SISÄLLYS. N:o Laki. julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1177 Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 21 :n muuttamisesta yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnasta kansaneläkelain mukaisten etuuksien ja valtion osuuden maksamisesta vammaisetuuksista annetun lain mukaisten etuuksien ja valtion osuuden maksamisesta valtion osuuden maksamisesta eläkkeensaajan asumistuen perusteella eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna Eläketurvakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta N:o 1177 Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 7 luvun 5 :n 1 momentti ja 11 :n 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 7 luvun 11 :n 5 momentti laissa 1216/2005, seuraavasti: 7 luku Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla 5 Työllistämistuki toimeentulon turvaamiseksi Työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi voidaan myöntää omaehtoisen työllistymisen tukemiseksi: 1) starttirahana yrittäjäksi ryhtyvälle henkilöasiakkaalle; 2) jäljempänä 8 luvun 1 :ssä tarkoitettuun työelämävalmennukseen osallistuvalle työttömälle työnhakijalle, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen. 11 Työllistämistuen kesto Starttirahaa voidaan myöntää ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enin- HE 78/2007 TyVM 6/2007 EV 78/

2 4632 N:o 1177 tään 18 kuukaudeksi. Osa-aikalisää voidaan myöntää kerrallaan enintään 12 kuukaudeksi. Enimmäisajan osa-aikalisää saaneelle voidaan myöntää uudelleen osa-aikalisää, kun hän on ollut kokoaikatyössä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa tehtyihin starttirahapäätöksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Cronberg

3 4633 N:o 1178 kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan kuntien valtionosuudesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1271/1996) 3, sellaisena kuin se on asetuksessa 855/2006, seuraavasti: 3 Kuntien valtionosuuslain 10 :ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä :sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus :lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä :sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus :lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista 1 neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuodenvaihteen tilaston perusteella ovat seuraavat: Kunta Utsjoki 1,94 Enontekiö 1,89 Savukoski 1,87 Muonio 1,77 Kolari 1,71 Pelkosenniemi 1,68 Salla 1,67 Puolanka 1,62 Syrjäisyysluku Kunta Kittilä 1,62 Ranua 1,61 Pello 1,59 Taivalkoski 1,56 Inari 1,56 Ylitornio 1,48 Posio 1,48 Hyrynsalmi 1,42 Vaala 1,40 Pudasjärvi 1,35 Sodankylä 1,34 Pyhäntä 1,34 Houtskari 1,29 Kestilä 1,26 Kinnula 1,24 Suomussalmi 1,24 Ilomantsi 1,23 Kemijärvi 1,21 Kuhmo 1,19 Kivijärvi 1,09 Rautavaara 1,06 Pulkkila 1,03 Piippola 1,03 Valtimo 1,00 Pihtipudas 0,99 Viitasaari 0,96 Keitele 0,92 Juuka 0,92 Perho 0,91 Utajärvi 0,88 Syrjäisyysluku

4 4634 N:o 1178 Kunta Syrjäisyysluku Kunta Syrjäisyysluku Karstula 0,87 Pyhäjärvi 0,85 Hailuoto 0,84 Kannonkoski 0,83 Nurmes 0,83 Korppoo 0,82 Kärsämäki 0,82 Halsua 0,81 Lestijärvi 0,78 Puumala 0,75 Kyyjärvi 0,75 Iniö 0,72 Lieksa 0,71 Kuhmoinen 0,69 Vesanto 0,69 Kuusamo 0,68 Tervola 0,68 Heinävesi 0,65 Savonranta 0,64 Rantsila 0,64 Kesälahti 0,58 Ristijärvi 0,58 Merikarvia 0,55 Kustavi 0,54 Karvia 0,54 Nauvo 0,53 Kangasniemi 0,52 Rantasalmi 0, Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä kuntien yleistä valtionosuutta vuodelle Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ministeri Mari Kiviniemi Neuvotteleva virkamies Markku Nissinen

5 4635 N:o 1179 saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä Valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain (494/81) 9 :n nojalla sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt: 1 Saaristokuntia ovat: Varsinais-Suomi Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kustavi, Nauvo, Rymättylä ja Velkua. Etelä-Savo Enonkoski, Puumala ja Sulkava. Maalahti. Hailuoto. Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 2 Seuraavissa kunnissa oleviin saariin, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä sekä suluissa erikseen mainittuihin saariin ja muihin alueisiin, joihin on kiinteä tieyhteys, sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä: Uusimaa Helsinki, Inkoo (myös Storramsjö-Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Stävö) ja Tammisaari (myös Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja- Öby ja Odensö-Norrby-Båsa). Itä-Uusimaa Pernaja (myös Sarvsalö, Kabböle-Isnäs, Tjuvö ja Strömsland), Porvoo (myös Emäsalo, Vessölandet ja Tirmo-Fagersta), Ruotsinpyhtää (myös Vahterpää, Gäddbergsö) ja Sipoo (myös Kitö ja Löparö). Varsinais-Suomi Askainen (myös Lempisaari ja Livonsaari), Halikko (myös Angelniemi ja Angelansaari), Kemiö (myös Kemiön saari), Merimasku (myös Otavan saari), Parainen (myös Stormälö, Lillmälö-Lenholm, Stortervolandet, Lilltervo ja Lemlax), Piikkiö (myös Harvaluoto), Särkisalo (myös Isoluoto ja Kaukassalo), Taivassalo (myös Leikluoto, Kuuste, Mussalo-Lehtinen, Kaitainen ja Naurisluoto- Kuusisto), Västanfjärd (myös Kemiön saari) ja Uusikaupunki (myös Pyhämaa-Lepäinen ja Kittamaa). Päijät-Häme Asikkala (myös Vedentausta, Salonsaari, Rutalahti ja Vähä-Pulkkila).

6 4636 N:o 1179 Kymenlaakso Kotka (myös Tiutinen) ja Pyhtää (myös Munapirtin saari). Etelä-Karjala Parikkala (myös Korpijärvi-Värtsi, Sarvisalo, Koukkuniemi, Loikansaari, Tarvassaari, Lahdenkylä ja Harmaitsaari), Ruokolahti (myös Äitsaari, Härskiänsaari, Utula-Kietävälä ja Kekäleenniemi) ja Taipalsaari (myös Kirkkosaari, Rehula-Vehkataipale-Kattelussaari-Nieminen ja Merenlahti). Etelä-Savo Hirvensalmi (myös Puulasalo-Vahvaselkä- Kilkinkylä-Väisälänsaari), Mikkeli (myös Hirvensalo, Keljunniemi, Piekälänsaari, Pihlajasalo, Piskola, Pitkälahti, Saukonsalo ja Ylivesi), Savonlinna (myös Pellossalo-Pitkälä, Loikansaari, Liistonsaari, Mikkolanniemi, Kommerniemi, Kiviapaja, Oravi-Ahvensalmi ja Sorsasalo). Pohjois-Savo Kuopio (myös Soisalon saari, Talvisalo ja Varvisaari) ja Tervo (myös Linnonsaari, Käpysaari, Lieteniemi ja Hyvölä-Vekaroniemi). Pohjois-Karjala Juuka (myös Larinsaari-Koveronsaari, Ritoniemi ja Ruottilansaari), Kesälahti (myös Sarvisalo, Pellavasniemi-Kiurusaari, Pöllänniemi-Lentteenniemi ja Mustolanperä-Varmonniemi), Lieksa (myös Koli), Liperi (Tutjunniemi-Roukalahti, Niinikkosaari ja Siikasaari) ja Rääkkylä (myös Oravinsalo, Varpasalo ja Nieminen). Pohjanmaa Luoto (myös Eugmo), Mustasaari (myös Köklot, Raippaluoto ja Värlax), Närpiö (myös Storön), Oravainen (myös Oxkangar) ja Vöyri-Maksamaa (myös Österö-Kvimo). Keski-Suomi Joutsa (myös Kälä-Ollinsalmi), Kivijärvi (myös Lokakylä ja Talviaislahti), Korpilahti (myös Oittila ja Putkilahti), Kuhmoinen (myös Pihlajakoski-Närvä-Ruolahti-Tehi) ja Luhanka (myös Judinsalo-Klemettilä). Kainuu Vaala (myös Manamansalo) ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Ministeri Mauri Pekkarinen Lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen

7 4637 N:o 1180 valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 21 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, muutetaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 7 päivänä kesäkuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (675/2007) 21 :n 1 momentin 1 kohta seuraavasti: 21 Avustuksen myöntäminen ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin Sen estämättä, mitä 6 :ssä säädetään, yksin toimintaa harjoittavalle yrittäjälle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin 30 prosenttia ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta, jos: 1) työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka ovat I tukialueella tai Forssan, Eteläisten Seinänaapurien, Etelä-Pirkanmaan, Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan, Seinäjoen taikka Vakka-Suomen seutukunnan alueella; Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Hallitussihteeri Mikko Ojala

8 4638 N:o 1181 yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään: 1 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää yksityisten palvelujen käyttöä sekä niiden jatkuvaa kehittymistä laadukkaasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti toimivana osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta. 2 Neuvottelukunnan tehtävät Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) edistää sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden kehittymistä ja palvelurakenteiden monipuolistumista sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi; 2) seurata ja arvioida yksityisten sosiaalija terveyspalvelujen toimintaa ja kehitystä; 3) tehdä esityksiä yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä niiden toimintaedellytysten kehittämiseksi; 4) edistää yksityisten sosiaalipalvelujen ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien välistä yhteistyötä sekä vuorovaikutusta julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttajien sekä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa; 5) antaa lausuntoja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista suunnitelmista, lainsäädäntö- ja kehittämishankkeista sekä muista toimialaansa kuuluvista asioista; sekä 6) suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. 3 Neuvottelukunnan asettaminen ja kokoonpano Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 20 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaviranomaiset. Lisäksi neuvottelukuntaan nimetään edustajat ainakin yksityisten sosiaalipalvelujen ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja näitä edustavien järjestöjen keskuudesta sekä Suomen Kuntaliitto ry:stä.

9 N:o Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muu jäsen tai varajäsen eroaa neuvottelukunnasta tai kuolee kesken sen toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö nimeää uuden henkilön hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 Neuvottelukunnan toiminnan järjestäminen Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä ja tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja. Neuvottelukunta valitsee jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää neuvottelukunnalle yhden tai useamman sihteerin Ṅeuvottelukunnan toimintaan liittyvien matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. 5 Voimaantulo Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Riitta Kuusisto /171

10 4640 N:o 1182 kansaneläkelain mukaisten etuuksien ja valtion osuuden maksamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun kansaneläkelain (568/2007) 64 :n 2 momentin ja 103 :n 3 momentin nojalla: 1 Etuuden maksupäivä Kansaneläkelaissa (568/2007) tarkoitettu etuus maksetaan etuudensaajalle, jonka sukunimen alkukirjain on: 1) A K, kunkin kuukauden 4 päivänä; 2) L R, kunkin kuukauden 14 päivänä; 3) S Ö, kunkin kuukauden 22 päivänä. Jos 1 momentin mukainen maksupäivä ei ole pankkipäivä, etuus maksetaan sitä edeltävänä pankkipäivänä. Takautuvasti maksettava etuus voidaan maksaa 1 momentista poiketen. 2 Valtion osuuden ennakon maksaminen Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään neljä arkipäivää ennen 1 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjä maksupäiviä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle määrät, jotka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan kyseisenä maksupäivänä maksettavien kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava ilmoitukseen perustuva valtion osuuden ennakko Kansaneläkelaitokselle viimeistään etuuksien maksupäivää edeltävänä pankkipäivänä. Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle kalenterikuukautena maksettujen etuuksien yhteismäärän ja saman kuukauden ennakkojen erotus maksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava erotus kansaneläkerahastoon viimeistään maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä. 3 Valtion takuusuorituksen ennakon maksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava kansaneläkelain 102 :ssä tarkoitetun valtion takuusuorituksen ennakko kansaneläkerahastoon kunkin kuukauden 11 päivänä tai sitä edeltävänä pankkipäivänä. Ennakko

11 N:o tulee välittömästi tarkistaa, jos sen määrä on olennaisesti muuttunut. 4 Valtion takuusuorituksen lopullisen määrän vahvistaminen Kansaneläkelaitoksen on toimitettava laitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriölle laskelma tilinpäätöksen yhteydessä vahvistetusta valtion takuusuorituksen määrästä. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus on maksettava tai palautettava tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kuukauden aikana. 5 Voimaantulo Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Paula Risikko Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

12 4642 N:o 1183 vammaisetuuksista annetun lain mukaisten etuuksien ja valtion osuuden maksamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään vammaisetuuksista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (570/2007) 23 :n 3 momentin ja 53 :n 2 momentin nojalla: 1 Vammaisetuuden maksupäivä Vammaisetuuksista annetun laissa (570/2007) tarkoitettu vammaisetuus maksetaan etuudensaajalle, jonka sukunimen alkukirjain on: 1) A K, kunkin kuukauden 4 päivänä; 2) L R, kunkin kuukauden 14 päivänä; 3) S Ö, kunkin kuukauden 22 päivänä. Jos 1 momentin mukainen maksupäivä ei ole pankkipäivä, vammaisetuus maksetaan sitä edeltävänä pankkipäivänä. Takautuvasti maksettava vammaisetuus voidaan maksaa 1 momentista poiketen. 2 Valtion osuuden ennakon maksaminen Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään neljä arkipäivää ennen 1 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjä maksupäiviä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle määrä, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan kyseisenä maksupäivänä maksettavien vammaisetuuksien maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava ilmoitukseen perustuva valtion osuuden ennakko Kansaneläkelaitokselle viimeistään vammaisetuuksien maksupäivää edeltävänä pankkipäivänä. Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle kalenterikuukautena maksettujen vammaisetuuksien yhteismäärän ja saman kuukauden ennakkojen erotus maksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava erotus kansaneläkerahastoon viimeistään maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä. 3 Voimaantulo Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Paula Risikko Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

13 4643 N:o 1184 valtion osuuden maksamisesta eläkkeensaajan asumistuen perusteella Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään eläkkeensaajan asumistuesta 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (571/2007) 57 :n 2 momentin nojalla: 1 Valtion osuuden maksaminen Kansaneläkelaitokselle Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään neljä arkipäivää ennen eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 25 :n 3 momentissa säädettyä maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoituspäivää edeltävän kuukauden aikana maksettujen eläkkeensaajan asumistukien määrä sekä määrä, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien eläkkeensaajan asumistukien maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen perustuva valtion osuuden ennakko Kansaneläkelaitokselle viimeistään eläkkeensaajan asumistukien maksupäivää edeltävänä pankkipäivänä. Kalenterikuukautena maksettujen asumistukien yhteismäärän ja saman kuukauden ennakon erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden ennakkoa määrättäessä. 2 Voimaantulo Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Paula Risikko Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

14 4644 N:o 1185 eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään eläkkeensaajan asumistuesta 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (571/2007) 9 :n 4 ja 5 momentin sekä 10 :n 1 momentin nojalla: 1 Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 5 :n 2 kohdassa tarkoitettuina omakotitalon asumismenoina otetaan huomioon asunnon lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset seuraavasti: 1) lämmityskustannuksina otetaan huomioon seuraava asunnon lämmitystavan ja sijainnin mukaan määräytyvä rahamäärä neliömetriltä kerrottuna asunnon pinta-alan neliömetreillä: a) jos asunnossa on keskuslämmitys tai muu siihen verrattava kiinteä lämmitysjärjestelmä Asunnon sijainti euroa/m 2 /kk I lämmitysryhmä 0,78 II lämmitysryhmä 0,91 III lämmitysryhmä 1,06 b) jos asunnossa on muu kuin a) kohdassa tarkoitettu lämmitysjärjestelmä Asunnon sijainti euroa/m 2 /kk I lämmitysryhmä 0,41 II lämmitysryhmä 0,50 III lämmitysryhmä 0,61 2) vesikustannuksina otetaan huomioon 17,71 euroa kuukaudessa henkilöltä, jos asunnossa on vesijohto ja lämmin vesi, sekä muutoin 2,50 euroa kuukaudessa henkilöltä; 3) asunnon kunnossapitokustannuksina otetaan huomioon 36,22 euroa kuukaudessa. Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa mainittuja rahamääriä korotetaan 30 prosentilla, jos rakennus on valmistunut tai perusparannettu ennen vuotta Yksinäisen henkilön asunnon pinta-alan kohtuullisena neliömetrimääränä otetaan huomioon enintään 70 neliömetriä sovellettaessa 1 momentin 1 kohtaa. Kutakin asunnossa asuvaa henkilöä kohden neliömetrimäärää korotetaan 15 neliömetrillä. 2 Kunnat kuuluvat lämmityskustannuksia määrättäessä lämmitysryhmiin seuraavasti: I lämmitysryhmä: Alastaro, Anjalankoski, Artjärvi, Askainen, Askola, Aura, Dragsfjärd, Elimäki, Espoo, Eura, Eurajoki, Halikko, Hamina, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Honkajoki, Houtskari, Huittinen, Hyvinkää, Iitti, Imatra, Iniö, Inkoo, Jaala, Joutseno, Jämijärvi, Järvenpää, Kaarina, Kankaanpää, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kiikoinen, Kirkkonummi, Kisko, Kiukainen, Kokemäki, Korppoo, Koski, Kotka, Kouvola, Kustavi, Kuusankoski, Kuusjoki, Köyliö, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemu, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loviisa, Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Miehikkälä, Muurla, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Parainen, Parikkala, Pernaja, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pohja, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Rusko, Rymättylä, Salo, Sammatti, Sauvo, Savitaipale, Siikainen, Sipoo, Siuntio, Somero, Suomenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Särkisalo, Taipalsaari, Taivassalo, Tammisaari, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila,

15 N:o Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Vammala, Vampula, Vantaa, Vehmaa, Velkua, Vihti, Virolahti, Västanfjärd, Ylämaa, Yläne, Äetsä sekä Ahvenanmaan läänin kunnat; II lämmitysryhmä: Akaa, Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Asikkala, Enonkoski, Evijärvi, Forssa, Halsua, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Himanka, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Jokioinen, Joroinen, Jurva, Juupajoki, Juva, Kalvola, Kangasala, Kangasniemi, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kerimäki, Kihniö, Kokkola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, Kuortane, Kurikka, Kuru, Kylmäkoski, Kälviä, Kärkölä, Lahti, Laihia, Lammi, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lempäälä, Lestijärvi, Lohtaja, Loppi, Luoto, Maalahti, Mikkeli, Mouhijärvi, Mustasaari, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nokia, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orivesi, Padasjoki, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Renko, Riihimäki, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Soini, Sulkava, Sysmä, Tammela, Tampere, Teuva, Toholampi, Tuulos, Töysä, Ullava, Urjala, Uusikaarlepyy, Vaasa, Valkeakoski, Vesilahti, Veteli, Vilppula, Vimpeli, Virrat, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Ylihärmä, Ylistaro, Ylöjärvi, Ypäjä ja Ähtäri; sekä III lämmitysryhmä: muut kunnat. 3 Jos asunnon vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia, lämmityskustannukset otetaan huomioon siten kuin 1 :ssä säädetään. Jos asunnon vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly vedestä aiheutuvia kustannuksia eikä eläkkeensaaja maksa erillistä kiinteää vesimaksua, vesikustannukset otetaan huomioon siten kuin 1 :ssä säädetään. 4 Eläkkeensaajan asumistukea laskettaessa asumismenoina otetaan huomioon enintään seuraava asunnon sijainnin mukaan määräytyvä rahamäärä vuodessa: Asunnon sijaintikunta euroa vuodessa I kuntaryhmä Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa II kuntaryhmä Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti III kuntaryhmä Muut kunnat Yhteismajoituksessa asumisesta aiheutuvina keskimääräisinä asumismenoina otetaan huomioon 35 prosenttia 1 momentissa tarkoitetuista I kuntaryhmän mukaisista enimmäisasumismenoista, jollei henkilö esitä selvitystä todellisista asumismenoista ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. Peruspalveluministeri Paula Risikko Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

16 4646 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1186 Eläketurvakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan Eläketurvakeskuksesta 23 päivänä marraskuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (1010/2006) 1 sekä muutetaan 2 :n 1 momentti, 5 :n 1 ja 2 momentti sekä 6 :n 1 momentti seuraavasti: 2 Eläketurvakeskuksen edustajiston vuosittain pidettävät varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä viimeistään toukokuun 15 päivänä ja syyskokous viimeistään joulukuun 15 päivänä. 5 Eläketurvakeskuksen hallitus kokoontuu hallituksen puheenjohtajan tai Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. 6 Eläketurvakeskuksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sekä hallintoa tarkastamaan edustajisto valitsee tilikaudeksi kerrallaan yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan, joiden tulee olla tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettuja KHT-tilintarkastajia. Jos tilintarkastajaksi valitaan KHT-yhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Maritta Hirvi JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN