1) Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan täyttäminen ja valmistelulupa hanketta varten, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖKSET Nrot 1) 289/2012/2 2) 290/2012/2 Dnrot 1) ESAVI/97/04.09/2012 2) ESAVI/139/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT 1) Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan täyttäminen ja valmistelulupa hanketta varten, Helsinki 2) Jätemateriaalin hyödyntäminen Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan täytössä ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Helsinki HAKIJA Helsingin kaupungin rakennusvirasto HAKEMUSTEN VIREILLETULO Helsingin kaupungin rakennusvirasto on aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan madallustäyttöön ja lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista sekä ympäristölupaa jätemateriaalin hyödyntämiseen Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan täytössä ja toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta Länsisataman kaupunginosassa Jätkäsaaressa Helsingin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Satama-altaan täyttäminen on vesilain 3 luvun 2 :n mukaan luvanvarainen hanke ja aluehallintovirasto on 1 luvun 7 :n 1 momentin mukaan asiassa toimivaltainen viranomainen. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 f) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen asiassa, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään muualla kuin siinä syntynyttä vaarallista jätettä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 KAAVOITUSTILANNE Suunnittelualue jakautuu Saukonpaaden asemakaava-alueelle ja Jätkäsaaren osayleiskaava-alueelle. Saukonpaaden puoleisella alueella on voimassa lainvoimaiseksi tullut Saukonpaaden asemakaava Asemakaavassa suunnittelualue on merkitty vesialueeksi (kaavamerkintä W). Saukonlaiturin puolella on voimassa lainvoimaiseksi tullut Jätkäsaaren asemakaava Saukonlaiturin uusi asemakaava on valmisteilla. Suunnittelualueeseen kuuluu alueita kahdelta uudelta asemakaava-alueelta. Ensimmäisenä toteutettavan Saukonlaiturin alueen itäisemmän osan kaavoitus on luonnosvaiheessa ja luonnoksessa suunnittelualue on merkitty vesialueeksi (kaavamerkintä W). Saukonlaiturin alueen läntisemmän asemakaava-alueen kaavoitus käynnistyy arvion mukaan vuonna Saukonlaiturin puoleisessa lainvoimaiseksi tulleessa Jätkäsaaren osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty vesialueeksi, jolle saa rakentaa tarpeellisia siltoja (kaavamerkintä W). SUOJELUALUEET Lähin Natura 2000-alue sijaitsee Laajalahdessa noin 6 km suunnittelualueesta pohjoiseen. Helsingin edustan kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi, FINIBA-alueiksi, luokitelluista luodoista lähin sijaitsee Seurasaarenselällä noin 2 km suunnittelualueesta luoteeseen. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hankealue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa Jätkäsaaressa ja Töölön kylässä kiinteistöllä Töölön vesi RN:o 5:2 Saukonpaaden ja Saukonlaiturin välissä Lauttasaarenselällä Helsingin kaupungissa. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Hankealueen merenpohja on kuorintaruopattu haitta-ainepitoisista sedimenteistä vuonna 2009, jonka jälkeen hankealueen Saukonpaaden puoleisella reunalla ollut savi on ruopattu kantavaan pohjaan saakka ja alueelle on tehty louhetäyttö. Muilta osin merenpohja on Saukonlaiturin rakentamisen yhteydessä tehtyä kitkamaa- ja merihiekkatäyttöä ja alueelle jätettyä savea sekä mainittujen maalajien sekoitusta. Saukonpaaden alueen rakentaminen asuinkäyttöön on aloitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Saukonpaaden ja Saukontorin rantamuuri on valmistunut vuonna 2011, ja rantamuuria on suunniteltu käytettäväksi muun muassa vesibussilaiturina. Nykyisen arvion mukaan rantamuurin taustalle sijoittuvien asuinrakennusten rakentaminen alkaa vuonna Saukonlaiturin alue on nykyisin osa Jätkäsaaren rakentamisen aikaista välivarastoaluetta (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös nro YS 963, ). Todennäköisesti Saukonlaiturin vanhat laiturirakenteet kunnostetaan osittain alueen asunto- ja toimitilan rakentamisen edetessä. Saukonlaiturin itäosan asemakaavaluonnoksen mukaisesti Saukonlaiturin rantaan rakennetaan asuinkortteleita (AK) ja laiturin pohjoisosaan toimitilarakennusten kortteli (KTY-1), jolle on suunniteltu venehotelli. Saukonlaiturin

3 LUPAHAKEMUSTEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus Vesistötiedot satama-altaaseen on kaavoitettu venepaikkoja lyhytaikaiseen pysäköintiin. Osa paikoista on varattu venehotellin toimintaa varten. Saukonlaiturin alueen asuin- ja toimitilarakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2014 ja koko asemakaava-alueen rakentaminen kestää noin 4 5 vuotta. Hankkeen seurauksena vesisyvyys veneily- ja vesibussikäytössä olevalla alueella tulee tarkoituksenmukaisemmaksi. Satama-altaan vesisyvyys vastaa täytön jälkeen paremmin alueen tulevaa käyttöä ja helpottaa satama-altaaseen rajautuvien Saukonlaiturin vanhojen laiturirakenteiden tulevia kunnostus- ja korjaustoimenpiteitä. Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien havaintojen perusteella seuraavasti: 3 HW MHW MW MNW NW MW teor +1,51 m MW teor +0,89 m MW teor +0,01 m MW teor -0,63 m MW teor -0,92 m MW teor ja suunnitelmissa käytetyn N 43 -korkeusjärjestelmän välinen ero on Helsingissä noin -11 cm. Vallitseva virtaussuunta Lauttasaarenselällä on etelästä pohjoiseen. Jätkäsaaren alueella vesi vaihtuu hyvin, keskimääräinen viipymä on alle 3 vuorokautta. Täytön vaikutusalueella ei ole merkittäviä kalojen lisääntymisalueita eikä harvinaisia tai tiheydeltään merkittäviä kalapopulaatioita. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei nykyisin ole virkistyskäyttöä. Alue kuuluu Jätkäsaaren aluerakentamisen työmaa-alueisiin ja satamaa ympäröiviin alueisiin, joilla kalastusta on rajoitettu. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 600 m:n etäisyydellä oleva Lauttasaaren silta on suosittu silakan pyyntipaikka. Helsingin kaupungin omistamilla merialueilla kalastaa kymmenkunta ammattikalastajaa. Kalastus on pääasiassa lohen ja taimenen rysäpyyntiä sekä kuhan, siian ja ahvenen verkkokalastusta. Lauttasaarenselän läheisyydessä kalastaa kaksi ammattikalastajaa.

4 4 Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Ennen madallustäyttöä ei tehdä ruoppausta. Madallustäyttö tehdään Saukonpaaden ja Saukonlaiturin välisen merialueen satama-altaalla tasoon NN -4 m noin m 2 :n suuruisella alueella, jonka leveys on noin 34 m ja pituus noin 260 m. Vesisyvyys täyttöalueella vaihtelee noin 3 m:n ja 11 m:n välillä ollen pääosin noin 10 m. Täyttö tehdään merenalaisena, ja se rajautuu Saukonpaaden puolella alueelle jo tehtyjen louhetäyttöjen luiskaan, jossa vesisyvyys laskee nopeasti noin 4 m:iin. Täytön yläpinnan taso tulee tasolle noin -4 m. Täyttökerros on suurimmillaan noin 7 m ja käytettävien massojen määrä yhteensä noin m 3. Täyttöön voidaan käyttää pilaantumattomia kitka- ja koheesiomaita, betonija asfalttipurkujätettä tai stabiloitua koheesiomaata tai näiden materiaalien yhdistelmiä. Lopullinen täyttömateriaalin laatu ja eri materiaalien määrät määritetään Saukonlaiturin alueen rantarakenteiden suunnittelun yhteydessä. Täytöissä käytettävien kitka- ja koheesiomaiden haittaainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) olevat alemmat ohjearvot. Tarvittaessa täyttöalueen länsireunalle rakennetaan louheesta tukipenger madallustäytön stabiliteetin varmistamiseksi. Mikäli täytöissä hyötykäytetään purkubetonia ja -asfalttia sekä stabiloituja koheesiomaita ja sedimenttejä, noin metrin paksuinen ylin täyttökerros tehdään pilaantumattomalla kitkamaalla. Purkubetonin ja -asfaltin sekä stabiloitujen koheesiomaiden ja sedimenttien hyötykäyttöön haetaan lupaa täyttömassojen m 3 :n enimmäismäärälle, mutta enimmäismäärä ei välttämättä toteudu kohteen rakentamisessa. Purkubetoni ja -asfaltti Kohteessa hyötykäytettävä betoni ja asfaltti ovat peräisin pääasiassa Jätkäsaaren alueiden puretuista rakennuksista ja rakenteista, mutta myös muista Helsingin kaupungin purkukohteista saatua materiaalia voidaan käyttää tarvittaessa. Betoni ja asfaltti murskataan ennen täyttöön sijoittamista enintään 300 mm:n kappalekokoon. Suomessa ei tällä hetkellä ole lainsäädännön asettamia ohje- tai rajaarvoja betonin ja/tai asfaltin hyötykäytölle kohteen kaltaisissa meritäytöissä. Hakija on esittänyt soveltaen käytettäväksi valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Kirjallisuuden ja kokemuksen perusteella betonin ja asfaltin käyttämistä meritäytöissä voidaan pitää ympäristön kannalta turvallisena. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut betonin ja asfaltin hyötykäytölle meritäytöissä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle seuraavat luvat, joissa käsitellyt kohteet ovat sekä teknisestä että ympäristönsuojelullisesta näkökulmasta tarkastellen hyvin samankaltaisia: Sörnäistenniemen vesi-

5 Hankkeen vaikutukset alueen täyttö (nro 89/2011/1, ), Parrulaiturin vesialueen täyttö (nrot 246 ja 247/2011/4, ) ja Melkin- ja Saukonlaiturin vesialueen täyttö Jätkäsaaren alueella (nrot 75/2012/2 ja 76/2012/2, ). Stabiloitu koheesiomaa Hyötykäytettävä stabiloitu koheesiomaa on pääosin peräisin Jätkäsaaren alueen ruoppauksista, ja se on välivarastoitu Jätkäsaaren välivarastoalueen sedimenttialtaisiin. Lisäksi voidaan käyttää myös muualta Helsingin kaupungin rakennuskohteista peräisin olevia koheesiomaita. Täytössä käytetään vain stabiloitua koheesiomaata, jonka haittaainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvopitoisuudet tai Jätkäsaaren alueelle esitetyt taustapitoisuudet (Ramboll Finland Oy:n vastine Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin alueiden ruoppausta ja vesialueen täyttöä koskevassa hakemusasiassa). Koheesiomaat tutkitaan ennen hyötykäyttöä. Välivarastoalueen altaisiin sijoitettua sedimenttiä on tutkittu jo ennen ruoppausta ja lisäksi välivarastoaltaissa ennen stabilointia. Sedimentin stabilointi tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti käyttötarkoitukseen soveltuvalla kaupallisella sideaineella, esim. sementillä. Täyttötöiden aikana voi aiheutua veden samentumista ja mahdollisia haitta-aineita hyötykäytettävistä täyttömateriaaleista voi kulkeutua työn aikana vähäisiä määriä myös täyttöalueen ulkopuolelle. Partikkelit sedimentoituvat meren pohjaan varsin nopeasti, mutta ajan kuluessa hyötykäytettävistä materiaaleista voi myös liueta veteen pieniä määriä haitta-aineita. Jätkäsaaren alueen ympäristön sedimenteissä on jo ennestään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, koska alue sijaitsee jätevesien, ilmalaskeuman ja satamatoimintojen päästöjen vaikutusalueella. Täyttöihin ei käytetä materiaaleja, joista liukenevien haitta-aineiden määrä voisi haitata tai vaarantaa meriympäristöä. Laboratoriokokeissa haitta-aineiden liukoisuuden esimerkiksi purkubetonista tai stabiloiduista sedimenteistä on todettu olevan vähäistä. Laimeneminen on meressä nopeaa ja merkittävää. Merivesi sisältää luontaisesti muita pintavesiä korkeampia anioni-pitoisuuksia, joihin eliöt ovat sopeutuneet. Liukoiset haitta-aineet kuten useat metallit ja orgaaniset yhdisteet sitoutuvat helposti partikkeleihin ja sedimentoituvat. Jätkäsaaren alueen vuosien 2011 ja 2012 tarkkailuraporttien mukaan aiempien ruoppaus- ja täyttötöiden vaikutukset veden laatuun ovat jääneet varsin vähäisiksi ja paikallisiksi. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä tai laajaalaisia vaikutuksia veden laatuun. Täytön vaikutusalueella ei ole merkittäviä kalojen lisääntymisalueita. Vaikutusalueella ei ole myöskään harvinaisia tai tiheydeltään merkittäviä kalapopulaatioita. Töiden vaikutukset rajoittuvat kohteen välittömään läheisyyteen, jossa ei kalasteta. Hankkeesta kalastukselle mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi ja lyhytkestoisiksi. 5

