Sukellus Roomalaiskirjeeseen. Uusia tuulia, Room ja 15

Transkriptio

1 Sukellus Roomalaiskirjeeseen Paavalin tärkeimmän kirjeen sanakäänteiden takaa löytyy paljon tuttua myös sinulle ja minulle. Tervetuloa roomalaisten saappaisiin pohtimaan uskoa, Jumalalle kelpaamista ja sitä, mistä tuntee kristityn. Tässä tähän mennessä opetetut aiheet: Uusia tuulia, Room ja 15 UUSIA TUULIA Kevät on uuden alun aikaa. Pitkä koulurutistus päättyy ja uudet haasteet ovat edessä. Päätöksiä on hyvä tehdä. Nyt muutan tapani, leikkautan uudet hiukset aloitan harrastuksen... elämä muuttuu. Kaipaus on vahva. Haluaisin jotain uudenlaista sisältöä elämään. Joistakin ikävistä ja hankalista asioista on ravisteltava irti. Ne tuntuvat vain haittaavan eteenpäin menemistä. Julkkikset ovat aina esillä, kun heidän elämässään tapahtuu jotain uutta. Heidän tarinoistaan voi huomata, että elämän uusi suunta kätkeytyy myös vaikeuksiin. Voi olla, että joku on joutunut oman terveytensä tai henkensä kanssa rajoille. Uutta syntyy silloin, kun joutuu kyseenalaistamaan jo olemassa olevan. Joskus siihen liittyy myös totaalinen pysähtyminen elämän äärellä. Paavalin on koko Roomalaiskirjeen selittänyt meille kuinka Jumala on puuttunut elämäämme. Kirje on ollut välillä todellista kristinopin tykitystä. Yhdellekään lukijalle ei ole jäänyt epäselväksi se, että Kristus on ihmisen puolella. Jeesus on tehnyt kaikkensa, jotta meillä olisi tie auki uuteen, uudenlaiseen elämään. Nyt luvusta 12 alkaen Paavalin puhe kääntyy vahvemmin siihen, mitä Jumalan työ ja rakkaus meitä kohtaan saa aikaan ja mihin se meitä haastaa. JUMALA UUDISTAA Room 12:1-21 Jumala armahtaa sinua. Hän rakastaa sinua. Hän antaa syntisi anteeksi. Synnistä huolimatta hän rakastaa sinua. Jumala vastaa pahaan hyvällä. 12:21 Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä. Jumala muuttaa ihmistä hyvällä. Elämän suunta voi kääntyä todella ikävän asian vuoksi. Muutos tapahtuu silloin, kun Jumala tuo hyvää raskaaseen tilanteeseen. Jumalan armollisuus on sellaista hyvää, jossa on muuttava voima. Paavali haastaa vastaamaan Jumalan hyvyyteen antamalla koko elämän pyhäksi ja eläväksi uhriksi. Uhri/ uhrata: lahja Jumalalle ja annettu uhri on Jumalan käytössä, omasta luopumista toisen hyväksi. Engl. Sacrifice= tehdä pyhäksi. Tässä on mahtava viesti. Jumala haluaa ulottaa oman siunauksensa, läsnäolonsa, johdatuksensa ja hyvyytensä koko elämäämme. Jumalalle annettu uhri on Jumalan käytössä. Sinä olet Jumalan käytössä. Jumala voi muuttaa sinun elämääsi ja asenteitasi. Hän voi johdattaa sinut sellaisiin paikkoihin, joihin vain hän tietää tien. Jumala on kiinnittynyt sinuun jo kasteessa. Hän kulkee kanssasi. Ehkä Jumala on aivan erityisesti tullut lähelle riparilla. Hän kutsunut sinut seuraansa. Jumalan kanssa elämisessä on jotain erilaista kuin ilman häntä. Room 12:2 Älkää mukautuko tämän maailman menoon... Jumalan työ sinussa kutsuu, haastaa ja vaatii tarkkailemaan omaa elämän menoa. Kristitty joutuu joskus jopa tiukalle. Vain elävät kalat pystyvät uimaan vastavirtaan. Kuollut kala menee virran mukana.

2 MISSÄ OMAN ELÄMÄSI TILANTEESSA, VAIKEUDESSA TAI ASIASSA KAIPAAT JUMALAN UUDISTUSTA? MITÄ ON KOKO ELÄMÄN ANTAMINEN UHRIKSI KÄYTÄNNÖSSÄ? LUE ROOM 12:6-21: o MITÄ JUMALAN HYVYYS SAA MEISSÄ AIKAAN? o MIKÄ ON SINUN LAHJASI/ PAIKKASI? SAAT OLLA OMALLA PAIKALLASI! Me ihmiset olemme harvoin tyytyväisiä itseemme. Aina kaverilla on sellaista taitoa ja ominaisuutta, jota juuri minulta puuttuu. Sitten, kun olen sitä ja osaan tätä... on tuttua ajatusta. Room. 12 luku on haastava. Se paljastaa kuinka keskeneräinen Jeesuksen seuraaja olen. Toisesta näkökulmasta se antaa juuri minulle tilan ja paikan. Minulla on oma paikkani. Saan täyttää sen jo nyt, en vasta yliopisto-opintojen ja 30 elämänkokemusvuoden jälkeen. Sinulla on Jumalan seurakunnassa ja suunnitelmassa nyt oma paikka. JUMALA AVAA SILMÄT TULEVAAN Room 13:11-14 Jumalan tullessa lähelle ymmärrän, että kaikki ei ole tässä ajassa ja hetkessä. On tärkeää pitää huolta lähellä olevasta. Ja hoitaa asioita niin, että huomennakin olisi hyvä elää. Henkilökohtaisella tasolla kyse on ikuisesta elämästä. Tavoite on taivaassa. Elämä jatkuu Jumalan kanssa. Kyse on sinun suhteestasi Vapahtajaan. Paavali muistuttaa pukekaa yllenne Jeesus Kristus.... Onko sinun suhteesi Jeesukseen kunnossa? Vanha slogani haastaa: Jeesus tulee oletko valmis?! Kristityn puolella on aina Jumala. Hän on mukana myös silloin, kun oma vastaus em. kysymykseen saa tärisemään epävarmuudesta. LUE Room 14:17 ja 15:13 MITÄ JUMALA LUPAA SINULLE? MISSÄ ASIASSA KAIPAAT JUMALAN RAUHAA TÄNÄÄN?

3 Uskossa herra, rakkaudessa palvelija (Room 14) Rooman seurakunnasta löytyi monenlaisia mielipiteitä. Juutalaiskristityt noudattivat juutalaisia tapoja, joista pakanakristityt olivat vieraantuneet. Ei ole ihme, jos seurakunnan sisällä syntyi riitoja siitä, mikä oli se ainoa oikea tapa elää kristittynä. Tähän asti Paavali on puhunut paljon teoriaa. Nyt alkaa käytäntö. Miten tämä kaikki opetettu liittyy minun elämääni? Heikot ja vahvat Jos luet tarkasti, huomaat, että tässä luvussa puhutaan paljon kahdesta ihmisryhmästä, heikoista ja vahvoista. Mitä kaikkea heistä kerrotaan? Heikko: Syö kasviksia (epäjumalille uhrattu liha tai tietyt juut. lahkot), noudattaa juhlapäiviä (sapatti ja lain vaatimat muut päivät). On perinteisempi ja jyrkempi mielipiteissään. Tuomitsee ne, jotka eivät tee samoin. Luultavasti juutalainen vähemmistö. Millaisia ovat nykyajan heikot, kirkon tiukemmat vähemmistöt, jotka haluaisivat, että kaikki muutkin eläisivät kuten he? Vahva: Vanhoilla traditiolla ei merkitystä, Jeesus on voittanut ne, saa elää entistä vapaammin. Ei tarvitse katsoa, mitä syö eikä noudattaa tiettyjä juhlapäiviä, sapatti on vanha juttu ja lain tarkat säädökset. Halveksii heikompaa. Pakanakristitty? Paavali liitti itsensä tähän ryhmään. Kuka on nykyajan vahva uskova, jolle perinteiset asiat eivät ole niin justiinsa ja joka halveksii niitä, jotka ovat uskossaan liian tunnon tarkkoja? Oletko omassa elämässäsi jossain kohden törmännyt toisten tuomitsemiseen tai halveksimiseen? Millaisissa tilanteissa näin on käynyt? Mitkä ovat testin mukaan Paavalin ohjeet tällaisiin tilanteisiin? 1. Kukaan ei elä itseään varten vaan Jumalalle -> asioiden tärkeysjärjestys 2. Jokainen elää omalla tavallaan Jumalan kunniaksi. 3. Kristus on kuollut kummankin puolesta: älä halveksi tai tuomitse toista. Jokainen joutuu itse Jumalan tuomioistuimen eteen yksin. 4. Älä ole toisen uskon esteenä vaan tue käytökselläsi toisen uskoa. 5. Noudata rakkauden vaatimuksia. Älä anna ulkopuolisille pilkan aihetta. 6. Jumalan valtakunta ei keskity pikkusäädöksiin vaan vanhurskauteen, iloon ja rauhaan PH:ssa.

4 7. Kunnioita toista, rakenna rauhaa. Ajattele toisen parasta. 8. Mikä ei lähde omasta uskon vakaumuksestasi (puhtaasta omastatunnosta), on syntiä. Jumalan tuomioistuin: Kreikkalaisissa maakunnissa oli korokkeen päälle nostettu tuomioistuin, jossa Rooman viranomainen istui jakamassa oikeutta. Se oli aina julkisilla paikoilla. Se korosti Rooman juhlallista ja vakavaa oikeudenmukaisuutta. Me emme ehkä kiistele ruuasta, mutta meillä on omat näkemyksemme esimerkiksi siitä, miten rukoilla tai kuka on uskossa. Saamme olla erilaisia eikä meillä ole oikeutta tuomita ketään. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, mikä uskossa on olennaista. On aivan sama rukoilenko kädet ylhäällä tai silmät kiinni, kunhan toimin sydämestäni, rakkaudesta Jumalaa kohtaan ja rakastan myös niitä, jotka rukoilevat toisella tavalla. Kappaleen voisi ehkä tiivistää näin: Ei tarvitse mennä vähemmistön mielipiteen mukaan, mutta kaikkia pitää kunnioittaa ja hyväksyä mukaan. Kristinuskossa on iso haaste: yhteys ei perustu siihen, että ollaan kaikessa samaa mieltä vaan siihen, että palvellaan ja ylistetään samaa Jumalaa. Jokaisen motivaatio on sama: palvella Jumalaa omalla tavallaan. Ihminen suoraan Jumalalle tilivelvollinen, vaikka usein ajattelemme tilivelvollisuuden kulkevan meidän kauttamme. Luther tiivisti saman asian sanomalla: Uskossa kristitty on kaikkien olentojen herra, rakkaudessa kaikkien palvelija Mitä tämä voisi olla käytännössä, sinun elämässäsi? Omassa elämässä ei tarvitse olla kaikkien kanssa samaa mieltä, mutta kuitenkin kunnioittaa. Miten se onnistuu? Itse olen törmännyt eriäviin mielipiteisiin monessa kohtaa, eniten mieleen ovat jääneet ulkomailla tapahtuneet vierailut. Etelä-Afrikassa ollessani paikallinen kristittyjen yhteisö suhtautui hyvin tiukasti alkoholiin. Heidän mielestään kristitty ei voinut käyttää ollenkaan alkoholia. Tulkinta ei lähtenyt niinkään suoraan Raamatusta vaan heidän kokemuksistaan. Lähes jokainen, jonka he tiesivät käyttäneen alkoholia, oli alkoholisoitunut ja monet olivat ryhtyneet myös rikollisiksi. Tämä kaikki oli kaukana kristillisestä arvomaailmasta. Miten siinä tilanteessa sitten vastaat ymmärrettävästi kysymykseen, miten suomalaiset kristityt suhtautuvat alkoholiin? Suomessakin saattaa tulla keskustelua vaikkapa seuraavista asioista: alkoholi, musiikki, pukeutuminen, naispappeus, jumalanpalvelukset Mul on oikeus tuntuu tutulta lauseelta, jolla perustellaan milloin mitäkin: oikeutta ruokaan, iloon, rahaan ja vapauteen. Niistä kaikki ovat hyviä asioita. On kuitenkin vielä jotain, mikä menee oikeuden yli. Se on rakkaus. Paavalin mukaan voimme heittää roskakoriin kaikki ne oikeudet, jotka horjuttavat lähimmäisenrakkauttamme tai ystävämme uskoa Jumalaan. Millaisia oikeuksia sinulla on? Mistä oikeuksista olet valmis luopumaan, jotta ystäväsi pääsisi lähemmäksi Jumalaa? Onko olemassa oikeuksia, joista et kristittynä voi luopua?

5 Uusi mahdollisuus (Room. 7-8) "Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, mutta sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen". Tuntuuko tutulta? Mikä neuvoksi, kun oma tahto ja hyvyys pettävät? Mikä avuksi seuraaviin tilanteisiin? Ongelma: Eräs tuttu on polttanut tupakkaa koko ikänsä. Keuhkot eivät enää toimi hyvin ja hän on sairaana. hänen pitäisi lopettaa tupakan poltto, mutta hän ei pysty eikä aina edes halua. Se on niin tuttua ja hän pitää siitä, mutta se vaarantaa hänen terveytensä. Nikotiinituotteet eivät ole auttaneet, mikä avuksi? Ongelma: Toinen kaveri on tottunut suuttuessaan haukkumaan ihmisiä pahasti. Tilanne vain menee eteenpäin ja sanat tulevat, vaikka myöhemmin hän on pahoillaan. Hän on yrittänyt parantaa tapansa, mutta sama toistuu aina uudelleen. Hän ei pysty muuttamaan itseään. Hänellä on ongelma. Hänen kundikaverinsa on niin loukkaantunut jatkuvasta nimittelystä, ettei jaksaisi enää jatkaa suhdetta. Mikä avuksi? Room. 7:15-24 Paavali painii tekstissä saman sisäisen ristiriidan kanssa kuin moni meistä omassa elämässään. Haluan tehdä ja elää oikein, mutta epäonnistun. Minussa ei ole voimaa muuttamaan niitä asioita, mitä teen väärin. Puhun pahaa, loukkaan, lyön, nimittelen selän takana, valehtelen, varastan. Niitä asioita, joihin olemme jollain tavalla koukussa tahtomattamme on monia. Elämä tuntuu kuin aina epäonnistuvalta laihdutuskuurilta: pitäisi, olisi hyväksi ja haluaisin, mutta en kuitenkaan pysty. Masentavaa. Paavali ei anna helppoa nikotiini-laastarivastausta. Päinvastoin, hän korostaa, että Jumalan laki on tehty suojelemaan elämää. Se on hyvä. Sen avulla elämästämme tulee mahdollisimman hyvää ja ehjää. Joka kerta, kun lakia rikotaan, pala kuolemaa pääsee sisään. Se tuhoaa sitä hyvää ja kaunista, mitä Jumala on luonut. Laki myös tuomitsee jokaisesta rikkeestä kuolemalla. Pattitilanne. Paavalin ratkaisu ei ole muuttaa lakia tai antaa yritä vielä edes sinnepäin neuvoja. Ratkaisu on syvempi. Ristiriita ja kamppailu ei elämästä katoa, mutta koska laki vaatii kuolemaan, niin kuollaan sitten! Room. 8:1-6. Kristuksen kuolema täyttää lain. Synti, väärä teko saa tuomionsa, mutta

6 syntinen armahdetaan. Kasteessa saamme uuden elämän ja Pyhän Hengen, joka opastaa meitä uudella tiellä. Miten pystyn elämään Jumalan lain mukaan? Siten, että elän Jumalan Hengen kanssa. Siirrytään edellisen luvun minä minä minä voivottelusta katsomaan Henkeä, joka voi! Meillä on uusi elämä. Meidät on adoptoitu (lapsen oikeus)! ( Rm. 8:15) Tarkoittaa sitä, että vanhanaikaisen adoption mukaan kaikki siteet entiseen ja entisten vanhempien vaatimukset on katkaistu ja saamme uuden Isän, joka haluaa mahdollisimman hyvän jälkeläisen kantamaan omaa nimeään ja jatkamaan omaa sukuaan. Henki muistuttaa kenelle kuulumme. Me emme ole kristittyjä siksi, että meistä tuntuu siltä vaan koska meillä on Jumalan henki, joka johtaa meitä ja yhteinen Isä. Isä ei muutu, vaikka tuntuisi miltä. Eikä tässä vielä kaikki: Vaikka meillä on uusi elämä, olemme vasta matkalla. Me olemme perillisiä ja matkalla valtakuntaamme, mutta vasta matkalla. Saamme uskoa ja toivoa, että kaikki koituu meidän parhaaksemme, mutta olemme yhä matkalla. Siksi meillä on Henki matkakumppanina. Matkalla on monenlaisia vaaroja, mutta meidän ei tarvitse pelätä, koska meillä on matkakumppani, joka suojelee. Jakson lopussa Paavali luettelee antiikin ihmisten suurimpia pelkoja (Room. 8:37-39). Mitkä ovat sinun suurimmat pelkosi? Laita ne noihin jakeisiin tuon ajan ihmisten pelkojen (syvyys, kuolema ) tilalle ja katso, mikä elämässä voittaa pelkomme ja vie rajankin yli. Susanna Luttinen

7 V niin kuin vanhurskas (3:21-6) Kuvittele, miltä tuntuisi, jos kansanmurhaan syyllistynyt diktaattori ei ikinä joudu tuomiolle teoistaan? sinulle läheinen ihminen pahoinpidellään eikä kukaan nosta sormeaankaan asettaakseen pahoinpitelijän syytteeseen? Tuntuu pahalta, sillä oikeudenmukaisuuden vaatimus ei toteudu! Alun perin sana vanhurskas tulee kahden sanan yhdistelmästä vakaan hurskas eli oikealla tavalla viisas ihminen. Mikael Agricola otti 1500-luvulla sanayhdistelmän teologiseen käyttöön Jumalalle kelvollinen VT:ssa vanhurskaus on nimenomaan Jumalan ominaisuus, jolla tarkoitetaan Jumalan ehdotonta oikeamielisyyttä ja oikeudenmukaisuutta Jumalan ongelma Jumalan oikeudenmukaisuus vaati häntä rankaisemaan ihmistä, mutta hänen rakkautensa vaati pelastamaan ihmisen. Jumala ei ole lempeä ukko pilvenreunalla, joka hymyillen katselisi ihmisten tekoja läpi sormiensa. Hän on vanhurskas, pyhä ja oikeudenmukainen eikä hän voi suosia syntiä. Synnistä oli seurattava rangaistus. Kuitenkin Jumala rakasti syntistä ihmistä. Hänen oli löydettävä keino, jolla hän voisi armahtaa ihmisen. Tämä oli mahdollista vain niin, että syntien rangaistus kärsittiin. Siksi hän tuli Kristuksessa maan päälle. Kristus tehtiin synniksi meidän tähtemme, vrt. 2.Kor. 5:21 Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. (vanha käännös: Kristus tehtiin synniksi) Kun Kristus kuoli ristillä, synti, joka Jumalan edessä syytti ihmiskuntaa sekä teki ihmiskunnasta Jumalan vihollisen, kukistettiin. Koko maailman synti annettiin silloin Jumalan sydämessä anteeksi. Siksi Paavali käyttää tässä luvussa sanaa kaikki. Jumala on antanut vanhurskauden lahjaksi jokaiselle ihmiselle. (Lainaus: Kalevi Lehtinen, Rakkautta loppuun asti, s. 44) Juutalaiset ja vanhurskaus Pohjimmiltaan Israelin jumalasuhde ei vanhassa liitossakaan rakentunut lain, vaan lupauksen pohjalle, Gal. 3:17 ( Tarkoitan sitä, että 430 vuotta myöhempi laki ei voi kumota Jumalan aikoinaan vahvistamaa testamentti ja tehdä hänen lupaustaan tyhjäksi. ) Oikea juutalaisuus ei ole lakiuskonto, vaan lupauksen uskonto. Siksi Paavali puhuu siitä Jumalan vanhurskaudesta, josta myös laki ja profeetat todistavat. Se ei perustuu lakiin vaan Jumalan armoon, vanhurskaus saadaan lahjana.

8 Se mitä Jeesus ja Paavali sen sijaan kritisoivat oli juutalaisuudessa vallitseva omavanhurskaus, tekeytyminen vanhurskaaksi ihmisten ja Jumalan edessä. Lue Luuk. 18:9-14 fariseus ja publikaani temppelissä. Fariseus edustaa omavanhurskautta, publikaani oikeaa, sydämen vanhurskautta. Jeesus puhuu vanhurskauttamisesta itsensä kautta Jeesus asettaa oman persoonansa keskipisteeksi. Lain teot eivät vanhurskauta, vaan usko Häneen, jonka Jumala on lähettänyt. (Joh. 6:29, Matt. 10:32 ) Jeesus on siis itse uustestamentillisen vanhurskauttamisopin valmistaja ja perustaja. Paavali: Jumalan vanhurskauden ilmeneminen Jeesuksessa Paavali korostaa pelastumista ilman minkäänlaista ihmisen osuutta. Kukaan meistä ei millään täytä niitä kriteereitä, mitä Jumalan laki vaatii. Kukaan meistä ei nimittäin ole synnitön. Hyvä uutinen on se, että Jumala on puuttunut peliin. Jae 22 kertoo, että Jumalan vanhurskaus on tullut ilmi Jeesuksessa Kristuksessa (laki ja profeetat kertovat jo hänestä) ja sen saa lahjaksi jokainen, joka vain uskoo. Vanhurskaus ei tässä ole Jumalan ominaisuus (kuten VT:ssa) vaan objektiivista vanhurskautta, sitä vanhurskautta, jonka Jumala antaa uskovalle. Uskonvanhurskautta lakivanhurskauden sijasta. Vanhurskaus uskon kautta on Paavalin suuri teologinen pääopetus. Vanhurskaus uskon kautta: ei niin, että meidän uskomme tekee meidät vanhurskaaksi, vaan että Jumala on subjekti, Jumala julistaa meidät vanhurskaiksi Jeesuksen takia ja meiltä kysytään: uskotko tämän ja otatko sen vastaan? Jumala julistaa syntisen vanhurskaaksi oman kaikkivaltiutensa nojalla. Tämä oppi on niin keskeinen, että Luther sanoo, että tämä on oppi, jonka mukana kirkko seisoo tai kaatuu. Kirkkoa, joka tästä opista luopuu, voidaan tuskin nimittää kristilliseksi kirkoksi. a) Tuomioistuin: Kuvittele kahta miestä, jotka ovat olleet hyviä ystäviä lapsuudessa. Elämä on vienyt heidät eri suuntiin, mutta eräänä päivänä he kohtaavat tuomioistuimessa. Toinen on syytettynä, toinen on tuomari. Oikeudenmukaisuus vaatii, että rikoksesta tulee rangaistus. Rakkaus vaatii, että ystävä pääsee vapaaksi. Tuomarin ratkaisu: hän julistaa syytetyn syylliseksi, mutta maksaa hänen sakkonsa, ja syytetty vapautetaan. Jumala tuomitsee meidät syyllisiksi, mutta vapauttaa Kristuksen kärsittyä jo meidän rangaistuksemme. ß TÄTÄ ON VANHURSKAUTTAMINEN

9 b) Orjamarkkinat (jae 24): Orja vaihtaa omistajaa, kun hänestä maksetaan tietty myyjän määräämä hinta. Jumala on maksanut meistä vaaditun hinnan, synnin rangaistuksena olevan kuoleman Kristuksen ristinkuolemassa. Maksu on suoritettu, ja meidät on siirretty pimeyden valtakunnasta valon valtakuntaan, synnin orjuudesta Jumalan lapseksi. ß TÄTÄ ON LUNASTUS c) Temppeli (jae 25): sovituksen hintana ja vanhurskauden todellisena perustana on Jeesus Kristus, joka on asetettu meille sovitusuhriksi / lepytysuhriksi /armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä Armonistuin, hilasterion (kreik.), Hepr. 9:5 a) liiton arkin kansi, joka kätki lain Kristuksen kuolema peittää lain vaatimuksen b) se paikka (liiton arkki sijaitsi temppelissä kaikkeinpyhimmässä), johon ylipappi ripotti uhriverta suurena sovituspäivänä kansan syntien sovittamiseksi Kristuksessa annettiin äärimmäinen sovitusuhri, muita uhreja ei sen jälkeen ole tarvittu syntien sovittamiseksi. ß TÄTÄ ON SOVITUS Kun turvaamme Kristuksen vereen, Jumala vanhurskauttaa meidät. Tämän otamme uskon kautta vastaan. Sana kätkee sisäänsä sekä sen, että synnit otettiin pois kuin että Jumala viha käännettiin pois ihmisestä. Jeesuksen kuolemassa Jumalan oikeudenmukaisuuden ja pyhyyden vaatimus täyttyi. Loppupäätelmä jae 28 Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja. Virpi Nyman

10 Kova laki (Room. 1-3:20) Taustaa: Paavali: Juutalainen oppinut Tarsosta, joka vainosi aikanaan kristittyjä. Hän oli mukana Sanhderinissa tuomitsemassa martyyreja. Matkalla Damaskokseen hän kohtasi Jeesuksen, Apt. 9, ja sen tilanteen jälkeen hän kääntyi Jeesuksen seuraajaksi. Paavalia kutsutaan apostoliksi, henkilö joka on nähnyt Jeesuksen ja on kutsuttu erityisesti seuraamaan Jeesusta. (1:1,5) Tämän jälkeen hän vietti kolme vuotta Syyrian autiomaassa ja ilmeisesti opiskeli kristinuskoa. Paavali palasi Jerusalemiin ja tapasi mm. Pietarin. Paavalin saama kutsu oli hieman erilainen kuin muilla apostoleilla. Muut julistivat evankeliumia juutalaisille. Paavali lähti heti pakanoiden eli ei juutalaisten luo. Hän tekikin kolme lähetysmatkaa Välimeren alueella ja sen työn pohjalta syntyi useita uusia seurakuntia. Paavalin kirjeet ovatkin suurimmalta osin lähetetty näille seurakunnille ja ystäville. Paavalin suuri haave oli päästä Roomaan julistamaan evankeliumia. Lopulta hän sinne päätyikin, mutta vankeuteen. Kirje on Paavalin evankeliumi. Tässä kirjeessä Paavali piirtää ja hahmottaa koko kristinuskon ytimen. Vastaanottajat eivät tunteet kaikki Paavalia. Kirje onkin erityylinen kuin muut Paavalin kirjeet. Tässä ei keskitytä johonkin konkreettiseen ongelmaan vaan piirretään kuvaa kokonaisuudesta. Kirje on ollut merkittävä monille kristinuskon päähahmoille, mm. Augustinus ja Luther. Paavali kirjoittaa Rooman seurakunnalle, joka eli vainon alla. Kristityt eivät olleet suosiossa, he olivat keisarin palvomisen sijasta jumalan palvojia, monet olivat yhteiskunnan hyljeksittyjä, kristinusko rikkoi rajoja ja vanhoja perinteitä ja nousi vanhojen uskontojen rinnalle. Juutalaiskristityt karkotettiin Roomasta ja pakanakristityt saivat jäädä. Rooman kristityt olivat uskossa kovan paineen keskellä. Heidät tiedettiin ja tunnettiin siitä joka puolella. (1:8) Vainon kohtaaminen on vaikeaa. Jos pidät kiinni siitä, mitä edustat voit saada köniisi. Toisella puolella on vaihtoehtona luopuminen siitä, mihin laitat toivosi ja olet sitoutunut. Toisaalta vainoaminen kristinuskon alkuaikana sai aikaan sen, että evankeliumi, toivo paremmasta, ilosanoma, levisi nopeasti ympäri maailmaa. Paavali kirjoitti kirjeen mm. 1. hänellä oli ystäviä Roomassa, kirje oli rohkaisua, opetusta 1: hän halusi julistaa evankeliumia kaikille, myös roomalaisille, hän halusi rakentaa seurakuntaa 3. Paavalilla oli silmät jo kauempana, eteenpäin Roomasta aina Espanjaan asti, hän oli evankelista, kaveri, joka halusi kertoa Jeesuksesta kaikille Evankeliumin voima: Paavali päräyttää tajunnan räjäyttävän lausahduksen ennen asiaan uppoutumista. Jakeet 1:16 ja 17 ovat saaneet aikaan mm. uskonpuhdistuksen. Paavalin sydän notkuu toisten ihmisten puoleen. Hänellä on riemu ja ilo välittää evankeliumia toisille. Siinä on hänelle kaikki. Jumalan ilosanomassa on voima, joka voi muuttaa koko maailman. Se voi muuttaa yhden ihmisen elämän kertaheitolla. Uskosta vanhurskas jae 1:17 Vanhurskas uskosta on elävä Vanhurskas uskosta on elävä Minun ei tarvitse tulla vanhurskaaksi voidakseni uskoa. Tulen vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi, viattomaksi, Jumalan lapseksi, kun Jumala lahjoittaa minulle uskon Kristukseen. Ensin

11 saamme vanhurskauden lahjaksi, jonka otamme uskoen vastaan ja sitä seuraa eläminen Jeesuksen seuraajana. Pelastuksen tarve: Jokainen ihminen tarvitsee Jeesusta. Vaikka kuinka väittäisi muuta, näin se on. Paavali osoittaa asiaa seuraavasti: Pakana= ihminen, joka ei ole kristitty eikä juutalainen. 1:18-19: yksikään ihminen ei voi sanoa, etteikö olisi riittävästi tietoa lähteä etsimään Jumalaa. Jumala puhuu omassatunnossa. Pakanat olivat hylänneet omantuntonsa eivätkä eläneet sen mukaan. Jumala ei ollut hylännyt heitä vaan he elivät erossa Jumalasta. Ongelma ei ollut tieto vaan asenne, 1:28 Jumalan hylkääminen on tahdon ratkaisu. Raamatun ulkopuolinen tieto, yleinen ilmoitus haastaa etsimään Jumalaa. Vain Raamatun tieto Jeesuksesta antaa oikean tiedon siitä, millainen Jumala on. Juutalainen= kaveri, joka noudattaa Jumalan antamaa lakia ja elää sen mukaan. 2:28-29: Paavali suomii juutalaisia. Heidän pitäisi uskontonsa mukaan elää puhdasta elämää Jumalan tahdon mukaan. Tarkkuus lain noudattamisessa ja sen valvomisessa tuli vastaan jo Jeesuksen toiminnassa. Paavali muistuttaa, että kukaan ei ole parempi kuin toiset. Jokainen on Jumalan edessä samalla viivalla. Minä ja sinä 3:9-20:Jae 19 ja 20 puhuu Mooseksen laista eli siitä, jonka Jumala antoi Israelin kansalle Mooseksen kautta. Se on tiukka teksti. Minä en voi itse saavuttaa Jumalaa enkä voi itseäni tehdä Jumalalle kelpaavaksi. Siihen ei kukaan ihminen itse pysty. Paavali on tiukka, jotta tulisimmekin syyllisiksi Jumalan edessä. Tarvitsemme tiedon synnistä ja mitä sen, jotta kääntyisimme Jeesusta kohti.