MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 JAAKKO MUKULA JA OLLI RANTANEN: SYYS VEHNÄN VILJELY SUOMESSA TIKKURILA 1976
|
|
- Leena Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 JAAKKO MUKULA JA OLLI RANTANEN: SYYS VEHNÄN VILJELY SUOMESSA TIKKURILA 976
2 Jaakko Mukula ja i Rantanen: SyysVehnän viljely Suomessa
3 Esillä oleva tutkimusselostus liittyy viljelykasvien sadon määrän ja laadun riskialttiuttakoskevaan tutkimukseen ja käsittelee syysvehnän viljelyn yleisyyttä ja levinneisyyttä satotason kehitystä ja vaihtelua sekä sadon määrään kohdistu- via riskitekijöitä Sadon laatu ja raha-arvo sekä näihin pe- rustuvat suopitukset tullaan esittämään erillisinä tutkimusslosteina 34976
4 Sisältö Viljelyn levinneisyys ja osuus peltoalasta Sivu Lajikkeet 2 Talvivauriot 3 Kasvukauden aikaiset riskitekijät ODOnGe 4 Keskisadot satotason kehitys ja satevaihtelut 5 Tilannetakkastelua ja päätelmiä 8 Iähdeluettelo 9 Kuva Syysvohnän viljelyala ja kokonaissato Kuva 2 Syysvehnän viljelyn alueellinen jakaantuminen ja 969 Kuva 3 Savialueiden alueellinen jakaantuminen 2 Kuva 4 Maaston korkeussuhteet syysvehnän tärkeimifflljä viljelyalueella 3 Kuva 5 Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden viljelyn yleisyys prosentteina syysvehnää viljelevistä tiloista 97C Kuva 6 Vakka-syysvehnän talvivauriot savi- ja hietamaalla Hankkijan Anttilassa Kuva 7 Syysvehnän viljelyalan jatalvituhojen välinen vuorosuhde 7 Kuva 8 Kylvöajan vaikutus syysvehnän talvehtimiseen ja satoon 8 Kuvat q-8 Syysvdhnän satotason kehitys- ja satovaihtelut vuosina eri Maatalouskeskusten alueilla ja koko maassa keskimäärin 9 Kuvat 9-2Syysvehnän satotason poikkeamat (±%) trendikäyrästä eri maatalouskeskusten alueilla vuosina Kuva 22Syysvehnän keskisadon hajonta ja tietyn satotason saavuttamisen todennäköisyys 32
5 Taulukko Taulukko 2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden osuus syysvehnän viljelyalasta Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden talvituhot kasvuaika lako-% ja Vakkaan verrattuna koeascmien ja kekokeissa vuosina prosenttinen suhteelliset jyväsato (kg/ha laitosten laji- Kvintotseenikäsittelyn vaikutus syysvehnän tal yehtimiseen ja jyväsatoon Pohjois-Savon koeas a Syysvchnälajikkeiden talvenkestävyys Tikkurilassa Rikotun syysvehnäalan osuus-% eri maanviljelysseurojen alueella vuosina _ Sivu
6 Viljelyn levinneisyys ja osuu å peltoalasta Syysvehnän viljelyala on maassamme ollut vaatimaton muihin korsiviljoihin verrattuna Tämä johtuu siitä että syysvehnä menestyy vain tietyillä alueilla ja tietyillä maalajeilla Lisäksi syysvehnän heikot leivontaominaisuudet rajoittavat sadon käyttömahdollisuuksia leipäviljanahärkein syysvehnän viljelyä rajoittanut tekijä on ollut heikko talvenkestävyys Vasta 95-luvun jälkipuoliskolla saatiin käyttöön Etelä-Suomen oloissa hyvin taive» kestäviä lajikkeita ja tämän seurauksena syysvehnän viljelyala alkoi lisääntyä Kylvötöitä vaikeuttaneet sateiset syksyt keskeyttivät tämän kehityksen 96-luvun alussa kunnes vihdoin 964 alkaen viljelyala kääntyi voimakkaaseen nousuun ja saavutti maksiminsa 8 ha vuonna 969 (kuva I) Tämän jälkeen on syysvehnänviljelyala supistunut lähinnä ylituotannosta johtuneiden menekkivaikeuksien vuoksi noin 5 ha:n tasolle () Toinen syysvehnän viljelyä rajoittava tekijä on maalaji Kasvi menestyy tyydyttävästi vain savimailla ja on muutoinkin suhteellisen vaatelias lannoituksen ja maan happamuuteen nähden Syysvehnälle sopivia savimaita on pääasiallisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa ja sen vuoksi kasvin viljely onkin rajoittunut lähinnä tälle alueelle (kuvat 2 ja 3) Yleisintä syysvehnän viljely on Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella joilla 'sen osuus pelto- alasta on yli % Näillä kahdella alueella syysvehnän viljely on suhteellisen vakiintunutta Pääosa viljelyalan lisäyksestä 96-luvulla sijoittui tämän alueen ulkopuolelle Satakuntaan ja Uudellemaalle sekä Anjalan ja Elimäen pitäjiin Kymenlaaksossa Myös maaston viettävyys ja korkeussuhteet vaikuttavat syysvehnän menestymiseen Kasvi on arka jääpoltteelle ja vesivaurioille ja tästä syystä viljely on hakeutunut viettäville maille (kuva 4) Syysvehnän viljelyala on ollut kääntäen verrannollinen kevätvehnän viljelyalan ts kevätvehnän viljelyä on osittain korvattu syysvehnäri viljelyllä ja päinvastoin Tämä joustamisen mahdollisuus on merkittävä etu silloin kun jomman kumman viljelyalaa joudutaan syystä 'tai toisesta rajoittamaan Toisaalta syysvehnän osuutta vehnän kokonaituotannosta ei voida paljon lisätä ellei sadon leivontaominai-
7 suuksia samalla saada parannetuksi Maatalouskeskusten Liiton alueellisen tuotantosuunnitelman mukaan pidetäänkin taḻ koituksenmukaisena rajoittaa syysvehnän viljelyala lähimmän viiden vuoden - aikana (976-98; 67 ha:iin (9) Syysvehnän kokonaissato oli vuonna 95 vain hiukan yli 2 milj kg Suurin kokonaissato- 24 milj kg saatiin vuonna 969Viime vuosina syysvehnän tuotanto on 'vaihdellut 25-5 milj kg (kuva ) 2 Lajikkeet SYysvehnälajikkeiden satoisuudessa ja viljelyvarmuudessa on erojaọ jotka johtuvat mm lajikkeiden erilaisesta alttiudesta talvivaurioille ja kasvukauden aikaisille riskitekijöille sekä lajikkeiden luontaisesta ominaissatoisuudesta Yleensä vain kotimaassa viljellyt lajikkeet ovat oloissamme riittävän talvenkestäviä Yleisimmin viljelty lajike tutkimuskauden alkuvaiheessa 95-luvulla oli Varma jolle oli ominaista heikko talvenkestävyys Sen ohella viljeltiin jonkin verran Olympiaa joka oli heikkosatoinen ja herkästi lakoutuva mutta laadultaan erinomainen Kotimainen lajike Vakka alkoi 95-luvun jälkipuoliskolla syrjäyt- tää edellä mainitut lajikkeet Se osoittautui aikaisemmin viljeltyjä lajikkeita satoisammaksi ja talvenkestävämmäksi sekä laadultaan hyväksi ja myös aikaisin tuleentuvaksia Tämän lajikkeen heikkoutena ovat tähkäidäntäherkkyys ja lakoutumisalttius Vakkaa satoisamiji ja talvenkestävämpi lajike Linna tuli yleiseen viljelyyn 96-luvun jälkipuollskolla Suunnilleen samoihin aikoihin saatiin viljelyyn Elo joka viljelyominaisuuksiltaan muistuttaa Linnaa mutta menestyy jälkimmäistä paremmin hieta- ja hibsumailla Kumpikin tuleentuvat suhteellisen myöhään ja ovat laadultaan heikkoja etenkin Linna Uusin lajike Nisu saatiin yleiseen viljelyyn 97-luvulla Nisu on Vakkaa lujakortisempi tähkäidäntää kestävämpi ja satoisampi mutta Vakkaa hiukan myöhäisempi Lajikevalinta on tutkimuskauden aikana selvästi johtanut viljelyvarmimpien'(talvenkestävimpien) ja samalla leivontaominaisuuksiltaan parhaiden lajikkeiden yleistymiseen (taulukot ja 2 kuva 5) - Lajikkeiden väliset satoisuuserot ovat suhteellisen vähäisiä ja kaikkien Suomessa viljeltyjen syysvehnälajikkeiden satoisuus ylittää merkittävästi muiden viljalajien satoisuuden
8 3 Talvivauriot Vaikka syysvehnä tuleentuu aikaisemmin kuin kevätvehnä on sen viljelyn pohjoisraja sekä Euroopassa että Amerikassa etelämpänä kuin kevätvehnän (7) Tämä johtuu syysvehnän suhteellisen heikosta taivenkestävyydestä Tärkeimmät talvivaurioita syysvehnässä aiheuttaneet tekijät ovat seuraavat: ) pakkanen jäävauriot (jääpolte ja rouste) vesivauriot 4) talvituhosienet Pakkasvaurioita saattaa aiheutua pitkäaikaisen ankaran pakkaskauden jatkuessa silloin kun lumipeite'on hyvin ohut tai puuttuu kokonaan Lumipeite- ja keskilämpötilastojen perusteella on kuitenkin pääteltävissä että Suomessa pakkanen suhteellisen harvoin muodostaa merkittävän riskitekijän syysvehnälle muualla kuin Pohjanlahden rannikkoalueella ( ) Jääpolte- ja vesivaurioita syntyy yleisesti tasaisilla mailla'silloin kun talven kuluessa esiintyy huomattavaa lämpö- ja pakkaskausien vaihtelua Näille riskitekijöille syysvehnäon merkittävästi arempi kuin esim syysruisja nurmiheinät Tästä syystä syysvehnän viljely on yleisimmin hakeutu=t viettäville raillo joilla talvituhot ovat selvästi vähäisempiä kuin alavilla Mailla (kuva 4) Roustevauribita syntyy yleisimmin keveillä mailla ja silloin kun varhaisen lumensulamisen jälkeisenä kautena keväällä esiintyy yöpakkasia Tiettyinä vuosina tämä tekijä on aiheuttanut merkittäviä vaurioita erityisesti hiesu- ja hietamailla Myös talvituhosienien aiheuttamia vaurioita esiintyy eniten kevyillä mailla (kuva 6) Erityisesti Itä-Suomessa jossa lumi tulee uoein routaantumattomaan maahan ovat olosuhteet talvituhosienien kehitykselle otolliset TalvitUhosienten torjuntakokeet osoittavat että lumihomeen (Pusa- rium nivale) aiheuttamat tuhot voidaan torjua käsittelemällä oraskasvustot kvintotseenilla (taulukko 3) Näin menetellen voitaisiin syysvehnän viljelyalue Itä-Suomessa ulottaa nykyistä pohjoisemmaksi mikäli tämä muista syistä osoittautuisi tarkoituksenmukaiseksi (2)
9 Lajikkeiden talvenkestävyydessä on merkittäviä eroja Yleisimmin viljeltyjä ovat kotimaiset lajikkeet joista Linna ja Elo ovat talvenkestävimmät (taulukko 2)-' Sadon heikko laatu asettaa kuitenkin rajoitukset niiden käytölle myllyvehnäksi Vakka talvehtii tyydyttävästi sekä savi- että hietamailla Nisu vain savimailla Ulkomaisten lajikkeiden talvenkestävyys on niin heikko ettei niitä voida suositella yleiseen viljelyyn Tämä näkyy paitsi koeasemien lajikekokeiden tuloksista myös Finska Hushållningssällskapin satotilastoista niinä vuosina jolloin tällä alueella on yritetty viljellä ruotsalaisia lajikkeita (kuva 9/vuodet 952 ja 96) Maalajinkin vaikutus syysvehnän talvenkestävyyteen näkyy paitsi koeasemien tuloksista myös alueellisibta talvituhotilastoista (kuva 3 taulukko 5) Syysvehnän viljelyalan ja talvituhojen välillä vallitsee selvä positiivinen korrelaatio (kuva 7) Tämä viittaa siihen että viljelyä on sopivien savimaiden puuttuessa laajennettu kevyille maille Myös kylvöaj alla on huomattava vaikutus syysvehnän talvenkestävyyteen ja virheellisesti ajoitettu kylvö muodostaakin merkittävän riskitekijän (kuva 8) MUokkaus- ja kylvötöille sopimattomat säät pakottavat usein siirtämään kylvöajan epäedullisen myöhäiseen_ajankohtaan tai estävät kylvötöiden suorittamisen kokonaan (7 23) 4 Kasvukauden aikaiset riskitekijät LISÄYS 4b Kylvösiemenen mukana leviävät nokitaudit eivät nykyisin muodosta merkittävää riskitekijää syysvehnän viljelyile Lentonoki (Ustil- - lago tritici) voidaan torjua karboksiinipeittauksella (Vitavax) ja haisunoki (Tilletia caries) muilla peittausaineilla Useimmat peittausaineet tehoavat samalla hiukan myös talvituhosieniin ja niillä saadaan keskimäärin % (5-2 -%) sadonlisäystä Noin 9 % syysvehnän kylvösiemenestä peitataan (4) Muista syysvehnän kasvitaudeista viljahärmä (Erysiphe graminis) saattaa nykyisin typpilannoituksen lisäännyttyä aiheuttaa 5- %:n satotappioita samoin tyvitaudit ( Cercosporella herpotrichioides ja Ophiobolus graminis) yksipuolisen viljanviljelyn yleistyessä (2)
10 Talvenaikana tuhoutuneita tai pahoin vaurioituneita kasvustoja jouduttiin vuosien välisenä aikana merkittävässä määrin rikkomaan keskimäärin joka kolmas vuosi Rikotun alan osuus kohosi yli 2 %:n keskimäärin joka neljäs vuosi Alueellisesti riketun alan osuus jakaantui vuosittain seuraavasti (taulukko 5): 963 Tutkimusalueen länsiosissa (alavimmilia'alueilia) kylvetystä: syys- vehnäaiasta rikottiin keväällä 3-4 % Edellisen syksyn sateisuudesta johtunut kylvöjen viivästyminen ja peltojen liika märkyys lienee 'pääasiallisin syy oraiden heikkoon talvehtimiseon Syyssateiden vuoksi kylvöt Jäivät monin paikoin suorittamatta ja tämän seurauksena myös kylvetty ala supistui 5 ha:iin 964 Satakunnan maatalouskeskuksen alueella syysvehnäalasta rikottiin 36 % Tälläkin kertaa rikotut alueet keskittyivät alaville maille joten talvivaurioiden syinä olivat todennäköisesti peltojen liikamärkyys sekä jääpeite- ja vesivauriot 966 Useimpien maatalouskeskusten alueilla rikottiin syysvehnäaiasta % Erityisesti alavien maiden ja kevyiden maiden- alueilla oraat olivat heikosti talvehtineita Lumihome ja rouste olivat tuhojen aiheuttajia Kymenlaaksossa ja Pirkabmaalla oraat selviytyivät parhaiten 967 Uudellamaalla ja Hmeessä rikottiin syysvehnäaiasta 2-35 % Todennäköisenä_sy ä oli jääpeite 968 Hämeessä ja Itä-Hämeessä syysvehnäaiasta rikottiin noin 2 % 969 Kasvustoja rikottiin 4-25 % muilla alueilla paitsi lounaassa ja :kaakossa Syynä olivat lumihome- ja jääpoltetuhot 97 'jääpeite- ja vesivahinkojen vuoksi jouduttiin syysvohnäkasvustoja jälleen rikkomaan melko yleisesti erityisesti Itä-Hämeen alueella (33 %) 97 Alavien maiden alueilla (Uusimaa Satakunta Häme) rikottiin syysvehnäkasvustoista 5-2 % 973 Kevyiden maidon alueilla Hämeessä ja Itä-Hämeessä syysvehnäalasta rikottiin 3-7 %
11 Tuhoeläimistä vain kahukärpänen (Oscinis frit) saattaa merkittävästi alentaa syysvehnän satoa ja tämäkin vain liian aikaisin kylvettäessä ;Rikkakasvit muodostavat merkittävän riskitekijän syysvehnän vilje- ylle erityisesti silloin kun oraat ovat huonon talvehtimisen vuoksi harventuneita ja heikkokuntoisia Normaalisti rikkakasvien aiheuttama satotappio on vain 5- % mutta huonosti talvehtineissa kasvustoissa se voi kohota 3-7 %:iin silloin kun pellossa esiintyy saunakukkaa (Tripleurospermum maritimm) (3) Rikkakasvien aihbuttamat satotappiot voidaan torjua käyttämällä tarkoitukseen so veltuvia torjunta-aineita Noin 8 % syysvehnäalasta ruiskutetaan nykyisin torjunta-aineilla Kasvukauden aikaisista säätekijöistä kuivuus ei ole syysvehnänviljelyssä yleensä niin vakava riskitekijä kuin kevätviljojen viljelyssä Myöhästyneen kylvön vuoksi syysvehnän juuristo saattaa kui- tenkin jäädä niin heikoksi että kasvustot kärsivät kevään ja alkukesän kuivuudesta (7) Liiallinen kosteus puolestaan on lähinnä sadon laatua alentava riskitekijä Hyvin runsaat sateet saattavat lisäksi painaa kasvustot niin lakoon ja liettää pellon pinnan siinä määrin ettei satoa saada täysimääräisenä korjatuksi Runsas typpilannoitus lisää satotappioita edistämällä lakoutumistu Tämä vaara on osittain torjuttan/ vissa käyttämällä lakoutumista ehkäiseviä kasvusääteitä (klormek- vatti)(2): Myös lajikkeiden korrenlujuudessa on merkittäviä eroja Kasvukauden aikaisia hallantuhoja ei syysvehnässä yleensä esiinny - Tämä johtuu siitä että syysvehnä ehtii tavallisesti tuleentua ennen syyshalloja Lämpösummasta riippuen tuleentuminen ajoittuu joko elokuun alkupuoliskolle tai elokuun jälkipuoliskolle vain poikkeuksellisesti (962) syyskuulle Nykyisin viljteltyjen lajikkeiden kasvuajat poikkeavat toisistaan 5- päivää (taulukko 2) 5 Keskisadot satotason kehitys ja satovaihtelut Korjatun syysvehnäalan satotason kehitys ja satovaihtelut vuona eri maatalouskeskusten alueilla ja koko maassa keskimäärin' selviävät oheisista _kuvista 9-8 VUosivaihtelu on niissä esitetty murtoviivalla ja satotason kehitys toisen asteen regressiokäyrällä jota seuraavassa nimitämme trendikäyräksi Rikotun vehnäalan osuutta ei näissä laskelmissa ole otettu huomioon (vrt kuva 4 ja taulukko 5)
12 -6- Tulokset osoittavat että koko maan keskimääräinen syysvehnän hehtaarisato on 25 vuoden kuluessa kohonnut 76 kg:sta 294 kg:aan ja vuotuinen satotason nousu on ollut keskimäärin 27 % (47 kg/ha) Selvästi muita korkeammalle 34 kg:aan/ha on satotase kohonnut Kymenlaaksossa jossa myös satotason vuotuinen nousu on ollut suhteellisen suuri erityisesti tutkimuskauden jälkipuoliskolla Alhaisimmaksi on satotaso jaanyt Itä-Hämeen (272 kg/ha) ja Pirkanmaan (282 kg/ha) maatalouskeskusten alueilla Muiden maatalouskeskusten - Uusimaa Nylands Svenska Varsinais-Suomi Finska Hushållnings Satakunta ja Häme alueilla keskisato on kohonnut 338 kg:aan/ha tasolle Satotason vuotuinen nousu-'% on ollut suurin (33 ) ja pienin Itä-Hämeessä (22 %) Tutkimuskauden aikana korjatun syysvehnäalan keskisato on neljänä vuotena ( ja 974) jäänyt niin paljon trendikäyrän osoittamaa satotasoa alhaisemmaksi että perustellusti voidaan puhua satotappioista tai osittaisesta kadosta Näiden lisäksi on joinakin vuosina esiintynyt alueellisesti rajoittuneita satovahinkoja seuraavasti: 95 Finska Hushållningåsällskapin alueella esiintyi 22 %:n kato Sen todennäköisenä syynä olivat talvivauriot jotka johtuivat oloihimme sopimattomien ruotsalaisten lajikkeiden viljelystä 955 Uudellamaalla esiintyi 2 %:n ja Itä-Hämeessä 26 %:n kato Osittaisena alkusyynä oli kylvöjen myöhästyminen ja aikainen talven tulo Pääasiallisen tuhon kuitenkin aiheutti pitkän ja runsaslumisen talven aikana esiintynyt lumihome 956 Tutkimuskauden ankarimmat lumihometuhot osuivat tälle vuodelle Lumipeite tuli varhain routaantumattomaan maahan ja säilyi pitkään Syysvehnän viljelyalueen itä- ja pohjoisosissa - siis lumisimmilla seuduilla - satotappiöt olivat 4-45 % ja keskiosissa noin 2 % 957 Jääpoltteen ja uulamisveden aiheuttamia talvituhoja (5-23 %)esiintyi yleisesti koko maassa lukuundttamatta Kymenlaakson Hämeen ja Pirkanmaan maatalouskeskuwten alueita
13 96 -Merkittäviä talvituhoja (23 %) esiintyi-lounaassa Piflka HUshållningssällskapin alueella TUhen aiheuttajana olivat jääpolte ja vesi» jota ilmaantui Lounais-Suomen- pelloille joulukuulla sattuneen lämpökauden aikana maan ollessa samanaikaisesti vahvassa roudassa Oloihimme sopimattoman ruotsalaisen Odin-lajikkeen viljely' osaltaan myötävaikutti näiden tuhojen 3uUruuteen 962 Ainoat varsinaisen kasvukauden epäedullisista lämpö oloista johtuvat satotappiot osuivat tälle vuodelle Keskilämpötilat olivat koko kas- vukauden ajan epätavallisen alhaisia ja lämpö summa tuleentumiseen riittämätön Satotappiot olivat suurimmat syysvehnän viljelyalueen koillisosassa (33 %) ja pienimmät lounaisimmalla rannikkoalueella ( %) 963 Syyssateet myöhästyttivät kylvötöitä ja tämän seurauksena oraat jäivät heikkokuntoisiksi Kymenlaaksossa heikosti talvehtineita kasvustoja ei rikottu kuten muualla maassa tehtiin Harventuneiden kasvustojen antama keskisato jäi Kymenlaaksossa 23 5 trendisatoa _heikommaksi 966 Erittäin ankaria talvituhoja esiintyi yleisesti koko maassa Rikkomatta jätetyn syysvehnäalan (korjatun alan) keskisatoa nämä tuhot 'alensivat 27-4 % Tuhojen aiheuttajana olivat lumihome ja keväällä esiintynyt rouste Tuhot olivat suurimpia syysvehnän viljelyalueen eteläosassa 974 Jääpolte ja vesivahinkoja esiintyi yleisesti etenkin lounaassa säksi kasvukauden epäedullisista sadeoloista aiheutui satotappioita
14 Runsaiden sateiden johdosta kasvustot lakoontuiva:t ja :pellot ilottyivät niin ettei satoa saatu talteen täysimääräisenä Suurimmat satovahingot olivat syysvehnän viljelyalueen pohjoisosassa 6 Tilannetarkastelua ja päätelmiä Syysvehnä on oloissamme satoisin viljalaji mutta sen viljely On rajoittunut maan etelä- ja lounaisosiin ja käsittää yhteensä vain noin 5 ha Tärkeimpänä viljelyä yleisesti rajoittavana tekijänä on ollut syysvehnän heikko talvenkestävyys Entistä talvenkestävämpien lajikkeiden jalostaminen sekä talvituhosienien torjuntamenetji - mien kehittäminen ovat tehneet mahdolliseksi laajentaa syysvehnän viljelyaluetta Tällöin on kuitenkin viljelyä rajoittavaksi tekijäksi muodostunut sadon heikosta laadusta ja vehnän ylituotannosta johtuvat menekkivaikeudet Mikäli syysvehnän viljelyä nykyisessä laajuudessaan katsotaan tarkoituksenmukaiseksi jatkaa tai vielä laajentaaon viljelyn alueellisen jakautumisen suhteen todettava erilaiset sadonsaannin riskitekijät huomioon ottaen seuraavaa: Talvivaurioiden vuoksi on merkittävä osa kylvetystä syysvehnäalaåta jouduttu rikkomaan keskimäärin joka kolmas vuosi ja rikotun alan osuus on kohonnut yli 2 %:n keskimäärin joka neljäs - vuosi Jääpolte ja vesivauriot ovat yleisesti alentaneet korjatun syysvehnäalan hehtaarisatojae 7 Lumihometuhot ovat merkittävästi alentaneet korjatun syysvehnäalan hehtaarisateja kaksi kertaa 25 vuoden kuluessa Uudellamaalla ja Itä-Hämeessä kuitenkin kolme kertaa Nämä tuhot ovat olleet pienimpiä Lounais-Suomen ja Kymenlaakson savialueilla Kasvukauden epäedulliset lämpöolot ovat vain kerran 25 vuodessa olleet syynä merkittäviin satotappioihin ja tappiot ovat tällöin olleet suurimmat syysvehnän viljelyalueen koillisosassa Kasvukauden epäedulliset sadeolot ovat myös kerran 25 vuodessa aiheuttaneet merkittäviä satotappioita ja nämä vahingot ovat/ suurimmat syysvehnän viljelyalueen pohjoisosassa /olleet Kaikki riskitekijät huomioon ottaen tulee syysvehnän viljelyn varmimmaksi alueeksi Varsinais-Suomi Satakunnan kaakkoisosa ja Lounais-Häme Suhteellisen varman viljelyn alue työntyy täältä kapeana kielekkeenä pohjoisen Uudenmaan halki keskiseen Kymenlaaksoon (ku\/aa2)
15 Keskisatojen nousutrendin mukaan arvostellen syysvehnän silositeltavimmiksi viljelyalueiksi tulisivat/s Kymenlaakso Huomioon ottaen syysvehnän korkean satotason ja sen suhteellisen hyvän poudankestävyyden keväällä kylvettyihin viljelykasveihin verrattuna ei sen viljelyalueen rajoittamiata etenkään poudanaroilla Lounais-Suomen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueilla voida pitää suositeltavana 7 Lähdeluettelo Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen koetuloksia Hänninen P & Jamalainen EA 968 Syysviljojen talvehtiminen Koski-Suomessa Ann AEric Fenn 7: Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsaukset Jamalainen EA 962 Syysviljojen peittauskokeet Suomessa Ann Agric Fenn : 759 Kasvinviljelylaitoksen koetuloksia Kurki M 972 Suomen eltojen viljavuudesta II 82 s Helsinki - (7) Köylijärvi J 975 Syysviljojen lannoitus kylvö ja lajik- -keet Lounais-Suomen koeaseman Tiedote N:o 3-29: (8) Leipdviljaotanta '?" Valtion Viljavarasto "(9) 2aatalouden alueelliset tuotantusuunniteimat ja Maatal)uskeskustwl Liitto Ma::talcuden vuosita2tot 9-q73 Yaataloustilastolliset kuuksikatsaukset Yleiset maatalouslaskennat js 969 (Myös julkasematonta prirääria:!nistoa) Marjonen H 975 Syysviljojen talvehtimisesta paikalliskokeide-q valossa D: Iralliskoetoimiston tiedote N:o : Mukula J 4 7 UndersOkninEar med tillväxthemmande med - ot (COC) NjF-Kongressen 27-3 juni 957 Förtryck av föredrae Seksjon II s -9 Pirttilä H 958 Saupakukka ja sen torjunta 9 s Zasvinviljelytieteen laud- turtyd Pojjj 959 Syysvehnän talvenkestvyydestä inamme Maatal ja Koetoim Pohj3is-Savon koeaseman tuloksia
16 -- Sade- lumi- ja ilmastohavainnot Suomen Meteor Vuosik Sillanpää M 97 A study of the responce of wheat to fertilizers FAO Soils Bull 2: -3 Rome Suomen Kartasto 96 Talvitie H & Konsala J 97 Syysvehnälajikkeet savi- ja hietamaalla Tikkurilassa Kehittyvä Maatalous 97: 5: -9 Talvitie H & Marjanen H 972 Syysvehnä Koetoim ja IWt 29: Toiviainen M 969 Förekomsten av stråbasjukdomar i Finland Nord Jordbrforskn 52: Valle ja 966 Sääolot ja niiden vaikutus kasvin tuotantoon ja Maatal ja Koetoim 2: : : Yllö L 969 Syysrukiin ja syysvehnän kylvöaikakokeet Kasvinviljelylaitoksella 958 (927)-967 Ann Agric Fenn 8: 83-92
17 :Syysvehnän viljelyala ja kokonaissa ALA ha kg p '$L KUVA
18 SYYSVLFINA 95 Syysvehnän-v-iljelyn alueellinen jakautuminen ja 969 SYYSVEHNÄ 96 SYYSVEHNÄ 97 I % "i''-j' % 25 i 53 : % > (s I s I ': 'I f - --/ ; / / / / / 3 t f > ' y ' / / ' - f / / _ / j'! 3 I - - / X / < / } (-7 L " '9 7/ - ;- / / -/ / / - -- /-// ;7/;/ - >//! /-/ -; { -/; / /x»--- - ( >-- - / : / LIN :i ; / /': ' "' "'/x "' '\ :/ ) ' ; >:u '''''c \ " " - /: -' ' +-4- "" ^s KUVA 2 r $
19 - 3 - Savimaiden esiintyminen peltojen muokkauskerroksessa (a) s SAVIALUEET >6% % KUVA 3 Maaston korkeussuhteet syȳsvehnän tärkeitnmällä viljelyalueella (8) SYYSVEHNÄ RIKOTTU ALA % N A LAKEUS fry 5 I m _ KANKARE m Ml K!MAA 2 5 rn izzi k < ; -7/ '7- -/ / // - / // ' ": 47"-r-- / /--A-' f -;%f/;/ /// 7 / '// / / \ 7- -r ` i cy' 3\ ''" 'S:Z: r ''''7 " /; / / _ ' ' 4 "'" / /// 7"" ir< 4;'; <7 > : ): " I r) / 6' KUVA 4
20 co LI tf) 3 \ s- ()>/r \ )7 9( i - / < <- t r_ <- te-) /\ N» P I? I / ( JYVS - ri- Z r t
21 I _ P- ) SYYSVEHN ÄN LA J KE KOE SAVELLA da HEDALLA ( ) AN TTI LA //HANKK IJA " et - - ~ - - )-\ _ --- J ( (4)3 le ftrem "ftrftry erftaftefturroa ftftien ea LO
22 I -- > - --F I T / --
23 - 7 - RIKO-FUN ALAN R PPU VUUS K Y LVÖAL A S TA
24 b / / r do? % ICylvöaj ankohdan vaikutus syysvhnän sa to on A NISU VARSINAIS - SUOMI (-'69-7) - y: -: X-8 X 2 _ I i i r \ NISU TIKKURILA (969-7 ''' li y X- 38X 2 \ 3 26 VA R kl A E L VA R - -- U M ('-36 I 22 \ 8 4 \-----\ \ \ \ A V f 4! " V "I V ":"' r: Pr ; t 8-4_ L i) k - & 4 T k KA n E I Y2 _ u«y l _ 4 e f ; :'": * C"-' C: "' `' U" 'k N% _ I «-> N I) ----'''J I ihl '' ' ' kii : 35n_ 7 z:z 7 N - 3 8" KUVA 8 I 2 2! 3 a 9n (4 sz
25 9 ') t ( fr) K) N C'; / 4 ( et)
26 ) SYYSVEHNÄN SATOTASON KEHI I TYS 95-75! N YL A ND S SVEN SKA (2)! t - NOUSU- % 25 % HAJONTA = 37 kg Y = X +2 6X 2 ( _ (') C3') ( re) rr) -k--) : ( (\ I 7 zz I < -
27 - OD ") \ C I I z xo?-f x2z-992= k - b JO9 VINO P VH Ä)8 3=%-nsno N f T r- I ISYYSVEHN ÄN SA TO TASON KEHI TYS VARSINAIS-SUOMI (3 ) >--- \ Vt: -- ) - [ +- ) ( ) - I i " V " " I k-:j --T L-4 _r _ _ ' C\J
28 o-) NOUSU-%=29% Le) -) ( ) o \ 4
29 _ [ i SYYSVEHNÄN SATOTA SON K EHI TYS N ' I SA TAKUNTA (5) L k - % _ L 2 NOUSU-% = 35 % a~ HAJONTA= 34 kg Y=623-73X+ 24 X 2 t j 4" " - wm) 4 k: \! i' A\"" 74) te) cj LC) ) onwa F:2;
30 C OD 24-2»54-46X+32 X I I Lo N- 7 (3) - SYYSVEHN ÄN SATQ TASON K EHI TYS 95-7 PI RKA NM A A (6) fst idolit - '"' _ i O C4 Cs OC) I - I i : 2 - -\\ Lf) LO ) t
31 ro «MENO rt) HAJONTA 3 kg SATOTASON - : ')
32 jr--- ~*""* (% «'" ' '''''''' '7: ' «'' ""`" Ḥ- ' ' _ NO USU- %= 23% HAJONTA = 45 kg ' _ Y= g +3X SYYSVEHNÄN SATOTASON KEHI TYS i95o75 7-Ä-H Ä ME ( 8) ' - -- ' ' - ' _ -- -"I ) N i t I f4) _ < C\ cj _ --:: -:'4-: ) I! ' ) 5-)
33 - 27'- Le) ) Cr) CO CO :<[ ui I f) ) - Cr) Cr) r (s) C ( K) N eki C i (n o
34 Cr) o %(') (r) - 3 () (»
35 Syysvehnän satotason poikkeamat eri maatalouskeskusten alueilla 95 (- yo) trendikäyrästä vuosina jr % // //7/v / -- oi :/:/N_ A /-:':-;)";:t ' / VTMA + I +2 Jfla '/ o - +6 Ii / "4* t '-t "---'-
36 ( >4-ir 7/2- +9 \ 2 +24\ " 4:- 9 ``» "*"'" 968 KUVA \
37 97 97 / ±2 +2 y / vx / / 4:7- -- :;/'= V/- v- // KUVA 2
38 Syysvehnän keskisadon hajonta ja tietyn satotason saavuttamisen todennäköisyys KESKSADON HAJONTA TODENITAK--% 28 kgiha x ' /- ( 34 ::: ti---::-z_---- ) -:- :':' i 2 SOI"' 7 k \ ::::-- --::' :::::// / / I _ _ TODENNÄK-% 3 kglija TODENNA(:-P/ 32 kg/ ha /(- / KUVA SATO LAADUL TA A N T E N TA % N A KOKSADOSTA (96I- 75)/ N \---- / -- : :7-----" :-`"' " \ / \ - -- r ----"-- ' \ ;:-;: / --- i c-) 535 morr TEETTO M-A N 5 v-- HAjC3N T ( k ) ( I ) / ; ) / J \ N
39 -33- Taulukko Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden prosenttinen osuus syysvehnien viljelyalasta Lajike Varma Olympia Jarl 32 Virtus 87 Odin Vakka Antti: Linna Elo 3 86 Nisu Jyvä Taulukko 2 Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden suhteelliset talvituhot kasvuaika lako-% ja jyväsato (kg/ha) Vakkaan verrattuna koeasemienr ja laitosten laji- ' kekokeissa vuosina G2) talveht laonkesto k- aika pv sato Vakka Linna Nisu Elo Jyvä Vakka Norre Starke
40 Taulukko 3 Kvintotseenikäsittelyn vaikutus' syysvehnän talvehtimiseen ja jyvästoon Pohjois-Savon koeasemalla (5) Lajike Talvehtimis-% käsittele- käsitelty Jyväsato kg/ha käsittele- käsimätön telty Vakka Elo Linna Taulukko 4 Syysvehnälajikkeiden talvenkestävyys Tikkurilassa (9)(5) Lajike Vakka Elo Linna Nisu Jyvä Talvehtimis-% savimaalla hietamaalla 9;
41 CM N 9 CM I- r- C\JI /4C--c II - /4 - I- I i N c c LO N r- r- rn rn vuosina UI T-- N Lo I co CrN - N co ics -t V-- T- - V- V- N N c rn rn k C- N r- / 4 I rn -'zi- IX \ r'l c CO a d CM -- N CO CO C\J N c ' rrl T- C/4 -'' CO 6> C tn /4 c (-) /4 zt- rn 5 r rfl N rf") cr) - cr) In /4 V) rf") n co vjcr) C;C;:- le) ry") / 4 rn Cn CO N o /4 I I II V- le kd 9 a o Ce3 E- Finska Hush c-3 cd --> cd o d M cd W i "I'D ä :d d -r :c3 4>
42 ="-M? V ir::3 ` je : :t_ \47 ';`- _- 'Ai"a _ ;q -7 t o "43 j - tcry r- ' '':: :g ':!4' it - 4 ; ' -_:i-_ a i-4 J-' -I' r ' :> " -": t Y?I '- L '' ;I - :_-: ;::t ' : -!' ::- ' :' ':k7(- ; :":"i'' - hk T - 4 SY J '- ; ':';' J- 4 or '*rp;? f _ f fl ' ;VIc I' 3! n-' 2' 4 f '-r-' ' V"-r tr'' r _ 4itT svs"'' * -Jt':>yr '";- er ' ix_ : '''' s - _ 4' ry;_i :_k cr - - e -- '5z- '2' '''^ 4'' -- t4 " ) c "5 ''' r' -3?-- i '4 < >V - :" f ;4-7 ' 4; No? I t "r # rtr ' il4*!:7 t dt '4^' ' i' if "-k7( 'L 4 4 r V' I '47 k - ) xl 7 Q3k -Es ;4 d'7 b - 4rj 4i-_-Na zi: rw 7 Ii:"si? -- ''' ' xr f' '
Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
Lisätiedot:'.AmALOUD-.8S.20TKIMUSKESKUS KYEE=AAKSON KOLASEMAN TIEDOTE 1. Kalevi Virri ja Reijo Björkbacka:
:'.AmALOUD-.8S.20TKIMUSKESKUS KYEE=AAKSON KOLASEMAN TIEDOTE 1 Kalevi Virri ja Reijo Björkbacka: sviljojen viljelystä Kymenlaakson koeaseman toimintapiirissä Anjala 1976 SYYSVILJOJEN VILJELYSTÄ KYMENLAAKSON
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotMaatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979. ISSN 03,5-8 - Hoi
Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11 Rolf l`bnner Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979 ISSN 03,5-8 - Hoi jo_3077-syysvehnä Alkuperä Jo 3077-syysvehnä polveutuu Maatalouden tutkimuskeskuksen
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
Lisätiedot3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotSyysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
Lisätiedotn TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Karjalan koeasema n TIEDOTE N:0 1 L. Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Tohmajärvi 1979 Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Maatalouden tutkimuskeskus KARJALAN
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotOHRAN VILJELY VARMUUS SUOMESSA 1950-1976
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 9 JAAKKO MUKULA, OLLI RANTANEN JA ULLA LALLUKKA: OHRAN VILJELY VARMUUS SUOMESSA 195-1976 TIKKURILA 1977 Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinviljelylaitoksen
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotKuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKASVIEN HUONON TALVEHTIMISEN SYISTÄ
MAATALOUSKOELA1TOKSEN KASVITAUTIOSASTON TIEDOANTOJA N:o 13 KASVIEN HUONON TALVEHTIMISEN SYISTÄ E. A. JAMALAINEN ERIPAINOS KARJATALOUDESTA N:o 6, V. 1954. Kasvien huonon talvehtimisen syistä. E. A. Jamalainen.
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotKahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki Syysvilja-alan vaihtelu
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotKYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu
KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 - Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tutkija: Petri Pethman Työnro: 72049, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotMiten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Lisätiedot29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010
Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo
LisätiedotKuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotSatoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS
Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin
LisätiedotÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
LisätiedotPerusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö ja Olle Häggblom, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero
LisätiedotMaissin viljelyn perusvaatimukset
Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
Lisätiedot