6 6 Täyttöalueen pohjaeläimistö tuhoutuu töiden seurauksena. Täyttötöiden päätyttyä ja olosuhteiden vakiinnuttua pohjaeläimistö palautuu varsin nopeasti ennalleen. Täyttötöiden aikana voi sekä pohjasta että täyttömateriaalista irrota kiintoainesta, joka painuu pohjaan täyttöalueen ulkopuolelle. Pohjaan laskeutuvasta kiintoaineesta voi aiheutua haittaa pohjaeliöille. Ulkopuolelle aiheutuva haitta on kuitenkin lyhytkestoinen ja se rajoittuu täyttöalueen välittömään läheisyyteen johtuen täyttöalueen vähäisestä koosta sekä sijainnista satama-altaassa. Täyttötöiden aiheuttama haitta pohjaeläimistölle arvioidaan vähäiseksi. Madallustäytön jälkeen vesisyvyys Saukonpaaden ja Saukonlaiturin välisellä alueella soveltuu tarkoituksenmukaisemmin veneilyyn. Hanke parantaa vesialueen käyttöä veneilytarkoituksiin. Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelukohteisiin, sillä lähimmät kohteet sijaitsevat kaukana hankkeen vaikutusalueesta. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista Hyötykäytettävien materiaalien laatua tarkkaillaan ja täyttöön sijoitetaan vain sellaisia materiaaleja, joista ei aiheudu haittaa tai vaaraa meriympäristölle. Mikäli haitta-aineiden kokonaispitoisuudet tai liukoisuudet eivät täytä vaatimuksia, kuten betonin osalta valtioneuvoston asetuksen nro 591/2006 mukaisia raja-arvoja ja asfaltin osalta soveltuvilta osin asetuksen rajaarvoja, ei kyseessä olevaa erää hyödynnetä täytöissä, vaan se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön, asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Sedimentin osalta stabilointi esimerkiksi sementillä vähentää haitta-aineiden liukoisuuksia, eikä niiden sijoittamisesta madallustäyttöön aiheudu haittaa. Meriveden laatua tarkkaillaan sekä täyttötöiden aikana että rakentamisen jälkeen. Täyttötyöt pyritään suorittamaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti niin, että töiden vaikutuksista on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle sekä alueen käytölle. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa edunmenetystä. Hankkeen hyödyt ja menetykset Hankkeen seurauksena vesisyvyys veneily- ja vesibussikäytössä olevalla alueella tulee tarkoituksenmukaisemmaksi. Madallustäyttö helpottaa lisäksi merkittävästi nykyisen Saukonlaiturin rakenteiden korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä. Täytössä voidaan hyötykäyttää purkubetonia ja -asfalttia sekä stabiloituja sedimenttejä ja korvata kohteessa luonnon kivi- ja maaaineksia. Muualla Jätkäsaaren alueella jo toteutettujen ruoppaus- ja täyttötöiden tarkkailutulosten perusteella hankkeen haittavaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeen täyttötyö on varsin pienialainen verrattuna Jätkäsaaren alueella

7 jo toteutuneisiin töihin. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat työnaikaisia ja rajoittuvat täyttöalueen välittömään läheisyyteen. Täyttötyöt voivat aiheuttaa veden samentumista sekä tilapäisesti heikentää veden laatua, jolloin esimerkiksi kalat voivat tilapäisesti karkottua täyttöalueen välittömästä läheisyydestä. 7 Tarkkailu Meriveden laatua on seurattu suunnittelualueen ympäristössä päivätyn ja Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2011 suunnittelualueen ympäristössä tehtyjen ruoppaus- ja täyttötöiden vuoksi suunnittelualueen ympäristössä tehtiin vedenlaadun seurantaa hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ruoppausten vaikutus havaittiin vuonna 2011 veden samentumisena ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä ja voimakkaimpana pohjan läheisyydessä. Seurattavien haitta-aineiden pitoisuudet olivat tutkituissa näytteissä pieniä. Sinkkipitoisuus oli kesäkuussa 2011 havaintopisteissä TP103 ja 104 välillä µg/l. Typen ja fosforin pitoisuudet olivat toukokuussa pintavesikerroksista otetuissa näytteissä hiukan koholla, mikä todennäköisesti johtui luontaisesta pitoisuuksien vaihtelusta eikä ruoppaustöistä. Vuosiraportissa 2011 on todettu, että alueen vilkas alusliikenne ja sataman läheisyys vaikuttavat tutkimusalueen vedenlaatuun. Ruoppausten vaikutukset on arvioitu paikallisiksi. Suunnittelualueen ja sen ympäristön vesi on luokiteltu ekologiseen luokkaan tyydyttävä. Hakijan esitys suoritettavaksi vesistövaikutustarkkailuksi Riskien hallinta Suunnittelualueen täyttötöiden aikainen tarkkailu esitetään tehtäväksi edellä mainitun Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Hakija on esittänyt suunnittelualueen täyttötöiden jälkeisen tarkkailun liitettäväksi mainittuun yhteistarkkailuohjelmaan. Työnaikainen kalaston ja kalastuksen seuranta esitetään suoritettavaksi Kala- ja vesitutkimus Oy:n huhtikuussa 2010 laatiman Taulukarin seurantaohjelman puitteissa kuten Jätkäsaareen johtavaa väylää sekä Jätkäsaaressa sijaitsevien Saukonlaiturin ja Melkinlaiturin asemakaavaalueiden ruoppausta ja täyttöjä koskevissa hankkeissa. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon päivätyn Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyn päätöksen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä. Hakijan esittämän työnaikaiseen laadunvalvontaan liittyvän suunnitelman mukaan suunnittelualueen täyttöihin käytettävän betonin ja asfaltin laatua seurataan säännöllisesti ja eri purkukohteista tulevat materiaalit tutkitaan erikseen ennen niiden hyödyntämistä kohteessa. Hyötykäytettävien materiaalien ja erityisesti purkuasfaltin osalta esitetään myöhemmin yksityiskoh-

8 taisempi suunnitelma tarkemmista tutkimuksista (muun muassa testimenetelmät, tutkittavat haitta-aineiden ja niiden liukoisuus), kun hyötykäytettävän asfaltin alkuperä sekä laatu ja laadunvaihtelu ovat tarkemmin tiedossa. Näytteenotto hyötykäytettävästä betonista ja asfaltista toteutetaan soveltaen valtioneuvoston asetusta nro 591/2006. Kohteessa hyötykäytettävät materiaalit ovat pääsääntöisesti peräisin jo puretuista rakenteista, jolloin näytteenotto tehdään todennäköisesti kasalle varastoidusta materiaalista. Kasasta otettavista edustavista osanäytteistä (vähintään 10 kpl) muodostetaan riittävän suuri (noin 30 kg) kokoomanäyte, joka murskataan laboratoriotutkimusten vaatimaan palakokoon. Hyötykäytettävästä betonista ja asfaltista esitetään tutkittavaksi yksi kokoomanäyte/noin m 3 itd. Laboratoriossa betonista tutkitaan valtioneuvoston asetuksen nro 591/2006 mukaisten haitta-aineiden kokonaispitoisuudet sekä haittaaineiden liukoisuudet. Asfaltista ja betonista esitetään tutkittavaksi metallien kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet sekä anionien ja orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuus ja ph. Tarvittaessa voidaan asfaltin osalta seurata liukoisuustesteissä myös PAH-yhdisteiden liukoisuutta. Asetuksen taulukon mukaisista kokonaispitoisuuksista ei PAH-yhdisteiden ja mineraaliöljyjen tutkimista asfaltista esitetä, sillä asfaltin tiedetään sisältävän runsaasti yhdisteitä (muun muassa PAH-yhdisteitä sellaisenaan), jotka todennäköisesti haittaavat kyseessä olevien aineiden analyysiä. Haitta-aineiden liukoisuustutkimukset tehdään laadunvarmistuksen osalta molemmista materiaaleista 2-vaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN ). Mikäli betonin tai asfaltin epäillään sisältävän muita haitta-aineita kuin valtioneuvoston asetuksessa nro 591/2006 on mainittu, tutkitaan myös niiden pitoisuudet ennen hyötykäyttöä. Mikäli haitta-aineiden kokonaispitoisuudet tai liukoisuudet eivät betonin osalta täytä valtioneuvoston asetuksen nro 591/2006 mukaisia peitetyn rakenteen raja-arvoja, ei kyseessä olevaa betonierää hyödynnetä täytöissä, vaan se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Kitka- ja koheesiomaiden laadunvalvonta perustuu normaaleihin maaperän pilaantuneisuustutkimuksiin, jos ne ovat peräsin pilaantuneilta alueilta. Tuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin. Jos kitka- tai koheesiomaat ovat pilaantumattomilta alueilta, ei niiden laatua tarkkailla. Stabiloiduista koheesiomaista otetaan näytteet kuten maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa. Tuloksia Jätkäsaaren alueen taustapitoisuuksiin ja niiden aineiden kohdalle, joille taustapitoisuuksia ei ole laskettu, valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 kynnysarvopitoisuuksiin. Valmistelulupa ja perusteet valmisteluluvan myöntämiselle Suunnittelualueen täyttötyöt on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 alussa ja saattaa valmiiksi vuonna Täyttötyöt pyritään suorittamaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Valmistelevat toimenpiteen voidaan suorittaa tuot- 8

9 HAKEMUKSISTA TIEDOTTAMINEN tamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Toimenpiteiden jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen, mikäli lupapäätös kumotaan tai ehtoja muutetaan. Hakemukset on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemusten johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Helsingin kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Liikenneviraston Meriväylät -yksiköltä. 9 LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut vesilain mukaisesta hakemuksesta, että hankealue sijaitsee Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Suvisaaristo Lauttasaari (2_Ss_029), jonka ekologinen tila on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu tyydyttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei ELYkeskuksen mukaan vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Hakemuksen sivulla 9 luokituksesta esitetty ei koske ekologista luokitusta, vaan siinä esitetty luokitus on Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailuraporttista vuodelta 2010, jossa on käytetty tarkkailutulosten (klorofylli, pohjaeläimet) tarkastelussa hyväksi ekologisen luokituksen kriteerejä. Ekologisen tilan kuvauksessa tulee aina viitata vesienhoitosuunnitelmassa esitettyyn luokitukseen. Hakemuksesta tai sen liitteistä ei selviä, minkälainen täytön länsireunan rakenne on, jos tukipengertä ei rakenneta, eikä myöskään se, minkälaisissa tilanteissa tukipengertä ei rakennettaisi. Hakijan tulisi näiltä osin selventää ja täydentää hakemustaan. Täyttötöiden aikainen tarkkailu on esitetty tehtäväksi Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymän Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Hakemuksen liitteenä on esitetty yksityiskohtaisempi esitys työnaikaiseksi vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaksi. Täyttötöiden jälkeinen tarkkailu on esitetty liitettäväksi yhteistarkkailuohjelmaan. Hakemuksen liitteenä esitetyssä tarkkailuohjelmassa ei ole esitetty työnaikaista määritysvalikoimaa, jonka tulee olla sama kuin ennakko- ja jälkinäytteissä. Lisäksi esitetty tarkkailupiste TP103 ei yksinään riitä hankkeen vaikutusten tarkkailuun. Hankealueen läheisyyteen tulee lisätä ELYkeskuksen kanssa sovittava toinen näytteenottopaikka.

10 10 Yhteistarkkailuohjelman tavoitteena on kaikkien alueen hankkeiden tarkkailujen yhdistäminen tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Myös hakemuksen mukaisista töistä aiheutuva tarkkailutarve on tarkoituksenmukaista liittää mahdollisimman kiinteästi yhteistarkkailuun. Lupapäätöksessä tulee määrätä edellä esitetyllä tavalla täydennetty tarkkailu liitettäväksi yhteistarkkailuun siten, että tulosten toimittamista ja raportointia ja ohjelman muuttamista koskee yhteistarkkailuohjelmassa ja tarkkailupäätöksessä esitetty. Lausunnossa esitetyt seikat huomioon ottaen hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaan voidaan myöntää vesilain mukainen lupa tavanomaisin lupamääräyksin. Myös valmistelulupa voidaan myöntää. ELY-keskus on todennut jätemateriaalin hyödyntämistä koskevasta ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, että jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti kierrätyskelpoinen asfalttijäte tulisi ensisijaisesti käyttää uusioasfaltin valmistukseen. Mikäli se ei ole mahdollista, voidaan asfalttijätettä hyödyntää maa- tai vesirakentamisessa. Jätelain 8 :n mukaisesti toiminnanharjoittajan, joka ammatti- tai laitosmaisesti käsittelee jätettä, on noudatettava etusijajärjestystä sitovana velvoitteena siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden jätelain tarkoituksen kannalta paras tulos. Vaikka asfalttijätteen hyödyntämiselle täytössä myönnettäisiin ympäristölupa, tulee kaupungin edelleen selvittää asfalttijätteen kierrätysmahdollisuuksia ja hyödyntää asfalttijätettä täytössä vain siinä tapauksessa, ettei sen kierrättäminen ole mahdollista tai jos se ei tuota jätelain tarkoituksen kannalta parasta tulosta. Betoni- ja asfalttijätteen sekä stabiloitujen sedimenttien hyödyntäminen madallustäytössä tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu meren pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Hyödynnettävän betoni- ja asfalttijätteen ympäristökelpoisuus on selvitettävä ennen jätteiden sijoittamista täyttöön. Ympäristökelpoisuuden selvittämisessä ja arvioinnissa voidaan betonijätteen osalta sekä soveltuvin osin asfalttijätteen osalta soveltaa valtioneuvoston asetuksessa nro 591/2006 esitettyjä menettelyjä ja kriteerejä. Kelpoisuustutkimukset on tehtävä erikseen eri paikoista tuoduille jäte-erille. Ennen jäte-erän hyödyntämistä tulee valvontaviranomaiselle esittää selvitys kyseisen jäte-erän ympäristökelpoisuudesta. Likaantuneet asfaltti- ja betonijätteet on eroteltava hyödynnettäväksi aiotusta jätteestä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hakemuksessa on esitetty, että täytössä käytettävien kitka- ja koheesiomaiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Stabiloitujen koheesiomaiden osalta hakemuksessa todetaan, että täytöissä käytetään vain stabiloitua koheesiomaata, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 mukaiset kynnysarvopitoisuudet tai Ramboll Finland Oy:n päivätyssä vastineessa Jätkäsaaren alueelle esitetyt taustapitoisuudet. Hakemuksesta ei käy ilmi, millä perusteella täyttöön käytet-

11 täville kitka- ja koheesiomaille esitetään raja-arvoksi alempaa ohjearvoa ja millä perusteella kitka- ja koheesiomaille ja stabiloiduille koheesiomaille esitetään käytettäväksi eri raja-arvoja. Maa-ainesten kelpoisuutta täyttöön tulisi tarkastella myös sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyt ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden laatukriteerit ja tarkasteluperiaatteet huomioon ottaen. Tarkastelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota meriveden kanssa kosketuksiin jäävän pintakerroksen haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja vaikutuksiin. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon lupahakemuksen liitteenä esitetystä Ramboll Finland Oy päivätystä vastineesta, joka koski alun perin Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin alueilla tehtävissä täytöissä käytettävien puhtaiden maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia. Kyseinen lausunto koski täyttöjä, jotka lopputilanteessa muodostuvat maaalueeksi, eikä se siten täysin vastaa Saukonlaiturin madallustäytön tilannetta. ELY-keskuksen mielestä hakemuksessa olisi tullut paremmin tuoda esille ja perustella esitetyn madallustäytön tarpeellisuus ja sen tuomat hyödyt. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut hakemuksen hyväksymistä suunnitelman mukaisesti, kun otetaan huomioon lausunnossa edellytetyt seikat. Työnaikaisia vesistövaikutuksia tulee seurata Uudenmaan ELY- keskuksen hyväksymällä tavalla. Seuranta voidaan yhdistää alueella jo toteutettavaan yhteistarkkailuohjelmaan. Käytettävät betonimateriaalierät on tutkittava etukäteen ja vain sellaista jätemateriaalia saa hyödyntää, joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) annetut raja-arvot. Asetusta voidaan soveltuvin osin käyttää myös asfaltin hyötykäyttöön. Sedimentin stabilointi on tehtävä siten, että käytettävästä stabiloidusta massasta ei liukene merkittävästi haitta-aineita vesistöön. Muilta osin jätteenkäsittelyssä on toimittava jätelain edellyttämällä tavalla. Käytetyistä jätemateriaaleista on pidettävä kirjaa ja yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle. 3) Helsingin kaupunginhallitus on viitannut Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan asiassa antamaan lausuntoon ja on todennut, että kaupunginhallitus pitää erilaisten meritäyttöön soveltuvien materiaalien hyötykäyttöä kannatettavana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo aikaisemmin myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle lupia jätemateriaalin kuten betonijätteen hyödyntämiseen vesialueen täytöissä, esimerkiksi Sörnäistenniemen vesialueen täyttöön (päätös nro 89/2011/1) ja Sörnäistenniemellä sijaitsevan Parrulaiturin täyttöön (päätös nro 247/2011/4). 11

12 Kaupunginhallitus on puoltanut hakemusten hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. 4) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö ei ole katsonut olevan estettä vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien myöntämiselle. Hankkeesta vastaavan tulee toimittaa hankealueen kartoitustietojen (esimerkiksi pohjatopografiatiedot) ja laitureiden muutostiedot Liikenneviraston Meriväylät-yksikölle merikarttojen ja väyläkorttien ylläpitoa varten. Mikäli hankkeen toimenpiteet aiheuttavat väylämuutoksia, hankkeesta vastaavan tulee toimittaa muutoksista väyläesitys Liikenneviraston Meriväylät-yksikölle. Mikäli rakennustyöt aiheuttavat ongelmia hankealueen läheisyydessä sijaitsevien vesiväylien normaalille käytölle, hankkeesta vastaavan on oltava etukäteen yhteydessä Liikenneviraston Meriväylät-yksikköön. 12 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausuntoon vesilain mukaisessa hakemuksessa olevan tukipenkereen osalta, että tukipenger rakennetaan, mikäli madallustäytössä käytettävä massa ei pysy suunnitelmassa esitetyllä alueella ilman tukipengertä. Tämä voi tulla kyseeseen käytettäessä täyttöihin hienojakoisia kitka- tai koheesiomaita. Ympäristölupahakemuksen osalta annetun lausunnon osalta hakija on todennut, että asfalttijäte toimitetaan jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti ensisijaisesti kierrätykseen, mikäli asfalttiasemat vastaanottavat asfalttijätettä. Jätelaissa huomioidaan myös toiminnanharjoittajan tekniset ja taloudelliset edellytykset noudattaa etusijajärjestystä. Hakija on esittänyt madallustäytössä hyötykäytettävien kitka- ja koheesiomaiden sekä stabiloitujen koheesiomaiden haitta-ainepitoisuuksien raja-arvojen yhtenäistämiseksi kaikkien täytöissä käytettävien maaainesten raja-arvoiksi kynnysarvopitoisuuksia tai alueellisia taustapitoisuuksia, mikäli taustapitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Hakijan mukaan mainitut pitoisuudet eivät aiheuta hankealueella riskiä ihmisille tai ympäristölle. Maamassojen osalta hakija on esittänyt kynnysarvopitoisuuden tai alueellisen taustapitoisuuden ylittävien pitoisuuksien osalta mahdollisuutta soveltaa kohde- ja massaeräkohtaista riskinarviointia. Hakija on korostanut, että madallustäytössä hyötykäytettävän purkubetonin tai -asfaltin tai stabiloidun koheesiomaan päälle täytön pintakerrokseksi tulee yhden metrin paksuinen pilaantumaton kitkamaatäyttö, jolloin hyötykäytettävä materiaali ei ole välittömässä kosketuksessa meriympäristön kanssa. Hakijan mukaan sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitettyjen meriläjityskelpoisuuden laatukriteerejä ei voida luotettavasti soveltaa muihin kuin ruopattuihin merelle läjitettäviin sedimentteihin. Hankealueen madallustäyttö ei vastaa meriläjitystä, koska täyttö on luonteeltaan rantarakentamista eikä meriläjitystä. Täytössä mahdollisesti hyödynnettävät jätemateriaalit ja kitkamaa eivät ominaisuuksiensa puolesta sovellu normalisoita-

13 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT 1. Vesilain mukainen ratkaisu vaksi, joten niiden tarkasteluun sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyt meriläjityskelpoisuuden laatukriteerit eivät sovellu. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 2), Helsingin kaupunginhallituksen 3) eikä Liikenneviraston Meriväylät -yksikön 4) lausunnoista. 13 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan merialueen täyttämiseen Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisessä satama-altaassa noin m 2 :n suuruisella alueella hakemuksen mukaisesti hakemuksen liitteen 1 kartan osoittamassa paikassa Länsisataman kaupunginosassa Jätkäsaaressa Helsingin kaupungissa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Töiden suorittaminen 1. Täyttö tehdään hakemukseen liitetyn suunnitelman ( ) kuvan 2 mukaiselle alueelle ja päivättyjen piirustusten nrot 100, 101, 102 ja 103 mukaisesti. Täyttöalueen länsireunalle on rakennettava tarvittaessa louheesta tukipenger madallustäytön stabiliteetin varmistamiseksi. Täyttöön saa käyttää pilaantumattomia kitka- ja koheesiomaita, betoni- ja asfalttipurkujätettä tai stabiloitua koheesiomaata tai näiden materiaalien yhdistelmiä yhteensä noin m 3. Mikäli täytöissä käytetään purkubetonia ja -asfalttia sekä stabiloituja koheesiomaita ja sedimenttejä, noin metrin paksuinen ylin täyttökerros on tehtävä pilaantumattomalla kitkamaalla. Betoni- ja asfalttijätteen käyttöön on oltava asianmukainen ympäristönsuojelulain mukainen lupa. 2. Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti sekä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, sen käytölle ja meriluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työstä merenkululle ja vesiliikenteelle aiheutuvista esteistä on ilmoitettava Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle sekä tarvittaessa paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä.

14 14 3. Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Tarkkailut 4. Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymän Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman ( ) mukaan tarkennettuna siten, että tarkkailupisteenä on TP103 ja toinen tarkkailupiste, jonka sijainti on sovittava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. Näytteet on otettava täyttötöiden aikana kuukauden välein ja viimeisen kerran noin kahden viikon kuluttua täyttötöiden valmistumisesta. Näytteistä on tehtävä yhteistarkkailumääritysten lisäksi hakemuksen liitteen 9 kohdassa 1 mainittujen aineiden määritykset. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalatalouteen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Esitys tarkkailusuunnitelmasta on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle hyvissä ajoin ennen tarkkailun aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös osana Taulukarin läjitysalueen kalataloudellista tarkkailua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Korvaukset 5. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 6. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset 7. Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle.

15 8. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä tarvittavat piirustukset. 15 Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen tarkoitus ja siitä saatava hyöty Hankkeen seurauksena vesisyvyys veneily- ja vesibussikäytössä olevalla alueella tulee tarkoituksenmukaisemmaksi. Madallustäyttö helpottaa lisäksi nykyisen Saukonlaiturin rakenteiden korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä. Täytössä voidaan hyötykäyttää purkubetonia ja -asfalttia sekä stabiloituja sedimenttejä ja korvata kohteessa luonnon kivi- ja maa-aineksia. Hankkeesta aiheutuvat menetykset Täyttötöiden aikana voi aiheutua veden samentumista, joka on lähinnä työnaikaista ja paikallista. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Vesienhoitosuunnitelma Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvän Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on saattaa pintavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan alueen rannikkovesillä tavoitetila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Uudenmaan rannikkovesistä Suvisaaristo- Lauttasaaren tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan kaikille hyvää huonommassa tilassa oleville merenlahdille tehdään ensimmäisellä kaudella kunnostustarveselvityksiä ja suunnitelmia. Näiden toimeenpano jää seuraaville kausille. Hankealueelle ei ole esitetty toimenpiteitä tässä vaiheessa. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Intressivertailu Veneily- ja vesibussikäytössä olevan alueen vesisyvyys tulee tarkoituksenmukaisemmaksi. Satama-altaan vesisyvyys helpottaa täytön jälkeen satama-altaaseen rajautuvien Saukonlaiturin vanhojen laiturirakenteiden tulevia kunnostus- ja korjaustoimenpiteitä. Hankkeesta aiheutuu haittana jonkin verran veden samentumista. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

16 16 Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksessä 1 tarkoitettu tukipenger on tarpeen tehdä vain, jos madallustäyttö ei ilman pengertä pysy paikoillaan. Ympäristölupaa koskeva asia ratkaistaan tämän vesitalousluvan kanssa samanaikaisesti. Täyttöön sijoitettavan stabiloidun koheesiomaan haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvopitoisuudet. Töiden suorittamista koskevat lupamääräykset 2 ja 3 on annettu rakennustyöstä aiheutuvien haittojen välttämiseksi. Vaikutustarkkailua koskeva lupamääräys 4 perustuu vesilain 3 luvun 11 :ään ja on tarpeen valvonnan vuoksi sekä mahdollisten haitallisten vaikutusten todentamiseksi. Vaikutustarkkailu on hyväksytty pääosin hakijan esityksen mukaisesti, mutta lisäksi on edellytetty toista tarkkailupistettä ELY-keskuksen kanssa sovittavaan paikkaan. Tarkkailuvelvoitetta määrättäessä on lisäksi otettu huomioon, mitä Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Töiden aloittamista ja toteuttamista koskeva lupamääräys 6 perustuu vesilain 3 luvun 8 :ään, jonka mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa on määrättävä aika, jonka kuluessa hanke on toteutettava ja toteuttamiseen on ryhdyttävä. Lupamääräysten 7 ja 8 aloittamis- ja valmistumisilmoitukset ovat tarpeen valvonnan kannalta. Sovelletut säännökset Valmistelulupa Perustelut Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 6 :n 2 momentti Aluehallintovirasto oikeuttaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimenpiteet voidaan tämän päätöksen mukaisesti toteutettuina, ottaen erityisesti huomioon lupamääräys 2, suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 ja 17 Lausunto vesilain mukaiseen hakemukseen tehdyistä muistutuksista ja vaatimuksista Vaatimukset tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla.

17 2. Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimukseen hakemuksen täydentämisestä tukipenkereen osalta todetaan, että hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä ilmoittanut, että tukipenger rakennetaan, mikäli madallustäytössä käytettävä massa ei pysy suunnitelmassa esitetyllä alueella ilman tukipengertä. Tämä voi tulla kyseeseen käytettäessä täyttöihin hienojakoisia kitka- tai koheesiomaita. Liikenneviraston Meriväylät -yksikön 4) vaatimus siitä, että hankkeesta vastaavan on oltava etukäteen yhteydessä Liikenneviraston Meriväylät -yksikköön, mikäli rakennustyöt aiheuttavat ongelmia hankealueen läheisyydessä sijaitsevien vesiväylien normaalille käytölle, otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Vaatimus hankealueen kartoitustietojen ja laitureiden muutostietojen toimittamisesta Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle otetaan huomioon lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan betonin ja asfaltin, yhteensä enintään noin m 3, hyödyntämiseen Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan meritäytössä noin m 2 :n suuruisella alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti hakemuksen liitteen 1 kartan osoittamassa paikassa Länsisataman kaupunginosassa Jätkäsaaressa Helsingin kaupungissa. Töiden suorittaminen 1. Betoni- ja asfalttijätettä saadaan käyttää hakemukseen liitetyn suunnitelman ( ) kuvan 2 mukaiselle alueelle ja päivättyjen piirustusten nrot 100, 101, 102 ja 103 mukaisesti. Likaantuneet betoni- ja asfalttijätteet on erotettava puhtaista jo purkuvaiheessa. Täyttöön ei saa käyttää valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) esitettyjä rajaarvoja ylittäviä haitta-aineita sisältävää likaantunutta betoni- tai asfalttijätettä. Asfalttijäte on ensisijaisesti toimitettava uudelleenkäyttöön. Asfalttijätettä saa sijoittaa täyttöön vain, jos sen uudelleenkäyttö ei ole mahdollista. 2. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen betonin ja asfaltin hyödyntämistä täytössä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi asiantuntijalla teetetty selvitys betoni- ja asfalttijätteen ympäristökelpoisuudesta täyttöön. 17

18 18 Häiriö- ja poikkeustilanteet 3. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailut Luvan voimassaolo 4. Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia merialueella ja kalatalouteen aluehallintoviraston päätöksen nro 289/2012/2 lupamääräyksessä 4 edellytetyllä tavalla. Kirjanpito ja raportointi 5. Hyödynnettävän betonin ja asfaltin hyödyntämisalueesta ja syvyydestä, betonin ja asfaltin alkuperästä, määrästä ja laadusta sekä laadunvalvonnan ja ympäristöseurannan tuloksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 6. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden tarkkailuja koskeva raportti. Vastuuhenkilön nimeäminen 7. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan valvonnasta ja tarkkailusta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

19 19 Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Täyttöön voidaan käyttää betonia ja asfalttia, jotka ovat peräisin pääasiassa Jätkäsaaren aluerakentamishankkeiden alueilta puretuista ja purettavista rakennuksista ja rakenteista. Myös muista Helsingin kaupungin purkukohteista tuotavaa materiaalia voidaan hyötykäyttää. Suunnitelman mukaisella alueella voidaan hyödyntää betonia ja asfalttia enimmillään noin m 3. Ennen asfaltin käyttöä on selvitettävä jätelain 8 :n mukaisesti sen uudelleenkäyttö. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toiminnan ei arvioida vaikuttavan haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetty ja annetut lupamääräykset, hankkeesta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan menettelyn katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Luvan saajalta ei tämän vuoksi vaadita vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan saajalla on jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 ovat tarpeen, koska toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitetta-

20 va siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Lupamääräys 3 on tarpeen toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Tarkkailua koskeva lupamääräys 4 on tarpeen mereen kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa koskeva lupamääräys 5 on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja raportointia koskeva lupamääräys 6 luvan noudattamisen valvomiseksi. Lupamääräys 7 on tarpeen, koska jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittely- tai hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittely- tai hyödyntämispaikalla oltava näistä tehtävistä vastaava hoitaja. Luvan voimassaolon perustelut Aluehallintoviraston päätöksen nro 289/2012/2 lupamääräyksen 6 mukaan työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kahdeksan vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Koska jätemateriaalin hyödyntämistä koskeva ympäristönsuojelulain mukainen hanke on sidoksissa vesilain mukaiseen hankkeeseen, ympäristöluvan voimassaoloaika on määrätty päättyväksi Lausunto ympäristönsuojelulain mukaiseen hakemukseen annettuihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Vaatimukset tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimukseen asfalttijätteen muusta käytöstä todetaan, että tässä hakemusasiassa on kysymys asfalttijätteen käyttämisestä meritäyttöön ja sen myöntämisen edellytysten tutkimisesta. Vaatimus hyödynnettävän jätteen ympäristökelpoisuuden selvittämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Vaatimus likaantuneen betoni- ja asfalttijätteen erottelusta täyttöön käytettävästä materiaalista otetaan huomioon lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen likaantuneiden asfaltti- ja betonijätteiden toimittamisesta jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan todetaan, että täyttöön kelvottoman jätteen sijoituspaikka ei kuulu käsiteltäväksi tämän ympäristölupaasian yhteydessä. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 2) ja Helsingin kaupunginhallituksen 3) vaatimus käytettävien betonimateriaalierien tutkimisesta etukäteen ja vain sellaisen jätemateriaalin hyödyntämisestä, joka täyttää 20

21 valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) annetut raja-arvot, otetaan huomioon lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. Vaatimus käytetyistä jätemateriaaleista pidettävän kirjanpidon ja sen yhteenvedon toimittamisesta ympäristölautakunnalle otetaan huomioon lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Päätöksen täytäntöönpano Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Luvan saaja voi aloittaa ympäristöluparatkaisun mukaisen toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Päätöksen täytäntöönpanon lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa Jätkäsaaren aluerakentamisen aikataulun viivästymisestä sekä suunniteltujen osakokonaisuuksien toteutusjärjestyksen muutoksista. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on siten perusteltu syy, eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 289/2012/2 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle vesilain mukaisen luvan Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan meritäyttöön noin m 2 :n suuruisella alueella ja luvan hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtymiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki 28, 41 43, 46, 55, 56, 62, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 ja 12 Jätelaki 8 ja 12 Jäteasetus 2 ja 4 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN 1. Vesilain mukainen päätös nro 289/2012/2 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hanketta, jossa täytetään vesialuetta yli m 3 ktr, hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. 21

22 22 2. Ympäristönsuojelulain mukainen päätös nro 290/2012/2 PÄÄTÖKSISTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hanketta, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään muualla kuin siinä syntynyttä vaarallista jätettä, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätökset Helsingin kaupungin rakennusvirasto Jäljennökset päätöksistä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö, Helsingin toimipiste Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitukset päätöksistä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätösten antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksistä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätöksiin saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Kartta 2) Valitusosoitus Tapio Kovanen Anne Valjakka Asiat on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta Liite 2