TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Transkriptio

1

2 Kysely Uudenmaan alueen perheryhmäkotien työntekijöille ja esimiehille toteutettiin ajalla , vastausaikaa jatkettiin perjantaihin saakka lähetettiin sähköpostitse jokaisen vastaajan sähköpostiin kyselyn vastaanotti 183 henkilöä, vastaajia 78 kysely toteutettiin sähköisenä surveypal-kyselynä

3 Tehtävänimikkeet OHJAAJA 50 ASUMISOHJAAJA SOSIAALIOHJAAJA OHJAAJA/SAIRAANHOITAJA MUU VASTAAVA OHJAAJA JOHTAJA LÄHIESIMIES MUUT Taustaorganisaatio 5 2 KUNNAN YLLÄPITÄMÄÄ TOIMINTAA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAN YLLÄPITÄMÄÄ TOIMINTAA

4 Omaohjaajan tehtävät yksikössä TUKENA-hanke Nuoren kannustaminen harrastuksiin Säännöllisesti tehtävä kirjallinen yhteenveto nuoren tilanteesta Nuoren vointiin liittyvät keskustelut Hakemusten täyttäminen yhdessä nuoren kanssa Arjen taitojen harjoittelu Omaohjattavan nuoren säännölliset tapaamiset Omaohjattavan nuoren kanssa tehtävän työn suunnittelu Yhteydenpito nuoren sosiaalityöntekijään Hoito- ja kasvatussuunnitelmien laatiminen Yhteydenpito nuoren muihin verkostoihin (esim. kummiperhe, sukulaiset, ystävät) Säännölliset tapaamiset nuoren verkostojen kanssa (esim. koulu, nuorisopsykiatria) 57 Jos kunnassa nuorelle laaditaan asiakassuunnitelma, sen tekemiseen osallistuminen 54 Muita tehtäviä, mitä? 15 Nuorilla ei ole nimettyjä omaohjaajia En osaa sanoa 0 0

5 Onko nuorilla nimetty sosiaalityöntekijä KYLLÄ EI EN OSAA SANOA Jos sosiaalityöntekijää ei ole nimetty, kuinka nämä palvelut on järjestetty? - varsinaista nimettyä sosiaali työntekijää ei ole vaan se tarkoittaa toimisto käyntiä nuoren kanssa - Ei mitenkään. Kunnassa ei ole sosiaalityöntekijää. - kuntayhtymän tarjoamat - Samoin kuin kantasuomalaisilla. - yleensä yhteydenpidon hoitaa vastaava tai omaohjaaja. Sosiaalityöntekijään ollaan yhteydessä nuoren niin toivoessa. Eivät juurikaan tapaa nuorta - Kunnan sosiaaliohjaaja

6 Nuoren kanssa laadittavat suunnitelmat 0,0%10,0%20,0%30,0%40,0%50,0%60,0%70,0%80,0%90,0%100,0% Kotoutumissuunnitelma tehdään useimmiten TE-toimistossa kun nuori on täyttänyt 17 vuotta KOTOUTUMISSUUNNITELMA YHTEISTYÖSSÄ TE-TOIMISTON KANSSA 17-VUOTTA TÄYTTÄNEILLE NUORILLE 93,6% Asiakassuunnitelma: 44% tehdään kerran vuodessa 34% tehdään 2krt vuodessa tai useammin HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA ASIAKASSUUNNITELMA YHTEISTYÖSSÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KANSSA JOKIN MUU SUUNNITELMA, MIKÄ? EN OSAA SANOA 10,3% 1,3% 73,1% 79,5% Hoito- ja kasvatussuunnitelma: 14% tehdään kerran vuodessa 70% tehdään 2krt vuodessa tai useammin Muita nuorelle tehtäviä suunnitelmia: Jälkihuoltosuunnitelma Viikkosuunnitelma Kuukausiarvio Itsenäistyvän nuoren taustaselvitys jälkihuoltoa varten Ammattivalintasuunnitelma Rahankäyttösuunnitelma

7 PSYYKKINEN VOINTI SYRJÄYTYMINEN ARJEN TAIDOT PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ RADIKALISOITUMINEN Työntekijöiden nimeämät yleisimmät huolenaiheet 18% 42% 62% 74% 83% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Muita huolenaiheita: - nuorten rahankäyttö (esim. työmarkkinatuki perheryhmäkodissa) - oleskeluluvat - koulunkäynti ja koulupoissaolot - yksikön tulevaisuus ja nuorten siirrot muihin yksiköihin, koulujen vaihdot - itsenäistyminen ja tuen saaminen jälkihuollossa - vähäiset kontaktit suomalaisnuoriin - luotettavien aikuiskontaktien vähyys - kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan - vaikeus ottaa tarjottuja palveluita vastaan - väkivaltaisuus - kielitaito - henkilökunnan riittävä ammattitaito nuorten kohtaamiseen ja ymmärtämiseen - traumaattisten kokemusten vaikutus - uniongelmat

8 Tiivistetty huoli yhden vastaajan mukaan: Nuoren pitäisi samaan aikaan olla ahkera ja hyvä koulussa, etsiä kiivaasti töitä ja näyttää hyödyllisyytensä, käsitellä epävakaan menneisyyden traumoja, kehittyä teini-ikäisestä nuoreksi aikuiseksi, käydä läpi tärkeitä kehitystehtäviä joita ei ole voinut aiemmin suorittaa, opetella vähintään yksi uusi kieli, päättää miksi haluaa tulevaisuudessa vaikkei tiedä missä maassa on vuoden kuluttua, ymmärtää yksilön oikeudet ja velvollisuudet tässä maassa... Nuorilta vaaditaan paljon ja se voi ymmärrettävästi olla hyvin kuormittavaa.

9

10

11 Työntekijöistä 81 % koki voivansa tukea nuorten hyvinvointia Työntekijöistä 63 % koki voivansa tukea mielenterveyttä

12 Yksikössä on selkeät ohjeet tai toimintamalli NUORTEN MUUTTAESSA POIS 80,8% MILLAISISSA TILANTEISSA LASTENSUOJELUUN OTETAAN YHTEYTTÄ 80,8% ÄKILLISTEN KRIISITILANTEIDEN (ESIM. NUORTEN ITSETUHOISEN TAI AGGRESSIIVISEN KÄYTÖKSEN) VARALLE JOS NUORTEN PSYYKKISESTÄ TAI FYYSISESTÄ HYVINVOINNISSA HERÄÄ VOIMAKAS HUOLI 66,7% 71,8% JOS HERÄÄ EPÄILY NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ 61,5% ERILAISTEN RIITATILANTEIDEN SELVITTELYYN 47,4% JOS NUOREN KOHDALLA HERÄÄ RIKOSEPÄILY 44,9% SELKEÄT OHJEET TAI TOIMINTAMALLI PUUTTUVAT 14,1% EN OSAA SANOA 5,1% 0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0% 70,0% 80,0% 90,0%

13 Mistä nuoret saavat hoitoa (%)? TERVEYSKESKUS KOULUTERVEYDENHOITAJA KOULUKURAATTORI KOULUPSYKOLOGI Hoitopolut TUKENA-hanke Hoitopoluilla on haasteita liittyen: Palveluihin Hoitoa on vaikea saada tai jonot ovat pitkiä Muualta tulleiden nuorten erityistarpeita ei huomioida Tiedot eivät siirry hoitopaikkojen välillä esim. asuinpaikan vaihtuessa Akuuttihoito annetaan, mutta jatkohoito ei toteudu tai sitä ei ole tarjolla Ajoitus ei ole oikea tai pitkien jonotusaikojen takia nuoren motivaatio ottaa apua vastaan lopahtaa KOULULÄÄKÄRI MUU ERIKOISSAIRAANHOITO NUORISOPSYKIATRIA Nuoriin itseensä palvelunkäyttäjinä Eivät halua hoitoa tai tunnista hoidon tarvetta Vaikeus sitoutua annettuihin aikoihin Mielenterveysongelmiin liittyvät pelot Kielitaito Alkuvaiheen vastustus vaatisi pitkäjänteistä työskentelyä sekä nuorelta että hoitotaholta Pettymys, kun hoito ei auta heti

14 Tunnistan nuoren hoidon tarpeen 75,7% Tiedän, mistä saan apua nuorelle 69,2% Hoidon aloittaminen onnistuu helposti 39,7% Hoidon jatkaminen sujuu hyvin 41,1%

15 Teemat joihin työssä kaivataan lisää tukea tai tietoa: Yleisimmät: Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen Radikalisoituminen Trauman vaikutukset hyvinvointiin Mielenterveyttä tukevat palvelut Psykiatrisen hoidon saaminen Yksittäisiä vastauksia: itsenäistyminen motivointi itsetuhoisen käytöksen ennaltaehkäisy velkaantumisen ennaltaehkäisy uniongelmat viiltely ym. masennusoireilu syrjäytymiseen liittyvä vaikuttamistyö tuetumpi jälkihuolto perheenyhdistäminen

16 Nuorten palaute ja sen hyödyntäminen Nuorilta kerätään palautetta 75,6 % Kyselyn vastanneiden työntekijöiden mukaan nuorilta kerätään eniten palautetta asukaskokouksissa tai nuorten kokouksissa, 24 vastausta. Seuraavaksi yleisin palautteenkeruutapa on erilaiset lomakkeet ja kyselyt, 20 vastausta. Näiden lisäksi palautetta kerätään suullisesti arjessa ja kuukausiraporttien yhteydessä. Myös palautelaatikko mainitaan pari kertaa. Nuorten palautetta hyödynnetään ARJEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ 58 TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA 53 OMAOHJAAJATYÖN KEHITTÄMISESSÄ 47 JOHTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ 17 23,1 % PALAUTETTA EI KERÄTÄ NUORILTA 13 9,0 % Kyllä Ei En osaa sanoa EN OSAA SANOA JOLLAKIN MUULLA TAVOIN, MITEN?

17 Yksiköissä järjestettävä ryhmätoiminta (%) 14 % vastaajista kertoi kaipaavansa lisätukea ryhmien ohjaamiseen RETKIÄ 96,2% Vastaajat toivovat muun muassa: LEIREJÄ HARRASTUSRYHMÄ (ESIM. ERILAISET LIIKUNTARYHMÄT) 60,3% 75,6% keinoja nuorten motivoimiseen osallistua ryhmiin LÄKSYRYHMÄ MUUTA YHTEISTÄ TOIMINTAA, MITÄ? RUOKARYHMÄ 33,3% 33,3% 23,1% Koulutusta mielenterveyteen tai tunnetaitoihin liittyvien ryhmien ohjaamiseen RYHMÄ ITSENÄISTYVILLE NUORILLE ARJEN TAITOIHIN LIITTYVÄ RYHMÄ RYHMÄMUOTOISTA KESKUSTELUA MIELENTERVEYTEEN 23,1% 17,9% 14,1% Riittävästi aikaa ryhmien suunnitteluun ja ohjaamiseen (työvuoro suunnittelu / henkilökunnan määrä) RYHMÄSSÄ TAPAHTUVAA TUNNETYÖSKENTELYÄ RENTOUTUSRYHMÄ 11,5% 6,4% Tietoa ja esimerkkejä onnistuneista ryhmistä. EN OSAA SANOA 1,3% 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% 120,0%

18 TUKENA-hanke kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita työntekijöitä ja nuoria! Vastauksenne ovat tärkeitä, ja auttavat meitä suunnittelemaan hankkeessa tehtävää työtä!