SISÄLLYS. N:o 607. Valtioneuvoston asetus. bioenergiatuotannon avustamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 607 Valtioneuvoston asetus bioenergiatuotannon avustamisesta Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus henkivakuutusyhtiön ennakoivaan valvontaan liittyvien pääomavaatimusten laskennasta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus henki- ja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävästä enimmäiskorosta Oikeusministeriön päätös ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisessa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa käytettävän lomakkeen kaavan vahvistamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 607 Valtioneuvoston asetus bioenergiatuotannon avustamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään valtion talousarvion mukaisen bioenergian tuotannon edistämiseen tarkoitetun avustuksen hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. 2 Tavoitteet Avustuksen tavoitteena on biomassan käytön edistäminen energian tuotannossa. Erityisesti tavoitteena on edistää biokaasulaitosten rakentamista alueille, joissa on paljon kotieläimiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) biomassalla maatiloilta saatavia bioenergian raaka-aineita, sivutuotteita, hajaasutuksesta peräisin olevia lietteitä, yhdyskuntalietteitä sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan eloperäisiä jätteitä; 2) yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annettua komission asetusta (EY) N:o 800/2008; 3) pienellä tai keskisuurella yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen I mukaista pientä tai keskisuurta yritystä;

2 1906 N:o 607 4) investointihankkeella yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 23 artiklan mukaisia uusiutuvista energianlähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tähtääviä investointeja; 5) selvityshankkeella yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 24 artiklan mukaisia investointihankkeisiin liittyviä ympäristötutkimuksia. 4 Avustettavat hankkeet Avustusta voidaan myöntää investointihankkeisiin ja selvityshankkeisiin. 5 Avustuksensaaja Avustusta voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. 6 Avustuksen myöntävä viranomainen Avustuksen myöntämisestä päättää maa- ja metsätalousministeriö. 7 Avustuksen määrä Avustuksen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään 45 prosenttia. Avustuksen osuutta voidaan korottaa edellä mainitusta keskisuurten yritysten osalta 10 prosenttia ja pienten yritysten osalta 20 prosenttia. Tämän asetuksen mukaan korvattavien hyväksyttävien kustannusten kattamiseen ei saa käyttää muuta julkista tukea, jos niiden yhteenlaskettu määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän. 8 Hyväksyttävät kustannukset Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat seuraavat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaiseen erotukseen kohdistuvat kustannukset: 1) valmistelu- ja suunnittelukustannukset; 2) palkat ja matkakustannukset; 3) käyttölupien sekä teknisen tiedon ja osaamisen hankkimiskustannukset (aineeton omaisuus); 4) käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä koulutuksesta aiheutuvat kustannukset; 5) hankkeesta tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset; 6) investoinnin seurannasta aiheutuvat kustannukset; 7) laitteiden, tarvikkeiden ja ohjelmistojen hankinta- ja asennuskustannukset; 8) rakennusten hankinnasta ja muutostöistä sekä rakennusvalvonnasta aiheutuvat kustannukset; 9) maa-alueiden ja koneiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset; 10) maanrakennusteknisistä töistä ja sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, jakeluverkon liittymismaksu sekä lämpöverkkoon liittämiseksi tarvittavan runkoputken rakentamisesta aiheutuvat kustannukset; sekä 11) muut hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset. Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat 1 momentin 1, 2 ja 11 kohdassa tarkoitetut kustannukset. 9 Hyväksyttävien kustannusten rajoitukset Hyväksyttävien kustannusten tulee olla välttämättömiä hankkeen toteuttamisen kannalta ja kohdistua vain avustettavaan hankkeeseen. Hankinta- ja asennuskustannuksiksi ei hyväksytä hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannuksia eikä muita vastaavia kustannuksia. Enintään 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista voi olla maa-alueiden ja 10 prosenttia aineettoman omaisuuden hankintakustannuksia. Aineettoman omaisuuden on täytettävä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset. Palkkakustannusten tulee perustua työajanseurantaan. Kotimaan matkakustannuksina hyväksytään enintään Verohallituksen päätöksen mukainen verovapaa korvaus. Ulko-

3 N:o maanmatkat voidaan korvata vain hakemuksen kustannusarviossa eritellyin osin. Muina hankkeen aiheuttamina välittöminä kustannuksina pidetään esimerkiksi konevuokria sekä tietohallinto-, käännös-, ja konsulttipalveluja. Välittöminä kustannuksina ei pidetä avustuksensaajan maksettavaksi jääviä arvonlisäveroja, varainsiirtoveroja, yleiskuluja, edustuskuluja, rahoituskuluja, kestokulutushyödykkeiden hankintoja tai muita välillisiä kuluja. 10 Avustuksen hakeminen Avustusta haetaan avustuksen myöntävältä viranomaiselta tämän ilmoittamana ajankohtana. Avustusta investointihankkeeseen on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka avustuksella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamiseksi katsotaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen. Avustusta selvityshankkeeseen on haettava ennen sitovan tilaussopimuksen tekemistä. Hakemus tehdään avustuksen myöntävän viranomaisen vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksesta tulee ilmetä ainakin seuraavat hanketta koskevat tiedot: 1) hakijan yhteystiedot, kaupparekisteriote sekä yritys- ja yhteisötunnus; 2) hankkeen tavoite, toteuttamissuunnitelma ja aikataulu; 3) arvio hankkeen energiataloudellisista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjen osalta; 4) investointihankkeen kannattavuuslaskelma; 5) uutta teknologiaa koskevissa hankkeissa selvitys teknologian uutuusarvosta; 6) kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma; 7) viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus; 8) selvitys hankkeeseen haetuista tai myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan Unionin myöntämät tuet; sekä 9) arvio avustuksen vaikutuksista hankkeen toteuttamiseen. 11 Avustuksen maksaminen Avustuksen maksatusta haetaan avustuksen myöntävältä viranomaiselta tämän vahvistamalla lomakkeella. Avustus maksetaan jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella avustuspäätöksessä määrätyissä erissä. Ensimmäisen erän maksuhakemuksessa tulee esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta. Jokaisen maksuhakemuksen yhteydessä avustuksensaajan tulee esittää selvitys siihen mennessä toteutuneista kustannuksista sekä hankkeen toteuttamisvaiheesta. Hakemus viimeisen avustuserän maksamiseksi (lopputilitys) tulee toimittaa avustuksen myöntäjälle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hanke on saatettu päätökseen. Lopputilitykseen tulee liittää tilintarkastuslain (459/2007) 2 :ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunto. Hyväksyttyään lopputilityksen avustuksen myöntävä viranomainen maksaa viimeisen maksuerän ja vahvistaa samalla avustuksen lopullisen määrän. 12 Omaisuuden käyttörajoitus Avustuksen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää avustuspäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vähintään viiden vuoden ajan avustuksen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan ilman avustuksen myöntävän viranomaisen suostumusta. Avustuksensaajan on ilmoitettava avustuksen myöntävälle viranomaiselle käyttörajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön avustuspäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen. 13 Kirjanpito Avustuksen saajan tulee pitää hankkeestaan projektikirjanpitoa osana avustuksen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista

4 1908 N:o 607 kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla taikka muulla tavalla siten, että avustuksen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tämän asetuksen mukaista avustusta voidaan myöntää vuoden 2013 loppuun saakka. Avustuksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on Euroopan yhteisöjen valtiontukia koskevan ilmoitusmenettelyn loppuun saattaminen siten, ettei Euroopan yhteisöjen komissio vastusta tässä asetuksessa säädettyjä avustuksen myöntämisen edellytyksiä. Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Aku-Petteri Korhonen

5 1909 N:o 608 Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään 26 päivänä kesäkuuta 1981 saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 :n nojalla: 1 Saaristokuntia ovat: Varsinais-Suomi Kemiönsaari, Kustavi ja Länsi-Turunmaa; Etelä-Savo Enonkoski, Puumala ja Sulkava; Maalahti; Hailuoto. Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 2 Seuraavissa kunnissa oleviin saariin, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä sekä suluissa erikseen mainittuihin saariin ja muihin alueisiin, joihin on kiinteä tieyhteys, sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä: Uusimaa Helsinki, Inkoo (myös Storramsjö-Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Stävö) ja Raasepori (myös Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja- Öby ja Odensö-Norrby-Båsa); Itä-Uusimaa Pernaja (myös Sarvsalö, Kabböle-Isnäs, Tjuvö ja Strömsland), Porvoo (myös Emäsalo, Vässölandet ja Tirmo-Fagersta), Ruotsinpyhtää (myös Vahterpää, Gäddbergsö) ja Sipoo (myös Kitö ja Löparö); Varsinais-Suomi Kaarina (myös Harvaluoto), Masku (myös Lempisaari ja Livonsaari), Naantali (myös Otavan saari, Airismaa ja Teersaari), Salo (myös Angelniemi, Angelansaari, Isoluoto ja Kaukassalo), Taivassalo (myös Aasamaa, Leikluoto, Kahiluoto, Kaitainen, Kuusisto, Kuustenmaa, Lehtinen, Mussalo ja Naurisluoto) ja Uusikaupunki (myös Pyhämaa- Lepäinen ja Kittamaa); Päijät-Häme Asikkala (myös Vedentausta, Salonsaari, Rutalahti ja Vähä-Pulkkila);

6 1910 N:o 608 Kymenlaakso Kotka (myös Tiutinen) ja Pyhtää (myös Munapirtin saari); Etelä-Karjala Parikkala (myös Korpijärvi-Värtsi, Koukkuniemi, Loikansaari, Tarvassaari, Lahdenkylä ja Harmaitsaari), Ruokolahti (myös Äitsaari, Härskiänsaari, Utula-Kietävälä ja Kekäleenniemi), Taipalsaari (myös Kirkkosaari, Rehula-Vehkataipale-Kattelussaari- Nieminen ja Merenlahti); Etelä-Savo Hirvensalmi (myös Puulasalo-Vahvaselkä- Kilkinkylä-Väisälänsaari), Mikkeli (myös Hirvensalo, Keljunniemi, Piekälänsaari, Pihlajasalo, Piskola, Pitkälahti, Saukonsalo ja Ylivesi), Savonlinna (myös Pellossalo-Pitkälä, Loikansaari, Liistonsaari, Mikkolanniemi, Kommerniemi, Kiviapaja, Oravi-Ahvensalmi ja Sorsasalo); Pohjois-Savo Kuopio (myös Soisalon saari, Talvisalo ja Varvisaari) ja Tervo (myös Linnonsaari, Käpysaari, Lieteniemi ja Hyvölä-Vekaroniemi); Pohjois-Karjala Juuka (myös Larinsaari-Koveronsaari, Ritoniemi ja Ruottilansaari), Kesälahti (myös Sarvisalo, Pellavasniemi-Kiurusaari, Pöllänniemi-Lentteenniemi ja Mustolanperä-Varmonniemi), Lieksa (myös Koli), Liperi (myös Tutjunniemi-Roukalahti, Niinikkosaari ja Siikasaari) ja Rääkkylä (myös Oravinsalo, Varpasalo ja Nieminen); Pohjanmaa Luoto (myös Eugmo), Mustasaari (myös Köklot, Raippaluoto ja Värlax), Närpiö (myös Storön), Oravainen (myös Oxkangar) ja Vöyri-Maksamaa (myös Österö-Kvimo); Keski-Suomi Joutsa (myös Kälä-Ollinsalmi), Jyväskylä (myös Oittila ja Putkilahti), Kivijärvi (myös Lokakylä ja Talviaislahti), Kuhmoinen (myös Pihlajakoski-Närvä-Ruolahti-Tehi) ja Luhanka (myös Judinsalo-Klemettilä ja Onkisalo); Kainuu Vaala (myös Manamansalo). 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Lainsäädäntöneuvos Tuula Manelius

7 1911 N:o 609 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus henkivakuutusyhtiön ennakoivaan valvontaan liittyvien pääomavaatimusten laskennasta Annettu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun vakuutusyhtiölain (521/2008) 12 luvun 7 :n nojalla: 1 Vakuutustekniseen riskiin liittyvä pääomavaatimus Vakuutusyhtiölain (521/2008) 12 luvun 4 :ssä tarkoitetun vakuutusteknisen riskin laskentakaavaan sovelletaan vastaavasti, mitä mainitun lain 11 luvun 12 :n 1 momentissa säädetään henkivakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärän laskemisesta kuitenkin niin, että saman luvun 13 :n 2 momentissa, 14 :n 2 momentissa ja 15 :ssä toimintapääoman vähimmäismäärän laskelmissa käytetyn 4 prosentin sijasta vakuutustekniseen riskiin liittyvää pääomavaatimusta laskettaessa prosentti on 1. 2 Vastapuoliriskiin liittyvä pääomavaatimus Vastapuoliriskiin liittyvä pääomavaatimus lasketaan liitteen 1 kaavalla (1). 3 Operatiiviseen riskiin liittyvä pääomavaatimus Operatiiviseen riskiin liittyvä pääomavaatimus lasketaan liitteen 1 kaavalla (2). 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen

8 1912 N:o 609 Liite 1 Vastapuoliriskiin liittyvä pääomavaatimus lasketaan kaavalla (1) i g i H i, missä g i on joukkovelkakirjalainan, vakioimattoman johdannaissopimuksen tai jälleenvakuutuksen myöntäjän tai rahamarkkinavälineiden haltijan i luottoluokituksesta riippuva kerroin, ja H i on kyseisen sopimuksen nettomäärän markkina-arvo. H i ei kuitenkaan voi olla negatiivinen. Luottoluokista ja niihin liittyvistä kertoimista säädetään tarkemmin Vakuutusvalvontaviraston määräyksellä vakuutusyhtiölain 12 luvun 8 :n mukaisesti. Operatiiviseen riskiin liittyvä pääomavaatimus lasketaan kaavalla (2) a 1 B+a 2 V, missä B on tarkasteluhetkeä edeltävän viimeisen 12 kuukauden aikana kerätty maksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ja V on tarkasteluhetken markkinaehtoinen vastuuvelka ennen jälleenvakuuttajien osuutta ja ilman riskimarginaalia. Parametreista a 1 ja a 2 säädetään Vakuutusvalvontaviraston määräyksellä vakuutusyhtiölain 12 luvun 8 :n mukaisesti.

9 1913 N:o 610 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus henki- ja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävästä enimmäiskorosta Annettu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun vakuutusyhtiölain (521/2008) 9 luvun 12 :n 2 kohdan nojalla: 1 Henkivakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävä enimmäiskorko Ylijäämän jakoon osallisten vakuutusten osalta vastuuvelkaa laskettaessa: 1) muiden kuin ryhmäeläkevakuutusten osalta vastuuvelkalaskelmissa käytettävän korkokannan enimmäismäärä on: a) 2,5 prosenttia, kun vakuutus on myönnetty 1 päivänä maaliskuuta 2003 tai sen jälkeen; b) 3,5 prosenttia, kun vakuutus on myönnetty aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2003; c) 4,5 prosenttia, kun vakuutus on myönnetty ennen 1 päivää tammikuuta 1999; 2) ryhmäeläkevakuutusten osalta vastuuvelkaan sovellettavan korkokannan enimmäismäärä on 3,5 prosenttia, mutta ennen 1 päivää tammikuuta 1999 kertyneen vastuuvelan osalta siirtyminen alempaan korkoon tapahtuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen ryhmäeläkevakuutusten osalta vähimmäisvaatimuksena on tasainen siirtyminen. Jos jonakin vuonna siirtymistä on nopeutettu, ei näin varsinaisen vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun laskennassa saavutettua korkokannan tasoa voida myöhemmin nostaa. Jos ryhmäeläkevakuutuksen luonne on lähellä yksityishenkilöiden vakuutuksia, menetellään kuten yksilöllisen eläkevakuutuksen yhteydessä. 2 Vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävä enimmäiskorko Vastuuvelkaa laskettaessa korkokannan enimmäismäärä on 3,5 prosenttia. Kuitenkin korkokannan enimmäismäärä on 3,6 prosenttia vuonna Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 2 /101 Ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen

10 1914 N:o 611 Oikeusministeriön päätös ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisessa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa käytettävän lomakkeen kaavan vahvistamisesta Oikeusministeriö on ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetun lain (414/2000) 4 :n 2 momentin nojalla 23 päivänä syyskuuta 2008 vahvistanut kaavan ilmoituslomakkeelle, jota voidaan käyttää ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamiseen vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, ja Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) 6 :n 2 momentin nojalla päättänyt tämän vahvistamispäätöksen ja vahvistetun kaavan mukaisen lomakkeen julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa. Vahvistettu kaava on tämän päätöksen liitteenä. Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen

11 N:o Liite 1 (5) Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Oikeusministeriö on antanut (päätös dnro OM 11/41/2008) ohjeita vaalirahoitusilmoituksen tekemisestä vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Ohjeet ovat nähtävissä oikeusministeriön verkkosivuilla ( 1 Ehdokkaan tiedot 1.1 Ehdokkaan täydellinen nimi 1.2 Puolue / valitsijayhdistys 1.3 Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi 2 Vaalikampanjan kulut 2.1 Vaalikampanjan kulut yhteensä Kulujen erittely 2.2 Vaalimainonta Sanoma- ja aikakauslehdet Radio Televisio Muut viestintävälineet Ulkomainonta Muu vaalimainonta 2.3 Mainonnan suunnittelu 2.4 Vaalitilaisuudet 2.5 Vastikkeellisen tuen hankintakulut 2.6 Muut kulut 3 Vaalikampanjan rahoitus 3.1 Vaalikampanjan rahoitus yhteensä 3.2 Omat varat 3.3 Ulkopuolinen tuki yhteensä Ehdokkaan saama ulkopuolinen tuki Ehdokkaan tukiryhmän saama ulkopuolinen tuki

12 1916 N:o (5) 4 Ehdokkaan saaman ulkopuolisen tuen erittely 4.1 Yksityishenkilöiltä saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yksityishenkilöiltä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yksityishenkilöiltä Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta yksityishenkilöiltä Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?) 4.2 Yrityksiltä saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yrityksiltä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yrityksiltä Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta yrityksiltä Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?) 4.3 Puoluejärjestöiltä saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta puoluejärjestöiltä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta puoluejärjestöiltä Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta puoluejärjestöiltä Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?) 4.4 Muilta vastaavilta päätahoilta saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta muilta vastaavilta päätahoilta Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta muilta vastaavilta päätahoilta Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta muilta vastaavilta päätahoilta Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?)

13 N:o Ehdokkaan tukiryhmän saaman ulkopuolisen tuen erittely 3 (5) 5.1 Yksityishenkilöiltä saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yksityishenkilöiltä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yksityishenkilöiltä Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta yksityishenkilöiltä Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?) 5.2 Yrityksiltä saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yrityksiltä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta yrityksiltä Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta yrityksiltä Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?) 5.3 Puoluejärjestöiltä saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta puoluejärjestöiltä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta puoluejärjestöiltä Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta puoluejärjestöiltä Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?) 5.4 Muilta vastaavilta päätahoilta saatu tuki Yhteensä Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeettomia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta muilta vastaavilta päätahoilta Tukeen sisältyy (yksittäisiä) vastikkeellisia vähintään n tukisuorituksia seuraavilta muilta vastaavilta päätahoilta Ei sisällä yhtään vähintään n tukisuoritusta muilta vastaavilta päätahoilta Lisätietoa (esim. tuen antajien lukumäärä, missä muodossa tuki on annettu?)

14 1918 N:o (5) 6 Vapaaehtoinen erittely Vaalirahoituslaissa säädetään vain niistä vähimmäistiedoista, jotka ilmoitukseen on ainakin sisällytettävä. Ilmoituksessa voi siten olla laissa ilmoitettaviksi edellytettyjen tietojen lisäksi muitakin tietoja. Ehdokas voi antaa tietoja esimerkiksi sellaisesta ulkopuolisesta tuesta, jonka puoluejärjestöt tai muut vastaavat päätahot ovat saaneet ja ohjanneet ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen. Puoluejärjestöjen saama tuki Muiden päätahojen saama tuki Muita lisätietoja 7 Allekirjoitus Pvm ja ilmoittajan allekirjoitus Ilmoitus toimitetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ilmoitukseen ei liitetä kuitteja eikä niiden kopioita.

15 N:o Lisälehti 5 (5)

16 1920 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 612 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: Asetuksen nimi n:o antopäivä voimaantulopäivä MMM:n asetus vieraista aineistaeläimistä saatavissa elintarvikkeissaannetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 5/EEO/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöä koskevassa määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastosta, osoite Mariankatu 23, Helsinki, puhelin (09) Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Osastopäällikkö Matti Aho Hallitusneuvos Ritva Ruuskanen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN