Sijoittumisselvityskysely 2011 Kooste vastauksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sijoittumisselvityskysely 2011 Kooste vastauksista"

Transkriptio

1 Sijoittumisselvityskysely 2011 Kooste vastauksista Taustaa Kysely tehtiin kesällä Sen kohderyhmänä olivat suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokselta vuosina maisteriksi valmistuneet alumnit. Vastaanottajat koottiin käyttämällä Winoodin raportteja, ja heidän yhteystietonsa etsittiin pääasiallisesti Fonectan kautta. Kysely lähetettiin vastaanottajalle postitse, ja lisäksi vaihtoehtona oli vastata e-lomakkeella. Kysely lähetettiin 539 henkilölle ja sen vastaanotti 529 henkilöä. Osa osoitetiedoista oli virheellisiä. Määräaikaan mennessä vastanneiden ja nimensä ilmoittaneiden kesken arvottiin viisi paria elokuvalippuja ja kymmenen kirjapalkintoa. Sijoittumisselvityskyselyn tarkoituksena oli selvittää mm. opintojen työelämärelevanssia ja tämänhetkistä työtilannetta. Kyselyvastauksia voidaan käyttää ohjausmateriaalina esim. orientoivissa opinnoissa, sivuaineinfoissa ja työelämäkursseilla. Lisäksi kyselyn kautta rekrytoitiin puhujia laitoksen sivuaineita tai työelämää käsitteleviin infotilaisuuksiin. Kyselyyn vastasi 174 henkilöä, ja vastausprosentti oli 33 %. Vastausvaihtoehtoja oli mahdollista valita useampia. Osa jätti vastaamatta joihinkin kohtiin. Vastauskooste: suomen kieli Kysely lähetettiin 203 suomen kieltä pääaineenaan opiskelleille. Näistä 76 vastasi kyselyyn vastausprosentti suomen kielen osalta oli siis 37 %. Tässä koosteessa on esitetty kyselyn avovastauksista yhteenvetoja, sillä avovastauksia oli paljon. Kaikki avovastaukset löytyvät kuitenkin koko kyselyn tulokset sisältävästä Excel-taulukosta. TAUSTATIEDOT Sukupuoli: nainen 88 % (67), mies 12 % (9) Äidinkieli: suomi 99 % (75) [1 ei ilmoittanut äidinkieltään lainkaan] Ikä: keskimäärin 33 vuotta Valmistumisvuosi: 2006: 18 % (14) 2007: 22 % (17) 2008: 24 % (18) 2009: 17 % (13) 2010: 18 % (14)

2 Valmistumisvuosi % 18 % 19 % 22 % 24 % Opintojen kesto vuosissa: keskimäärin 8 vuotta Sivuaineet Esitetty tässä suosittuusjärjestyksessä: - kotimainen kirjallisuus: 46 mainintaa - kasvatustiede/opettajan pedagogiset opinnot: 39 mainintaa (tässä käsitelty kaikki kasvatustieteen alat samassa, koska vastauksista ei selviä kuinka monella pedagogiset ja kuinka monella ei) - viestintä: 21 - Yleinen kirjallisuustiede: 13 - sosiologia: 6 - folkloristiikka: 5 - viron kieli ja kulttuuri: 5 - kirjallisuus aineenopettajille: 4 - ranskalainen filologia: 4 - sosiaalipsykologia: 4 - yleinen kielitiede: 4 - digitaalinen viestintä & uusmedia: 3 - elokuva- ja tv-tutkimus: 2 - kieliteknologia: 2 - monikielinen ammattiviestintä (Monako): 2 - puheviestintä: 2 - sosiaalipolitiikka: 2 - suom.ugrilainen kansatiede: 2 - taidehistoria: 2 - yleinen valtio-oppi: 2 - arkeologia: 1 - englantilainen filologia: 1 - espanjan opintokokonaisuus (Kielikeskus): 1 - geologia ja minerologia: 1 - itämerensuomalaiset kielet: 1 - johtamisen sivuainekokonaisuus: 1 - JOS: 1

3 - kansantaloustiede: 1 - kehitysmaatutkimus: 1 - kognitiotiede: 1 - kulttuurienvälinen vuorovaikutus: 1 - kulttuuritutkimus vaihdossa: 1 - Käytettävyyskoulu (TKK, Taik, HY): 1 - logopedia: 1 - markkinointi (HKKK):1 - matematiikka: 1 - mediatutkimus: 1 - museologia: 1 - naistutkimus: 1 - neuvontaopin perusopinnot: 1 - pohjoismaiset kielet: 1 - Pohjoismaiset kielet (ruotsi, toisen kotimaisen kielen linja): 1 - pohjoismaiset kielet ja kulttuurit: 1 - pressvetenskap (ulkomailla): 1 - puhe- ja ilmaisukasvatus: 1 - puola: 1 - ranskan kääntäminen (Turun yliopisto): 1 - semiotiikka: 1 - sosiaali- ja kulttuuriantropologia: 1 - sosiaalityö: 1 - Suomen historia: 1 - teoreettinen filosofia: 1 - tietojenkäsittelytiede: 1 - tradenomin opinnot: 1 - työ- ja organisaatiopsykologia: 1 - uskontotiede: 1 - vaihto-opiskelussa suoritetut opinnot omana kokonaisuutenaan: 1 - venäjä (Kielikeskus): 2

4 Suomen kielen opiskelijan suosituimmat sivuaineet I TYÖNTEKO, HARJOITTELU JA AINEJÄRJESTÖTOIMINTA OPINTOJEN AIKANA Mukana ainejärjestötoiminnassa: kyllä 36 % (27), ei 64 % (49) Töissä opiskelujen aikana: kyllä 99 % (75), ei 1 % (1) Miksi teki töitä opintojen ohessa: saadakseen työkokemusta omalta alalta 68 % (52) saadakseen yleensä työkokemusta 39 % (30) tienatakseen rahaa 95 % (72) luodakseen suhteita työelämään 41 % (31) muu, mikä? 12 % (9) - jatkoin entistä ammattiani (vak.toimi) joht. Informaatikkona - Minulla oli jo työpaikka, kun sain opiskelupaikan ja halusin pitää työpaikkani. - Minulla oli vakituinen työpaikka, jota en halunnut/uskaltanut menettää. Olin kaksi kertaa vuorotteluvapaalla ja kerran hoitovapaalla. - opintojen alkuvaiheessa epätietoisuus tulevasta, halu ottaa etäisyyttä opintoihin ja miettiä, mitä todella haluan opiskella ja tehdä. - Opiskelu ei maittanut, hain vauhtia töistä - Opiskelu kyllästytti ja turhautti - saadakseni jalkaa oven väliin haluamassani työpaikassa. - Siviilipalveluksen suorittamisen vuoksi - vastapainoksi lukemiselle

5 Mitä hyötyä työnteosta opintojen aikana oli: Suosituimpia mainittuja hyötyjä olivat - työn mielenkiintoisuus - raha, itsensä elättäminen - oman alan töihin tutustuminen - suhteet työelämään & työnantajiin - työelämään tutustuminen - työkokemus, työelämätaidot - henkinen hyvinvointi, esim. työ vastapainoa opiskelulle - sai valmistuttuaan samasta paikasta vakityön - opintojen soveltaminen käytäntöön - oma suuntautuminen hahmottui töiden kautta - työnteko rytmitti opiskelua - merkinnät cv:ssä - työ kannusti opiskelemaan Sain runsaasti opettajankokemusta, josta oli hyötyä sekä opintoihin kuuluvissa harjoitteluissa että oman opettajuuden kehittämisessä. Lisäksi sain vakituisen viran lukiosta, jossa tein opiskeluaikana runsaasti opettajan sijaisuuksia. Loin hyviä suhteita alani ihmisiin, sain paljon kokemusta työelämästä ja erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä olemisesta, sain kartutettua säästöjä ja pystyin huolehtimaan taloudestani itsenäisesti. Ei tarvinnut ottaa opintolainaa kertaakaan Sai kokeilla opintoihin liittyviä tietoja ja taitoja käytännössä. Uskon, että jo hankitusta oman alan työkokemuksesta oli hyötyä ja etua valmistumisen jälkeisessä työnhaussa. Lisäksi tutustuin hyödyllisiin tahoihin ja ihmisiin tehdessäni töitä/harjoitteluja opiskeluaikana. opiskelun ja opittujen asioiden sitominen käytäntöön, oppien soveltaminen, oman alan työn "maistelu" (haluanko tällaiseen työhön valmistumisen jälkeen), työkokemuksen hankinta ja uran alkuun saaminen Pystyin elämään laskematta joka pennosta. Lisäksi arvelen, että työnantaja arvostaa, jos valmistuneella on jo työkokemusta, kun tämä palkataan - vaikkei olisi suoraan oman alankaan työkokemusta. Mitä haittaa työnteosta opintojen aikana oli: Suosituimpia mainittuja haittoja oli: - pitkitti opiskeluja - ei mitään haittaa - aikatauluongelmat töiden ja opintojen välillä - opintotuen takaisinperintä, ongelmat Kelan kanssa - väsymys & uupumus - gradu viivästyi - opiskelut kärsivät, esim. ei jaksanut panostaa kursseihin - lomattomat kesät ja muukin vuosi

6 - vapaa-aikaa ei juuri ollut - opiskelumotivaatio laski Energiaa meni muuhun(kin) kuin opiskeluun, aikataulujen päällekkäisyysongelmat, opintotuen takaisinperintä. Sekä osa-aikainen että kokopäiväinen työ hidasti opiskelua (tein n. vuoden kokopäiväistä tiedottajan työtä), osasta opintoja tuli suoriuduttua "vasurilla" Mielestäni siitä ei ollut mitään haittaa. Opiskeluun ei ehtinyt kunnolla keskittyä. Muun muassa gradu piti tehdä pikavauhtia, koska työpaikalla vaadittiin valmistumista työn ohessa. Vapaa-aikaa ei juurikaan ollut. Opintotukien palauttelu ja laskeskelu oli turhauttavaa. Ei mitään, työaika oli iltaisin ja viikonloppuisin eikä se vaatinut aivotoimintaa Gradu jäi makaamaan liian moneksi vuodeksi ja kynnys kasvoi Etenkin oman alan työt oli vaikea sovittaa opiskelun kanssa yhteen: päiväaikaan oli oltava tietenkin luennoilla. Työharjoittelussa opintojen aikana: kyllä 55 % (42), ei 45 % (34) Työharjoittelussa opintojen aikana? 55 % 45 % Kyllä Ei Oliko harjoittelusta hyötyä työnhaussa: Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että harjoittelusta oli hyötyä, mutta myös muita mielipiteitä harjoittelusta oli. Ei oikeastaan, koska en lopulta saanut sen alan (kustannutoimittaja) työpaikkaa.

7 Kyllä: vielä parin vuoden päästä aivan toiseen työhönkin mainittiin palkkausperusteeksi se, että minut oli valittu harjoittelijaksi ja sen jälkeen samaan paikkaan keikkatyöläiseksi. opiskelin äidinkielen ja kirjallisuuden suoravalnitalinjassa: pakolliset harjoittelujaksot ehdottomia (ja erittäin hyviä) opettajan työn kannalta Kyllä koska molemmat harjoitteluni liittyivät siihen kenttään ja niihin asioihin, joiden parissa edelleen työskentelen. Lisäksi harjoitteluissa saamistani kontakteista on minulle edelleen hyötyä. On helpompi ottaa yhteyttä nykyisissä työasioissa tahoihin ja ihmisiin, joihin tutustui henkilökohtaisesti jo harjoittelussa. Ilman harjoittelua ei saa opettjan pätevyyttä, joten oli. Ei nykyiseen työhön, muuten kyllä. Toivottavasti edes vähän. Tietenkin oli, kaikesta työkokemuksesta on. Ei. En tiedä, mahdollisesti. Kyllä - suhteita, ystäviä, kokemusta ulkomaisesta yliopistosta. Olisi varmasti ollut. Harmi, ettei harjoittelua ollut opinnoissa tuolloin. Se olisi varmaan hyvä ikkuna työmaailmaan. II TYÖLLISTYMINEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN Kuinka pian valmistumisen jälkeen töissä: Oli jo töissä valmistuessani 80 % (61) Kuukauden sisällä 8 % (6) Puolen vuoden sisällä 12 % (9) 1-2 vuoden sisällä 3 % (2) Yli kahden vuoden päästä 0 % (0) ei ole vielä saanut/hakenut töitä 0 % (0)

8 Kuinka pian valmistumisen jälkeen töissä? Oli jo töissä valmistuessaan Kuukauden sisällä Puolen vuoden sisällä 1-2 vuoden sisällä Yli kahden vuoden päästä Ei ole vielä saanut/hakenut töitä Oliko ensimmäinen työpaikka koulutusta vastaava Kyllä 75 % (57) Osittain 17 % (13) Ei 7 % (5) Oliko ensimmäinen työpaikka koulutusta vastaava? Kyllä Osittain Ei Miten sai ensimmäisen työpaikan valmistumisen jälkeen Seuraavia mainittiin:

9 Apuraha Hain apurahaa kirjalliseen työkentelyyn ja sain sen. Oli jo työssä Olin valmistuessani jo työputkessa, joka oli alkanut freelance-toimittajan töistä toisena opiskeluvuonna ja päätyi vakituiseen työpaikkaan journalistisissa töissä. Jatkoin työssäni kuten ennen valmistumistanikin. Oli työskennellyt sijaisena/harjoittelijana/tuntityöntekijänä työpaikassa Opintojeni aikana työskentelin sijaisena. Tämän koulun rehtori suositteli minua seuraavaksi lukuvuodeksi toisen koulun rehtorille. Kesän aikana valmistuin. Sivuaineeni digitaalisen viestinnän harjoittelupaikka johti ensin kesätöihin Nelosella ja sen jälkeen sain verkkotiedottajan pestin. Olin ollut pedagogisten aikana syventävässä harjoittelussa samassa koulussa. Suhteilla Soitin tutulle työnantajalle, joka tarjosi minulle heti työtä. Itse asiassa heillä en ollut edes ollut töissä aiemmin, mutta olin käynyt joskus haastattelussa ja olin siten tuttu tyyppi. Opiskelukaverin vinkistä Tutun koulun rehtori kyseli ensin sivutoimiseksi opettamaan muutamaa kurssia gradun teon ohella suhteilla tuttu jäi äitiyslomalle ja suositteli minua sijaisekseen. Aiempi työkokemus Olin jo ennen valmistumistani tehnyt vastaavia töitä, mutta valmistuttuani sain vakitisen työn. Muutin valmistumiseni jälkeen Englantiin, jossa hain työtä julkisilta työmarkkinoilta. Työnantajani mukaan minut valittiin työhöni koulutukseni, työkokemukseni ja aiempien ulkomailla oleskelujeni takia. Avoin työhakemus Hain työhön, johon tiesin olevan tarvetta työntekijöille. Käytin osin myös suhteita. Lähetin avoimen hakemuksen kiinnostavaan työpaikaan, josta olin kuullut toiselta työnantajalta opintojen aikana. Vastaus työilmoitukseen Vastasin suomen kielen opiskelijoiden keikkalistan ilmoitukseen (Muistaakseni) RekryForumin ilmoituksen kautta. Hain sitä normaalin työnahaun kautta lähettämällä hakemuksen ja menemällä haastatteluun. lehti-ilmoituksen perusteella Internet Katsoin avoimet työpaikat netistä. Internetistä työpaikkoja katsellessani, firman omilla sivuilla oli avoin paikka. Hain molin kautta

10 Suositus esim. edelliseltä työnantajalta Erääseen projektiin etsittiin projektipäällikköä, ja suosituksia kysyttiin myös edelliseltä työnantajaltani, joka sitten suositteli minua. Minuun otettiin suoraan yhteyttä sen jälkeen. Minulle soitettiin ja tarjottiin vuoden viransijaisuutta. Edellinen työnantaja oli suositellut. Työvoimatoimisto Hain töitä valmistumisen jälkeen usean eri kanavan avulla, myös työvoimatoimiston kautta. Työvoimatoimiston korkeakouluneuvoja suositteli hakemaan paikkaa. Työvoimatoimiston kautta, työelämävalmennus. Pyydettiin töihin Minua pyydettiin töihin. Opinnäytetyöni toinen ohjaaja kysyi kiinnostustani erääseen akateemiseen tutkimushankkeeseen. Vanhan opiskelukaverini kautta, hän pyysi töihin. Mikä on/oli työnimike ensimmäisessä työpaikassa Opetusala (28 mainintaa) esim. äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sivutoiminen tuntiopettaja peruskoulun aineenopettaja lektor i finska suomen kielen tuntiopettaja päätoiminen tuntiopettaja Tiedotus & viestintä(14 mainintaa) esim. verkkotoimittaja Web Editor tiedotusavustaja/viestintäassistentti Tracking Analyst (mediaseuraaja) viestintäassistentti toimittaja tiedottaja verkkotiedottaja toimituspäällikkö Hallinto (8 mainintaa) esim. osastosihteeri projektipäällikkö suunnittelija puhelinvaihteenhoitaja/toimistosihteeri koulutussihteeri Kouluttajat(7 mainintaa) esim. suomen kielen kouluttaja kirjallisen viestinnän valmentaja kouluttaja (maahanmuuttajakoulutus) Kustannusala (6 mainintaa) esim. kustannustoimittaja kustannustoimittajaharjoittelija

11 Tutkimusala(3 mainintaa) Muut (10 mainintaa) julkaisutoimittaja kustannustoimittaja esim. tutkimusavustaja tutkimusapulainen esim. kirjailija Communications Assistant kieliteknologi viisumivirkailija klinikkaeläintenhoitaja museoavustaja Mitä työnimikkeitä on ollut valmistumisen jälkeen? Opetusala(41 mainintaa) esim. äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori suomen kielen opettaja päätoiminen tuntiopettaja peruskoulun lehtori lektor i finska aineenopettaja tuntiopettaja (äidinkieli, S2) opetusharjoittelija suomen kielen ja viestinnän opettaja suomi toisena kielenä -lehtori sivutoiminen tuntiopettaja yliopistolla äidinkielen ja oppilaanohjauksen opettaja Tiedotus ja viestintä (24 mainintaa) esim. verkkotoimittaja Web Editor tiedottaja toimittaja online-tuottaja viestintäkonsultti toimitussihteeri viestinnän koordinaattori Web Producer verkkoviestinnän tuottaja toimituspäällikkö free-toimittaja Kustannusala (17 mainintaa) esim. toimitussihteeri oikolukija julkaisutoimittaja päätoimittaja (/julkaisujohtaja) kustannustoimittaja toimitussihteeri

12 oikolukija kielentarkistaja Hallinto(14 mainintaa) esim. projektipäällikkö Projektisihteeri projektisuunnittelija suunnittelija toimistosihteeri konferenssisihteeri projektikoordinaattori Tutkimusala (13 mainintaa) esim. tohtorikoulutettava tutkimusavustaja tutkija projektitutkija tohtorikoulutettava jatko-opiskelija Kouluttajat (7 mainintaa) Muut (29 mainintaa) esim. kouluttaja suomen kielen kouluttaja kielenhuoltokouluttaja esim. kirjailija Copywriter blogisti markkinointisuunnittelija viisumivirkailija museo-opas trend specialist näyttelynvalvoja kääntäjä kriitikko museoavustaja

13 Mille aloille suomen kielen opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan? Opetusala Tiedotus- ja viestintä Kustannusala Hallinto Tutkimus Kouluttajat III TYÖTTÖMYYS Onko ollut työttömänä valmistumisen jälkeen: kyllä 37 % (28), ei 62 % (47) Jos on ollut työttömänä, kuinka monta työttömyysjaksoa on kokenut: keskimäärin 2 Kuinka kauan työttömyysjakso on pisimmillään kestänyt: keskimäärin 4 kk IV TYÖTILANNE NYT Onko tällä hetkellä töissä 83 % (63) työtön 1 % (1) päätoiminen opiskelija 0 % (0) muu, mikä? 29 % (22) - äitiyslomalla/vanheimpainvapaalla/hoitovapaalla: 12 - vuorotteluvapaa: 1 - työtön, mutta seuraava työsopimus jo tehty: 4 - keikkaluonteinen työ: 2 - Siirtymävaihe palkkatyöstä yrittäjäksi: 1 - jatko-opiskelijana rahoituksella: 2

14 Työtilanne tällä hetkellä Töissä Työtön Päätoiminen opiskelija Muu, mikä? Jos on töissä, mikä kuvaa työtilannetta parhaiten? (prosentit laskettu niistä, jotka ilmoittivat olevansa töissä [63 henkilöä]. Moni valitsi useamman kuin yhden vaihtoehdon, tässä esitetty vastausten saama prosentuaalinen jako.) Vakituinen työ 70 % (44) Kokopäiväinen työ 33 % (21) Määräaikainen työ 32 % (20) Osa-aikatyö 8 % (5) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 11 % (7) Työllistetty/työharjoittelu 0 % (0) Muu, mikä? 5 % (3) (tuntiopettaja; Kirjailija apurahalla; Olen äitiysvapaalla.) Mistä sai tiedon nykyisestä työpaikasta Seuraavia mainittiin: Ottamalla itse yhteyttä työnantajaan Teen lisäksi sanataidekerhon ohjausta MLL:N kautta: heihin otin vain yhteyttä sähköpostilla. Apurahoja hain itsenäisesti googlella etsimisen jälkeen. Hain avoimella hakemuksella töitä kuin töitä, mistään paikasta ei ollut ilmoitusta. Pyydettiin töihin Työpaikkaa vaihtava opettaja tiedusteli, olisinko kiinnostunut hänen entisestä paikastaan. "Head hunter" otti yhteyttä. Minut tunnettiin jo työpaikassa aiemman työni vuoksi Työpaikasta soitettiin minulle - aluksi siksi että tarvittiin free-hommalle tekijä. Myöhemmin minut palkattiin työsuhteeseen. Suhteilla Tuttavan kautta. Toiseen opetuspaikkaani professori suositteli. Opiskelukaveri oli saanut sieltä juuri töitä ja tiesi kertoa, että siellä etsitään uusia opettajia. Alun perin tutun henkilön kautta

15 Oli jo ollut aiemmin samassa paikassa työharjoittelussa/osa-aikaisena/tuntityössä/sijaisena Olen edelleen ensimmäisessä työpaikassani, jonne työllistyin suoritettuani siellä opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluneen harjoittelun. Olin ollut samassa paikassa jo aiemmin, joten sain entisiltä työkavereilta tiedon avautumassa olevasta paikasta. Edellinen työsuhteeni oli äitiyslomansijaisuus, sen päätyttyä sain samasta yrityksestä eri osastolta vakituista työtä Internet Kavereilta Facebookissa, laitoksen postituslistalla, työnhakupalveluista. Oman alan sähköpostilistalta. Paikka oli julkisessa haussa mm. Monsterissa ja mol.fi-sivustolla. muistaakseni oikotie.fi:stä Rekryforum Työvoimatoimiston verkkosivuilta. Muistaakseni Hgin kaupungin verkkosivuilta Uratien ilmoituksesta Luomalla työpaikan itse perustin yrityksen Työllistin itse itseni. Lehti-ilmoitus Helsingin Sanomissa olleesta ilmoituksesta. Ilmoitus Journalisti-lehdessä Julkisesta työpaikkailmoituksesta sanomalehdestä. Opettaja-lehdestä Työilmoitus Apurahahakujulistuksesta. Laitoksen ilmoitustaululle jätetystä lapusta. Suositus / kehotus työhön Ohjaajien suosituksesta hain kielentutkijakouluun. Sama työpaikka kuin aiemmin Työpaikka on sama, johon menin valmistuessani. Olin ensin verkkotiedottajana työpaikassani. Työtehtäväni monipuolistuivat vähitellen, ja olen nyt samassa työpaikassa online-tuottajana. Sisäinen haku/vaihto Sisäisellä haulla firman sisällä. Vaihdoin työpaikan sisällä pestistä toiseen (määräaikaisesta vakituiseen).

16 Miksi uskoo saaneensa nykyisen työpaikkansa Omat ansiot Hoidin jo sijaisena ollessani työt moitteettomasti. Hyvän suomen kielen ansiosta. Pääsin harjoitteluun, koska olin hakijoista kokenein. Vakituisen paikan sain, koska suoriuduin töistäni hyvin ja koska yritys tarvitsi uuden toimittajan. Koska Varsovassa tarvittiin opettajaa ja minun kykyihini kehittyä opettajana uskottiin. Lisäksi pystyin kommunikoimaan paikallisten kanssa puolaksi. Aiempi työkokemus Vakuutin rehtorin ja muut aineryhmäni opettajat soveltuvuudestani työhön työskennellessäni useita vuosia määräaikaisissa työsuhteissa kyseisessä lukiossa. Myös erinomaisella menestymisellä opinnoissa oli oma osuutensa siinä, että minut valittiin virkaan. Vankka kokemukseni alalta. työkokemus työpaikkaa vastaavalta alalta, ylempi korkeakoulututkinto, opettajan koulutus koulutus- ja harjoittelutaustan ansiosta Minulla on juuri ko. työhön sopivaa kokemusta (mm. yliopistoaikaiset harjoittelut). Suomen kielen opinnot Varmasti suomen kielen opinnoillani oli paljon painoarvoa, että minut pyydettiin nykyiseen tehtävääni Suositus esim. entiseltä työnantajalta Edellinen työpaikkani oli yksityiskoulussa kuten nykyinenkin, ja edellinen työnantajani oletettavasti antoi hyvät suositukset. Haastattelu meni hyvin. suositusten perusteella Oikessa paikassa oikeaan aikaan Koska olin pätevä, tuttu ja paikalla oikeaan aikaan. Aiempi työkokemus oli tietysti bonusta, mutta ei varmaankaan ratkaiseva seikka. Omasin oikean koulutuksen ja työkokemuksen sekä olin oikea henkilö paikkaan ja oikeaan aikaan liikkeellä. Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan! Sopiva kokemus, koulutustausta + yhteensopivat kemiat. Suhteilla Osittain suhteiden avulla, osittain siksi että olen osoittautunut hyväksi työyhteisön jäseneksi (ensin tuntiopettaja, sitten kk-palkkainen). Suhteiden avulla, aiemman näytön perusteella (työkokemus, suositukset). Kustannustoimittajien paikat tulevat paikat tulevat yleensäkin todella harvoin yleiseen hakuun. Vakituisen työn sain (vaikka äitiyslomasijaisuus olisi vielä jatkunut) siksi, että minulle soitettiin ja tarjottiin vastaavaa työtä ja vakituista paikkaa myös toisesta yrityksestä. Päätin kuitenkin jäädä nykyiseen firmaan. suhteella ja sillä, että vanha opiskelukaveri arveli, että olen pätevä

17 Oikeanlainen tyyppi Uskon asiaan vaikuttaneen opiskelualani, elämäntilanteeni sekä myönteinen ja avoin asenteeni. Koska työkokemukseni ja koulutukseni katsottiin olevan tehtävään sopiva ja olin ilmeisesti myös tyyppinä sopiva. Olen myös harrastanut alalla, ja henk.koht. ominaisuuteni sopivat työhön. Osaan venäjää, olen sosiaalinen ja työhistoriani on kelvollinen. Onnella Onnella. Tarpeeksi yrittämällä, hyvällä hakemuksella ja tuurilla. Hyvin sujunut työhaastattelu Onnistuin hyvin haastattelutilanteessa ja minulle oli jo kertynyt työkokemusta Onnistuin kahdessa haastattelussa, työnäytteessä ja psykologisessa henkiarviossa. Oman alan työkokemuksella oli erittäin suuri merkitys, näin kertoi esimieheni. Hyvä hakemus Toivottavasti uskottavan tutkimussuunnitelman ja kelvollisen cv:n ansiosta. Tutkimussuunnitelma lienee vakuuttanut ja pienellä tuurilla myös. Järkevä tutkimuskohde, hyvät suosittelijat. Pätevyys työhön Pätevistä hyvistä suomen kielen opettajista on pulaa. Minulla oli sopiva koulutus (aiempi amk-tutkintoni) ja sopivaa työkokemusta jo nuoresta pitäen. Olin pätevin hakija ja lähes valmistunut. Sisäinen vaihto työpaikalla Sisäisesti on helppo vaihtaa ja saada suosituksia. Työ oli jo ennen opintoja Tein keikkaluonteista kielikouluttajan työtä jo ennen kuin aloitin opinnot humanistisessa tiedekunnassa. Työllistämällä itsensä Palkkatyö haastavassa positiossa yhdistettynä lapsiperheen arkeen sai minut vakuuttumaan oman yrityksen perustamisesta. Monesko työpaikka valmistumisen jälkeen: keskimäärin 2. Nykyinen työnantaja (prosentit laskettu niistä, jotka ilmoittivat olevansa töissä [63 henkilöä]. Moni valitsi useamman kuin yhden vaihtoehdon, tässä esitetty vastausten saama prosentuaalinen jako.) Yksityinen yritys 35 % (22) Kunta tai kuntayhtymä 40 % (25) Yliopisto tai korkeakoulu 13 % (8)

18 Muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 10 % (6) Järjestö tai säätiö 8 % (5) Oma yritys (tai freelancer) 8 % (5) Muu työnantaja 6 % (4) Työnantajan toimiala (prosentit laskettu niistä, jotka ilmoittivat olevansa töissä [63 henkilöä]. Moni valitsi useamman kuin yhden vaihtoehdon, tässä esitetty vastausten saama prosentuaalinen jako.) Tutkimusala 11 % (7) Opetus- tai koulutusala 60 % (38) Taide- ja kulttuuriala 2 % (1) Kirjasto- ja informaatioala 2 % (1) Kustannusala 16 % (10) Hallinto- ja suunnitteluala 10 % (6) Tiedotus- ja viestintäala 19 % (12) Muu, mikä? 14 % (9) (toisen asteen oppilaitos; yksityinen osakeyhtiö; teollisuus; media- ja viihdeala; Markkinointi ja mainonta; konsultointi; kaupan ala; it/hallinto; eläinlääkintäala; avustava sihteerityö) Missä nykyinen työpaikka sijaitsee Espoo 6 mainintaa Helsingin Alppilassa 1 Helsingin Herttoniemessä 1 Helsingin keskustassa 1 Helsingin keskustassa 1 Helsingissä 35 Helsinki (Kamppi/Vallila)1 Helsinki, Kaisaniemi 1 Helsinki/Malmi 1 Helsinki/Tallinna 1 Hki, Oulunkylä 1 HY/KOTUS 1 Hyvinkäällä 1 Itäkeskus 1 Kerava 1 Kotona 1 Kotona, nykyään Riihimäellä 1 Kouvola Inkeroinen 1 Lahdessa 1 Lohjalla 1 Lontoossa 1 Malmilla Helsingissä 1 Mäntsälä 1 Nurmijärvellä 1 Pasilassa 1 Pietarissa 1 pk-seutu 1

19 Pohjois-Helsingissä 1 Tampereella 1 Turku 1 Tuusulassa 1 Vantaalla 2 Varsovassa 1 Vihdissä 1 V TYÖN LUONNE JA PALKKAUS Oliko korkeakoulututkinto edellytys työhön? Kyllä 70 % (53) Ei 25 % (19) En tiedä 7 % (5) Vastaako nykyinen työtehtäväsi pääaineesi koulutusta Kokonaan 62 % (47) Osittain 29 % (22) Ei lainkaan 7 % (5) Vastaako nykyinen työtehtäväsi pääaineesi koulutusta? Kokonaan Osittain Ei lainkaan Mikäli ei vastaa, mikä on tärkein syy tehtävän vastaanottamiseen (prosentit laskettu niistä, joiden työ vastasi osittain tai ei lainkaan pääaineen koulutusta [27 vastaajaa]) Mielenkiintoisempi työ 33 % (9) Ei ole saanut koulutustasoa tai -alaa vastaavaa työtä 15 % (4) Muu koulutus on ohjannut toisenlaisiin tehtäviin 26 % (7) Parempi palkka ja/tai työehdot 11 % (3) Ei ole halunnut toimia koulutusta vastaavissa töissä 7 % (2)

20 Palkkaus/kk Muu syy, mikä? 22 % (6) (Sain työn opintojeni alussa, jolloin en vielä riittävästi hallinnut alaani; perheyritys; Jos esimies määrää, työtehtävät voivat muuttua, tässä tapauksessa tilapäisesti; harrastuneisuus on ohjannut hieman toisenlaisiin tehtäviin; halu oppia venäjää ja tutustua venäläiseen kulttuuriin; asuntolaina) alle 1500 euroa: 5 % (4) euroa: 22 % (17) euroa: 53 % (40) yli 3500 euroa: 16 % (12) Työn palkkaus alle 1500 euroa euroa euroa yli 3500 euroa Arvioi nykyistä työtä seuraavien väittämien pohjalta (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä) Viihdyn työssäni keskiarvo 3,4 Työ on itsenäistä ja vastuullista ka 3,7 Työtehtävät ovat monipuolisia ka 3,5 Työ tarjoaa sopivasti haasteita ka 3,4 Työ mahdollistaa uralla etenemisen ka 2,5 Työ on tasapainossa muiden elämänalueiden kanssa ka 3,1 Työ on mielekästä ka 3,4 Työ on henkisesti kuormittavaa ka 2,9 Työtä on liikaa ka 2,4 Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa ka 2,2 VI OPINTOJEN TYÖELÄMÄRELEVANSSI Onko akateemisesta koulutuksesta ollut hyötyä työssä? Millaista?

21 Suurimman osan mukaan kyllä, osan mielestä ei. Poimintoja: Analyyttinen ote maailmaan: Ehdottomasti. Analyyttinen ote kieleen palvelee kaikenlaista kirjoittamista ja opettamista loistavasti. Työtehtävän perusvaatimuksena on akateeminen koulutus. Työ vaatii suunnittelua, asioihin perehtymistä ja lukemista. Auttaa jos osaa katsoa työtehtäviä hieman kauempaa ja abstraktimmalla tasolla. Pystyn käsittelemään isojakin kokonaisuuksia ja ymmärrän asioiden yhteyksiä. Osaan tarkastella kriittisesti työtäni ja toimeksiantoja, ja pystyn luomaan uutta annettujen tietojen perusteella. On. Työ vaatii isojen kokonaisuuksien hallintaa, analyyttisuutta, yleissivistystä, tiedonhankintaitoja, pitkäjänteisyyttä ja täsmällisyyttä. Näitä kaikkia olen varmasti saanut yliopistolla. Lisäksi maisterin tutkinto antaa työelämässä uskottavuutta. Maisterin tutkinto vaatimus / muodollinen pätevyys: ilman sitä en olisi saanut työpaikkaani, mutta vaatimus on muodollinen, sillä opetustyötä ei ylläasteella tehdä akateemisella tutkinnolla vaan persoonalla, asenteella ja karismalla On. En voisi yksinkertaisesti tehdä työtäni, jos en olisi suomen kielen maisteri. Työhöni vaaditaan muodollinen pätevyys. Jonkin verran, kokemus antaa silti enemmän. Keski-ikäiset johtajat palkkaavat alalle mielellään tyypin jolla on paperit. Kriittinen suhtautuminen: Luulisin, että kriittinen suhtautumiseni tiedonlähteisiin ja eri näkökulmiin on ainakin osittain tulosta akateemisesta koulutuksesta. Osaan ajatella asioita useasta eri näkökulmasta ja ennakoida tulevia tilanteita, osaan hankkia tietoa ja perustella eri argumentteja. Pystyn omaksumaan tietoa ja lukemaan dokumentteja melko nopeasti. Ehdottomasti on. Koulutus on antanut eväitä tehdä itsenäisiä mutta perusteltuja, "valistuneita" ratkaisuja. Tärkein anti on suhtautuminen tietoon: se ei ole jotain sellaista, mitä passiivisesti omaksutaan vaan myös aktiivisesti itse tuotetaan. Ehdottomasti on ollut hyötyä. Koulutus on antanut yleissivistystä ja tuonut kykyä lähdekriittisesti hahmottaa suuria tietomääriä nopeasti. Antaa uskottavuutta työmarkkinoilla: Antaa tiettyä vakuuttavuutta asiakkaisiin päin, yleisesti tiedonhankinta- ja -käsittelytaidot. Olen saanut ammatillista uskottavuutta, koska olen opiskellut alaa. Tätä työtä ei voisi tehdä "peruskoulupohjalta". Koulutus on tuonut itsevarmuutta, joka taas tuo opettajan työssä vaadittavaa uskottavuutta. Perusta jatko-opinnoille: Akateeminen koulutus on tutkijalle välttämätön edellytys. Koulutuksen antamista tiedoista ja taidoista on suoraa hyötyä.

22 On sillä, jatko-opiskelu on oikeastaan samalla jatkumolla etenemistä. Kokonaiskuva tieteenalasta ja maailmasta: On. Opettajana vankka kokonaisnäkemys tieteenalasta, johon opettamani aine pohjautuu, on mielestäni äärimmäisen merkittävä. Akateeminen koulutus antaa valmiuksia ajatella asioita eri kantilta. Ehdottomasti on - työpaikallani on "akateemisehko henki", ja korkeakoulutukinnon turvin paitsi saa näemmä arvostusta myös ymmärtää ilmiöiden kompleksisuutta sekä osaa hakea ja tulkita tietoa. Koulutuksen sisällöt oleellisia töissä: Opetettavan aineen sisällöt ovat kaikki juuri niitä, joita yliopistolla opiskelin. Tiedotteen kirjoittamiskurssista on tosielämän työssä hyötyä. Kielitaidosta ja atk-taidoista on työelämässä hyötyä. Työssäni tarvitsen yleissivistystä ja hyvää kielitaitoa, joita koulutus on tarjonnut. perusosaaminen, tiedonhaku, kirjallisuustuntemus Sosiaalisten taitojen lähde: Kaasvatustiede on antanut eväitä esiintymiseen, suunnitteluun ja ihmisten kanssa toimimiseen. Akateeminen tiedonhallinta, -haku ja -käsittely ovat olennainen osa työtäni. Samoin vuorovaikuttaminen akateemisten ihmisten kanssa. Alani tieto on jatkuvasti käytössäni ja päivitän sitä. Projektinhallinta. Ei hyötyä: Ei mitään. Ollut suorastaan rasite, koska olen pyrkinyt eteenpäin, mikä taas ei ole "sallittua" sihteerille. Kokonaisuuksien hallinta ja hahmottaminen yhdistetään usein akateemiseen koulutukseen mutta se on pikemminkin ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus. Onko pääaineen opinnoista ollut hyötyä työllistymisessä? Millaista? Poimintoja vastauksista: Pätevyys, koulutus: Opettajan paikkaa en olisi saanut ilman niitä. Suomen kielen opinnot antavat uskottavuutta myös sanataideohjaamiseen. On. Pääaineopintoni pätevöittävät minut työhöni. Opetettavat asiat ovat suurimmaksi osaksi entuudestaan tuttuja ja koen olevani oman alani ammattilainen ja asiantuntija. Tämä tuo varmuutta tuoreellekin opettajalle; "tiedän, mistä puhun". Luonnollisesti, koska ne ovat kiinteä osa ammattini, äidinkielenopettajan pätevyyttä. Pätevänä puolestaan työllistyy paljon helpommin ja varmemmin kuin epäpätevänä. Opintojen sisältö välttämätöntä työssä:

23 On: kielen rakenteen tuntemus välttämätöntä. Kielenhuollolliset taidot sekä tekstien piirteiden ymmärtäminen ovat olleet kova sana. Ehdottomasti, olen suomen kielen kanssa tekemisissä jatkuvasti. Ehdottomasti kielenhuolto- ja kirjoittamisopinnoista on hyötyä. Molemmissa työpaikoissani on ehdottomasti käytettävä pääaineen opinnoista saatua osaamista; työn tekeminen ei muuten olisi mahdollista. S2-osaaminen: Useissa tehtävissäni on edellytetty tai ainakin pidetty etuna s2-osaamista. Lisäksi kaikissa työtehtävissäni ja työnhaussa on ollut suurta hyötyä siitä, että osaan kirjoittaa selkeästi ja oikeinkirjoitusnormien mukaisesti. Oikoluku- ja tekstien kommentointitaitoa on tarvittu kaikissa työpaikoissani ja se taito on otettu ilolla vastaan. Kyllä. Minun pitää tietää esim. S2-oppijoille ongelmallisista suomen kielen piirteistä, erilaisista tavoista opettaa niitä ym. Viestinnän opetuksessa tärkeintä on kirjoittamisen opetus (tekstilajitietämys ja kirjoitt. opetukseen liittyvä osaaminen tarpeen.) On. S2-opettajan työtä on vaikea tehdä ilman suomen kielen opintoja. Itsevarmuus työssä, asiantuntemus: Keskeinen hyöty: tiedän ja hallitsen, mitä opetan. Suurin osa työstäni (tekstien arviointi, edintointi, kielenkorjaus, oikoluku, markkinointitekstien laatiminen jne.) perustuu siihen asiantuntemukseen, jonka pääaineopinnot ovat antaneet. Fennistinen/lingvistinen osaaminen on välttämätöntä työssäni, johon sisältyy käsikirjoitusten editointia, kirjoittamista, kielikonsultointia ja kouluttamista. Roolini työyhteisössä on "kielen ammattilainen" (erityisopettajataustaisten kollegoitten joukossa). Se on osaamiseni perusta. Pystyn tuomaan laajempia näkemyksiä ja uusia näkökulmia, koska olen opiskellut alaa. Moninaiset kurssit ovat avartaneet kielikäsitystäni (ja tietoa kielestä) ja luulen, että se on suomen kielen opettamisessa yliopistossa tarpeen. Perusta jatko-opiskelulle: On sillä, jatko-opiskeluhan on/liittyy juuri siihen. Perusvalmiudet tutkimuksen tekoon, perustiedot ja -taidot. Opiskelutaidot: Asiasisällöt hyvin erilaisia. Opiskelutaidot sen sijaan ovat tärkeitä. Ei hyötyä: Ei mitään. Hyvin vähän tai korkeintaan jonkin verran. Olen hyvä kirjoittaja ja hallitsen oikeinkirjoitussäännöt erinomaisesti - tämä on suurimmaksi osaksi koulutuksen ansiota. Muuten hyötyä ei juuri ole llut, sillä koulutuksen sisältö oli liian kaukana käytännön työelämästä.

24 Millainen rooli tutkinnon sivuaineilla on ollut työllistymisen kannalta? Pedagogiset merkittävät: Pedagogiset opinnot vaaditaan. Pedagogisista oli totta kai hyötyä, muista ehkä enemmän sellaisella henkisellä ja yleissivistävällä tasolla. Sivuaineet ovat osa opettajan muodollista pätevyyttä, joten sivuaineet olivat minulle tärkeä edellytys työn saamisessa. Kognitiotiede oli erikoisempi plussa, joka kiinnosti työnantajaa hakemuksessani. Pedagogisia opintoja arvostetaan erityisesti peruskoulutason S2-opettajan työssä, josta olen saanut kokemusta samoin kuin lukiotyöstä. Kirjallisuustieteen aineopintojen puuttuminen on antanut syyn työnhaussa toiseksi jäämiselle. Sivuaineopinnot muistuttavat suhtautumisesta eri teksteihin tekstilajinsa edustajina. Ei kovinkaan merkittävät: Ei kovinkaan merkittävä työnantajien kannalta, mutta varmaan ne ovat omia polkujani ohjailleet. (Kirjallisuus) Niillä ei mielestäni ole juuri ollut roolia, sillä olen opiskellut juuri niitä sivuaineita, joita äidinkielen opettajan tuleekin olla opiskellut. Opettajan pedagogiset opinnot olisivat työni kannalta kaikkein tärkeimmät. Niistä ei kuitenkaan jäänyt mitään käteen. Asioita käsiteltiin jopa ainedidaktiikassa niin teorian tasolla, ettei oikeista opetustöistä päästy juuri koskaan puhumaan sen syvemmin. Didaktiikat olivat ainakin 2007 niin huuhaata, että aikaa ei olisi voinut tuotteliaammin tuhlata. Harjoitteluista oli hyötyä. Ei juuri merkitystä: sivuaineet valitsin aikoinani niin, että minusta tulee aineenopettaja, mutta nykyään opettajan työ ei minua kiinnosta oikeastaan ollenkaan. Vahvistava vaikutus: Uskon, että ne ovat vaikuttaneet vahvistavasti. Vähän erikoinen kombo on osoittautunut juuri sopivaksi alallani. Opiskelin sivuaineena viron kieltä ja kulttuuria, ja sen ansiosta pystyn tutkimaan molempia kieliä ja tehdä vertailevaa tutkimusta. Sivuaineopinnot ovat siis laaja-alaistaneet työnkuvaani. Kotimaisen kirjallisuuden opinnoista on ollut erityisen paljon hyötyä IB-tutkinnon opettamisessa Kotimaisen kirjallisuuden opinnot ja ulkomailla suorittamieni pressvetenskap-opinnot ovat sovellettavissa viestinnän tehtäviin, joissa myös toimin. Ehkä sos.psykologian ja viestinnän opiskelusta on koitunut jotakin taustahyötyä. Koulumaailman kanssa tekemisissä oltaessa on hyötyä sos. psykan tiedoista, mm. pedagogian käsitteistä ja oppihistoriasta. Keskeinen rooli:

25 Sivuaineilla on ollut keskeinen rooli. Urani keskittyy internetsivujen tekemiseen ja sähköiseen viestintään, jota varten erikoistuin Käytettävyyskoulussa. Olin jo töissä valitessani ko sivuaineen täydentämään osaamistani. Lisäksi auttaa, kun mainitsee aiemmat tietotekniikan opinnot. Olennaista omissa sivuainevalinnoissani oli hankkia jotain vahvasti ei-humanistista. Omalla alallani humanisti pieksää kenet tahansa kun lukee pari kirjaa kauppatieteistä ja tietotekniikasta. Yleisellä kielitieteellä ihan suoraan ja relevantisti, kotimaisella kirjallisuudella välillisemmin ja optiona opettajankoulutukseen. Kustantamossa kirjallisuuden tuntemus on luonnollisestikin tärkeää ja kuuluu yleissivistykseen - myös tietokirjojen parissa työskenneltäessä. Tekstin taju ja genrejen ymmärrys on tärkeää jne. Taidehistorian opinnot ovat tuoneet mm. sellaista yleissivistystä, joka on ollut tarpeen monia eri alan kirjoja toimitettaessa. Noita opintoja voisi jossain muussa ammatissa (tai muussa kustantamossa) kuitenkin hyödyntää huomattavasti paremmin. Kuvanlukutaito on tosin kirjoja toimittavalle tärkeä taito. Ranskasta ja Monako-opinnoista hyötyä käännöstekstien editoinnissa, kirjallisuudesta tietenkin myös. Viestinnässä on ollut iloa kustannus- ja viestintäalan yrityksessä toimiessa. Sosiologia oli yleissivistävää, ja työni todella vaatii yleissivistystä. Ei osaa sanoa: En osaa sanoa. Luulisin, että sosiaalityö sivuaineena on saattanut olla etu joissakin tilanteissa, koska maahanmuuttajien koulutuskysymykset usein kietoutuvat myös sosiaalityön kysymyksiin. Lisäksi venäjän opiskelusta on ollut hyötyä. Jos haluaisin jonain päivänä olla s2-opettaja, olisi pitänyt/pitäisi vielä opiskella lisää kotimaista kirjallisuutta ja suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. Viestintä: Vain viestintää on arvostettu, vaikka se on mielestäni ollut turha aine. opiskelin aineenopettajaksi myös, en ole tehnyt opettajan töitä valmistumisen jälkeen, viestinnän sivuaineopinnoilla sekä ohjelmistokursseilla (InDesign, Photoshop, PageMaker, Dreamweaver, Word, Excel, jne.) on ollut suuri merkitys Viestinnän opinnot ovat olleet hyödyllinen lisä, ja aikaisemmin suorittamani tradenomin opinnot sekä viestintä ovat suomen kielen kanssa muodostaneet (liike-/asiakas)viestinnän kouluttamiseen erinomaisesti toimivan paketin, jota ei monella muulla ole. Viestinnän opinnoilla ainakin nimellinen rooli työnhakuvaiheessa. Digiviestinnän avulla ymmärrän verkkomaailmaa. Viestinnän opinnoista on ollut paljon hyötyä, ja siksi täydennänkin niitä avoimessa yliopistossa. Sosiaaliset taidot: (Vieraan kielen) kieliopinnoista on hyötyä uusiin ihmisiin tutustumisessa ja se helpottaa kanssakäymistä niin opiskelijoiden kuin kollegoiden kanssa. Kotim. Kirjallisuuden opinnot ovat antaneet jonkinlaisen käsityksen suomalaisesta kirjallisuudesta tai kirjallisuuden kentästä - sitä en ole vielä päässyt opettamaan.

26 Mihin on ollut erityisesti tyytyväinen pääaineen opinnoissa? Poimintoja vastauksista: Hyvä asiantuntemus omaan alaan: Pikkutarkkaan ja syvälliseen kielen ruotimiseen tehtävien kautta. Tunnen olevani vahvoilla kielen kanssa, koska osaan pilkkoa sen niin monin eri tavoin. Laitos onnistuu minusta hienosti välittämään opiskelijoille kielinäkemyksen, joka ei arvota vaan arvostaa. Tarjolla oli tosi monensorttista, mikä tarjosi mahdollisuuden tutustua moniin eri tutkimusalueisiin ja laajentaa omaa osaamistaan. Oli hienoa, että perusopetus nähtiin arvokkaana eikä kaikkia paukkuja hassattu tutkimukseen. Koen saaneeni laitokselta monipuoliset eväät työelämään. Valitsemissani opinnoissa sain laajan näkemyksen teksteistä, tekstilajeista ja niiden suhteesta vastaanottajaan. Omassa työssäni tästä on ollut todellista hyötyä, vaikka opintojen aikana käsitellyt tekstit olivatkin hyvin erilaisia kuin työhöni liittyvät. Hyvä kirjallisuus: Luettavan kirjallisuuden määrään ja laatuun: tenttikirjallisuus oli niin sopivasti mitoitettu opintopisteisiin nähden, että kaikki oli mahdollista sisäistää eikä tarvinnut pintalukea mitään. Tieteellinen kirjoittaminen: Tieteellisen kirjoittamisen oppimiseen Hyvään henkilökuntaan: Asiantunteviin ja järjestelmällisiin opettajiin, tieteellisen ajattelun kehittämiseen, pieniin ryhmäkokoihin, opinto-ohjaukseen sekä laajaan valinnanvapauteen. Monipuolisuuteen, tiettyihin innostaviin opettajiin, joita muistelen vieläkin. Kullakin luennoitsijalla oli oma näkemys ja lähestymistapa kieleen. Moninaisuus oli stimuloivaa. Olin gradua vaille valmis jo keväällä 2003, joten muistikuvat opiskeluajoista alkavat olla vähän hataria. Opetus suomen kielen laitoksella oli kuitenkin erittäin korkeatasoista verrattuna moniin muihin laitoksiin. Luennoitsijat olivat hyviä, samoin gradun ohjaaja. Monipuoliseen kurssitarjontaan, hyviin ja kannustaviin opettajuun sekä laitoksen joustavuuteen. Erityiskiitos laitoksen amanuensseille (Eira, Tanja), jotka neuvoivat eksynyttä opiskelijaa kärsivällisesti. Mahdollisuus monipuolisiin sivuaineisiin, laitoksen hyvä ja kannustava henki, todella hyvät opettajat, hyvä graduohjaus. Monipuolisuuteen: monipuolisuuteen, vapauteen valita syventymiskohteita oman kiinnostuksen mukaan ja siihen, että vaikka tiesinkin lähes koko opiskeluaikani työllistyväni todennäköisesti opettajaksi peruskouluun, sain silti opiskella vankan tieteellisen tutkinnon Monipuolisuuteen ja kattavuuteen perusasioissa. Uskon, että alun pienryhmäopetus loi hyvän pohjan perusosaamiselle, jota saattoi sitten täydentää valinnaisilla suuntauksilla aineopinnoissa ja

27 syventävissä opinnoissa. Erilaiset suoritustavat, kirjoittaminen, argumentointi ym. akateemiset työskentelytavat ovat olleet korvaamaton pohja työelämän päivittäisiin kirjoitustehtäviin ym. Laadukkaaseen ja monipuoliseen opetukseen sekä laitoksen/oppiaineen kannustavaan ilmapiiriin. Sain opiskella itseäni kiinnostavia osa-alueita, valinnanvaraa oli. Monipuoliseen opetustarjontaan, joka mahdollisti valmistumisen kolmessa vuodessa. Neuvontaa oli aina saatavilla. Graduun, seminaarityöskentelyyn: Olen iloinen gradustani, jonka puitteissa opin vielä viime hetkilläkin aika paljon oleellisia asioita työelämän kannalta. Hyvään pohjaan, jonka perusopinnoista sai. Erinomaiseen gradutyöskentelyn ohjaukseen. Aktiivisesta opiskeluajasta on jo niin pitkä aika, etten oikein muista siitä paljon mitään. Yleiskuvaksi jäi kuitenkin hyvä ja napakka opetus. Tein graduni vasta vuosia myöhemmin ja sain valtavan arvokasta tukea ohjaavalta professoriltani. Ei nimittäin ollut ihan helppo hypätä taas kylmiltään tieteen maailmaan. Erikoisaloihin: Suomen kielen erikoisaloihin. S2-erikoisalan opinnot avasivat uuden vaihtoehdon opettaa kieltä muutenkin kuin äidinkielenä ja kirjallisuutena. Nämä kurssit olivat myös lähinnä työn arkitodellisuutta. Oman erityisalan osaamiseni on mielestäni vahvaa - sen osaamisen kasvattamiseen olen siis saanut paljon apua. Laitoksella oli myös mukava opiskella. Mahdollisuuteen valita tietty kielentutkimuksen erityisala ja syventyä siihen (kognitiivinen kielentutkimus). Työelämäopintoihin: Työelämäopintoihin. Tiettyjen kurssien, luentojen ja luennoitsijoiden käytännönläheisyyteen. Käytännön harjoituskursseihin (kustannustoimittaminen, editointikurssi). Käytännön kurssit kuten kielenhuolto (jota tosin oli aika vähän), ylipäänsä laaja näkemys kielestä osana isompaa systeemiä (eri tieteenalat, lähestymistavat sekä historiallinen tausta). Opettaessa on tärkeä tietää miksi, ei vain miten. S2-osaamiseen: Siihen, että ymmärrän S2- ja maahanmuuttajaopetuksen historiaa ja kehitystä, kielenoppimisen ja - opetuksen eri metodeja ja ilmiöitä, suullisen vuorovaikutuksen piirteitä ja ilmiöitä sekä monikielisyysja -kulttuurisuuskysymyksiä. Lisäksi olen tyytyväinen siihen, että osaan kirjoittaa selkeästi ja osaan oikeinkirjoitusnormit. S2-puoliarvosanaan Tieteeseen, tieteelliseen ajatteluun: Tieteenalaan itsessään. Analyyttisen ajattelun ja erittelyn oppiminen. Kirjoittaminen, kielen rakenteet, kielenhuolto.

28 Opintokokonaisuuteen: Mielestäni kohtuullisen järkevästi mitoitettu kokonaisuus, josta saa hyvän kuvan suomen kielen kokonaisuudesta. Niissä on paljon käytännönläheistä (riippuu omista valinnoista tosin), Ne opettavavat oikeastaan asioiden ratkomista, kriittistä tarkastelua, "omilla aivoilla ajattelua", opettavat myös pois mustavalkoisesta ajattelusta, opettavat perustelemaan omia ratkaisuja. Monipuolista, paljon vaihtoehtoja kurssikokonaisuuksista. Laadukas opetus. Asiat olivat mielenkiintoisia. Ja sivistäviä ja kehittäviä. Suvaitsevaisuus: eri kielimuodot ovat yhtä arvokkaita, ja niitä tarvitaan - tosin eri tilanteissa. Ehkä päällimmäisenä mieleen jäi yleishyvä opetuksen taso: oli mahdollisuus käydä monenlaisia kursseja, eivätkä ne useinkaan olleet massaluentoja tai kirjatenttejä. Opiskelijat otettiin aidosti mukaan opetuksen suunnitteluun; kolmikanta siis toimi tarkoituksenmukaisesti. Ei erityisen tyytyväinen : En ole oikeastaan ollut mihinkään ERITYISEN tyytyväinen. Pienryhmäopetukseen: Lukuisat pienryhmäkurssit mahdollistivat opiskelun aivan eri lailla kuin massaluennot.yksittäisistä kursseista tärkeimmät olivat editointi ja kielenhuolto! Seminaareihin, lukupiireihin ja muihin pienryhmiin Yksittäisiä kursseja: Tenttien arviointi on kannustanut opinnoissa eteenpäin. Opiskelijakollegoihin. Kalliokosken "Kielitaidosta"kurssin sisältöön. Tekstintutkimukseen ja sosiolingvistiikkaan. Tekstintutkimuksen ja pragmatiikan kursseihin. Erikoistuin tekstintutkimukseen, mikä mahdollisti soveltavasti ja laaja-alaisesti työskentelyn tekstien kanssa (esim. kirjoittaminen, editointi, oikoluku, otsikointi, mutta myös soveltaminen lehden konseptisuunnitteluun). Keskustelun tutkimus ja puheopin opinnot ovat olleet mielenkiintoisia, samoin murteet ja viron kielen opiskelu (70-luvulla Jyväskylässä). Mihin on ollut erityisesti tyytymätön pääaineen opinnoissa? Poimintoja vastauksista: Opintojen ja työelämän suhteeseen: Tuolloin opinnot eivät suoraan valmistaneet työelämään. Olen opetellut itse töideni kautta mm. editoinnin ja kielenhuollon käytännöt. Oman aineen muut tutkimussuuntaukset ovat jääneet suht vähälle opiskelulle. Ehkä olisi siis hyvä, jos olisi esim. sellainen kurssi, jossa esiteltäisiin lyhyesti kaikenlaisia kielitieteen tutkimusaloja (vrt.

29 oppihistorian kurssi). Myös sellainen kurssi voisi olla tarpeen (työllistymistä ajatellen), jolla valmistuneet kertoisivat, millaisiin töihin ovat pääaineen opiskelun jälkeen päätyneet. Molemmat kurssit voisivat olla vaikka pakollisia. :) Käytännön valmiuksia ja tietoa siitä, kuinka monipuolisissa töissä suomen kielen opinnoilla oikeasti voi toimia ei koskaan voi olla liikaa. Opinnoissa pitäisi kiinnittää huomiota myös kielenkäyttöön verkossa sekä kirjoittamisopinnoissa opettaa verkkokirjoittamista. Myös enemmän yhteyksiä työelämään alumnien ja ainejärjestön kautta; kontakteja, vinkkejä, ohjeita, rohkaisua. Käytännönläheisyyden puute ja liiallinen teoreettisuus. Opiskelijoille voisi tarjota enemmän mahdollisuuksia työelämän ja siihen tutustumisen saralla sekä enemmän tietoa eri työllistymismahdollisuuksista. Siihen, ettei yliopistomaailma vastaa "todellista elämää". Tietoa ei sovelleta opinnoissa. Työelämässä taas pärjää pääosin sillä, että pystyy yhdistelemään tietoja ja taitoja, soveltamaan. Omat vahvuudet, harrastuneisuus, sivuaineet, mielenkiinnon kohteet pitäisi tuoda keskiöön. Teoreettisuuteen keskittyminen, en ole oikein oppinut soveltamaan käytäntöön kaikkea opiskeltua. Ne suuntautuvat niin vähän kielenkäyttöön työssä. Puhuttiin teoriaa joka valmisti tutkijan hommaan, mutta ei juuri mitään, mikä valmistaisi opiskelijan muuhun työhön. Lisäksi koko käytännön työelämän vähäisyys, eihän siitä puhuttu juuri mitään ikinä! Työharjoittelu pitäisi ilman muuta mahdollistaa kaikille, esimerkiksi. Opiskelijoiden oletetaan valmistuvan joko tutkijoiksi tai äidinkielenopettajiksi. Muista vaihtoehdoista ei puhuta. Kursseille ilmoittautumiseen: En ikinä päässyt suorittamaan minua eniten kiinnostaneita kursseja, koska ryhmät täyttyivät naurettavan nopeasti (parissa sekunnissa!) eikä arpaonni suosinut minua viestinnän sivuaineoikeuden lottoamisessa. Tutkinnostani ei tullut siis sellaista kuin olisin halunnut aivan ulkoisista ja typeristä syistä. Olisin voinut valita vielä enemmän aineenopettajille suunnattuja kursseja kieliteoriakurssejen sijaan, mutta niille oli vaikea päästä. Itse opinnoissa en mihinkään. Kursseille ilmoittautumisen kankeus (tuntien fyysinen jonottaminen) otti päähän opiskeluaikana). Opintojen sisältöön: Draama-opintojen puutteeseen Deskriptiivisen kieliopin soveltaminen koulumaailmassa jäi aika lailla käsittelemättä, vaikka siitä kovin opiskeluaikana kohkattiin. En nyt suorastaan tyytymätön, mutta erilaiset murrealueet on kyllä unohtuneet. Kielioppipainotusta on vähennetty, mikä vastaa opiskelijoiden kiinnostusta. Töissäni olen kuitenkin tarvinnut paljon kielioppi- ja oikeinkirjoitusosaamista, joka on pitänyt opetella itsenäisesti. opinnot eivät vastaa sitä, mitä opettaja työssään tarvitsee, opintojen pitäis olla edes osin työhön liittyvää Ainelaitoksella ei niinkään kiinnitetä huomiota siihen, miten koulussa esim. lauseenjäsennystä pitäisi opettaa Kielihistorian vähäiseen määrään. Myös metodeista, kielikäsityksistä ja eri tutkimussuunnista voisi opetuksessa keskustella enemmän & eksplisiittisemmin.

30 S2-opinnoista olisin hyötynyt paljon. Se voisi olla suurempi kokonaisuus. Siihen, että aikanani ei ole järjestetty kuin yksi suomen kieliopin opettamisen kurssi (siis suomi vieraana kielenä, kurssi jolla oikeasti selitetään verbityypeistä tai annetaan erilaisia ehdotuksia esim. objektin opettamiseen) - ja silloin olin opiskelijavaihdossa. Tällainen kurssi olisi totisesti käytännöllinen! Ei tyytymättömyyttä: En oikeastaan ole kokenut tyytymättömyyttä pääaineeni opinnoissa mihinkään. Opintojen rakenteeseen: Liikaa luentokursseja. Opintojeni paras kurssi oli Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa kahden kuukauden ajan tehtiin täysipäiväisesti yhdessä ryhmässä suurempi tutkimustyö. Myös meidän laitokselle tarvittaisiin enemmän ryhmätöitä ja muita erilaisia oppimismuotoja. Tarvitaan kursseja, joista voi innostua, joissa on paljon työtä ja jotka ovat elämää suurempia kokemuksia. Yritystä on, esim. nettikurssit joskus 2005 olivat ihan kiva kokeilu. Toinen juttu: gradun tekemisessä pitäisi olla kunnon etapit ja kuri. Reilu natsimeininki tuo opiskelijoille paljon enemmän onnea kuin yksin jättäminen. Kirjatentteihin. Henkilökuntaan: jotkin opettajat tylsiä Vierailevien luennoitsijoiden ja dosenttien taso on ollut monenkirjava. Pari perusopintojen kursseista oli harvinaisen sekavia. Pikkujuttuja kokonaiskuvassa. Ohjaukseen: Opinnäytteiden ohjausta olisi voinut olla hieman enemmän. Toisaalta oppi itsenäiseen työskentelyyn. Siihen että opintojen ohjaus oli olematonta, gradun ohjaus ylimalkaista ja opetus liian teoreettista. Liian teoreettista, käytännön opinnot toisaalta liian helppoja. Ei ohjausta opintokokonaisuuksien valinnassa. Gradun ohjaaja vaihtui 3 kertaa eikä ollut asiantuntija aiheen suhteen Liian vähään ohjaukseen (esim. kurssivalinnat, suuntautuminen aineopintovaiheessa) sekä tutkimusmetodeita käsittelevien kurssien puutteeseen (olisi auttanut erityisesti gradua tehdessäni). Ei valmista tutkijan työhön: Koulutus ei mielestäni valmistanut tutkijan työhön (tai ylipäänsä tutkimiseen, tieteelliseen ajatteluun) niin hyvin kuin olisi voinut. Opetus oli substanssipainotteista, eikä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita ainakaan oman opintopolkuni varrella juurikaan opetettu (vaan niitä oli ilmeisesti tarkoitus omaksua kantapään kautta siinä määrin kuin tarpeellista): tieteenfilosofiset ja metateoreettiset perusvalmiudet, tutkimuksen tekeminen (tutkimusasetelman suunnittelu, tutkimuksen rakenne, argumentointi), tutkijan muut käytännön taidot (esim. hakemusten kirjoittaminen). Tekemällä oppii -periaate toimii vain tiettyyn rajaan saakka ja tuottaa etupäässä mutu-tyyppistä tietoa ja taitoa, joka ei mielestäni (ainakaan tutkijan työssä) riitä. Kirkkaampi

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Sijoittumisselvityskysely 2011 Kooste vastauksista

Sijoittumisselvityskysely 2011 Kooste vastauksista Sijoittumisselvityskysely 2011 Kooste vastauksista Taustaa Kysely tehtiin kesällä 2011. Sen kohderyhmänä olivat suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokselta

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016) Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017

NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 1 NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 Vastausprosentti 80,9 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tilannettasi opintojen päättyessä?

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2016 Vastausprosentti: 82,2 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 83,8 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA

HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA Abipäivät 2018 MIKSI HISTORIA & OULUN YLIOPISTO? Huippuopetusta Huippututkimusta Kansainvälinen Hyvä henki Tiedeyhteisön jäseneksi heti Verkostoidut tulevaisuutta

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot