HAUKIPUTAAN KUNTA HAUKIPUTAAN MERITUULIVOI- MA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 HAUKIPUTAAN MERITUULIVOI- MA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS

2 1-1 SISÄLTÖ 1. Perustiedot Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3 2. Suunnittelualueen nykytila Ympäristö nykytila Maa- ja vesialueiden omistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja aluerajaukset Pohjakartta Tavoitteet Laaditut selvitykset Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun vaiheet Osalliset Viranomaisyhteistyö Laaditut vaihtoehdot Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus ja mitoitusperusteet Aluevaraukset Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen 7.5 sekä liikenteeseen 28 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura alueisiin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Yhteenveto vaikutuksista Toimenpiteet haitallisten vaikutusten vähentämiseksi Toteuttaminen 34 LIITTEET Osayleiskaavakartta 1: ( )

3 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Haukiputaan kunnanhallitus on päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Haukiputaan edustan merialueelle merituulivoimapuiston rakentamiseksi alueelle kokouksessaan Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimayksiköiden rakentamiselle. Suunnittelualue käsittää merialueen saarineen Haukiputaan edustalla sisältäen ns. Nimettömän matalan sekä Luodeletto/Länsileton ja Hoikka-Hiue -alueen. Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 201 km 2 ja rajautuu pohjoisessa Iin kunnan rajaan, idässä lähimmillään noin 2 km etäisyydelle Virpiniemi/Isoniemen ranta-alueesta, etelässä Hailuodon kunnan rajaan sekä lännessä merialueeseen. Varsinainen alue, jolle tuulivoimaloita sijoitetaan, on n. 52,5 km 2 suuruinen ja alueelle tulee enimmillään 138 tuulivoimalaa. Pohjoiselle Nimettömänmatalan alueelle sijoittuu niistä 36 voimalaa ja eteläiselle Hoikka-Hiue-Luodeletto alueelle 102 voimalaa. Suunnittelualueen sekä tuulivoimapuistojen ohjeellinen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen (punainen) sekä tuulivoimapuistojen alueiden (sininen) ohjeellinen sijainti.

4 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Haukiputaan merituulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Haukiputaan kunta, jossa hankkeesta vastaa: Kaavoituspäällikkö Markku Uusimaa PL Haukipudas p Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy: Vastuuhenkilö Vastuullinen suunnittelija Rakennusarkkitehti Arkkitehti, SAFA Matti Kautto Kari Siipola Terveystie 2 Kiviharjuntie 11 (käyntios. Virastotie 3C) Oulu Hollola p p kari.siipola@ramboll.fi matti.kautto@ramboll.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa merituulipuiston rakentaminen Haukiputaan edustan merialueelle. Suunnittelutehtävänä on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. Kaavahanke vastaa osaltaan valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin koskien Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia. Selonteossa tavoitteena on lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on nykyisin 147 MW ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla voimakasta lisärakentamista ( MW/vuosi). Suunnittelualueen sopivuus tuulivoimakäyttöön perustuu useisiin Perämeren rannikkoa koskeviin selvityksiin. Ympäristöministeriön johdolla on laadittuun maakuntakaavoitukseen liittyvä kartoitus, jossa ovat olleet mukana Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen rannikko- ja merialueet. Pohjois-Pohjanmaan merialueelta kartoitetuille alueille arvioidaan voitavan rakentaa yhteensä noin MW tuulivoimatehoa ja rannikolta kartoitetuille alueille yhteensä yli 100 MW tuulivoimatehoa. Merialueille rakentaminen edellyttää huomattavaa valtion tukea. Em. selvityksen yhteydessä on arvioitu, että rakentaminen merialueelle suuressa mittakaavassa ei edellytä tehoyksikköä kohti suurempaa tukea kuin yksittäisten tuulivoimaloiden rakentaminen. Pohjolan Voima Oy laati vuonna 2004 tuulivoimakriteerit, joiden perusteella yhtiö on laajentanut merituulivoimalaitoksille soveltuvien alueiden kartoitusta Perämeren rannikolle. Alustavia sijoituspaikkoja on tutkittu vuodesta 2005 ja Haukiputaan ja Oulun edustan teknistä suunnittelua ja tuulisuustarkasteluja on tehty vuosina

5 1-4 Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa merituulipuiston toteuttaminen siten, että rakentamisaikaiset sekä pitkän aikavälin ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tuulivoima-alueiden sijainti Tuulivoimalat sijoittuvat suunnittelualueella kahdelle alueelle (kuva 2). Alueet sijoittuvat lähimmillään n. 5 km etäisyydelle rannikosta, 3-10 m syvyisille matalikkoalueille. Luonnonsuojelualueet rajautuvat tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. ALUE 1 Nimettömän matala, noin 9,0 km 2 -arvioitu tuulivoimalaitosyksiköiden määrä maksimissaan 36 kpl. ALUE 2 Hoikka-Hiue - Luodeletto, noin 43,4 km 2 -arvioitu tuulivoimayksiköiden määrä maksimissaan 102 kpl. Selostuksessa esitetyt tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehdot näille alueille on ovat YVA selvityksessä tutkittujen vaihtoehtojen mukaisia. Luonnosvaihtoehdoissa on tutkittu tuulivoimaalueiden sijoittumista ja kokoa sekä tuulivoimalaitosten lukumäärää. Vaihtoehdot on kuvattu osiossa 5.4. Osayleiskaavaluonnos perustuu vaihtoehdolle 1+. Kuva 2. Tuulivoima-alueiden sijainti (yleiskaavakartalla).

6 1-5 Tuulivoimalaitosten yksikkötehot ovat n. 3 5 MW. Voimalaitosyksiköiden välinen etäisyys toisistaan on minimissään 500 metriä (3 MW yksikkö) tai 600 metriä (5 MW yksikkö). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu kokonaisteho on n MW. Ne pyritään sijoittamaan pääsääntöisesti 3-10 metriä syvälle merialueelle. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA menettely) YVA -selvityksen ja osayleiskaavan laatiminen on kytketty aikataulullisesti yhteen siten, että ympäristövaikutusten arvioinnista saatavia tietoja on voitu hyödyntää osayleiskaavan laadinnassa. 2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristö nykytila Merialue Suunnittelualue on Perämeren rannikon merialuetta, jolle ovat tyypillisiä matalikkoalueet sekä merestä matalana kohoavat karut saaret ja luodot. Suunnittelualueen saaria ovat Nimettömän luoto, Luodeleton ja Hoikkariisin luodot sekä Santapankki, Väliletto ja Isonkivenletto. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä olevien saarien ja luotojen maapohja vaihtelee hiekasta moreenin kautta louhikkoon. Luontotyypeiltään saaret voidaankin luokitella pääasiassa moreeni-, kivikkotai hiekkarantoihin. Alueella tavataan ns. ruijanesikkoryhmän kasvilajeja, joista merkittävin on Kattilankallalla esiintyvä EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluva ruijanesikko. Tuulivoimalaitokset sijoitetaan merialueelle, joten saarille ja luodoille ei kohdistu rakentamista. Ympäristövaikutusten arvioinnin tutkimusten mukaan tuulivoima-alueiden merenpohja koostuu pääosin (74 %) hiekkapohjasta (hiekan peittävyys 50 %) ja lopuilla alueilla sorasta tai pienestä kivikosta. Nimettömänmatalan kaakkoisosassa sekä Hoikka-Hiueen - Luodeleton alueen luoteiskulmassa vallitsee suurempilohkareinen pohjatyyppi. Matalilla alueilla, joille tuulivoimalat sijoittuvat, sedimentin haitta-ainepitoisuudet olivat erittäin alhaisia ja alittivat selvästi ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritason 1 raja-arvot. Näytteitä otettiin myös syvänteistä ja niissä ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritason 2 raja-arvot ylittyivät arseenin (As) ja nikkelin (Ni) osalta sekä myös organotinayhdisteiden osalta (kriteeritaso 1). Merikaapelin rantautumisalueella (Martinniemi) kriteeritason 1 raja-arvot ylittyivät kadmium- (Cd), kromi- (Cr), nikkeli- (Ni) sekä PCDD - yhdisteiden osalta. Asutus ja loma-asutus Tuulivoima-alueiden luodoilla ei sijaitse loma-asutusta. Lähin loma-asutus (muutama lomaasunto) sijaitsee Hoikka-Hiueessa, lähimmillään n. 2,5 km:n päässä tuulivoima-alueesta. Kaakkoispuolella Iso-Hiuen saaressa on muutamia loma-asuntoja. Saareen on kaavoitettu 26 lomarakennuspaikkaa. Pysyvä asutus sijaitsee Haukiputaan Virpiniemessä, lähimmillään noin 5,7 km:n etäisyydellä tuulivoima-alueista. Virkistyskäyttö ja matkailu -osiossa on esitetty kuva asutuksen ja loma-asutuksen sijoittumisesta. Elinkeinot ja liikenne Suunnittelualueella harjoittaa kalastusta noin 25 ammattikalastajaa. Matalilla alueilla kalastetaan verkoilla ja rysillä ja itä- ja eteläpuolen syvemmillä vesialueilla harjoitetaan troolikalastusta. Myös lohiloukut, muikku-/siikaloukut, pesäverkot sekä katiska ovat käytössä. Koko suunnittelualueella on merkitystä kalastuksen kannalta. Tärkeimpänä alueena erottuu kuitenkin sen lounaisreuna, joka on arvioitu tärkeäksi trooli- ja verkkokalastusalueeksi. Tärkein saalislaji on silakka (91 %), toisiksi tärkein muikku (4 %). Myös siika, lohi, taimen, hauki, ahven, kuha ja lahna kuuluvat alueen saaliskaloihin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tehdyssä kalastajakyselyssä selvisi, että muita alueita merkittävimpiä verkkokalastusalueita näyttäisi sijaitsevan Ulko-Pallosen alueella ja Hoikka-Hiue saaren läheisyydessä. Silakan, siian ja muikun lisääntymistä arvioitiin tapahtuvan eri puolilla tuulivoima-alueita, mutta kaikkein keskeisimpien kutualueiden arvioitiin sijaitsevan Nimettömän Länsileton ja Hoikanriisin alueilla sekä suunnittelualueen luoteisosassa lähellä Ulko-Pallosen saarta.

7 1-6 Tuulivoima-alueilla ei sijaitse laivaväyliä. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee 10 m väylä, joka kulkee Oulun Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin. Kyseisestä väylästä erkanee Oulun Toppilan satamaan 5,8 m väylä. Oulun Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreäsaaren ja Toppilan satamissa vierailee vuosittain yhteensä alusta. Haukiputaan Martinniemen satama ei ole tällä hetkellä satamakäytössä. Satamassa on kaksi laituria, joihin johtavien väylien syvyydet ovat 4,2 ja 5,5 metriä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevia satamia ovat Kemin satamat ja Tornion satamat. Syvempien väylien lisäksi Haukiputaan Oulun edustan merialueella sijaitsee useita 2 5 m väyliä. Lähimmät pienvenesatamat sijaitsevat Haukiputaan Martinniemessä ja Virpiniemessä. Virpiniemessä sijaitsee myös Oulun merivartioasema. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Oulunsalon ja Hailuodon saaren välinen säännöllinen lauttayhteys. Suunnittelualueilla ei ole erityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta. Lähin lentokenttä sijaitsee Oulunsalossa, noin 30 km etäisyydellä suunnittelualueesta etelään. Lentokentän kiitoratojen nousu- ja laskusuunnat eivät ole suunnittelualueen suuntaisia. Virkistyskäyttö ja matkailu Suunnittelualuetta käytetään virkistykseen mm. veneilyn ja kalastuksen myötä. Virkistysalueita on erityisesti mm. Oulun ympäristössä, Virpiniemessä, merialueella ja saarissa. Rannoilla sijaitsee runsaasti uimarantoja, venesatamia ja lintutorneja. Lähialueiden korkean matkailuarvon omaavia alueita ovat Oulujoen suisto, Marjaniemi, Varjakka, Liminganlahti, vanha Liminka ja Virpiniemi. Nämä ovat maisemallisestikin mielenkiintoisia ja monipuolisia kohteita. Oulun, Haukiputaan ja Iin edustan saaret kuuluvat Metsähallituksen Perämeren saaret- nimiseen retkeilyalueeseen. Mannerta lähimpänä sijaitsevat saaret Röyttä, Satakari, Kriisi ja Kropsu ovat suosittuja myös talvella hiihtoretkikohteina. Oulun - Haukiputaan alueella on useita pienvenesatamia. Oulunsalon ja Hailuodon välillä kulkee myös pienveneliikennettä. Tuulivoimapuistojen vaikutusalueella Haukiputaan Virpiniemessä, Hailuodossa ja Röytässä esiintyy matkailuelinkeinoja harjoittavia yrityksiä, mm. leirintä- ja mökkimajoitusta tarjoavia toimijoita. Virkistyskalastusta harjoitetaan Haukiputaan edustan merialueella läpi vuoden. Aktiivisimmin kalastetaan kesäaikaan kesä-heinäkuussa. Myös syksy on vilkasta kalastusaikaa elokuusta lokakuulle. Haukiputaan merialueen edustalla kalastetaan eniten verkoilla (65 % kalastaneista). Myös heittovapa ja uistin ovat käytössä. Yleisimmät saalislajit ovat siika (28 %), lohi (18 %) ja ahven (17 %). Tärkeimpiä virkistyskalastajien verkkokalastusalueita sijoittuu Nimettömän sekä Länsija Luodeleton alueelle. Myös Ulko-Pallonen suunnittelualueen luoteispuolella on keskeistä verkkokalastusaluetta.

8 1-7 Kuva 3. Suunnittelualueen ympäristön asuin- ja lomarakennukset sekä veneväylät ja muut reitistöt. Luonnonolot ja suojelualueet Alueen vedenlaatu on hyvä. Lähempänä rannikkoa on ravinnekuormituksen vähenemisestä huolimatta näkyvissä merkkejä jokien mukanaan tuoman maatalouden ravinnekuormituksen sekä teollisuuden aiheuttama kuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Tuulisuuden kannalta alueet soveltuvat merituulivoimatuotantoon. Merivesi on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti - toukokuussa. Perämeren pohjoisosissa jäätä esiintyy yli

9 1-8 puolen vuoden ajan. Ulapoilla merijää on ajojäätä, joka liikkuu tuulten ja virtausten voimasta ja saattaa muodostaa ahtojäätä. Kiintojäätä esiintyy rannikoilla ja saaristossa, jossa veden syvyys on alle 15 m. Perämeren saarten Natura-alue (FI ), jonka saaria sijoittuu hankealueen välittömään läheisyyteen, on sisällytetty Natura -verkostoon luontodirektiivin (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivin (SPA, Specially Protected Areas) mukaisena alueena. Perämeren saarten hehtaarin suuruinen Natura-alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Suunnitellun tuulivoimala-alueen sisään jääviä Natura 2000 verkostoon sisällytettyjä luotoja ja saaria ovat Nimetön, Luodeletto ja Hoikanriisit. Lisäksi tuulivoima-alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Santapankki, Astekari, Kintasletto, Väliletto, Tekomatala, Jaakonletto, Karvonletto, Kattilankalla ja Pikkumatala. Perämeren saarten alueella esiintyy tyypillistä maankohoamisrannikon ja murtovesialueen kasvilajistoa, kuten suolavihvilää, merikohokkia, merivalvattia ja rantavehnää. Alueellisesti uhanalaisista kasvilajeista alueella tavataan verikämmekkää, punakämmekkää, pussikämmekkää, ahonoidanlukkoa, luhtalemmikkiä, käärmeenkieltä, merinätkelmää ja tyrniä. Saaret ja luotoryhmät ovat merilintujen tärkeitä pesäpaikkoja ja hylkeiden levähdyspaikkoja. Joutsensuo-Vareputaanojanlehto, joka sijoittuu yhden sähkönsiirtoreittivaihtoehdon läheisyyteen, on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin (FI , SCI) mukaisena alueena. Joutsensuo ja Vareputaanojan lehto sijaitsevat Kiimingin kalkkipitoisella liuskejaksolla, minkä vuoksi alueiden kasvillisuus on rehevää ja vaateliasta. Soidensuojeluohjelmaan sisällytetty (SSO110419) Joutsensuo on pienehkö keidassuon ja aapasuon sekayhdistymä, jolla esiintyy vaateliasta ja uhanalaista lajistoa. Lettojen laiteilla esiintyy ruoho- ja heinäkorpia ja alueen uhanalaisia suotyyppejä edustavat koivuletto sekä lähteinen ruoho- ja heinäkorpi. Suotyyppien monipuolisuutta alueella lisää Joutsensuon luoteisosan keidassuoalue, joka edustaa karuja suotyyppejä. Vareputaanojan lehdon lehtojensuojeluohjelmaankin (LHO110345) kuuluva alue on rinnelehtoa, jonka kasvillisuus on pääasiassa tuoretta metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukka tyyppiä. Joutsensuolta valuvat ravinteiset vedet tekevät Vareputaanojanlehdosta rehevän. Puusto on kuusivaltaista, mutta seassa on runsaasti järeitä haapoja sekä tervaleppää. Natura-alueen pohjoisosassa esiintyy luontodirektiivin liitteessä I mainituista luontotyypeistä keidas- ja aapasoita sekä pienialaisesti muita luontotyyppejä. Natura-alueen eteläosan yleisimpiä luontotyyppejä ovat lehdot ja puustoiset suot. Natura-alueella tavattuja luontodirektiivin liitteen II lajeja ovat lettorikko ja kiiltosirppisammal. Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole muita luonnonsuojeluohjelmiin tai - strategioihin sisällytettyjä alueita ja lähimmille suojelualueille on suunnittelualueelta matkaa yli kymmenen kilometriä. Muut Natura-alueet suunnittelualueen ympäristössä on esitetty alla olevassa kuvassa.

10 1-9 Kuva 4. Natura-alueet suunnittelualueella ja sen ympäristössä. Eläimistö ja kasvillisuus Suunnittelualueella esiintyy runsaasti harmaahylkeitä sekä myös itämerennorppia. Alueella ei sijaitse suojeltuja harmaahylkeen lisääntymisalueita. Lähin harmaahylkeiden suojelualue sijaitsee Möylyn saarella, Simon edustalla. Suunnittelualueelta ei ole tehty erillistä lepakkoselvitystä. Alueella voi periaatteessa esiintyä lepakkoja ruokailemassa tai muuttomatkoilla. Suunnittelualueen saaret ovat tärkeitä linnuston pesimisalueita ja laaja matalikko on tärkeä vesilintujen levähdys- ja sulkimisalue. Merialue sijaitsee mm. vesilintujen muuttoreitillä. Saaristolintujen pesimäpaikoiksi soveliaita luotoja tai vähäpuisia saaria on tuulivoima-alueiden ympäristössä kokonaisuudessaan suhteellisen vähän, minkä takia myös alueen pesimälinnusto on kokonaisuudessaan varsin niukkaa. Sopivien pesimäpaikkojen niukkuudesta johtuen suurimmalla osalla alueen luodoista ja saarista pesii kuitenkin varsin tiheä vesi- ja rantalintuyhdyskunta, mikä nostaa osaltaan niiden linnustollista arvoa. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien luotojen pesimälinnusto koostuu pääasiassa Oulun seudulle tyypillisestä vesi- ja rantalintulajistosta, jolle luonteenomaisia ovat erityisesti useat lokkilajit (mm. nauru-, harmaa-, kala- ja pikkulokki) sekä lapintiira. Nämä lajit pesivät suurina yhdyskuntina lähes kaikilla suunnittelualueen ja sen lähiympäristön saarilla. Suurimmat yhdyskunnat ovat Länsiletolla, Isonkivenletolla, Kintasletolla, Hoikanriisillä, Ulko-Pallosella ja Astekarilla. Lokkien ja tiirojen lisäksi suunnittelualueen pienemmillä saarilla pesii myös useita vesilintulajeja, joista runsaslukuisimpina alueella esiintyvät mm. tukkasotka ja tukkakoskelo. Vesilintujen pesät sijoittuvat usein lokkiyhdyskuntien välittömään läheisyyteen johtuen lokkien tarjoamasta suojasta alueella liikkuvia petoja vastaan. Kahlaajalajeista alueen saarilla pesivät mm. meriharakka, punajalkaviklo, karikukko, tylli, lapinsirri ja rantasipi. Suurimpia kahlaajalajien parimäärät ovat pesimälinnustoselvityksen mukaan erityisesti Kattilankallalla, jonka itärannan rantaniityillä pesivät usean parin voimin mm. lapinsirri, tylli ja punajalkaviklo. Merialueella liikkuu myös merikotkia säännöllisesti, mutta niiden kokonaismäärät ovat varsinaisella suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella pieniä.

11 1-10 Kaikkiaan Oulun-Haukiputaan edustan tuulivoima-alueillaa ja niitä ympäröivillä luodoilla pesii inventointien perusteella 14 suojelun kannalta merkittävää lajia. Näistä Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja on kaikkiaan 6 (laulujoutsen, pikkulokki, kala- ja lapintiira, pikkutiira ja räyskä). Vastaavasti Suomen lajien uhanalaisuustarkastelun (Rassi ym. 2001) mukaan alueen pesimälajeista yksi määritellään nykyisin erittäin uhanalaiseksi (pikkutiira), neljä vaarantuneeksi (lapinsirri, naurulokki, selkälokki, räyskä) ja yksi silmälläpidettäväksi (kivitasku). Valtakunnallisesti uhanalaisten lajien ohella suunnittelualueen pesimälajeista pilkkasiipi, tylli ja keltavästäräkki luetaan lisäksi keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaisten lajien joukkoon sekä lapinsirri, selkälokki, pikkutiira ja räyskä luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin. Uhanalaisten lajien lisäksi Haukiputaan edustan pesimälinnuston kannalta huomionarvoinen laji on haahka, jolle Pallosen saariryhmä on yksi harvoista tiedossa olevista pesimäpaikoista Perämeren alueella. Perämeren alue muodostaa merkittävän muuttoreitin monille Lapin ja pohjoisen Jäämeren alueella pesiville lintulajeille. Suurimpina määrinä alueen kautta muuttavat erityisesti vesilinnut, kahlaajat ja petolinnut, joiden yksilömäärät voivat alueella nousta useisiin tuhansiin, arktisten vesilintujen (mustalintu, pilkkasiipi) osalta jopa kymmeniin tuhansiin, yksilöihin vuosittain. Lintujen muuton kannalta Oulun-Haukiputaan edustalle suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu pääsääntöisesti lintujen käyttämien muuttoreittien väliselle vyöhykkeelle, jolla havaittiin sekä kevät- että syysmuuton aikaisessa seurannassa vain hyvin vähän muuttavia lintuja. Alueen läpi muuttavat linnut ovat pääasiassa piekanoja ja muita päiväpetolintuja (paitsi kotkia) sekä jossain määrin mustalintuja ja muita arktisia lajeja (pilkkasiipi ja alli). Suunnittelualue ei muodosta merkittävää muutonaikaista ruokailualuetta tai kesäajan kerääntymisaluetta. Perämeren kalastosta valtaosa on makean veden lajeja veden matalasta suolapitoisuudesta johtuen. Makean veden lajeja on noin kaksikymmentä ja merellisiä kahdeksan. Perämeren rannikolla yleisenä esiintyviä taloudellisesti merkittäviä kalalajeja ovat mm. silakka, siika, muikku ja ahven. Myös lohi on haluttua saalista. Taloudellisesti vähemmän arvokkaista kalalajeista Perämerellä esiintyy mm. särkikaloja, härkäsimppua ja kolmipiikkiä. Suunnittelualueen reunavyöhykkeillä sekä alueen sisällä olevilla matalikoilla on merkitystä silakan, siian ja muikun kutualueena. Tuulivoima-alueiden vesikasvillisuus on erittäin niukkaa. Myös pohjaeläimistö on varsin niukkaa johtuen pääasiassa alueen avoimuudesta sekä pohjan laadusta. Syvemmillä alueilla, joissa merenpohja on vakaampi ja joissa hiekan päällä esiintyy myös orgaanisia sedimenttejä, on pohjaeläimistö runsaampaa ja koostuu pääosin harvasukamadoista, surviaissääsken toukista sekä valkokatkasta. Maisema ja kulttuuriperintö Pohjois-Pohjanmaan nopean maankohoamisen seurauksena syntynyt maisema on Suomessa ainutlaatuista. Rantaviivan liikkuminen on synnyttänyt alueelle omaleimaisen rantamaiseman. Leimallista alueen maisemakuvalle on laaja alava maisema. Perämeren rannikolla saaria ja järviä on vähän. Poikkeuksina tästä ovat Hailuoto sekä kauempana kaakossa sijaitseva Oulujärvi. Tuulivoima-alueita ympäröivät pienet saaret ja luodot pohjoisessa ja idässä. Näkymiä suunnittelualueelle muodostuu merialueen lisäksi Hailuodosta, lähisaarilta sekä Haukiputaan ranta-alueilta. Ranta-alueita lukuun ottamatta näkymiä merelle ei muodostu mantereelta alueen metsäisyyden vuoksi. Näillä alueilla on runsaasti loma-asutusta ja viheralueiksi kaavoitettuja metsäisiä alueita. Suunnitelualuetta lähimpänä sijaitsevat rakennukset ovat pääasiassa rannoille sijoittuvia lomaasuntoja. Haukiputaan keskusta sijaitsee kauempana ranta-alueesta Kiiminkijoen varrella noin 10 kilometrin päässä suunnittelualueesta ja Oulun keskusta noin 20 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät suunnittelualueen ympäristön valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ovat Hailuodon saari (etäisyys 7 km), Martinniemen sahan alue (8 km), Iin Röytän luotsiasema (10 km), Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta (13 km), Pohjanmaan rantatie (kulkee Oulun ja Haukiputaan halki) sekä Halosenniemen asuntoalue (12 km). Hailuoto on lisäksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähin kiinteä muinaisjäännös, Isoniemen jatulintarha, sijaitsee noin viiden kilometrin päässä tuulivoima-alueesta. Muita suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat mm. Röytän kolme kivirakennekohdetta (etäisyys noin 10 km) sekä Selkäletossa noin 6,5

12 1-11 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitseva historiallinen linnustuspaikka Selkäletto 2. Kilometri hankealueen eteläpuolella Lännenmatalalla sijaitsee muinaismuistona Sophia Marian, luvulla uponneen aluksen hylky. Haukiputaan koillispuolella sijaitsee Fransmanin hylky (9 km) ja Laitakarin malmihylky (10 km), molemmat 1800-luvulta. 2.2 Maa- ja vesialueiden omistus Merialue on pääosin valtion omistuksessa ja sitä hallinnoi Metsähallitus. Rannikon läheisyydessä sijaitsee mm. Haukiputaan kunnan omistamia sekä Haukiputaan ja Kellonmeren osakaskuntien hallinnoimia vesialueita. 2.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Haukiputaan kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta ja suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (vahvistettu ) ja hankealueen rajaus. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi muut valitukset, mutta kumosi Pohjois-Pohjanmaan liiton, Maakuntavaltuuston ja Ympäristöministeriön päätökset siltä osin kuin kaavassa oli osoitettu turvetuotantoalueita merkinnöillä eo-t ja eo-t1, KHO ( ). Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on kohdistettu seuraavia aluevarauksia:

13 1-12 Nimettömän matalan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (en-tv). Samoin alueen luoteiskulma on osa laajempaa avomerelle osoitettua tv -aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu vain ns. tuulivoimapuistot (vähintään 10 MW) eli yksittäisiä tuulivoimaloita ei ole esitetty. Laivareitit on osoitettu Hoikka-Hiue - Luodeleton eteläpuolelle sekä Nimettömän matalan itäpuolelle luodekaakkoissuunnassa. Nimettömän matalan tuulivoimaloiden alueen kaakkoiskulmassa ja luoteispuolella on luonnonsuojelualueita (SL). Eteläisemmän Hoikka-Hiue - Luodeleton alueen tuntumassa kaakkoispuolella on luonnonsuojelualueita Välileton, Pikkuleton, Pikkumatalan, Eteläkriisin ja Karvonleton alueilla. Eteläisellä suunnittelualueella on luonnonsuojelualueet Luodeletossa ja Hoikanriiseillä. Suunnittelualueen eteläosa kuuluu osin matkailun vetovoima-alueeseen /matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen Liminganlahti-Hailuoto-Oulu (mv-4) Yleiskaava Oulun seudun yleiskaava 2020 Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kunta sekä Oulun kaupunki ovat laatineet yhteisen Oulun seudun yleiskaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut yleiskaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi Yleiskaavakartalla on esitetty aiemmin laadittujen ja voimaan jäävien kaavojen aluerajaukset merkinnällä osa-alueen raja ja alueeseen liittyvä numerotunnus (2). Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa Haukiputaan merenrannikon ja meren saarten oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, jonka Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus vahvisti Ote Oulun seudun yleiskaavasta on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020 ja suunnittelualueen rajaus. Musta katkoviiva osoittaa voimassa olevan Haukiputaan merenrannikon ja meren saarten oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan rajauksen.

14 1-13 Haukiputaan merenrannikon ja meren saarten oikeusvaikutteinen rantayleiskaava Rantayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu vesialueeksi (W). Hoikanriisit, Nimetön, Luodeletto ja Astekari kuuluvat suojelualueisiin (SL) ja Natura 2000-verkostoon kuuluviin tai ehdotettuihin alueisiin (nat). Suunnittelualueen ulkopuolella sen kaakkoisreunan tuntumassa sijaitsevat luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit Kropsun merenrantaniitty (2.3.) ja Hoikka-Hiue - Iso-Hiue merenrantaniitty ja luonnontilainen hiekkaranta (2.4.). Hoikka-Hiuen Pohjoisnokka on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), Ison-kivenletto retkeilyja virkistysalueeksi (VR), telttailu- ja leirintäalueeksi (RT-1) ja ohjeelliseksi vesiliikenteen alueeksi (lv-1). Suunnittelualueella on myös merkinnät vesialueesta (W/VL), joka on vesialueella oleva matalikko, jota maan noustua merestä hoidetaan luonnonmukaisena virkistysalueena. Lisäksi ovat merkinnät maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta (M) ja ohjeellisesta vesiliikenteen alueesta (LV-1, ankkuripaikka tai maihinvetopaikka). Kattilankalla on osoitettu virkistysalueeksi. Lisäksi saareen on osoitettu venesatama (LV) sekä kalamajojen alue (RK) ja yleiseen tai yhteisön virkistyskäyttöön tarkoitettu loma-alue (RV - 1). Rantaletto sekä Isonkivenletto ovat virkistysalueita, joihin on osoitettu ohjeellinen vesiliikenteen alue (LV-1, ankkuripaikka tai maihinvetopaikka) sekä telttailu- ja leirintäalue (RT-1). Kuva 7. Ote Haukiputaan Merenrannikon ja merensaarten rantayleiskaavasta Hoikka-Hiueen alueelta Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueen tuntumassa Hoikka-Hiueesta kaakkoon on voimassa Löyhän ranta-asemakaava, jossa on osoitettu loma-asuntojen rakennuspaikkoja (RA), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU), jolla on ulkoilun ja ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, lähivirkistysaluetta (VL), vesiliikenteen aluetta (LV, LV-1) ja vesialuetta (W/VL).

15 1-14 Kuva 8. Ote Haukiputaan Merenrannikon ja merensaarten rantayleiskaavasta Löyhän alueelta, johon on upotettu Löyhän ranta-asemakaava Muut suunnitelmat ja aluerajaukset Suojelualueet Suunnittelualueella olevat luodot kuuluvat Perämeren saarten Natura alueeseen. Perämeren saarten Natura alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura -alueeseen kuuluvat Nimettömän luoto, Luodematala ja Hoikanriisit on rajattu varsinaisten tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Tuulivoima-alueet sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan Haukiputaan Letot-Santapankki -nimiselle, valtakunnallisesti arvokkaalle linnustoalueelle. Tästä syystä Natura -alueille ei sijoiteta tuulivoimalaitoksia Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään Perämeren alueen merikarttoja ja muuta karttamateriaalia. 3. TAVOITTEET Tavoitteena on mahdollistaa merituulipuiston rakentaminen Haukiputaan edustan merialueelle. Tavoitteena on myös mahdollistaa merituulipuiston toteuttaminen siten, että rakentamisaikaiset sekä pitkän aikavälin ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Suunnittelussa pyritään toteuttamaan myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelutavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäyttökysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtionneuvosto päätti valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkis-

16 1-15 tamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan. Tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet on osoitettava maakuntakaavoituksella koko maassa. Keskeiset suunnitteluun liittyvät alueidenkäyttötavoitteet on esitetty osiossa 7.7, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. 4. LAADITUT SELVITYKSET Osayleiskaavan selvityspohjana toimivat alueelta laaditun ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) selvitykset. Vaikutusten arviointi on perustunut aineiston hankinnan ja menetelmien osalta: arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankkeen suunnitelmiin olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin jne. vaikutusarvioihin kirjallisuuteen tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin Arvioinnin yhteydessä alueelta on laadittu mm. seuraavat selvitykset ja tutkimukset: tuulivoima-alueiden merenpohjan tutkimukset (kuvaus, sedimenttinäytteet ja pohjaeläinnäytteet) ammatti- ja virkistyskalastustiedustelut sekä ammattikalastajatapaaminen tuulivoimapuistoaluetta ympäröivien saarien luontotyyppien ja putkilokasvien inventointi (erillisraportti) sähkönsiirtoreittien luonnonolojen kartoitus tuulivoima-alueiden ja niiden lähiympäristön saarien ja luotojen pesimälinnusto sekä alueen merkitys kevät- (erillisraportti) ja syysmuuton aikaisena muuttoreittinä sekä kesäisenä sulkimis- ja ruokailualueena maisema- ja kulttuuriarvojen maastokäynti sekä maisema-analyysit varjostus- ja melumallinnukset asukaskysely 5. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Suunnittelun vaiheet Suunnittelu on liittynyt kiinteästi merituulivoima-alueiden ympäristövaikutusten arviointi prosessiin. YVA -prosessista saatuja tietoja tuulivoimaloiden vaikutuksista on huomioitu osayleiskaavaluonnoksen laadinnassa siten, että kaavaluonnos on laadittu YVA -selvityksen vaihtoehdon 1+ pohjalta. Osayleiskaavan suunnittelua käsiteltiin Oulun Seudun kokouksessa viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä OAS:sta saatiin kaksi mielipidettä. Osayleiskaavaluonnos valmistui

17 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Haukiputaan kunnan eri hallintokunnat (PL 14, Kirkkotie Haukipudas) -kunnanhallitus, tekninen lautakunta, maankäyttötoimi Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - alueiden käyttö, luonnonsuojeluosasto Pohjois-Pohjanmaan liitto Metsähallitus Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) (entinen Merenkulkulaitos) Pohjolan Voima PVO - Innopower Oulun Energia Oulun Satama Länsi-Suomen merivartiosto Hailuodon kunta Iin kunta Haukiputaan jakokunta Pohjois-Perämeren Ammattikalastajat ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Haukiputaan luonnonsuojeluyhdistys ry Martinniemen kyläyhdistys Haukiputaan pursiseura Haukiputaan veneilijät Kellon jakokunta 5.3 Viranomaisyhteistyö 1. viranomaisneuvottelu pidettiin Kokouksessa todettiin että tuulivoimapuistoalueita voidaan toteuttaa myös maakuntakaavassa tuulivoima-alueiksi merkittyjen alueiden (en-tv) ulkopuolelle, koska alueelle laaditaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA selvitys). YVA selvityksessä alueelle laaditaan mm. huomattavasti tavanomaista yleiskaavaprosessia tarkemmat luontoselvitykset. Lisäksi todettiin että maakuntakaavan tuulivoima-alueita koskevat suunnittelumääräykset on huomioitava osayleiskaavan laadinnassa. 2. viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaehdotusvaiheessa valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen, kun kaavaluonnoksista on saatu lausunnot ja mielipiteet ja niihin on laadittu vastineet. Viranomaisneuvottelu pidetään ennen kuin osayleiskaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville.

18 Laaditut vaihtoehdot Alkuperäisessä YVA -arviointiohjelman mukaisessa hankesuunnitelmassa suunniteltu tuulivoimapuisto koostui maksimissaan 162 tuulivoimalaitosyksiköstä, jotka sijoitetaan 70,5 neliökilometrin suuruiselle alueelle Hoikka-Hiueen Luodeleton sekä Nimettömänmatalan matalille merialueille. Tämä on vaihtoehto VE 1. Suunnitelma oli laadittu ensisijaisesti hankealueelle toteutettujen tuulisuuslaskelmien perusteella siten, että tuulivoimaloiden puistohävikki jää mahdollisimman pieneksi. Hankkeen suunnittelua jatkettiin ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana, kun samalla oli saatu uutta tietoa hankkeen vaikutuksista. Vaihtoehto VE 1+ onkin tehty huomioiden maisemallisten vaikutusten sekä Natura-alueisiin, kalastukseen ja linnustoon (räyskä) kohdistuvien vaikutusten vähentäminen. Lisäksi arviointiselostuksessa haluttiin tutkia erikseen vaihtoehtoa, jossa hanke toteutettaisiin vain maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitetulle alueelle (vaihtoehto VE 2). Myös siitä laadittiin vaihtoehto VE 2+, jossa ympäristövaikutuksia on vähennetty edellä esitettyjen näkökohtien mukaisesti. Seuraavassa on kuvattu vaihtoehdot tarkemmin: Vaihtoehto VE 0 (Hankkeen toteuttamatta jättäminen): YVA lain mukainen nollavaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta eikä Haukiputaan edustalle sijoiteta merituulivoimapuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan sen sijaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. Vaihtoehto VE 1: Oulun-Haukiputaan edustalle rakennetaan merituulivoimapuisto arviointiohjelmassa esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti. Hankevaihtoehdossa tuulivoimaloiden maksimimäärä on noin 158 kappaletta (kuva 9). Vaihtoehto VE 1+: Tuulivoimapuisto toteutetaan molempien hankealueiden osalta uuden hankesuunnitelman mukaisesti, jossa on otettu huomioon edellä esitetyt näkökohdat. Voimalaitosten arvioitu määrä vaihtoehdossa on maksimissaan noin 138 kappaletta (kuva 10). Vaihtoehto VE 2: Merituulivoimapuisto toteutetaan arviointiohjelmassa esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitetulle Nimettömänmatalan alueelle. Voimalaitosten lukumäärä on hankevaihtoehdossa 31 (kuva 11). Vaihtoehto VE 2+: Merituulivoimapuisto rakennetaan maakuntakaavan mukaiselle alueelle Nimettömänmatalaan siten, että siinä otetaan huomioon edellä esitetyt asiat. Vaihtoehdon mukaisen tuulivoimalaitosten lukumäärä on 36 (kuva 12).

19 1-18 Kuva 9. Vaihtoehto VE 1, tuulivoimaloiden lukumäärä 158 kpl. Kuva 10. Vaihtoehto VE 1+, tuulivoimaloiden lukumäärä 138 kpl.

20 1-19 Kuva 11. Vaihtoehto VE 2, tuulivoimaloiden lukumäärä 31 kpl. Kuva 12. Vaihtoehto VE 2+, tuulivoimaloiden lukumäärä 36 kpl.

21 1-20 Sähkönsiirtovaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu myös sähkönsiirron osalta seuraavia reittivaihtoehtoja maa-alueilla: Martinniemen reittivaihtoehdot VE1a, VE1b, VE1c Halosenniemen reittivaihtoehdot VE2a ja VE2b Laitakarin reittivaihtoehdot VE3a ja VE3b Kuva 13. Sähkönsiirron reittivaihtoehdot.

22 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi tuulivoimaloiden aluetta; Nimettömänmatalan alue (tv-1) sekä Hoikka-Hiue alue (tv-2). Alueet on rajattu siten että suunnittelualueella sijaitsevat Naturaja luonnonsuojelualueet jäävät tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden alueiden aluerajaukset seurailevat matalikkojen reuna-alueita. Kaavaluonnos on laadittu YVA selvitysten vaihtoehdon 1+ -mukaisesti, joka laadittiin tavoitteenaan maisemallisten vaikutusten sekä Natura-alueisiin, kalastukseen ja linnustoon (räyskä) kohdistuvien vaikutusten vähentäminen. Verrattuna vaihtoehtoon VE 1 tuulivoima-alueita on pienennetty ja voimaloiden lukumäärää vähennetty. Voimalat sijoittuvat kauemmas suhteessa Isoniemen ja Hoikka-Hiueen loma-asutukseen. Myös pohjoisen Nimettömän matalan tuulivoima-alueen voimaloiden sijaintia ja ryhmittelyä on muutettu huomioiden kalastukselle aiheutuvat vaikutukset. Tuulivoimaloiden sijainti on osoitettu ohjeellisena; niiden sijainti tulee tarkentumaan varsinaista rakentamista varten tehtävien perustusselvitysten myötä. Suunnittelualueen saarille ja luodoille on osoitettu alueella voimassa olevan Haukiputaan merenrannikon ja meren saarten osayleiskaavan mukaisesti erityyppisiä loma-alueita (kalamajojen alue, loma-alue, telttailu- ja leirintäalue). Lisäksi vesialueilta on osoitettu matalikkoalueita, joille tulee maankohoamisen myötä syntymään kasvillisuuden luontoarvoja sekä ulkoilun ohjaamistarvetta tai virkistyskäyttötarpeita. Em. alueet sijoittuvat tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Tuulivoimalat sijoittuvat on lähimmillään n. 6 km päähän Isoniemen ranta-alueesta ja sen lomaasutuksesta. Hailuotoon ranta-alueeseen lähimpien tuulivoimaloiden etäisyyttä on n. 8,4 km ja Hoikka-Hiue saarten loma-asutukseen n. 3,3 km. Tuulivoimaloiden etäisyydet lähialueista on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Tuulivoimaloiden etäisyydet lähialueilta.

23 1-22 Kaava huomioi lähialueiden maankäytön tuulivoima-alueiden ja tuulivoimaloiden sijoittumisessa. Lähimmillään tuulivoimalat sijoittuvat n. 3,3 km päähän loma-asutuksesta ja Natura alueiden ulkopuolelle. 6.2 Mitoitus ja mitoitusperusteet Pohjoinen Nimettömänmatalan tuulivoima-alue (tv-1) on pinta-alaltaan n. 9,0 km2 ja alueelle sijoittuu enimmillään 36 tuulivoimalaa, teholtaan a' 3-5 MW. Eteläinen Hoikka-Hiueen tuulivoimaalue (tv-2) on pinta-alaltaan n. 43,4 km2 ja alueelle sijoittuu enimmillään 102 tuulivoimalaa, teholtaan a' 3-5 MW. Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 201,0 km2. Tuulivoimaloiden kokonaismäärä on enimmillään 138 voimalaa. Mikäli kaikki tuulivoimalat toteutetaan, muodostuu alueen kokonaistehoksi MW, riippuen rakennettavien voimalayksiköiden tehosta. Tämä vastaisi n. 3-4 kertaisesti Suomen tämänhetkistä toteutettua tuulivoimakapasiteettia ja n. 20 % vuodelle 2020 asetetusta MW tavoitteesta. Mitoitusperusteiden oleellisena tekijänä on voimaloiden etäisyys toisiinsa sekä tuulivoimaloiden maisemakuvalliset vaikutukset. Tuulisuuden tehokkaan hyödyntämisen kannalta tuulivoimaloiden sopiva etäisyys toisistaan on 500 m ( 3 MW voimala) tai 600 m (5 MW voimala). Tuulivoimalan mittakaava on esitetty kuvassa 15. Kuva 15. Tuulivoimalan mittakaava. 6.3 Aluevaraukset W VESIALUE Merkintä osoittaa yleisen vesialueen. W-1 VESIALUE Matalikko, jolla maankohoamisen seurauksena kasvillisuuden luontoarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkintä osoittaa Nimettömänmatalan alueella laajan yleisen vesialueen, jonka ennakoidaan maankohoamisen seurauksena nousemaan aikanaan vedenpinnan yläpuolelle. Tällöin alueen maankohoamisrannikon erityispiirteet synnyttävät tarvetta alueen luontoarvojen huomioimiseen sekä ulkoilun ohjaamiseen alueella. W/VL VESIALUE Vesialueella oleva matalikko, jota maan noustua merestä hoidetaan luonnonmukaisena virkistysalueena.

24 1-23 Merkintä osoittaa alueen saarten ja luotojen läheiset yleiset vesialueet, joiden ennakoidaan maankohoamisen seurauksena nousemaan aikanaan vedenpinnan yläpuolelle. tv-1 TUULIVOIMALOIDEN ALUE Alueelle saadaan sijoittaa korkeintaan 36 voimalayksikköä (a' 3-5 MW). Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään näistä aiheutuvia vaikutuksia. Merkintä osoittaa Nimettömänmatalan tuulivoima-alueen. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu alueella ohjeellisina. tv-2 TUULIVOIMALOIDEN ALUE Alueelle saadaan sijoittaa korkeintaan 102 voimalayksikköä (a' 3-5 MW). Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään näistä aiheutuvia vaikutuksia. Merkintä osoittaa Hoikka-Hiueen tuulivoima-alueen. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu alueella ohjeellisina. OHJEELLINEN TUULIVOIMALAN SIJAINTI Tuulivoimalan tornin enimmäiskorkeus on 120 m merenpinnasta. Merkintä osoittaa tuulivoimaloiden ohjeellisen sijainnin tuulivoima-alueilla. Voimaloiden sijainti tulee tarkentumaan varsinaista rakentamista varten tehtävien perustusselvitysten myötä. VR RETKEILY- JA ULKOILUALUE Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset retkeily- ja ulkoilualueet. RK KALAMAJOJEN ALUE Rakennuspaikalle saa rakentaa kalamajan ja varasto/käymälärakennuksen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 30 k-m2. Rakennuspaikan koko saa olla enintään 500 m2. Rakennukset on rakennettava vuokrasopimuksen yhteydessä annettavan rakennustapaohjeen mukaisesti. Uudisrakennus on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että vesivahingolle alttiit rakennusosat tulevat vähintään korkeustasolle metriä (N60). Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset kalamajojen alueet. RV-1 LOMA-ALUE Alueelle saa rakentaa yleiseen tai yhteisöjen virkistyskäyttöön rakennuksia yhteensä 150 k-m2. Uudisrakennukset on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että vesivahingolle alttiit rakennusosat tulevat vähintään korkeustasolle metriä (N60). Rakennuksen suurin sallittu sokkelikorkeus on 50 cm ja mahdollisen pengerryksen suurin sallittu korkeus on 50 cm. Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset loma-alueet. RT-1 TELTTAILU- JA LEIRINTÄALUE

25 1-24 Alueelle saa rakentaa tilapäiseen yöpymiseen tarkoitetun rakennusryhmän. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset telttailu- ja leirintäalueet Länsiletossa ja Isonkivenletossa. LV VESILIIKENTEEN ALUE Venesatama. Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaisen venesataman Kattilankallassa. LV-1 OHJEELLINEN VESILIIKENTEEN ALUE Ankkuripaikka tai maihinvetopaikka. Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaisen ohjeellisen ankkuripaikan tai maihinvetopaikan Länsiletossa ja Isonkivenletossa. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alueella on muu kuin maa- ja metsätalouden kannalta välttämätön rakentaminen kielletty. Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset alueet. SL LUONNONSUOJELUALUE / NATURA-ALUE Merkintä osoittaa alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset luonnossuojelu/natura -alueet. Muut merkinnät Tuulivoima-alueet mantereen kantaverkkoon yhdistävät ohjeellisen/vaihtoehtoisen merikaapelin sijainti on osoitettu omalla merkinnällään. Osayleiskaava-alueen nykyiset laiva- ja veneväylät on osoitettu omilla merkinnöillään. Yleinen suunnittelumääräys Tuulivoimaloiden rakentamisesta on annettu lisäksi yleinen suunnittelumääräys: Tuulivoimaloiden alueella on tehtävä arkeologinen inventointi ennen rakentamista. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaa, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon. Voimaloiden ja voimalinjojen sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. 7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seuraavassa esitetään YVA -selvitysten yhteydessä laadittujen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Osayleiskaavaluonnos on laadittu vaihtoehdon VE 1+ mukaisesti, jolloin syntyvät vaikutukset ovat em. vaihtoehdossa arvioidun mukaisia ja poimittu tekstistä esiin kursiivilla. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

26 1-25 Edellä mainittujen lisäksi tässä osiossa on kuvattu omana osionaan vaikutuksia Natura-alueisiin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Yleistä tuulivoimaloiden vaikutuksista Tuulivoimaloiden vaikutukset jakautuvat rakentamisen, käytön ja käytön lopettamisen aikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheutuvat lähinnä maapohjaan kohdistuvista tasaus ja täyttötoimista sekä kaapelien kaivusta, joista aiheutuu lähinnä melua ja pölyhaittaa sekä lisääntynyttä liikennöintiä. Voimaloiden ja kaapelilinjojen alle jäävän alueen kasvillisuus tuhoutuu ja eläimistö joutuu väistymään. Merenpohjaan kohdistuvat maatyöt aiheuttavat lisäksi veden samentumista ja häiriötä aroille eliölajeille. Samentumisen laajuus riippuu käytettävästä perustustyypistä, meren pohjan laadusta ja alueen virtauksista. Se haittaa perustuotantoa ja sedimenttien liettyminen pohjaan saattaa haitata mm. kalojen kutua hautaamalla mätiä. Pohjasedimenttien sisältäessä haitallisia aineita tai ravinteita niitä saattaa vapautua veteen. Vapautuvien ravinteiden vaikutus vesiluontoon on suurimmillaan keski- ja loppukesällä, jolloin ne kohottavat välittömästi veden perustuotantoa. Voimaloiden käytönaikaiset ympäristövaikutukset johtuvat muun muassa massiivisten rakenteiden aiheuttamista maisemaan kohdistuvista visuaalisista muutoksista, voimaloiden käynnin aikaisesta melusta, vilkkumis- ja varjostusvaikutuksesta lähiasutukseen sekä lintujen törmäysriskistä voimaloihin ja sähkölinjoihin. Korkeat voimalat ovat myös ilmailuasetuksen (118/1996) 1 :n lentoturvallisuudelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavia rakenteita, joiden sijoittelussa ja merkitsemisessä tulee huomioida ilmailuliikenteen vaatimukset. Tuulivoimaloilla on myös paljon positiivisia rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia, kuten työpaikkojen muodostuminen ja sitä myötä verotulojen syntyminen, sähköomavaraisuuden kasvu sekä uusiutuvien energialähteiden käytön osuuden kasvaminen koko sähkönkulutuksesta. Tuulivoimahankkeen toteutuessa sillä pystytään kasvattamaan uusiutuvan energian tuotantoa Oulun seudulla ja samalla koko Suomessa. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Varsinaisessa tuotantovaiheessa tuulivoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan tuotettaessa energiaa fossiilisista polttoaineista, tuotantovaiheen päästöt ovat merkittäviä. Tuulivoima tarvitsee kuitenkin myös säätövoimaa. Myös tuulivoimaloiden käytöstä poistamisella on ympäristövaikutuksia, jotka ovat likimain samanlaisia kuin rakentamisen aikaiset vaikutukset. 7.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. voimaloiden käytön aikaiset maisemavaikutukset, meluhaitat ja vilkkuminen/varjostaminen. Maisemavaikutuksia on kuvattu osiossa 7.5. Melua syntyy sekä käytön että rakentamisen aikana. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Käytön aikainen melu syntyy roottorin lapojen aikaansaamasta aerodynaamisesta melusta sekä koneiston (generaattori, vaihteisto ym.) melusta. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Tällöin saattaa esiintyä myös kaloihin ja merinisäkkäisiin vaikuttavia melutasoja. Tuulivoimalaitoksen käytön aikaiseen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteiden lisäksi myös laitostyyppi ja koko. Vaikutussäde vaihtelee muutamasta sadasta metristä yli kilometriin. Taustamelu tai hiljaisuus vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Oulun-Haukiputaan edustalla lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 1 1,5 km etäisyydellä tuulivoimalaitoksesta Karvonleton Iso-Hiueen ja Hoikka-Hiueen saarilla. Vaihtoehdossa VE 1 3 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien loma-asuntojen kohdalla Karvonleton saarella on LAeq 45 db ja Iso-Hiueen saarella olevien lähimpien loma-asuntojen kohdalla db. Karvonleton saaren loma-asunnon kohdalla melutaso ylittää loma-asumiseen käytettyjen alueiden yöajan ohjearvon ja Iso-Hiueen loma-asuntojen kohdalla melutaso on ohjearvon tuntumassa. 5 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien loma-asuntojen kohdalla Karvonleton saa-