MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 JAAKKO MUKULA JA OLLI RANTANEN: SYYS VEHNÄN VILJELY SUOMESSA TIKKURILA 1976

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 JAAKKO MUKULA JA OLLI RANTANEN: SYYS VEHNÄN VILJELY SUOMESSA 1950-1975 TIKKURILA 1976"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 JAAKKO MUKULA JA OLLI RANTANEN: SYYS VEHNÄN VILJELY SUOMESSA TIKKURILA 976

2 Jaakko Mukula ja i Rantanen: SyysVehnän viljely Suomessa

3 Esillä oleva tutkimusselostus liittyy viljelykasvien sadon määrän ja laadun riskialttiuttakoskevaan tutkimukseen ja käsittelee syysvehnän viljelyn yleisyyttä ja levinneisyyttä satotason kehitystä ja vaihtelua sekä sadon määrään kohdistu- via riskitekijöitä Sadon laatu ja raha-arvo sekä näihin pe- rustuvat suopitukset tullaan esittämään erillisinä tutkimusslosteina 34976

4 Sisältö Viljelyn levinneisyys ja osuus peltoalasta Sivu Lajikkeet 2 Talvivauriot 3 Kasvukauden aikaiset riskitekijät ODOnGe 4 Keskisadot satotason kehitys ja satevaihtelut 5 Tilannetakkastelua ja päätelmiä 8 Iähdeluettelo 9 Kuva Syysvohnän viljelyala ja kokonaissato Kuva 2 Syysvehnän viljelyn alueellinen jakaantuminen ja 969 Kuva 3 Savialueiden alueellinen jakaantuminen 2 Kuva 4 Maaston korkeussuhteet syysvehnän tärkeimifflljä viljelyalueella 3 Kuva 5 Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden viljelyn yleisyys prosentteina syysvehnää viljelevistä tiloista 97C Kuva 6 Vakka-syysvehnän talvivauriot savi- ja hietamaalla Hankkijan Anttilassa Kuva 7 Syysvehnän viljelyalan jatalvituhojen välinen vuorosuhde 7 Kuva 8 Kylvöajan vaikutus syysvehnän talvehtimiseen ja satoon 8 Kuvat q-8 Syysvdhnän satotason kehitys- ja satovaihtelut vuosina eri Maatalouskeskusten alueilla ja koko maassa keskimäärin 9 Kuvat 9-2Syysvehnän satotason poikkeamat (±%) trendikäyrästä eri maatalouskeskusten alueilla vuosina Kuva 22Syysvehnän keskisadon hajonta ja tietyn satotason saavuttamisen todennäköisyys 32

5 Taulukko Taulukko 2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden osuus syysvehnän viljelyalasta Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden talvituhot kasvuaika lako-% ja Vakkaan verrattuna koeascmien ja kekokeissa vuosina prosenttinen suhteelliset jyväsato (kg/ha laitosten laji- Kvintotseenikäsittelyn vaikutus syysvehnän tal yehtimiseen ja jyväsatoon Pohjois-Savon koeas a Syysvchnälajikkeiden talvenkestävyys Tikkurilassa Rikotun syysvehnäalan osuus-% eri maanviljelysseurojen alueella vuosina _ Sivu

6 Viljelyn levinneisyys ja osuu å peltoalasta Syysvehnän viljelyala on maassamme ollut vaatimaton muihin korsiviljoihin verrattuna Tämä johtuu siitä että syysvehnä menestyy vain tietyillä alueilla ja tietyillä maalajeilla Lisäksi syysvehnän heikot leivontaominaisuudet rajoittavat sadon käyttömahdollisuuksia leipäviljanahärkein syysvehnän viljelyä rajoittanut tekijä on ollut heikko talvenkestävyys Vasta 95-luvun jälkipuoliskolla saatiin käyttöön Etelä-Suomen oloissa hyvin taive» kestäviä lajikkeita ja tämän seurauksena syysvehnän viljelyala alkoi lisääntyä Kylvötöitä vaikeuttaneet sateiset syksyt keskeyttivät tämän kehityksen 96-luvun alussa kunnes vihdoin 964 alkaen viljelyala kääntyi voimakkaaseen nousuun ja saavutti maksiminsa 8 ha vuonna 969 (kuva I) Tämän jälkeen on syysvehnänviljelyala supistunut lähinnä ylituotannosta johtuneiden menekkivaikeuksien vuoksi noin 5 ha:n tasolle () Toinen syysvehnän viljelyä rajoittava tekijä on maalaji Kasvi menestyy tyydyttävästi vain savimailla ja on muutoinkin suhteellisen vaatelias lannoituksen ja maan happamuuteen nähden Syysvehnälle sopivia savimaita on pääasiallisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa ja sen vuoksi kasvin viljely onkin rajoittunut lähinnä tälle alueelle (kuvat 2 ja 3) Yleisintä syysvehnän viljely on Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella joilla 'sen osuus pelto- alasta on yli % Näillä kahdella alueella syysvehnän viljely on suhteellisen vakiintunutta Pääosa viljelyalan lisäyksestä 96-luvulla sijoittui tämän alueen ulkopuolelle Satakuntaan ja Uudellemaalle sekä Anjalan ja Elimäen pitäjiin Kymenlaaksossa Myös maaston viettävyys ja korkeussuhteet vaikuttavat syysvehnän menestymiseen Kasvi on arka jääpoltteelle ja vesivaurioille ja tästä syystä viljely on hakeutunut viettäville maille (kuva 4) Syysvehnän viljelyala on ollut kääntäen verrannollinen kevätvehnän viljelyalan ts kevätvehnän viljelyä on osittain korvattu syysvehnäri viljelyllä ja päinvastoin Tämä joustamisen mahdollisuus on merkittävä etu silloin kun jomman kumman viljelyalaa joudutaan syystä 'tai toisesta rajoittamaan Toisaalta syysvehnän osuutta vehnän kokonaituotannosta ei voida paljon lisätä ellei sadon leivontaominai-

7 suuksia samalla saada parannetuksi Maatalouskeskusten Liiton alueellisen tuotantosuunnitelman mukaan pidetäänkin taḻ koituksenmukaisena rajoittaa syysvehnän viljelyala lähimmän viiden vuoden - aikana (976-98; 67 ha:iin (9) Syysvehnän kokonaissato oli vuonna 95 vain hiukan yli 2 milj kg Suurin kokonaissato- 24 milj kg saatiin vuonna 969Viime vuosina syysvehnän tuotanto on 'vaihdellut 25-5 milj kg (kuva ) 2 Lajikkeet SYysvehnälajikkeiden satoisuudessa ja viljelyvarmuudessa on erojaọ jotka johtuvat mm lajikkeiden erilaisesta alttiudesta talvivaurioille ja kasvukauden aikaisille riskitekijöille sekä lajikkeiden luontaisesta ominaissatoisuudesta Yleensä vain kotimaassa viljellyt lajikkeet ovat oloissamme riittävän talvenkestäviä Yleisimmin viljelty lajike tutkimuskauden alkuvaiheessa 95-luvulla oli Varma jolle oli ominaista heikko talvenkestävyys Sen ohella viljeltiin jonkin verran Olympiaa joka oli heikkosatoinen ja herkästi lakoutuva mutta laadultaan erinomainen Kotimainen lajike Vakka alkoi 95-luvun jälkipuoliskolla syrjäyt- tää edellä mainitut lajikkeet Se osoittautui aikaisemmin viljeltyjä lajikkeita satoisammaksi ja talvenkestävämmäksi sekä laadultaan hyväksi ja myös aikaisin tuleentuvaksia Tämän lajikkeen heikkoutena ovat tähkäidäntäherkkyys ja lakoutumisalttius Vakkaa satoisamiji ja talvenkestävämpi lajike Linna tuli yleiseen viljelyyn 96-luvun jälkipuollskolla Suunnilleen samoihin aikoihin saatiin viljelyyn Elo joka viljelyominaisuuksiltaan muistuttaa Linnaa mutta menestyy jälkimmäistä paremmin hieta- ja hibsumailla Kumpikin tuleentuvat suhteellisen myöhään ja ovat laadultaan heikkoja etenkin Linna Uusin lajike Nisu saatiin yleiseen viljelyyn 97-luvulla Nisu on Vakkaa lujakortisempi tähkäidäntää kestävämpi ja satoisampi mutta Vakkaa hiukan myöhäisempi Lajikevalinta on tutkimuskauden aikana selvästi johtanut viljelyvarmimpien'(talvenkestävimpien) ja samalla leivontaominaisuuksiltaan parhaiden lajikkeiden yleistymiseen (taulukot ja 2 kuva 5) - Lajikkeiden väliset satoisuuserot ovat suhteellisen vähäisiä ja kaikkien Suomessa viljeltyjen syysvehnälajikkeiden satoisuus ylittää merkittävästi muiden viljalajien satoisuuden

8 3 Talvivauriot Vaikka syysvehnä tuleentuu aikaisemmin kuin kevätvehnä on sen viljelyn pohjoisraja sekä Euroopassa että Amerikassa etelämpänä kuin kevätvehnän (7) Tämä johtuu syysvehnän suhteellisen heikosta taivenkestävyydestä Tärkeimmät talvivaurioita syysvehnässä aiheuttaneet tekijät ovat seuraavat: ) pakkanen jäävauriot (jääpolte ja rouste) vesivauriot 4) talvituhosienet Pakkasvaurioita saattaa aiheutua pitkäaikaisen ankaran pakkaskauden jatkuessa silloin kun lumipeite'on hyvin ohut tai puuttuu kokonaan Lumipeite- ja keskilämpötilastojen perusteella on kuitenkin pääteltävissä että Suomessa pakkanen suhteellisen harvoin muodostaa merkittävän riskitekijän syysvehnälle muualla kuin Pohjanlahden rannikkoalueella ( ) Jääpolte- ja vesivaurioita syntyy yleisesti tasaisilla mailla'silloin kun talven kuluessa esiintyy huomattavaa lämpö- ja pakkaskausien vaihtelua Näille riskitekijöille syysvehnäon merkittävästi arempi kuin esim syysruisja nurmiheinät Tästä syystä syysvehnän viljely on yleisimmin hakeutu=t viettäville raillo joilla talvituhot ovat selvästi vähäisempiä kuin alavilla Mailla (kuva 4) Roustevauribita syntyy yleisimmin keveillä mailla ja silloin kun varhaisen lumensulamisen jälkeisenä kautena keväällä esiintyy yöpakkasia Tiettyinä vuosina tämä tekijä on aiheuttanut merkittäviä vaurioita erityisesti hiesu- ja hietamailla Myös talvituhosienien aiheuttamia vaurioita esiintyy eniten kevyillä mailla (kuva 6) Erityisesti Itä-Suomessa jossa lumi tulee uoein routaantumattomaan maahan ovat olosuhteet talvituhosienien kehitykselle otolliset TalvitUhosienten torjuntakokeet osoittavat että lumihomeen (Pusa- rium nivale) aiheuttamat tuhot voidaan torjua käsittelemällä oraskasvustot kvintotseenilla (taulukko 3) Näin menetellen voitaisiin syysvehnän viljelyalue Itä-Suomessa ulottaa nykyistä pohjoisemmaksi mikäli tämä muista syistä osoittautuisi tarkoituksenmukaiseksi (2)

9 Lajikkeiden talvenkestävyydessä on merkittäviä eroja Yleisimmin viljeltyjä ovat kotimaiset lajikkeet joista Linna ja Elo ovat talvenkestävimmät (taulukko 2)-' Sadon heikko laatu asettaa kuitenkin rajoitukset niiden käytölle myllyvehnäksi Vakka talvehtii tyydyttävästi sekä savi- että hietamailla Nisu vain savimailla Ulkomaisten lajikkeiden talvenkestävyys on niin heikko ettei niitä voida suositella yleiseen viljelyyn Tämä näkyy paitsi koeasemien lajikekokeiden tuloksista myös Finska Hushållningssällskapin satotilastoista niinä vuosina jolloin tällä alueella on yritetty viljellä ruotsalaisia lajikkeita (kuva 9/vuodet 952 ja 96) Maalajinkin vaikutus syysvehnän talvenkestävyyteen näkyy paitsi koeasemien tuloksista myös alueellisibta talvituhotilastoista (kuva 3 taulukko 5) Syysvehnän viljelyalan ja talvituhojen välillä vallitsee selvä positiivinen korrelaatio (kuva 7) Tämä viittaa siihen että viljelyä on sopivien savimaiden puuttuessa laajennettu kevyille maille Myös kylvöaj alla on huomattava vaikutus syysvehnän talvenkestävyyteen ja virheellisesti ajoitettu kylvö muodostaakin merkittävän riskitekijän (kuva 8) MUokkaus- ja kylvötöille sopimattomat säät pakottavat usein siirtämään kylvöajan epäedullisen myöhäiseen_ajankohtaan tai estävät kylvötöiden suorittamisen kokonaan (7 23) 4 Kasvukauden aikaiset riskitekijät LISÄYS 4b Kylvösiemenen mukana leviävät nokitaudit eivät nykyisin muodosta merkittävää riskitekijää syysvehnän viljelyile Lentonoki (Ustil- - lago tritici) voidaan torjua karboksiinipeittauksella (Vitavax) ja haisunoki (Tilletia caries) muilla peittausaineilla Useimmat peittausaineet tehoavat samalla hiukan myös talvituhosieniin ja niillä saadaan keskimäärin % (5-2 -%) sadonlisäystä Noin 9 % syysvehnän kylvösiemenestä peitataan (4) Muista syysvehnän kasvitaudeista viljahärmä (Erysiphe graminis) saattaa nykyisin typpilannoituksen lisäännyttyä aiheuttaa 5- %:n satotappioita samoin tyvitaudit ( Cercosporella herpotrichioides ja Ophiobolus graminis) yksipuolisen viljanviljelyn yleistyessä (2)

10 Talvenaikana tuhoutuneita tai pahoin vaurioituneita kasvustoja jouduttiin vuosien välisenä aikana merkittävässä määrin rikkomaan keskimäärin joka kolmas vuosi Rikotun alan osuus kohosi yli 2 %:n keskimäärin joka neljäs vuosi Alueellisesti riketun alan osuus jakaantui vuosittain seuraavasti (taulukko 5): 963 Tutkimusalueen länsiosissa (alavimmilia'alueilia) kylvetystä: syys- vehnäaiasta rikottiin keväällä 3-4 % Edellisen syksyn sateisuudesta johtunut kylvöjen viivästyminen ja peltojen liika märkyys lienee 'pääasiallisin syy oraiden heikkoon talvehtimiseon Syyssateiden vuoksi kylvöt Jäivät monin paikoin suorittamatta ja tämän seurauksena myös kylvetty ala supistui 5 ha:iin 964 Satakunnan maatalouskeskuksen alueella syysvehnäalasta rikottiin 36 % Tälläkin kertaa rikotut alueet keskittyivät alaville maille joten talvivaurioiden syinä olivat todennäköisesti peltojen liikamärkyys sekä jääpeite- ja vesivauriot 966 Useimpien maatalouskeskusten alueilla rikottiin syysvehnäaiasta % Erityisesti alavien maiden ja kevyiden maiden- alueilla oraat olivat heikosti talvehtineita Lumihome ja rouste olivat tuhojen aiheuttajia Kymenlaaksossa ja Pirkabmaalla oraat selviytyivät parhaiten 967 Uudellamaalla ja Hmeessä rikottiin syysvehnäaiasta 2-35 % Todennäköisenä_sy ä oli jääpeite 968 Hämeessä ja Itä-Hämeessä syysvehnäaiasta rikottiin noin 2 % 969 Kasvustoja rikottiin 4-25 % muilla alueilla paitsi lounaassa ja :kaakossa Syynä olivat lumihome- ja jääpoltetuhot 97 'jääpeite- ja vesivahinkojen vuoksi jouduttiin syysvohnäkasvustoja jälleen rikkomaan melko yleisesti erityisesti Itä-Hämeen alueella (33 %) 97 Alavien maiden alueilla (Uusimaa Satakunta Häme) rikottiin syysvehnäkasvustoista 5-2 % 973 Kevyiden maidon alueilla Hämeessä ja Itä-Hämeessä syysvehnäalasta rikottiin 3-7 %

11 Tuhoeläimistä vain kahukärpänen (Oscinis frit) saattaa merkittävästi alentaa syysvehnän satoa ja tämäkin vain liian aikaisin kylvettäessä ;Rikkakasvit muodostavat merkittävän riskitekijän syysvehnän vilje- ylle erityisesti silloin kun oraat ovat huonon talvehtimisen vuoksi harventuneita ja heikkokuntoisia Normaalisti rikkakasvien aiheuttama satotappio on vain 5- % mutta huonosti talvehtineissa kasvustoissa se voi kohota 3-7 %:iin silloin kun pellossa esiintyy saunakukkaa (Tripleurospermum maritimm) (3) Rikkakasvien aihbuttamat satotappiot voidaan torjua käyttämällä tarkoitukseen so veltuvia torjunta-aineita Noin 8 % syysvehnäalasta ruiskutetaan nykyisin torjunta-aineilla Kasvukauden aikaisista säätekijöistä kuivuus ei ole syysvehnänviljelyssä yleensä niin vakava riskitekijä kuin kevätviljojen viljelyssä Myöhästyneen kylvön vuoksi syysvehnän juuristo saattaa kui- tenkin jäädä niin heikoksi että kasvustot kärsivät kevään ja alkukesän kuivuudesta (7) Liiallinen kosteus puolestaan on lähinnä sadon laatua alentava riskitekijä Hyvin runsaat sateet saattavat lisäksi painaa kasvustot niin lakoon ja liettää pellon pinnan siinä määrin ettei satoa saada täysimääräisenä korjatuksi Runsas typpilannoitus lisää satotappioita edistämällä lakoutumistu Tämä vaara on osittain torjuttan/ vissa käyttämällä lakoutumista ehkäiseviä kasvusääteitä (klormek- vatti)(2): Myös lajikkeiden korrenlujuudessa on merkittäviä eroja Kasvukauden aikaisia hallantuhoja ei syysvehnässä yleensä esiinny - Tämä johtuu siitä että syysvehnä ehtii tavallisesti tuleentua ennen syyshalloja Lämpösummasta riippuen tuleentuminen ajoittuu joko elokuun alkupuoliskolle tai elokuun jälkipuoliskolle vain poikkeuksellisesti (962) syyskuulle Nykyisin viljteltyjen lajikkeiden kasvuajat poikkeavat toisistaan 5- päivää (taulukko 2) 5 Keskisadot satotason kehitys ja satovaihtelut Korjatun syysvehnäalan satotason kehitys ja satovaihtelut vuona eri maatalouskeskusten alueilla ja koko maassa keskimäärin' selviävät oheisista _kuvista 9-8 VUosivaihtelu on niissä esitetty murtoviivalla ja satotason kehitys toisen asteen regressiokäyrällä jota seuraavassa nimitämme trendikäyräksi Rikotun vehnäalan osuutta ei näissä laskelmissa ole otettu huomioon (vrt kuva 4 ja taulukko 5)

12 -6- Tulokset osoittavat että koko maan keskimääräinen syysvehnän hehtaarisato on 25 vuoden kuluessa kohonnut 76 kg:sta 294 kg:aan ja vuotuinen satotason nousu on ollut keskimäärin 27 % (47 kg/ha) Selvästi muita korkeammalle 34 kg:aan/ha on satotase kohonnut Kymenlaaksossa jossa myös satotason vuotuinen nousu on ollut suhteellisen suuri erityisesti tutkimuskauden jälkipuoliskolla Alhaisimmaksi on satotaso jaanyt Itä-Hämeen (272 kg/ha) ja Pirkanmaan (282 kg/ha) maatalouskeskusten alueilla Muiden maatalouskeskusten - Uusimaa Nylands Svenska Varsinais-Suomi Finska Hushållnings Satakunta ja Häme alueilla keskisato on kohonnut 338 kg:aan/ha tasolle Satotason vuotuinen nousu-'% on ollut suurin (33 ) ja pienin Itä-Hämeessä (22 %) Tutkimuskauden aikana korjatun syysvehnäalan keskisato on neljänä vuotena ( ja 974) jäänyt niin paljon trendikäyrän osoittamaa satotasoa alhaisemmaksi että perustellusti voidaan puhua satotappioista tai osittaisesta kadosta Näiden lisäksi on joinakin vuosina esiintynyt alueellisesti rajoittuneita satovahinkoja seuraavasti: 95 Finska Hushållningåsällskapin alueella esiintyi 22 %:n kato Sen todennäköisenä syynä olivat talvivauriot jotka johtuivat oloihimme sopimattomien ruotsalaisten lajikkeiden viljelystä 955 Uudellamaalla esiintyi 2 %:n ja Itä-Hämeessä 26 %:n kato Osittaisena alkusyynä oli kylvöjen myöhästyminen ja aikainen talven tulo Pääasiallisen tuhon kuitenkin aiheutti pitkän ja runsaslumisen talven aikana esiintynyt lumihome 956 Tutkimuskauden ankarimmat lumihometuhot osuivat tälle vuodelle Lumipeite tuli varhain routaantumattomaan maahan ja säilyi pitkään Syysvehnän viljelyalueen itä- ja pohjoisosissa - siis lumisimmilla seuduilla - satotappiöt olivat 4-45 % ja keskiosissa noin 2 % 957 Jääpoltteen ja uulamisveden aiheuttamia talvituhoja (5-23 %)esiintyi yleisesti koko maassa lukuundttamatta Kymenlaakson Hämeen ja Pirkanmaan maatalouskeskuwten alueita

13 96 -Merkittäviä talvituhoja (23 %) esiintyi-lounaassa Piflka HUshållningssällskapin alueella TUhen aiheuttajana olivat jääpolte ja vesi» jota ilmaantui Lounais-Suomen- pelloille joulukuulla sattuneen lämpökauden aikana maan ollessa samanaikaisesti vahvassa roudassa Oloihimme sopimattoman ruotsalaisen Odin-lajikkeen viljely' osaltaan myötävaikutti näiden tuhojen 3uUruuteen 962 Ainoat varsinaisen kasvukauden epäedullisista lämpö oloista johtuvat satotappiot osuivat tälle vuodelle Keskilämpötilat olivat koko kas- vukauden ajan epätavallisen alhaisia ja lämpö summa tuleentumiseen riittämätön Satotappiot olivat suurimmat syysvehnän viljelyalueen koillisosassa (33 %) ja pienimmät lounaisimmalla rannikkoalueella ( %) 963 Syyssateet myöhästyttivät kylvötöitä ja tämän seurauksena oraat jäivät heikkokuntoisiksi Kymenlaaksossa heikosti talvehtineita kasvustoja ei rikottu kuten muualla maassa tehtiin Harventuneiden kasvustojen antama keskisato jäi Kymenlaaksossa 23 5 trendisatoa _heikommaksi 966 Erittäin ankaria talvituhoja esiintyi yleisesti koko maassa Rikkomatta jätetyn syysvehnäalan (korjatun alan) keskisatoa nämä tuhot 'alensivat 27-4 % Tuhojen aiheuttajana olivat lumihome ja keväällä esiintynyt rouste Tuhot olivat suurimpia syysvehnän viljelyalueen eteläosassa 974 Jääpolte ja vesivahinkoja esiintyi yleisesti etenkin lounaassa säksi kasvukauden epäedullisista sadeoloista aiheutui satotappioita

14 Runsaiden sateiden johdosta kasvustot lakoontuiva:t ja :pellot ilottyivät niin ettei satoa saatu talteen täysimääräisenä Suurimmat satovahingot olivat syysvehnän viljelyalueen pohjoisosassa 6 Tilannetarkastelua ja päätelmiä Syysvehnä on oloissamme satoisin viljalaji mutta sen viljely On rajoittunut maan etelä- ja lounaisosiin ja käsittää yhteensä vain noin 5 ha Tärkeimpänä viljelyä yleisesti rajoittavana tekijänä on ollut syysvehnän heikko talvenkestävyys Entistä talvenkestävämpien lajikkeiden jalostaminen sekä talvituhosienien torjuntamenetji - mien kehittäminen ovat tehneet mahdolliseksi laajentaa syysvehnän viljelyaluetta Tällöin on kuitenkin viljelyä rajoittavaksi tekijäksi muodostunut sadon heikosta laadusta ja vehnän ylituotannosta johtuvat menekkivaikeudet Mikäli syysvehnän viljelyä nykyisessä laajuudessaan katsotaan tarkoituksenmukaiseksi jatkaa tai vielä laajentaaon viljelyn alueellisen jakautumisen suhteen todettava erilaiset sadonsaannin riskitekijät huomioon ottaen seuraavaa: Talvivaurioiden vuoksi on merkittävä osa kylvetystä syysvehnäalaåta jouduttu rikkomaan keskimäärin joka kolmas vuosi ja rikotun alan osuus on kohonnut yli 2 %:n keskimäärin joka neljäs - vuosi Jääpolte ja vesivauriot ovat yleisesti alentaneet korjatun syysvehnäalan hehtaarisatojae 7 Lumihometuhot ovat merkittävästi alentaneet korjatun syysvehnäalan hehtaarisateja kaksi kertaa 25 vuoden kuluessa Uudellamaalla ja Itä-Hämeessä kuitenkin kolme kertaa Nämä tuhot ovat olleet pienimpiä Lounais-Suomen ja Kymenlaakson savialueilla Kasvukauden epäedulliset lämpöolot ovat vain kerran 25 vuodessa olleet syynä merkittäviin satotappioihin ja tappiot ovat tällöin olleet suurimmat syysvehnän viljelyalueen koillisosassa Kasvukauden epäedulliset sadeolot ovat myös kerran 25 vuodessa aiheuttaneet merkittäviä satotappioita ja nämä vahingot ovat/ suurimmat syysvehnän viljelyalueen pohjoisosassa /olleet Kaikki riskitekijät huomioon ottaen tulee syysvehnän viljelyn varmimmaksi alueeksi Varsinais-Suomi Satakunnan kaakkoisosa ja Lounais-Häme Suhteellisen varman viljelyn alue työntyy täältä kapeana kielekkeenä pohjoisen Uudenmaan halki keskiseen Kymenlaaksoon (ku\/aa2)

15 Keskisatojen nousutrendin mukaan arvostellen syysvehnän silositeltavimmiksi viljelyalueiksi tulisivat/s Kymenlaakso Huomioon ottaen syysvehnän korkean satotason ja sen suhteellisen hyvän poudankestävyyden keväällä kylvettyihin viljelykasveihin verrattuna ei sen viljelyalueen rajoittamiata etenkään poudanaroilla Lounais-Suomen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueilla voida pitää suositeltavana 7 Lähdeluettelo Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen koetuloksia Hänninen P & Jamalainen EA 968 Syysviljojen talvehtiminen Koski-Suomessa Ann AEric Fenn 7: Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsaukset Jamalainen EA 962 Syysviljojen peittauskokeet Suomessa Ann Agric Fenn : 759 Kasvinviljelylaitoksen koetuloksia Kurki M 972 Suomen eltojen viljavuudesta II 82 s Helsinki - (7) Köylijärvi J 975 Syysviljojen lannoitus kylvö ja lajik- -keet Lounais-Suomen koeaseman Tiedote N:o 3-29: (8) Leipdviljaotanta '?" Valtion Viljavarasto "(9) 2aatalouden alueelliset tuotantusuunniteimat ja Maatal)uskeskustwl Liitto Ma::talcuden vuosita2tot 9-q73 Yaataloustilastolliset kuuksikatsaukset Yleiset maatalouslaskennat js 969 (Myös julkasematonta prirääria:!nistoa) Marjonen H 975 Syysviljojen talvehtimisesta paikalliskokeide-q valossa D: Iralliskoetoimiston tiedote N:o : Mukula J 4 7 UndersOkninEar med tillväxthemmande med - ot (COC) NjF-Kongressen 27-3 juni 957 Förtryck av föredrae Seksjon II s -9 Pirttilä H 958 Saupakukka ja sen torjunta 9 s Zasvinviljelytieteen laud- turtyd Pojjj 959 Syysvehnän talvenkestvyydestä inamme Maatal ja Koetoim Pohj3is-Savon koeaseman tuloksia

16 -- Sade- lumi- ja ilmastohavainnot Suomen Meteor Vuosik Sillanpää M 97 A study of the responce of wheat to fertilizers FAO Soils Bull 2: -3 Rome Suomen Kartasto 96 Talvitie H & Konsala J 97 Syysvehnälajikkeet savi- ja hietamaalla Tikkurilassa Kehittyvä Maatalous 97: 5: -9 Talvitie H & Marjanen H 972 Syysvehnä Koetoim ja IWt 29: Toiviainen M 969 Förekomsten av stråbasjukdomar i Finland Nord Jordbrforskn 52: Valle ja 966 Sääolot ja niiden vaikutus kasvin tuotantoon ja Maatal ja Koetoim 2: : : Yllö L 969 Syysrukiin ja syysvehnän kylvöaikakokeet Kasvinviljelylaitoksella 958 (927)-967 Ann Agric Fenn 8: 83-92

17 :Syysvehnän viljelyala ja kokonaissa ALA ha kg p '$L KUVA

18 SYYSVLFINA 95 Syysvehnän-v-iljelyn alueellinen jakautuminen ja 969 SYYSVEHNÄ 96 SYYSVEHNÄ 97 I % "i''-j' % 25 i 53 : % > (s I s I ': 'I f - --/ ; / / / / / 3 t f > ' y ' / / ' - f / / _ / j'! 3 I - - / X / < / } (-7 L " '9 7/ - ;- / / -/ / / - -- /-// ;7/;/ - >//! /-/ -; { -/; / /x»--- - ( >-- - / : / LIN :i ; / /': ' "' "'/x "' '\ :/ ) ' ; >:u '''''c \ " " - /: -' ' +-4- "" ^s KUVA 2 r $

19 - 3 - Savimaiden esiintyminen peltojen muokkauskerroksessa (a) s SAVIALUEET >6% % KUVA 3 Maaston korkeussuhteet syȳsvehnän tärkeitnmällä viljelyalueella (8) SYYSVEHNÄ RIKOTTU ALA % N A LAKEUS fry 5 I m _ KANKARE m Ml K!MAA 2 5 rn izzi k < ; -7/ '7- -/ / // - / // ' ": 47"-r-- / /--A-' f -;%f/;/ /// 7 / '// / / \ 7- -r ` i cy' 3\ ''" 'S:Z: r ''''7 " /; / / _ ' ' 4 "'" / /// 7"" ir< 4;'; <7 > : ): " I r) / 6' KUVA 4

20 co LI tf) 3 \ s- ()>/r \ )7 9( i - / < <- t r_ <- te-) /\ N» P I? I / ( JYVS - ri- Z r t

21 I _ P- ) SYYSVEHN ÄN LA J KE KOE SAVELLA da HEDALLA ( ) AN TTI LA //HANKK IJA " et - - ~ - - )-\ _ --- J ( (4)3 le ftrem "ftrftry erftaftefturroa ftftien ea LO

22 I -- > - --F I T / --

23 - 7 - RIKO-FUN ALAN R PPU VUUS K Y LVÖAL A S TA

24 b / / r do? % ICylvöaj ankohdan vaikutus syysvhnän sa to on A NISU VARSINAIS - SUOMI (-'69-7) - y: -: X-8 X 2 _ I i i r \ NISU TIKKURILA (969-7 ''' li y X- 38X 2 \ 3 26 VA R kl A E L VA R - -- U M ('-36 I 22 \ 8 4 \-----\ \ \ \ A V f 4! " V "I V ":"' r: Pr ; t 8-4_ L i) k - & 4 T k KA n E I Y2 _ u«y l _ 4 e f ; :'": * C"-' C: "' `' U" 'k N% _ I «-> N I) ----'''J I ihl '' ' ' kii : 35n_ 7 z:z 7 N - 3 8" KUVA 8 I 2 2! 3 a 9n (4 sz

25 9 ') t ( fr) K) N C'; / 4 ( et)

26 ) SYYSVEHNÄN SATOTASON KEHI I TYS 95-75! N YL A ND S SVEN SKA (2)! t - NOUSU- % 25 % HAJONTA = 37 kg Y = X +2 6X 2 ( _ (') C3') ( re) rr) -k--) : ( (\ I 7 zz I < -

27 - OD ") \ C I I z xo?-f x2z-992= k - b JO9 VINO P VH Ä)8 3=%-nsno N f T r- I ISYYSVEHN ÄN SA TO TASON KEHI TYS VARSINAIS-SUOMI (3 ) >--- \ Vt: -- ) - [ +- ) ( ) - I i " V " " I k-:j --T L-4 _r _ _ ' C\J

28 o-) NOUSU-%=29% Le) -) ( ) o \ 4

29 _ [ i SYYSVEHNÄN SATOTA SON K EHI TYS N ' I SA TAKUNTA (5) L k - % _ L 2 NOUSU-% = 35 % a~ HAJONTA= 34 kg Y=623-73X+ 24 X 2 t j 4" " - wm) 4 k: \! i' A\"" 74) te) cj LC) ) onwa F:2;

30 C OD 24-2»54-46X+32 X I I Lo N- 7 (3) - SYYSVEHN ÄN SATQ TASON K EHI TYS 95-7 PI RKA NM A A (6) fst idolit - '"' _ i O C4 Cs OC) I - I i : 2 - -\\ Lf) LO ) t

31 ro «MENO rt) HAJONTA 3 kg SATOTASON - : ')

32 jr--- ~*""* (% «'" ' '''''''' '7: ' «'' ""`" Ḥ- ' ' _ NO USU- %= 23% HAJONTA = 45 kg ' _ Y= g +3X SYYSVEHNÄN SATOTASON KEHI TYS i95o75 7-Ä-H Ä ME ( 8) ' - -- ' ' - ' _ -- -"I ) N i t I f4) _ < C\ cj _ --:: -:'4-: ) I! ' ) 5-)

33 - 27'- Le) ) Cr) CO CO :<[ ui I f) ) - Cr) Cr) r (s) C ( K) N eki C i (n o

34 Cr) o %(') (r) - 3 () (»

35 Syysvehnän satotason poikkeamat eri maatalouskeskusten alueilla 95 (- yo) trendikäyrästä vuosina jr % // //7/v / -- oi :/:/N_ A /-:':-;)";:t ' / VTMA + I +2 Jfla '/ o - +6 Ii / "4* t '-t "---'-

36 ( >4-ir 7/2- +9 \ 2 +24\ " 4:- 9 ``» "*"'" 968 KUVA \

37 97 97 / ±2 +2 y / vx / / 4:7- -- :;/'= V/- v- // KUVA 2

38 Syysvehnän keskisadon hajonta ja tietyn satotason saavuttamisen todennäköisyys KESKSADON HAJONTA TODENITAK--% 28 kgiha x ' /- ( 34 ::: ti---::-z_---- ) -:- :':' i 2 SOI"' 7 k \ ::::-- --::' :::::// / / I _ _ TODENNÄK-% 3 kglija TODENNA(:-P/ 32 kg/ ha /(- / KUVA SATO LAADUL TA A N T E N TA % N A KOKSADOSTA (96I- 75)/ N \---- / -- : :7-----" :-`"' " \ / \ - -- r ----"-- ' \ ;:-;: / --- i c-) 535 morr TEETTO M-A N 5 v-- HAjC3N T ( k ) ( I ) / ; ) / J \ N

39 -33- Taulukko Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden prosenttinen osuus syysvehnien viljelyalasta Lajike Varma Olympia Jarl 32 Virtus 87 Odin Vakka Antti: Linna Elo 3 86 Nisu Jyvä Taulukko 2 Tärkeimpien syysvehnälajikkeiden suhteelliset talvituhot kasvuaika lako-% ja jyväsato (kg/ha) Vakkaan verrattuna koeasemienr ja laitosten laji- ' kekokeissa vuosina G2) talveht laonkesto k- aika pv sato Vakka Linna Nisu Elo Jyvä Vakka Norre Starke

40 Taulukko 3 Kvintotseenikäsittelyn vaikutus' syysvehnän talvehtimiseen ja jyvästoon Pohjois-Savon koeasemalla (5) Lajike Talvehtimis-% käsittele- käsitelty Jyväsato kg/ha käsittele- käsimätön telty Vakka Elo Linna Taulukko 4 Syysvehnälajikkeiden talvenkestävyys Tikkurilassa (9)(5) Lajike Vakka Elo Linna Nisu Jyvä Talvehtimis-% savimaalla hietamaalla 9;

41 CM N 9 CM I- r- C\JI /4C--c II - /4 - I- I i N c c LO N r- r- rn rn vuosina UI T-- N Lo I co CrN - N co ics -t V-- T- - V- V- N N c rn rn k C- N r- / 4 I rn -'zi- IX \ r'l c CO a d CM -- N CO CO C\J N c ' rrl T- C/4 -'' CO 6> C tn /4 c (-) /4 zt- rn 5 r rfl N rf") cr) - cr) In /4 V) rf") n co vjcr) C;C;:- le) ry") / 4 rn Cn CO N o /4 I I II V- le kd 9 a o Ce3 E- Finska Hush c-3 cd --> cd o d M cd W i "I'D ä :d d -r :c3 4>

42 ="-M? V ir::3 ` je : :t_ \47 ';`- _- 'Ai"a _ ;q -7 t o "43 j - tcry r- ' '':: :g ':!4' it - 4 ; ' -_:i-_ a i-4 J-' -I' r ' :> " -": t Y?I '- L '' ;I - :_-: ;::t ' : -!' ::- ' :' ':k7(- ; :":"i'' - hk T - 4 SY J '- ; ':';' J- 4 or '*rp;? f _ f fl ' ;VIc I' 3! n-' 2' 4 f '-r-' ' V"-r tr'' r _ 4itT svs"'' * -Jt':>yr '";- er ' ix_ : '''' s - _ 4' ry;_i :_k cr - - e -- '5z- '2' '''^ 4'' -- t4 " ) c "5 ''' r' -3?-- i '4 < >V - :" f ;4-7 ' 4; No? I t "r # rtr ' il4*!:7 t dt '4^' ' i' if "-k7( 'L 4 4 r V' I '47 k - ) xl 7 Q3k -Es ;4 d'7 b - 4rj 4i-_-Na zi: rw 7 Ii:"si? -- ''' ' xr f' '

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979. ISSN 03,5-8 - Hoi

Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979. ISSN 03,5-8 - Hoi Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11 Rolf l`bnner Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979 ISSN 03,5-8 - Hoi jo_3077-syysvehnä Alkuperä Jo 3077-syysvehnä polveutuu Maatalouden tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

:'.AmALOUD-.8S.20TKIMUSKESKUS KYEE=AAKSON KOLASEMAN TIEDOTE 1. Kalevi Virri ja Reijo Björkbacka:

:'.AmALOUD-.8S.20TKIMUSKESKUS KYEE=AAKSON KOLASEMAN TIEDOTE 1. Kalevi Virri ja Reijo Björkbacka: :'.AmALOUD-.8S.20TKIMUSKESKUS KYEE=AAKSON KOLASEMAN TIEDOTE 1 Kalevi Virri ja Reijo Björkbacka: sviljojen viljelystä Kymenlaakson koeaseman toimintapiirissä Anjala 1976 SYYSVILJOJEN VILJELYSTÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

OHRAN VILJELY VARMUUS SUOMESSA 1950-1976

OHRAN VILJELY VARMUUS SUOMESSA 1950-1976 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 9 JAAKKO MUKULA, OLLI RANTANEN JA ULLA LALLUKKA: OHRAN VILJELY VARMUUS SUOMESSA 195-1976 TIKKURILA 1977 Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinviljelylaitoksen

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3. Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Viljan hygieeninen laatu

Viljan hygieeninen laatu Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4

LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Jaakko Köylijärvi: Uudet viljalajikkeet Lounais-Suomen koeaseman tuloksissa 1968-75 Ruoka- ja rehuherneen viljely Lounais-Suomen olosuhteissa

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

ILMASTO MUUTTUU TILAA SYYSVILJOILLE? Erkki Joki-Tokola, Piia Kekkonen ja Miika Hartikainen MTT Ruukki

ILMASTO MUUTTUU TILAA SYYSVILJOILLE? Erkki Joki-Tokola, Piia Kekkonen ja Miika Hartikainen MTT Ruukki ILMASTO MUUTTUU TILAA SYYSVILJOILLE? Erkki Joki-Tokola, Piia Kekkonen ja Miika Hartikainen MTT Ruukki Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Miksi syyskasveja?...3 3 Talvehtiminen riskitekijä?...4 3.1 Kasvien

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla

Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla Heikki Harmanen, Jussi Esala SeAMK, Elintarvike ja maatalous, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki, etunimi.sukunimi@seamk.fi TIIVISTELMÄ Viimevuosikymmeninä

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot