LIVSVILLKOR. Munuais- ja maksaliitto ry 2/2012. Kotidialyysi antaa itsenäisyyttä s.20. Autoimmuunihepatiitin hoito kehittyy s.14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIVSVILLKOR. Munuais- ja maksaliitto ry 2/2012. Kotidialyysi antaa itsenäisyyttä s.20. Autoimmuunihepatiitin hoito kehittyy s.14"

Transkriptio

1 LIVSVILLKOR Munuais- ja maksaliitto ry 2/2012 Kotidialyysi antaa itsenäisyyttä s.20 Autoimmuunihepatiitin hoito kehittyy s.14

2 Suomen Paras Naisten Tapahtuma Likkojen Lenkki klo Oulu Raatin stadion Lenkkireitit 7,5 km ja 2,8 km - kävele, sauvakävele tai juokse. Esiintymässä Lauri Tähkä ja Scandinavian Hunks! Ilmoittaudu mukaan! tai puh Upeaa naisenergiaa ja liikunnan iloa!. Likkojen lenkillä Jyväskylässä lämmitti iloinen mieli ja keltaiset KYLLÄ-paidat. Liitto Likkojen lenkillä Liitto on tänäkin vuonna mukana Likkojen lenkillä. Tavara- ja vaatesäilytyksen hinta on vain 1 euroa ja sen tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä liiton perhetoiminnalle. Lenkkien tapahtumatorilla voi tutustua liiton toimintaan ja allekirjoittaa vaikka elinluovutuskortin. Viime vuonna kerätyillä varoilla järjestetään muun muassa perhetapaamisia, joissa saa neuvoja arjen sujumiseen. Huippuviihdettä! Lähde mukaan liiton joukkueeseen Jokaisella paikkakunnalla liikkuu mukana myös liiton oma joukkue keltaisissa KYLLÄ elinluovutukselle -paidoissa. Lenkkivaihtoehtoja on kaikissa kaupungeissa kaksi: 7,5 km ja 2,5 km. Lyhyempi lenkki on esteetön, ja siellä on järjestäjän yleisavustajia vastaamassa lenkin turvallisuudesta. Liiton kautta pääset mukaan viihtymään edullisesti 30 euron hinnalla. Samalla tuet elinluovutuksia edistävää työtä. Kaikkien liiton kautta osallistuneiden kesken arvotaan jokaisessa kaupungissa hemmottelupaketti paikalliseen kylpylään tai hoitolaan. Ilmoittaudu Oulun lenkille 3.8. mennessä: Maarit Heinimäki, Hyvällä asialla: Lenkin likoille tarjoaa: Liiton kautta mukaan 30 eurolla!

3 PÄÄKIRJOITUS Tukea perheiden arkeen Munuais- ja maksaliitossa vietetään lasten, nuorten ja perheiden teemavuotta. Lapset ja nuoret ovat liittomme voimavara tulevaisuudessa ja heidän hyvinvoinnistaan tulee pitää hyvää huolta. Lapsuus on erittäin tärkeä kehitysvaihe. Lapsena opimme rakastamaan, luottamaan, hyväksymään erilaisuutta, rakennamme omaa minuuttamme ja itsetuntoamme. Lapset tarvitsevat arjessaan aikuisten tukea ja lämpöä, rinnalla kulkemista ja sopivaa ohjausta. Kun perheeseen syntyy sairas lapsi tai lapsi äkillisesti sairastuu, koko perheen elämä muuttuu. Lapsen tarpeet ja riippuvuus vanhemmista lisääntyy. Myös vanhemmat ovat hämmentyneitä ison muutoksen edessä. Järjestönä voimme tukea sekä vanhempia että lapsia heidän arjessaan. Vertaisvanhempitoiminta on hyvä esimerkki liiton järjestämästä tuesta perheelle. Vertaisvanhemmat kuuntelevat, jakavat omia kokemuksiaan ja neuvoja arjen sujuvuuden parantamiseksi. Toinen perheiden arkea voimistava palvelumuotomme on elinsiirtoa odottavien perheiden saama hoitoapu kotiin lapsen odottaessa elinsiirtoa tai juuri elinsiirron jälkeen. Palvelun avulla vanhemmat saavat parisuhteelle elintärkeää kahdenkeskistä aikaa, mahdollisuuden omaan tilaan ja pieneen hengähdystaukoon arjen pyörittämisestä. Vanhempien parisuhde on lapsen koti. Kahden ala-kouluikäisen tytön vanhempana ainakin itse uskon niin. Vanhemmilla on välillä oltava aikaa keskustella arjen asiat ja huolet. Kasvatuksen näkökulmasta on tärkeää, että vanhemmat ovat samalla puolella ja puhuvat samaa kieltä. Lapselle turvaa tuovassa elinympäristössä vanhemmat kulkevat yhdessä rintamassa, kohdaten toisensa ja osoittaen rakkautta. Jokainen aikuinen kasvattaa lastaan omalla esimerkillään. Kasvatusta ei voi tehdä etätyönä, vaan se vaatii aikaa ja läsnäoloa. Arjessa perheen pienten ja isojen ongelmien äärellä on hyvä pysähtyä lapsen luokse, kuunnella häntä ja antaa tilaa esittää kysymyksiä, ja vastata niihin mahdollisimman rehellisesti lapsen kehitys huomioiden. Liiton järjestämät lapsiperhetapaamiset, perhepäivät ja kurssit ovat hyviä arjen pysähtymispaikkoja perheille. Näissä tapahtumissa perheet voivat kohdata toisia vastaavassa tilanteessa olevia. Myös sairastunut lapsi tai nuori ymmärtää, ettei hän ole yksin. Sisaruksille toisten sisarusten kohtaaminen tuo ymmärrystä. He huomaavat, ettei heidän perheensä ole ainoa, missä arkea rytmittää sisaruksen sairaus. Lapsen tai nuoren sairastaessa on muistettava, että lapsuus on aina ainutkertainen. Lapsi on lapsi, ei sairas lapsi. Meidän aikuisten tulee pyrkiä siihen, että lapsi saa mahdollisuuden leikkimiseen, hänen työhönsä. Leikille tulee antaa tilaa ja aikaa riippumatta siitä hoidetaanko lasta tai nuorta kotona tai sairaalassa. Rohkaistaan lapsiamme ja nuoriamme leikkimään, liikkumaan, soittamaan, maalaamaan, askartelemaan, pelaamaan. Mitä pidempään olemme lapsia ja lapsenmielisiä, sitä parempi. Aikuisena ehtii olla monta vuotta. Annetaan aikaa perheellemme. Ihanaa tulevaa kesää kaikille! Marjukka Miettinen Järjestösuunnittelija ELINEHTO 2/12 3

4 HUOM! Liiton keskustoimisto on suljettuna kesällä Hyvää kesää kaikille! Liity jäseneksi! Jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä oman alueensa yhdistykseen tai liiton keskustoimistoon postin välityksellä, puhelimella tai sähköpostilla sekä liiton kotisivulla Jäsenkortilla saat jäsenetuja Päivitä tietosi jäsen- ja lehtirekisteriin! Lisää sähköpostiosoitteesi liiton jäsenrekisteriin niin saat nopeammin ajankohtaista tietoa. Samalla voit päivittää muut tietosi. >Liity jäseneksi >Jäsentietojen päivitys. Mikäli kuulut useampaan yhdistykseen tai perheessäsi on jäseniä, joiden jäsentiedot ovat muuttuneet, ota yhteyttä jäsenrekisterinhoitaja puh , Jäsenkortti lähetettiin jäsenmaksun yhteydessä helmikuussa. Jäsenkorttiasi näyttämällä ja jäsennumerollasi saat jäsenetuja. Jäsennumero on myös Elinehto-lehden takakannen osoitetiedoissa. Valtakunnalliset jäsenedut vuonna 2012: A-lehdet, Hotel Anna Helsingissä, Instru optiikka, Restelhotellit, Siuntion Hyvinvointikeskus ja Viking Line. Kysy ohjeita varauksista ja tarvittaessa alennuskoodi Kirsi Kauppiselta. A-lehtien tilaukset vain netistä. Lisätietoja >liity jäseneksi >jäsenkortti. Lahjoita hyvään tarkoitukseen Voit lahjoittaa yhdellä kerralla sopivaksi katsomasi summan tai ryhtyä kannatusjäseneksi. Testamenttilahjoitukset edistävät työtämme munuais- ja maksasairaiden hyväksi. Merkkipäivääsi muistavat voivat lahjojen sijaan lahjoittaa rahaa hyvään tarkoitukseen. Voit osoittaa lahjoituksesi liiton toimintaan: Nordea FI , NDEAFIHH Luvan saaja: Munuais- ja maksaliitto ry Luvan numero: 2020/2010/4576 Poliisihallitus, arpajaishallinto Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Voit osoittaa lahjoituksesi munuaissairauksien tutkimukseen: Nordea FI , NDEAFIHH Luvan saaja: Munuaissäätiö rs Luvan numero: 2020/2011/1751 Poliisihallitus, arpajaishallinto Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. KYLLÄ elinluovutukselle -tuotteet Yhdistykset, hoitoyksiköt ja muut vastaavat voivat tilata keltaista KYLLÄ elinluovutukselle -materiaalia järjestäessään elinluovutuskorttien jakotalkoita tai muita elinluovutusten edistämiseen tähtääviä tilaisuuksia. Vapaaehtoisille järjestäjille on tarjolla t-paitoja, kaulahuiveja ja pipoja huomion herättämiseksi. T-paitojen koot ovat S- M-L-XL-XXL ja ne sopivat sekä naisille että miehille. Asiasta kiinnostuneelle yleisölle voi jakaa KYLLÄ elinluovutukselle sydäntarroja, -heijastimia ja -kyniä. Näyttelyn somistukseen on saatavilla julisteita. Tilaukset: , Elämän lahja -riipus Hopeisen Elämän lahja -korun halkaisija on 3,3 cm. Se on saatavissa joko 42 tai 45 cm ohuella pannalla, 45 cm ohuella hopeaketjulla tai mustalla ohuella kumipannalla. Kuvassa koru on 42 cm pannalla. Hinta on 108 euroa, josta 29 euroa menee munuais- ja maksatyön hyväksi. Lisätietoja ja tilaukset: ,

5 SISÄLLYS 2/ vuosikerta JULKAISIJA Munuais- ja maksaliitto ry, Njur- och leverförbundet rf ILMESTYMISTIHEYS 4 krt/v. PÄÄTOIMITTAJA Petri Inomaa puh , TOIMITUKSEN OSOITE Kumpulantie 1 A, 6. krs Helsinki puh faksi OSOITTEENMUUTOKSET puh ASIANTUNTIJA-AVUSTAJAT Risto Blomster, Liisa Posio, Eila Wuokko. ILMOITUSHINNAT /1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu x 37 mm, 100 takakansi 1980 TILAUSHINTA 25 Jäsenet saavat lehden jäsenetuna. TAITTO JA ULKOASU Lumemainos Oy PAINOMENETELMÄ: Offset PAINO Kopijyvä Oy Jynkänkatu 8, KUOPIO Kansi: Lilja sai uuden maksan 1,5-vuotiaana. Kuva: Hanna Valkonen Pääkirjoitus Tulossa Menossa Maailman munuaispäivä Suojaa iho auringolta Hugo aloitti koulun Autoimmuunihepatiitti Päiväkirja maksansiirrosta Kudossopeutuvuuslaboratorio Itsenäisyyttä kotidialyysissä Ruokanurkka Reginaa vie alitajunta Miisa sai munuaisen Linnanmäellä Träff för familjer Maksatyöryhmä 20 vuotta Dialyysi Savonlinnassa Yhdistyksiltä KUVA: VERIPALVELU/JYRKI KOMULAINEN PAINOS Painos kpl ISSN X Verkkolehti: X Elinehto-lehti on luettavissa myös liiton kotisivulla: Kotidialyysissä saan olla itsenäinen sairauden sallimissa rajoissa. s.20 Elinehto-lehti ilmestyy seuraavan kerran viikolla 38. Lehteen tulevan aineiston viimeinen jättöpäivä on Aineisto ja palautteet osoitteeseen:

6 Tradeka tukee elinluovutusten edistämistä Osuuskunta Tradeka-yhtymä tukee jo kolmatta vuotta peräkkäin liiton tekemää elinluovutusten edistämistyötä merkittävällä summalla. Tuella on viime vuosina järjestetty näyttäviä tapahtumia ja uudistettu markkinointimateriaali. Näin KYLLÄ elinluovutukselle -kampanja on saanut huomattavaa näkyvyyttä ympäri Suomen. Tänä vuonna yhteistyö saa myös uusia muotoja. Restel Oy jakaa hotelleissaan ja ravintoloissaan elinluovutuskortteja kesän 2012 aikana. Liiton toiminnanjohtaja Sari Högström piti kaikkien tuensaajien puolesta kiitospuheen Tradeka-yhtymän edustajiston kokouksessa. Sairaustiedot aina mukana Punaisen ristin SOS-ranneke sopii myös munuais- ja maksasairaille. Sen tietoliuskaan voi kirjoittaa krooniset sairaudet ja allergiat. Esimerkiksi hemodialyysissä olevat voivat kirjata ylös fistelikäden rajoitteet ja elinsiirron saaneet hyljinnänestölääkityksen. Näin tärkeät tiedot kulkevat aina mukana. Rannekkeen voi tilata osoitteesta turvatuotteet. Liiton Munuaispotilaan kortin saa omasta hoitopaikasta hoitajan tai lääkärin täyttämänä. Paperisen luottokortin kokoisen kortin voi säilyttää vaikka lompakossa. Sari Högström SOSTEn valtuustoon Liiton toiminnanjohtaja Sari Högström on valittu SOSTEn valtuustoon. Yhdistyksen kokousten välisenä kolmen vuoden aikana järjestön ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Puheenjohtajaksi valtuustoon valittiin SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula. Toimeenpanevana elimenä on valtuuston valitsema 12 jäseninen hallitus. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry kokoaa yhteen yli 170 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. C-hepatiittia sairastavien vertaistapaaminen Liitto järjestää vertaistapaamisen C-hepatiittia sairastaville lauantaina Helsingin Uunisaaressa. Ohjelmassa on tietoa sairaudesta ja sen hoidosta, kokemusten vaihtoa ja mukavaa yhdessäoloa. Mukana keskustelemassa on myös hepatiittihoitaja. Tapahtuma ohjelmineen ja tarjoiluineen on maksuton. Lisätietoa ja ilmoittautumiset mennessä: Anne Viitala, musili.fi, ja Hanna Eloranta, ELINEHTO 2/12 Liitolle uudet kotisivut Liiton uudistetut kotisivut julkaistaan kesäkuussa. Sivujen ulkoasu ja sisältö on päivitetty. Tieto on tulevaisuudessa entistä helpommin löydettävissä. Sivut on jaettu neljään pääkohtaan: liitto ja jäsenyhdistykset, tietoa sairauksista ja elinsiirroista, kuntoutus ja sosiaaliturva sekä tukea jaksamiseen. Jokainen jäsenyhdistys saa oman esittelysivun ja tapahtumakalenterin. Liiton kotisivu löytyy edelleen tutusta osoitteesta Sivuille pääsee myös osoitteilla ja Kuvassa luonnos liiton kesäkuussa julkaistavista kotisivuista. EM-kisat elokuussa Elinsiirron saaneiden ja dialyysipotilaiden EM-kilpailut järjestetään Zagrebissa Kroatiassa elokuuta. Suomesta on mukaan lähdössä noin 15 hengen joukkue. Kisoissa tärkeintä eivät perinteisesti ole mitalit, vaan rehti kilpailu ja muiden maiden saman kokeneiden tapaaminen sekä tiedon levittäminen elinsiirroista. Edellisen kerran EM-kilpailut järjestettiin Dublinissa Tuolloin 16 suomalaista keräsi 31 mitalia. Dubliniin 2010 Suomesta osallistui 16 urheilijaa ja kahdeksan hengen tukijoukko.

7 TULOSSA MENOSSA Vuosikokouksessa muistettiin myös Asko Hynystä ja Hannu Ouvista, jotka jäivät pois oltuaan hallituksessa jo sallitut kolme kautta. Pieni ele tuotti 2,4 miljoonaa Pieni ele -keräys järjestettiin presidentinvaalin yhteydessä äänestyspaikoilla ympäri Suomen. Kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi tehtävä keräys sai lahjoituksia 2,4 miljoonaa euroa. Puolet tuotosta jää sen kunnan vammais- ja terveysyhdistysten toimintaan, jossa lahjoitus on tehty. Liiton osuus tuotosta on euroa. Tällä summalla rahoitetaan tiedotusta sekä aktiivisten järjestötoimijoiden ja vertaistukijoiden koulutusta. Liitto kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita vapaaehtoisia lipasvahteja. Seuraava yhteinen ponnistus on 28. lokakuuta, jolloin järjestetään Kuntavaalit. Jäsenyhdistyksiin tarvitaan taas vapaaehtoisia lipasvahteja. Keräys on tärkeä varainhankinnan muoto kaikille yhdistykselle. Munuaissäätiö muisti 70-vuotiaita Liitolle uusi hallitus Liiton vuosikokouksessa valittiin erovuoroisten hallitusten jäsenten tilalle uudet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Uusiksi varsinaisiksi valittiin Seija Haapalehto Keski-Pohjanmaan yhdistyksestä (varajäseneksi Taisto Sopanen), Juha Latva-Nikkola Uudenmaan yhdistyksestä (Mirjami Rajamäki), Jukka Niemelä Varsinais-Suomen yhdistyksestä (Seija Rajala) ja Anne- Mari Tarvonen Etelä-Savon yhdistyksestä (Liisa Posio). Juha Pitkänen Etelä-Pohjanmaan yhdistyksestä (Eija Vanhalakka) valittiin uudelleen hallitukseen toiseksi kaudeksi. Liiton puheenjohtajistoa ei valittu tällä kertaa. Puheenjohtajana toimii Maija Piitulainen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Asko Räsänen ja toisena varapuheenjohtajana Yrjö Viitikko. Munuaissäätiön hallitus luovutti vuosikokouksessaan tänä vuonna 70 vuotta täyttäneille hallituksen jäsenille säätiön ison Puhtauteen veistoksen. Tilaisuudessa veistos luovutettiin professori Christer Holmbergille ja kunnallisneuvos Maija Piitulaiselle. Professori Krister Höckerstedt saa hänelle myönnetyn veistoksen myöhemmin. Christer Holmberg ja Maija Piitulainen saivat ison Puhtauteen veistoksen. Elinsiirtoon taksilla Kelan suorakorvausjärjestelmässä kaikki sen korvaamat taksimatkat tilataan keskitetystä tilausnumerosta oman sairaanhoitopiirin alueella. Suorakorvaus koskee myös elinsiirtoleikkaukseen tehtäviä kiireellisiä matkoja. Taksin voi tilata myös suoraan, mutta tällöin matka on maksettava itse ja haettava Kelan korvaus jälkikäteen. Toimi näin: 1. Selvitä tilausvälityskeskuksen puhelinnumero etukäteen. 2. Tilaa matka tilausvälityskeskuksesta heti, kun saat tiedon elinsiirtoleikkauksesta. 3. Ilmoita, että kyseessä on kiireellinen elinsiirtoleikkaus, eikä matkaa saa yhdistää. 4. Kun soitat tilausnumeroon, ilmoita: nimi ja henkilötunnus, puhelinnumerosi, nouto- osoite, koska sinun pitää olla perillä hoitoyksikössä, apuvälineet ja saattaja. 5. Voit tilauksen yhteydessä pyytää oman kotikuntasi taksia. Elinsiirrot Munuainen Maksa...20 Haima...3 Sydän...6 Keuhko....7 Sydän-keuhko...1 Ohutsuoli...1 Oikaisu: Lasten elinsiirtoja yli 25 vuotta Viime lehdessä kerrottiin HUS:n järjestämästä seminaarista ja lasten elinsiirtotoiminnan aloittamisesta Suomessa 25 vuotta sitten. Tällöin lasten elinsiirrot siis keskitettiin Lasten ja nuorten sairaalaan. Munuaisensiirtoja lapsille on tehty toki kauemmin. Ensimmäiset tehtiin samoihin aikoihin kuin aikuisten, jo 1960-luvulla. ELINEHTO 2/12 7

8 Munuaisensiirto vapauttaa elämään Maailman munuaispäivää vietettiin 8. maaliskuuta. Liitto järjesti Helsingissä aamukahvitilaisuuden eduskunnassa. Yhdistykset viettivät päivää omissa tapahtumissaan tai vierailemalla hoitoyksiköissä. Tämän vuoden teemana olivat munuaisensiirrot. TEKSTI JA KUVA: PETRI INOMAA Eduskunnan tilaisuudessa puhuivat Topi Konttas, Kaija Salmela ja Hannu Jalanko. Isältään munuaisen saanut Runo keräsi kuitenkin eniten huomiota. Munuaisensiirtoa odottaa Suomessa dialyysihoidon varassa yli 300 ihmistä. Joka vuosi listalle tulee 200 uutta tarvitsijaa. Mikäli vapaaehtoista omaisluovuttajaa ei ole käytettävissä, voi siirron odotusaika venyä vuosien pituiseksi. Noin 2700 suomalaista elää tällä hetkellä toimivan siirtomunuaisen turvin ja vanhimmat siirteet ovat toimineet jo 40 vuotta. Munuaisensiirron saadessaan potilaiden ikäjakauma on ollut 1-76 vuotta, kertoi munuaisensiirto-osaston ylilääkäri Kaija Salmela HYKS:sta. Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysihoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia, täysipainoista elämää. 8 ELINEHTO 2/12 Kansallinen elinluovutusohjelma Jopa puolet mahdollisista elinluovuttajista jää tunnistamatta sairaaloissa. Heikoin luovuttajatilanne on tällä hetkellä HYKS:ssa. Liitto vaatikin päivän tiedotteessaan Suomeen kansallista elinluovutusohjelmaa: vastuuhenkilöiden nimeämistä ja lisäresursseja luovuttajasairaaloihin. Norjassa aivokuolleiden luovuttajien määrä nousi muutamassa vuodessa tuntuvasti, kun valtio loi sairaaloille elinluovutustoimintaan riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit, kertoi Salmela tilaisuudessa. Norjassa tehdään myös runsaasti siirtoja eläviltä luovuttajilta. Maa täyttääkin kansainväliset suositukset: siellä tehdään yhteensä 65 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti. Suomessa vastaava määrä on 35 siirtoa. Munuaisensiirto ei pelkästään paranna saajansa elämänlaatua, se on myös erittäin kustannustehokas hoitomuoto. Munuaisensiirto säästää yhteiskunnan varoja yli euroa dialyysihoitoon verrattuna, Salmela sanoo Hoitovuoden hinta dialyysissä on noin euroa, kun se munuaisensiirron jälkeen on vain euroa. Yhdeltä luovuttajalta voidaan tehdä yleensä kaksi munuaisensiirtoa, säästöä yhteiskunnalle syntyy näin runsaat 1,5 miljoonaa euroa. Munuaisensiirtoja myös lapsille Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään munuaisensiirtoa. Tärkein syy lasten munuaisensiirtoihin on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi. Munuaisensiirto tehdään jo alle kahden vuoden iässä. Lapsena munuaisensiirron saaneilla on edessä uusi siirto aikuisena, kertoi Lasten elinsiirtoklinikan osastonylilääkäri Hannu Jalanko. Neljänneksessä siirroista munuaisen luovuttaa toinen vanhemmista, mutta omaissiirtojen määrää olisi mahdollista nostaa entisestään. Leikkaus voidaan tehdä suunnitellusti ja yleensä omaissiirteen ennuste on parempi Tilaisuudessa puhui myös munuaisen pojalleen Runolle luovuttanut Topi Konttas. Leikkauksesta on nyt vuosi ja molemmat voivat erinomaisesti.

9 Maksansiirto pelastaa hengen Maksapäivää on Suomessa vietetty vuodesta 2006 lähtien toukokuussa. Viime vuonna Maailman hepatiittipäivä siirrettiin heinäkuulle, mutta liitto päätti kuitenkin jatkaa maksaasioiden esillä pitämistä keväällä. Viikolla 19 keskityttiin maksatoiminnan esilletuomiseen. Alkuviikosta julkaistiin Maksansiirto pelastaa hengen -lehdistötiedote. Tiistaina järjestettiin yleisöluento C- hepatiitista. Videotaltiointi professori Martti Färkkilän luennosta julkaistaan liiton kotisivuilla Maailman hepatiittipäivänä Perjantaina liitto osallistui terveydenhuoltohenkilökunnan Hepatiittisymposiumiin aiheenaan hepatiittipotilaiden vertaistukitoiminnan käynnistäminen. Lauantaina maksatoiminta näkyi Jyväskylässä Likkojen lenkillä. Liiton vuosikokouksessa juhlistettiin maksatyöryhmän 20-vuotista toimintaa. Luovutuskeskuksiin vastuuhenkilöt Maksansiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätykselliset 56. Yhteensä maksansiirtoja on tehty jo yli 900. Tavoitteena on, että maksansiirtoja pystyttäisiin lähiaikoina tekemään 70 vuodessa, sanoo elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri Helena Isoniemi. Uuden kudoslain mukaan jokainen on mahdollinen elinluovuttaja, jos ei ole eläessään sitä vastustanut. Tehtyjen elinsiirtojen määrä ei ole kuitenkaan merkittävästi lisääntynyt. EU:n elinluovutuksia koskeva direktiivi tulee olla huomioituna kansallisessa laissa tämän vuoden elokuussa. Luovutussairaaloiden henkilökunnalla tulee sen mukaan olla riittävä asiantuntemus. Parhaiten tämä voitaisiin mielestäni taata nimeämällä jokaiseen luovutuskeskukseen vastuuhenkilöt, jotka vastaavat koulutuksesta ja laativat toimintaohjeet luovuttajan tunnistamisesta ja hoidosta, Isoniemi muistuttaa. Maksansiirto on tehokas hoito Yleisimmät syyt maksansiirtoon ovat autoimmuunisairaudet primaari sklerosoiva kolangiitti ja primaari biliaari kirroosi. Lasten maksansiirtojen yleisin syy on synnynnäinen sappitieatresia eli sappiteiden puutos. Suomessa noin 100 lasta on saanut uuden maksan. Viidesosa maksansiirroista tehdään akuutin maksan vajaatoiminnan vuoksi. Ilman elinsiirtoa nämä dramaattisesti sairastuneet menehtyisivät, Isoniemi kertoo. Maksansiirto pelastaa saajan hengen ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Työikäisistä 44 prosenttia palaa työhön maksansiirron jälkeen, nuoremmista ikäluokista työssä on 80 prosenttia. Maksansiirron saaneiden elämänlaatu on tutkimusten mukaan yhtä hyvä kuin muun väestön. Suojaa iho auringolta Elinsiirron saaneella on kohonnut riski sairastua ihosyöpään. Tämän vuoksi iho on suojattava auringolta suojavoiteilla ja vaatetukselta. Omaa ihoa on tarkkailtava säännöllisesti, jotta muutokset havaitaan ajoissa. TEKSTI: ANTTI KAUKINEN KUVA: istockphoto.com Elinsiirron saaneen on suojattava ihonsa aurinkosuojatuotteilla, jotka sisältävät UVA- ja UVB-suojan. Suojakertoimen täytyy olla vähintään 30, mielellään 50. Aurinkosuojavoiteita on käytettävä riittävästi, eli erittäin runsaasti, ja lisättävä usein. Voiteet eivät kuitenkaan itsessään riitä, iho on muistettava suojata myös esimerkiksi käyttämällä pitkähihaisia housuja, paitoja ja leveälierisiä hattuja. Saatavilla on nykyään myös erityisiä UV-suojavaatteita. Auringonpaahteesta on syytä pysytellä pois. Elinsiirron saaneen on tärkeä tarkkailla omaa ihoaan. Jos havaitsee huolestuttavan oloisia ihomuutoksia, on syytä olla yhteydessä lääkäriin jo sovittua kontrollia aikaisemmin, jotta hoito saadaan aloitettua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Elinsiirron saaneilla enemmän ihosyöpiä Elinsiirron saaneilla on muuhun väestöön verrattuna kertainen riski sairastua ihosyöpään, kun siirrosta on kulunut 20 vuotta. Hyljinnänestolääkitys ja ultraviolettisäteilylle, erityisesti auringon valolle, altistumien ovat tärkeimpiä syitä, jotka aiheuttavat pahanlaatuisia ihomuutoksia. Yleisimpiä ovat niin sanotut ei-melanooma ihosyövät, kuten levyepiteelisyövät ja tyvisolusyövät. Elinsiirron saaneille voi alkaa ilmaantua tavallisesta poikkeavia ihomuutoksia 8 10 vuoden kuluttua siirtoleikkauksesta. Valolle altistuneille alueille ilmestyy karheita, syylämäisiä, ihosta koholla olevia muutoksia, jotka kuitenkin pääosin ovat hyvänlaatuisia. Ihomuutoksista tulee löytää ajoissa ne, jotka vaativat hoitoa. Näiden muutosten arviointi, tutkiminen ja hoitaminen vaatii erityisosaamista ja kokemusta. Tämän vuoksi elinsiirron saaneiden ihotilanteen seuranta tulee keskittää ihotautilääkäreille. Eri siirtoelinten suhteen on todettu jonkin verran eroja ihomuutosten ilmaantuvuudessa. Sydämensiirron saaneilla on 2 4 -kertainen riski saada pahanlaatuisia ihomuutoksia munuaisen- ja maksansiirron saaneisiin verrattuna. Ihomuutoksia voidaan hoitaa Suurin osa ihomuutoksista voidaan hoitaa esimerkiksi kryo-hoidolla jäädyttämällä tai PDT- eli fotodynaamisella hoidolla. Tarvittaessa muutos voidaan poistaa kirurgisesti. Ihomuutoksia ehkäiseviä lääkkeitä on olemassa, joskin niiden käyttö on ainakin toistaiseksi ollut Suomessa vähäistä. Tämä johtuu osittain lääkkeiden kalleudesta, riittävän tutkimustiedon puutteesta ja tiettyihin lääkkeisiin liittyvistä hankalista sivuvaikutuksista. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on hiljakkoin sovittu, että jo elinsiirtoa odottavat lähetetään ihotautilääkärin tutkittavaksi. Aluksi seuranta voi olla kerran 1 2 vuodessa, jatkossa tarvittaessa tiheämmin. Sairaala aikoo myös järjestää jaettavaksi kirjallista tietoa ihon suojaamisesta ja seuraamisesta. Eri lääketieteellisten erikoisalojen, kuten munuaislääkärien, ihotautilääkärien ja kirurgien yhteistyö tiivistyy ja muuttuu joustavammaksi. Luonnollisesti auringolta suojautuminen ei tarkoita sitä, ettei elämästä ja kesästä saisi nauttia. Päinvastoin. Ulkona saa ja kannattaa olla, kun vain muistaa suojautua asianmukaisesti. Antti Kaukinen on ihotauteihin erikoistuva lääkäri ja kliininen opettaja, KYS. TEKSTI: PETRI INOMAA ELINEHTO 2/12 9

10 10 ELINEHTO 2/12 Hugon lempiaine koulussa on matematiikka.

11 Hugo on kuin muutkin ekaluokkalaiset Hugo on nyt kahdeksanvuotias reipas koululainen. Ihan samanlainen kuin kaikki muutkin luokkansa pojat. Yhdellä tavalla hän on kuitenkin erilainen, Hugolle on tehty munuaisensiirto. TEKSTI JA KUVAT: PETRI INOMAA Hugolla oli syntyessään hyperinsulismi eli hänen haimansa tuotti liikaa insuliinia. Se on tavallisin pitkittyneen hypoglykemian eli matalan verensokerin syy vastasyntyneellä. Hugo joutui jäämään sairaalahoitoon. Kolmen viikon ikäisenä hän sai erehdyksessä yliannostuksen verenpainelääkettä. Verenkierto elimistössä pysähtyi täysin. Hapenpuutteen vuoksi Hugon munuaiset lakkasivat toimimasta. Syntyi myös pieniä aivovaurioita, lähinnä liike- ja näkökeskukseen. Sydämeen tuli kuollut kohta, mikä ei kuitenkaan vaikuta sen toimintaan. Hugo siirrettiin nopeasti teho-osastolle. Poika toipui muuten hyvin, mutta munuaisten toiminta jännitti. Kun ne vihdoin alkoivat toimia, kävi ilmi, että ne poistavat elimistöstä nestettä, mutta eivät kuona-aineita. Hoitovirheellä oli pitkäkantoiset seuraukset. Se oli aikamoinen shokki. Kyllä sitä miettii vieläkin. Nyt Hugo tosin voi hyvin, mutta voisivat asiat olla toisellakin tavalla, sanoo Hugon isä Simo Lamminen. Dialyysiä öisin Hugo siirrettiin Turusta Helsinkiin HUS:n Lasten ja nuorten sairaalaan. Hänelle asennettiin katetri vatsakalvodialyysiä varten. Hyperinsulismin takia osa haimasta piti poistaa leikkauksessa. Sairaalan tehoosasto oli täynnä, aivan kuten niin useasti muutenkin, mutta leikkaukseen päätettiin ryhtyä, koska Keski-Euroopasta oli sitä varten lennätetty patologi Helsinkiin. Hugoa varten järjestettiin heräämöön oma teho- osasto, johon palkattiin hoitajat. Vanhemmat saivat sairaalassa koulutuksen dialyysin tekemiseen. Perhe pääsi kotiin. Yöksi vanhemmat kytkivät Hugon dialyysikoneeseen, joka teki tarvittavat nestevaihdot automaattisesti. Viikossa pystyttiin pitämään yksi väliyö, koska munuaiset poistivat vielä nestettä elimis- tössä. Päivisin dialyysiä ei tarvinnut tehdä ollenkaan. Tämä helpotti perheen arkea jonkin verran. Iltaisin kotona piti olla silti seitsemältä, jotta dialyysinesteet saatiin ajoissa lämpiämään, Simo kertoo Lapsen sairauden takia vanhemmat ovat joutuneet olemaan pois työstä. Aluksi emme tienneet sosiaalietuuksista. Hugon äiti oli vielä hoitovapaalla, mutta minä olin työstä pois ilman palkkaa. Munuainen isältä Hugo sai munuaisensiirron kaksivuotiaana. Siitä on nyt kuusi vuotta. Hugon omia munuaisia ei leikkauksen yhteydessä poistettu, nyt ne ovat jo kutistuneet täysin. Päätös oli oikeastaan jo tehty, kun Simo Lamminen sanoo, että oli heti valmis luovuttamaan munuaisensa Hugolle. kuulimme, että on mahdollista luovuttaa munuainen pojalle, jos vain jompikumpi meistä vanhemmista sopisi luovuttajaksi, Simo muistelee. Hugon äidin veriryhmä ei ollut sopiva, joten luovuttajaksi siirtoselvitysten jälkeen päätyi isä. Simon munuaisen sisällä oli pieni kystä, joka oli tosin täyttynyt kalkilla. Sitä yritettiin poistaa siirron yhteydessä, mutta tässä ei onnistuttu. Siirre toimii kuitenkin Hugolla hyvin. Itse luovutusleikkaus meni hyvin, mutta seuraava yö oli tuskainen. Simon kylkiluusta oli pitänyt poistaa pala, eikä epiduraalipuudutus toiminut kunnolla. Leikkausta seuraavana päivänä Simo kuitenkin pääsi jalkeille ja suihkuun. Vajaan kuukauden päästä mies oli jo pelaamassa salibandya. Nyt hän käy kerran vuodessa verikokeissa. Munuaisten toimintaa mittaava veriarvo on jäänyt vähän koholle, mutta tilanne ei ole mitenkään hälyttävä. Seurannassa on silti hyvä käydä säännöllisesti. Molemmat munuaiseni toimivat hyvin. Toinen on vain nyt Hugolla, Simo sanoo. Koulussa muiden mukana Hugo aloitti koulun viime syksyllä Kisakallion koulussa Liedossa, missä perhe asuu. Luonnon ympyröimässä pienessä koulussa on kaksi ensimmäistä luokka-astetta. Siellä oli turvallista aloittaa koulutie. Ennen koulun alkua vanhemmat tapasivat koulun rehtorin ja Hugon tulevan opettajan Auli Loposen. Luokallani ei ole aikaisemmin ollut elinsiirron saaneita lapsia, se oli uutta. Muita vakavia sairauksia kuten diabetesta, epilepsiaa ja voimakkaita allergioita oppilailla on ollut, Loponen kertoo. Koulun alettua Hugon luokkakavereille kerrottiin munuaisensiirrosta. Hugo halusi sitä itsekin. Sen jälkeen asia ei ole lapsia ELINEHTO 2/12 11

12 Asiallista tietoa koulukavereille Pitkäaikaisesti sairastunut lapsi tai nuori voi joutua muita helpommin koulukiusatuksi. Ennakkoluuloja vastaan voi taistella antamalla asiallista tietoa. Sairaanhoitaja tai lääkäri voi tulla kertomaan luokalle elinsiirroista. Opettaja Auli Loponen kertoo, että Hugo pärjää koulussa yhtä hyvin kuin muutkin. Elinsiirron saaneen lapsen on helpompi aloittaa koulu, kun luokkatoverit tietävät, mitä hän on joutunut kokemaan, eikä asioita joudu salaamaan. Antamalla asiallista tietoa voidaan ehkäistä väärinkäsityksiä ja estää kiusaamista. Varsinkin ulospäin näkyvät muutokset saattavat ihmetyttää koulukavereita. Dialyysissä olevalla on dialyysikatetri vatsassa, siirtoleikkauksesta jää arpi ja hyljinnänestolääkkeet voivat aiheuttaa poskien pyöristymistä tai liiallista ihokarvojen kasvua, kertoo erikoissairaanhoitaja Ulla Sandholm HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta. Kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa poissaoloihin koulusta tai sosiaaliseen eristäytymiseen. vaivannut, eikä Hugoa ole asiasta kiusattu. Vuoden aikana on joka kuukausi luettu elinsiirtolapsen tarina liiton Perhetoiminnan kalenterista. Kaverit kysyivät kerran, että miksi sinulla on tuollainen viiva vatsassa. Vastasin, että siitä on leikattu, Hugo kertoo. Leikin tiimellyksessä saattaa varovaisuus joskus unohtua, vaikka lapset tietävätkin, että Hugo ei saa saada iskuja vatsaan. Kahdeksanvuotiaalta vilkkaalta pojaltakin vaatii tietysti paljon itsehillintää, ettei lähde muiden mukana vaikka kiipeilytelineen kaikkein hulluimpiin tempauksiin. Tämä vaatii koulussa erityishuomiota. Liikuntatunneilla katson, että Hugo jaksaa muiden mukana, tai ettei pojilla ole leikeissään liian rajuja otteita. Muuten Hugo on ihan niin kuin muutkin oppilaat, Loponen sanoo. Koulun ulkopuolella Hugo pelaa jalkapalloa, harjoituksia on kaksi kertaa viikossa. Jääkiekkoa ja kamppailulajeja lääkärit kehottavat kuitenkin välttämään. Puolentoista kilometrin koulumatkan poika kulkee jalan, ja toivoo, että saisi ensi vuonna tulla kouluun jo pyörällä. Lempiaine on matematiikka Koulusta Hugo ei ole joutunut juurikaan olemaan pois, itse asiassa hänellä on ollut jopa vähemmän nuhakuumeita kuin muilla oppilailla. Simo sanoo, että pikkuveli Mirokin on useammin nuhassa. Verikokeita ja kontrolleja on 6 8 viikon välein. Helsingissä Lasten- ja nuorten sairaalassa pitää käydä enää kerran vuodessa. Koulupäivän aikana Hugo ei joudu 12 ELINEHTO 2/12 ottamaan lääkkeitä. Ne otetaan aamulla ja illalla, tarhassa ollessa lääke piti ottaa päivälläkin. Hugon lempiaine on matematiikka. Poika osaa jo yhteen- ja vähennyslaskuja, melkein sataan asti, vaikka luokka ei vielä niin pitkälle ole ehtinytkään. Oppikirjan lisätehtävät on jo melkein tehty loppuun. Edes äidinkielentunnilla kirja ei malttaisi pysyä pulpetissa. Minä olen nopein tekemään matematiikan tehtävät. Läksyjä tulee joskus paljon, mutta ei onneksi perjantaisin, Hugo kertoo. Koulussa Hugo pärjää muiden mukana. Hän on innokas opiskelemaan ja esiintyy mielellään, kun lukemista harjoitellaan aapisen rooleja käsinukeilla näyttelemällä. Hugo oli mukana myös luokan näytelmässä Hukka-Uunona. Poika auttoi näytelmässä muitakin muistamaan vuorosanansa. Munuaisten vaurioitumiseen johtaneiden tapahtumien jälkeen Hugo kävi psykologilla, joka totesi pojan täysin normaaliksi ikäisekseen. Aluksi raajat liikkuivat eri tahtia, mutta se on korjaantunut. Stereonäön puuttuminen pitää ottaa huomioon aikanaan ammatinvalinnassa. Hugo on vilkas, ja joskus isossa ryhmässä on vaikea keskittyä muiden mukana. Aina hän ei jaksa istua paikallaan edes ruokailun aikaa, opettaja sanoo. Hugo on ollut paljon sairaalassa ja tottunut olemaan aikuisten seurassa. Siellä hänellä on oikeus sanoa mielipiteensä. Koulussa roolit voivat mennä joskus sekaisin, kun on tottunut olemaan vertainen aikuisten kanssa, Simo miettii. Koulukäynnillä yleistä tietoa Lapsen on hyvä olla läsnä, kun luokalle kerrotaan sairaudesta ja elinsiirrosta, mutta hänen ei tarvitse osallistua keskusteluun. Yleistä tietoa aiheesta antavat parhaiten elinsiirron saaneita hoitava sairaanhoitaja, kuntoutushoitaja tai lääkäri. Asiantuntijan on helpompi vastata yllättäviinkin kysymyksiin. Lapsen vanhemmat voivat kertoa asiasta koulunsa vasta aloittaville, vaikka heidän kokemuksensa rajoittuu omaan lapseen. Sairautta ja sen hoitoa käsitellään yleisluontoisesti. Lapsen henkilökohtaisista asioista ei puhuta, Sandholm muistuttaa. Sandholm toimittaa vanhemmille jaettavaksi kirjeen ennen käyntiään. Koulussa hän pyrkii esittämään asiat helposti ymmärrettävästi. Varsinkaan nuoremmat oppilaat eivät jaksa keskittyä pitkiin selostuksiin. On myös tärkeää jättää aikaa keskusteluun ja kysymyksiin. Tavoitteeni on, että lapsille jää hyvä ja oikea mielikuva elinsiirroista ja sairaanhoidosta, että ketään ei pelottaisi eikä kukaan luulisi, että tällaiset asiat olisivat tarttuvia. Kokemukset koulukäynneistä ovat hyviä. Asiallisen tiedon jakaminen vaikuttaa myönteisesti koululaisten suhtautumiseen luokkatoveriin, joka tarvitsee dialyysihoitoa tai on saanut elinsiirron. Myös piilotellun sairauden tuominen oikealla ja sympaattisella tavalla päivänvaloon helpottaa asianomaisen koululaisen oloa ja elämää. Informointi kannattaa aloittaa varhain ja tarvittaessa uusia montakin kertaa. PETRI INOMAA

13 Tukea erityislasten vanhemmille Liiton perhetoiminta tekee yhteistyötä Leijonaemojen kanssa. Yhdessä järjestetään vertaistukea sairastuneiden lasten vanhemmille sekä ajetaan perheiden etuja. Elokuussa luvassa on parisuhdeviikonloppu. Leijonaemot järjestää toimintaa kaikille erityislasten vanhemmille. Lapsen iällä tai sairaudella ei ole merkitystä. Mukaan voi tulla, vaikka diagnoosia ei vielä olisikaan, mutta vanhemmat kokevat, että lapsella ei ole kaikki kunnossa. Leijonaemojen toiminnassa on myös isiä. Miehen näkökulma tuo vertaisryhmään usein uuden ulottuvuuden. Kun vanhemmat voivat hyvin, voi koko perhe paremmin. Yhdistys järjestää Voimauttava vertaistuki -tapahtumia ympäri Suomen. Netin keskustelufoorumissa voi keskustella kasvottomana, vertaistukipuhelin kuuntelee ja antaa tukea arkeen myös silloin, kun lapsen sairauden takia ei pääse tapaamisiin. Yhdistyksen perustivat vuonna 2005 erityislasten äidit. Nyt toimimme RAYn rahoituksella. Kaikki työntekijät ovat vertaisia, vaikka meillä on myös ammatillinen koulutus, kertoo toiminnanjohtaja Janet Grundström. Omakohtaiset kokemukset Janetin oma lapsi syntyi sairaana vuonna Pojalla on luuston kehityshäiriö. Hän on vaikeasti liikuntavammainen, mutta käy normaalia koulua. En tuntenut aluksi tarvitsevani vertaistukea, mutta vaikeiden leikkausten myötä heräsi tarve keskustella muiden vanhempien kanssa, Janet kertoo. Janet Grundström on Leijonaemojen toiminnanjohtaja ja itse erityislapsen äiti. Erityislapsen vanhemmuus ja työnteko ovat haastava yhdistelmä. Yllättäviä poissaoloja kertyy helposti. Janet voi työskennellä, kun poika on koulussa, myös omat vanhemmat auttavat. Jos minä en olisi vammainen, et voisi tehdä työtä, mistä pidät, Janetin poika sanoo. Asioilla on aina monta puolta. TEKSTI: PETRI INOMAA Lilja pääsi kansikuvaan Kansikuvaan Liljan kuvasi edelliskesänä hänen äitinsä Hanna Vaikkola. Nyt Lilja on jo lähes 5-vuotias. Hän on saanut maksansiirron synnynnäisen sairauden takia. Liljalla todettiin seitsemän viikon ikäisenä sappitieatresia eli sappiteiden puutos. Pari päivää sairauden toteamisen jälkeen tehtiin Kasai-leikkaus. Siinä sairaat ulkoiset sappitiet poistetaan kokonaan ja rakennetaan uusi sappitie. Leikkaus auttoi eteenpäin hetken aikaa. Lilja laitettiin maksansiirtolistalle yhdeksän kuukauden iässä. Uuden maksan hän sai 1,5-vuotiaana. Sappitieatresia on yleisin syy lasten maksansiirtoihin Suomessa. Normaalia elinsiirtolapsen elämää Lilja täyttää heinäkuussa viisi vuotta. Maksansiirron jälkeen kaikki on mennyt hyvin. Ulospäin Liljasta ei kukaan arvaisi, että hän on saanut maksansiirron. Hanna Vaikkola kertoo, että viimeisen vuoden aikana tytöllä on tosin ollut useita infektioita. Toisaalta perheen nuorin lapsi, 2-vuotias Lumi-Kukka on myös usein sairaana. Lilja on iloinen, reipas ja rohkea tyttö, äiti kehuu. Kesällä perhe harrastaa asuntovaunuilua. Lilja odottaakin jo kovasti, että hän pääsee Keuruulle uimaan, saunomaan, grillaamaan ja onkimaan. Omaisluovutuskustannukset Munuaisen omaisluovutukseen liittyvät tutkimukset ja hoito ovat luovuttajalle maksuttomia, myös siinä tapauksessa, että tutkimusten perusteella ei päädytä omaisluovutukseen. Kelasta voi hakea luovutuspäivärahaa, jos joutuu olemaan pois työstä elinluovutukseen liittyvien tutkimuksien ja siirtoleikkauksen takia. Luovutuspäivärahan määrä lasketaan samoin kuin sairauspäiväraha, joten siitä aiheutuu ansionmenetystä. Jos työnantaja maksaa palkkaa poissaolon ajalta, päiväraha voidaan maksaa työnantajalle. Luovutuspäivärahan suuruuden voi laskea Kelan kotisivuilla olevalla laskurilla. Kela korvaa matkakulut tutkimuksiin ja luovutusleikkaukseen. Kunkin matkan omavastuuosuus on 9,25 euroa. Munuais- ja maksaliitto maksaa luovuttajille nämä omavastuuosuudet. Korvausta voi hakea liitosta vapaamuotoisella hakemuksella, jonka liitteenä ovat Kelan tositteet. Hotelli AVA Helsingin Vallilassa tarjoaa sairastuneiden lasten perheille hoitojaksojen ajaksi 10 prosentin alennuksen majoitushinnoista. Kotoisa hotelli sijaitsee rauhallisella alueella osoitteessa Karstulantie 6. Varaukset voi tehdä sähköpostilla tai puhelimella Alennuksen saa tunnuksella Musili. Lisätietoa hotellista ELINEHTO 2/12 13

14 Autoimmuunihepatiitin hoito kehittyy Autoimmuunihepatiitin hoitoon on viime vuosina tullut uusia lääkkeitä. Sairauden aiheuttamaa maksatulehdusta hoidetaan nykyään aikaisempaa aktiivisemmin, jotta maksaan ei muodostuisi sidekudosta eikä sairaus etenisi maksakirroosiin. Myös diagnoosin kriteereitä on yksinkertaistettu. TEKSTI: PETRI INOMAA Autoimmuunihepatiitin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Kyseessä on harvinainen autoimmuunisairaus, jossa kehon puolustusmekanismit toimivat omaa maksaa vastaan. Yleensä sairastuneilla on myös muu autoimmuunisairaus kuten kilpirauhassairaus, diabetes, reuma- tai sidekudossairaus tai keliakia. Sairauden aiheuttajaksi ei ole osoitettu mitään virusta tai bakteeria Autoimmuunihepatiitti on yleisin vuotiailla naisilla. Siihen sairastuneiden määrä on viime vuodet pysynyt ennallaan. Murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla todetaan toisaalta entistä useammin niin sanottu overlap-syndrooma eli heillä on sekä autoimmuunihepatiitti että sklerosoiva kolangiitti. Syytä tähän ei kuitenkaan tiedetä, kertoo dosentti, ylilääkäri Perttu Arkkila HYKS:sta. Dosentti Perttu Arkkila kertoo, että autoimmuunihepatiitin hoitotulokset ovat parantuneet. Autoimmuunihepatiitti todetaan usein sattumalta Autoimmuunihepatiitti ei alkuvaiheessa aiheuta oireita. Siihen liittyy lievä väsymys, joka nykyään on kovin yleistä. Vatsassa tai maksan alueella ei ole kipuja, mutta joillakin saattaa esiintyä nivelvaivoja. Sairaus todetaankin yleensä esimerkiksi työterveyshuollossa tai muun muassa kolesterolilääkityksen aloittamiseen liittyvien maksaarvojen tarkistuksen yhteydessä. Ikävää on, että edelleen aika usein potilaan alkoholinkäyttöä epäillään syyksi maksa-arvojen nousuun, Arkkila sanoo. Autoimmuunihepatiitti todetaan mittaamalla vasta-aineiden määrä verestä ja maksan koepalasta. Maksabiopsia tehdään nykyään päiväsairaalassa, osastolle ei tarvitse jäädä yöksi. Aikaisemmin diagnoosin varmistumiseen vaadittiin myös se, että aloitettu kortisonilääkitys alensi koholla olevia veren maksa-arvoja. Jos maksasairaus on edennyt pitkälle, niin sairastuneella voi olla maksakirroosin aiheuttamia komplikaatioita, esimerkiksi ruokatorven suonikohjujen vuotoa, askites-nesteen kertymistä tai verenpurkautumia. Keltaisuus ja kutina ovat harvinaisempia oireita, ja ne ovat yleensä merkki nopeasti etenevästä sairaudesta. Lääkehoidossa uusia käytäntöjä Nykyisillä lääkehoidoilla autoimmuunihepatiitin aiheuttama maksatulehdus saadaan useimmiten rauhoittumaan ja sen eteneminen maksakirroosiin voidaan estää. Omilla elintavoilla sairauden etenemiseen ei voi vaikuttaa. Alkoholinkäyttöä on kuitenkin hyvä välttää, varsinkin jos sairaus on edennyt kirroosiasteelle. Alkoholi ei lisää maksasyöpäriskiä autoimmuunihepatiittia sairastavilla yhtä paljon kuin esimerkiksi C-hepatiittia sairastavilla, joilla riski moninkertaistuu. Tavanomaisen kortisonin sijaan autoimmuunihepatiitin hoidossa käytetään nykyään yhä useammin budesonidia, joka aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia luustoon, ihoon ja psyykkeeseen, Arkkila kertoo. Jos sairauden alkuvaihe on raju ja on merkkejä siitä, että se etenee nopeasti, käytetään edelleen perinteistä kortisonia isoinakin annoksina. Tämän lisäksi lääkehoitoon kuuluu atsatiopriini tai 6-merkaptopuriini, mitkä ovat immunosupressiivisia lääkkeitä ja rauhoittavat autoimmuunireaktiota. Mikäli tauti tästä huolimatta jatkuu aktiivisena, käytetään uuden hoitokäytännön mukaan budesonia muun lääkityksen rinnalla. Lääkehoito pyritään lopettamaan yleensä kolmen vuoden kuluttua, jos sairaus pysyy rauhallisena. Mikäli se aktivoituu uudelleen, lääkitys jää pysyväksi. Pienellä osalla sairastuneista autoimmuunihepatiitti jatkuu aktiivisena lääkehoidosta huolimatta. Hoitona voidaan tällöin käyttää myös siklosporiinia tai mykofenolaattimofetiilia. Uusia tutkimusmenetelmiä Autoimmuunihepatiitti vaatii jatkuvaa seurantaa. Noin kolmasosalla sairastuneista autoimmuunihepatiitti johtaa maksakirroosiin vuodessa. Hoidon haasteena on tunnistaa ne sairastuneet, joiden sairaus on etenevä. 14 ELINEHTO 2/12

15 Nykylääkityksellä sairauden eteneminen maksakirroosiin voidaan useimmiten estää. Ystävät antoivat tukea ja liito tietoa, kun autoimmuunihepatiitti todettiin yllättäen 14 vuotta sitten. Maksasairaus pysyy tällä hetkellä rauhallisena jopa ilman lääkehoitoa. TEKSTI JA KUVA: PETRI INOMAA Pirjo Ahvon autoimmuunihepatiitti on ollut pitkään rauhallinen. Hyvät ystävät auttoivat Ennen otettiin rutiininomaisesti koepala maksasta 3 5 vuoden välein, nyt pyritään löytämään ja kehittämään uusia keinoa, joilla voidaan todeta samat asiat, Arkkila sanoo. Yksi uusista tutkimusmuodoista on ultraäänitekniikkaan perustuva elastografia, joka mittaa muun muassa maksakudoksen joustavuutta. Suomessa tämä Fibroscan-menetelmä on käytössä Helsingissä ja Tampereella. Toinen mielenkiintomme kohde on, voitaisiinko nykyaikaisella magneettikuvauslaitteella löytää riskipotilaat? Jos lääkehoidot eivät tehoa tai maksaan on jo kehittynyt maksakirroosi ja sen komplikaatioita, niin hoitona on maksansiirto, mikäli sille ei ole muita esteitä. Autoimmuunihepatiitti on edelleen yksi tärkeimmistä maksansiirron syistä Suomessa. Vuosittain sen takia siirtoja tehdään noin viisi, kaikkiaan niitä on tehty nelisenkymmentä. Sairaus voi uusia siirteeseen, mikä otetaan huomioon maksansiirron jälkeisessä hyljinnänestolääkityksessä, johon tavanomaisesta poiketen kuuluvat tällöin myös atsatiopriini ja kortisoni. Ennuste siirron jälkeen on hyvä, kuten kaikissa maksansiirroissa Suomessa. Pirjo Ahvon autoimmuunihepatiitti todettiin vuonna Menin iltavuoroon ja työkaverit sanoivat, että olen ihan keltainen. Sanoin, että älkää höpiskö, mistä minä olisin keltaiseksi tullut, Ahvo kertoo. Totta se oli, iho ja valkuaiset olivat selvästi keltaiset. Siltä istumalta Ahvo lähti terveysasemalle, jossa otettiin laboratoriokokeet. Lääkäri soitti tulokset kotiin. Hyvä, että oli tuoli alla, muuten olisin varmaan pyörtynyt, kun hän soitti. Maksa-arvot olivat erittäin korkeat. Ahvon piti lähteä välittömästi Meilahden sairaalan päivystykseen. Siellä lääkärit sanoivat, että jos arvot eivät laske, edessä on maksansiirto. Ehdin jo ajatella, että nyt tämä on menoa. Maksasta otettiin koepala ja aloitettiin Prednison-kortisonilääkitys isoina annoksina sekä Azamun. Lääkkeet tehosivat ja arvot alkoivat laskea muutamassa viikossa. Keltaisuuskin hävisi. Olen aina saanut asiallista ja hyvää hoitoa. Siitä olen kiitollinen. Työssä sairaudesta huolimatta Autoimmuunihepatiitti oli outo sairaus, vaikka Ahvo siitä oli kuullutkin. En ole törmännyt ennakkoluuloihin kertoessani, että minulla on maksasairaus. Toisaalta olen myös aina heti sanonut, että se ei johdu alkoholinkäytöstä, Ahvo miettii. Lääkityksestä ei tullut sivuvaikutuksia. Kortisoni pystyttiin jättämään pois nopeasti. Azamuniakin vähennettiin, mutta sen käyttöä jatkettiin kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2008 maksa-arvot pysyivät normaalina, vaikka koko lääkitys lopetettiin. Ahvo siirtyi seurantaan terveyskeskukseen. Nyt hän käy kontrollissa puolen vuoden välein. Lääkärit eivät osaa sanoa syytä, miksi Ahvon kohdalla autoimmuunihepatiitti rauhoittui, eikä edennyt kirroosiin ja maksansiirron tarpeeseen. Hyvät ystävät tukena Sairaudesta huolimatta Ahvo jaksoi hyvin jatkaa työssään perushoitajana vanhusten osastolla eläkeikään asti. Sairastumisen eri vaiheissa hyvät ystävät ovat olleet Ahvolle tärkeitä. Olemme tunteneet jo 30 vuotta ja voimme puhua kaikesta avoimesti. Autamme toisiamme puolin ja toisin, Ahvo kehuu ystävättäriään. Odottaessaan pääsyä lääkärin vastaanotolle Ahvo näki yhdistyksen lehden. Hän luki sitä muutamana kertana ja rohkaistui lopulta kysymään, josko sen saisi ottaa mukaansa. Siitä syntyi innostus liittyä Uudenmaan yhdistykseen. Pirjo on osallistunut retkille ja liikuntaryhmiin. Nyt hän käy innokkaasti vesijumpassa, sillä liikkuminen on aina ollut tärkeää. Liiton tapahtumista Pirjo on ollut muun muassa Siuntion maksatapaamisessa ja viime vuonna Syystrysköissä. Niissä on saanut tavata muita, joilla on sama sairaus. Samalla on saanut lisää tietoa. Niistä on jäänyt myös tuttava, jonka kanssa ollaan yhteydessä ja annetaan vertaistukea. Arkipäivässä Ahvo ei mieti sairautta, tai sitä, että se voisi pahentua. Ajattelen vain mukavia asioita ja pyrin elämään täysillä. Hyvä mieli vaikuttaa vointiin ja jaksamiseen! ELINEHTO 2/12 15

16 Päiväkirja maksansiirrosta Taina Kosken autoimmuunihepatiitti todettiin vuonna Hän oli tuolloin 7-vuotias. Sairaus aiheutti keltaisuutta, kutiavia näppylöitä ja väsymystä. Maksaarvot olivat koholla ja koepala maksasta varmisti diagnoosin. Autoimmuunihepatiittia hoidettiin kortisoni- ja atsatiopriinilääkityksellä. Vuosien varrelle on mahtunut rauhallisia vaiheita ja sairauden etenemistä. Taina on kuitenkin voinut elää normaalia elämää aviomiehensä ja tyttärensä kanssa. Viime vuoden lokakuussa vointi huononi. Ultraäänitutkimus paljasti, että sairaus on edennyt maksakirroosiin. Taina lähetettiin kotoa Satakunnasta tutkimuksiin Helsinkiin. Kävi ilmi, että ainoa hoitomuoto on maksansiirto. Siirtoselvitykset aloitettiin marraskuussa ja helmikuussa hänet laitettiin maksansiirtolistalle. Siitä alkaa Tainan blogi eli netissä ilmestyvä verkkopäiväkirja Ajatukset ovat olleet paljonkin tuossa tulevassa ja jokaista puhelimen äännähdystä säpsähtää. Tiedän, että tässä odottelussa voi mennä kuukausiakin, mutta koska mikään ei ole varmaa, haluan kaiken olevan kunnossa vaikka heti lähtisin Minua on ärsyttänyt välillä se, että minua kohdellaan kuin jotain rikkuvaa ja jutut, kun kuulen, että asioitani liioitellaan. Sehän onkin tämän mun blogin yksi tarkoitus, että ne sukulaiset ja ystävät, jotka tätä lukevat, saavat minun itseni kautta tietoa ja sitä oikeaa tietoa Nyt se matka maksansiirtoon sitten alkoi, puhelimesta kirjoittelen, voi olla virheitä. Jännittää, itkettää, pelottaa... Oli ihanaa saada kaikki rakkaat lähelle ennen taksin hakua Teholla olin yhden päivän ja sitten minut siirrettiin osastolle, jossa minua odotti ihana yksityishuone. Päivän mittaan otettiin jatkuvasti kokeita, verenpaineita, verensokeria, hapetusta, sykkeitä ja välillä puhallettiin vesipulloon putkella ilmaa. Tänään, 8. päivä leikkauksesta on minulla ollut ihan ihmeellinen päivä. En ole kokenut tällaista puoleen vuoteen. En ole nukkunut ollenkaan päiväunia ja olen ollut reipas. Pieni koti-ikävä on vaivannut, mutta sain siihen lievennystä, kun sukulaiset tulivat katsomaan Nyt sitten jännitetään verikokeiden tuloksia, taas... Arvot ovat pari päivää sahanneet ylös alas, joten halutaan varmistaa, ettei minulla olisi akuuttia hyljintää Tänään minulla kävi täällä ihan yllätysvieraskin=) Kiitos siitä hänelle, olen tavannut hänet kirjoittelemalla Musilin keskustelufoorumissa ja tänään sitten näimme ekan kerran livenä Torstaina otettiin toinen biopsia ja tuloksena oli edelleen lievä hyljintä. 16 ELINEHTO 1/11

17 Lääkärinkierrolla he sitten päättivät perjantaina aloittaa minulle erikoishoidon, jota tiputettaisiin suoneen 3 7 päivän ajan, riippuen sen tuomasta vasteesta Eilen oli sitten se päivä, kun oikein tuli kuukausi täyteen minun siirrostani, jihaa! Tai mitenkä sen nyt ottaisin, olen hyvin iloinen, joo, mutta toisaalta pettynyt, kerta olen edelleen täällä 6.5. Itse olen aina ollut avoin. tämä sairaus on ollut aina sellainen, josta kyllä puhun ja kerron, jos joku kysyy. Mielestäni on ihan hyvä puhua ja varsinkin sen takia, koska monella ihmisellä on vääriä luuloja ja olettamuksia maksasairauksia kohtaan. Itse tosiaan olen kohdannut sen, että maksasairasta kohdellaan, kuin alkoholistia tai että lääkäri vetää täydet hygieniamaskit ja suojat päälleen, kun olen kertonut sairastavani kroonista autoimmuunihepatiittia. Siis hei! Eihän tää tartu!!! 7.5. Kotiinpaluu jännittää, sitä miettii, että osaanko minä elää tämän uuden maksan kanssa, tuleeko maksani ja elimistöni nyt toimeen keskenään vai onko vielä yllätyksiä luvassa, mietin kaikkea mitä saa ja mitä ei saa tehdä Perjantaina sain onnellisen jymyyllätyksen... Lääkäri tuli ja sanoi, että pääsisin koko viikonlopuksi kotiin! Olin, että OIKEESTI, pääsenkö!? Se oli paras uutinen aikoihin:) Soitin heti sukulaisille, että kuka hakee ja appiukkohan se sieltä sitten tuli hakemaan ja kotimatka alkoi... Tiina jakaa kokemuksiaan netissä Tiina Korkealehto Kajaanista on sairastanut ykköstyypin diabetesta 30 vuotta. Hän aloitti hemodialyysin huhtikuussa. Vuodenvaihteessa Tiina sai päätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Sen hän aikoo aloittaa syyskuussa. Dialyysin aloituksesta huolimatta hän käy edelleen työssä tuntiopettajana Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Tiina pitää netissä blogia, missä hän kertoo elämästään ja hoidoista. Seuraavassa on otteita kirjoituksista. Lääkärini totesi, että minulla oli pari viikkoa aikaa valita hoitomuoto dialyysiin. Olin jo aiemmin miettinyt, etten halua tehdä hoitoa kotona, koska en halunnut kodin muuttuvan hoitolaitokseksi. Menin sairaalaan ja paikallispuudutuksella solisluun kohdalle katetroitiin kaksi hanaa, meno ja tulotie verelle. Seuraavana päivänä alkaa dialyysi. Yritän ehtiä työt ja dialyysin sovitella aikatauluuni, niin ettei sairaslomalla tarvitse olla Huhtikuu 8.4. Pitkäperjantaina dialyysissä jalat sätkivät ja kädet säteilivät. Kaksi Ismo Alangon biisiä Säkenöivästä voimasta ja Levottomat jalat ovat niin osuvia! Dialyysi ei yleensä koske mihinkään, pikkuisen nipistää kaulalta. Hoidon aikana voin polkea pyörällä, lukea, kuunnella radiota cd:tä, katsoa videoita, Tv:tä, tehdä töitä läppärillä, kävellä sängyn ympärillä, syödä, juoda. Normaalisti olen työkykyinen ja virkeä nelituntisen hoidon jälkeen Meilahden sairaalasta tuli soitto. Lääkärini ehdotti minulle munuaisensiirron lisäksi myös haiman siirtoa, koska diabetekseni on niin vaikea hoitaa Äiti soitti illalla ja kertoi, ettei hänen munuaisensa ole enää mahdollinen. Vaikka hän on hyvässä kunnossa, verenpainelääkitys ja ikä ovat luovutusta vastaan. Itkuhan siitä tuli, olin haaveillut lyhyestä dialyysiajasta ja pian saatavasta siirrännäisestä Hienoa, että saan jakaa tunteeni, tuskani, iloni ja pohdintani kanssasi. Saan näkymättömiä voimavirtauksia jokaisesta lukijasta Voi ei! Niinhän siinä kävi, etten ollut sovelias kombinoituun munuaisen- ja haimansiirtoon Nyt sen vasta huomaan, miten mukava on herätä ilman turvotusta. Silmien alla ei roiku vesipusseja, jalat ovat sileät. Eilen tuli tieto, että fisteli laitetaan toukokuun alussa. Toukokuu 2.5. Kelalta tuli päätös vammaistuesta. Nyt ryhdyn tilaamaan kotiapua Eilinen dialyysi meni hienosti. Sain tarkastettua kokeet ja poljettua polkupyörällä ainakin Sotkamoon, vaikka vierustoverini epäili minun jääneen Leihun mäkeen. Dialyysissä suhde hoitajiin tulee läheiseksi, johtuen osaltaan useista käyntikerroista. Toisaalta osastolla on hyvä henki ja näyttäisi, että hoitajia oikeasti kiinnostaa potilaan hyvinvointi. Seuraa Tiinan blogia osoitteessa Lue Tainan blogia osoitteessa Tiina Korkealehto jakaa kokemuksiaan dialyysistä netissä.

18 KUVA: VERIPALVELU/JOHANNA RUHANEN Jouni Lauronen toimii asiantuntijalääkärinä Veripalvelussa. Sopiva siirrännäinen jokaiselle Yhtään elinsiirtoa Suomessa ei tehdä ilman Veripalvelua. Sen päivystävään kudossopeutuvuuslaboratorioon on keskitetty kaikkien elinsiirtoa odottavien ja omaisluovuttajien kudostyypitykset. Siellä tehdään myös ristikokeet ennen elinsiirtoa. TEKSTI: PETRI INOMAA Veripalvelun elinsiirtoimmunologian asiantuntijalääkärinä toimii lasten nefrologi, kokeellisen elinsiirto-opin dosentti Jouni Lauronen. Ennen Veripalveluun tuloa vuonna 2010 hän on työskennellyt muun muassa HUS:n Lasten- ja nuorten sairaalassa ja opettanut lastentautioppia Helsingin yliopistossa. Veripalvelun kudossopeutuvuuslaboratorio on suuri ja keskittynyt yksikkö, johon on kertynyt paljon tietoa ja kokemusta. Meillä on hyvät resurssit olla mukana kehittämässä suomalaista elinsiirtotoimintaa ja varmistaa, että siirteet saadaan kohdennettua niille, joille ne parhaiten sopivat, Lauronen kertoo. Elin- ja kantasolusiirtoihin liittyvät tutkimukset on tehty Veripalvelussa jo vuodesta Mahdollisimman sopiva siirre Kudostyyppi määräytyy ensinnäkin ABOveriryhmän perusteella. Elinsiirrossa veriryhmän ei tarvitse olla sama, mutta sen on oltava sopiva. Rh-tekijä ei vaikuta siirrännäisen sopivuuteen. Suomessa ei ainakaan vielä ole tehty elinsiirtoja veriryhmää vastaan, vaikka niitä maailmalla tehdäänkin, Lauronen kertoo. Toiseksi kudostyyppiin vaikuttavat veren valkosolujen pinnalla olevat HLA-molekyylit, jotka periytyvät kummaltakin vanhemmalta. Elinsiirrossa merkittävimpiä ovat HLA I -luokan HLA-A ja -B molekyylit sekä HLA II -luokan HLA-DR-molekyylit. Kudossopivuustutkimusten tavoitteena on löytää jokaiselle elinsiirtoa odottavalle mahdollisimman sopiva siirrännäinen. Kudossopivuus vaikuttaa merkittävästi munuaisensiirtojen tuloksiin. Kaikissa elinsiirroissa tehdään kudostyypitys, mutta ratkaisevaa se on vain munuaisensiirrossa, maksan- ja sydämensiirroissa vastaavaa hyötyä hyvästä kudossopeutuvuudesta ei ole todettu. Eri HLA-tyypeistä kuuden tekijän pitäisi olla samanlaisia, jotta munuaisen sopivuus olisi paras mahdollinen. Tämä niin sanottu 0/0-mismatch tosin saavutetaan harvoin. Esimerkiksi 2/0-mismatchissa HLA I-luokassa on kaksi samaa ja kaksi eri antigeeniä, HLA II-luokassa kaksi samaa antigeeniä. Jos kaikki tekijät ovat erilaisia eli tuloksena on 4/2 mismatch, siirteen pitkäaikainen ennuste on tilastollisesti huonoin, eikä siirtoon välttämättä ryhdytä. Yksilön koh- 18 ELINEHTO 2/12

19 dalla ennusteeseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät. Suomi on mukana Scandiatransplant-yhteisössä. Pohjoismaiden kesken annetaan etusija 0/0-tulokselle, ja munuainen lähetetään vastaanottajalle, jolle se parhaiten sopii. Tietyn ajan kuluessa maa saa takaisin siirrännäisen. Ristikoe kertoo, onko siirre sopiva Elinsiirtoa odottavilta otetaan kolmen kuukauden välein verinäyte, jota säilytetään pakastettuna Veripalvelussa. Tämän näytteen avulla tehdään ristikoe, kun mahdollinen luovuttaja on tiedossa. Käytännössä luovuttajan ja siirtoa odottavan valkosolut yhdistetään ja tutkitaan, miten ne selviytyvät keskenään. Jos solut jäävät henkiin, tulos on negatiivinen ja siirtoon voidaan ryhtyä. Solujen kuollessa tulos on positiivinen, eikä siirre ole sopiva. Jos ristikokeessa ilmenee positiivisen ristikokeen aiheuttavia HLA-vasta-aineita, siirtoa ei voida tehdä, koska siirteeseen voi tulla akuutti hyljintä. Munuaisensiirroissa ristikoe tehdään aivokuolleen luovuttajan pernasta saatujen solujen kanssa, koska tulos on tällöin tarkempi, Lauronen sanoo. Menetelmä vie enemmän aikaa kuin verestä tehty ristikoe, sillä pernakudosta saadaan vasta luovutusleikkauksen yhteydessä. Esimerkiksi päätös sydämensiirrosta tehdään tiukan aikataulun takia pelkän veren ristikokeen perusteella. Jos harkitaan munuaisen omaisluovutusta, ristikoe tehdään jo siirtoselvitysten alkuvaiheessa. Ristikoe voidaan tehdä myös elinsiirron jälkeen, jos epäillään, että siirrettyä elintä vastaan on kehittynyt vasta-aineita. Vasta-aineet vaikuttavat munuaisen löytymiseen Elimistön oma immuunijärjestelmä on sen luonnollinen puolustus vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Elimistö voi myös oppia puolustautumista. Rokotuksessa annetaan bakteerin tai viruksen osia, joissa on ihmiselle vieraita molekyylejä. Elimistö muodostaa niitä vastaan vasta-aineita ja ihminen muuttuu immuuniksi tätä virusta tai bakteeria kohtaan, Lauronen selittää. Elimistö voi kehittää HLA-vasta-aineita myös verensiirron, raskauden tai aikaisemman elinsiirron myötä. Nämä vasta-aineet voivat vaikeuttaa munuaisen löytymistä. HLA-vasta-aineiden määrää ilmaistaan PRA-prosenttiluvulla, joka kertoo karkeasti ottaen sen kuinka suurta väestönosaa kohtaan niitä on. Varsinkin aikaisemmin verensiirroissa oli mukana myös valkosoluja, mikä lisäsi vasta-aineiden muodostumista. Raskaudessa lapsen HLA-geeneistä puolet voi olla erilaisia kuin äidillä. On myös mahdollista, että nainen on ollut raskaana lyhyen aikaa tietämättään, mutta vasta-aineita on ehtinyt jo muodostua. Aiemmin tehty munuaisensiirto on tuonut elimistöön siirrännäisen mukana vieraita HLA-molekyylejä ja ihminen on immunisoitunut niille. Tämä ei välttämättä haittaa sen hetkisen siirteen toimintaa, mutta vaikuttaa mahdollisesti tarvittavan toisen siirteen löytymiseen. Prosessi on hyvin monimutkainen. Vaikka olisi saanut vain yhden munuaisensiirron, on voinut immunisoitua kaikille itselleen vieraille HLA-molekyyleille. Tällöin uuden munuaisen löytäminen on vaikeaa, Lauronen sanoo. On myös mahdollista, että hyvin herkällä menetelmällä tehdyt vasta-ainetutkimukset antavat tuloksen, joka ei todellisuudessa vaikuta siirteen löytymiseen, koska ristikoe ei kuitenkaan ole positiivinen, kun se tehdään. Yleensä tällaiset tapaukset tunnistetaan. Näennäisesti immunisoituneet elinsiirtoa odottavat otetaan tarpeeksi useasti ristikokeeseen, jotta heille löydetään siirrännäinen. Erityistoimia, jos odotus kestää pitkään Ristikoe on herkkä tutkimus. Käytännössä tulos ei ole yleensä täysin ehdoton, jolloin siihen vaikuttaa myös kokeen tulkinta. Jos näyttää siltä, että ristikoe antaa tietylle siirtoa odottavalle aina positiivisen tuloksen, kyseessä voivat olla IgM-vasta-aineet. Tällaiset tapaukset siirretään erityislistalle. Ristikokeessa seerumiin sekoitetaan IgM-luokan vasta-aineita hajottavaa ainetta totuudenmukaisen tuloksen saamiseksi. Veripalvelun kudossopeutuvuuslaboratorio tekee ristikoetulkinnat päivystystyönä. Lauronen vakuuttaa, että kaikille pyritään löytämään heille sopiva siirrännäinen. Voin kuvitella, että on turhauttavaa käydä dialyysissä ja odottaa siirtoa pitkään. Pitää muistaa, että kyseessä ei ole jono vaan rivi, johon voi astua mihin kohtaan tahansa ja saada siirron silloin, kun sopiva löytyy, Lauronen pohtii. Jos korkea vasta-ainepitoisuus on tiedossa tai odotus kestää muuten tavallista pidempään, ryhdytään erityistoimiin. Pitkä odotusaika on jo sinällään riski ja henkisesti raskasta siirtoa odottavalle. Esimerkiksi ristikoe voidaan tehdä aina sopivan veriryhmän omaavan luovuttajan ilmaantuessa. Voimme laittaa korkeasti immunisoituneiden potilaiden seerumia multilevylle valmiiksi ja tehdä ristikokeen jokaisen luovuttajan kohdalla. Jos tulos on negatiivinen, otamme yhteyttä elinsiirtotoimistoon ja harkitsemme jatkotoimia. Myös kansainvälinen yhteistyömme voi auttaa Acceptable mismatch -ohjelmien avulla sopivan siirteen löytymisessä, Lauronen kertoo. Elinsiirtojen lisäämiseksi olisi pystyttävä lisäämään luovuttajien määrää. Yhtään potentiaalista luovuttajaa ei saisi menettää esimerkiksi resurssipulan vuoksi. Myös munuaisten omaisluovutusten määrää voitaisiin ainakin jossain määrin lisätä. Suomen kudoslaki on hyvä. Elinluovutuskortti on mielestäni silti entistä tärkeämpi. Aiemmin se oli vain vainajan oman tahdon ilmaisu, kun luvan antoivat omaiset. Nyt luovutukseen riittää, että vainaja on ilmaissut tahtonsa selvästi. KUVA: VERIPALVELU/JYRKI KOMULAINEN ELINEHTO 2/12 19

20 Kotidialyysi antaa itsenäisyyttä Juha-Matti Koskinen tekee dialyysihoidon itse kotonaan Kirkkonummella viisi kertaa viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Kotihemodialyysi tuntui sopivimmalta valinnalta, kun lääkäri sitä suositteli. Sairastuminen ja dialyysin aloitus pysäyttivät. TEKSTI: PETRI INOMAA Koskisen munuaisten vajaatoiminta alkoi jo murrosiässä. Valkuaisen määrä virtsassa oli estää lähdön YK-joukkoihin 1980-luvulla, mutta lääkäri päästi vielä miehen palvelukseen. 90-luvulla munuaisten toiminta alkoi heikentyä. FSGS eli fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi aiheutti munuaiskeräsien tuhoutumista. Seuraavat 15 vuotta kuitenkin kuluivat ennen kuin dialyysi piti aloittaa syksyllä Munuaisensiirtolistalle hän pääsi alkuvuodesta Ajatus dialyysistä oli aluksi vaikea, mutta kun punnitsi eri vaihtoehtoja, niin hoidon hyväksyi. Koskinen pohtii, että ihminen kapinoi pakkoa vastaan. Motivaatio syntyy, kun ymmärtää, että noudattamalla ohjeita voi paremmin, eikä ole järkevää taistella pakkoa vastaan loputtomasti. Hoitomuodoksi lääkäri suositteli kotona tehtävää hemodialyysiä. Vatsakalvodialyysi ei olisi riittänyt puhdistamaan kehoa, sillä miehellä oli sen verran kokoa nuoruuden aktiivisen urheilu-uran takia. Olen tottunut huolehtimaan itse itsestäni. Kotona on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia säädellä omaa hoitoaan. Saan olla itsenäinen sairauden sallimissa rajoissa. Dialyysiasema makuuhuoneeseen Fistelileikkauksen eli dialyysiin tarvittavan veritien rakentamisen jälkeen odotettiin vielä kahdeksan viikkoa ennen kuin varsinainen dialyysi aloitettiin. Olin siinä vaiheessa aika huonossa kunnossa. Kutina, päänsärky, pahoinvointi ja univaikeudet kiusasivat. Dialyysi olisi pitänyt aloittaa varmaan aikaisemmin, Koskinen miettii. Koulutusta dialyysin tekemiseen kotona annettiin ensimmäisestä hoidosta lähtien. Viiden viikon jälkeen Koskinen oli valmis aloittamaan hoidot kotonaan. Koulutusjakson pituus suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti, omatoimista hoitoa ei tarvitse aloittaa ennen kuin siihen on valmis. Hemodialyysin tekemiseen kotona tarvitaan muutostöitä: dialyysikoneelle vedetään oma maadoitettu pistorasia ja vesiliitäntä. Koskisilla dialyysikone sijoitettiin makuuhuoneeseen, koska muutakaan paikka ei oikein ollut. Yöhoitoa olisi vaikea tehdä. Kone on aika äänekäs, se valvottaisi puolisoa ja muuta perhettä. Koskinen kehottaa miettimään dialyysin tekopaikkaa. Hoidon on sujuttava mutkattomasti. Se kestää useita tunteja ja sen ajaksi on riitettävä ajankulua. Hoitoon tarvittavat pistämistarvikkeet, nesteet, dialysaattorit ja letkusetit vievät paljon ti- Juha-Matti Koskinen tekee dialyysin omassa makuuhuoneessaan viisi kertaa viikossa. 20 ELINEHTO 2/12

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Strategia Munuais- ja maksaliitto.

Strategia Munuais- ja maksaliitto. Strategia 2016 2020 12/2015 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Jäsenyhdistyksissä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

1994 vp - HE 65. korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/91) perusteella sairausvakuutuksen omavastuuajalta,

1994 vp - HE 65. korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/91) perusteella sairausvakuutuksen omavastuuajalta, 1994 vp - HE 65 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain 11 :n ja sairausvakuutuslain 4 a :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa.

Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa. Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa. Verensiirron tarvitsee Suomessa noin 50 000 ihmistä vuosittain. Se tarkoittaa yhtä uutta potilasta joka kymmenes minuutti. Luovutettua

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot