Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja ympäristölupaprosessi

Transkriptio

1 Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja ympäristölupaprosessi Resurssiviisautta ja kiertotaloutta seminaari LAMK Metsä Group / Olli Lehtovaara 1

2 Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina suomalaista metsänomistajaa METSÄ TISSUE METSÄ BOARD METSÄ FIBRE METSÄ WOOD METSÄ FOREST Pehmo- ja ruoanlaittopaperit Kartonki Sellu Puutuotteet Puunhankinta ja metsäpalvelut Liikevaihto: 1,0 mrd. euroa Liikevaihto: 2,0 mrd. euroa Liikevaihto: 1,3 mrd. euroa Liikevaihto: 0,9 mrd. euroa Liikevaihto: 1,6 mrd. euroa Henkilöstö: Henkilöstö: Henkilöstö: 850 Henkilöstö: Henkilöstö: 900 2

3 Metsäteollisuuden sivuvirrat

4 Selluntuotannon sivuvirrat Kuori Kuorihiekka Lentotuhka Pohjatuhka Petihiekka Oksarejekti Lajittamon kuitujae Jätevedenkäsittely 4 Bioliete Kuituliete Sekaliete Olli Lehtovaara Kalkkijakeet (meesakalkki) Viherlipeäsakka Soodakattilan lentotuhka

5 Metsäteollisuudessa syntyvät sivuvirrat Kuori Kuorihiekka Kuorinta Voimalaitos Lentotuhka Pohjatuhka Petihiekka Kemihierre Sellu Pätkät Kuori 5 Jätevedenkäsittely Bioliete Kuituliete Sekaliete

6 Hiekkakuori edulliseksi katemateriaaliksi Puun varastoinnissa hiekkakentillä ja hiekkaisten puiden kuorinnasta tai liian kosteana kuorinnasta syntyvä kuori. Kuorikappaleiden koko ja hiekan laatu vaihtelee paljon. Soveltuu hyvin katemateriaaliksi ympäristörakentamiseen tai seulottuna polttoaineeksi. 6

7 Tuhka Lentotuhka on savukaasusta sähkösuotimella erotettua hienojakoista ja kuivaa tuhkaa. Pohjatuhka on arinakattilan arinalta putoavaa sammutettua ja karkeaa tuhkaa. Petihiekka on leijupetikattilan petihiekkaa, jossa vähän tuhkaa seassa. 7

8 Tuhkaa metsien lannoitukseen ja maarakentamiseen Metsälannoitus (lentotuhka, pohjatuhka) kaliumin ja fosforin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen levitysmäärä on noin 4 6 tonnia hehtaarille ei vaadi ympäristölupaa, tuotantolaitokset Eviran valvonnassa Maarakennus (lentotuhka, pohjatuhka, leijupetihiekka) tuhkalla ja sen seoksilla voidaan korvata maa-aineksia tietyissä maarakenteissa alustäytöt, suojakerrokset, tierakenteet ympäristölupa tai mara-ilmoitus tuhkan laadun mukaan 8 Lannoite- ja betoniteollisuuden raaka-aine (lentotuhka, pohjatuhka)

9 Kuitusavea kartongin ja paperin tuotannosta Kartonki- ja paperikoneilla viiralta puristuvassa jätevedessä on kuitua ja täyteaineita. Kuituliete muodostuu kun kuidut ja täyteaineet erotetaan mekaanisesti jätevedestä. Hyötykäyttöjä: maarakentaminen, polttoaine, maanparannusaine, tiiliteollisuuden raaka-aine. Uusiomassalaitoksella keräyspaperi sekoitetaan veteen, jolloin syntyy uusiomassaa. liian lyhyiksi ja pehmeiksi kuluneet kuidut sekä täyteaineita erotetaan kuitusaveksi. roskat eli muovit ja metallit erotetaan omaksi jakeekseen eli rejektiksi. 9

10 Meesakalkilla maaperän tai jäteveden happamuus tasapainoon Meesa on sellun keitossa käytettyä kalkkia (meesakalkki), joka ei tule poltetuksi meesauunissa ja ei siten palaudu prosessiin. Pääasiassa kalsiumkarbonaattia CaCO 3, joka voidaan polttaa takaisin kalkiksi (CaO). Ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet hyvin pieniä, mahdollista käyttää peltokalkitukseen. 10 Käytetään myös teollisessa neutraloinnissa ja ph:n säädössä, esim. jätevedet tai kiinteät materiaalit.

11 Viherlipeäsakka eli soodasakka Saostetaan viherlipeästä selluprosessin kemikaalikierrossa. Pääasiassa natriumkarbonaattia NaCO 3 ja puusta peräisin olevia epäorgaanisia aineita. Jos käytössä precoat-suodatus, voi sisältää meesaa Käyttökohteita: Case: Kemin kaatopaikan pintarakenne soodasakan ja tuhkan seoksesta Case: Samppaanalanlahti, Rauma Metsä Group, UPM ja Stora Enso yhdessä NSPPulp tutkimushankkeessa. 11

12 Sivuvirtojen hyödyntämisen lupaprosessi

13 Jätteen ja sivutuotteen määritelmä Jäte ja sivutuote on määritelty Jätelain 646/ JL:ssä ei selkeästi mainita missä lainkäytössä status määritellään. Nykykäytännössä määrittely on tehty ympäristöluvituksen yhteydessä Voitaisiin mahdollisesti määritellä myös kevyemmällä ilmoitusmenettelyllä Sivutuotteeksi määrittely voi laukaista REACH-rekisteröinti tarpeen materiaalille, jota on aiemmin hyödynnetty jätteenä (REACH ei koske jätteitä). 13

14 Jäte Jätelain 5 mukaan aine tai esine on jäte, jos sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Ensiarvoisen tärkeää määritellä milloin materiaali on poistettu käytöstä! 14

15 Sivutuote Jätelain 5 mukaan aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen ja: 1. Jatkokäytöstä on varmuus. 2. Voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai muunnettuna enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti. 3. Syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana. 4. Täyttää käyttöön liittyvät tuote-, ympäristö- ja terveydensuojeluvaatimukset. 15

16 Jätelain suhde lannoitevalmistelainsäädäntöön Lannoitelainsäädännössä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mainitsee kaikki jätemateriaalit sivutuotteina, ilman tarkennuksia. MMM asetus lannoitevalmisteista 24/11 mainitsee kaikki jätemateriaalit sivutuotteina ja sisältää materiaalien kuvauksia. Kansallinen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelo mainitsee kaikki jätemateriaalit sivutuotteina ja sisältää materiaalien kuvauksia. 16

17 Lannoitevalmistelaki Tyyppinimiluettelo MMM 24/11 17

18 Sivutuotteeksi luokittelun hyödyntäminen Metsäteollisuudella on hyvät perustelut luokitella ainakin lannoitteeksi menevät sivuvirrat sivutuotteiksi. Iso kysymys: Mitä sivutuote status tarkoittaa esim. tuhkalle jota menee sekä lannoitteeksi että rakentamiseen? Iso kysymys: Miten statusten muutokset vaikuttavat toiminnanharjoittajien ja edelleen viranomaisten raportointiin? 18

19 19 Sivutuotteen määrittely ympäristölupahakemuksessa Metsä Fibre Oy Biotuotetehdas, kalkkijakeet Meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly Syntyvät talteenottoprosessin olennaisena osana ja täyttävät normaalioloissa jatkokäytön laatuvaatimukset Voidaan käyttää sellaisenaan sellunvalmistusprosessissa tai maanparannusaineena, lannoitteena, kalkin tai pigmentin raaka-aineena MF:n muilla tehtailla oli voimassa olevia sopimuksia näiden jatkokäytöstä Stora Enso Oyj Varkaus, muovi- ja muovialumiinijae Kierrätyskuitulaitoksella tuotettava muovijae ja alumiinia sisältävä muovijae Myös muulta vastaavalta kierrätyskuitulaitokselta vastaanotettava muovijae Käytetään tuotekaasun ja alumiinin valmistuksessa Kaikki tuotettu muovijae käytetään sellaisenaan hyväksi prosessin seuraavissa osissa, jolloin se ei poistu käytöstä

20 20 Asian käsittely päätöksissä MF BTT kalkkijakeet 25. Tuotannossa syntyvä meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly ovat sivutuotteita. Meesan, poltetun kalkin ja kalkkipölyn laatua on seurattava hakijan esittämän omavalvontaasuunnitelman mukaan. Mikäli sivutuotteita loppusijoitetaan kaatopaikalle, on Keski-Suomen ELYkeskukselle toimitettava erillinen selvitys sivutuotteiden laadun tai jatkokäytön varmuuden muuttumisesta. SE Varkaus muovijakeet 30. Tuotannossa syntyvä kierrätyskuitulaitoksen muovijae, muilta vastaavilta kierrätyskuitulaitoksilta vastaan otettava muovijae sekä tärpätti, mäntyöljy ja kattilan K7 kaasuttimella erotettava alumiini ovat sivutuotteita. Kierrätyskuitulaitokselle vastaanotettavan raaka-aineen tulee täyttää standardin EN 643 vaatimukset. Myös muista kierrätyskuitulaitoksilta vastaanotettavan muovijakeen tulee olla valmistettu standardin EN 643 täyttävästä raaka-aineesta. EN 643: keräyspaperin laatu

21 Havaintoja ja pohdintaa AVI on hyväksynyt erilaisia materiaaleja sivutuotteiksi, kun ne täyttävät JL 5 vaatimukset. Vaatimusten täyttämisen voi osoittaa erilaisilla tavoilla. Erityisen tärkeää tuntuu olevan käytön turvallisuuden ja jatkokäytön varmuuden osoittaminen. Sivutuotteeksi luokittelu täysin mahdollista kun vaatimukset täyttyvät. SIVUTUOTE EI OLE KOSKAAN OLLUTKAAN JÄTE END OF WASTE 21

22 Ympäristölupaprosessi Jätteen hyödyntämiseen tai teolliseen käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa YSL 27 ja YSA 1 Jätteen hyötykäytön ympäristölupa on aina tapaus- ja kohdekohtainen Lupa voi kuitenkin olla pitkäaikainen ja monivaiheinen Hyödynnettävä määrä alle tonnia -> kunnan viranomainen voi päättää Käsittelyaika 1 6 kuukautta Hyödynnettävä määrä yli tonnia -> Aluehallintovirasto Käsittelyaika 1 2 vuotta 22

23 23 Lupahakemuksen rakenne Hakemus voi olla vapaamuotoinen 1. Kohteen sijainti 2. Jätteiden hyödyntäminen 3. Hyödynnettävä jäte 4. Tarkkailu ja raportointi 5. Hakijan esitys lupamääräyksiksi 6. Hakemuksen käsittelyyn tarvittavat tiedot Usein viranomainen kuitenkin pyytää käyttämään lomaketta (suomi.fi) 1. Toiminta, jolle lupaa haetaan 2. Hakijan yhteystiedot 3. Laitoksen yhteystiedot 4. Laitosalue ja sen ympäristö 5. Laitoksen toiminta 6. Päästöt, kuormitus ja jätteet 7. Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT 8. Vaikutukset ympäristöön 9. Tarkkailu ja raportointi 10. Vahinkoarvio

24 Esimerkkikohteita, hakemukset 24 Mäntän Energia Oy:n tuhkan ja Metsä Tissue Oyj:n kuitusaven hyödyntäminen Finsilva Oyj:n omistamalla metsäautotiellä Sekä vapaamuotoinen, että lomake Lentotuhkan 40 p%, kuitusaven 20 p% ja kivituhkan 40 p% seos Maksimimäärät: massaa 4000 t, lentotuhka 1200 t, kuitusavi 600 t Peitetty osa kantavaa kerrosta Vesinäyte 1 pisteestä 2 kertaa TDS, sameus, sjoht., ph, väri, kok. N ja metallit Metsä Tissue Oyj:n kuitusaven hyödyntäminen Särkikankaan moottoriurheilukeskuksen katsomopenkereessä Sekä vapaamuotoinen, että lomake Massiivinen kuitusavirakenne, peittokerros 10 cm maa-ainesta Kuitusaven maksimimäärä 9990 t Vesinäyte 1 pisteestä 2 kertaa TDS, sameus, sjoht., ph, väri, kok. N ja metallit

25 Esimerkkikohteita, päätökset Mäntän Energia Oy:n tuhkan ja Metsä Tissue Oyj:n kuitusaven hyödyntäminen Finsilva Oyj:n omistamalla metsäautotiellä Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Massaa enimmillään 4000 t, tulee ilmoittaa käytetyt määrät Tarkkailu esitetystä pisteestä ja lisäksi toisesta pisteestä. Tarkkailu vuosittain: lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, sameus, TDS, sjoht., ph, väri, ammoniumtyppi, kok. N, kok. P, COD Mn, metallit Metsä Tissue Oyj:n kuitusaven hyödyntäminen Särkikankaan moottoriurheilukeskuksen katsomopenkereessä Jämsän kaupunki, ympäristölautakunta Kuitusavea enintään 9990 t, ei saa välivarastoida kohteessa Reunaosan kaltevuus enintään 1:1,5 Tarkkailu esitetystä pisteestä vuosittain: TDS, sameus, sjoht., ph, väri, kok. N ja metallit 25

26 Poikkeus ympäristölupaprosessista eli Mara-asetus, metsäteollisuuden näkökulma Mara-asetukseen kuuluvista jätteistä metsäteollisuudessa syntyy lentotuhkaa, pohjatuhkaa sekä petihiekkaa. Satunnaisesti myös betonimursketta. Tutkimusten mukaan koko metsäteollisuuden tuottamasta tuhkamäärästä melko pieni osa täyttää mara-asetuksen pitoisuusrajat. Petihiekka ja betonimurske yleensä pitoisuusrajojen mukaisia. Hyödyntämiskohteiden suppea rajaus rajoittaa toimintaa, mm. meluvallit ja yksityistiet (metsätiet) eivät kuulu asetukseen. 26

27 Esimerkkikohteita, mara-ilmoitukset Metsä Wood Rengon sahan varastokenttä tuhkasta Tehtiin MRL toimenpideilmoitus marailmoitusta varten Varastokenttä teollisuusalueella Tuhkaa Rengon sahalta 3000 t, Kyrön sahalta 3000 t ja Hämeenkyrön Voimasta 8000 t Suodatinkerros 120 cm Asfaltoitiin joka tapauksessa Metsä Fibre Oy:n Kaskisten tehtaan purkamisessa syntyneen betonimurskeen hyödyntäminen tehdasalueen tasauksessa Tehtiin MRL toimenpideilmoitus marailmoitusta varten Varastokenttä teollisuusalueella BEM 1000 t Kantava kerros 150 cm Peitetty rakenne 27

28 Esimerkkikohteita, päätökset Metsä Wood Rengon sahan varastokenttä Käsittelyaika Hämeen ELYkeskuksessa 6 päivää Toimenpideilmoituksen käsittelyaika Hämeenlinnan kaupungilla noin 1 kk Tuhkan enimmäismäärä t ja rakenteen enimmäispaksuus 150 cm Metsä Fibre Oy:n Kaskisten tehtaan purkamisessa syntyneen betonimurskeen hyödyntäminen tehdasalueen tasauksessa Käsittelyaika Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksessa 8 päivää Toimenpideilmoituksen käsittelyaika Kaskisten kaupungilla 18 päivää BEM enimmäismäärä 1000 t 28

29 Pohdintaa Mara-ilmoitusten käsittelyajat ovat lyhyitä Toimenpideilmoitus kuitenkin hidastaa, jos ei ole ennestään MRL mukaista päätöstä. Metsäteollisuus kannattaa pitoisuusrajojen muuttamista ja kohdeluettelon laajentamista mara-asetuksen päivityksessä. Erityisesti yksityistiet 29

30 Lannoitevalmisteet Suomessa lannoitevalmisteiden tuotantoa, myyntiä ja käyttöä valvoo EVIRA Lannoitteella tarkoitetaan aineita tai valmisteita, jotka on tarkoitettu edistämään kasvien kasvua tai parantamaan sadon laatua. Kalkitusaine on pääasiassa tarkoitettu poistamaan maan happamuutta Lannoitevalmisteita ovat lannoitevalmistelain 539/2006 mukaan: epäorgaaniset ja orgaaniset lannoitteet kalkitusaineet maanparannusaineet kasvualustat mikrobivalmisteet lannoitevalmisteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. 30

31 Lannoitevalmisteet Eviran valvonta perustuu rekisteröityihin tuotantolaitoksiin ja tuotannon omavalvontaan. Rekisteröitymisen yhteydessä tehdään omavalvontasuunnitelma Evira tekee vain satunnaista näytteenottoa, yllätyskäyntejä Tuotetut ja toimitetut määrät ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella Epäorgaanisille lannoitevalmisteille kevyt rekisteröinti ilman laitoskäyntiä, orgaanisille laitostarkastuksen sisältävä laitoshyväksyntä. 31

32 Lannoitevalmisteet MMM 24/11 1 : asetuksessa säädetään lannoitevalmisteiden tyypeistä, tyyppinimistä ja tyyppinimikohtaisista vaatimuksista. Eviran ylläpitämään tyyppinimiluetteloon on koottu voimassa olevat tyyppinimet Luetteloon voidaan hyväksyä uusia tyyppinimiä Eviran päätöksellä Käytännössä hyvin vaikeaa saada uusia tyyppinimiä 32 Metsäteollisuuden sivuvirrat soveltuvat ainakin tyyppinimiin: 1A7 tuhkalannoitteet / 1 Puun ja turpeen tuhka 2A2 sellaisenaan kalkitusaineena käytettävät sivutuotteet / 4 Meesakalkki 3A3 Maan rakennetta parantavat aineet / 1 Katemateriaali 3A5 Maanparannusaineena sellaisenaan käytetävät sivutuotteet / 4 Kuituliete

33 33 Tilastoja

34 34 Massa- ja paperiteollisuuden jätteet Jätteet 1000 t/v Loppusijoitus Hyötykäyttö energiana Hyötykäyttö materiaalina Muut: keräyspaperin, -pahvin ja -kartongin, keräyspaperin lajittelussa ja käsittelyssä syntyvät jätteet (ei siistausliete) sekä muut jätteet METRY / Maija Heikkinen

35 35 Massa- ja paperitehtaiden kaatopaikkajätteet Suomessa Jätteet Tuotanto milj Kaatopaikkajätteet Sellun, paperin ja kartongin tuotanto METRY / Maija Heikkinen

36 Kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 93 % tuotettua tonnia kohti vuodesta Massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteet 2014 yhteensä t Jätevedenpuhdistamon Kuitu- ja Muut jätteet lietteet pastalietteet 1 % 7 % 2 % Meesa 5 % Siistausjätteet 5 % Puujätteet 2 % Tuhkat 34 % METRY / Maija Heikkinen Soodasakka 45 %

37 Yhteenveto Metsäteollisuudessa syntyy useita hyödynnettävissä olevia sivuvirtoja. Metsäteollisuus on tehnyt U-käännöksen suhteessaan jätteisiin. Lainsäädännön lisääntyminen ja muutokset ovat sekä uhka, että mahdollisuus. Biotalous on kiertotalouden ytimessä ja metsäteollisuus on vahvasti molempia. 37

38 38