130 vuotta vähemmän yksinäisyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "130 vuotta vähemmän yksinäisyyttä"

Transkriptio

1 n 4/ vuotta vähemmän yksinäisyyttä Olli Valtosen vuosikymmen Visiona rakentaa kaupunki, jossa ihmisten käy hyvin s. 4 Kirsti Mäkinen toi Topeliuksen arvot tähän päivään s. 10 Vapaaehtoistoiminnasta sisältöä elämään eläkeiässä s. 12

2 PÄÄKIRJOITUS AINA VAAN PAREMPAA JOULUA! Asuimme siihen aikaan muutaman vuoden Ruokolahdella. Rauhallisessa maalaismaisemassa. Lomat vietimme kotinurkilla Helsingissä. Kun tyttäremme oli kaksi, veimme hänet Stockmannin jouluikkunaa katsomaan. Lelujen maailmassa vauhti ja liike olivat arvossaan. Hän katseli junaa, joka puksutti raiteillaan ympäri isoa näyteikkunaa. Siellä ja täällä nyökki tonttuja, joulupukit taputtivat hitaasti käsiään, luukkuja aukesi ja sulkeutui. Valot räpsivät. Joka puolella sattui ja tapahtui. Tyttö tahtoi syliin. Pieni suu toisti useaan kertaan yhtä ja samaa kysymystä: Kuinka meidän nyt käy? Isompienkin ihmisten maailmassa olen törmännyt samaan kysymykseen. Sen takana on kaiken menon keskellä huoli selviytymisestä pelko huomisesta, pärjäämisestä. Kuinka meidän käy? HelsinkiMission tehtävää voi sanoittaa eri tavoilla. Itse pidän seuraavasta: Haluamme rakentaa kaupunkia, jossa ihmisten käy hyvin. Tosiasia on, että ihmislajin menestystekijä on ollut kyky liittoutua ja etsiä turvaa yhteisöstä. Yksin emme olisi pärjänneet petojen ja nälän puristuksessa. Mutta me opimme yhteisölliseksi. Siksi meidän kävi hyvin. Kehityksen tie on ollut pitkä. Ihmislaji lähti omille teilleen simpanssien sukulinjasta jo seitsemän miljoonaa vuotta sitten. Mutta ihmisen muotoutuminen nykyisenkaltaiseksi vei kauan. Teorian mukaan nykyihminen kehittyi Afrikassa noin vuotta sitten. Yhteisöllisyyden kehittyminen oli alussa hidasta. Oli opittava vuorovaikuttamaan. Näin tulivat tanssi, laulaminen ja maalaaminen puheen esiasteet. Opittiin metsästämään porukalla. Tekemään työkaluja, kirjoittamaan ja viljelemään maata. Vaeltelun jälkeen alettiin asua paikoillaan, yhteisöissä. Alettiin liittoutua etäisempienkin naapuriheimojen kanssa. Lopulta rakennettiin jo kaupunkeja. Miten tämä kaikki liittyy jouluun? Ja miten sopii Helsinki- Mission joululehden pääkirjoitukseen? Luontevasti. Sillä joulu kuuluttaa hyvää tahtoa. Joulu puhuu koko maailman rauhasta. Eikä vain ihmisten välillä. Joulurauha sulkee yhteyteensä kaiken maassa ja taivaassa. Eikö ole merkittävää, että hyvä tahto ei ole ihmislajin kehityksen varrella koskaan kadonnut. Päinvastoin. Se on kaiken aikaa lisääntynyt ja laajentunut. Sodista ja hirmuhallinnoista huolimatta. Pysäyttämättömästi. Vääjäämättömästi. Ihmisen kohtalo on sidottu siihen. Ihmiskunnan ja sen kulttuurien tulevaisuus on kiinni sitoutumisesta hyvään tahtoon. Suopeuteen kaikkia elollisia kohtaan. Suomi vapisee tänä jouluna valtavan rakenneuudistuksen pelossa. Kuinka meidän käy? Meidän käy hyvin, jos emme hylkää toisiamme. Meidän käy hyvin jos pysymme yhdessä ja rakennamme yhteiskuntaa, jonka keskeinen eetos on suopeus ja kaikista huolehtiminen. Ajattelen erittäin suurella myötätunnolla tänä jouluna omaishoitajia. Ihailen seniorikansalaisia, jotka haluavat ja jollain ihmeen lailla jaksavat hoitaa sairastunutta kumppaniaan. Ajattelen kunnioituksella kaikkia teitä, jotka oman elämänne ohella olette sitoutuneet tekemään hyvää sitoutumalla vapaaehtoiseksi lasten, nuorten ja vanhusten tueksi. Tässäkin maailma menee hyvään suuntaan. Jos onkin niin, että julkinen Suomi joutuu etsimään uusia rakenteita hyvinvointi-suomen säilyttämiseksi, kansalaisten halu puhaltaa yhteen hiileen on vain kasvanut. Joka kolmas tekee vapaaehtoistyötä. Puolet heistä, jotka eivät vielä tee, harkitsevat liittyvänsä joukkoon. Tai puhutaanko rahasta? Lahjoitusten määrä erilaisiin hyviin tarkoituksiin on kasvanut. Kansalaisista kaksi kolmasosaa antaa omastaan lähimmäisille eri kanavien kautta. Vaikka maksavat siis veronsakin. Kansainvälinen World Giving Index mittaa Gallupin toteuttamien kyselyiden pohjalta vuosittain ihmisten halukkuutta antamiseen kolmella tasolla: Rahan antaminen hyväntekeväisyyteen. Ajan antaminen organisoituun vapaaehtoistyöhön. Hyvän tekeminen tuntemattomalle. Suomalaisten sijoitus World Giving Indexissä on vahvassa nousussa. Vuonna 2010 olimme sijalla 45. Vuonna 2011 sijalla 21. Vuonna 2012 sijalla 17. Eli suunta on listalla päinvastaiseen suuntaan kuin Pisa-tutkimuksessa, josta muuten kohkataan enemmän kuin paikastamme kansainvälisessä Hyvyyden-tutkimuksessa. On todellakin syytä uskoa hyvään jouluun. Ja on aika kiittää kaikkia teitä HelsinkiMission lahjoittajat ja vapaaehtoiset työstänne yhteiseksi hyväksi, jotta ihmisten tässä kaupungissa käy hyvin. Entistä parempaa joulua teille ja tälle kaupungille! Olli Valtonen toiminnanjohtaja 2

3 Töpinätöppöset tapaavat Albertin olohuoneessa s. 22 n 4/2013 Olli Valtosen vuosikymmen...4 Topeliuksen sadut ovat edelleen ajankohtaisia...10 Eläkkeellä enkelin hommiin...12 Glädjen är ömsesidig...14 Neuvostoliiton ilmahyökkäys tappoi lähes sata helsinkiläistä s. 6 Pisa-tutkimuksesta viis, sillä Suomi nousee Hyvyys-tutkimuksessa s. 2 Juhla aloittaa joulun...16 Tukihenkilöstä tuli ystävä...17 Aha-upplevelser och verktyg...18 Yhteistyöllä koulukiusaamista vastaan...20 Energiaa Amerikasta Henrietta Grönlundin kolumni...23 Kaksi erilaista oppijaa Resonaarista...24 Kymmenen lukua välittämisestä...26 Joulutarina...27 Ajankohtaista...28 Aikalahjalla autat vähentämään yksinäisyyttä

4 HelsinkiMissio nousi kukoistukseen Kaupunkilähetyksen raunioilta. Kiitos kuuluu innovatiivisille työntekijöille, tuhansille hyvää tekeville vapaaehtoisille ja tukijoille, huipputason hallitukselle ja valtuuskunnalle. Olli Valtosellakin oli vähän tekemistä hämmästyttävän menestystarinan luomisessa. Kaupunkilähetyksen heikentynyttä brändiä oli parannettava. Vuonna 2005 lanseerasimme nimen HelsinkiMissio. Sen alle myös kristillisesti motivoitunutta työtä vierastavien oli helppo liittyä, kertoo Olli Valtonen valinnasta, joka osoittautui onnistuneeksi. HelsinkiMissio löysi kantavan teeman Helsingin Kaupunkilähetys oli henkitoreissaan. Se teki syventyvää tappiota. Omaisuus oli pantattu, työaloja lopetettu. Toimistossa ahersivat vain toimitusjohtaja ja sihteeri. Lahjoittajia ei ollut. Jäsenrekisteri oli koottu kenkälaatikkoon, mutta jäsenet olivat kuolleet enimmälti ennen toista maailmansotaa. Terveitä ja liikkuvia osiakin oli onneksi yhä. Nuorten Kriisipiste oli tunnettu brändi. Myös musiikkiterapiaan keskittynyttä Resonaaria arvostettiin. Kolmas toimiva työmuoto oli Kotivuoren lastenkoti. YHDESSÄ MEIDÄN KÄY HYVIN 4

5 Hengennostatus katastrofin partaalla Kaupunkilähetys kutsui vuonna 1999 hätiin erään Tuomasyhteisössä vaikuttavan mediapapin. Olli Valtonen laati raportin, jossa hän arvioi, mitä kriisitilanteessa kannattaisi tehdä ja tuli valituksi toiminnanjohtajaksi. Johtajalla ei ollut mistä saneerata, työntekijöitä oli niin vähän. Hän laati katastrofiskenaarion siitä, miten toiminta ajetaan hallitusti alas, jos tulee konkurssi. Kun toimintamme alkoi piristyä, meihin otti yhteyttä Kaupunkilähetystä aikanaan tukenut vanha rouva. Hän oli lukenut hallituksen puheenjohtajan Ahti Hirvosen haastattelun. Rouvasta näytti, että järjestössämme on taas virtaa. Sitten hän lahjoitti meille kolme miljoonaa markkaa. Se oli melkoinen hengennostatus. Tajusimme, ettemme ole tässä työssä yksin, vaan kaupunkilaisia on hengessä mukana, Valtonen muistelee. Kutsu tehdä hyvää! Olli Valtoselle oli tullut jo Tuomasyhteisössä ajatus, että arvoyhteisön pitäisi tehdä auttamistyötä järjestäytyneesti. Resurssimme Tuomasmessussa eivät kuitenkaan riittäneet. Aloimme miettiä, voisiko vanha sosiaalialan toimija Kaupunkilähetys yhdistää voimansa Tuomasyhteisön kanssa. Kaupunkilähetyksen, sittemmin HelsinkiMission vuosikertomukset löytyvät netistä vuodesta 2001 lähtien. Toiminnanjohtaja kiteyttää ensimmäisessä niistä missionsa otsikolla Kutsu tehdä hyvää!. Kaupunki on parhaimmillaan hyvä paikka elää. Julmimmillaan se voi kuitenkin merkitä yksinäisyyttä, masennusta, syrjäytymistä, köyhyyttä. Kaupunki on sitä, mitä sen asukkaat ovat. Yhdessä meillä on mahdollisuus rakentaa siitä entistä parempi asuinsija myös heille, jotka tarvitsevat apua. Siihen ei tarvita kuin tahtoa. Hyvää tahtoa. Tule tekemään Helsingistä entistä parempaa. Kutsu kuultiin. Järjestökentässä kilpailu vapaaehtoisista ja tukijoista on kovaa, mutta HelsinkiMissio voitti ne puolelleen vain vuosikymmenessä. Häkellyttävän nopea nousu huipulle Jo vuosituhannen vaihteessa alkoi tapahtua, ja nopeasti. Aamukorvan päivystävä puhelin, Senioripysäkin uudet mallit vanhustyöhön, Nuorten Kriisipisteen laajeneminen ruotsinkieliseksi ja Aggredin perustaminen. Resonaarissa kehitetään määrätietoisesti kuvionuottimenetelmää kehitysvammaisille. Siitä tulee kansainvälinen innovaatio. Vapaaehtoistyöntekijöiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti, nykyiseen 1600 hyväntekijään. Vuosaaren palvelutalo Cecilia rakennetaan luvun järjestökentässä HelsinkiMission menestys ja kasvu hakee vertaistaan. Mikä oli räjähdysmäisen nousun salaisuus? Olli toi taloon valtavan verkoston eri alojen vaikuttajia. Hänellä oli ideoita jopa enemmän kuin pystyttiin toteuttamaan. Koko systeemi siirtyi ihan uudelle planeetalle, arvioi silloinen apulaistoiminnanjohtaja Ari Marjovuo. Vanhusten unohdettu hätä tehdään näkyväksi Olli Valtonen aavisteli, että Kaupunkilähetyksen kannattaisi laajentua vanhustyön saralle. Kuulin psykoterapeutti Ari Marjovuosta, joka rakastaa vanhuksia ja tietää, millaista tukea he tarvitsevat. Pyysin häntä tekemään vanhustyön suunnitelman. Kaupunkilaisten moninaista hätää 1800-luvulta lähtien lievittänyt järjestö iski jälleen kerran ongelmien ytimeen ymmärtäessään, miten traagisesti vanhat ihmiset on unohdettu. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan. Masennuksen takana on monesti hyytävä yksinäisyys. Vitaliteetin parhaina päivinä sudet on dumpattu kellariin. Mutta yksinäisellä suden hetkellä ne nousevat olohuoneeseen, Valtonen kuvailee. Järjestö puki sanoiksi, mainosnainen Jaana Haapalan johtamien ammattilaistiimien avulla, kaupunkilaisten kokemuksen heitteille jätetyistä vanhuksista. Vanhuus tulee yksin. Voiko yksinäisyyteen kuolla? Vanhuskampanjat merkitsivät lopullista läpimurtoa. Vapaaehtoisia auttajia alkoi virrata viriiliin ja aikamme hädän hermolle osuneeseen organisaatioon. Hillitön draivi ei tule ilmaiseksi Minä edustin luovaa kaaosta ja Arin kaltaiset tyypit järjestystä. Elämän virta on siinä välissä. Liika järjestys voi olla järjestössä paikallaan pysymistä ja pelkkä kaaoskin on huono asia, velattoman talon johtaja Valtonen kuittaa oman roolinsa. Hän kiittää Ahti Hirvosen kehittämää hallitustyöskentelyä ja viittaa hyvään onneen muidenkin johtajien, kuten Mauri Niemen, Jussi Laitisen ja nyt Hannu Tonterin suhteen. Hallitus on investoinut rohkeasti uusiin avauksiin. Idealinko Valtosen vauhdissa ei ole ollut aina helppo pysyä. Kun työtä on tehty hirveällä draivilla, yhdellä jos toisella on tullut toisinaan stressiä ja väsymystä. Menestys ei ole tullut ilmaiseksi. Koko porukka on ollut välillä aika kovilla, Ari Marjovuo myöntää. Olimme menehtymässä mutta saimme apua Järjestöllä on nyt noin sata työntekijää. Vuosi 2014 on julistettu tarinankertomisen vuodeksi. Tarinan ytimessä on ajatus, ettei hyvyys ole Helsingistä mihinkään kadonnut. Hyvyys on kuin peili. Kun katsot siihen, kuvastimeen heijastuu jotain myös omasta hyvyydestäsi. Ihmiset haluavat kaivaa itsestään esiin hyvyyttä ja harjoittaa sitä, kun he vain löytävät sen lähteille. HelsinkiMissio auttaa heitä siinä. Yhdessä meidän käy hyvin, uskoo Olli Valtonen. Ensi vuonna HelsinkiMissio kerää selviytymiskertomuksia ja auttaa ihmisiä kirjoittamaan tarinansa uudelleen. Valoisammasta näkökulmasta. Kaupunkilaiset antavat kasvot sille, että olin menehtymässä mutta sain apua. Teksti: Janne Villa Kuvat: Jani Laukkanen 5

6 Sodan ja rauha Pienokaisen katse on paljonpuhuva, vaikka äidin syli antaa turvaa sekasorron keskellä. Pommitusten jälkeen Helsingin Kalliossa

7 n aikana helsinkiläisten tukena SA-kuva Helsinki ja sota Tämän päivän Helsingissä enää harva asiaa muistuttaa sodasta. Tarkkasilmäinen kulkija voi kuitenkin yhä nähdä merkkejä pommitusten sirpalevaurioista vanhoissa rakennuksissa ja patsaissa. Pommitusten jälkiä on jätetty muistuttamaan jälkipolville niistä viidestä vuodesta, jotka Helsinki eli sodan varjossa. HelsinkiMission toiminnan alkamisesta marraskuussa 1883 tuli juuri kuluneeksi 130 vuotta. Tässä lehtemme juhlavuoden juttusarjan viimeisessä osassa tarkastelemme järjestön (vuoteen 2005 Helsingin Kaupunkilähetys) toimintaa toisen maailmansodan aikana. Seitsemänkymmentäneljä vuotta sitten marraskuun 30. päivänä 1939 kello 9.15 Helsingissä soivat ilmahälytyssireenit. Kyse ei ollut harjoituksesta. Viisi minuuttia myöhemmin neuvostoliittolaisten pommikoneiden muodostelma lensi kaupungin päälle kohteenaan Malmin lentoasema. Pian näkyi lisää koneita matkalla kohteisiinsa eri puolilla kaupunkia. Pommit räjähtivät ja taustalla kuuluivat suomalaisten ilmatorjuntapatterien tykkien jysähdykset. Päivän aikana pommituksissa sai surmansa lähes sata kaupunkilaista. Myös hyökkääjät kärsivät menetyksiä. Toinen maailmansota kaupunkeihin suunnattuine lentohyökkäyksineen oli saapunut Helsinkiin. Talvisodan alla Suomessa vallitsi hyvä taloudellinen suhdanne. Työllisyyden kohentuminen ja köyhyyden vähentyminen näkyivät Helsingissä vuonna 1939 siten, että entistä harvempi haki huoltovirastosta apua. Hitlerin Saksan Puolaan tekemä hyökkäys kuitenkin aloitti toisen maailmansodan syyskuussa 1939 ja toi tummia pilviä myös Suomen taivaalle. Syksyllä Helsingissä alettiin varautua siihen, että myös Suomi joutuisi sotaan. Kaupunkilähetys auttoi erityisesti reserviläisten omaisia. Yhdistyksen työntekijät vierailivat liikekannallepanon jälkeen heidän kodeissaan tarjoamassa sekä henkistä että aineellista tukea. Avustusyhdistykset yhteistyöhön Kaupunkilähetys liittyi mukaan sodan alla perustetun Helsingin Vapaan huollon keskuksen toimintaan. Kyse oli eri puolille maata perustettujen auttamistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöelimestä. Erityisesti talvisodan aikana kun pienen Suomen taistelu Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan herätti myötätuntoa maailmalla huomattava osa Vapaan huollon välittämästä avusta oli peräisin ulkomailta. Sodan aikana koko yhteiskunnan eli poikkeusoloissa, mikä näkyi monella tavoin Kaupunkilähetyksen kaltaisten avustusjärjestöjen toiminnassa. Samalla kun osa aiemmista sosiaalisista ongelmista katosi, tilalle tuli uusia. Työttömyyttä ei sodan aikana käytännössä tunnettu, vaan työvoimasta oli monilla aloilla huutava pula, olihan suuri osa miesväestöstä rintamalla. Sodan aikana oli myös käytössä työvelvollisuus ja sotakuukausipalkat. Yli 1200 helsinkiläistä kaatui talvisodassa Talvisodan alkaminen vaikutti Kaupunkilähetyksen toimintaan myös henkilöstöresurssien osalta, sillä papit ja myös osa muista työntekijöistä kutsuttiin armeijan palvelukseen. Sodan aikana Kaupunkilähetyksen maaseudulla sijaitsevat työsiirtolat ja lastenkodit ottivat entisten asukkaidensa lisäksi vastaan kaupungista evakuoituja ihmisiä. Sota osui lähes kirjaimellisesti Kaupunkilähetykseen tammikuun puolessavälissä 1940, kun Betania-kirkko kärsi pommitusvaurioita viereisiin rakennuksiin tulleiden täysosumien takia. Vähäisempiä pommitusvaurioita jouduttiin korjaamaan myös Sörnäisten toimipisteessä. Vaikka talvisodan aikaiset pommitusvauriot Helsingissä yleisesti ottaen jäivät kohtuullisen pieniksi, moni rintamalle lähtenyt mies oli joukosta poissa sodan päättyessä. Talvisodan kaatuneesta helsinkiläisiä oli hieman yli Välirauhasta uuteen sotaan Sodan päättymisen jälkeen Suomen tehtäväksi tuli Neuvostoliitolle maaliskuussa 1940 luovutettujen alueiden asukkaiden uudelleen asuttaminen. Merkittävä osa heistä sijoitettiin Helsinkiin. Vuoden 1940 aikana Kaupunkilähetys avusti lähes kahtatuhatta sodasta kärsinyttä perhettä Vapaan huollon keskukselta saadulla markan (noin euron) tuella. Vuosi 1941 alkoi Helsingissä ulkoisesti rauhan oloissa. Maailmalla sota kuitenkin jatkui ja moni aavisti, että se osuisi vielä Suomenkin kohdalle. Uusi sota sortajan karkottamiseksi maasta, kuten asia Kaupunkilähetyksen vuoden 1941 vuosikertomuksessa ilmaistiin, alkoi kesäkuun lopussa 1941, kun suomalaiset joukot hyökkäsivät Saksan mukana Neuvostoliittoon. Osa Kaupunkilähetyksen henkilökunnasta joutui jälleen rintamapalvelukseen. Jumalan apuun turvaten yhdistyksen työmuodot pystyttiin kuitenkin pääpiirteittäin pitämään käynnissä sodan alkuvaiheessa tapahtuneen lyhyen keskeytyksen jälkeen. Aineellista ja henkistä apua Sodasta kärsineiden avustustoiminta aloitettiin talvisodan ajalta opittujen rutiinien mukaan yhteistyössä Helsingin Vapaan huollon keskuksen kanssa, jolta 7

8 Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, tässä tapauksessa kelpo kalansaalis! Miehiä noukkimassa kuolleita kaloja mereltä heti pommitusten jälkeen Pommituksen jälkeen katukuva näyttää lohduttomalta. Kuva Helsingin keskustasta, tarkemmat tiedot puuttuvat. SA-kuva SA-kuva 8

9 saatiin vuonna 1941 avustustyötä varten käyttöön markkaa (noin euroa). Niin Kaupunkilähetyksen lastenkodit, miesten työsiirtola, naissiirtola kuin kaupungissa toiminut siveellisesti suojattomia naisia varten tarkoitettu vastaanottokoti jatkoivat toimintaansa sodan aikana. Sodan yhä jatkuessa syksyllä 1942 Sörnäisissä Hämeentie 62:ssa vihittiin käyttöön Kaupunkilähetyksen uusi työkeskus. Sen rakentaminen oli aloitettu välirauhan aikana vuonna 1940 ja sodan poikkeusoloissa työn loppuun saattaminen osoittautui alkua vaikeammaksi. Asemasotavuonna 1943 Kaupunkilähetys pyrki lujittamaan pääkaupungin henkistä rintamaa lisäämällä tervehdyskäyntejä rintamamiesten omaisten kodeissa. Erityistä tukea tarvitsivat myös ne perheet, joissa isä oli jäänyt palaamatta rintamalta. Syksyllä 1943 Helsingissä oli lähes 1200 sotaleskeä, joista hieman yli puolella oli lapsia. Suurpommitukset Helsinkiin 1944 Helmikuussa 1944 Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimat kohdistivat kymmenen päivän välein Helsinkiin kolme massiivista suurhyökkäystä, joiden tarkoituksena oli tuhota Suomen pääkaupunki ja pakottaa maa irtautumaan sodasta. Helsingin ilmapuolustus oli kuitenkin valmiina, ja tykistön tehokas sulkutuli sai suurimman osan pommittajista pudottamaan tappavat lastinsa mereen. Henkilötappiot ja rakennusten tuhot jäivät huomattavasti pelättyä pienemmiksi. Länsiliittoutuneiden saksalaisiin kaupunkeihin kohdistamien suurhyökkäysten tavoin Neuvostoliiton tavoite oli ollut Helsingin tuhoaminen maan tasalle. Paikoin vauriot olivat kuitenkin huomattavia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennus sai täysosuman. Kirkoista pahiten vaurioitui Kaupunkilähetyksen toiminnassaan käyttämä Johanneksen kirkko. Osumia tuli jälleen myös Kaupunkilähetyksen varsinaisiin toimitiloihin. Sörnäisissä kaksi vuotta aiemmin toimintansa aloittanut uusi Harjun toimintakeskus vaurioitui ja Betania kärsi pienempiä vaurioita. Ilmahälytys on ohi, mutta sodan uhkaava tunnelma heijastuu lasten kasvoilta. Lastentarha Alppimajan lapsia tulossa pommisuojasta todennäköisesti vuonna Suurpommitukset pelästyttivät monia helsinkiläisiä, ja kaupungista poistui vapaaehtoisesti helmi-maaliskuussa hieman yli asukasta. Hyökkäysten jäljiltä moni rakennus oli enemmän tai vähemmän vaurioitunut. Jo pelkästään paine-aallon rikkomat ikkunat saattoivat ajaa asukkaat tilapäismajoitukseen. Helsingin ympäristöön perustettiin huhtikuuhun mennessä viisitoista ilmasuojeluhuoltolaa eli väestön evakuointikeskusta, joista yksi sijaitsi Rajamäellä Kaupunkilähetyksen työsiirtolassa. Sinne järjestettiin väliaikaismajoitus viidellekymmenelle helsinkiläisvanhukselle. Toimintaa varten saatiin varoja sekä seurakuntien diakoniatyöltä että Helsingin kaupungilta. Sodasta rauhaan Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi syksyllä 1944 ja alkoi hidas paluu kohti normaalimpia oloja. Vaikka Neuvostoliiton johtama Liittoutuneiden valvontakomissio perusti tukikohtansa Helsingin hotelli Torniin, Suomi välttyi miehitykseltä. Pulaa kuitenkin oli lähes kaikesta, niin asunnoista kuin monista päivittäistavaroistakin. Monet sotaa varten rakennetut pommisuojat jouduttiin avaamaan uudelleen hätämajoituksen käyttöön ja esimerkiksi Agricolan kirkon krypta toimi kodittomien asuntolana. Vaikka monet elintarvikkeet olivat kirjaimellisesti kortilla, suoranaista nälänhätää ei ollut. Kaupunkilähetyksellä oli toisen maailmansodan jälkeisinä pulavuosina yhä merkittävä rooli yhdessä kirkon ja muiden avustusjärjestöjen kanssa tukea kaupungin ja valtion viranomaisia Helsingin jälleenrakennuksessa. Teksti: Ville Jalovaara Kirjoittaja on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston kirkkohistorian tutkija, joka valmistelee parhaillaan Helsinki- Mission historiaa. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto 9

10 Topeliuksen arvoille on aina tarvetta Topeliuksen saduissa mielikuvitus ja huumori ovat ajaton yhdistelmä. Huumorintaju pelastaa hänen satunsa opettavaiselta sormen heristämiseltä, Kirsti Mäkinen ihastelee. Toivon, että kirjamme tukee vanhempia kullanarvoisen iltasatutradition ylläpitämisessä. Sillä on suuri merkitys, jääkö lapsen mieleen ennen nukahtamista väkivaltainen räiskintäpeli vai Tähtisilmän tarina, sanoo Sakari Topeliuksen ( ) sadut aikamme kielelle muokannut Kirsti Mäkinen. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) legendaarinen äidinkielen opettaja Kirsti Mäkinen ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen eläkkeellä. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, joista tunnetuin on Suomen lasten Kalevala. Myös tuoretta teosta Topeliuksen lukemisia lapsille (WSOY) voi pitää merkittävänä kulttuuritekona. Kouluneuvos kertoo uudelleen nykykielellä Sakari Topeliuksen 30 klassikkosatua. Topelius oli 1800-luvun ihmemies, kirjallinen moniottelija, jonka kädestä syntyi runoja, romaaneja, satuja, näytelmiä, lehtikirjoituksia, tietoteoksia ja tutkimuksia, Topeliuksen sihteeri Mäkinen luonnehtii innoittajaansa. Suurmies sovitteli joka suuntaan Topeliuksella oli enemmän sosiaalista oikeudentuntoa ja myötätuntoa kovaosaisia kohtaan kuin kenelläkään kansallisista suurmiehistämme. Hän kantoi huolta köyhien aseman parantamisesta ja ymmärsi köyhyyden kauhistuttavat seuraukset. Saduissaan hän kertoo tytöistä ja pojista, jotka ovat köyhinäkin rehellisiä ja auttavaisia, eivätkä suostu juonittelemaan toisten päänmenoksi. Aikansa edelläkävijä ymmärsi tyttöjen ja poikien samanarvoisuuden. Hän perusti naisopiston ja tuki Suomen ensimmäistä naispuolista maisteria. Topelius perusti myös taideyhdistyksen. Hän oli eläin- ja luonnonsuojelija. Hän on ilman muuta suurmiehistämme modernein ja monipuolisin, Kirsti Mäkinen arvioi. Kansallisen herättäjän isänmaallisuus ei ollut nurkkakuntaista nationalismia. Sovinnollinen mies ymmärsi suomen ja ruotsin kielen kulttuurisen merkityksen ja kannatti hyviä välejä venäläisten kanssa. Tästä syystä moni haukkui hänet pataluhaksi. 10

11 Onnelliset loput alkavat alusta Sivistyssuvun vesa oli 1800-luvun suurmiehistämme ainoa, jolla oli tasapainoinen ja tavattoman onnellinen lapsuus. Lääkäri-isän uskonnollisuus ja kasvatusperiaatteet olivat hyvin avarakatseisia. Vanhemmat kohtelivat arvostavasti pikku Sakaria. Kasvatus ei ollut ankaraa ja päällekäyvää, vaan se perustui hyvän esimerkin voimaan ja lapsen oman kokemuksen kunnioittamiseen. Isä korosti, että kunnon mies kirjoittaa joka päivä. Sakari oppi pitämään päiväkirjaa pienestä pitäen, Kirsti Mäkinen kertoo. Onnellinen lähtökohta elämään heijastui Topeliuksen tuotantoon ja toimintaan myönteisenä perusvireenä. Hänen satunsa eivät pääty sattumalta onnellisesti. Satujen yllä säteilee hyväntuulinen ilo ja luottamus tulevaisuuteen. Hänen valoisa tulevaisuuden uskonsa on tarttuvaa. Hyvä kyllä voittaa, Topelius sanoo meille hymyillen. Olisivatpa kristityt yhtä avarakatseisia Topeliaaniseen eetokseen ja arvopohjaan kuuluu kristillisyys. Hänen lempeä jumalakuvansa vaikutti käsitykseen kristinuskosta aikana, jolloin asenteet olivat usein ankaria ja kirkossa kiivailtiin oikeaoppisuudesta. Topelius on harras kristitty, hänen Jumalansa rakastaa kaikkia, erityisesti lapsia. Hänen sisarensa liittyi Pohjanmaan ankarimpiin körttipiireihin. Sakari oli kauhuissaan tästä. Hänen kristillisyytensä oli vapaamielistä ja maltillista. Olisi kovin mukavaa, jos kaikki kristityt olisivat yhtä avarakatseisia ja rakastavia kuin Topelius. Hän on antiikin ja kristinuskon perinnön täysiverinen edustaja, moderni eurooppalainen, Kirsti Mäkinen määrittelee. Usko Jumalaan on mukana myös klassikkosatujen laitoksessa. Sen häivyttäminen pois olisi ollut loukkaus Topeliuksen ajattelua kohtaan luvun teksteissä monet asiat selitetään alleviivaten. Enää asioita ei osoiteta sormella. Pyrin siihen, että kristillinen aines istuisi kokonaisuuteen. Monien vanhempien on vaikea puhua lasten kanssa Jumalasta, varjeluksesta ja siunauksesta. Eivätkö Topeliuksen sadut voi auttaa myös tässä? Uskonnolliset ainekset ovat saduissa mukana luontevasti. Upean uutuuskirjan on kuvittanut taiteilija Risto Suomi. Sadut laajentavat tajuntaamme Rakastettu satusetä ja sanataiteilija on yhä viisas kumppani ja virikkeiden antaja lapsille, Kirsti Mäkinen uskoo. Vanhempien ja lasten satuhetket viitoittavat myös tietokoneisiin kiinni kasvaneelle Angry Birds -sukupolvelle tietä arvokkaaseen elämään. Olen kiteyttänyt Topeliuksen kasvatuskäsityksen seuraavasti: auta hädänalaisia, ole rohkea, rehellinen ja uskollinen. Emmekö kaipaakin tällaisia sisältöjä myös nykyajan lastenhuoneeseen? Samaa viestiä tuovat hänen rakastetut laulunsa ja virtensä, kuten Totuuden henki, En etsi valtaa, loistoa ja Sylvian joululaulu. Henkisesti tyhjien räiskintäpelien asenteet ja arvot voivat olla jopa vaarallisia. Niiden vastapainoksi kunnon saduissa on taiteen ajatonta kauneutta. Satujen klassikkohahmojen opetukset vaikuttavat meissä tiedostamattamme. Lapsuuden sadut muistetaan vielä vanhanakin. Miten ne ovatkaan muokanneet ajatteluamme ja mielikuvitustamme! Entä millaisen perinnön me haluamme jättää satujen kautta lapsillemme? Valoisa luottamus voittaa ihmisvihan Kirsti Mäkinen on miettinyt Topeliuksen ja H. C. Andersenin mielenmaisemien eroa. Andersen purki saduissaan elämänpettymystään ja ihmisvihaansa. Topeliuksella taas näkyy kaikessa valoisa luottamus sitä tarvitaan tänään. Lasten mieltä ei tarvitse täyttää tulevaisuuden uhkilla ja kauhukuvilla. Se, joka vie lapsilta toivon, on pahan asialla, opettajakonkari napauttaa. Nykylapsia uhataan koko ihmiskunnan tuhoavalla ilmastonmuutoksella, samaan tapaan kuin ydinsodalla sukupolvi sitten. Pelottelun sijaan lapsille tulisi osoittaa rakkautta ja kiitollisuutta. Perusturvallisuus antaa rohkeutta uudistaa niitä asioita, jotka uudistamista vaativat, Mäkinen näkee. En ymmärrä, miten tämä valittajien kuoro on oikein syntynyt, vaikka meillä on loputtoman paljon kiitollisuuden aiheita. Nykysuomalaiset ovat enimmäkseen uskomattoman hyviä, luotettavia, hauskoja, mukavia ja avuliaita. Lapsillamme ja nuorillamme on sydän paikallaan. Topeliuksen ihanteet ovat siirtyneet ehdottomasti eteenpäin! Teksti: Janne Villa Kuva: Jani Laukkanen 11

12 Eläkkeellä enkelin hommiin Vapaaehtoistoiminta sopii myös hyväkuntoiselle eläkeläiselle, todistavat Charl Stavén, Vesa Saari ja Maija Nupponen. Charl Stavénista on kiinnostavaa kuulla seniorien elämäntarinoita. Charl Saije Stavén, 65, Leppävaara Näin HelsinkiMission mainoksen bussipysäkillä nelisen vuotta sitten. Olin ajatellut, että tekisin mielelläni jotakin vapaaehtoistyötä, koska olin jäänyt eläkkeelle ja aikaa oli. Mielessä oli äänikirjojen lukeminen, mutta kun lähetin sähköpostia kysyäkseni vapaaehtoistyömahdollisuuksista, HelsinkiMissio oli ainoa järjestö, joka vastasi. Nykyään vastaan puhelimeen Aamukorvassa kello 5 9 kerran kuukaudessa. Lisäksi autan keikkaluontoisesti vanhoja ihmisiä teknisissä asioissa yleensä noin kerran kuussa. Opastan tietokoneen käytössä, päivitän ja asennan ohjelmia ja auttelen kännykän ja television kanssa. Yhteen keikkaan on varattava aikaa pari tuntia, sillä juttelu kuuluu asiaan. HelsinkiMission vapaaehtoistyössä on erityisen hyvää se, että siihen käyttämänsä ajan voi itse määritellä. Me asumme noin viisi kuukautta vuodesta Jämsässä, joten sinä aikana vapaaehtoistoiminta on minun osaltani jäissä. Keikkatarjouksia voi käydä katsomassa yhteisestä intrasta ja päättää, mitä haluaa ottaa vastaan. Kaikki yhteydenpito sujuu järjestön kautta, joten kukaan ei voi ruveta soittelemaan minulle illalla. Lisäksi HelsinkiMissio kouluttaa meitä jatkuvasti, ja joka kuukausi on Aamukorvan työnohjaus. On ollut hyödyllistä kuulla, miten muut hoitavat erilaisia tilanteita. Aamukorvassa puhelin alkaa yleensä soida jo ennen viittä. Useimmiten jutut ovat arkisia, kysellään mitä kuuluu. Joskus tulee haastavampia tilanteita, kun soittajalta on esimerkiksi kuollut läheinen. Kerran yksi rouva soitti ja kysyi, haluaisinko ostaa museon, jonka hän oli saanut perintönä. Ohjasin soittamaan kuntaan. Yleensä en neuvo, vaan kuuntelen. Eniten nautin tässä työssä elämäntarinoiden kuulemisesta ja ihmisten kohtaamisesta. Se on aina kiinnostavaa. Yhdeksältä Aamukorvan päivystyksestä kotiin lähtiessä on sellainen olo, että on tehnyt jotakin hyödyllistä. Myös keikoista saa paljon hyvää palautetta. Kerrankin, kun soitin erään talon ovisummeria, rouva huusi jo ovipuhelimeen ilahtuneena: Saijeko siellä? Olen odottanut sinua! 12

13 Vesa Saari, 70, Viikki Lähdin ensimmäistä kertaa vapaaehtoiseksi, kun digiboksit tulivat ja HelsinkiMissio järjesti kampanjan, jossa niitä asennettiin vanhuksille. Olin silloin jäänyt eläkkeelle ja tulin ottamaan vastaan asennustilauksia. Jäin mukaan toimintaan, koska järjestön työ on tärkeää. Päivystän Aamukorvassa kerran tai pari kuussa. Kesälläkin matkaan päivystämään kesäpaikastamme Salosta. Keikka-apuna toimin silloin, kun olen Helsingissä ja aikaa on. Meillä on kymmenen lastenlasta, joiden hoitamisessa ja harrastuksiin viennissä olemme myös apuna. Lisäksi hoidamme vaimon äidin asioita Vaasassa aika ajoin. Siksi en voi sitoutua mihinkään joka viikko toistuvaan. Keikoilla käyn pääasiassa auttamassa remonttihommissa: tiivistämässä ikkunoita ja korjaamassa rikkimenneitä tavaroita. Yhtä kalliolaista rouvaa olen käynyt auttamassa monesti, ja sain esimerkiksi hänen pari vuotta aiemmin ostamansa palohälyttimen kiinnitettyä kattoon. Samalla sovimme jo uudesta työstä, kun rouvan kaapinovesta olivat kahvat irtoamassa. Samalla tulee yleensä kerrottua sukutarinat ja vähän muutkin tarinat. Aamukorvassa meillä on yhteisiä periaatteita. Yksi on, että emme puhu paljon, vaan kuuntelemme. Minun pitää muistuttaa siitä itseäni joka kerta, koska olen puhelias. Joskus vastaan on tullut ihmisiä, joilla on itsetuhoisia ajatuksia, mutta se on hyvin harvinaista. Enemmän päivystäjät pelkäävät sitä. Työnohjaus auttaa hoitamaan tällaisia tilanteita. Parasta vapaaehtoistyössä on se, että voi auttaa toisia. On selvää, että yksinäisiä vanhuksia on paljon, ja minä olen vielä hyväkuntoinen. Tietenkin on myös niin, että tällaisen työn kautta voin tuntea itseni tärkeäksi. Lisäksi saan päivään mukavaa vaihtelua. Vesa Saari auttaa senioreja muun muassa remonttihommissa. Maija Nupponen toimii keikka-auttajana. Maija Nupponen, 75, Käpylä Kolme vuotta sitten huomasin, että minulla on elämässä paljon aikaa, jonka voisin käyttää jonkun apua tarvitsevan hyväksi. Puolisoni nukkuu aamuisin pitkään, joten ehdin aamupäivisin tehdä monenlaista. Olin siskojeni kanssa hoitanut vuosia äitiäni, joka kuoli vain hiukan vaille 92-vuotiaana. Sen jälkeen olin siskoni omaishoitajan sijainen, kunnes sisko kuoli. Olin tottunut kävelemään äitini luo Aleksis Kiven kadulle, ja HelsinkiMission toimisto oli silloin siinä lähellä. Jalat veivät sinne automaattisesti. Aluksi olin vuoden verran tukihenkilönä eräälle rouvalle. Kävin hänen luonaan joka viikko, vaikka harvempikin tahti olisi riittänyt. Useimmiten menimme kauppakeskukseen. Reissuun saattoi mennä viisikin tuntia, koska invataksia oli aina odotettava. Meillä meni lopulta sukset vähän ristiin, kuten elämässä joskus käy. Silloin sain hyvää tukea HelsinkiMission koordinaattorilta ja työnohjauksesta. Tukihenkilöpestin jälkeen olen ollut keikka-auttajana ja saattanut ihmisiä esimerkiksi lääkärikäynnille. Yhtenä kesänä kävin aurinkoisina päivinä ulkoiluttamassa muistisairaita palvelutalossa, kun keikkalistalta huomasin siellä tarvittavan apua. Minusta on mukava kuulla ihmisten taustoista. Kyselen aina paljon, joten joku voi ajatella, että miten utelias muija tuo on. Moni kuitenkin tykkää kertoa asioistaan. Muistisairaatkin muistavat usein vanhoja juttuja. Käyn mielelläni saman ihmisen luona useamman kerran, jos tulemme hyvin toimeen. Nyt olen käynyt erään rouvan luona laittamassa ruokaa. Silloin keikka-auttaminen muistuttaa vähän tukihenkilösuhdetta. Käyn lähinnä sellaisten ihmisten luona, jotka asuvat kävelymatkan tai kätevän bussimatkan päässä kotoani. Pyörätuolia käyttäviä en enää uskalla ottaa autettaviksi, sillä voimani eivät riitä hallitsemaan tuolia, jos ihminen on painava. Onneksi keikkailmoituksessa kerrotaan, käyttääkö avunpyytäjä rollaattoria tai pyörätuolia. Tämän työn huippuhetkiä on ollut se, kun autettavani kerran totesi: Sinä olet todellinen pelastava enkeli. Teksti: Laura Pörsti Kuvat: Sari Tammikari 13

14 Glädjen är ömsesidig Mona Martin har varit stödperson via Helsingforsmissionen i ett halvt år och rekommenderar det varmt. Glädjen som uppstår ur arrangemanget är inte enbart senioren förunnad; den är ömsesidig. 14

15 För ett drygt halvår sedan kollapsade en anonym åldring på gatan. Förbipasserande såg till att åldringen fick sjukhusvård, men på sjukhuset uppdagades det hur ensam hon faktiskt var: vännerna är döda och det enda egna barnet bor på andra sidan jordklotet. Detta satte myndigheternas hjul i rullning och Helsingforsmissionen kontaktades, i hopp om att finna en stödperson som kunde titta till åldringen med jämna mellanrum. Samtidigt hade Mona Martin sett en artikel om stödpersonsverksamheten, tagit kontakt med Helsingforsmissionen och gått en utbildning. Min man var invalid och kunde inte bo hemma under sin sista tid, så jag besökte honom ofta, säger Martin. Efter att han dog uppstod ett hål i mitt liv. Jag har inga problem med att fylla dagarna, men jag saknade en fortlöpande dialog med en annan människa. Att fungera som stödperson skulle ge mig dem tillbaka, hade jag tänkt. Martin och åldringen, som hade blivit hemförlovad från sjukhuset, träffades för första gången efter att ha förts samman av Helsingforsmissionen och tycke uppstod genast. Båda tjänade en vän på arrangemanget, åldringen är inte längre lika ensam och Martin fick tillbaka de återkommande diskussionerna. Jag upplever våra diskussioner som viktiga för mig. Jag får mycket ut av dem. Ofta handlar de om svunna tider: min vän är 20 år äldre och var med om kriget. Jag har själv minnesbilder från kriget och tillsammans med min mors minnen, som hon har återberättat för mig, har vi en massa att tala om, säger Martin. Många av diskussionerna är existentiella: de handlar om döden och om canceroperationerna båda har gått igenom. Det betyder inte att dysterheten ständigt är närvarande, snarare tvärtom. Jag blir glad av att gå till min vän och hon blir glad när jag kommer. Ansvaret känns viktigt, för hon har ingen annan. Jag ser till att krama min vän då vi skiljs åt: beröring är betydelsefullt, säger Martin. Hon har absolut blivit en del av mitt liv och jag gör gärna så mycket jag kan för henne. Vi har mycket gemensamt och vi kan tala om vad som helst. Mona Martin kan varmt rekommendera stödpersonskapet. Det ger så mycket att jag hoppas att fler hittar till verksamheten. Vi lever allt längre och är pigga efter pensioneringen, så stödpersonerna behövs allt mer samtidigt som allt fler är kapabla att bli stödpersoner, säger Martin. Kursen som Helsingforsmissionen erbjuder får också goda betyg. Kursen är väldigt viktig. Vi fick information om ansvaret och gränserna för vårt ansvar, vad vi förväntas göra och att hjälp med praktiska bestyr egentligen inte hör till oss. En av sakerna som lärdes ut under kursen för stödpersonerna har Martin dock valt att strunta i: rekommendationen om att hålla träffarna med den egna vännen högst varannan vecka, för att garantera att stödpersonerna orkar. Det är löjligt, tycker jag. Vi träffas varje måndag, det fungerar bättre för oss båda, säger Martin. Text och bild: Viktor Grandell 15

16 Jouluherkkuihin liittyy muistoja Joulujuhlan menu on perinteinen: laatikot, rosolli, lohi, kinkku sekä kahvi ja joulutorttu Jouluruuat on haluttu pitää perinteisinä, jotta ne muistuttaisivat niin lapsuuden jouluista kuin myöhemmistäkin jouluista. Kaikesta on tarkka käsikirjoitus. Kun vieraat tulevat sisään, vapaaehtoiset herrasmiehet auttavat päällysvaatteet naulakkoon. Jokainen vieras johdatetaan plaseeratulle paikalleen ja heille tarjoillaan aluksi glögi ja pipari. Laulut virittävä joulun tunnelmaan, ja vapaaehtoiset tarjoilevat ruuat pöytiin kuin ravintolassa ainakin. Sirpa Helin toivoo joulujuhlan lievittävän jouluun liittyvää yksinäisyyden tunnetta. Joulua pidetään leimallisesti yhteisöllisenä perhepiirin ja läheisten juhlana. Silloin muistot tulevat tavallista herkemmin mieleen, myös asiat, joita ei enää ole. Silloin yksinäisyys saattaa tuntua riipaisevammin kuin muulloin. Joulu avaa portteja menneeseen ja herkistää ajattelemaan elettyä elämää. Omaan matkaan kuuluu se, että joulut muuttuvat vuosien varrella. Sirpa Helinin jouluun kuuluu ennen kaikkea toisista välittäminen. Juhla aloittaa joulun Sirpa Helin on jo lähes kymmenen vuoden ajan ollut vapaaehtoisena järjestelemässä HelsinkiMission perinteistä joulujuhlaa senioreille. Juhla järjestetään mahdollisimman lähellä joulua, jotta sen tunnelma kantaisi vielä joulunpyhien ylikin. Sirpa Helin tuli HelsinkiMission vapaaehtoiseksi jäätyään eläkkeelle ja käytyään sen jälkeen vapaaehtoistoiminnan koulutuksen. Sen jälkeen tulivat aamukorvapäivystykset ja niiden myötä avustaminen joulujuhlassa. Vastuullani on hengen keittiötiimi, joka viimeistelee pitopalvelun toimittamat ruuat vietäviksi seisovaan pöytään, josta ne tarjoillaan jokaiselle vieraalle hänen omaan pöytäänsä. Keittiössä käy vilske, kun jopa 200 hengen ruuat laitetaan tarjoiluvalmiiksi, kuvailee Sirpa Helin. Keittiötiimi ei suinkaan ole ainoa, joka valmistelee ja toteuttaa joulujuhlaa. Yksi tiimi huolehtii salin koristelusta jouluiseksi kuusineen kaikkineen, toinen tiimi huolehtii ruokien tarjoilusta pöytiin ja seurustelusta vieraiden kanssa. Joulu herkistää hyviin tekoihin Joulun luonteeseen kuuluu, että lähimmäisiä muistetaan, ja lähimmäisiähän ovat muutkin kuin tutut ihmiset. Arjen pieniä tekoja voi jokainen tehdä omassa ympäristössään, niihin ei tarvita suurta koneistoa eikä niistä tarvitse tehdä numeroa. Mielestäni jouluun kuuluu ennen kaikkea toisista ihmisistä välittäminen. Joulu saa aikaan hyviä tekoja. Sirpa Helin ei aio omalta osaltaan panna pistettä vapaaehtoistoiminnalle joulujuhlan järjestämisessä, vaikka kymmenen vuotta onkin kohta takana. Tämä on vastavuoroinen tehtävä. Me vapaaehtoiset saamme vanhuksilta niin paljon elämäniloa ja kiitosta ja voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi. Se on tärkeä tunne. Emme me tule tekemään joulujuhlaa, ellemme saisi siitä myös itse sisältöä elämäämme. Se on varmasti jokaisen mukana olevan tärkein motiivi. Juhlasta lähdetään eri tunnelmissa kuin missä sinne on menty. Se vaikuttaa myös kaikkien meidän jouluun. Meidänkin joulumme alkaa tästä juhlasta. Teksti ja kuva: Harri Markkula 16

17 Tukihenkilöstä tuli ystävä Marraskuisena sunnuntaina kuusikymppinen Markku Gröndahl ajaa Vantaalta Munkkiniemeen Helsinkiin tapaamaan 88-vuotiasta Elma Oksasta. Näin hän on tehnyt lähes joka viikko jo kuuden vuoden ajan. Palvelutalo Sagassa pienessä viihtyisässä yksiössä asuva Elma Oksanen istuu pyörätuolissa. Kävelykyvyn vei neuropatia, joka aiheutui autonmoottorien pesussa käytetyistä myrkyistä. Moottoreita rouva Oksanen pesi työkseen kymmenkunta vuotta. Kodin seinille on ripustettu hänen itsensä maalaamia tauluja, muiden muassa viehättävät maisemat Pariisista ja Helsingistä, sekä kaksi kunniakirjaa Sotainvalidien Veljesliitolta. Toinen on Kotirintamanaisen mitaliin liittyvä kunniakirja ja toinen edesmenneen aviomiehen saama kunnianosoitus sotaveteraanille. Mies haavoittui niskaan talvisodassa 25 vuoden iässä ja sai pysyvän vamman myötä 50 prosentin invaliditeetin. Paljon yhteisiä jutunaiheita Alussa vähän jännitettiin, että miten tässä käy, mutta hyvin meillä on mennyt. Elma on välillä vähän itsepäinen, eikä me aina olla yhtä mieltä asioista, mutta puhutaan suoraan, mitä ajatellaan, Markku nauraa. Hyvin meillä synkkaa. Käydään yhdessä asioilla, pankissa ja apteekissa ja välillä ravintolassa syömässä, jos siltä tuntuu, Elma täydentää. Kuukausi sitten käytiin katsomassa Tohtori Zivago -musikaalia Kaupunginteatterissa, mutta musiikki ei purrut, joten lähdettiin väliajalla pois. Stockalla tai Sokoksella käydään ostoksilla ja ensi viikolla ollaan menossa Karjalatalolle sotainvalidien ja leskien juhlaan. Elman itsenäistä liikkumista helpottaa pitkällisen hakemusprosessin jälkeen Kelan myöntämä sähkömopo, jolla hän pääsee ulkoilemaan lähipiiriin. Vaikka Markulla on perhe, vaimo, kaksi lasta ja lapsenlapsi, on Elman tapaamispäivästä muodostunut hänelle viikon tärkeä päivä, jota oikein odottaa etukäteen. Pitkän linjan tukihenkilö on ehtinyt olla myös teini-ikäisen pojan tukena kolme vuotta ja hiljattain hän on ryhtynyt tukihenkilöksi toiselle nuorelle. Elma kertoo eläneensä niin pitkään, että siskot ja veljet ovat kuolleet jo aikoja sitten. Oma poika, lapsenlapset ja näiden lapset ehtivät harvoin kyläilemään. Senkin takia Markun vierailut ovat Elmalle tärkeä henkireikä. Olen kiitollinen Markulle ja toivon, että hän jaksaisi olla kanssani niin kauan kuin elän, Elma toteaa. Elma ei vielä osaa sanoa, missä tulevan joulun viettää, mutta ainakin yksi jouluperinne jatkuu tänäkin vuonna: HelsinkiMission järjestämää seniorien joulujuhlaa vietetään jälleen Agricolan kirkolla. Siellä tämä parivaljakko on käynyt yhdessä jo neljänä jouluna. Teksti: Jaana Kiuru Kuva: Mikko Kauppinen Selviytyjiä molemmat Sairaudestaan ja sodan aiheuttamista traagisista elämänvaiheista huolimatta Elma Oksanen vaikuttaa pirteältä ja huumorintajuiselta. Hänellä on hymy herkässä ja hauskoja juttuja kerrottavana, vaikka väliin mahtuu surullisiakin. Mieheni kuoli aivokasvaimeen vuonna Sen jälkeen aloin käydä ystäväni Raunin kanssa leskille tarkoitetussa Ella-ryhmässä. Kun Ella-projekti päättyi, aloimme Raunin kanssa käydä HelsinkiMission tiistaikerhossa. Sitä kautta sain ensin tukihenkilöksi Sinikan pariksi vuodeksi, Oksanen muistelee. Mainostoimiston projektipäällikkönä työskennellyt Markku Gröndahl puolestaan hakeutui HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaan jäätyään työttömäksi muutama vuosi sitten. Yli viisikymppisenä uuden työpaikan löytäminen mainosalalta osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Vapaaehtoiskoulutuksen vetäjä Irene Tummavuori sanoi eräässä yhteisessä tapaamisessa, että ota sä toi Elma ja siitä se lähti. Elma Oksanen on harrastanut aiemmin öljyvärimaalausta. Nykyisin hän kirjoittaa runoja ja osallistuu palvelutalon runopiiriin. Markku Gröndahl toimii Elman tukihenkilönä ja lähtee seuraksi asioille, ostoksille ja kulttuuriharrastuksiin. 17

18 Aha-upplevelser och verktyg Människorelationer är inga lätta saker att hantera; många av oss kunde tjäna på att gå en kurs i ämnet. Eller åtminstone ha möjlighet att diskutera relationer i en grupp. Den insikten ledde till ett samarbete mellan Barnavårdsföreningen i Finland och Krisjouren för unga: en stödgrupp för unga vuxna med temat parförhållande och relationer. En diskussionsgrupp om parförhållanden och relationer behöver inte ha klara mål eller ambitioner: meningen är inte att resultatet ska vara en regeluppsättning över hur man ska bete sig i en människorelation eller hur man reparerar ett trasigt förhållande. Syftet är att lära känna sig själv bättre, att få en insikt i vad man behöver. Det handlar om känslor, tankar, värderingar och behov samt om att lära sig vilka egenskaper som kan ha kommit i arv från föräldrarna eller utifrån: det är bra att vara medveten om sådant, säger Maria Ostrow, gruppledare för diskussionsgruppen och sakkunnig inom barnoch familjearbete vid Barnavårdsföreningen i Finlands enhet Familjelinjen. Enligt Ostrow är referensstödet också en viktig del av stödgruppens funktion: att få höra om hur andra har det, vare sig de är i en liknande situation som åhöraren eller har helt andra erfarenheter. Att deltagarna har olika erfarenheter gör inget. Medverkandet i stödgruppen blir lika givande ändå, säger Ostrow. Marika Kamotskin, till vänster, har blivit mer medveten om vad hon vill ha av livet genom att delta i stödgruppen som dras av Maria Ostrow. Samarbetet mellan Krisjouren för unga och Barnavårdsföreningen i Finland påbörjades tidigare i år i form av en diskussionsgrupp för ungdomar vars föräldrar har gått igenom en skilsmässa. Det gav mersmak och den aktuella gruppen med temat relationer och parförhållanden blev en naturlig fortsättning. I gruppen deltar åtta unga vuxna, ett antal som enligt Ostrow är ungefär det maximala för att den ska fungera som önskat. Gruppen har en god sammansättning, säger Marika Kamotskin, som har deltagit i stödgruppen. Det gör mycket. Det hjälper att tala med andra om de här sakerna, diskussionerna väcker i sin tur tankar och hjälper mig att identifiera beteendemönster och lära känna mig själv bättre. Gruppen är inte menad att fungera som en medicin mot dåliga parförhållanden och man behöver inte ens befinna sig i ett parförhållande för att delta. Stödgruppen är ett sätt att bli medveten om vad som gör mig lycklig och vad jag vill ha av livet, vilket har fungerat bra. Deltagandet i stödgruppen har gett mig en mängd aha-upplevelser och verktyg för svåra situationer som kan uppkomma, säger Kamotskin. Hittills har stödgruppen hanterat ämnen som huruvida något är en småsak eller någonting som är värt att lämna ett förhållande för, vad det innebär att lyssna till sig själv, att identifiera hur man mår och vad det beror på samt den egna bakgrundens betydelse: positiva eller negativa egenskaper som kan ha följt med från föräldrarnas eller andras sätt att hantera relationer på. Diskussionerna om kommunikation är också en viktig del av stödgruppens innehåll. Som till exempel hur man grälar om saker och hur man blir sams igen. Alla har rätt till människoförhållanden där man mår bra. Genom diskussionsgruppsverksamheten försöker vi ge deltagarna de behövliga verktygen för att kunna upprätthålla bra relationer, säger Ostrow. Text och bild: Viktor Grandell 18

19 HelsinkiMission ja Tuomasmessun (ratikka 3 sekä bussit 14 ja 18) Tu u re Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Helsinki en & Su läin or a e p il ys het Lä Sunnuntaina klo 18 K Jouluinen Kynttiläkonsertti M aria Ylipää R ee ta Vestman Isäntänä Olli Valtonen Tuure Kilpeläinen, Jiri Kuronen ja lauluyhtye Suora Lähetys Reeta Vestman Maria Ylipää Inna Vintturi yhtyeineen säestää yhteislauluja Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla Joulusiunaus Pirjo Kantala Klo joulumyyjäiset ja glögitarjoilu kirkon kryptassa. Konsertin ohessa kolehti yksinäisyyttä vastaan. Varmista paikkasi ja osta liput ennakkoon. Liput Lippupalvelusta 15 + toimitusmaksu 2,50. Puhelinpalvelu (1,96 /min+pvm) tai (6,79 /puhelu+pvm). Auki ma la 8 21, su ja pyhäisin La Tervetuloa laulamaan ja nauttimaan yhdessä! u k i s u Mällskaffet till kv Vid grammofonen: Ann-Kristin Schevelew KOm SOm du är njut Av musiken! Kom och lyssna till musiken som lever! Den serveras en gång i månaden av en rad musiker, en grammofon och Ann-Kristin Schevelew. Start onsdagen den 5 september kl. 18. Fritt inträde - vi bjuder på kaffe! Onsdagar 8.1, 5.2, 5.3, 2.4, 7.5 och 4.6. kl. 18. OBS! 5.2. kl 17. Tfn E-post Albertsgatan 33, Helsingfors MINUN KIRJANI -ILTAPÄIVÄ Seniori, tule kuuntelemaan ja keskustelemaan! Tutut kirjojen ystävät esittelevät itselleen merkityksellisen kirjan HelsinkiMission Minun kirjani -iltapäivissä. Tilaisuudet järjestetään kolmena keskiviikkona Albertinkatu 33:ssa. Kevään vierainamme: klo Esko Valtaoja klo Arvi Lind klo Peter Nyman - på svenska Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa! Lisätietoja: Päivi Räikkönen, puh helsinkimissio.fi

20 Yhteistyöllä kiusaamista va Kiusaamisen muuttuneet kasvot Munkkiniemen yhteiskoulun aulasta tulee mieleen rautatieasema. Meteli vain on huomattavasti kovempi. Nuoria ihmisiä menee joka suuntaan. Osa maleksii penkeillä ja räplää puhelinta. Rauha palaa käsityöluokassa, jossa istuvat Elli Huhta, Jasmine Dietz ja Ville Närhi. He ovat koulun yhdeksäsluokkalaisia. Kiusaamisesta tulee ensimmäisenä mieleen sosiaalinen media, Huhta aloittaa. Ala-asteella se oli enemmän tönimistä, eivätkä jutut olleet niin loukkaavia, kuin mitä nykyään kirjoitetaan nettiin. Kiusaaminen on syrjimistä. Ei päästetä piireihin mukaan, eikä edes anneta yrittää, Närhi täydentää. Kahelin kertoo, että työpajoissa netti- ja piilokiusaaminen herättävät keskustelua. Netissä kynnys osallistua kiusaamiseen on matala. Nimettömyys ja kasvottomuus saattavat houkuttaa ylilyönteihin. Sosiaalisessa mediassa pienen piirin huvitukseksi tarkoitettu pila voi levitä nopeasti huomattavasti laajemman joukon tietoon kuin kiusaaja alun perin tarkoitti, Kahelin lisää. Netti ei ole kuitenkaan pelkästään ase, vaan tarjoaa nuorille myös virtuaalitukea, neuvoja ja tietoa. Työpajoissa käydäänkin läpi netistä löytyviä keskustelualustoja sekä muita nuorille kohdennettuja auttavia tahoja ja rohkaistaan avun hakemiseen. Koulukiusaamisesta ei välttämättä vieläkään uskalleta puhua avoimesti. Kiusaamisen vakavuus ja siitä kertomisen tärkeys on viesti, jota Nuorten Kriisipisteen työntekijä Liina Kahelin nostaa koulukäynneillä esiin. Kaikki eivät saa koulussa olla turvassa omana itsenään. HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste jalkautuu nuorten pariin kertomaan, mitä siitä voi seurata. Loputtomassa kulujen leikkauskierteessä valtion ja kuntien kyky huolehtia omistaan heikkenee. Samalla järjestöjen ja vapaaehtoisten merkitys ennalta ehkäisevän työn tekijöinä kasvaa. Nuorten Kriisipisteen liikkuva kriisityöntekijä Liina Kahelin on kouluille arvokas lisäresurssi. Kolme vuotta sitten Kahelinia pyydettiin Munkkiniemen yhteiskouluun pitämään työpajaa koulukiusaamisesta. Yhteistyöstä on muodostunut jokasyksyinen perinne. Vastaanotto on ollut hyvä, Kahelin kertoo. Eräs opettaja ihmetteli työpajan jälkeen, kuinka hiljaista porukka oli. Teemaan suhtaudutaan yllättävällä vakavuudella ja nuoret todella kuuntelevat. Paha olo pitkään Kahelinin mukaan koulukiusaaminen on harmittavan ikuinen aihe ja ilmiö. Nuoria, jotka kokevat jollain tavalla kiusaamista, loukkaamista tai eristämistä, löytyy tutkimusten mukaan jokaisesta koululuokasta. Yleisyyden ohella harmittaa myös asenne. Kiusaaminen on liian hyväksyttyä. Nuori voi tuntea, ettei hänen tunteitaan ja kokemuksiaan oteta vakavasti. Tilanteita vähätellään tai ne kuitataan vitsailuksi. Pahimmillaan kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat psyykkisiä ja fyysisiä vammoja, jotka näkyvät nuoren elämässä ahdistuneisuutena tai masentuneisuutena vielä aikuisenakin. Pitkään jatkunut pahoinvointi voi aiheuttaa myös psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipuja ja keskittymisvaikeuksia. Pahimmillaan kiusaaminen voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin tai tekoihin, Kahelin täsmentää. Työpajoissa näytetään, miltä kiusatusta tuntuu Munkkiniemen yhteiskoulussa kiusaamisen vastaiset työpajat pidetään kou- 20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin!

Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin! Tervetuloa ODL Vapaaehtoistoiminnan piiriin! Minna Ruokangas Uskomme hyvään Yhteisöllisyyden, lähimmäisyyden ja hyvyyden puolesta yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Haluamme antaa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot