, kiinteistöistä ja taloista. Kyselyn tuloksena löydettiin 20 myytävää tonttia, joista löytyy tiedot kyläyhdistyksen kotisivuilta. Villähteellä emoillaan Villähde erottautuu kylien joukosta kokonsa ja asukasrakenteensa vuoksi. Alueelle mahtuu 1500 taloutta ja kyläläiset ovat ikärakenteeltaan nuorempaa väkeä. Villähteen kyläyhdistys aloitti hankkeen järjestämällä kylän aktiivisille ikinuorille mm. verenpaineen mittausta, tuolijumppaa, esittelyjä jalkahoidosta intialaiseen päähierontaan. Tärkeintä oli järjestää yhteinen ajatustenvaihtomahdollisuus kyläläisille. Vilskettä Villähteellä Lapset ja vanhemmat ovat saaneet oman kokoontumispaikan Villähteellä. Joukko äitejä perusti Erstan puukoululle Leikkitupa Vilskeen Villähteen kyläyhdistyksen tuella. Nastolan kunta tarjoaa klubitilan kerhon käyttöön kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja keskiviikkoisin. Yhteiskumppaneiksi on saatu myös MLL, joka mm. kouluttaa toimijoita. Sari Karhu on yksi aktiiviäideistä. Hän kertoo kerhon lähteneen upeasti käyntiin. Jo avajaispäivänä äitejä tuli paikalle kymmenkunta ja kävijämäärä näyttää olevan lisääntymään päin, iloitsee Sari. Aamun toimintaan kuuluu vapaata seurustelua, lapset leikkivät kavereiden kanssa ja äiditkin saavat juttuseuraa. Touhun lomassa napostellaan välipalaa ja juodaan kahvia. Silloin tällöin mukaan pääsee myös vierailevia luennoitsijoita ja sponsoreita, kuten mm. kestovaipoista kerhossa puhunut tuote-esittelijä Jenni Takala Naurunappulasta. Nastola -viikolla äidit, isiä unohtamatta, tempaisivat pistämällä lastentavarakirppiksen pystyyn. Vapun aattona juhlittiin naamiaisten merkeissä, joten vilkasta on Vilskeen toiminta. Mobiilipalvelu kyläläisille Tekstiviesti on nopea ja tehokas tapa kylien tiedottamiseen, erilaisten palvelujen tarjoamiseen ja tiedon hakemiseen. Kyllikkihanke on kouluttanut yhdessä Wireless Media Finlandin kanssa jokaiseen kylään mobiiliyhteyshenkilön, joka huolehtii kyläyhteisön tekstiviestipalveluista. Nämä mobiiliyhteyshenkilöt ylläpitävät palveluja valmiin nettiohjelman avulla. Kyläyhdistys ja muut yhteisöt voivat lähettää tekstiviestikutsuja netin avulla esim. kyläkokouksista, talkoista, tapahtumista ym.. Ilmoittautumiset on mahdollista vastaanottaa tekstiviestinä suoraan nettiohjelmaan. Näin säästetään aikaa ja saadaan viestit lähetettyä tehokkaasti. Kyläyhdistykset ovat keränneet kyläläisten puhelinnumeroita ja muodostaneet näistä erilaisia ryhmiä, jolloin ryhmätekstiviestin lähettäminen oikealle kohderyhmälle on helppoa ja vaivatonta. Mobiilipalvelusta löytyy myös toinen ulottuvuus, tiedon hakemismahdollisuus tekstiviestillä suoraan nettiohjelmasta omaan kännykkään. Palveluun on tarkoitus kerätä tietoja kyläläisistä, jotka tuottavat palveluita esim. kylätalkkarit tai ovat valmiita auttamaan naapuriaan. Apua tulevaisuudessa löytynee myös tilapäiseen lastenhoitotarpeeseen, kimppakyytimahdollisuuksien tiedottamiseen, atk-tukeen jne. Kuka tahansa voi ilmoittautua palvelujen tarjoajaksi tekstiviestillä, jonka mobiiliyhteyshenkilö lisää nettiohjelmaan. Palvelun tarvitsija löytää tiedon helposti hakusanojen avulla ja saa tekstiviestinä palvelun tarjoajan yhteystiedot omaan kännykkäänsä. Tällainen palvelumuoto on tervetullutta varsinkin kesäasukkaille. Kyläläiset ovat käyttäneet ryhmätekstiviestipalveluja vuoden alusta alkaen ja todenneet sen tehokkaaksi tiedotuskanavaksi. Osassa kyliä myös koulut ovat käyttäneet palvelua vanhemmille suunnatussa tiedottamisessaan, toteaa projektikoordinaattori Erja Hakkarainen. Nyt etsitään ne henkilöt, jotka haluavat tuottaa omalle kylälleen palveluja tai vain auttaa omaa naapuriaan. Hyvät kokemukset videoilla Kyllikki-hankkeen yhtenä tarkoituksena on levittää tietoa hyvistä käytännöistä. Nyt avuksi ovat tulleet myös videot sekä nettiin osoitteessa että dvd:lle. Videoita tällä hetkellä löytyy muun muassa Kuivanon kyläkoulun palvelumallista, Lusin kyläpalvelupäivästä ja kyläläisille suunnatusta mobiilipalvelusta sekä kyläkoulun opetuksesta. Kyllikki-hankkeen vetäjä vaihtuu Kyllikki-hankkeen rahoitus päättyy Villähteen ja Lappilan osalta Lahden aluekeskusohjelman rahoituksen päättymisen myötä. Lusin, Urajärven ja Kurhila-Hillilän kehitystyö jatkuu Leader-rahoituksella melkein vuoden loppuun saakka. Lisätietoja Kyllikki -hankkeesta Anne Lahikainen p Hei, me muutetaan maalle! Soittoniemi sai uudet asukkaat Alkuvuodesta 2005 Sulkumäen perhe, Pekka, Maarit ja Janne, olivat kyläilemässä mummolassa Hartolan Siltasuolla. Kävelylenkin aikana jostain kumpusi idea, että mummon talon vieressä olevalle kalliolle saisi mukavan mökin rakennettua. Siitä se ajatus sitten lähti. Sulkumäet päättivätkin rakentaa mökin sijaan oman hirsitalon. Aika oli otollinen talon myymiselle Heinolasta, elämän muutostakin kaivattiin, eikä ajatus maalle muutosta tuntunut lainkaan vieraalta. Mummokin oli heti valmis myymään mailtaan tarvittavan tontin. Talon rakennusprojekti Talon rakennus alkoi toukokuun alussa vuonna 2005 tontin raivauksella ja kallion räjäytyksellä. Ulkopuolisia ammattilaisia käytettiin vain välttämättömiin töihin, muutoin talo rakennettiin lähinnä omin käsin kolmen miehen voimin itse talon tulevan isännän Pekka Sulkumäen johdolla. Talon pikku hiljaa valmistuessa Pekka rakensi samalla autotallia ja varastoa. Muutto Soidinniementie 62:een, numero on isännän syntymävuosi, oli edessä puolen vuoden urakan jälkeen joulukuun alussa. Tupaantuliaisia juhlittiin jo kolmas päivä joulukuuta perheen, sukulaisten ja talonrakennusporukan kanssa. Talon täydellinen lopputarkastus on rappusten kaiteita ja talonnumeroa vaille valmis. Talonrakennustyömaa elokuussa 2005 Jotain uutta, jotain vanhaa Muutto Heinolasta maalle Hartolaan toi mukanaan monenlaisia muutoksia, mutta jäi jäljelle jotain tuttuakin. Pekka päätti muutosta huolimatta jatkaa koneenhoitajan työtään Heinolassa Stora Ensolla. Päivittäin työmatkaan kuluu aikaa noin tunti suuntaansa, mutta hyvä palkka ja kilometrikorvaukset kompensoivat tilannetta. Maaritin mielestä oli aika vaihtaa työpaikkaa patjatehtaalta 16 vuoden työrupeaman jälkeen ja työpaikka löytyikin Hartolan kirkolta nykyisen Finndomon talotehtaalta. Jannella olisi ollut edessä muutoinkin koulun vaihto yläasteen alkaessa. Syksyllä 2005 Janne aloitti Tainionvirran yläasteella Hartolan keskustassa viidenkymmenenkuuden muun uuden seiskaluokkalaisen kanssa. Arkirutiineihin eivät ole muutoksen tuulet puhaltaneet juurikaan. Entuudestaan omakotitalossa asunut perhe on tottunut hoitamaan taloa ja pihapiiriä itse. Maarit kuvaakin elämää maalla seuraavasti: Arkena kuin kaupungissa, viikonloppuna kuin mökillä. Vie mennessä ja tuo tullessa Kahden vuoden jälkeen ovat maalla asumisen hyvät ja huonot puolet tulleet tutuiksi. Maalla on omaa rauhaa ja tilaa. Keväisin ja kesäisin voi ihastellen kuunnella luonnon ääniä ja bongata villielämiä, muun muassa kurjet, joutsenet, supikoirat, hirvet ja rusakot ovat yleisiä vierailijoita Rautajärvellä, takapihalla ja tien toisella puolella olevalla pellolla. Jannen mielestä parasta maalla asumisessa on mahdollisuus ajaa mopolla, autolla ja moottorikelkalla vapaasti ja tilaakin riittää oman auton tuunaamiseen. Yhdeksi hyväksi puoleksi nousi myös koiran vapaana pitäminen. Riki -koira onkin ollut pannaton joulukuusta Maarit listaa hyviksi puoliksi oman kasvimaan, jonka viimekesäinen sato piti sisällään muun muassa 70 senttimetriä pitkän kesäkurpitsan, josta riitti syömistä pitkälle talveen. Naapurissa asuvalta anopilta oppimat vanhan kansan niksit esimerkiksi kasvimaan hoidossa. ovat olleet kullan arvoisia.huonoja puolia miettiessä pitkät välimatkat nousivat ensimmäisenä mieleen. Hartolan kirkolle kertyy matkaa 21 kilometriä ja lähin roskalaatikko löytyy kolmen ja puolen kilometrin päästä. Piti opetella viemään mennessä ja tuomaan tullessa, Maarit kokoaa mietteitä. Jannea harmittaa hiukan, että kaikki kaverit asuvat kaukana, lähinnä Hartolan keskustassa. Oksasen kyläkaupan lopetettua toimintansa ei Siltasuolla ole kesäisin lainkaan kyläkauppaa, ei edes kauppa-autoa, mutta jäätelöauto käy perjantaisin. Janne muistutti kiusallisen pitkistä sähkökatkoista, jotka helposti venyvät useaan tuntiin, toisin kuin kaupungissa. Pekan harrastuksista jääkiekon ja jalkapallon peluu, rullaluistelu, pyöräily sekä hiihto ovat jääneet vähemmälle kenttien, asfalttiteiden ja kunnon latujen puutteen vuoksi, mutta hyvät maastot ovat mahdollistaneet kuitenkin moottorikelkkailun talvisin. Toissa talvena kilometrejä kertyi kaksi ja puoli tuhatta, huonoluminen viime talvi puolestaan koitui kohtaloksi ja matkamittariin kertyi vaivaiset kuusisataa kilometriä. Kesän työt ja huvit Suunnitelmissa on normaaleiden kesätöiden lisäksi pihan kunnostusta sekä talon ja varastoraken- Vierumäki - portti Heinolaan Vierumäki sijaistsee kauniilla harjualueella, porttina Heinolaan etelästä tultaessa. Vierumäen kylä on aktiivinen, upea asuinympäristö, joka tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet, oman kyläkoulun, sekä kasvavan palvelutarjonnan loistavien kulkuyhteyksien varrella. Vierumäellä sijaitsee Suomen Urheiluopisto, jonka liikuntapalvelut kuuluvat maailman huippuihin, etenkin terveysliikunnan saralla. Kylässämme on paljon merkittävää teollisuus- ja yritystoimintaa. Tarjolla on useita satoja työpaikkoja niin vierumäkeläisille kuin muillekin. Yhteistyötä yritysten kanssa pyritään lisäämään entuudestaan. Esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä on talliyrittäjän ja kyläyhdistyksen suunnittelema ja toteuttama ulkoilureitin muutos, joka palvelee sekä asukkaita että yrittäjää. Kyläkoulumme on oppimisympäristöltään nykyaikainen, tietotekniikan opiskeluun painottunut Janne, Riki, Pekka ja Maarit talon eturappusilla nuksen ulkoseinien maalausta ja lakkausta. Jannen kesä kuluu elokuisen rippileirin, auton tuunaamisen ja toivottavasti kesätöiden merkeissä. Töiden lomassa muistetaan kuitenkin myös ottaa rennosti auringonoton, saunomisen ja grillauksen merkeissä. Juhlan tunnelmaan päästään kesällä kaksikin kertaa, ensin heinäkuussa koulu. Koulu hyödyntää liikuntatunneilla yhteistyömahdollisuuksia Suomen Urheiluopiston kanssa, saaden etua läheisestä sijainnista. Parhaillaan valmisteilla olevan yleiskaavan avulla pyritään löytämään kylän kasvusuunnat täyttämään asukkaiden, palvelujen tuottajien, isännän 45 -vuotisjuhlien ja vielä elokuussa Jannen rippijuhlien myötä. Maalle muuttoa ei ole Sulkumäen perheessä kaduttu, poishan pääsisi jos haluaisi, mutta miksi lähteä kun kaikki tarvittava on täällä ja maalla viihtyy. Mia Sulkumäki Huhtikuussa 2007 valmis talo odottaa pihan kunnostusta teollisuuden ja maanomistajien tarpeet. Kysyntä Vierumäestä asuinalueena on vilkasta ja Urheiluopiston laajentaessa palvelutarjontaansa ja kaavoituksen valmistuessa, kysyntä tullee kasvamaan entisestään. Tervetuloa tutustumaan Vierumäkeen!

4 6 7 Matit, Maijat ja reilu meininki Kylämarkkinoilla esiintyy tänä vuonna Matit ja Maijat Hollolasta. Seuran kansantanssijat tunnetaan ympäri Suomenmaan, sillä Mattien ja Maijojen edustusryhmä on kansantanssin ehdotonta huippua Suomessa; se on luokiteltu Suomen Nuorisoseurojen Liiton aikuiskansantanssiryhmien luokittelussa ylimpään eli mestaruussarjaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 alkaen. Tänä keväänä ryhmä osallistui luokitteluun Petri Kauppisen koreografialla Reilu meininki ja sai siitä loistavan palautteen. Ryhmän vahvuuksia on tanssitekniikan ja vuosien aikana kouliintuneen ilmaisutaidon ohella reipas ja taitava laulu. Edustusryhmän lisäksi Mateilla ja Maijoilla on toki muitakin ryhmiä: Päijät-Hämeen kylämarkkinoilla suorittaa ensiesiintymisensä uusi yhtye, jonka sointimaailma kumpuaa historian hämäristä. Villähteen Lähde-keijut ja uniikit ilopiparit Villähteen Lähde-keijut hurmaavat toukokuun 12.päivänä jo toistamiseen Lahden matkustajasatamassa järjestettävillä kylämarkkinoilla. Edellisenä vuotena Lähde-keijut tekivät vaikutuksen niin pieniin kuin Lähdekeijut Iida, Julia ja Tiina Kylämarkkinoilla tapahtuu lapsille ja nuorille löytyy tanssinopetusta Pikkuruisista Junioreihin. Ja vielä näiden lisäksi on mainittava suositut seuratanssiryhmät, jotka kokoavat kymmenittäin kaikenikäisiä tanssin harrastajia viikoittain eri tanssilajien pariin. Kansantanssiyhtye Matit ja Maijat on toiminut yhtäjaksoisesti jo 30 vuotta, ensin Hollolan Nuorisoseuran ryhmänä vuodesta 1977 ja omana nuorisoseuranaan vuodesta Syksyllä on siis isot juhlat ja upeat konsertit tulossa! Päätapahtuma juhlavuonna sijoittuu marraskuun loppuun, jolloin järjestetään mm. juhlakonsertti Lahden Kaupunginteatterissa. Kesän ja alkusyksyn aikana seuran eri ryhmät suuriinkin markkinavieraisiin suloisuudellaan ja kauniilla käytöksellään. Keijujen tarkoituksena on tänäkin vuonna pitää hauskaa, myydä ilopipareita, tehdä Villähdettä tunnetuksi ja tienata siinä sivussa hieman taskurahaa. osallistuvat useille kotimaisille kansantanssifestivaaleille, minkä lisäksi edustusryhmä matkaa loppukesästä Kreikkaan kansainvälisille festivaaleille. Tämä ulkomaanmatka on järjestyksessään jo 33. ryhmän historian aikana ja yhteensä Matit ja Maijat ovat vierailleet 18 eri maassa. Mutta jo sitä ennen Matteja ja Maijoja pääsee näkemään kevään konserteissa helatorstaina Lahdessa Vaahterasalilla: klo 16. Kevättanssikonsertissa esiintyvät kaikki ryhmät ja klo 19 Reilu meininki -konsertissa nähdään Edustus, Juniorit ja Midit. Antti Kerppilä Ancient Bear Cult muinaissoittimien äänimaisemissa Ancient Bear Cult -yhtye käyttää nimittäin pelkästään satoja vuosia vanhoja soittimia. Yhtyeen esittämä musiikki ei ole kuitenkaan oikeasti muinaismusiikkia, sillä emmehän edes tiedä, millaista musiikkia esimerkiksi rautakaudella esitettiin. Sen enempää nuotteja kuin äänitteitäkään ei esihistorialliselta ajalta ole säilynyt - soittimia kuitenkin on. Esimerkiksi yhtyeen soittimistoon kuuluva viikinkilyyra on jäljennös soittimesta, joka on löydetty viikinkipäällikön haudasta Gotlannin saarelta ja ajoitettu vuoteen 700 j.kr. Villähteen kyläyhdistys puheenjohtajan johdolla miettivät voisivatko he tarjota kävijöille jotain omaa, mielenkiintoista ja persoonallista. Näin syntyi idea pipareista, joita myytäisiin matkamuiston tyylisinä tuliaisina. Pipareita päätettiin myös myydä tulevilla kylämarkkinoilla. Piparimyyjiksi pyydettiin Iidaa, Juliaa ja Tiinaa, jotka muodostivat Lähde-keiju kolmikon. Mukana häärivät myös tyttöjen äidit asuista ja kampauksista huolehtien. Tytöt tekevät töitä useita tunteja ja päiviä leipoessa ja koristellessa uniikkeja ilopipareita, jotka lopuksi pakataan sellofaanikääreisiin ja koristellaan nauhoilla. Toisinaan kuin pisteenä I:n päälle pipareiden mukaan liitetään hyvänmielen aforismeja tai mietelauseita. Matit ja Maijat Kanadassa 2006 Konserteista, lipunmyynnistä ja muusta juhlavuoden ohjelmasta voi kysyä tarkempaa tietoa puh , tai Korja@pp.phnet.fi Ancient Bear Cultin jäsenten historiasta löytyy kansanmusiikki- ja rockyhtyeitä, puhallinorkesteria ja ortodoksista kirkkokuoroa. Tässä yhtyeessä on kuitenkin kitarat ja viulut heitetty nurkkaan ja otettu haasteeksi luoda kiinnostavaa musiikkia pelkästään muinaissoittimilla. Suuri osa ohjelmistosta on sävelletty itse näille soittimille sopivaksi, mutta mukana on myös joitain keskiajalta peräisin olevia kansansävelmiä. Viikinkilyyran lisäksi keskeisimpiä soittimia ovat mm. muinaiswalesiläinen jousisoitin crwth, keskiajalla suosittu kampiliira, liettualainen kanteleen sukuinen kankles, tuohihuilu, domra, munniharppu ja shamaanirumpu.yhtyeen nimi, suomeksi muinainen karhukultti, perustuu esihistoriallisiin tietoihin, joiden mukaan Suomessa ja juuri täällä Hämeessä asui muinoin karhukansaksi kutsuttu heimo, joka palvoi karhua jumalanaan. Palvontamenoihin kuului yhden karhun kaataminen kerran vuodessa, minkä uskottiin antavan karhun voimat heimon käyttöön. Hartolan Jääsjärven saaresta on aikoinaan löytynyt karhunkallopuu, johon kaadetun karhun kallo ripustettiin palvontamenojen päätteeksi. Ancient Bear Cult harjoittelee Hartolan Vuorenkylässä, Harjun perinnemaisematilan lampolan vintillä. Tilan isännän Tapio Mattlarin (kampiliira, viikinkilyyra) lisäksi yhtyeessä soittavat Verna Paavola (tuohihuilu ym. puhaltimet, laulu), Päivi Väisänen (crwth, kankles, laulu), Jarkko Heikkinen (domra, bouzouki, munniharppu, lyömäsoittimet) ja Kimmo Helen (crwth, lyömäsoittime, laulu). Kesäksi on sovittu jo useita esiintymisiä ympäri Suomen ja syksyllä alkaa ensimmäisen levyn työstäminen. Yhtyeen tarinaa ja tulevia esiintymisiä voi seurata kotisivulta Tapio Mattlar Lähde-keijut toivottavat kaikki tervetulleiksi kylämarkkinoille maistamaan herkullisia ilopipareita! Markkinaemäntä Sirpa Kerppilä 10 vuotta kylämarkkinoita Lahden satamassa Oletko aikaisemmin ollut Kylämarkkinoilla töissä? Olen ollut Kylämarkkinoilla myymässä omia tuotteitani tai järjestelemässä arpajaisia ja myyntipaikkoja, mutta nyt olen ensi kertaa markkinaemäntänä. Hoidan paikkavaraukset, luvat sekä muita sekalaisia hommia. Vastaan markkinajärjestelyistä yhdessä markkinatyöryhmän ja Päijät-Hämeen kylien hallituksen kanssa. Kerro tämän vuoden Kylämarkkinoista tarkemmin! Nyt Kylämarkkinat järjestetään kymmenen kerran! Joten on tosi hieno tapahtuma tulossa: Itävallasta Steyr-Kirchdorfin maaseudulta tulee kyläläisiä ja maaseudun toimijoina Eloisa maaseutu hankkeen vieraina markkinoille. Sibeliustalossa on sen hankkeen järjestämä seminaari, jossa kuullaan Itävallan malleista enemmän. Markkinoiden avaajaksi olemme saaneet Suomen maaseudun kehittämisen kärkimiehen, prof. Eero Uusitalon. Ohjelmaa lavalla on pitkin päivää, mm. korkeatasoisia musiikki- ja kansantanssiesityksiä. Klo 12 kylät ottavat mittaa toisistaan leikkimielisessä kylätappelussa. Mukaan saa ilmoittautua myös kaupunginosista. Satamamakasiinissa on myyntipöytien lisäksi esillä kylähistoriakirjoja ja myös videoita kylistä. Monella kunnalla on varattuna oma teltta, jonne kootaan kunnan kylät yhdessä esittelemään itseään ja myymään tuotteitaan. Mukaan on tulossa myös paljon käsityöläisiä, joten myyntipöydiltä löytää mainiot persoonalliset lahjat äidille tai mummolle! Mitä haluaisit vielä sanoa? Kyllä kannattaa lähteä Kylämarkkinoille katselemaan, viihtymään ja tekemään ostoksia! Sirpa Kerppilä p klo 9.00 klo 9.30 klo klo klo klo klo klo Taiteilija Seppo Suomensyrjä ja Lentävä Lehmä Kierrätysmateriaalista tehty lentävä lehmä on kova tyttö lentämään. Se on aiemmin nähty lentelevän Kaustisen kansantaidekeskuksessa Lehemiä ja itikoita -näyttelyssä, sekä Suomen Kivikeskuksessa Juukassa Kaikilla mausteilla -näyttelyssä. Kaustisella olleen Luovuuden seminaarin väki ihastui siihen niin, että otsikoivat juttunsa Lehmäkin voi lentää, kun kaikki laitetaan kehiin ja tyttö pääsi kuvitukseen mukaan. Seminaarissa puhuivat mm. Esko Aho ja Mato Valtonen. Seppo Suomensyrjä, Koritie 14, Villähde p Päijät-Hämeen kylämarkkinat 10-vuotta klo 9-15 Lahden matkustajasatamassa Paikallisia tuotteita, herkkuja, kädentaitoja. Kylä- ja asukastoimintaa, elämää ja asumista maalla. Kylämarkkinat aukeavat Muinaismusiikkia, Ancient Bear Cult Vuorenkylästä Kylämarkkinoiden avaus, prof. Eero Uusitalo, Suomen kylätoiminta ry:n pj. Päijät-Hämeen Vuoden kylän julkistaminen Kylätoiminta-ansiomerkkien luovutus Kansantanssia, Matit ja Maijat Hollolasta Muinaismusiikkia, Ancient Bear Cult Vuorenkylästä Kylätappelu Nuoret trubaduurit Eva ja Eki Vikman Putulasta Muinaismusiikkia, Ancient Bear Cult Vuorenkylästä Kylämarkkinat päättyvät Juontaja Jenni Vuorio järjestäjä Päijät-Hämeen kylät ry

5 8 9 TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU ke 9.5. Nastola, Villähde, Avoimet ovet Erstan puukoululla eli kylätoimistolla la Lahti, 10. Päijät-Hämeen kylämarkkinat Lahden matkustajasatamassa klo 9-15 ma 14.5 Heinola, Vierumäki, Maastojuoksukilpailut, lähtö Vierumäen koululta klo 18 to Lahti, Mattien ja Maijojen konsertit kello 16 kevättanssikonsertti ja klo 19 Reilumeininkikonsertti, liput 12/8/6 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Heinola, kirkonkylä, Mökkikauden avajaiset + pihakirppis klo Kyläpirtillä la Hämeenkoski, Putula, Keväiset kirjanpäivät Putulan kirjastossa la Orimattila, Tönnö, Rompetta, antiikkia ja käsitöitä Seppä Kalen pajalla klo ke Orimattila, Tönnö, Linnunlaulukonsertti, kokoontuminen Tönnön sillalla klo 18 Pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa La Heinola, kirkonkylä, Pihakirppis klo Kyläpirtillä La Hartola, Kunkkurock Su Villikkala, Maakunnallinen kyläpäivä Villiä menoa Villikkalassa klo 12 seuratalolla ja rannassa, os. Seuratie 39, Artjärven Villikkala Su Kärkölä, kirkonkylä, Kesäkauden avajaiset, opastettu Huovilanpuistokierros klo 14 (maksullinen) KESÄKUU ti 5.6. Heinola, kirkonkylä, Maailman Ympäristöpäivä -lajittelu / kierrätysinfo Kyläpirtillä ke 6.6. Nastola, Villähde, Naistentori K-Market Solinan pihalla pe 8.6. Hartola: Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa Hartola: Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa Kärkölä, Järvelä, Kansainvälinen palveluskoirien IPO- sekä HAKU-koe, Opintien koulun Urheilukenttä, Järvelä Kärkölä, Järvelä, Kärkölän Kesäkirmajaiset, Aurinkotori ja ympäristö, Järvelä Kärkölä, Järvelä, KärnäRock, Ruukinaukio, Järvelä Kärkölä, JAWA-moottoripyörien kokoontumisajo Sysmä, Hulluin Lauantai- markkinat torilla ja lähialueilla Sysmä, Morganismissa avoimet ovet klo 12-18, Rapalantie 41 (Virtaan Linna) Sysmä, Vanha Tupa aukeaa, auki päivittäin , la 11-16, maanantaisin suljettu Sysmä, Viva Sysmä torin esiintymislavalla klo su Kärkölä, kirkonkylä, Kärkölä-päivä ja uusien kuntalaisten päivä Huovilanpuistossa ti Lahti, Yhteislaulut Liipolan huipulla ke Orimattila, Niinikoski, Niinikoski pyöräily alkaen klo 18, lähtö koulun pihalta la Heinola, Lusi, kyläjuhla ravintola Hopeanuolessa alk. klo 16 la Heinola, kirkonkylä, Pihakirppis Kyläpirtillä la Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa su Sysmä, Suvi-Pinx taidenäyttely aukeaa su Hartola, Hartolan kirjallisuusseminaari su Hartola, Vuorenkylä, opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla klo 14 su Kärkölä, kirkonkylä, Luonnonkukan päivä, Näytelmä Janne Kärki klo 18 ti Orimattila, Tönnö, Tönnön siltajuhlat Museosillalla klo pe Asikkala, Kalkkinen, Juhannuskokko Kalkkisten satamassa klo 18 pe Artjärvi, Villikkala, Juhannusaaton vietto nuorisoseuran rannassa klo 20 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Asikkala, Suovola, avajaiset remontin jälkeen klo 18 ja avajaistanssit klo 20-24, Nuorisoseurantalo Suovola, Hasalantie 10 la Sysmä, Vintturin Ns-tanssit ti Kärkölä, kirkonkylä, Kukka Mantan puistokierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö ti Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla ke Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu, ensi-ilta klo 19, liput 10 to Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiiri: Kaksi maalaistolloa, ensi-ilta klo 19 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa pe Sysmä, Sysmän Suvisoitto la Hartola, Kuivajärvi, 4. Perinnepäivä Kuivajärven Saarijärvellä klo la Heinola, kirkonkylä, Asukaspuiston avajaiset Kyläpirtillä HEINÄKUU su Hämeenkoski, Putula, Putulan taide- ja kulttuuriviikot su 1.7. Kärkölä, kirkonkylä, Kunnan sahtimestaruuskisa klo 13 Huovilanpuistossa su 1.7. Hartola, Vuorenkylä, opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla klo 14 su 1.7. Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo liput 10 e su 1.7. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 14 ja 19 ti 3.7. Kärkölä, kirkonkylä, Insinöörin kasvikierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö ti 3.7. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 ke 3.7. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 to 5.7. Sysmä, Flamencologia-paneelikeskustelu Teatteritalolla to 5.7. Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo 19 liput 10 to Sysmä, Sysmän Kirjakyläpäivät Hyvien Ihmisten torilla pe 6.7. Asikkala, Urajärvi, iltatori Urajärven koululla klo pe 6.7. Heinola, kirkonkylä, Eino Leinon päivä - runo/lauluilta asukaspuistossa pe 6.7. Padasjoki, Kelventeen Yömelonta Laivaranta klo 19 pe 6.7. Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la 7.7. Asikkala, Kalkkinen, Kalkkisten toripäivät alkaen klo 9 la 7.7. Heinola, kirkonkylä, Maalaiskunnan markkinat klo 9-15 Nesteen pihassa la 7.7. Padasjoki, Sahtimarkkinat keskustassa klo 8-16 la 7.7. Sysmä, Viva Sysmä torin esiintymislavalla klo ja Härkätaistelu hiekkakentällä Suvituulen lähellä su 8.7. Hartola, Vuorenkylä, opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla klo 14 su 8.7. Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo 19 liput 10 su 8.7. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 14 ja 19 ti Kärkölä, kirkonkylä, Kukka-Mantan puistokierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö ti Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 ke Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 to Hämeenkoski, Hyväneula, käsityöläisilta Hankalan Pellavaloukulla klo 18-22, tapahtumalippu 4 to Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 pe Asikkala, Suovola, myyjäiset klo 16-20, tanssit klo pe Hartola, Vuorenkylä, tanssit alk. klo 20 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Hartola, Vuorenkylä, Vuorenkylän XXV kesäjuhlat alkaen klo 12 la Hartola, Kuninkaanpidot la Hartola, Pukkitappelun SM-kisat la Sysmä, Päijätsalon Purjehdus la Sysmä, Vintturin Ns-tanssit la Heinola, kirkonkylä: - Pihakirppis klo Kyläpirtillä la Sysmä, Päijänteen Mestaruuspurjehdus su Heinola, Marjoniemi, Kylämarkkinat Marjoniemen kylätalolla klo 11 su Hartola, Vuorenkylä, opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla klo 14 su Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 14 ja 19 su Kärkölä, kirkonkylä, kirpputori Huovilanpuistossa su Sysmä, Kuurina teatteri esittää Mikset hymyile, oi ihminen Teatteritalolla klo 19 ti Lahti, Yhteislaulut Liipolan huipulla ti Kärkölä, kirkonkylä, Insinöörin kasvikierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö to Sysmä, Kuurina teatteri esittää Mikset hymyile, oi ihminen Teatteritalolla klo 19 pe Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo 19 liput 10 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa pe Hartola, Outo lintu -elokuvayö la Padasjoki, Päijänne Purjehdus, Laivaranta la Asikkala, Urajärvi, Kesäpäivä Urajärven kartanon piha-alueella klo la Hämeenkoski, VPK:n markkinat klo 9-15, Sormikoukun MM-kisat klo 10-14, Markkinatanssit klo 20 la Sysmä, Vintturin Ns-tanssit su Hämeenkoski, Kosken VPK:n 111. vuosijuhla, marssi klo 12, näytös klo 15, iltamat Seuralassa klo su Hartola, Vuorenkylä, opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla klo 14 su Sysmä, Kuurina teatteri esittää Mikset hymyile, oi ihminen Teatteritalolla klo 19 ti Kärkölä, kirkonkylä, Kukka-Mantan puistokierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö ke Hollola, Miekkiö: Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo 19 liput 10 to Sysmä, Kartanokierros, lähtö Matkahuollosta 12.30, ilm. Raija Hänninen to Sysmä, Kuurina teatteri esittää Mikset hymyile, oi ihminen Teatteritalolla klo 19 to Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo 19 liput 10 pe Sysmä, Uotinpäivien pääjuhla Teatteritalolla klo 18 pe Hollola, Miekkiö, Honkalinnan kesäteatteri: Operaatio Pusukumpu klo 19 liput 10 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Nastola, Villähde, Kylämarkkinat Lähde-grillin piha-alueella Villähteellä la Sysmä, Uotinpäivät-markkinat torilla ja lähialueilla, Viva Sysmä torin lavalla klo12.30 la Sysmä, Vintturin Ns- tanssit la Padasjoki, 3. Päijänteen Vesijuoksuretki Laivaranta klo 12 la Orimattila, Mallusjoki, Takinkääntöviikko ns.talolla su Hartola, Vuorenkylä, opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla klo 14 su Sysmä, Kuurina teatteri esittää Mikset hymyile, oi ihminen Teatteritalolla klo 19 su Sysmä, Opastettu kiertoajelu klo 10-11, hinta 5 /hlö, lähtö Matkahuollosta klo 9.50 su Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 14 ja 19 ti Kärkölä, kirkonkylä, Insinöörin kasvikierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö ti Lahti, Yhteislaulut Liipolan huipulla ti Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 14 ja 19 ELOKUU ke 1.8. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 to 2.8. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 pe 3.8. Artjärvi, Villikkala, Tupa-Uunon iltamat seurantalolla, Seuratie 39 pe 3.8. Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la 4.8. Sysmä, Vintturin Ns-tanssit su 5.8. Sysmä, Kulttuurijatkot Suvi-Pinxissä, näyttely päättyy ti 7.8. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 ti 7.8. Kärkölä, kirkonkylä, Kukka-Mantan puistokierros Huovilanpuistossa klo , 2 /hlö ke 8.8. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 to 9.8. Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 19 pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Heinola, kirkonkylä, Pihakirppis klo Kyläpirtillä la Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 22 su Hollola, Heinäsuo, Heinäsuon näytelmäpiirin kesänäytelmä Kaksi maalaistolloa klo 14 ti Lahti, Yhteislaulut Liipolan huipulla pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Asikkala, Kurhila, Kurhilan-Hillilän Nuorisoseuran 100-vuotisjuhla klo 13, iltajuhla ja tanssit klo 18 ns.talolla la Hartola, Tainionvirran kalapäivät la Nastola, Taarasti, Taiteiden Yö alkaen klo 10 jatkuen iltamyöhään la Sysmä, Vintturin Ns-tanssit su Heinola, Vierumäki, Kesäkisat Kalattomalla pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Heinola, Hujansalo, Raatosaaren soutu Hujansalo -Hirvisalo klo 20 la Kärkölä, Järvelä, Järvelän VPK:n 60-vuotisjuhla la Padasjoki, 11. Päijänteen Kuutamomelonta, lähtö Mainiemestä klo 15 su Orimattila, Niinikoski, UKK-kävely alkaen klo 12, lähtö koulun pihalta su Kärkölä, kirkonkylä, Kesäkauden päättäjäiset Huovilanpuistossa, puhallinorkesterin konsertti klo pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa Koti ja Kuusi Osk Heinolan Tähtiniemessä tapahtuu SUURKIRPPIS Citymarketin P-alue su klo Ongelmajätekeräys, Kuusakosken lava, buffetti jne. Paikkavaraustiedot Tervetuloa! ma, ti, to, pe klo la ja su klo keskiviikkoisin suljettu KOTI JA PIHA KUNTOON! Tarvitsetko apua arkeen? Edulliset ja luotettavat kotitalkkaripalvelut ammattitaidolla Kotityöt : siivous, ikkunoidenpesu, asiointiapu, jne. Pihatyöt : haravointi, puiden ja pensaiden leikkaus,yms. Myös pienimuotoiset remonttityöt. Kodin tietotekniikkapalvelut, digiboxien asennus ja huonekalujen kasaus Palveluista on mahdollista saada kotitalousvähennys Kysy lisää! p /Kotitalkkari Kari Huuhtanen RANTASAUNA-TUPA 6-15 h porukoille Myös formula-katselupaketteja Tiedustelut, varaukset puh Terveisin, Kyläyhdistys Sepän Tähti ry KIOSKI - KAHVILA ARRAKOSKI Arrakoskentie 56 puh. (03) SYYSKUU Antaa valmiuksia ja varmuutta toimia tietotekniikan ohjaajana omassa kylässä, yhdistyksessä ja lähipiirissä. Opi ohjaamaan -koulutus ATK-OHJAAJAKOULUTUSTA Osallistuminen edellyttää tietotekniikan perusteiden hallintaa. Koulutuksen sisältö: Hyvät ohjaustaidot (30 h) Yksilö- ja ryhmäohjauksen perusteet (30 h) Atk-kertaus ja tietoyhteiskuntavalmiudet (n. 30 h) Ohjausharjoittelu (n. 30 h) Aloitusilta klo 18 Heinolan kansalaisopistossa. Sovimme yhdessä mm. alueelliset pienryhmäopetukset. Koulutus jatkuu elokuussa Koulutuksen hinta 20 (tuettu projektirahalla). Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Mikko Kallio, mikko.j.kallio@sytty.net la 1.9. Hartola, Hartolan markkinat la 1.9. Kärkölä, kirkonkylä, Maalaismarkkinat la 1.9. Heinola, kirkonkylä, Mato-ongintakilpailut Sulkavankoskella su 2.9. Hartola, Hartolan vapaa-ajan asukastapahtuma kunnantalolla pe 7.9. Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa su 9.9. Hartola, Kuningaskalastaja-uistelu pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa pe Hartola, Krouvin lavan tanssit Panimo-ravintola Sahtikrouvissa la Hartola, Kuivajärvi, 15. Eräilta Hartolan Kuivajärvellä, Rajamäen metsässä klo la Lahti, Ympäristöviikko su Orimattila, Niinikoski, Lasten tapahtuma Kerholassa la Heinola, Hujansalo, Kuutamokävely Hujansalo -Hirvisalo klo 20

6 10 11 Päijät-Hämeen vuoden kylä 2006 esittelyssä! Viihtyisä Villikkala Villikkala on 200 hengen kylä, jonka asukkaat ovat pitkällä aikavälillä ponnistelleet säilyttääksemme kylämme elinkelpoisena. Kylä on ollut asutettuna jo luvulta lähtien. Arvot, kulttuuri ja kaunis maalaismaisema ovat omaisuus, jota on pyritty kunnioittamaan uutta suunniteltaessa. Erilaisilla kehittämistapahtumilla, projekteilla ja talkoovoimin villikkalaiset ovat pystyneet luomaan Villikkalassa voi bongata lehmiäkin laitumelta. yhteishenkeä ja tuloksia. Elämä jatkuu nuorten paluumuuttajien ja muiden uusien tonttien ostajien ja rakentajien tuodessa kylään elinvoimaa ja maalla asumisen arvostusta.paluumuuttajat Timo Lehto ja Jyrki Pylväs perheineen kertovat asumisesta pienessä maaseutukylässä. Yhteistyöstä Artjärven kunnan kanssa kommentoi kirjoituksestaan liikuntaja nuorisosihteeri Tiina Lepistö. Yhteistyötä eri tahojen kanssa Villikkalan kylä on ollut viime vuosina aktiivisesti mukana yhteistyössä kunnan vapaaaika- ja kulttuuritoimen sekä artjärveläisten yhdistysten kanssa. Villikkalan nuorisoseura oli yksi kantavista voimista kahden vuoden Artjärvellä Tulevaisuus-järjestöprojektissa, jossa oli mukana paitsi useita eri yhdistyksiä Artjärveltä myös kunnan nuorisotoimi hanketta koordinoivana tahona. Projektin tiimoilta kehitettiin muun muassa Villikkalan rannan virkistysaluetta, joka tätä nykyä toimii sekä villikkalaisten omana että kaikkia kuntalaisia palvelevana virkistysalueena ja erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana. Yhdessä on luotu myös uutta tapahtumakulttuuria. Villikkalan rannassa on viime vuosina järjestetty kyläläisten oman aktiivisen toiminnan lisäksi yhteisiä tapahtumia kuten perinnepäivät, koululaisten kevätjuhlat, talviriehat, nuorten bänditapahtumia ja rantalentopalloturnauksia. Tupa-Uuno - iltamien järjestelyissä on ollut mukana vä- keä ympäri kuntaa ja iltamissa on nähty kansainvälistäkin väriä virolaisten ystävyyskuntavieraiden esiintymisen merkeissä toissa kesänä. Seuraava yhteinen isompi tapahtuma on kesän alkuun sijoittuva kylätapahtuma, jonka järjestelyihin villikkalalaiset ovat saaneet mukaan laajalti järjestöväkeä ympäri Artjärveä. Kunnan vapaa-aikatoimesta vastaavana liikunta- ja nuorisosihteerinä olen päässyt läheltä seuraamaan Tupa- Uunon iltamat elokuu Villikkalan kylän ennakkoluulotonta ja yhteistyötä korostavaa tapaa toimia yhteiseksi hyväksi. Villikkalalaiset ovat onnistuneet luomaan kylästään yhteisöllisen, aktiivisesti toimivan ympäristön, jossa on hyvä toimia, asua ja elää. Villikkala on kylä, jonne on helppo tulla vierailemaan, viihtymään ja vaikkapa asumaan ympärivuotisesti! Tiina Lepistö liikunta- ja nuorisosihteeri Artjärven kunta VILLIÄ MENOA VILLIKKALASSA Päijät-Hämeen kyläpäivä Artjärvellä su klo Villikkalan seurantalolla ja kylänrannassa Seuratie 39, Villikkala Kylän ranta Kyläpäivien avaus, Kyläpormestari Kimmo Kuparinen Päijät-Hämeen kylät ry:n sanat Itä-Uudenmaan kylät ry:n sanat Kivisillan avajaiset Esa Niemitalo esiintyy Lähtö 4H-kerhon luontopolulle, n. 3km Itä-Uusimaa Villikkala Päijät-Häme rantalentisottelu Seurantalolla tapahtuu: Villikkalan Marttojen kahvila Majalan vanhan kyläkaupan tunnelmia Kirsti Peltolan ja Toini Tukosen posliinitöitä näytillä Mehiläiskuningattaret Paikallisia tuotteita ja käsitöitä myynnissä Kyläideoiden vaihtotori, Päijät-Hämeen kylät ry Muuttaisitko Artjärvelle, kunnan tonttitarjonta URSAn toimintaa esittelee Jukka-Pekka Teitto Esa Niemitalo viihdyttää alueella Kylän rannassa tapahtuu: Lasten tavaroiden kirpputori, lettuja, MLL Jousiammuntaa ym. toimintaa, Artjärven Eränkävijät Melontaa, kirkkovenesoutua (huom. klo 8 lähtö soutaen Artjärven kirkkoon) Laukaisututka, Artjärven Ahjo klo Hevoskyytiä, sekä ponikyytiä VPK:n kalustonäytös mikä onkaan ensivaste? Rompetori Työnäytöksiä Match-show klo 16, ilmoittautuminen alkaa tuntia ennen Villikkalan nuorisoseuran kioskista kahvia, makkaraa ym. Ruokailu, lihasoppa 5/annos Muualla tapahtuu: Artjärven Kotiseutumuseo avoinna 12-16, Ratulantie 312 Siwa avoinna 12-18, taulunportti Hietanantie Huoltoasemakahvio avoinna klo 12-19, Salmela Ravintola Pepperoni avoinna Salmela Tähtikallion havaintokeskus avoinna 18-20, Kimonkyläntie 951 Tervetuloa tutustumaan ja viihtymään Villikkalaan. Itä-Uudenmaan Kylät Östra Nylands Byar Villikkalan Nuorisoseura, Artjärveläiset järjestöt, Päijät-Hämeen kylät ry ja Itä-Uudenmaan kylät ry rf ry Villiä menoa Villikkalassa Toivotamme kaikki tervetulleiksi katsomaan Villikkalan kyläpäiville sunnuntaina toukokuun 27.päivänä klo , onko kylämme todella hyvä paikka. Luvassa on mielenkiintoinen toiminnan päivä. Olemme artjärveläisten yhdistysten, Päijät- Hämeen kylät ja Itä-Uudenmaan kylät ry:n, sekä seurakunnan ja kunnan yhteistyöllä pyrkineet tekemään tarjonnaltaan mahdollisimman monipuolisen päivän. Voitte kokeilla jousiammuntaa, meloa järvellä, pelata erilaisia pelejä. Kirkkovene on rannassa, jolla halukkaat voivat kiertää vaikka järven. Rompetori, josta voitte löytää itselle esimerkiksi hyvän polkupyörän. MLL:n Artjärven osastolta löytyy lasten tavaroiden kirppis. Kolmen kilometrin luontopolulla pääsee tutustumaan kylämme maisemiin. Musiikista vastaa Esa Niemitalo kitaroineen. Kyläpormestari Kuparinen avaa kyläpäivän. Artjärven Kotiseutumuseo Ratulassa on avoinna. Rantahiekalla alkaa lentopalloturnaus klo Luvassa on ottelu Itä-Uudenmaan kylät - Villikkala - Päijät-Hämeen kylät. Luvassa on vielä paljon muutakin, joten suunnatkaa kohti Villikkalaa. Kaarina Lehto ja Päivi Koskimaa Villikkalan nuorisoseura seurantien vanha kivisilta on kunnostettu ja avataan uudelleen kyläpäivien yhteydessä Maallepakenijat Artjärven Villikkalan kylässä, kohdassa josta vierailijoille kerrotaan aina maamerkkeinä mutka, risteys, nopeusrajoituksen muutos ja bussipysäkki, sijaitsee Kirsikkamäen tila. Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan tilaa ja taloa ovat asuttaneet vaihtuvat vuokralaiset, mutta nyt Kirsikkamäki on saanut uudet, pysyvät asukkaat. Mari Harve ja Jyrki Pylväs sekä 2-vuotias Tapio ja melkein vuoden ikäinen Vuokko ovat opetelleet maaseudulla elämistä vuoden 2005 marraskuusta lähtien.jyrkille Villikkala on tuttu paikka entuudestaan, sillä hänen lapsuudenperheensä asui Kirsikkamäellä 1980-luvulla. Paluu Villikkalaan oli haaveissa jo pitkään, ja lasten myötä muutto Helsinkiä rauhallisemmalle seudulle tuli ajankohtaiseksi. Asuinpaikan vaihdoksella ei ollut juurikaan vaikutusta työasioihin. Jyrki työskentelee lavastajana pitkin poikin Suomen teatterikenttää ja joutuu joka tapauksessa matkustamaan. Mari puolestaan tekee suomennoksia enimmäkseen kotoa käsin.muutto ei ole kaduttanut. Missä muualla on oman kodin välittömässä läheisyydessä kohiseva koski, jonka rannoilla laskee talvella pyllymäkeä saukko, toiminnassa oleva mylly, kauniisti kumpuilevaa peltomaisemaa ja niin paljon jännittäviä luontokappaleita kuin vain jaksaa ja osaa huomata.puolentoista vuoden aikana vaikutuksen ovat tehneet paitsi kaunis ja hoidettu ympäristö, myös asukkaiden aktiivisuus. Yhteistä toimintaa on paljon, ja henki tuntuu olevan hyvä. Omia palveluita kylällä ei ole, joten lähikauppareissullekin on lähdettävä autolla. Omasta kunnasta saa kaiken välttämättömimmän, satunnaisilta Orimattilan reissuilta saa sitten muun tarvittavan ja Lahdesta ihan kaiken tarpeettomankin.vapaa-ajan ongelmia ei vanhan tilan asukeilla ole, sillä asuintalon ja piharakennusten kunnostus sekä pihan huolto ovat päättymätön urakka. Perheen totuttelua maaseudun elämään sekä remontin hidasta edistymistä voi halutessaan seurata osoitteessa: Maallepakenijat Jyrki ja Tapio ihastelevat Villikkalan kaunista luontoa. Sysmä on rauhallinen paikka asua Missä opiskelet? Opiskelen Sysmän yhteiskoulun lukiota 1. vuotta. Mitä Sysmässä on? Kokoonsa ja väkimääräänsä nähden Sysmässä on paljon asioita. Kauppoja on riittävästi ja melkein mitä vain pitäisi löytyä, kun vain jaksaa etsiä. Harrastusmahdollisuudet ovat yllättävän hyvät ja vaikka julkisia kulkuneuvoja suurempiin kaupunkiin kulkee melko niukasti, on työn ja opiskelun suhteen riittävästi mahdollisuuksia. Millaista Sysmässä on asua? Kaikkien huhupuheiden, lehti- ja tv juttujen jälkeen, on monelle ulkopaikkakuntalaiselle jäänyt ikävä mielipide Sysmän asumisen turvallisuudesta ja mukavuudesta, mutta omakohtainen kokemukseni on positiivinen. Ilmapiiri on rauhallinen eikä koskaan ole tarvinnut pelätä mitään vaikka esim. liikkuisikin iltaisin ulkona. Joskus tunnelma voi olla jopa liian rauhallinen (etenkin nuorten mielestä) mutta satunnaisista mutinoista huolimatta olen melko varma että jokainen on loppupelissä tyytyväinen täällä asumiseen. Millainen on normaali arkipäiväsi? Entä viikonloput? Arkipäivä pyörii melko paljon tuossa koulun ympärillä, niin iltapäivästä kuin aamustakin. Läksyjen ja muiden jälkeen jää aikaa joskus melko vähän, mutta silloin kun sitä jää tulee vietettyä aikaa kavereiden kanssa sekä ihan kotona omissa askareissa. Totta kai syrjemmällä asuessa tulee vietettyä aikaa enemmän kotosalla, ja kavereiden kanssa oleminen ei ole ihan noin vain sovittu asia. Viikonloput vietän usein joko poissa Sysmästä, (sukulaisten ja kavereiden asuessa muilla paikkakunnilla), tai sitten kotona oleillen. Joskus on sovittu kavereiden kanssa että tavataan. Satunnaisesti tulee vietettyä jonkun synttäreitä tai muita juhlia jne. Maalla asumisen hyvät ja huonot puolet? Matkakulut ja pitkien matkojen kulkemiseen kuluva aika, kauppojen ja muiden kylällä olemisen ohella taitavat olla ainoat huonot puolet. Mikäli pitää hiljaisuudesta ja omasta rauhasta, on syrjemmässä asuminen ihanteellista. Kuitenkin mitä enemmän on kaupunki-ihminen ja kaipaa autoja ja valtateitä, on kymmenenkin kilometrin päässä keskustasta asuminen jopa liian hiljaista. Mitä tulevaisuudessa? Jäät asumaan maalle? Muutat kaupunkiin? Lukion loputtua on suunnattava kaupunkiin, mikäli mielii opiskelemaan jatkoa. Itse lähden joko pääkaupunki seudulle tai jonnekin Tampereen - Jyväskylän suuntaan. Jatkan joko yliopistoon tai korkeakouluun opiskelemaan matemaattisia aineita tai taidetta. Siitä seuraavasta jatkosta ei ole takeita, tapahtunee se sitten Suomessa tai ulkomailla. 16 vuotias Emmi Rajavuori on sitä mieltä että Sysmästä löytyy kaikki tarvittava jos vain osaa etsiä oikeasta paikasta.

7 12 13 Immilän Myllymäen kesää Immilän Myllymäellä, koskien säestyksellä, vietetään jälleen aurinkoista kesää. Myllyn kesänäyttelyn aiheena on oman kylän kulttuurimaisema. Se on keskeisiltä osiltaan todettu maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Maiseman historialliset kerrostumat kivikaudesta nykyaikaan ja luonnon elementit sekä perinteiset rakennukset saavat näyttelyssä osansa. Myöskään nimistöä ei ole unohdettu. Näyttelyn osana on Jauhokaupungin kulttuuripolku -kierros, jossa voi omatoimisesti kartan Elokuussa 2006 Arrakosken elomarkkinapäivänä kyläämme avautui entisen kyläkaupan tiloihin toimeliaan pariskunnan perustama kyläbaari. Seija ja Jorma Härmä muuttivat Padasjoen Nyystölästä Arrakoskelle ja kaikkien kyläläisten pienen painostuksen turvin uskalsivat lähteä yrittäjämaailmaan ja näin ollen kylälle saatiinkin sosiaalinen kokoontumispaikka. Kahvilassa on vietetty niin joulu- kuin uudenvuodenavajaisetkin, pidetty kyläyhdistyksen kokoukset, kestitetty Tamppitarhaprojektin talkooväki ja kaikkein tärkeimpänä kyläläiset ovat pitäneet sitä, että iltaisin pääsee tapaamaan kyläläisiä ja kuulemaan uusimmat juorut. Innokkaana kyläaktivistina Seija Härmä avulla tai sunnuntaisin opastettuna perehtyä Myllymäen saloihin. Näyttelyä tukee kirjallinen materiaali, josta mainittakoon uusikyläläisen Markku Sakari Meriluodon tekemä tuore Puustoiset perinneympäristöt - Luonnon lumoa menneiltä ajoilta -opas. Aikaisempien vuosien tapaan heinäkuussa on torstai-iltaisin lauluillat Riston säestyksellä. Heinäkuun lopulla on heinämarkkinat ja Nastolan Pisarateatteri esiintyy elokuun alussa. Immilän Myllymäki -kirjan uusi painos on saatavissa Myllystä sekä Myllykahvilasta, jotka ovat avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun torstaista sunnuntaihin. Kahvila tarjoaa jälleen maan mainioita kotileivonnaisia sekä paikallisia käsitöitä myyntinäyttelyineen. Immilän Myllyn kotisivut osoitteessa immilan.mylly.html ja kesäohjelman löydät osoitteesta phnet.fi/oijala/tapahtuu2007. html Matti Oijala Immilän Mylly sijaitsee Nastolassa. Kioski - Kahvila Arrakoski elävoittää kylää valittiin Päijät Hämeen Kylät Ry:n hallituksen jäseneksi Padasjoen kunnan edustajana maaliskuussa 2007 Kesäajaksi on suunnitteilla kahvilaan valokuvanäyttely Arrakoskelta. Vanhoja valokuvia paikoista ja rakennuksista ja uudempia kuvia tapahtumista. Näyttelyyn pääsee kahvilan aukioloaikoina. Suunnitelmissa on myös kokeilla bingon pyörittämistä perjantai-iltaisin kerran kuukaudessa. Koska Padasjoelta puuttuu tanssipaikka, on ajateltu kyläyhdistyksen aktiivien voimin kokeilla jos Raittiusseuran talolle saataisiin vaikka tanssit pystyyn kesän aikana. Arrakoskella on menossa kansainvälinen hanke, joka käynnistyi vuonna 2005 Arrakosken kyläyhdistyksen tutustumiskäynnistä KärnäRock Kirmaa Kärkölään Kärkölän 140-juhlavuoden huumassa yhdistykset, yritykset ja eri seurat päättivät koota talkooväen yhteen ja panostaa kaksipäiväisen kesätapahtuman toteuttamiseen. Kevään aikana on kokoontunut kunnantalolla aktiivien joukko, joka on suunnitellut, koonnut ideoita ja jakanut vastuutehtäviä talkoolaisille. Kesäkuun toisena viikonloppuna Kärkölässä alkaa kesä. Lauantaina 9.6. järjestetään jo kymmenettä kertaa Kesäkirmajaiset. Paikkakuntalaisten sekä vierailevien torimyyjien runsaslukuinen joukko aloittaa toritapahtuman Aurinkotorilla ja ympäristössä aamu kymmeneltä. samaan aikaan pidetään myös Kansainvälinen palveluskoirien IPO- sekä HAKU -koe Opintien Urheilukentällä Järvelässä. Myös JAVA -moottoripyörien kokoontumisajot ovat Kärkölässä. Ja rautainen meno jatkuu. Ensimmäistä kertaa Kirmajaispäivänä on tarjolla rautalankaa. Lauantaina klo 16 starttaa kaikille musiikinnälkäisille ilmaiskonsertti KärnäRock. Musiikista vastaa kolme eri bändiä, Medieval Art, joka soittaa melodista metallia, Blues Stone musiikkinaan rock ja blues sekä sokerina pohjalla Vergil, jonka tyylisuuntana on raskas melodinen rock. Konserttipaikkana on Aseman puistoalue. Kunta sekä talkooväki tarjoavat auttavan kätensä konsertin toteuttamiseksi. KärnäRockiin on mahdollisuus tulla vaikka kauempaakin, sillä Järvelän asemalla pysähtyy juna kaksi kertaa tunnissa. Sunnuntaina toteutetaan Kärköläpäivä Huovilan puistossa. Ohjelmassa on uusien kuntalaisten tapaaminen, Kärkölän Kärnäpään valinta, kahvitarjoilu, näyttelyt ja museo avoinna sekä esittelykierrokset puistossa. Puisto on avoinna kesäajan tiistaista sunnuntaihin klo Raija Salonen Irlannissa. Hanke sai nimekseen Tamppitarhaprojekti ja tarkoituksena on kunnostaa vanhaa luonnontilassa olevaa kyläseppien paja-aluetta. Aluetta halkoo Arrakosken jokiuoma, jonka ylitse on tarkoitus rakentaa kaksi kävelysiltaa entisaikojen jo lahonneiden siltojen tilalle. Silloista on jo olemassa piirustukset, joista toinen on tarkoitus saada valmiiksikevään aikana ja toinen myöhemmin kesän aikana. Alueelta on hävitetty vanhan kehräämön rauniot ja tarkoituksena on raivata tilalle luontopolku, jota kävellessä voi nauttia kauniista luonnosta ja vanhasta kasvillisuudesta. Elokuun ensimmäisenä lauantaina pidetään perinteiset Arrakosken Elomarkkinat raitilla klo 9.00 alkaen. Iloisiin tapaamisiin Arrakoskella! Siltainsinöörit työssään Kauppa löytyy läheltä Hämeenmaa on viime vuosina investoinut pienten paikkakuntien kaupan palveluiden turvaamiseen.hämeenmaan tavoitteena on turvata lähikaupan palvelut ja tarjota asiakkaille samanaikaisesti mahdollisimman laajat ja monipuoliset palvelut lähellä kotia. Hämeenmaalla on kattava palvelutarjonta omalla toimialueellaan. Palvelemme asiakkaitamme kahden Prisman, 38 S-marketin ja 12 Salen voimin. Viime vuonna Hämeenmaa investoi Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen kehittämiseen ja palveluverkoston ylläpitämiseen 42 miljoonaa euroa. Käytännössä se tarkoitti muun muassa myymäläverkoston kasvamista yhdentoista uuden yksikön voimin. Näistä toimipaikoista kahdeksan oli joko Sale -myymälöitä tai S-marketteja. Sale on Hämeenmaan lähimyymälä, jossa on helppo ja nopea asioida. Lähikauppapalvelut täydentävät asiakasomistajien palvelutarjontaa ja helpottavat arjen pyörittämistä. Vaikka Sale -lähikauppa on usein suhteellisen pieni myymäläpinta-alaltaan alle 400 neliömetriä, se tarjoaa laajat tuotevalikoimat edulliseen hintaan ja sinne on helppo poiketa vaikkapa kotimatkalla. Sale -myymälöiden ehdoton vahvuus on se, että ne palvelevat viikon jokaisena päivänä, myös sunnuntaisin. Viimeisimpänä investointina pienelle paikkakunnalle, vaikkakin ison kaupungin kylkeen, voidaan mainita Sale Kukkila, joka avattiin viime syksynä Hollolaan. Lisäksi Sale -myymälät palvelevat asiakkaita Vierumäellä ja Hollolan kirkonkylällä. Hämeenmaan lähikaupan palveluita tukevat ja täydentävät kooltaan isommat S-marketit ja hypermarketteihin luokiteltavat Prismat. Alkuvuodesta 2007 Hämeenmaa on avannut uuden S-marketin Lahden Mukkulaan sekä Salen Ryttylään. Uudet S-marketit nousevat tämän vuoden aikana Nastolaan ja Lahden Jalkarantaan. Lisäksi Hämeenmaa uudistaa tai laajentaa 3-4 S-markettia. Rengossa aloittamme uuden kiinteistön rakentamisen nykyiselle Sale -myymälälle. Lisäksi Prismat ovat suunnitteilla Hämeenlinnaan, Forssaan ja Lahteen. Henna Räsänen Päijät-Hämeen kesämenovinkit tapahtumakalenterissa! Teatteria ja taidetta Honkalinnan kesässä Honkalinnan kesäteatteri aloittaa toisen esityskautensa Teuvo Ruohorannan näytelmällä Operaatio pusukumpu. Kesäteatteri aloitti toimintansa viime vuonna näytelmällä Hallittu munaus, joka oli sekä yleisö- että arvostelumenestys. Tänä vuonna kuten viimekin vuonna näytelmän on ohjannut Väinö Weckström. Näyttelijöinä on hollolaisia ja lahtelaisia harrastajanäyttelijöitä.näytelmä tapahtuu nykyajassa ja takautumia tanssilavakulttuurista 50-luvulta tähän päivään. Komedian keinoin ruoditaan kuntien yhdistämisestä johtuvia ongelmia ja valotetaan keinoja, joilla pienempikin kylä säilyttää elinvoimaisuutensa. Kirjava roolikokoelma kattaa kaupunginjohtajasta joutoneuvokseen ja tanssilavan järjestysmiehestä tekstiilitaiteilijaan. Elävästä musiikista vastaa tanssiorkesteri Honkalinna: Esa Roine basso, Jussi Roine kitara, Hämeenkosken Hyrkkälän kylässä Hanna ja Mika Lampolan omistamalla Tupalan tilalla asustelee kolmatta vuotta kolmikymmenpäinen biisonilauma, joka kasvaa näihin aikoihin muutamalla vasikalla. Eläimet ovat Amerikan preeriabiisoneita eli kaukaista sukua eurooppalaiselle visentille. Lampolan perhe ryhtyi biisoninkasvattajiksi, koska tilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä he päättivät vaihtaa tuotantosuuntaa maidontuotannosta lihantuotantoon. Samoihin aikoihin sattui Jäppilässä olemaan myynnissä biisonilauma ja monien asioiden summana biisonilauma kotiutui lopulta Hämeenkoskelle. Biisonit ovat melko helppohoitois- Matti Pöllänen kitara, Ilmari Myllynen hanuri, Jukka Teerisaari rummut, Pirjo lehti laulu. Esityspaikka on Hollolan Miekkiössä keskellä maalaismaisemaa, mutta vain kivenheiton päässä kahden kaupungin rajalta. Mikä olisikaan oivallisempi paikka Operaatio pusukummulle! Ensi-ilta on heti juhannuksen jälkeen Loput seitsemän esitystä ovat heinäkuussa. Lipulla pääsee teatteriin, taidenäyttelyyn sekä veistospuistoon. Ateljee-Galleria Honkalinnan ympärille on muodostunut kulttuurin monipuolinen keskus. Viime joulun alla esitetty joulukuvaelma Seimen äärellä herkisti yleisön joulutunnelmaan. Honkalinnan kesäteatteri järjesti konsertin Rakkaudesta Ateljee-Gallerian tiloissa Konsertissa esiintyi Kesäteatteri Honkalinnan trio solistinaan Pirjo Lehti. Kansallisena veteraanipäivänä vuorossa oli mestariluokan lausuja Antero Mäkelä, joka toi julki talvisodan tuntoja omassa ruonoillassaan. Taidemaalari ja kuvanvaistäjä Juhani Honkasen Ataljee-Galleria Honkalinna ja veistospuisto Hollolan Miekkiössä ovat oivallinen matka kohde ryhmille ja yksityisille matkailijoille. Ateljee-Galleriassa on nähtävillä Juhani Honkasen maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia sekä tyttären Manja Bielan ja pojan Jere Honkasen maalauksia. Veistospuisto on Juhani Honkasen suunnittelema ja rakentama kokonaisuus kivestä, vedestä ja veistoksista. Kesänäyttely on avoinna arkisin ja sunnuntaisin lauantaisin www. juhani-honkanen.com Biisoneita Päijät-Hämeessä ta karjaa, kun saavat olla omissa oloissaan. Ne pärjäävät vedellä, heinällä ja mineraalisuolakivellä. Villieläimen käsittely sen sijaan vaatii omat tapansa ja laitteensa. Kymmenisen vuotta sitten Suomeen tulleet biisonit ovat sopeutuneet hyvin Suomen ilmastoon ja ne asuvat ulkona ympäri vuoden. Eläimet ovat uteliaita, älykkäitä, vahvoja ja nopeita - ne juoksevat nopeammin kuin hevonen ja halutessaan hyppäävät yli kaksimetrisen aidan. Täysikasvuisten eläinten elopaino liikkuu kg:n välillä. Lampolat kasvattavat biisoneitaan terveellisen ja erittäin maukkaan lihan takia, jota tilalla myydään teurastuskautena. Arvokkaisiin gourmet -ruokaaineisiin kuuluva liha menee nopeasti kaupaksi. Eläimestä hyödynnetään myös talja. Biisoneista on tullut myös paikallinen matkailunähtävyys, jolloin preeriatunnelmaan voi päästä ihailemalla aidan takaa pientä pääsymaksua vastaan näitä kunnioitusta herättäviä villieläimiä. Rapsuttaminen ei tule tuolloin ensimmäisenä mieleen, pikemminkin harras toive aidan kestävyydestä! Hanna Lampola Eila Perttilä ja Liisa Veneoja hauskuuttivat viime kesänä Hallittu munaus -näytelmässä Toivolan maisemaa mallinnetaan 3D-muotoon Jo muutaman vuoden päästä on mahdollista kurkistaa hollolalaisen Toivolan kylän historiaan ja sen menneisiin maisemiin. Ne palauttaa katseltaviksi tekeillä oleva Ihminen, aika, maisema -projekti. Kymmenien, jopa satojen vuosien takaisista maisemista luodaan tietotekniikkaa apuna käyttäen nähtäväksi ja koettavaksi useita kolmiulotteisia malleja, joista varhaisin esittää Toivolaa luvulla. Projekti on Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen sekä Tekotodellisuuslaboratorion yhteinen hanke. Projektin tutkijat ovat ennen kaikkea kiinnostuneita ihmisen ja luonnon monivivahteisesta suhteesta. Ihmisen jäljet näkyvät jokapäiväisessä elinympäristössämme ja maisemassamme niin metsänhoidon, maanviljelyksen kuin rakentamisen kautta. Vastavuoroisesti luonnonolosuhteet ja maanmuodot vaikuttavat ihmisten maankäyttöön ja mahdollisuuksiin hyödyntää ympäröivää luontoa. Esimerkkitapaukseksi on valittu jo keskiajalta peräisin oleva Toivolan kylä, joka sijaitsee valtatie 12 varrella läntisessä Hollolassa. Se edustaa perinteistä hämäläistä kylätyyppiä, ryhmäkylää. Kylämaisema on säilyttänyt perinteisen muotonsa ja on edelleen laajojen peltoalueiden värittämää. Kylän palo vuonna 1855 ja vuoden 1918 sisällissodan tapahtumat ovat eräitä sen historian dramaattisimmista tapahtumista. Monitieteisessä Ihminen, aika, maisema -projektissa toimii tällä hetkellä kaksi historioitsijaa, yksi kansatieteilijä ja yksi virtuaali- ja tekotodellisuustekniikan asiantuntija. Nämä tutkijat vierailevat kylässä tulevan kesän ja syksyn aikana. He haastattelevat kyläläisiä ja keräävät paikallista muistitietoa sekä valokuvaavat maisemaa, sen muotoja, rakennuksia ja kasvillisuutta. Projektin tavoitteena on luoda monipuolinen kuva hämäläisestä kyläelämästä, sen kehityksestä ja muutoksista, sekä tarkastella miten nämä muutokset, kuten isojako, peltojen paketointi tai EU näkyvät ihmisen ympäristössä ja millä tavalla ne muokkaavat maisemaa. Merja Uotila ja Minna Mäkinen Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitos Projektista saa lisätietoa Hämeenkoskella on mahdollisuus ihastella biisoneita

8 14 Ympäristökasvatusta Päijät-Hämeessä Vanamo - Päijät-Hämeen kestävän kehityksen keskus -hanke aloitti toimintansa vuoden 2004 loppupuolella. Vanamo -hanke haluaa ja pyrkii edesauttamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä järjestämällä erilaisia tapahtumia, talkoita, retkiä, luentotilaisuuksia ja seminaareja alueen asukkaille, kuntien henkilökunnalle ja yritysten edustajille. Vanamo tukee myös koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä. Tapahtumia ja tilaisuuksia järjestetään yhdessä asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Vanamo -hankkeen toimitilat sekä ympäristöneuvonnan asiakaspalvelupiste sijaitsevat Vesijärvenkadulla Lahdessa. Palvelupisteestä saa tietoa paikanpäältä tai puhelimitse. Tietoa löytyy myös näyttelyistä ja esitteiden muodossa. Vanamo -hankkeen tehtävänä on turvata mahdollisuus kestävään ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan nyt ja jat- TÄ UU, AT I M HT HA PA AR T TA Ä P ELU ST ALV I M P kossa. Kestävän kehityksen työtä on tehty ja tehdään esimerkiksi seudullista Ympäristöviikkoa viettäen syyskuun päivä. Tämän vuoden Ympäristöviikon teemana on metsä, ja iskulause on Metsästä on moneksi. Ympäristöviikkoon saavat kaikki innokkaat toimijat osallistua. Helpoiten se käy ottamalla yhteyttä Vanamo -hankkeeseen. Lisätietoja p. (03) Kotitalkkari avustaa askareissanne Jotta kotitalkkarin työnkuva ei muodostuisi yksitoikkoiseksi, niin päivittäiseen työnkuvaan kuuluvat myös kotisiivouksien vastaanotto ja organisointi. Asiakkaina Koti ja Kuusi Osk:n kotitalkkari työnsä ääressä heillä ovat olleet yksityishenkilöiden lisäksi yhteisöt, eikä yrityksillekään käännetä selkää, vaikka kyse onkin kotitalkkaripalveluista. Kotitalkkaripalveluihin lukeutuvat esimerkiksi kotisiivoukseen liittyvät työtehtävät, asiointiapu ja pienimuotoiset remonttityöt. Piha-alueilla leikataan nurmikkoa, haravoidaan, tehdään lumitöitä tai hakataan polttopuita. Kotitalkkarin kautta saa apua myös ATK ongelmiin ja digiboxien asennukseen. Lahtelainen Koti ja Kuusi Osk on 2004 perustettu yritys joka sai sosiaalisen yrityksen statuksen vuonna Kotitalkkaritoiminnan lisäksi toimialoihin kuuluvat ateria-, ulkoalue- ja turvateknologiapalvelut. Sosiaalinen yritys toimii kuten mikä tahansa yritys. Erona tavalliseen yritykseen on se, että sosiaalisen yrityksen henkilökunnasta tulee vähintään kolmasosa olla vajaakuntoisia, tai pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Alentuneesta työkyvystä syntyy nk. tuottavuusvajetta ja sitä kompensoimaan on sosiaalinen yritys oikeutettu saamaan vajaakuntoisten, tai pitkäaikaistyöttömien palkkaukseen haettavaa palkkatukea. p v Tekeväntie 2, HEINOLA Puh. (03) URAKOINTI Rakennusyhtymä REMONTIT MAALAUKSET Fax (03) VEDENERISTYSTYÖT TOIMITILOJEN JA ASUNTOJEN rakennusyhtymä@pp.phnet.fi VUOKRAUKSET WWW rakennusyhtymaporvari.fi 30v. "TJBLLBJEFNNF OÊLÚJOFO MFIUJ )TË (ËME VIETTËË VUOTISJUHLIA 4BOPNBMFIUJ *UÊ )ÊNF UÊZUUÊÊ UÊOÊ WVPOOB WVPUUB +VIMBWVPEFO LVOOJBLTJ TFLÊ UJMBBKJMMF FUUÊ JMNPJUVTBTJBLLBJMMF UBSKPUBBO QBMKPO VVUUB,VVEFTUJ WJJLPTTB JMNFTUZWÊ *UÊ )ÊNF PO PMMVU KP LZNNFOJÊ WVPTJB BMVFFOTB MVFUVJO TBOPNBMFIUJ -JJUZ UZZUZWÊJTUFO MVLJKPJEFNNF KPVLLPPO KB UJMBB *UÊ )ÊNF TPJUUBNBMMB OVNFSPPO Lisätietoja osoitteesta tai maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta KESÄVIIKKARI JAKELU YHTEENSÄ kpl Päijät-Hämeen kotitalouksiin sekä Viikkouutisten telinejakopisteisiin. TSEKKAA VIIKKARISTA KAIKKI KESÄN MENOVINKIT JA PARHAAT OSTOPAIKAT PÄIJÄT-HÄMEEN Koti ja Kuusi Osk:n kotitalkkari Kari Huuhtanen on vankka rakennusalan ammattilainen. Häneltä onnistuvat kodin sisä- ja ulkopuoliseen kunnostukseen liittyvät työtehtävät aina taulun kiinnittämisestä julkisivun korjaukseen. Kokemuksesta voidaan sanoa, että kotisiivous- ja puutarhanhoitotehtävätkään eivät ole Karille vieraita, joten tässä voidaan puhua varsinaisesta kiinteistönhoidon monitaitajasta. Viikkouutisten tabloidkokoinen ILMESTYY Ympäristöneuvoja Eila Hellman neuvoo jätteiden oikeaa lajittelua VVO:n talojen asukkaille 15 Vuorikatu 14, Lahti p. (03) f. (03)

9 YLIVOIMAINEN Bonus jopa 5% Päijät-Hämeen Kylät Ry:n yhteistyökumppani