Tulevaisuus. uusiksi Unelmista totta puhdasta vettä Alabaan Elfnesh pelastui lapsiavioliitolta Lapset varautuvat katastrofeihin

Transkriptio

1 Tulevaisuus uusiksi Unelmista totta puhdasta vettä Alabaan Elfnesh pelastui lapsiavioliitolta Lapset varautuvat katastrofeihin

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija Eduskuntavaalit ovat onnellisesti ohi, mutta kädenvääntö politiikan sisällöstä ja suunnasta jatkuu toki. Pelastakaa Lapset tulee tarkkaan seuraamaan, mitä uusi hallitus aikoo tehdä esimerkiksi Suomessa lisääntyneen lapsiköyhyyden suhteen. Työmme kannalta on myös merkittävää se, miten uusi hallitus suhtautuu Suomen vastuuseen tukea maailman köyhiä maita. Kehitysyhteistyön on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Tämä on lähtökohta niin Suomen viralliselle kehitysyhteistyölle kuin sille työlle, jota Pelastakaa Lapset ja muut kansalaisjärjestöt tekevät kehitysmaissa. Vaikka perustavanlaatuisia mullistuksia ei olisikaan odotettavissa, voi uusi hallitus kuitenkin tehdä keskeisiä muutoksia kehityspolitiikan sisältöön. Myös henkilöillä on merkitystä. Vahva ja osaava kehitysministeri voi vaikuttaa paljonkin politiikan painotuksiin ja käytäntöihin. Lapset keskiöön. Siinä olisi yksi muutos, jonka soisi toteutuvan. Edellisen hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa lapset oli huomioitu niin kutsutuissa läpileikkaavissa teemoissa, joita tuli ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Lasten ja muiden helposti syrjäytyvien ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden ja etnisten vähemmistöjen oikeuksia ja tasavertaista osallistumismahdollisuutta tuli parantaa. Vaikka Suomi ei nostaisikaan lasta kehitysyhteistyön kärkeen, on toivottavaa, että lasten tarpeet huomioitaisiin entistä paremmin. Ovathan lapset köyhien maiden tulevaisuus tässä ja nyt. Esimerkiksi tavoite saada maailman kaikki lapset kouluun vuoteen 2015 mennessä ei toteudu ilman merkittävää lisäpanostusta köyhien maiden perusopetuksen kehittämiseen. Tällä hetkellä 67 miljoonalta lapselta evätään oikeus koulutukseen. Lapsikuolleisuuden vähentäminen ja tyttöjen aseman parantaminen ovat myös asioita, jotka vaativat ponnisteluja. Suomi on sitoutunut kantamaan vastuunsa köyhien maiden tukemisessa. Käynnistymässä olevan hallituskauden aikana tulisi kehitysyhteistyön määräraha nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä tänä vuonna pä½ästään noin 0,58 prosenttiin. Toivotamme uudelle hallitukselle ja kansanedustajille tarmoa ja rohkeuttakin. Meillä on yhteinen vastuu lapsista. Eduskuntavaalien alla järjestettiin seminaari lapsiköyhyydestä Suomessa ja maailmalla. Aihetta pohtivat ulkoministeriön ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, kansanedustaja Aila Paloniemi, toimittaja Tuomas Forsell sekä kansanedustajat Maria Guzenina-Richardson, Sari Sarkomaa ja Kari Uotila. Kuva: Mari Waegelein Max Holm vastaava toimittaja Tulevaisuus uusiksi -raportti kertoo Pelastakaa Lapset ry:n työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi kehitysmaissa, katastrofialueilla, Suomessa ja Venäjällä. Raportti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja joulukuussa. Toimitus: Max Holm, Heidi Söyrinki Osoite: Koskelantie 38, Helsinki, PL 95 Puhelin , faksi Sähköposti Ulkoasu: Hannu Karjalainen, Hanemedia Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy Pelastakaa Lapset, 2011 ISSN Lehti on painettu kierrätyspaperille. Pelastakaa Lapset on Suomen ulkoministeriön kumppanijärjestö. Ministeriö tukee järjestön kehitysyhteistyön ohjelmaa vuosina Kannen kuva: Lapset Bishariya Musharin kylässä juhlivat yhteistyön alkamista Pelastakaa Lasten kanssa. Vuosina alueella toteutetaan katastrofiriskien vähentämisen hanketta. Kuva: Rea Noponen TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus 3 Uutisia lyhyesti 4-5 Haaveista totta puhdasta vettä Alabaan 6 Pakkoavioliitto vaihtui koulunkäyntiin 7 Poliisi, opettajat ja radio yhdessä lasten asialla 8 Koulua kahdessa vuorossa 9 Asha oppi kommunikoimaan 10 Ennätyksiä Zoungouman kyläkoulussa 11 Veden saatavuudella ratkaiseva merkitys lapsille 12 Pelastakaa Lapset tukee lastensuojelua Rajasthanissa 13 Lasten tulevaisuus uusiksi Maaseudun lapsille koulutus ja ammatti Lapset valmistautuvat katastrofeihin Poika joka tykkää käydä koulua inklusiivinen opetus Venäjällä 20 Kuuleeko Kenia? 21 Vapaaehtoistoiminta Pelastakaa Lapset -järjestössä on ehdoton elämys 22 Tukihenkilöt auttavat arjessa 23 Eväitä elämälle -ohjelma 2 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

3 UUTISIA Pelastakaa Lapset toimii humanitaarisissa kriiseissä Norsunluurannikon konflikti Norsunluurannikolla puhkesi rajuja väkivaltaisuuksia viime marraskuussa pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. Noin miljoona ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. Heistä yli puolet oli lapsia. Pelastakaa Lapset käynnisti välittömästi mittavat toimenpiteet konfliktista kärsivien lasten ja heidän perheidensä auttamiseksi. Pelastakaa Lapset on muun muassa jakanut hädänalaisille ruokaa ja välttämättömyystarvikkeita kuten peittoja, hyttysverkkoja ja pressuja. Maan länsiosiin on lennätetty lääkkeitä ja lääkintätarvikkeita. Pelastakaa Lapset keskittyy toiminnassaan lasten suojeluun. Järjestö pyrkii saattamaan yhteen vanhemmistaan eroon joutuneet lapset ja heidän perheensä. Pakolaisleirien yhteyteen lapsille on perustettu turvallisia tiloja, joissa heille annetaan psykososiaalista tukea. Myös lasten koulunkäynnin turvaaminen on tärkeää, sillä sadat tuhannet lapset ovat nyt opetusta vailla. Pelastakaa Lasten tavoitteena on auttaa arviolta lasta ja heidän perheitään Norsunluurannikolla ja naapurimaassa Liberiassa, joka on vastaanottanut yli pakolaista. Kevin, 14, on tammikuun alusta lähtien asunut maan sisäisten pakolaisten leirillä Duekouén kaupungissa Norsunluurannikolla. Tarvitsen vaatteita, ruokaa ja kengät. Jos myös saisin koulutarvikkeita, voisin mennä kouluun. Kuva: Colin Crowley Libyan kriisi Helmikuussa puhjennut sisällissota on aiheuttanut suurta kärsimystä Libyassa. Yli ihmistä on paennut maasta. Pakolaisista suurin osa on maassa oleskelleita siirtotyöläisiä ja muita ulkomaalaisia. Rajujen taistelujen jatkuessa avustusjärjestöjen on ollut hyvin vaikeaa toimia maan sisällä. Pelastakaa Lapset on kuitenkin pystynyt jo käynnistämään muun muassa lasten suojeluun liittyviä toimintoja Libyan itäosissa. Tunisiassa Pelastakaa Lapset on avannut Libyan levottomuuksia paenneille lapsille turvallisia tiloja pakolaisleiri- en yhteyteen. Näissä teltoissa lapsilla on mahdollisuus leikkiä ja saada opetusta. Järjestö on avannut tiloja myös vastasyntyneiden ja pienten lasten äideille. Lisäksi Pelastakaa Lapset osallistuu työhön pakolaisten rekisteröimisessä. Japanin luonnonkatastrofi Maaliskuun 11. päivänä sattunut maanjäristys ja sitä seurannut tsunami aiheuttivat mittavaa tuhoa Japanissa. Japanin Pelastakaa Lapset ryhtyi välittömästi toimeen lasten auttamiseksi. Hätäavun ensimmäisessä vaiheessa työn painopisteenä oli lasten suojelu. Järjestö perusti yhdeksäntoista lapsille turvallista tilaa evakuointikeskusten yhteyteen Miyagin ja Iwaten maakunnissa. Tällä hetkellä Pelastakaa Lapset panostaa Japanissa erityisesti lasten koulunkäynnin turvaamiseen.katastrofin jäljiltä yli koulua ja lastentarhaa on tuhoutunut tai vaurioitunut. Järjestö on jakanut koululaisille koulutarvikkeita kuten kyniä, lehtiöitä ja koulureppuja. Pelastakaa Lapset on sitoutunut antamaan lapsille ja heidän perheilleen tukea usean vuoden ajan. Pelastakaa Lasten työntekijä Yuko Nishiguchi leikkii Kazuki Seton (8) ja Yasu Hiron (10) kanssa järjestön perustamassa lapsille turvallisessa tilassa Sendain kaupungissa. Kuva: Jensen Walker/Getty Images Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

4 ETIOPIA Teksti: Rea Noponen, humanitaarisen avun suunnittelija Haaveista totta Puhdasta vettä Alabaan Miten kaukaa sinä haet kahvivetesi? Kuinka moni meistä suomalaisista pystyy edes kuvittelemaan tilanteen, jossa puhdasta vettä ei ole saatavilla ja sitä joutuisi hakemaan kilometrien päästä jalan? Sellaista elämä oli hankealueellamme Etiopian Alabassa vielä kolme vuotta sitten. Meillä ei ole koskaan ollut puhdasta vettä kylässämme. Olemme vain haaveilleet siitä, kertoi Konichan kylän johtaja. Lapsillamme on toistuvasti ripulia. Vettä riittää hädin tuskin ruuanlaittoon saati sitten peseytymiseen, totesivat naiset. Minun täytyy auttaa äitiä kotitöissä. Haen kolmesti päivässä juomavettä perheelle ja siihen kuluu lähes koko päivä. Kouluun ehdin vain parina päivänä viikossa, kuvaili 12-vuotias Shemiseya Kunchen kylästä. Lähes 2,5 vuotta kestänyt Suomen Pelastakaa Lasten vesi-, sanitaatio- ja hygieniaprojekti Alaban kunnassa käynnistyi tästä kyläläisten unelmasta saada puhdasta vettä. Työllämme merkittäviä tuloksia Kymmenen uuden kaivon myötä puhtaan veden saatavuus Alabassa on lisääntynyt viidenneksellä. Ainakin kyläläistä, joista noin puolet on lapsia, hyötyy rakennetuista vesipisteistä, jotka sijaitsevat lyhimmillään 100 metrin ja pisimmillään kolmen kilometrin päässä kodeista. Lyhentyneet vedenhakumatkat antavat erityisesti naisille ja lapsille aikaa muihin asioihin ja askareisiin. Naiset ovat myös mukana hallinnoimassa vesipisteitä. Vertaistukiryhmissä naiset ajavat omia ja perheittensä asioita. Ihmiset ovat terveempiä, kun puhdasta vettä on jatkuvasti saatavilla. Yleisen hygienian parantuminen ja kyläläisten muuttuneet terveystavat ovat myös vaikuttaneet siihen, että veden välityksellä tarttuvien tautien esiintyvyys on merkittävästi laskenut. Ennen vain harva käytti käymälää, jos sellaista edes oli. Nyt kylät ovat siistejä, rakennetut vessat ovat käytössä ja kyläläiset ymmärtävät esimerkiksi käsien pesun tärkeyden tartuntatautien ehkäisemisessä. Vuosikymmeniä kuivuudesta kärsivässä Alabassa on vettä, mutta sitä joutuu poraamaan satojen metrien syvyydestä. Kuva: Pelastakaa Lapset Vettä riittää nyt moneen käyttöön. Kuva: Pelastakaa Lapset 4 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

5 ETIOPIA Veden myötä kouluun ja paljon muutakin Yksi projektin tärkeimmistä saavutuksista on lasten ja varsinkin tyttöjen koulunkäynnin lisääntyminen. Hankealueella kouluun ilmoittautuneiden määrä on kasvanut peräti 63 prosenttia. Koko kunnan alueella kasvu on ollut vain noin 20 prosenttia. Työllämme on ollut muitakin - odottamattomia - positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään. Yhteensä 50 henkilöä on työllistynyt vesihuollon parissa. Pumppuja varten on kahdeksaan kylään vedetty sähkö. Energiaa on kuitenkin saatavilla muihinkin tarpeisiin kuin veden pumppaamiseen. Kouluja voidaan nyt käyttää myös pimeään aikaan ja kyläläiset hoitavat asioitaan matkapuhelimella, kun sähköä on saatavilla akkujen lataamiseen. Monimuotoisen hankkeen toteuttamisen myötä on eri viranomaisten välinen yhteistoiminta tehostunut. Esimerkiksi lasten syntymärekisteröinnistä vastasi aikaisemmin yksin sosiaalivirasto, mutta projektin aikana myös terveysklinikat alkoivat osallistua tähän työhön. Vuoden 2009 aikana rekisteröitiin lasta 27 kylässä. Ilman syntymätodistusta ei voi esimerkiksi ilmoittautua kouluun. Hanke ja tulevaisuus haasteita täynnä Toteutettu hanke vastaa laajuudeltaan pienen suomalaisen kaupungin tai kunnan vesihuoltoa. Kaikki ovat oppineet paljon uutta. Kaivojen poraaminen, sopivien pumppujen asentaminen ja energialähteen valinta ovat vaatineet huolellista suunnittelua. Onneakin on ollut. On suorastaan ihme, että löysimme Likaisesta vedestä johtuvat sairaudet eivät enää vaivaa Nefizaa. Kuva: Rea Noponen vettä jokaisella porauksella, toteaa Nigussie, joka on toiminut hankkeen vesiinsinöörinä. Puhtaan veden saatavuus ei ole itsestään selvää tulevaisuudessakaan. Etiopiassa yleisten sähkökatkojen aikana vettä ei saada pumpattua niistä kaivoista, joiden pumput on kytketty sähköverkkoon. Generaattori energian lähteenä taas edellyttää jatkuvaa huoltoa ja on käytössä kalliimpaa. Varaosien saaminen tai osien korjaaminen ei tapahdu kädenkäänteessä. Pumpun rikkoutuessa yksi kylä oli ilman vettä pari kuukautta. Viimeisetkin vesipisteet luovutettiin kunnan ja yhteisöjen hallintaan tämän vuoden alussa. Kyläkomiteoita on opetettu huoltamaan ja hallinnoimaan vesipisteitä asianmukaisesti ja paikalliset viranomaiset ovat sitoutuneet auttamaan vesitoimikuntia. Suomen Pelastakaa Lapset seuraa ja tukee vielä kuluvan vuoden ajan hankealueen yhteisöjä. Työ asukkaiden terveyden ja hygienian parantamiseksi jatkuu myös. Nefiza tähtää korkealle Aikuisena minä haluan olla pääministeri, sanoo 11-vuotias Nefiza Dinakosan kylästä. Hänen elämänsä on muuttunut täysin puhtaan veden myötä. Toistuvat vatsavaivat, pahoinvointi ja ripuli ovat nyt loppuneet ja hän jaksaa opiskella ja myös osallistua vapaa-aikanaan hygieniakerhon toimintaan. Nefizan mielestä on mukavaa edistää hyviä terveystottumuksia ja puhdasta ympäristöä toisten lasten kanssa. Oppiminen on kuitenkin kaikkein tärkeintä, hän toteaa. Alaban kunta ja vesiongelma Väkiluku n Köyhyys ja kuivuus vaikeuttavat maanviljelyä ja karjankasvatusta ja ovat lisänneet erityisesti lasten aliravitsemusta Likaisen veden ja olemattoman sanitaation takia tarttuvat taudit ovat yleisiä Lasten koulunkäynti on epäsäännöllistä tai kokonaan estynyt jopa 20 kilometrin vedenhakumatkojen takia. Projektin keskeiset toimenpiteet Porattu 10 syvää kaivoa ja rakennettu 20 vesipistettä Rakennettu 1794 uutta kuivakäymälää ja kohennettu 686 käyttökelpoisiksi Annettu yli kyläläiselle hygienia- ja terveysohjausta Vedetty kahdeksaan kylään sähkö ja kahteen kylään asennettu generaattori Tuloksia laajalla yhteistyöllä Alaban hanke on esimerkki onnistuneesta ja poikkeuksellisen laajasta yhteistyöstä. Kumppaneina ovat olleet Suomen ulkoministeriö, Etiopian paikallishallinto, yritysmaailma (Nokia, Nokia Siemens Networks), kansalaisjärjestö sekä Alaban yhteisöt, lapset ja aikuiset. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

6 ETIOPIA Varhain solmitut avioliitot haittaavat tyttöjen elämää Etiopiassa. Tytöt eivät esimerkiksi pääse kouluun avioiduttuaan. Pelastakaa Lapset on kehittänyt paikallisia lastensuojelujärjestelmiä ehkäistäkseen pakkoavioliittoja ja koulunkäynnin keskeyttämisiä. Tämä auttoi myös Elfnesh Gezahegnia pelastumaan varhaiselta avioliitolta. Pakkoavioliitto vaihtui koulunkäyntiin Elfnesh Gezahegn, 14, asuu Borkoran kylässä Konsossa, Etiopiassa. Hänellä on seitsemän siskoa ja yksi veli. Hän ei päässyt kouluun lapsena, sillä vanhemmat halusivat lasten mieluummin työskentelevän kotona. Elfnesh keräsi polttopuita, haki vettä ja teki ruokaa. Kun Elfnesh oli 12-vuotias, hänen perheelleen tarjottiin rahaa siitä, että Elfnesh menisi naimisiin aikuisen miehen kanssa. Uutinen tavoitti pian myös lapset, jotka toimivat Pelastakaa Lapset järjestön perustamassa lapsen oikeuksien kerhossa. Kerholaiset raportoivat Elfneshin tilanteesta lastensuojelua koordinoivalle toimikunnalle, joka kutsui kaikki osapuolet keskustelemaan asiasta. Neuvottelussa tytön vanhemmille kerrottiin muun muassa varhaisen avioliiton vaaroista ja siitä, että laki kieltää alaikäisen naimisiinmenon. Pitkän keskustelun jälkeen tytön perhe ja naapurit ymmärsivät, että heidän aikeensa oli lainvastainen ja että avioliitto ei olisi hyväksi Elfneshille. Häät peruttiin. Tämän lisäksi lastensuojeluviranomaiset saivat Elfneshin vanhemmat vakuutettua siitä, että heidän tulisi lähettää tyttärensä kouluun. Elfnesh käy nyt kolmatta luokkaa Pelastakaa Lasten rakennuttamassa Borkoran kyläkoulussa. Haluan kiittää kaikkia, jotka olivat mukana auttamassa minua. Nyt en jää luku- ja kirjoitustaidottomaksi. Aion opiskella ahkerasti ja tulla isona lääkäriksi, Elfnesh kertoo. Haluan opiskella lääkäriksi, kertoo lapsiavioliitolta pelastunut Elfnesh. Nykyään hän toimii aktiivisesti, jotta muutkin lapset välttyisivät varhaiselta avioliitolta. Kuva: Gezahegn Lukama Yhteistoimintaa ja valistustyötä Varhaiset avioliitot ja tyttöjen kouluttamattomuus ovat olleet arkipäivää Elfneshin kotikylässä. Pelastakaa Lasten Onnellinen lapsuus -hankkeen ansiosta alueelle on onnistuttu rakentamaan toimiva järjestelmä lasten suojelemiseksi. Lapsen oikeuksien kerhot ja lastensuojelutoimikunnat seuraavat ja raportoivat alueensa hyväksikäyttötapauksia sekä reagoivat nopeasti ongelmiin. Kerhot ja toimikunnat toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen viranomaisten kuten poliisilaitoksen lastensuojeluyksikön kans sa. Aktiivinen yhteistoiminta saa yleensä perheet lopettamaan lapsille haitallisen toiminnan. Elfnesh on mukana koulun näytelmäkerhossa. Lapset esittävät näytelmiään koulun lähistöllä sijaitsevalla torilla. Näytelmät kertovat lasten kohtaamista ongelmista ja niiden avulla lapset pyrkivät lisäämään yhteisön tietoisuutta muun muassa tyttöjen syrjinnästä sekä lapsityön ja lapsiavioliittojen haitoista. Olen erittäin onnellinen, koska tulevaisuuteni näyttää nyt valoisalta. Aion opiskella kovasti ja toteuttaa unelmani, Elfnesh sanoo hymyillen. Pelastakaa Lapset on vuosien ajan tukenut toimivien lastensuojelujärjestelmien kehittämistä Etiopian maaseudulla. Lapsen oikeuksien kerhot ja yhteisöihin perustetut lastensuojelutoimikunnat ovat osa tätä järjestelmää, jonka tavoitteena on suojella lapsia väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Samalla edistetään lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä. 6 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

7 KENIA Teksti: Eveliina Hakulinen Tharakan nuoret saamassa koulutusta lapsen oikeuksista. Kuva: Tessa Rintala Lapsi tarvitsee suojelua -hanke toteutettiin Keniassa vuosina Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä vähennettiin luomalla kohdealueilla lapsiystävälliset kylätason lastensuojelujärjestelmät. Kunnissa perustettiin yhteensä 90 lastensuojelurikkomuksia käsittelevää tiedonkeruupaikkaa. Kouluihin perustettiin 72 lapsen oikeuksien kerhoa. Poliisi, opettajat ja radio yhdessä lasten asialla Kenialainen kulttuuri on tunnettu yhteisöllisyydestään. Perinteisesti omaisuus on ollut yhteistä ja vastuu lasten kasvattamisesta jaettu koko yhteisön kesken. Nykyaikaistuvassa valtiossa monet lapsille haitalliset perinteet ovat poistumassa, mutta samalla ovat katoamassa myös monet hyvät käytännöt. Pelastakaa Lapset edistää lasten suojelua herättämällä yhteisvastuun ajatusta jälleen henkiin. Itä-Keniassa sijaitsevan Tharakan kunnan nuoret kertovat, että alueen yleisimmät lapsen oikeuksien rikkomukset ovat heitteillejättö ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Suuri osa hyväksikäyttötapauksista jää raportoimatta viranomaisille, koska ilmoituksen teko on hankalaa ja lakineuvonta puutteellista. Tharakassa lasten hyvinvoinnin turvaaminen on kuitenkin edistynyt roimasti. Pelastakaa Lasten lastensuojeluhanke on koonnut yhteen paikallisten lastensuojeluviranomaisten ja poliisin lisäksi opettajia, kirkkojen työntekijöitä, kansalaisjärjestöjen jäseniä sekä kyläkomiteoiden, terveysklinikoiden ja tuomioistuimen edustajia. Nämä toimivat nyt tiivisti yhdessä lasten puolesta. Vastuu lapsista tulee jakaa koko yhteisön kesken, kiteyttää paikallinen seurakuntapastori Julius Mungania. Tiedon ja yhteistoiminnan kautta tulosta Paikallinen lehdistö ja radio ovat aktii- visesti levittäneet tietoa lapsen oikeuksista. Tharakan väestön tietämys lasten suojeluun liittyvistä asioista on myös parantunut. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on kasvanut huomattavasti. Tharakan poliisilaitoksella lasten asioista vastaava Robina Oiyen kertoo, että tehtyjen rikkomusten määrä on kuitenkin samalla vähentynyt. Ihmiset ovat nyt rohkeampia tarttumaan toimeen ja raportoimaan epäkohdista. Myös poliisien tietämystä lastensuojelusta on lisätty. Ennen uhri joutui kulkemaan edestakaisin sairaalan ja poliisilaitoksen välillä. Monet luovuttivat siksi kesken kaiken. Nyt työtä koordinoidaan ja poliisi ja sairaala voivat pyytää tarvittavia tietoja toisiltaan. Tämä helpottaa myös uhrin taakkaa, iloitsee Tharakan aluesairaalan lääkäri Kitki Actiyo. Koulussa opitaan vahvemmiksi Huolestuttava määrä lasten pahoinpitelytapauksista tapahtuu koulujen lähei- syydessä. Tästä syystä myös koulujen henkilökuntaa on otettu mukaan toimintaan. Tharakan opetuslaitoksella työskentelevän James Makembon mukaan erityistarpeiset lapset ovat hyväksikäyttäjille erityisen helppoja uhreja. Pelastakaa Lasten hanke on auttanut lapsia tuntemaan oikeutensa. Nykyisin lapset vaativat oikeuksiaan vanhemmilta, opettajilta ja muilta aikuisilta. Lapset esimerkiksi kirjoittavat ahkerasti kirjeitä päättäjille, kertoo Makembo. Asenteiden ja käyttäytymisen muutos ovat avainasemassa pysyvien tulosten saamiseksi. Tätä tuetaan jatkuvalla tiedotustyöllä ja vahvistamalla sekä virallisia että epävirallisia rakenteita, joilla suojellaan lapsia heitä vahingoittavalta kohtelulta ja väärinkäytöksiltä. Näin lapsille annetaan mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa terveinä ja vahvoina kansalaisina. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

8 SOMALIMAA Koulua kahdessa vuorossa Muna, Ayaan ja Naima uskovat omaan ja Somalimaan tulevaisuuteen. Kuva: Kirsi Peltola Somalimaan suurimmassa kaupungissa Hargeisassa yhä useampi lapsi käy koulua. Tyttöjen ja kaikkein köyhimpien perheiden lasten saaminen koulutuksen piiriin on kuitenkin haasteellista. Hargeisa on vuonna 1991 itsenäiseksi julistautuneen, mutta kansainvälisesti tunnustamattoman Somalimaan pääkaupunki. Kaupungin keskustassa sijaitsevassa Sheikh Ali Osmanin alakoulussa on 1228 oppilasta. Luokkahuoneita on vain kolmetoista, joten lapset käyvät koulua kahdessa vuorossa. Luokkahuoneet on remontoitu ja kalustettu Pelastakaa Lasten tuella. Oppilaille on myös hankittu oppivälineitä kuten vihkoja ja kyniä. Nykyään oppilaat voivat keskittyä opiskeluun eikä heidän enää tarvitse pelätä, että katto sortuu heidän päälleen. Kiusaamista ei hyväksytä Naima, Ayaan ja Muna ja ovat 15-vuotiaita ja käyvät 7. ja 8. luokkaa. Opettajilta voi kysyä, jos jokin askar- ruttaa ja he rohkaisevat meitä aina, tytöt kertovat. Oppilaat opiskelevat pienissä ryhmissä ja nopeammin oppivat neuvovat muita. Nykyaikaisten opetusmenetelmien soveltaminen ei aina ole helppoa. Esimerkiksi ensimmäisellä luokalla on peräti 85 oppilasta. Somalimaassa opettajat ovat tottuneet käyttämään ruumiillisia rangaistuskeinoja. Pelastakaa Lapset on kouluttanut opettajia lapsikeskeisestä opetuksesta. Opettajat ymmärtävät nyt, että fyysinen kurittaminen on vahingollista. Köyhyys ja sosiaaliset ongelmat esteenä koulunkäynnille Koulussamme ei juuri esiinny kiusaamista. Kaikilla on samanlaiset koulupuvut, joten ainakaan vaatetuksen perusteella ei voi päätellä, kuka on rikas ja kuka on köyhä, tytöt kertovat. Torilla näemme kuitenkin lapsia, joilla ei ole vanhempia tai joiden vanhemmat eivät kykene elättämään heitä. Somalimaan opetusviranomaiset arvioivat, että kuusi kymmenestä lapsesta on vielä koulun ulkopuolella. Me maksamme kaksi dollaria kuussa opetuksesta. Kaikkein köyhimmät lapset saisivat tulla kouluun ilmaiseksi, mutta heidän täytyy työskennellä elättääkseen perhettään, toteavat Naima, Ayaan ja Muna. Tämän vuoden alussa Somalimaan peruskoulutuksesta tehtiin kaikille ilmainen. Samalla korotettiin opettajien palkkoja, jotta erillisiä koulumaksuja ei tarvitsisi kerätä oppilailta. Palkankorotuksella haluttiin myös paikata tuntuvaa vajetta opettajista. Monista vaikeuksista huolimatta on innostus ja usko parempaan tulevaisuuteen lähes käsin kosketeltavaa Somalimaassa. Vanhempamme ymmärtävät, kuinka tärkeää koulutus on, mutta on myös perheitä, jotka pitävät tytöt kotona siivoamassa ja laittamassa ruokaa, kertovat tytöt ja jatkavat: Jotkut ikäisemme tytöt ovat jo naimisissa, mutta voivat silti käydä koulua, jos vain heidän perheensä antavat siihen luvan. Jotkut vanhemmat pakottavat tyttärensä naimisiin, mutta nykyisin valtaosa vanhemmista ymmärtää, ettei se ole hyvä asia. Pelastakaa Lapset toimii läheisessä yhteistyössä Somalimaan opetuslaitoksen kanssa ja tukee sen työtä. Pelastakaa Lasten tukemiin kouluihin ilmoittautui vuonna 2010 yhteensä lasta, joista lähes puolet oli tyttöjä. Edellisvuonna vastaava luku oli ainoastaan Tyttöjä haastatteli Kirsi Peltola, lapsen oikeuksien neuvonantaja. 8 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

9 SOMALIMAA Asha oppi kommunikoimaan Asha Abdinasir vammautui synnytyksessä, joten hän ei oppinut seisomaan eikä puhumaan muiden lasten tavoin. Kuntoutus ja vanhempien tuki saivat kuitenkin ihmeitä aikaan. Sahra Abdi Osmanin tytär Asha kärsi hapen puutteesta syntyessään vuonna Asha ei oppinut lapsena seisomaan eikä kyennyt puhumaan sanaakaan vielä nelivuotiaana. Kuusi vuotta siten äiti muutti Hargeisaan ja ilmoitti tytön erityistarpeisten lasten kouluun. Ashan opettajaksi tuli Suleiman Mohammed, joka on kouluttautunut erityistarpeisten lasten ohjaajaksi Pelastakaa Lasten tuella. Suleiman harjoitti Ashaa kattavilla puhe-, kirjoitus- ja lukutaitotehtävillä sekä fyysisellä kuntoutuksella. Opettajan jatkuvan tuen ansiosta Asha oppi lausumaan tuttuja sanoja ja pystyy nyt kommunikoimaan ymmärrettävästi. Asha opiskelee nykyään tavallisessa koulussa yhdessä ei-vammaisten lasten kanssa. Se on hyvin harvinaista Somalimaassa. Ashan koulunkäyntiä on tukenut myös koulutus, jota Pelastakaa Lapset on järjestänyt opettajille ja koulujen johtokunnille liittyen inklusiiviseen opetukseen. Ashan perhe toimii mallina muille Asha käy nyt kuudetta luokkaa Alif-Doon peruskoulussa. Tyttö osaa lukea, kirjoittaa ja puhua. Kotona hän laittaa ruokaa ja leikkii sisarustensa ja ikätovereidensa kanssa. Ashan vanhemmat tietävät, ettei Asha ymmärrä asioita heti, vaan niiden omaksuminen tapahtuu vähitellen. Vanhemmat iloitsevat siitä, että tyttären kehitys on ollut huimaa ja että hänen tulevaisuutensa näyttää valoisalta. Ashan äiti on tukenut tyttärensä kehitystä monin tavoin ja toimii rohkaisevana esimerkkinä muille vammaisten lasten vanhemmille. Ashaa haastatteli Kirsi Peltola, lapsen oikeuksien neuvonantaja. Inklusiivisuuden puolesta Somalimaan opettajien koulutustausta on usein riittämätön vammaisten oppilaiden ohjaamiseen. Myös asenteissa on korjaamisen varaa, sillä monen opettajan mielestä on ajanhukkaa työskennellä vammaisten lasten ja erityisesti vammaisten tyttöjen kouluttamiseksi. Vuosina Pelastakaa Lapset jatkaa työtään lasten inklusiivisen opetuksen lisäämiseksi Somalimaassa. Tämän lisäksi järjestö vahvistaa paikallisia lastensuojelujärjestelmiä, jotta lapsiin kohdistuva väkivalta, pahoinpitely, hyväksikäyttö ja laiminlyönti vähenisivät. Pelastakaa Lapset edistää lapsen oikeuksia muun muassa tukemalla lapsia, jotta he saisivat äänensä kuluviin ja pääsisivät osallistumaan elämäänsä koskeviin päätöksiin. Asha sisarustensa kanssa: Bahja keskellä ja Nasra oikealla. Kuva: Kirsi Peltola Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

10 LÄNSI-AFRIKKA Ennätyksiä Zoungouman kyläkoulussa Viime syksynä Zoungouman kyläläiset joutuivat uudenlaisen pulman eteen. Kouluvuoden alkaessa peräti 155 lasta ilmoittautui kouluun. Luokkahuone täyttyi ääriään myöten ja opettaja joutui lähettämään puolet lapsista kotiin, koska tilaa ei ollut kaikille. Elämä Zoungoumassa pyörii pääasiassa puuvillan ympärillä. Kylä sijaitsee maatalousvaltaisessa Hauts-Bassinsin alueella Burkina Fasossa. Niin lapset kuin vanhuksetkin osallistuvat kaikki puuvillan tuotantoon. Puuvillan viljely vaatii paljon työvoimaa ja sen keruussa pienet näppärät sormet tulevat tarpeeseen. Vain harvat vanhemmat ovat lähettäneet lapsiaan kouluun. Burkina Fasossa kolmannes peruskouluikäisistä lapsista ei ole koulussa. Tytöt on ollut tapana naittaa hyvin nuorella iällä, jotta lapsia saataisiin mahdollisimman paljon työvoimatarpeita tyydyttämään. Raskas työ vaatii veronsa. Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset näyttävät paljon ikäänsä vanhemmilta. Maatalouden työläiset hakevat helpotusta kovaan arkeensa päihteistä. Moni käyttää amfetamiinia ja alkoholia aina kun rahaa on saatavilla. Lapsityöläisille oikeuksia Vuosina Pelastakaa Lapset toteutti Länsi-Afrikan Burkina Fasossa ja Malissa hankkeen, jossa vahvistettiin lasten oikeutta suojeluun väkivallalta, hyväksikäytöltä ja pahoinpitelyltä. Hankkeessa myös vähennettiin lapsille vahingollista maataloustyön teettämistä. Osana hanketta Zoungouman kylään perustettiin vanhempien ja lasten ryhmiä, joita koulutettiin lapsen oikeuksista ja koulunkäynnin tärkeydestä. Lapset olivat itse mukana levittämässä tietoa esimerkiksi esittämällä kylissä lapsen oikeuksiin ja lasten suojeluun liittyviä teatterinäytelmiä. Pelastakaa Lapset tuki maataloudessa työskentelevien lasten koulunkäyntiä myös suoraan esimerkiksi maksamalla lasten koulumaksuja ja hankkimalla heille koulutarvikkeita. Kaikki kouluun Burkina Fason opetuslaitos joutuu tulemaan toimeen erittäin vähäisillä varoilla. Tästä syystä ei ollut aivan ongelmatonta, kun Zoungouman kylässä yhä useampi lapsi ilmoittautui kouluun. Kaikki lapset eivät yksinkertaisesti olisi mahtuneet pieneen kouluun. Vanhemmat eivät kuitenkaan suostuneet siihen, että heidän lapsensa joutuisivat odottamaan koulun alkua seuraavaan vuoteen. Päättäväiset vanhemmat rakensivat pihalle suojan luokkahuoneen virkaa toimittamaan. Kun kouluvirasto ei suostunutkaan lähettämään kylään uutta opettajaa, vanhemmat pistivät pystyyn keräyksen opettajan palkkaamista varten. Nyt kylässä on kaksi koululuokkaa, josta toista opettaa vanhempien palkkaama opettaja pihalle rakennetussa suojassa. Zoungoman kylän peruskoulun uudet oppilaat esittelevät ylpeinä oppikirjojaan. Kuva: Antoine Sanou / Tié Pelastakaa Lapset jatkaa työtään lapsen oikeuksien puolesta Länsi-Afrikassa vuosina Burkina Fason ja Malin lisäksi toimimme Beninissä, Nigerissä, Norsunluurannikkolla ja Togossa. 10 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

11 ETELÄ-AASIA Teksti: Tupuna Mäntysaari-Laaksonen, Etelä-Aasian ohjelmasuunnittelija Veden saatavuudella ratkaiseva merkitys lapsille Ennen vanhaan meidän piti kiivetä valtavien vesikanistereiden kanssa ylös ja alas kukkulaa hakeaksemme vettä. Matkaan kului puolitoista tuntia. Kukaan ei tiennyt kunnollisesta hygieniasta ja ympäristö vain saastui saastumistaan. Muna Layomagar, 16, Nepal Joka kymmenes ihminen maailmassa on vailla puhdasta vettä. Veden saatavuudella on kauaskantoiset seuraukset. Kun perheen kotona ei ole vettä, lapsi saattaa joutua vedenhakuun koulun sijaan tai sitten hän joutuu vahtimaan sisaruksiaan, kun vanhemmat hakevat vettä. Kun koulupäivä jää väliin tarpeeksi monta kertaa, lapsi ei enää halua mennä kouluun, koska hän on jäänyt opinnoissaan muista jälkeen. Tai jos koulussa ei ole oppilaiden käytössä vettä tai käymälää, eivät varsinkaan tytöt halua mennä kouluun. Veden huono saatavuus altistaa lapsen monelle ongelmalle Yleinen hygienia ja veden saatavuus vaikuttavat paitsi ajankäyttöön myös terveyteen ja turvallisuuteen. Epähygieeninen ympäristö ja likaisen veden käyttö aiheuttavat ripulia, joka on yksi yleisimmistä lasten kuolinsyistä kehitysmaissa. Veden huonon saatavuuden takia lapset peseytyvät tienvarsien yleisillä vesipisteillä. Siellä lapset ovat vaarassa joutua hyväksikäytön kohteiksi. Pelastakaa Lapset on tukenut vuodesta 2009 lähtien WASH vesi- ja sanitaatioohjelmaa Intiassa, Nepalissa ja Bangladeshissa. Työn tarkoituksena on saada riittävät vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelut kohdealueiden kyläläisten saataville. Samalla lisätään ihmisten tietämystä lapsen oikeuksista. Lapset edistävät hygieniaa Muna Layomagar, 16, asuu Khanitarin kylässä Nepalissa. Aiemmin ihmiset tekivät tarpeensa minne tahansa eivätkä he tienneet mitään veden saastumisesta, hygieniasta tai sanitaatiosta, Muna kertoo. Pelastakaa Lasten WASH-hankkeen myötä kylään perustettiin vesi- ja sanitaatiotoimikunta ja lapsikerho. Yläasteella oleva Muna ja muut kerholaiset tekivät paljon työtä julistaakseen kyläyhteisön yleiset alueet vapaaksi jätöksistä. Lapset olivat myös mukana rakentamassa väliaikaisia kuivakäymälöitä, mikä helpotti alueen nopeaa siistimistä. Selkeä muutos on tapahtunut ja ripulitaudit ovat vähentyneet merkittävästi, kertoo Muna, ja jatkaa: Nyt lapsilla on puhdasta juomavettä eikä meitä enää laiteta raskaaseen työhön. Aiemmin emme tienneet lapsen oikeuksista ja lapsityövoiman käyttö oli yleistä kaikkialla. Muna Layomagar isänsä Bhim Bahadur Layomagarin kanssa. Isä kertoo, että hänen lapsensa ovat nykyään mukana päättämässä kaikista perheen yhteisistä asioista. Puhdas vesi ja hyvä hygienia ovat jokaisen oikeus Pelastakaa Lasten tuella Intian kyliin on rakennettu 710 käymälää ja korjattu 30 käsipumppua. Kymmenessä koulussa on kunnostettu käymälät noin tuhannelle oppilaalle. Järjestö on perustanut uusia terveydestä ja hygieniasta vastaavia komiteoita sekä aktivoinut vanhojen komiteoiden toimintaa. Bangladeshissa on rakennettu kuuteen kouluun vesipisteet 1500 oppilaalle ja käymälätilat 700 oppilaalle. Mikä tärkeintä, tavallisten kansalaisten ja päättäjien välille on syntynyt vuoropuhelua veden saatavuudesta, hygieniasta ja niiden vaikutuksista lapsiin. Pelastakaa Lasten kohdealueilla väestö on alkanut ymmärtää, että lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja kasvatuksesta huolehtiminen ei ole vain koulujen tehtävä, vaan se on myös vanhempien vastuulla. Jokaisella, myös köyhällä, on oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluu puhtaus ja puhdas vesi. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

12 INTIA Teksti: Tupuna Mäntysaari-Laaksonen, Etelä-Aasian ohjelmasuunnittelija Pelastakaa Lapset tukee lastensuojelua Rajasthanissa Lapsen oikeuksien rikkomukset ovat arkipäivää Rajasthanin osavaltiossa Intiassa. Köyhällä alueella lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö ovat yleistä. Pelastakaa Lapset tukee Rajastanissa kaikkein haavoittuvimpia lapsia ja ajaa lasten oikeuksia alueella. Viimeisen kolmen vuoden ajan Pelastakaa Lapset on edistänyt laadukasta kouluopetusta Rajasthanissa sekä pyrkinyt ehkäisemään alueen lapsiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja syrjintää. Pelastakaa Lapset on myös tukenut lastensuojelun ja opetuslaitoksen kehittämistä Dholpurin, Jodhpurin ja Tonkin alueella sijaitsevissa kylissä. minen muuttuisivat positiivisemmaksi lapsia kohtaan. Olemme vaikuttaneet myös osavaltiotasolla ja herättäneet julkista keskustelua lapsen oikeuksien rikkomuksista. Pelastakaa Lasten tuella on perustettu kyliin lastensuojelukomiteat, lapsen oikeuksien kerhot sekä kouluihin johtokuntia ja vanhempainyhdistyksiä. Nämä toimivat yhdessä lastensuojelurikkomusten esiintuomiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Pelastakaa Lasten tuella on kunnostettu koulurakennuksia ja rakennettu niihin luokkahuoneita, vesipumppuja ja kulkemista helpottavia ramppeja. Viihtyisyyttä on lisätty rakentamalla käymälöitä ja kunnostamalla koulupihoja. Tietoisuuden lisääntyminen lapsen oikeuksista näkyy muun muassa siinä, että lapset osaavat nyt vaatia palveluita ja laatua. Aikuiset huomioivat lasten näkemykset paremmin päätöksenteossaan. Vanhemmat lähettävät lapsensa kouluun ja kyselevät kotitehtävien perään. Opettaja tulee töihin raittiina eikä lyö tai syrji lapsia. Lapset osaavat myös suojella toisiaan. Jos joku lapsi on vaarassa joutua pakkoavioliittoon, lapset ottavan asian Pelastakaa Lasten työ vaikuttaa lasten elämään Olemme toimineet aktiivisesti yhteisöissä, jotta yleinen mielipide ja käyttäytyesille lapsen oikeuksien kerhossa. Kerhot raportoivat ongelmista lastensuojelukomiteoille, jotka osaltaan vievät asiaa eteenpäin. Pelkästään vuonna 2009 estettiin 23 lapsiavioliittoa, minkä voidaan ajatella olevan iso saavutus alueella, joka on tunnettu lapsiavioliitoistaan. Vaikuttamistyö on osaltaan myös ennaltaehkäissyt uusien järjestettyjen avioliittojen syntymistä. Lasten oikeudet laajenevat Vuonna 2010 saavutettiin Rajasthanissa merkittäviä tuloksia, kun osavaltioon perustettiin komissio lapsen oikeuksien suojelemiseksi, säädettiin laki perusopetuksesta sekä esiteltiin lastensuojelun toimintaohjelma. Nämä kaikki ovat kansainvälisen lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisia. Laki perusopetuksesta takaa kaikille alle 14-vuotiaille pakollisen ja ilmaisen perusopetuksen. Ilmainen perusopetus vaatii paljon resursseja ja Pelastakaa Lapset tukee osavaltiota tässä työssään. Pelastakaa Lapset jatkaa yhteistyötä osavaltion kanssa myös lastensuojelun toimintaohjelman toteuttamiseksi. Lasten foorumi ajaa kaikkien lasten asiaa Chad Puran kylässä. Kuva: Tiina Tikkanen Päättäjiin on vaikutettu muun muassa järjestämällä mielenosoituksia. Dungarpurissa lapset marssivat koulunkäynnin puolesta. Kuva: Tessa Rintala 12 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

13 NEPAL Lasten tulevaisuus uusiksi Nepalin opetushanke oli osa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön Kirjoitetaan tulevaisuus uusiksi -kampanjaa, jolla edistettiin lasten koulunkäyntiä konflikteista kärsivissä maissa. Vuosina toteutettujen hankkeiden myötä yli 1,6 miljoona lasta pääsi kouluun ja yli 10 miljoonan lapsen saaman opetuksen laatu parani. Pelastakaa Lapset jatkaa työtään lasten koulunkäynnin tukemiseksi maissa, jotka kärsivät sodista tai muista konflikteista. Näissä maissa elää yli puolet maailman 67 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta. Viihtyisä ympäristö kannustaa oppimaan. Kuva: Tupuna Mäntysaari-Laaksonen Yhä useampi lapsi käy koulua sisällissodasta toipuvassa Nepalissa. Tämä antaa toivoa niin lasten kuin maan tulevaisuudelle, sillä koulutus on yksi merkittävimmistä keinoista katkaista konfliktien ja köyhyyden kierre. Nepalin vuosia kestänyt väkivaltainen konflikti päättyi 21. marraskuuta 2006, kun sisällissodan osapuolet allekirjoittivat rauhansopimuksen. Pelastakaa Lapset käynnisti sodan jälkeen nelivuotisen hankkeen lasten koulunkäynnin edistämiseksi. Pelastakaa Lasten hanke toteutettiin vuoristoisella Sindupalchowkin alueella. Hankkeesta on hyötynyt suoraan lasta, joista puolet on tyttöjä. Alueen lapset saavat nyt aiempaa laadukkaampaa opetusta kunnostetuissa ja hyvin varustelluissa kouluissa. Pelastakaa Lasten 132 yhteistyökouluissa on panostettu viihtyisyyteen ja lapsiystävällisyyteen. Kouluihin on muun muassa rakennettu 109 uutta luokkahuonetta sekä vesipisteiltä ja käymälöitä. Opetusta lasten tarpeiden mukaisesti Opettajat ovat saaneet koulutusta lapsiystävällisistä opetusmetodeista sekä psykososiaalisen tuen antamisesta. Opetuksen laadun parantumisesta on paljon näyttöä. Viime vuonna ainoastaan 14 prosenttia alakoululaisista jäi luokalle, kun vuonna 2007 jopa kuusi kymmenestä alakoululaisesta jäi luokalle. Nykyään lapset myös pysyvät koulussa ja vain harva lopettaa koulun kesken. Lapset ovat aktiivisesti osallistuneet kampanjointiin koulunkäynnin puolesta. Sadassa koulussa on tällä hetkellä toimiva lasten kerho. Kouluvuoden alkaessa lasten ja aikuisten ryhmät kiertelevät ovelta ovelle puhumassa koulutuksen tärkeydestä. Viime vuonna 74 yhteistyökoulua ilmoitti saaneensa kaikki alueensa kouluikäiset lapset kouluun. Myös varhaiskasvatus on lisännyt suosiotaan. Pelastakaa Lasten hankealueella on toiminnassa 85 esikoulua, joihin on rakennettu järjestön tuella yhteensä 50 luokkahuonetta. Viime syksynä lähes puolet ensimmäisen luokan oppilaista oli saanut esiopetusta, kun neljä vuotta sitten ainoastaan seitsemän prosenttia peruskoulun aloittaneista oli käynyt esikoulua. Esikoulua käyneet lapset pärjäävät paremmin koulussa. Turvallinen ja kannustava koulunkäynti Pelastakaa Lasten yhteistyökouluissa on laadittu eettiset toimintaohjeet oppilaille, opettajille ja vanhemmille. Ohjeet muun muassa kieltävät ruumiillisen kurituksen. Järjestön tuella on perustettu lastensuojelukomiteat kahteenkymmeneen kylään. Komiteat tukevat virallista lastensuojelujärjestelmää ja pyrkivät vähentämään esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, varhaisia avioliittoja ja haitallista lapsityötä. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

14 BANGLADESH Teksti: Tupuna Mäntysaari-Laaksonen, Etelä-Aasian ohjelmasuunnittelija Maaseudun lapsille koulutus ja ammatti Uudet vaatteet ja kunnon ruoka ovat monen lapsen mielessä, kun he lähtevät kaupunkiin töihin maaseudun karuista oloista. Työnteko voi kuitenkin vahingoittaa lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä. set voivat ehdottaa lapsen lähettämistä töihin. Työnantajat puolestaan antavat suuria lupauksia, vaikka eivät käytännössä ole tarjoamassa lapsille kuin raskasta työtä kovissa oloissa. Haitallinen työ estää kehityksen Bangladesh on ratifioinut lapsen oikeuksien sopimuksen ensimmäisten joukossa vuonna 1990 ja lasten suojelun tarpeet on huomioitu lainsäädännössä. Haasteena on kuitenkin lapsityön laajuus ja se, että moni lapsi työskentelee epävirallisesti lain ulottumattomissa. Lapsilla teetetään paljon työtä, sillä lapset ovat näppäräsormisia, eivät valita eivätkä kyseenalaista työoloja. Pitkät työpäivät ja lyhyet yöunet vahingoittavat lasten fyysistä ja henkistä kehitystä. Työskentely kaupungissa kaukana kotoa jättää heidät alttiiksi hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Tytöt työskentelevät usein kotiapulaisi- Bangladeshissa työskentelee yli seitsemän miljoonaa lasta. Monelle työ näyttäytyy unelmana onnesta, koska maaseudulla saattaa olla pulaa kaikesta. Perheet pysyvät nipin napin hengissä ja kaikesta pitää säästää: terveydenhuollosta, koulumaksuista, ruuasta ja vaatteista. Aika ajoin kotikylässä käy kaupungeissa työskenteleviä naapuruston lapsia, joilla on esimerkiksi uudet farkut ja ehkä myös polkupyörä. Silloin sukulaina, jolloin he asuvat työantajansa kotona ja ovat tämän kontrollin alla. Kotiapulaiset eivät kuulu työlainsäädännön piiriin ja työolojen valvonta on hyvin vaikeaa. Näkymätön kotiapulainen on usein hyväksikäytetty, pahoinpidelty ja yksinäinen. Tehdastyössä olot eivät ole sen paremmat. Lapset joutuvat käsittelemään raskaita koneita ja vaarallisia liuottimia ahtaissa ja pimeissä tiloissa. Palkka on pieni ja onnettomuudet yleisiä. Koulunkäynnistä monet saavat vain haaveilla. Vaihtoehtona ammattiin kouluttautuminen Pelastakaa Lapset on edistänyt lastensuojelua Bangladeshissa vuodesta 2008 lähtien. Tavoitteena on vähentää haitallista lapsityötä sekä lasten työperäistä muuttoa maaseudulta kaupunkeihin. Mymensinghin ja Netrokonan alueilla Pelastakaa Lapset tukee kotiseudullaan maataloustöitä tekeviä lapsia sekä Työtä tekevät lapset ajavat asioitaan perustamissaan kerhoissa. Kuva: Rajot Kanti Debnath 14 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

15 BANGLADESH kaikkia niitä lapsia, jotka kuuluvat kaupunkiin työn perässä muuttavien riskiryhmään. Yhteensä 700 entistä lapsityöläistä on päässyt kouluun toimintakeskuksissa, jotka on perustettu Pelastakaa Lasten tuella. Lisäksi esiopetuksessa on ollut 440 lasta ja ammatillista koulutusta on annettu 180 nuorelle. Lähes 8000 vanhempaa on osallistunut koulutustilaisuuksiin, jotka ovat käsitelleet lapsen kasvatusta ja kehitystä. Lapsikerhoja ja yhteistyökumppaneita Lapset ovat perustaneet neljätoista lapsikerhoa, joissa oli viime vuoden lopulla yli 1500 jäsentä. Lapset ovat järjestäneet erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä liittyen lapsen oikeuksiin, lapsityöhön ja maaltamuuttoon. Kerhojen jäsenet ovat myös osallistuneet paikallistason lastensuojelukomiteoiden kokouksiin. Lasten suojelun tehostaminen on edellyttänyt tiiviimpää yhteistyötä paikallishallinnon, viranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Yhdessä viranomaisten kanssa on kehitetty järjestelmä, jonka avulla seurataan lasten työntekoa. Kaikki perheet, joissa lapsi jo työskentelee tai jotka mahdollisesti aikovat lähettää lapsensa työhön, rekisteröidään. Seurannan myötä vanhemmat tietävät lapsensa työnantajan ja asuinpaikan. Rekisteröinti lisää työnantajan paineita toimia vastuullisesti ja mahdollistaa rikkomuksiin puuttumisen. Monet työnantajat ovat myös hyväksyneet Pelastakaa Lasten ajamat eettiset ohjeistukset, jotka turvaavat työntekijän oikeuden lepoon, koulunkäyntiin ja minimipalkkaan. Turvaa toimentuloon Lapsityön taustalla on lähes aina köyhyys. Bangladeshissa on tarjolla julkista tukea köyhille kotitalouksille, mutta apu ja sen tarvitsijat eivät kohtaa. Seuraavan kolmen vuoden aikana Pelastakaa Lapset keskittyykin perheiden sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseen. Tavoitteena on, että köyhyydessä elävät kotitaloudet pystyisivät paremmin hyödyntämään olemassa olevia tukimuotoja. Lisäksi järjestö tukee kansallisen tason vaikuttamistyötä lapsilähtöisemmän sosiaaliturvapolitiikan puolesta. Tytär pelasti perheensä köyhyydeltä Pari Banu, 14, syntyi köyhään perheeseen Mymensinghin alueella. Viisilapsisen perheen isä toimi rikšakuskina ja ansaitsi takaa eli 1-2 euroa päivässä. Isä omisti pienen maapalstan, mutta laittoi sen vuokralle, jotta saisi rahaa kahden vanhimman tyttärensä myötäjäisiin. Pian perheellä ei ollut edes syötävää, kun isä alkoi olla liian vanha ajamaan rikšaa. Parin kaksi vanhempaa veljeä joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä ja menemään töihin. Pari itse lopetti koulun kolmannella luokalla ja ryhtyi auttamaan äitiään kotitaloustöissä. Koulutus toi työpaikan Parin kasvaessa isä halusi naittaa tyttärensä tai lähettää hänet kaupunkiin kotiapulaiseksi. Pari halusi kuitenkin jatkaa koulunkäyntiä, mikä onnistuikin Pelastakaa Lasten hankkeen myötä. Kahden vuoden koulunkäynnin jälkeen tyttö pääsi vaatturikurssille. Pari työskenteli jonkin aikaa pienipalkkaisena harjoittelijana, jonka jälkeen hän otti lainaa, osti ompelukoneen ja ryhtyi yrittäjäksi. Viime syksynä Pari sai töitä hyvämaineisessa vaatetehtaassa ja hänen tulonsa kaksinkertaistuivat noin 50 euroon kuukaudessa. Pari on nyt perheensä suurituloisin ja voi palkallaan auttaa koko perhettään. Parin äiti toteaa: Ellen olisi nähnyt omin silmin mitä tyttäreni on saanut aikaan, en uskoisi että tyttö voi toimia näin. Vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja tuttavat ovat ylpeitä Parin saavutuksista. Pari toivoo joskus omistavansa oman vaatturiliikkeen. Unelmani on, että meillä olisi oma koti. Yritän auttaa isääni saamaan vuokraamansa maapalstan takaisin haltuunsa. Lapset oppivat kyläkoulussa lukemaan ja kirjoittamaan. Kuva: Tupuna Mäntysaari-Laaksonen Pari sai ammattikoulutusta ja osti itselleen ompelukoneen. Kuva: Rajot Kanti Debnath Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

16 HUMANITAARINEN APU Teksti ja kuvat: Rea Noponen, humanitaarisen avun suunnittelija Lapset valmistautuvat katastrofeihin Kuka tietää, miksi käsienpesu on tärkeää? Lapset kertovat toisille lapsille ja kyläläisille, miten terveyttä voidaan edistää ja kuinka sairauksia voidaan ehkäistä katastrofeissa. Etelä-Aasia kärsii toistuvista luonnonkatastrofeista, jotka aiheuttavat yhteisöille runsaasti aineellisia ja henkisiä vahinkoja. Katastrofien tuhoisia vaikutuksia voidaan vähentää ennakoimalla. Lapset ovat tärkeässä asemassa, kun katastrofiriskeihin valmistautumista edistetään yhteisöissä. Ensimmäistä kertaa elämässäni minua kuunnellaan kylässäni, vaikka olen tyttö, totesi eräs intialainen lapsi, joka on mukana lapsiryhmän katastrofivalmiustoiminnassa. Tyttö kertoi, mitä kaikkea hän on lapsiryhmässä tehnyt: Olen valistanut lapsia ja perheitä lasten suojelun tarpeista kriisitilanteissa ja neuvonut heitä, kuinka likaisen veden välityksellä tarttuvilta taudeilta voidaan välttyä. Vuosittain miljoonat lapset ympäri maailmaa kärsivät luonnonkatastrofeista, joiden määrä on nelinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Katastrofit aiheuttavat valtavia aineellisia ja taloudellisia menetyksiä niin perheille, yhteisöille kuin valtioillekin. Henkilökohtainen kärsimys ja hätä ja katastrofien sosiaaliset seuraukset ovat myös mittaamattoman suuria. Lapset ovat kaikissa katastrofeissa haavoittuvimpia ja heidän kohdallaan katastrofeilla on kauaskantoiset vaikutukset. Siitä huolimatta lasten oikeuksia ja tarpeita ei huomioida riittävästi. Ennakoivaa toimintaa Viime vuosina tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja sen myötä myös katastrofiriskien vähentämisen ja -valmiuden merkitys on korostunut. Nykyään tiedetään, että katastrofivalmiussuunnitelmat ja ennakoivat toimenpiteet säästävät ihmishenkiä, edistävät kestävää kehitystä ja vähentävät köyhyyttä. Pelastakaa Lasten katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävät hankkeet pohjautuvat YK:n johtamaan toimintaohjelmaan, joka pyrkii luonnonkatastrofien vähentämiseen ja vahinkojen rajoittamiseen. Lapset avainasemassa katastrofiriskien torjunnassa Yhteisöjen ruohonjuuritasolla toteutettu valmius on ensiarvoisen tärkeää, koska katastrofien tapahduttua kestää usein päiviä ennen kuin hätäapu saavuttaa avuntarvitsijat. Erityisesti syrjäseuduilla saattaa kestää kauan ennen kun ulkopuolista apua on tarjolla. Jokainen yhteisö on ainutlaatuinen väestöineen ja olosuhteineen. Siksi katastrofivalmiussuunnitelmat ja -toimenpiteet ovat myös kyläkohtaisia, vaikka ne pitää myös linkittää alueellisiin ja kan- 16 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

17 HUMANITAARINEN APU Lapsille ja nuorille opetetaan esimerkiksi ensiapu-, uima- ja pelastustaitoja. He myös ideoivat, kuinka paikallisista materiaaleista saadaan apuvälineitä ensiapuun ja veden varaan joutuneiden pelastamiseksi. sallisiin suunnitelmiin sekä rakenteisiin. Pelastakaa Lasten ohjelmissa lapset ovat keskiössä. Ensinnäkin lapsi nähdään aktiivisena toimijana ennen katastrofia ja sen aikana. Kokemuksen mukaan lasten tietojen ja taitojen lisääminen ei vahvista pelkästään heidän omia voimavarojaan, vaan samanaikaisesti edistää koko yhteisön valmistautumista kriiseihin ja kykyä selviytyä niistä. Toiseksi hankkeissa pyritään lisäämään tietoisuutta lapsen oikeuksista ja niiden huomioimisesta katastrofeissa. Tavoitteena on, että ne tahot, jotka ovat vastuussa lasten hyvinvoinnista kuten vanhemmat, opettajat ja viranomaiset, tiedostavat ja tunnustavat lasten tarpeet katastrofeissa, jolloin ne myös huomioidaan suunnitelmissa ja toiminnassa. Lapsi- ja nuorisoryhmät keskustelevat riskeistä ja tilanteista, jotka uhkaavat erityisesti lapsia katastrofeissa. Sellaisia ovat esimerkiksi hyväksikäyttö, väkivalta ja eroon joutuminen vanhemmista. Lapset identifioivat kylänsä katastrofiriskit ja resurssit esimerkiksi: missä asuvat erityisapua tarvitsevat kuten vanhukset ja vammaiset missä asuvat tukihenkilöt kuten terveystyöntekijät mitkä talot ovat turvallisia missä sijaitsee vesipisteet ja muut käytettävissä olevat resurssit milloin riski luonnonkatastrofeille on suuri Kartoituksen tietoja hyödynnetään muun muassa katastrofisuunnitelmien laadinnassa. Lapsiedustajat osallistuvat kylän katastrofitoimikunnan toimintaan kuten esimerkiksi koulun pelastussuunnitelman laadintaan. Lapset tuntevat olemassa olevat resurssit (kuten pelastusliivit) ja niiden käytön. Lapset osallistuvat erilaisiin toimiin, joilla vähennetään katastrofiriskejä. He esimerkiksi istuttavat puita tulvien ehkäisemiseksi. Parempaa valmiutta kolmessa maassa Suomen Pelastakaa Lapset on tukenut jo usean vuoden ajan luonnonkatastrofeista kärsiviä lapsia ja heidän perheitään Etelä-Aasiassa, jossa esiintyy aika ajoin maanjäristyksiä ja jokavuotisia tulvia sekä pyörremyrskyjä. Tämän vuoden alussa alueella käynnistettiin uusi kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten, perheiden ja yhteisöjen kykyä selviytyä katastrofeissa. Hanke toteutetaan Bangladeshissa, Intiassa ja Nepalissa. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI