Helmi. Kekkonen. Mirkka. Lappalainen. Aulikki. Oksanen SYKSY Leena. Lander. Pirkko. Saisio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helmi. Kekkonen. Mirkka. Lappalainen. Aulikki. Oksanen SYKSY 2014. Leena. Lander. Pirkko. Saisio"

Transkriptio

1 Helmi Kekkonen Mirkka Lappalainen Aulikki Oksanen SYKSY 2014 Leena Lander Pirkko Saisio

2 k aunokirjallisuus SISÄLLYS Selviytymisen taito seppo ahti taatamalliset säkeet Bisquitin pakinat Helmi kekkonen suojaton 4 Pauli kohelo kassan kautta 6 leena lander kuka vartijoita vartioi 8 aulikki oksanen helise, taivas! Valitut runot raimo Pesonen metsästäjä 12 Pentti saaritsa julkiset salasanat 14 Pirkko saisio signaali 16 lene kaaberbøl agnete Friis hiljainen, huomaamaton murha 18 François rabelais pantagruelin neljäs kirja 20 juan rulfo pedro páramo tasanko liekeissä 22 umayya abu-hanna alienin silmin Helsinki ja uusimaa muukalaisen kokemana 24 antti arnkil lauantaiesseet 26 Horace engdahl sen jälkeen savuke 28 antti Heikkinen risainen elämä juice leskinen Pirjo von Hertzen elämä lautasella ragni rissanen 32 teemu keskisarja tolvajärven jälkeen suurtaistelun ihmisten historia 34 eunsun kim yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä 36 olli kivinen siviilien torjuntavoitto lauri kivisen elämä 38 Matti klinge upsalasta pariisiin tiedettä ja politiikkaa 40 Matti klinge pinaatti ja saint-simon Päiväkirjastani Etu- ja takakannen valokuvat anna huovinen, laura MalMivaara ja hanna weselius seppo konttinen lakien synty kansanvallan konkurssi 42 Mirkka lappalainen skorpionien maa kustaa ii aadolfin suomi 44 leena liukkonen aatos 46 arne nevanlinna arne oman elämän kintereillä 48 rubén Pons elämä kuin BOlerO 50 Hannu raittila nollapiste 52 Markku saksa ihmisiä ja elämää meksikosta tulimaahan 54 timothy snyder tappotanner eurooppa Hitlerin ja stalinin välissä 56 uutisia ja palkintoja 58 kuvia matkan varrelta 60 pokkarit 62 kevät Vuoden 2001 Frankfurtin kirjamessuilla amerikkalaisen kustannusmaailman grand old man Roger Straus istui yksinään kustantamonsa Farrar, Straus & Giroux n avaralla Eleanor ständillä Catton hyvin istuvassa Lars Huldén italialaisessa mafioson valontuojat isbn puvussaan ja kirkkaankeltaisessa sir silkkisolmiossaan. Gentlemen, tell me the story of your life! hän kehotti käheällä baritonillaan tapaamisemme aluksi. Vastausta hän ei oikeastaan jäänyt odottelemaan, vaan ryhtyi innokkaasti kertomaan mystisestä nyrkkeilykirjasta, jonka hän oli edellisyönä hotellihuoneessaan lukenut. Roger Strausin vuonna 1945 perustama Farrar, Straus & Giroux on Yhdysvaltain tunnetuin ja pisimpään riippumattomana säilynyt kustannustalo ja kulttuuri-instituutio. Kustantamon hiljattain ilmestynyt historia on vauhdikasta ja viihdyttävää luettavaa. Varsinaisen kukoistuksensa FSG saavutti arvokkaan ja kirjallisesti ylivoimaisen kirjailijakaartinsa myötä: Tom Wolfe, Philip Roth, Scott Turow, Jonathan Franzen ja Jeffrey Eugenides löytyvät kaikki FSG:n katalogista. Kustantamon palkintovitriinissä on 25 Nobel-kunniakirjaa ja 22 Pulitzer-palkintoa. Mutta aloittaessaan 60 vuotta sitten Strausilla oli Pamela Druckerman samat hankaluudet kuin muillakin: kuinka kehittyä BéBé päivä päivältä vakavasti otettavaksi isbn kustantamoksi, kun rahaa oli kassassa vähän, backlistiä ei ollut ollenkaan eikä talosta löytynyt edes kunnollista kustannustoimittajaa. Kustantamon alkutaivalta on luonnehdittu muutenkin skitsofreeniseksi. Sen ensimmäinen kirja oli sisustusopas ja yksi alkuvaiheiden suuria menestyksiä terveyskirja Look Younger, Live Longer. Siis jotain aivan muuta kuin mistä FSG tuli sittemmin tunnetuksi. Roger Strausia ei kehuttu suureksi editoriksi eikä varsinkaan intellektuelliksi, mutta hän oli kyvykäs lukija ja pohjattoman optimistinen, hänellä oli varmaotteinen maku ja lähes epäinhimillinen kilpailuvietti. Lisäksi hän oli häikäilemättömän etevä verkostoituja. Yksi toisensa jälkeen kirjailijat ajautuivat kustantamon vaikutuspiiriin. Anitra Estottomana Komulainen kiroilijana ja jääräpäänä tunnettua Strausia valloittajat auttoi sekin, että hän oli paperimaailman tottunut liikkumaan Paperi-insinöörit piireissä eikä ry. henkilökohtaisia rahahuolia ollut. Hänen äitinsä oli Guggenheimeja ja isbn isä merkittävää saksalaista sukua. Lena Andersson Omavaltaista menettelyä Romaani rakkaudesta isbn ei tähtiä tänä yönä, isbn Tärkeä osuutensa kustantamon menestyksessä oli lahjakkaalla nuorella editorilla Robert Giroux lla, joka oli lähtenyt edellisestä työpaikastaan Harcourtista Ville yhtä Hytönen matkaa J. D. Ljudmila Salingerin Ulitskaja kanssa. Harcour- sotaraamattu KEVÄÄN 2014 KIRJAT tin isbn uusi kustantaja oli hylännyt isbn Giroux n puoltaman Sieppari ruispellossa -käsikirjoituksen. Pelkkää voittokulkua ei ole yhdenkään kustantamon taival. FSG:n raskaimpiin mokiin kuului talon kirjallisen neuvonantajan Susan Sontagin neuvon noudattaminen tuon neuvon perusteella Straus hylkäsi Umberto Econ Ruusun nimen. Sittemmin valtavaksi menestykseksi nousseessa kirjassa oli Sontagin mielestä liikaa latinankielisiä lauseita. FSG:n historia opettaa: Kustantamo tarvitsee aikaa kestäviä kirjoja ja editoriaalista taitoa, kustantamon on oltava lojaali kirjailijoitaan kohtaan. Mutta sen lisäksi tarvitaan myös energistä markkinointia. Pienenkin kustantamon on kyettävä kannattelemaan toimintaansa taloudellisesti myös vaikeiden aikojen lävitse. Kollegoitaan amerikkalaisissa suurkustantamoissa Straus luonnehti viehättävän suoranuottisesti: Niitä johtavat numeroniilot, liikemiehet ja juristit. Kirjojen sijaan he voisivat yhtä hyvin myydä spagettia tai mattoja. Jennifer S. Holland Antti Järvi Mikä Strausin suosittelema nyrkkeilykirja mahtoi olla, sen olen kokonaan ystävykset unohtanut. Siitä ei tullut yllättävät suurta messumenestystä. isbn Mutta yhtä kaikki, kustantajana 84-vuotias Straus oli täysissä voimissaan. Hä- Suomeen nen vakaumuksensa oli edelleen tallella; vain kirjoilla oli merkitystä. tietokirjallisuus Daniel Bergner mitä nainen haluaa Tutkimusmatka naisen seksuaalisuuteen isbn Teemu Keskisarja Markku Kuisma Sakari Siltala paperin painajainen Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa isbn natalia linsénin ja john Granlundin porvoo isbn Antoisaa kirjasyksyä! Aleksi Siltala Riitta Konttinen Tellervo Krogerus taiteilijatoveruutta sanottu. tehty Helene Schjerfbeck, Boris Maria Kachka: Wiik, Hothouse. The Art Matti Kuusen elämä Helena Westermarck of Survival ja Ada and Thilén the Survival of Art isbn at America s Most Celebrated Publishing isbn House, Farrar Straus & Giroux (Simon & Schuster, 2013) siltala 1 syksy 2014 vihreän teltan alla David Foster Wallace vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja isbn Hanna Nikkanen karanteeni Kuinka AIDS saapui isbn Heikki Saari jacke Jacob Södermanin elämä isbn Florencia Quesada

3 Kaunokirjallisuus T a a t a m a l l i s e t s ä k e e t Pohjanpään kautta Kaksi vanhaa hemohessua huilaa keinoladun varrella. Ruskea on väri kuusiston, taivas harmaa. Sataa. Talvi on. Lapin mieskin lähti, verkalleen toinen virkkaa niin kuin itsekseen. Pitkä hiljaisuus. Nyt toinenkin niin, se rehellinen, sanoo takaisin. Yli kymmenen vuotta on jouduttu odottamaan Bisquitin uutta kirjaa. Viimeinkin tarjolla parhaat vuosien sadosta. Bisquitin pakinat ovat tiheintä, rennointa ja monimielisimmin säteilevää kieltä, mitä suomeksi kirjoitetaan, hänen vitsinsä leikkaavat kaavat ja hyvän maun rajat auki. [--] Bisquitin proosa on tulivuori, josta yhdeksän kymmenesosaa on koko ajan purkautumassa. Vesa Karonen, Helsingin Sanomat Jälleen veteraanit vaikenee, sade tykkilunta kastelee. Sauvoihinsa toinen nojaillen jatkaa puoliääneen jutellen. Eiköhän nuo hommat osanne, tarkka pulju, meinaan Lausanne. Korvallistaan toinen raapii vaan, toinen jatkaa hiljaa muistoissaan. Olihan ne ajat mainiot, silloin kisaili kun Vainiot. Löytyi talonmiestä, Nyröstä - nyt vaan kohkaa tästä Kyröstä. Huilaa kaksi hemohessua vielä hetken ladun varrella. Hän kirjoittaa lukeneena lukeville, ei niinkään iltalehtiä ja nettiä selaileville, kännyyn mutiseville ja ruutua tuijottaville hosupekoille. Itse asiassa Bisquit on kaikessa tervejärkisessä kansanomaisuudessaan aikamoinen elitisti, kirjallinen herkutteleva herra. Jukka Hynninen, Itä-Häme Alkoholilla ja Bisquitin pakinoilla on yllättävän paljon yhteisiä piirteitä: alkoholin aiheuttamassa pikkusievässä maailma näyttää yleensä paljon hauskemmalta paikalta kuin se todellisuudessa onkaan. Sama pätee Bisquitin pakinoihin. Molemmat aiheuttavat myös jonkinlaista riippuvuutta. Jarkko Vesikansa, Ylioppilaslehti Bisquit Taatamalliset säkeet Bisquitin pakinat Bisquit tekee suomen kielelle rakenteellista väkivaltaa ja pilkkaa itseään parempia. Tyypillinen Bisquit silppuaa poliittisia fraaseja ja kansallisia uutisia kuin mielenhäiriöön joutunut yleiskone ja muodostaa paloista totuuksia, jotka ovat keskimäärin huomattavasti parempia kuin alkuperäiset. Matti Apunen, Aamulehti Laura Malmivaara Täytyy tästä..., toinen havahtuu, lähtöön verkkaisesti valmistuu. Toinen silmää hieman siristää, muistaa mediat ja hymähtää. Saivatpahan palstantäytettä, vartoillessaan b-näytettä. Täytyy tästä..., toinen uudestaan sanoo, ryhtyy sijoiltansa suksimaan. Mukava on aina tapailla, mielipiteitä taas vaihdella. Vuorotyönnöin poispäin hiihtelee, toinen vielä perään huutelee. Uudestaan kai tullaan, eikö niin, näihin kuviin, näihin tunnelmiin? SEPPO AHTI (s Tampereella) on paitsi pakinoinut Bisquitina myös käsikirjoittanut lukuisia television viihdeohjelmia, muun muassa Katapulttia (1971), Parempi myöhään -ohjelmaa (1979) ja Hymyhuulia ( ). Hän on ollut mukana käsikirjoittamassa Uuden Iloisen Teatterin UIT:n revyitä teatterin perustamisvuodesta 1979 lähtien. Ahti on palkittu muun muassa Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1978 ja Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla vuonna Pahkasika-lehden myöntämän Taavi ja Emmi Kurpan muistorahaston palkinnon hän sai vuonna 1989, sekä Kossu-palkinnon vuonna isbn kl 84.2 Sid. 280 sivua Graafinen suunnittelu Elina Warsta Ilmestyy elokuussa siltala 3 syksy 2014

4 Kaunokirjallisuus Isa Viita havahtuu huoneessa, jossa on vaaleanvihreät seinät ja vaikea hengittää. Häntä vastapäätä istuu mies, joka haluaa kuulla kaiken, haluaa että Isa aloittaa alusta. Mitä on tapahtunut nuorelle naiselle, jota sanat ovat aina paenneet? Mitä on tapahtunut vanhemmille, joiden tytär on lääkäreiden mukaan normaali ja älykäs, mutta johon ei saa yhteyttä, joka kavahtaa kosketusta, joka ei puhu? Tänään Isa täyttää neljä vuotta, maan peittää ensilumi, ja Hannele saattaa hetkeksi unohtaa Isasta kumpuavan hiljaisuuden, ne muutamat sanat joiden avulla heidän tuli päästä sisälle tytön mieleen ja maailmaan, sanat joita tämä toisti samoilla äänenpainoilla uudestaan ja uudestaan, antaen niille aina vain uusia merkityksiä. Sade. Perhonen. Nukkuu. Veli. Helmi Kekkonen Suojaton S u o j a t o n Äiti on levittänyt viltin nurmikolle, omenapuun alle varjoon. Isa istuu äidin sylissä, tuntee tämän pehmeät rinnat ja lämpimän vatsan, painaa säärensä vasten leveää lantiota, yrittää muotoilla lauseen, edes yhden, joka veisi kysymyksen pois äidin katseesta. Koska Isan sisällä on maailma, kokonainen, hänen omansa. Sanoista ja lauseista vapaa. Sellainen jonka hiljaisuuteen hän saattoi piiloutua, joka soljui hänen lävitseen, jossa hän viihtyi. Sieltä käsin hän kuunteli miten Kai purskahti nauruun, miten kaappikello tikitti, miten sadepisarat osuivat ikkunaan, miten äiti käski heitä kaikkia viettämään enemmän aikaa ulkona kuin sisällä. Isa kuunteli isän kuorsausta öisten seinien läpi, sulkeutuvia ovia ja hulmuavia verhoja. Maailma oli äänistä täysi, ja Isa kuunteli ja odotti, sillä koskaan ei voinut olla varma mitä seuraavaksi tapahtuisi. Ja se sopi Isalle. Mutta kaikki muut ajattelivat toisin, toivoivat hänen olevan toisenlainen, sopivan paremmin heidän joukkoonsa. Hän kuuli senkin, näki sen heidän kasvoiltaan. Kuin vettä, Isa sanoo, ja äiti katsoo häntä ilahtuneena. Mikä on? Isa nielaisee. Isa, mikä on kuin vettä? He katselevat toisiaan vaiti. Isa näkee äidin kirkkaat silmät ja pisamien pilkuttamat posket ja otsan, leveän raon hampaiden välissä, hän koskettaa äidin kasvoja sormenpäillään tunnustellen, hän haluaa saada kaiken sanotuksi mutta ei tiedä miten. Hyvä on, äiti sanoo, minun vuoroni. Ja äiti kertoo hänelle tarinan joesta, ylämaille osuvista rankoista sateista, niin rankoista ettei päiväkausiin nähnyt eteensä, virtaavan veden voimasta, pyörteistä jotka saattoivat viedä kenet tahansa mukanaan. Hän kertoo mustatukkaisesta naisesta joka laski joen yksin, kapealla veneellä, yläjuoksulta aina alas asti. Isa kuuntelee hiljaa, liikkumatta. Aurinko menee pilven taa, tulee takaisin. Sinä muistutat minua hänestä, sinä muistutat minua Isabelista, äiti sanoo jälleen kerran ja silittää Isan hiuksia, ja Isasta tuntuu että lyhyen hetken ajan, juuri silloin, oksien lävitse siivilöityvässä valossa, äiti näkee hänet. Isabel, Isabel, Isa sanoo, kerro taas. Isan lapsuus pienessä pohjoisessa kylässä on ollut turvallinen. Isalla on isoveli Kai, paras ystävä Eeva, isä joka osaa lohduttaa ja äiti joka kertoo säkenöiviä tarinoita Isabelista, rohkeasta ja omapäisestä isoisoäidistä. Mutta sitten jotakin tapahtuu, jokin menee vikaan, ihan kaikki ei olekaan sitä miltä näyttää. Isa ajautuu kierteeseen, pinnan alle, missä hiljaisuus ei enää tunnu elvyttävältä, virtaavalta vedeltä, vaan vie mennessään aina pohjaan saakka. Helmi Kekkosen kolmas teos Suojaton kertoo vangitsevan ja herkkävireisen tarinan tytöstä, jota ympäröi hiljaisuus sanoja täynnä olevan, meluisan maailman keskellä. Mitä tapahtuu Isalle kun hän lähtee vaaleanvihreästä huoneesta, kun hän palaa alkuun? Tulevatko sanat, tarvitseeko niiden tulla? HELMI KEKKONEN on helsinkiläinen vuonna 1982 syntynyt kirjailija ja toimittaja. Hänen aiemmat teoksensa ovat novellikokoelma Kotiin (Avain 2009) ja romaani Valinta (Avain 2011). Kekkonen on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa, ja valmistunut sieltä filosofian maisteriksi. isbn kl 84.2 Sid. 150 sivua Graafinen suunnittelu Satu Ketola Ilmestyy elokuussa Kirjan seesteinen, kirkastunut tyyli on lempeää ja lohdullista, ja sen viipyilevä, unenomainen tunnelma lääkitsee puhumattomuuden aiheuttamia haavoja. Eija Komu Valinta-romaanista, Keskisuomalainen Laura Malmivaara siltala 4 syksy 2014 siltala 7 syksy 2014

5 Kaunokirjallisuus Pauli Kohelo Kassan kautta Kohelo ei pilkkaa ihmisiä hädässä, vaan maali on jaksamisen ja sielullisen jalostumisen korulausetehtailu, jota tunkee päälle kaikkialta. [ ] Kirkastumisensa kattotasanteelta myös [Kohelo] laskeutuu ihan hyvän hyvyyttään jelppimään sieluja yksiöisellä jäällä. Antti Majander, Helsingin Sanomat K a s s a n k a u t t a Toivon, että sinä, rakas lukija, nouset ratsaille kanssani ja jaat tämän matkan ja omalta osaltasi maksat tästä henkisestä kimppataksista, vaikka tiedän kokemuksesta, että kimppataksit eivät aina pelitä. Kerrankin jouduin itse maksamaan koko lystin, vaikka takapenkillä röhnöttivät kanssani myös Ammanin Äiskä ja Annanin Kofi. Päästyämme koneeseen tai laitteeseen astummekin, lopulta astumme sielumme sisään. Eikä sieluun saa kuukausikorttia eikä eläkeläisalennusta. On vain matkattava ja tajuttava, että aivan eri ihmisenä saavumme makuuhuoneeseen kuin sieltä lähdimme. Ja kuinka erilaisena voi nähdä oman vessansa kun sinne on tuskissaan taivaltanut. Puhumattakaan tuu- Ristijärveläisen metsurin ja visionäärin toinen teos pohtii matkakirjan muodossa ihmisen taivalta ja tarkoitusta. Milloin on syytä lähteä, milloin taas jäädä kotiin? Ja mikä on viimeinen lähtöportti? Kohelo ylittää kirjassa paitsi itsensä myös valtioiden rajat, hakee viisautta vaelluksilta ja antaa ohjeita lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Pauli on matkustanut puolestasi, rakas lukija, sinun tarvitsee vain kulkea kassan kautta. hotelli Hiltonin eteen nämä hyväkkäät väittivät unohta- letusparvekkeesta, jonne on tästä kirjoituspöydältä matkaa neensa lompakot kotiin. Äiskä yritti maksaa halauksella arviolta neljä metriä. Kuinka pitkiltä nuo metrit tuntuvat- ja Kofi vetosi molempia osapuolia tyydyttävään rauhansopimukseen, mutta kuski ei Äiskää eikä Kofia kuunnellut, vaan nyhti meikäläiseltä 35 euroa. Takaisin asiaan, sanoi entinen mies kun Skodansa Prisman seinään peruutti. En olisi koskaan uskonut, että minun tärkein matkani tapahtuisi sisätiloissa. Mutta tämä todistaa oikeaksi väitteen, että mihin tahansa bussiin, junaan, kaan, jos sinulla on niin. Olisiko jo syytä lähteä liikkeelle? Olisi. Hyvä on. Kiinnittäkää turvavyöt, sulkekaa matkapuhelimet tai laittakaa ne äänettömälle. Kapteeni Pauli Kohelo toivottaa teidät tervetulleiksi lomalennolle kuvitteelliselle Aioksen saarelle. Lounaan jälkeen kysymme teiltä kaikilta: aiotko henkistyä vai tyydytkö sangriaan? isbn kl 84.2 Sid. 114 sivua Graafinen suunnittelu Elina Warsta Ilmestynyt PAULI KOHELO MODERNILLA ALUSTALLA! Populaarifilosofian komeetta, Marimekon pallopaitaan pukeutunut Pauli Kohelo on löytänyt tiensä Facebook-yhteisöpalveluun. [ ] Ja kavereitakin on jo liki sata. Itse hän kuvaa oloaan huteraksi ja herkistyneeksi ja jatkaa: Mitä tämä sitten tarkoittaa että Pauli on saapunut modernille alustalle, te kysytte. Ja minä vastaan. Vaan en vielä. Kuiskaaja, Helsingin Sanomat, Viesti lukijoille Pauli Kohelolta: Tiedoksi teille, rakkaat kanssamatkustajat: neuvottelut BBC:n kanssa ovat päättyneet tuloksettomina. Emme päässeet yhteisymmärrykseen jakelukanavista emmekä korvauksista, joten päädyimme kotimaiseen ratkaisuun. Ette siis kuule kirjani ääninäytteitä englanniksi, vaan kotimaan kauniilla kielellä. Näyttelijä Ville Myllyrinne lukee Facebook-seinälläni katkelman kirjan alusta, johdattakoon se teidät minun maailmaani. Kun itse kuulin tämän ensi kertaa eilen illalla, liikutuin kuin Kaj Kunnas nähdessään Teemu Selänteen, ja kannustin itseäni: itke Pauli, niin itkee kansakuntakin. siltala 8 syksy 2014 siltala 7 syksy 2014

6 Kaunokirjallisuus Leena Lander Kuka vartijoita vartioi Vuoden 1895 jouluaattona suomalainen fregatti Palme joutuu merihätään Irlanninmerellä Kingstownin sataman suulla. Viisitoista vapaaehtoista miestä lähtee pelastamaan haaksirikkoisia. Myrsky kaataa kolmetoistametrisen pelastusaluksen eikä vene käänny takaisin oikeaan asentoon, kuten sen pitäisi. Meripelastajat hukkuvat, mutta kaikki suomalaislaivalla olleet saadaan turvaan tapaninpäivänä, joukossa kapteenin vaimo ja pieni vauva. Palme ei ole mikä tahansa laiva. Se on kuulunut amerikkalaisen jääkuninkaan Frederic Tudorin laivastoon. Luonnonjään rahtaamista varten rakennettu alus on päätynyt ahvenanmaalaisen Erik Sirenin omistukseen. Haaksirikossa tuhoutuneen laivan kapteeniksi ilmoittautuu Sirenin 23-vuotias poika, joka kertoo aluksen kaikkien asiapapereiden jääneen hylkyyn. Palmen haaksirikko oli aikansa suuri mediatapahtuma, ja tragedian jälkeen perustettu avustussäätiö keräsi lyhyessä ajassa hämmästyttävän summan. Kapteeni Siren liittoutuu säätiötä hallinnoivien liikemiesten ja aristokraattien kanssa. Syntyy ahneuden ja korruption kierre, jossa voimakastahtoisen isän alistama poika yrittää epätoivoisesti paikata aiheuttamansa tappion. Tapausta ja sen jälkeistä tutkimusta seuraamaan lähetetty Irish Timesin toimittaja alkaa tajuta jutun johtavan syvälle Ison-Britannian yläluokkaan, kenties kuningashuoneeseen asti. Todistajaksi haastetun Palmen ensimmäisen perämiehen pitää päättää onko hän uskollinen totuudelle vai työnantajalleen. Kapteenin vaimo joutuu omien valintojensa eteen: voiko rakkautta olla ilman totuutta? Nykytasossa tarinaa kertoo nainen, joka kirjoittaa historiallisia romaaneja. Hänen hallussaan on sadan vuoden takaista tragediaa koskeva ainutlaatuinen lähdekokonaisuus. Naisen aviomies on eläkkeelle jäänyt kommodori, joka kiinnostuu onnettomuuden tutkinnasta. Kaksi vuodenvaihteen viikkoa kattava romaani liikkuu vuosien 1895 ja 2012 välillä. Kirjansa taustatutkimuksia tekevä nainen miettii, kuinka kuvata viattomiin kohdistunutta kavaluutta ja raakuutta köyhässä Irlannissa. Hänen miehensä ei pääse eroon painajaisista, joita on joutunut todistamaan kansainvälisissä tehtävissä. Trilleriksi kehittyvä romaani on tarina uljuudesta, kiitollisuudesta ja petoksesta. Tiukasti tositapahtumiin perustuva Kuka vartijoita vartioi on Leena Landerin uuden romaanisarjan vangitseva avaus. K u k a v a r t i j o i t a v a r t i o i Kingstown, joulupäivä 1895 Georgessa Kuninkaallisessa Pyhän Yrjön Pursiseurassa Stephen Ford saa kahden viskin ja oluttuopin voimalla laadittua jokseenkin valmiiksi päivän ensimmäisen artikkelin jouluaaton pelastusalusonnettomuudesta. Se on kuvaus tunnelmasta, joka vallitsi aamupäivällä Monkstownin sairaalassa, kun omaiset tulivat tunnistamaan yön ja aamun aikana löytyneiden pelastusmiesten ruumiita. Hän on aikaansaannokseensa tyytyväinen, myös siksi, ettei siinä ole tällä kertaa tarvinnut juuri sepitellä omiaan. No, ihan kaikkea ei saamari soikoon voi eikä pidä kuvata totuudenmukaisesti. Otetaan nyt vaikkapa Saundersin veljesten isä: taatusti tämä ei haluaisi kenenkään lukevan lehdestä, miten putosi polvilleen ja puhkesi vollottamaan kuin pikkulapsi nähdessään molemmat poikansa makaamassa vierekkäisillä pöydillä. Ford on varma siitä, että ukko olisi vielä jonain päivänä mielessään kiittävä häntä miehisen arvokkuutensa säilymisestä: menehtyneiden sankarien isän suru oli sillä hetkellä niin ylivoimainen, ettei edes tämä kaiken kokenut merenkävijä kyennyt estämään kyyneltä vierähtämästä silmäkulmastaan ja sitä latua Täytekynästä on tarttunut mustetta Fordin hiostuneeseen kämmeneen, halvatun Waterman, jonka hän kiireessä nappasi toimituksesta. Hän kaivaa nenäliinan esiin ja kumoaa takkatulen lämmittämän oluenlitkun rippeet kurkkuunsa. Vielä muutama rivi ja toimituksen lähettipoika saisi hypätä saaliinsa kanssa junaan! Hän vilkaisee ikkunasta ulos. Myrsky ei ole laantumassa, pikemminkin päinvastoin. Vuorenkorkuisten aaltojen lomasta erottuu aavemaisena hahmona hiekkasärkälle haaksirikkoutuneen fregatin huojuva runko. Ford kävelee toisen ikkunan luo. Vaahtopäiden kastelemalla aallonmurtajalla seisoo yhä sama pikkutyttö, jonka kanssa hän puhui yli tunti sitten. Lapsi on pukeutunut miesten öljytakkiin ja sydvestiin, mutta täytyyhän poloisen olla umpijäässä! Surkea juttu kaiken kaikkiaan: tytön kaksikymmentäviisivuotias setä oli ollut ensimmäisten rannalle ajautuneiden hukkuneiden joukossa, mutta isän ruumista ei ollut vielä löydetty. Ja mitä ipanan omaan käsitykseen tuli, ei voitukaan löytää. Ehei, kun isä ei kerran ollut hukkunut vaan pelastautunut fregattiin. Joku kiltti herra oli lainannut rassukalle kaukoputken, jonka läpi tämä oli aivan varmasti nähnyt isänsä saapastelevan muina miehinä aluksen kannella ja vilkuttavan rannan suuntaan. Jouluaatto 2012, Dún Laoghaire, Irlanti Mikko oli kiinnostunut kauko-ohjattavasta leikkihelikopterista, jota nuori poika lennätti uskomattoman taitavasti Kingstownin vanhan meripelastusaseman edessä. Se oli kuulemma Sea King, Britannian ja Irlannin rannikkovartiostojen palveluksessa oleva pelastushelikopteri. Mikko kysyi, oliko sitä vaikea oppia käyttämään. Poika vilkaisi häneen vakavana: Tämähän tulee teille, Sir? Sanoisin että kyllä se pian sujuu. Irlantilaiset hotellit ovat siitä mukavia, että niissä on lähes aina kylpyamme. Sillä aikaa kun laskin vettä, Mikko yritti opetella helikopterin perustoimintoja turvallisen parivuoteen yllä, mutta onnistui osumaan myös seiniin, kaapinoviin ja nojatuoleihin ennen kopterin paiskautumista kokolattiamatolle. Sanoin, ettei konetta voinut enää pojanpojalle lähettää. Mikko väitti sen olevan hämmästyttävän vahvaa tekoa. Hän kertoi soittaneensa Koistiselle, Vartiolentolaivueen helikopteripilottien pääkouluttajalle. En uskonut korviani: Soitit miehelle jouluaattona lelun takia! Mikko hermostui: Kyllä siinä on kuule aivan sama toimintaperiaate ja hallinta-avioniikka kuin isossakin kopterissa. Hän halusi näyttää, kuinka vehje laskeutuu roskaämpäriin. Anna Huovinen Liekin lapset -romaanin hätkähdyttävä voima nousee humaanista kokonaisnäkemyksestä. Antti Majander, Helsingin Sanomat LEENA LANDER (s Turussa) on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaiskirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty 20 kielelle. Kuka vartijoita vartioi on hänen 13. romaaninsa. Edellinen romaani Liekin lapset ilmestyi vuonna Lander on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia. Hän on saanut muun muassa Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 1992 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna isbn kl 84.2 Sid. 350 sivua Graafinen suunnittelu Jirka Silander & Milja-Liina Moilanen Ilmestyy syyskuussa siltala 8 syksy 2014 siltala 9 syksy 2014

7 Kaunokirjallisuus Aulikki Oksanen Helise, taivas! Valitut runot H e l i s e, t a i v a s! Laulan sinulle tulisen laulun, laulan sinulle rajun laulun itsestäni jolla ei ole pysähtymiseen varaa: katso, kaikki nämä liikkeet ja värit ja kuviot, ihmiset, sanat, ajatukset, ovat lauluni, kaikki rakkauteni. (ote runosta Laulan sinulle tulisen laulun, 1965) Kolmas sisar -runokokoelmasta sanottua: Laura Malmivaara Kaiken tämän Aulikki Oksanen osaa pukea runokaapuun, joka luo perinteestä omanlaistaan. Suoraselkäisyys on ensiarvoisen tärkeä voimavara, sillä sen, joka iskee tulta jaloillaan, on mahdotonta olla polvillaan. Eija Komu, Keskisuomalainen Näitä runoja lukiessaan muistaa, mitä P. Mustapää sanoikaan: Laulu on korkeinta runoutta. Satu Koskimies, Helsingin Sanomat AULIKKI OKSASEN (s. 1944) esikoisrunoteos Hevosen kuolema (Kirjayhtymä) ilmestyi vuonna Runojen, romaanien ja novellien lisäksi Oksasen runsaaseen tuotantoon kuuluu myös näytelmiä ja lastenkirjoja. Hän on saanut muun muassa kaksi Valtion kirjallisuuspalkintoa (1974 ja 1980) sekä Runebergpalkinnon vuonna Oksanen on myös näyttelijä ja laulaja. Vuosi 2014 on Aulikki Oksasen ja hänen runoutensa juhlavuosi. Kirjailija itse täyttää 70 vuotta, ja nyt ilmestyvä Helise taivas! Valitut runot esittelee kattavasti Oksasen tuotantoa 50 vuoden ajalta. Teoksessa ovat edustettuina kaikki hänen runokokoelmansa, ja lisäksi mukana on uusien, aiemmin julkaisemattomien runojen osasto. Helise taivas! on harvinaislaatuisen rikas ja moniulotteinen kokoelma, joka tarjoaa lukijalle niin Oksasen rakastetuimmat, jo klassikoiksi muodostuneet runot kuin julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneet kiistattomat helmet. Helise taivas! soi ja säkenöi. Se ihastuttaa, naurattaa, liikuttaa ja tekee vaikutuksen ajattomalla tarkkanäköisyydellään ja rohkeudellaan. Aulikki Oksasen juhlavuoteen kuuluu erilaisia hänen runouttaan juhlistavia tapahtumia. Hän on muun muassa Kajaanin Runoviikkojen (2. 6. heinäkuuta) valitsema Suven Runoilija ja syksyllä Savoyssa kuullaan hänen kauneimpia laulurunojaan. isbn kl 82.2 Sid. (yliveto) 220 sivua Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä Ilmestyy kesäkuussa KORINTIN RUUSUT Yö päättyy. Lintu laskee hopeitaan. Ja minusta tulee rikas. Vuoret välkkyvät. Meri heittää suolaisen viuhkan talvipuutarhaan. Kirjava kissa pesee syntejään pihalla sitruunapuun valossa. Ja harmaa pelko hajoaa. Niin tyyninä, niin korkeina, niin ylpeinä kuihtuvat Korintin ruusut. Kaukaista rantaa kiertää pitkä itku. Särkynyt vuosisata ruostuu sateessa. Portilla seisoo nainen mustissaan kuin liikkumaton öinen sypressi. Mutta puutarhassa savi kapinoi, aika halkeaa ja sylkee suustaan surunsa helisevät siemenet. Ja harmaa pelko hajoaa. Niin tyyninä, niin korkeina, niin ylpeinä kuihtuvat Korintin ruusut. (2011) siltala 10 syksy 2014 siltala 11 syksy 2014

8 Kaunokirjallisuus On tuulinen päivä. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Sopuhuolto Oy:n duunarit Jonne ja Antila tekevät osansa, soittavat suutaan ja etsivät tilaisuutta livahtaa omille teilleen kummallakin on syynsä. Miehiä näyttää yhdistävän sama illuusioton maailmankatsomus, mutta siinä missä Antila yrittää säilyttää sen vähän hyvän mitä elämällä on tarjota, Jonne valmistautuu tuhoamaan kaiken jotta uudella järjestyksellä olisi tilaa syntyä. Väärä todellisuus on tuhottava. Samantekevää, kuinka moni muurahainen katoaa silloin liekkeihin, hävityksen hetken vapauttamina poikkeusyksilöt kasvavat oikeisiin mittoihinsa, takaisin ihmisiksi. Raikasta ilmaa hengittäviksi, haaveileviksi, tunteviksi, tulevaisuuteen uskoviksi ihmisiksi. Raimo Pesosen neljännessä romaanissa maailman mielettömyys rakentuu pienistä ja valheellisen viattomista palasista. Arkisen ja tavallisen taakse saattaa lopulta piiloutua se kaikkein pelottavin: ihminen, jonka Raimo Pesonen Metsästäjä ajatusten ja tekojen julmuudesta ei lähimmilläkään ole aavistusta. Heräämisensä kynnyksellä poikkeusyksilö ei eroa muista, hän on kuin kuka tahansa, mahdollisesti jopa muita mitättömämmältä vaikuttava, halveksittu ja syrjitty. Mutta oivaltaessaan mitä on tehtävä hän ottaa jo askeleen kohti ihmisen mittaa, vaikka jatkaa vielä näennäisesti hyönteisen eloaan miljardien kanssakusiaisten seassa. Hän ei anna minkään pidätellä itseään, hän voittaa epäröintinsä ja nousee katumuksen yläpuolelle. Hän löytää lopulta keinot. Metsästäjässä Pesonen osoittaa kuinka vaarallista on sokeasti uskoa kaikki näkemänsä ja kuulemansa ja mitä tapahtuu kun inhimillisyyden liima jätetään pois elämän rakennelmasta. Kun Pesosen elävä ja kuvausvoimainen kieli yhdistyy tematiikan raadollisuuteen on lopputuloksena romaani, joka ei viimeisen sivun jälkeenkään jätä lukijaa rauhaan. RAIMO PESONEN (s. 1968) on opiskellut kirjallisuustiedettä sekä kulttuuri- ja sosiaalialaa. Hänen esikoisromaaninsa Erityisosaajia ilmestyi vuonna Sen jälkeen häneltä on julkaistu romaanit Kuinka ei voi ajatella (2011) ja Automies (2012). Kolmannessa romaanissaan Automies Raimo Pesonen kuvaa suomalaista kauppakeskittymäistä mielenmaisemaa upeilla lauseilla. Sini Kiuas, Hämeen Sanomat Rakenne on tarkka, siitä on karsittu kaikki turha pois. Konstailun makua kirjassa ei ole. Selviytymään pyrkivän perusmiehen elämä välittyy vahvasti. Anelma Järvenpää-Summanen Automies-romaanista, Maaseudun Tulevaisuus isbn kl 84.2 Sid. 160 sivua Graafinen suunnittelu Jussi Karjalainen Ilmestyy elokuussa M e t s ä s t ä j ä Laura Malmivaara Jonne katsoo kynnykseltään Väistön naamaa miettien millaiseksi sen ilmeen voisi muuttaa ja miten. Varo vähän, Antila sanoo ja tönäisee Väistöä kylkeen, etkö ole kuullut että Linda on tuon Jonnen eksä. Vaikka eihän ne sitä paljon mainosta. Jonne nousee, sytyttää lämmönjakokeskuksen valot ja istahtaa keskellä lattiaa lojuvan letkukasan päälle. Antila tulee perässä, sulkee oven ja istuu hänen viereensä. Jonne sanoo että nuorella miehellä on tavattoman tarkka silmä tai sitten se on tosiaankin käynyt kiksauttamassa konttorin tyttöä, mikä on tuolta jätkältä saavutus. Konstilla se takapillukin naidaan, Antila murahtaa, eli seuraavaksi varmaan revitään yksittäisiä sateen kiinni liimaamia lehtiä jalkakäytävästä irti paljain sormin, koska muuten ne eivät enää irtoa. Jonne sulkee hetkeksi silmänsä ja muistelee Lindaa harrastajateatterin lastennäytelmässä ilkeänä äitipuolena, kuinka tämä tuli lavalle lyhyet vaaleat hiukset sähkönsinisellä peruukilla peitettynä ja niin meikattuna että lapset alkoivat itkeä, samoin ne äidit jotka olivat erehtyneet painostamaan miehensä mukaan teatteriin. Jonnen käsi puristui silloin nyrkkiin niin tiukasti, että meni tunnottomaksi. Niin kuin nyt. He istuvat rinnakkain ja repivät kylmenneitä kaistaleita pitsoista. Syötyään Antila sanoo ettei Väistöstä kannata välittää, tämän saman letkukasan päällä se oli kesällä maannut krapuloissaan tumputtamassa ja sanonut pyyhkineensä kätensä tuohon tikkaille laskostettuun Suomen lippuun. Siellä isänmaan tuulessa ne siemenet kuulemma kuivuvat ja karisevat aikanaan sinitaivaalle. Jonne kiittää ruokahetken kruunaavasta tiedosta, sanoo Väistön nousevan kärkisijoille ammuttavien listalla sitten kun sen aika tulee. Antilaa naurattaa, hän sylkäisee pitsalaatikon sisään ennen kuin rusentaa sen kasaan, kysyy sitten mille listalle hän itse kuuluu. Et sinä millekään listalle kuulu, Jonne vastaa. Sinä olet vain förbi. siltala 12 syksy 2014 siltala 13 syksy 2014

9 Kaunokirjallisuus isbn kl 82.2 Nid. 70 sivua Graafinen suunnittelu Jorma Hautala Ilmestyy elokuussa J u l k i s e t s a l a s a n a t Luulin että puhelin soi povitaskussa, mutta sydän se vain siellä värjötteli kuin haluten tietää minne matka. Suotta se hermoilee: matka on aina sen pituinen kuin sepelvaltimo ennen seppeleitä sallii. Olen unettomuuden vanha vanki unieni kaivon pinnassa yksin ja vaiti. Mutta uudet sanat saapuvat, uudet tutut mumisevana seurueena, ja hämilläni otan vastaan tuon ohimarssin. Pentti Saaritsa Julkiset salasanat Eros ja Thanatos, seksuaalisuus ja kuolema, ovat aina kulkeneet melkein kuin rinnakkain pitkin tuotantoani, mutta niinhän on laita useimpien runoilijoiden. Kun rakkaus alkaa tai loppuu, se näkyy runoissa. Ja kun elämään ilmaantuu lapsia, ne ilmaantuvat myös runoihin. Minua ovat aina kiehtoneet myös joka päivään liittyvät omituiset kokemukset, déjàvu t, aavistukset, unohduksen humahdukset ja Virhe joka on yhtä kuin onni. Hiukan metafyysiset tuokiot, joilla ei tarvitse olla mitään tekemistä mystiikan tai ns. paranormaalien ilmiöiden kanssa. Tietty tunnustuksellisuus, ja samalla illuusiottomuus ja pessimismi tuntuvat olleen minulle jo toistakymmentä vuotta ominaisuuksia, joista kriitikot ovat olleet melko yhtä mieltä. Minä joka pidän ilonpidosta ja leikinlaskusta kirjoitan runoni usein kuin teloitusryhmän edessä, en tiedä miksi. Yritän olla suvaitsevainen ja viljellä huumoria, mutta vaikeaa se tässä maailmassa on. Elämänvoima se edelleen nousee ja laskee minussa aaltoina joihin olen tottunut, mutta mielenterveys on joskus lujilla. Humalassa lennän helposti yli Olympon, krapulassa miten kuten yli käenpesän. Näinköhän kirjani ovat syntyneet? Pentti Saaritsa, Miten kirjani ovat syntyneet 3 (WSOY 1991) Pentti Saaritsan 23. runokokoelmassa vanheneva muistiolento etsii salasanoja, jotka tulevat kun niitä huvittaa, eivätkä jätä varjoa paperiin. Hän arvelee olevansa hyvän ja pahan tuolla puolen, pitäisi vain päättää kumpi on milläkin puolen. Onnelaan vievästä kummitusjunasta hän myöhästyy ja rekrytoituu takaisin elinkautiseen taisteluun mahdottomuuksien puolesta. En tiennyt odottaneeni ketään. Hätkähdyttävintä on Saaritsan kyky pukea sanoiksi epäselviä, tajuamattomia hetkiä, ajatuksia, jotka eivät täysin tule tietoisuuden puolelle, hämärän tiivistymiä. Outi Kaikkonen Saaritsan edellisestä kokoelmasta Tatuointeja ja lävistyksiä (WSOY), Keskisuomalainen Voi kun ei huomaisi että elämä on niin kohtalokas, ei ennen kuin se on ohi, tai tarpeeksi ohi. Nojaisi viistoihin viimoihin kuin vanhoihin ystäviinsä, eläisi vain kuin suurta röyhkeää olettamusta, joka jatkuu aikansa kuin hajamielinen rukous tai iskulauseeton kulkue, jota hellä äiti maa odottaa, sen siististi sijattu vuode. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN PENTTI SAARITSA (s. 1941) on arvostettu ja palkittu helsinkiläinen runoilija ja suomentaja. Hänen esikoisrunokokoelmansa Pakenevat merkit (Kirjayhtymä) ilmestyi vuonna Sen jälkeen häneltä on julkaistu yli kaksikymmentä runokokoelmaa. Saaritsa on tehnyt merkittävän elämäntyön myös suomentajana. Hänen erikoisalueensa on latinalaisamerikkalainen kirjallisuus, mutta hän kääntää lisäksi englannista, ruotsista ja venäjästä. Saaritsa on saanut useita palkintoja, muun muassa Valtion kirjallisuusja kääntäjäpalkinnon ja Pro Finlandia -mitalin vuonna siltala 14 syksy 2014 siltala 15 syksy 2014

10 Kaunokirjallisuus S i g n a a l i KENELLE KELLOT SOIVAT Ensimmäinen kevätpäivä. Huhtikuun tuuli tempoo pöytäliinaa, T:n sytyttämän sikarin tuhka hajoaa ilmaan, ylöspäin, pienet pahviset lasinalustat vierivät katukiveystä pitkin kuin rattaat, ja minun on aloitettava koko juttu alusta. Ei huhtikuussa syödä ulkona, ei Katajanokalla Helsingissä, ei Wellamon terassilla. Täytyy olla umpikesä. Helteinen päivä on päättyvä umpisumuun, mutta sitä emme vielä tiedä, vanha luokkakaverini T. ja minä. (Pitäisikö poistaa sana vanha? Minun ikäisilläni ei ole nuoria luokkakavereita. Olkoon siinä, se näyttää hellyttävältä.) Siis. Kesäinen iltapäivä. Kirkasta, keltaista, häikäisevää. T. tarjoaa minulle sikarin, kieltäydyn, ja hän sytyttää omansa, viivyttää savua ja asiaa suussaan. Minäkin viivytän asiaa, omaani, ja siksi puhumme paljon ja kevyesti, minä puhun. (T:n puhe on aina ollut pehmeää, katkeilevaa ja naurahtelulle altista; minulla oli vaikeuksia kuulla häntä silloinkin, kun hän oli vasta luokkakaverini, ei vielä vanha, ja minulla alentumaton kuulo.) Minä puhun (joskus puhe pulppuaa suustani raikkaana ja yllättää oikukkuudellaan minutkin, itseni; joskus työnnän suustani seikkaperäisiä lauseita kuin sameavetisiä ämpäreitä), odotamme gin toniceja. T. tarjoaa päivällisen, koska asia on hänen. (Asiaa ei voi aloittaa ennen aperitiiveja, sen ymmärrämme molemmat. Olemme eurooppalaisia: tavatessamme emme kättele vaan halaamme. Halaamme nopeasti ja puhumme ja touhuamme, sillä halaamisen suhteen olemme kuitenkin ensimmäisen polven siirtolaisia.) Gin tonicit tulevat, laseja on kilisytettävä, on sanottava jotakin kesään ja pitkästä aikaa tapahtuvaan jälleennäkemiseen liittyvää. Niin sanotaan, kilisytetään, maistetaan, selataan ruokalistaa, valitaan, keskustellaan, arvioidaan, ja nyt minun on aloitettava alusta, taas. Ilta päättyi umpisumuun. T. maksoi laskun ja lähti omille teilleen, minä tapasin Marjan. Olin humalassa ja myöhässä, mutta kiersimme Töölönlahden. Lahti nosti sumua, ja sumun keskeltä huutelivat sorsat kuin rikkinäiset äänitorvet, ja puhuimme Marjan kanssa Odotuksen repliikit ensimmäisestä viimeiseen, niin että viimeinen repliikki, Ja loppumatka rullataan vapaalla, osui jotakuinkin Cellan oven kohdalle ja antoi meille syyn astua sisälle ja juoda pari kolme tuoppia ja todeta, jälleen kerran, että mikään ei virkistä ulkoa opeteltujen lauseiden kuivattamaa suuta niin kuin iso tuopillinen jääkylmää vaahtoavaa olutta, merkistä viis. Pidimme siis Marjan kanssa kahden hengen lämmitysharjoituksen ennen kuin astuimme Cellan ovesta, joten ei mitenkään voinut olla kesä, koska Odotuksen esitys oli tulossa KOMiin. Oli siis syksy, kun T. ja minä joimme gin tonicit aperitiiviksi Wellamon terassilla Katajanokalla ja ajoimme kumpikin omaa asiaamme. Aloitan taas alusta. Syyskuinen iltapäivä. Keltaista, tuuletonta, haalistuvaa. T. tarjoaa minulle sikarin. Puhaltelemme suustamme savua kuin kevyttä asiaa. T:n hiukset ovat muuttuneet harmaista valkoisiksi. Nuorena T:n hiukset olivat paksut ja mustat, kiharat. T. näytti nuorena jotenkin vanhanaikaiselta: tsaarin armeijan pikkupaheita harrastavalta upseerilta tai Sillanpään Hämeenkyröön hermojaan lepuuttamaan etsiytyneeltä ylioppilasnuorukaiselta. Ja nyt, vanhempanakin, T. näyttää vanhanaikaiselta, filosofointiin ja herkutteluun taipuvaiselta kamreerilta, mitä hän ilmeisesti onkin, juristi ainakin, mahdolliselta kihdistä kärsijältä, paitsi että minun silmissäni hän on pulskistunut ja harmaantunut poika, vanha luokkakaveri. T. on minun silmissäni rypistynyt ja hieman paisunut nuori. Omissa silmissäni minä olen rypistynyt ja paisunut pikkutyttö. (Nyt tuli epärehellinen lause. Omissa silmissäni olen rypistynyt ja paisunut pikkupoika. Ei helvetti. Omissa silmissäni olen pikkupoika, josta tuli rypistynyt ja paisunut täti. Ei. Ei ei ei. Tästä ei tule yhtään mitään. Paras pysytellä T:ssa nyt.) Saattaa muuten olla, että Marja ja minä harjoittelimme Odotusta Kajaanin runoviikkoja varten, Töölönlahdella, missä sumu pani sorsat huutamaan ja kahden rypistyneen pikkutytön harmaat ohimot kihartumaan. Eli oli kesä sittenkin, heinäkuu, ja valo häikäisevää mutta jo hieman kellertävää. Joimme gin tonicit, siitä olen varma, ja siitäkin, että T. poltti sikarin, monta, ja tarjosi minullekin Wellamon terassilla, Katajanokalla, Helsingissä. Euroopan hullusta vuodesta oli kulunut nelisenkymmentä vuotta, vähän enemmän. Meidän nuoruudestamme oli kulunut puoli vuosisataa, vähän vähemmän. Laura Malmivaara Esseitä? Ei. Muistelmia? Ei todellakaan. Novelleja? Ehkä ei. Signaali koostuu puheliaista vapaan ajattelun, assosiaation ja uteliaan inspiraation tuottamista kirjoituksista, joiden päähenkilö on milloin suvereeni, milloin hämmentynyt, milloin raivokas, milloin huvittunut Pirkko Saisio -niminen kirjailija, isoäiti, näyttelijä, koulutoveri, potilas tai kunniatohtori. Kertojalla on ihmeen tarkka havaintokyky, hänen huomionsa menneestä ja nykyisestä ovat tuoreita ja aistimusvoimaisia mutta niiden paikkansapitävyyden joutuu lukija arvioimaan itse. isbn kl 84.2 Sid. 220 sivua Graafinen suunnittelu Elina Warsta Ilmestyy syyskuussa PIRKKO SAISIO (s Helsingissä) opiskeli Suomen Teatterikoulussa, josta hän valmistui näyttelijäksi vuonna Samana vuonna ilmestyi hänen romaaninsa Elämänmeno (Kirjayhtymä). Kirja sai J. H. Erkon palkinnon vuoden parhaana esikoisteoksena, ja sen jälkeen Saison teoksia on palkittu monasti. Hän on saanut muun muassa Finlandia-palkinnon Punaisesta erokirjasta vuonna Saisio on julkaissut romaaneja myös nimillä Jukka Larsson ja Eva Wein. Romaanien ohella Saisio on kirjoittanut lukuisia näytelmiä sekä tv- ja elokuvakäsikirjoituksia. Näyttelijätyönsä lisäksi Saisio on myös teatteriohjaaja. Pirkko Saisio Signaali Saisio on tutkinut todellisuuden hahmottamista ja siitä kertomista kautta tuotantonsa ja etenkin vuonna 1998 ilmestyneestä Pienimmästä yhteisestä jaettavasta lähtien. Kohtuuttomuudessa [2008] hän jatkaa samaa teemaa: itsestään tietoinen kertoja korjaa sanomisiaan, tarkentaa itseään ja myöntää muistavansa väärin. [ ] Kohtuuttomuus on omaäänisen kertojan vankka ammattitaidon näyte. [ ] Teos on hieno päätös tämän päivän ihmisiä ja yhteiskuntaa kuvaavalle trilogialle, jonka aikaisemmat osat ovat vuonna 2003 kantaesityksensä saanut näytelmä Tunnottomuus ja vuonna 2005 julkaistu romaani Voimattomuus. Salla Seuri, Uusi Suomi siltala 16 syksy 2014 siltala 19 syksy 2014

11 Kaunokirjallisuus Lene KaaberbØl AGNETE Friis Hiljainen huomaamaton murha Poika matkalaukussa on sujuva ja nopeatempoinen esikoisdekkari. H i l j a i n e n, h u o m a a m a t o n m u r h a Lumi Tirronen, Ruumiin kulttuuri -lehti Jälleen uusi, vakuuttava näyttö tanskalaisesta dekkaritaidosta. V iva-lehti Alkuteos: Et stille umaerkeligt drab Suomentanut Aino Ahonen isbn kl 84.2 Sid. 400 sivua Graafinen suunnittelu Mika Tuominen Ilmestyy syyskuussa Ovet olivat yhä paikoillaan alhaalla. Paksut, painavat teräsovet, jotka vinkuivat avattaessa. Tamás astui käytävään, avasi oven toisensa jälkeen ja valaisi taskulampulla huoneita. Ensimmäinen huone oli selvästi leikkaussali. Katossa roikkui isoja lamppuja ja lattialla seisoi teräksinen leikkauspöytä. Seuraava huone oli täynnä lukittuja kaappeja. Tamásin sydän alkoi hakata kiivaammin, kun hän näki lasiovien takana olevat pilleripurkit ja rasiat. Ne saattoivat olla jopa arvokkaampia kuin mikroskoopit ja muut laitteet, mutta se riippui tietysti siitä, mitä pakkauksissa oli ja miten hyvin niiden sisältö oli säilynyt. Seuraava huone sai Tamásin jähmettymään paikoilleen. Hän tuijotti eteensä, kunnes kuuli Pitkinin huutelevan kärsimättömänä peräänsä. Esine oli todennäköisesti roikkunut aikoinaan katosta, mutta maan tärähtelyt tai rakennuksen rapistuminen olivat löyhdyttäneet paksuja pultteja niin että koko komeus oli rysähtänyt haljenneelle kaakelilattialle. Keltaiseksi maalattu pallo oli repeytynyt irti varrestaan ja lojui nyt yksinään hieman etäämpänä. Se oli säröillä ja näytti vähän samalta kuin Tamásin elokuvissa näkemät merimiinat. Hän ojensi varovasti kätensä ja sipaisi palloa aivan kevyesti. Se tuntui lämpimältä. Ei kuumalta vaan ihonlämpöiseltä, ikään kuin elävältä. Keltaisella pohjalla oleva musta varoitusmerkki erottui yhä betonipölystä ja naarmuista huolimatta. Tamás perääntyi pari askelta. Taskulampun valo alkoi hiipua, paristo oli ilmeisesti tullut matkansa päähän. Hänen olisi paras palata aukolle, kun vielä näki jotenkuten eteensä. Lähtiessään hän rikkoi lasin yhdestä lääkekaapista ja haali sen enempää valikoimatta mukaansa kasan purkkeja ja rasioita. Pitkin huusi taas jotakin, ja Tamás kuuli hänen äänensä koko ajan selvemmin. Tamás ajatteli kuumeisesti. Aivan kuin hän olisi yhtäkkiä nähnyt tulevaisuuteen, nähnyt niin selkeästi, että suunnitelmien tekeminen sujui leikiten. Aivan. Juuri niin. Ja sitten sillä tavalla. Hän voisi kysyä... Löysitkö kranaatin? Pitkin keskeytti hänen ajatuksensa. Tämä puhui nyt pienemmällä äänellä nähtyään Tamásin palanneen. Tamás katsoi ylös aukkoon. Pitkinin kasvot erottuivat pimeässä vaaleina kuin kuu, ja Tamás tunsi tahattoman hymyn nykivän kasvoillaan ja suunsa leviävän korvasta korvaan. En löytänyt, hän sanoi hieman hengästyneenä. No mitä sitten? Mitä siellä oli? Tamás veti syvään henkeä. Jotakin paljon parempaa, hän sanoi. Nina Borg -sarja jatkuu! Kaksi köyhää romanipoikaa etsii Pohjois-Unkarissa sijaitsevan, venäläisten jälkeensä jättämän sotilassairaalan raunioista vanhoja laitteita ja aseita, joita he voisivat myydä. Se, mitä he lopulta löytävät, on kuitenkin jotain paljon vaarallisempaa. Löytö herättää kiinnostusta internetissä, ja toinen pojista lähtee suuren rahan toivossa kohti Tanskaa. Unkarin turvallisuuspalvelu on kuitenkin päässyt verkkoliikenteen jäljille ja varoittaa Tanskan suojelupoliisia, jolla on kohta täysi työ yrittää ehkäistä katastrofi, jonka kaltaista ei ole ennen koettu ja jonka seurauksia on vaikea kuvitella. Samaan aikaan Punaisen Ristin sairaanhoitaja Nina Borg yrittää auttaa Tanskaan tulleita Unkarin romanikerjäläisiä, jotka asuvat vanhassa autokorjaamossa. Useat heistä ovat sairastuneet mystisesti, ja he salaavat selvästi jotakin. Vähitellen Ninalle selviää, kuinka suuren riskin sairaat ja epätoivoiset ihmiset ovat valmiita ottamaan, jos heille tarjotaan pienikin mahdollisuus onneen ja uuteen elämään. Hylättyyn sotilassairaalaan tehty löytöretki ja romanipojan vaarallinen matka Tanskaan ovat vähällä koitua myös Ninan kohtaloksi. Kerjäläisiin liittyviä asioita selvittäessään Nina tulee tahtomattaan asettaneeksi myös perheensä hengenvaarallisten tapahtumien keskipisteeseen. LENE KAABERBØL (s Kööpenhaminassa) on Tanskan ulkopuolellakin tunnettu nuorten- ja lastenkirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa W.I.T.C.H. - ja Näkijä-sarjoja. AGNETE FRIIS (s Kööpenhaminassa) on hänkin kirjoittanut lastenkirjoja ennen yhteistyötä KaaberbØlin kanssa. Friis on myös journalisti. Naisten yhdessä kirjoittamassa Nina Borg -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa. Niitä on käännetty parillekymmenelle kielelle ja myyty yhteensä yli kaksi miljoonaa kappaletta. [--] ja niin siinä sitten kävi, että olen viimeistä hiuskarvaa myöten uuden dekkaristiparin koukussa. Leena Lumi -blogi Lisbeth Holten siltala 18 syksy 2014 siltala 19 syksy 2014

12 Kaunokirjallisuus François Rabelais (1483 t ) oli lääkäri ja kirjailija, jonka teokset kahden jättiläisen, Gargantuan ja hänen poikansa Pantagruelin, vaiheista kuuluvat ranskalaisen kirjallisuuden suuriin klassikoihin. Rabelaisin teokset joutuivat ilmestyessään kiellettyjen kirjojen listalle, mutta kenties suojelijoidensa ja tunnustettujen lääkärintaitojensa ansiosta Rabelais välttyi vakavammilta seurauksilta. Suomeksi Rabelaisin tuotannosta voi lukea myös teokset Suuren Gargantuan hirmuinen elämä (suom. Erkki Ahti 1947), Pantagruel Dipsodien kuningas (suom. Erkki Salo 1989) sekä Pantagruelin kolmas kirja (suom. Ville Keynäs 2009) julkaistiin seuraavan osan (Quart Livre, Neljäs kirja) suppea versio Lyonissa. Siinä Pantagruel, Panurge ja heidän ystävänsä lähtevät etsimään neuvoa meren takaa, Jumalaisen Pullon oraakkelilta. Se ei vielä aiheuttanut tekijälleen hankaluuksia, mutta kun Neljännen kirjan täydellinen laitos ilmestyi 1552, se oli sokki Rabelaisin tukijoillekin. Parlamentti kielsi teologisen tiedekunnan vaatimuksesta teoksen myynnin ja levityksen ja Rabelais menetti asemansa lääkärinä. Rabelais tunnetaan ehkä parhaiten hävyttömyyksistään ja ylitsepursuavan elämäniloisista ruokaan, juomiseen, ulostamiseen ja seksiin liittyvistä jaksoistaan, jotka ovat synnyttäneet oman adjektiivinsakin, rabelaismainen. [ ] Toisaalta Rabelaisia kunnioitetaan yhtenä renessanssin suurista humanisteista ja viime vuosikymmeninä Rabelaisia on luettu yhä enemmän filologina, sanoihin rakastuneena, kertomuksen muodon rikkovana kirjailijana, surrealismin, nonsensen tai jopa postmodernin romaanin edelläkävijänä. Rabelaisin teokset vastustavat harvinaisen tehokkaasti yhtä tulkintaa. [ ] François Rabelais Pantagruelin neljäs kirja Mihail Bahtin on analysoinut rabelaismaisuutta. Hän ei yritä nähdä Rabelaisin arvoa humanismissa eikä yritä kääntää tämän kirjaa kristilliseksi tai ateistiseksi, vaan näkee hänen teostensa syvällisimmän merkityksen nimenomaan naurussa ja ruumiin palvonnassa. Ja jos nauru on Rabelaisin maailmankatsomuksen ydin, niin parasta naurua irtoaa tietenkin vyötärön alapuolelta, alueelta, joka on kuoleman ja elämän, ulostamisen ja suvunjatkamisen aluetta. Kaikki ihmisen aukot ovat keskeisessä asemassa Rabelaisin maailmankatsomuksessa: niiden kautta ihminen on yhteydessä luontoon ja kosmokseen. Professori Kuisma Korhonen Alkuteos: Le quart livre du Pantagruel Suomentanut Ville Keynäs isbn kl 84.2 Sid. 250 sivua Graafinen suunnittelu Mika Tuominen Ilmestyy elokuussa P a n t a g r u e l i n n e l j ä s k i r j a Viides luku Kuinka Pantagruel kohtasi laivan, jonka matkustajat olivat tulossa Lanternoisista Viidentenä päivänä, kun me aloimme lähestyä napaa ja loittonimme päiväntasaajasta, huomasimme paapuurin puolella kauppalaivan. Riemu oli suunnaton, niin meidän keskuudessamme kuin kauppalaivassakin: meillä sen tähden, että saisimme kuulla uutisia mereltä, heillä taas siksi että he kaipasivat kuulumisia mantereelta. Päästyämme heidän lähelleen saimme tietää, että he olivat ranskalaisia ja kotoisin Saintognesta. Heidän kanssaan keskustellessaan Pantagruel kuuli, että he tulivat Lanternoisista. Tämä tieto kirvoitti uuden riemunpurkauksen niin Pantagruelissa kuin koko miehistössäkin. Nyt saimme uutisia Lanternoisin oloista ja tavoista. Meille kerrottiin, että tulevan heinäkuun lopussa järjestettäisiin suuri lanternilaisten kokoontuminen, ja jos ehtisimme sinne (mikä kävisi meiltä helposti), saisimme nähdä kauniin, arvokkaan ja riemastuttavan lanternien eli lyhtyjen kokoelman. Tilaisuutta valmisteltiin jo ahkerasti, joten lyhtyilyistä tulisi vähintäänkin melkoiset. Meille kerrottiin myös, että kulkiessamme Gebarimin kuningaskunnan alueen läpi kyseisen maan valtias, kuningas Ohabi, ottaisi meidät ruhtinaallisesti vastaan ja kohtelisi meitä hyvin. Kuningas ja kaikki hänen alamaisensa puhuivat Toursin seudun murretta. Meidän kuunnellessamme näitä uutisia Panurge ryhtyi keskusteluun Dindenault-nimisen taillebourgilaisen kauppiaan kanssa. Keskustelun aihe oli seuraava: nähdessään, ettei Panurgella ollut kalukukkaroa ja että tämän silmälasit oli nostettu myssyn päälle, Dindenault totesi seuralaisilleen: Tuossa on oikea aisankannattajan perikuva. Silmälasiensa ansiosta Panurge saattoi kuulla keskimääräistä paremmin. Niinpä hän nuo sanat kuultuaan kysyi kauppiaalta: Miten helvetissä minä olisin aisankannattaja kun en ole vielä naimisissakaan, toisin kuin sinä, mikäli inhottavasta naamataulustasi voi jotakin päätellä? Se on totta, kauppias vastasi, olen tosiaan naimisissa, enkä muuta haluaisi vaikka saisin kaikki Euroopan silmälasit tai kaikki Afrikan kakkulat. Itse asiassa voin sanoa, haluamatta loukata ketään, että vaimoni on yksi Saintognen kauneimmista, viehättävimmistä, rehellisimmistä ja viisaimmista naisista. Vien hänelle matkaltani tuliaisiksi kauniin yksitoista tuumaa pitkän punaisen korallinoksan. Mitä se muuten sinulle kuuluu? Kuka sinä olet? Mistä tulet? Vastaa minulle jos olet Jumalan asialla, senkin Antikristuksen kakkulankantaja. Kysyn sinulta, Panurge sanoi, jos minä nyt sattuisin kaikkien elementtien suostumuksella ja myötävaikutuksella killinkallinkullimullikoimaan sinun ylen kaunista, viehättävää, rehellistä ja tekosiveää vaimoasi, niin että puutarhojen kankea jumala Priapos, joka temmeltää täällä vapaana koska ei ole kalukukkarojen kahlitsema, astuisi vaimosi ruumiiseen niin pontevasti, ettei sitä saataisi sieltä millään ilveellä paitsi hampailla kiskomalla, mitä sinä tekisit? Jättäisitkö sen sinne ikuisiksi ajoiksi? Vai kiskoisitko ulos kaunokaisilla hampaillasi? Vastaa nyt, senkin Mahometin pässinvartija, kun kerran olet niin perkeleenmoinen typerys. Sivaltaisin miekallani, kauppias vastasi, sinua silmälasinkoristamalle korvallesi ja tappaisin sinut kuin pässin. Niin sanoessaan hän alkoi kiskoa miekkaansa. Mutta se ei irronnut huotrastaan, koska kuten kaikki tietävät, merellä aseet ruostuvat herkästi, mikä johtuu ilman kosteudesta ja suolapitoisuudesta. Panurge kutsui Pantagruelin avukseen. Veli Johannes vei käden vastateroitetulle tikarilleen ja olisi tappanut kauppiaan julmasti, elleivät laivan kapteeni ja muut matkustajat olisi pyytäneet Pantagruelia estämään mekkalan puhkeamisen laivalla. Niinpä riita sovittiin saman tien; Panurge ja kauppias löivät kättä ja joivat toistensa terveydeksi täydellisen sovun vallitessa. siltala 20 syksy 2014 siltala 21 syksy 2014

13 Kaunokirjallisuus Juan Rulfo Pedro Páramo Tasanko liekeissä Tulin Comalaan koska isäni kuulemma asuu täällä. Kun on lukenut Juan Rulfon Pedro Páramon ensimmäisen lauseen, on jo sisällä. Comalan kylässä, tunnistettavassa meksikolaisessa vuoristomaisemassa, ajassa vallankumouksen jälkeen, ihmisten kurjuudessa paikallisdiktaattorin ikeen alla. Kaikki tämä on realistista, miltei dokumentaarista. Mitä pidemmälle isäänsä etsivän Juanin matka etenee, sitä isompia repeämiä lauseiden väliin aukeaa. Hiljaisuuskuiluja. Aika, paikka ja henkilöllisyys, kaikki minkä piti olla tunnistettavaa, peittyy hämärään. Juanin matkassa kulkeva lukija ei pääse pois, mutta missä hän on? Ovatko nämä ihmiset eläviä vai kuolleita? Onko tämä kertomusta vai sittenkin runoa? Vuonna 1918 syntynyt Juan Rulfo kirjoitti 1950-luvulla kaksi kirjaa, novellikokoelman Tasanko liekeissä (1953) ja Pedro Páramo -romaanin (1955), ja vaikeni sitten. Aikamoinen temppu: alle 300 sivun tuotanto nousi klassikon asemaan ja näytti tietä koko mantereen modernille kirjallisuudelle, esimerkiksi sille mitä alettiin kutsua maagiseksi realismiksi. Rulfon vetävä, vastustamaton tarina tuli eteeni hänen kuolinvuonnaan Olin lumoutunut Rulfon ilmaisun niukkuudesta, joka jätti valtavasti tilaa hiljaisuudelle ja hämmennykselle. Mitään ei selitetä, kaikki todetaan. Kertoja piirtää terävästi, mutta ääriviivat vain vettyvät ja salaisuus kasvaa. Se on myytin täsmällisyyttä. Pedro Páramo oli ensimmäinen suomennostyöni ja ilmestyi elokuussa Seitsemän vuotta myöhemmin suomensin novellikokoelman Tasanko liekeissä. Nyt Rulfon koko pieni suuri kirjallinen tuotanto julkaistaan uudelleen suomeksi yksissä kansissa. Tarja Roinila Alkuteos: Pedro Páramo / El Llano en Ilamas Suomentanut Tarja Roinila isbn kl 84.2 Sid. 300 sivua Graafinen suunnittelu Jussi Karjalainen Ilmestyy elokuussa JUAN RULFO ( ) oli meksikolainen kirjailija ja valokuvaaja. Hänen kirjallinen tuotantonsa on suppea, mutta hän on siitä huolimatta yksi latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden arvostetuimpia hahmoja. Rulfon kuoleman jälkeen perustetulla säätiöllä on yli kappaleen kokoelma hänen valokuviaan. Rulfo merkitsi meksikolaiselle kirjallisuudelle samaa kuin Federico García Lorca espanjalaiselle runoudelle: täydellistä uudistumista ja siirtymistä moderniin aikakauteen. Carlos Fuentes Rulfon 300 sivun tuotanto on pituudeltaan ja ennen kaikkea kestävyydeltään samaa luokkaa kuin Sofokleelta meille säilyneet teokset. Gabriel García MárQuez P e d r o P á r a m o Tulin Comalaan koska isäni kuulemma asuu täällä. Joku Pedro Páramo. Äiti sen minulle kertoi. Ja minä lupasin tulla katsomaan isää sitten kun äiti olisi kuollut. Puristin hänen käsiään vakuudeksi siitä että tulisin; äiti oli kuolemaisillaan ja minä valmis lupaamaan mitä tahansa. Muistakin että käyt tapaamassa sitä, hän vannotti minua. Etunimi on Pedro ja sukunimi Páramo. Olisi varmasti mielissään jos saisi tutustua sinuun. En voinut muuta kuin luvata, ja toistelin lupaustani niin monta kertaa, etten huomannut lopettaa ennen kuin käteni enää vaivoin irtosivat äidin kuolleista käsistä. Jo aiemmin hän oli sanonut minulle: Äläkä pyydä siltä mitään. Vaadit vain sen mikä meille kuuluu. Mikä sen piti minulle antaa muttei koskaan antanut... Poika, pane isäsi maksamaan kalliisti siitä että unohti meidät. Selvä on, äiti. Mutta ei minulla ollut aikomusta täyttää lupaustani. Kunnes aivan äskettäin mieleni alkoi täyttyä unelmista ja annoin haaveille vallan. Vähitellen kasvoi kokonainen uuden toivon maailma tuon Pedro Páramo -nimisen miehen ympärille, joka oli äitini aviomies. Siksi tulin Comalaan. Oli yksi niitä tukahduttavia keskikesän päiviä, kun elokuun tuuli puhaltaa kuumasti suopayrtin mädän löyhkän myrkyttämänä. Tie nousi ja laski: Tie nousee tai laskee, kun menet tai tulet. Mennessä nousee, takaisin tullessa laskee. Mikä tuon alhaalla näkyvän kylän nimi olikaan? Se on Comala. Oletteko varma että tuo on jo Comala? Olen kyllä. Miksi kaikki näyttää niin surulliselta? Ajat ovat sellaiset. Kuvittelin näkeväni tuon kylän äitini muistojen, hänen kaipuunsa ja tukahdutettujen huokaustensa lävitse. Koko ikänsä hän huokaili Comalasta, paluusta kotiin; mutta hän ei koskaan palannut. Nyt minä tulen tänne hänen sijastaan ja katson hänen silmillään tätä kaikkea, sillä hän antoi minulle silmänsä jotta näkisin: Siellä, Los Colimotes -solan takana, eteesi avautuu ihana, vehreä tasanko, sieltä täältä kypsän maissin kultaama. Siitä paikasta näkyy Comala; kylä tekee maan valkeaksi, valaisee sen läpi yön. Hänen äänensä oli salattu ja vaimea, aivan kuin hän olisi puhunut vain itselleen... Äitini. Mitäs asiaa teillä on Comalaan, jos saa kysyä? minulta kysyttiin. Menen katsomaan isääni, vastasin. Jaaha, mies sanoi. Taas tuli hiljaista. Rinnettä alas kulkiessamme kuulimme aasinkavioiden rytmikkäät lyönnit. Silmät unen turtumuksesta verestäen, elokuun helteessä. Isänne järjestää kunnon kemut, kuulin taas vierestäni toisen kulkijan äänen. Ilahtuu varmasti kun tapaa jonkun, niin moneen vuoteen täällä ei ole käynyt ketään. Sitten hän lisäsi: Olittepa kuka tahansa, hän kyllä ilahtuu. Auringon sokaisevassa valossa tasanko värähteli kuin laguuni, jonka läpinäkyvä pinta hajosi höyryksi, ja takana häämötti kappale harmaata horisonttia. Kauempana näkyi vuoririvi. Ja vielä kauempana vain kaukaisuus. siltala 22 syksy 2014 siltala 23 syksy 2014

14 TIETOKIRJALLISUUS isbn kl 99.1 Sid. 220 sivua Ilmestyy lokakuussa UMAYYA ABU-HANNA (s. 1961) on palestiinalais-suomalainen kirjailija, joka asui Uudenmaan alueella noin kolmekymmentä vuotta. Näiden vuosien aikana hän eli sekä herrojen että narrien elämää. Abu-Hanna asuu nykyään Amsterdamissa, missä hänen elämänsä rytmittyy seitsemänvuotiaan tyttären aikataulujen mukaan. Mukaansa imaiseva ohjekirja, tietopaketti. [--] MultiKulti on kirja, joka avaa silmät ja korvat ja pakottaa kysymään lisää. Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti Umayya Abu-Hanna Alienin silmin Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana Persoonallinen ja henkilökohtainen kertomus kuvaa ulkomaalaistaustaisen helsinkiläisen kautta pääkaupunkiseutumme urbaania kulttuurihistoriaa ja kaupunkielämämme muutoksia kolmenkymmenen vuoden ajalta Abu-Hannan helsinkiläiskokemus alkoi punavuorelaisen jugendtalon ovelta. Ovessa luki Alien Office, siellä oli Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten rekisteröidyttävä. Tämän jälkeen Ratakadun Suojelupoliisi haastatteli 23-vuotiasta tulokasta huolella puolen päivän ajan. Seuraavana päivänä Porthanian opiskelijakahvilassa Abu-Hanna tapasi elämänsä ensimmäisen somalialaisen. Ulkomaalaistoveri esitteli valokuvaansa Iltalehden kolmossivun tyttönä. Näin alkoi muualla syntyneen vihkiytyminen pääkaupunkiseudun elämään. Opiskelun ja työn kautta Abu-Hannan käsitys Suomesta monipuolistui: Joissakin muissa maissa yhteiskuntaluokat jakautuvat yläkerran ja alakerran väkeen. Itse juoksin näitä portaita edestakaisin joka päivä. Aamuisin istuin Aasian ja Afrikan laitoksen kirjastossa, jossa Jaakko Hämeen-Anttila ja kolme muuta opiskelijaa sipsuttelivat villasukissaan. Iltapäivällä juoksin luennolta painamaan nappia Helsingin valkoiseen valtuustosaliin. Tauolla join kahvia Tarja Halosen ja Kalle Könkkölän kanssa. Illalla odotti ravintolan tiskivuoro. Kiinteistölautakunnan jäsenenä söin rapuja, fasaaninrintaa ja villisikaa snapseineen, mutta lähdin juhlista ensimmäisenä nukkumaan, sillä kello viisi minun oli ehdittävä kitkemään rikkaruohoja Itäkeskuksen parkkipaikalle. Alienin silmin on muistelmakirja, joka yhdistelee korkeakulttuurin vivahteikkaita ilmiöitä ja juurevaa suomalaisuutta. Umayya Abu-Hannan teksti elää ja hengittää burleskin satiirin ja taitavan asiaproosan välillä. Pistämättömän tyylinsä ja ilottelevan kielensä avulla Abu-Hanna rakentaa suomalaisuudesta hybridin, jota emme itse osaisi kuvitella. A l i e n i n s i l m i n Katja Tähjä Istun viinilasi kädessä yksin Teknillisen korkeakoulun tanssipaikassa. Olemme poliittisesti ja akateemisesti vihollismaassa. Arabi tahtoo silti tanssia. Elämä ilman tanssia on arabille kaksi kertaa pahempi kuin elämä ilman viinaa suomalaiselle. TKK:lla naisen kuuluu odottaa, naisen kuuluu odottaa kiltisti istuen. Joten odotan. Kohtaloni tulee kohti ja kysyy: Haluatko tanssia? Minun kuuluu sanoa: No, miksi ei tai Mikä ettei. Sanon: At last, tottamaar! Tanssilattia on miniatyyrikopio Saturday Night Feverista. Postimerkin kokoinen lattia koostuu värineliöistä jotka syttyvät ja sammuvat. Lakisääteisesti siinä mahtuisi tanssimaan neljä ihmistä plus se vakiohullu joka ilmestyy, hyppelee ja häviää. Mutta nyt lattialla on kahdeksantoista ihmistä jotka seisovat paikallaan etusormi pystyssä ja nostavat yhtä kättä kerrallaan ylös. Tanssikumppanini lähestyy beigessä paitapuserossaan. Mistä olet kotoisin? Olen palestiinalainen. Kuin olisin puhaltanut tuleen. Mies ottaa askeleen taakse, käsi kantaa kuvitteellista asetta. RÄTÄTÄTÄT POMPUM RÄTÄTÄTÄ!! Hmm, vaikea keskustelunavaus, minun kai pitää ampua ilmakiväärillä. Culture Clubin Karma Chamelion soi niin lujaa, ettei miehen kanssa voi jatkaa keskustelua identiteeteistä eikä terrorismin analyysista, joka ei muutenkaan kuuluisi nuoren palestiinalaisopiskelijatytön arkeen, ainakaan diskoiltaan. Mies tanssii hetken, tulee taas liki ja rätätätäpompum. Nostan katseeni diskopalloon ja jätän vastaamatta miehen pantomiimiesitykseen. Kuuntelen Boy Georgea ja yhdyn kuoroon: Karma karma karma! RÄTÄTÄTÄT POMPUM RÄTÄTÄTÄ! Karma karma karma! RÄTÄTÄTÄT POMPUM RÄTÄTÄTÄ! Karma karma karma! Näin heteropari kohtasi ja nautti pääkaupunkimme ensimmäisissä populäärikulttuuri-illan monikulttuurisissa kohtaamisissa. siltala 26 syksy 2014 siltala 25 syksy 2014

15 Antti Arnkil Lauantaiesseet TIETOKIRJALLISUUS Esikoisteos L a u a n t a i e s s e e t Antti Raivion näytelmän tapaan Zaida Bergrothin elokuva hyödyntää aikakauden populaarikulttuurin mauttomuuksia, purkkapoppia, mainosfraaseja, jokapäiväistä mytologiaa. Kommunikaatio yli sukupolvi- ja sukupuolirajojen sujuu huonosti, mutta rajojen yli mennään urheiluselostusten ja Fazerin Parhaimpien makuvertailun avulla. Hahmot eivät pysty välittämään tärkeimpiä tuntojaan juuri muuten kuin pinnan tasolla. Suora kommunikaatio epäonnistuu, mutta ohikiitäviä yhteisöllisyyden hetkiä koetaan hölmöjen tanssien, itse keksittyjen renkutusten ja rituaalien merkeissä. Pintakulttuurilla, esineillä ja hokemilla on maagista voimaa. Kaiken mykkyyden ja traagisen ohipuhumisen keskellä ihmiset ovat edes Sladen soidessa hetken yhtä. Ja kun Slade käskee: come on feel the noize, hahmoista Evert, pienin ja viattomin, tottelee ensimmäisenä. Hän uppoaa kokemuksen virtaan, noiseen, immanenssiin kuin eläin, samaan tapaan kuin Hyvä poika -elokuvan (2011) Unto, joka oli paremmin kotonaan sudenkorentojen kuin ihmisten maailmassa. Eleellä, jonka röyhkeys ja radikaalius jää huomaamatta, jos keskittyy vain ironisiin ristivalotuksiin, Skavabölen pojat kääntää vasemmistolaisen kulttuurikritiikin ylösalaisin. Täsmälleen päinvastoin kuin kritiikissä, jonka mukaan pintakulttuuri eristää ihmisen aidoista suhteista toisiin, nimenomaan pinta toimii Skavabölen maailmassa inhimillisyyden kannattelijana. Autenttisten aikuisten ihmissuhteiden tasolla ei avaudu juuri muuta kuin itsekkyyden, epätoivon ja väkivallan maisemaa. Aidon ja vieraantuneen suhteet on käännetty nurin. Jos populaarikulttuurin kannattelemien rituaalien pinta raaputettaisiin pois, ihmissuhteet olisivat paljasta helvettiä. Naapurit kyttäävät, puolisot pettävät, sukulaiset vauhdittavat pahuutta tietämättömyyttään tai naiiviuttaan. Skavabölen pojat rakentaa todellisuuden ja popkulttuurin yhteentörmäyksistä vatsaavääntäviä riitasointuja. Purkkapopin ja tragedian tiet leikkaavat ikimuistoisimmin kohtauksessa, jossa pojat esittävät masentuneelle äidille tanssia The Rubettesin Sugar Baby Love -kappaleen tahtiin. Äiti on yrittänyt itsemurhaa ja pojat ovat joutuneet pelastamaan hänet radalta. Kotona veljekset lupaavat laittaa äidille ruokaa, ensin he haluavat kuitenkin piristää häntä tanssimalla. Numeron koreografiaan kuuluu kauhuelokuvien kliseitä, falsettilaulu on kuolonhuutoa. Evert antautuu tapansa mukaan täysin musiikille, Rupert tarkkailee puolella silmällä äidin reaktioita. Tanssi on kylmäävässä ristiriidassa juuri todistetun itsemurhayrityksen ja koko perheen tilanteen kanssa. Katsoja tietää, että lapset ovat milloin tahansa lipsumassa äidin luota uuteen kotiin. Äidin kasvoilla vuorottelevat ilo, hämmennys, tyhjyys, epäusko ja silkka kauhu. Leea Klemolan tulkinta vie kielen tuolle puolen, hulluuden vyöhykkeelle. Katsoja haluaisi vain huutaa tai nauraa. Kammottavan kaunis kohtaus ei voisi kestää sekuntiakaan pidempään ( esseestä Äidin kuolema (24 kertaa sekunnissa) ) Laura Malmivaara Paavo Rintalasta Foo Fightersiin, Lars von Trieristä nykyrunouteen. Antti Arnkilin esikoiskokoelma tarjoaa kaksitoista näkemyksellistä ja viihdyttävää esseetä, joissa liikutaan kirjallisuuden, elokuvan ja popmusiikin maailmoissa. Arnkilin kirjoittamista kannattaa leikkivä, laveasti maailmaa tarkasteleva uteliaisuus. Hänen esseissään filosofiseen kirkkauteen lomittuu omalaatuinen huumori. isbn kl 84.2 Nid. 250 sivua Graafinen suunnittelu Aleksi Salokannel Ilmestyy syyskuussa Antti Arnkil (s. 1975) on helsinkiläinen kustannustoimittaja ja kirjoittaja. Hän on toiminut Nuori Voima -lehden päätoimittajana ja monien kulttuurilehtien avustajana. Yhdessä Olli Sinivaaran kanssa hän toimitti vuonna 2006 antologian Kirjoituksia Väinö Linnasta (Teos). Vuonna 2011 hän voitti toisen palkinnon Parnasson esseekilpailussa. Arnkil työskentelee Otavan kaunokirjallisella osastolla. Hän asuu Käpylässä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. siltala 26 syksy 2014 siltala 29 syksy 2014

16 TIETOKIRJALLISUUS Alkuteos: Cigaretten efteråt / Meteorer Suomentanut Jyrki Kiiskinen isbn kl 84.2 Sid. 250 sivua Ilmestyy elokuussa Horace Engdahl Sen jälkeen savuke S e n j ä l k e e n s a v u k e Miten kirjoittaa? Ehkäpä niin kuin kuulin miehen sanovan radion toiveohjelmassa: Vangitsevasti muttei kuitenkaan unettavasti. Uni. Juttelen puhelimessa parhaan ystäväni vaimon, Lucianen, kanssa. (Ystävän nimeä en muista.) Tehtäväni on lohduttaa häntä, koska hän joutuu olemaan pitkiä aikoja ulkomailla palveluksessa näkemättä lapsiaan. Kuulen hänen liikuttuvan yhä enemmän siitä mitä sanon, sävy muuttuu yhä hellemmäksi, ja ymmärrän hänen rakastuneen minuun. Hiljenen neuvottomana siitä miten jatkaisin, mutta hän ei katkaise puhelua, vaan hengittää yhä luuriin, monta minuuttia, tahallisen kuuluvasti. Lopuksi hän painaa luurin rintaansa vasten, niin että kuulen hänen sydämenlyöntinsä. Suuruudenhulluus on miehille verraton voimanlähde niin kirjoittamisessa kuin erotiikassakin, ja jokainen selväjärkisyyden puuska merkitsee uhkaavaa energianhukkaa. Jos mies epäilee tyylinsä tai kalunsa jumalaisuutta, hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia omahyväisiä hulluja vastaan. Suuruudenhulluuden maailmanennätys kaikilla aloilla on Victor Hugon nimissä. Hän oli Euroopan tärkeistä kirjailijoista tuotteliain, myös irtosuhteiden alalla. Voi tosin väittää, että Hugon kirjat eivät kuulu siihen osaan 1800-luvun kirjallisuutta, jonka jälkimaailma arvottaa merkittävimmäksi, mutta itse hän ei ikinä epäillyt tuotantonsa kestävää arvoa (yhtä vähän kuin miehistä vetovoimaansa). Näin ollen hän ei kärsinyt tippaakaan tästä tulevasta onnettomuudesta. Johtopäätös on tavanomainen: että paholainen on tämän maailman herra. Romanttinen ironia on maailmankatsomus: todellinen on aina ihannetta huonompaa. Romantikolle ironia on luova periaate. Se repii kappaleiksi väliaikaisen ja kuljettaa kohti absoluuttista. Illuusioita särkemällä ironia osoittaa, että kerrottu tarina on pelkkä peli. Ironia puhuu lukijoille suoraan tekstin pään yli. Se sanoo: Kirjallisuus? Ei, me selviämme ilman sitä. Friedrich Schlegelin fragmenteissaan kuvaama ironia on vastakohtien salainen liitto, jotain mikä ylittää kaikki määritelmät ja käynnistää ikuisen liikkeen yhä täydellisempää ajattelua kohti. Mutta tämä ironian puoli antaa ikävä kyllä tilaa lapselliselle piiloleikille: Löydät minut täältä, mutta olen sittenkin jossain muualla! Ne älyköt, jotka tunsivat Paul de Manin kuin omat taskunsa, pitivät kovasti tästä leikistä yhdessä vaiheessa... Ironikko vapautuu lopuksi omasta itsestäänkin. Reflektoiva minä tarkastelee huvittuneesti tunteellista ja haluavaa puoltaan ja kaikkea mitä se on saanut aikaan. Se on Valéryn moi. Tämän periaatteen mukaan minä on kaiken sen negaatio, mitä se on joskus ollut tai ajatellut. Näin kaikki luominen on ironista, myös se joka pani alulle universumin: Jumala loi kaiken tyhjästä. Mutta tyhjyys paistaa läpi. Ironia on tapa tulla toimeen ujouden, arkuuden, vangituksi tai haavoitetuksi tulemisen pelon kanssa. Mutta jos ei halua ottaa riskejä, ei voi päästä peliin mukaan. Niin kauan kuin minä suojelee itseään ironialla, on Eroksen tie tukossa. Ironia on todellisuuden hylkäämistä, sitä ettei anna elämän niellä eikä halua joutua tunkeilun kohteeksi. Se on sama asia kuin estää antautuminen. Lopulta jäljelle jää siis vain oma koppavuus. Ironiasta varoitellaan aina liian myöhään. Se joka ymmärtää ironiaa on jo saanut tartunnan. Sen jälkeen savuke. Tarkoittaako se sitä, mitä arvelet sen tarkoittavan? Vai luuletko vain tietäväsi mitä se tarkoittaa? Aforismeissaan, pienoisesseissään ja fragmenteissaan Horace Engdahl tarkastelee niin ajan henkeä kuin arki-ilmiöitä, kirjallisuutta ja kritiikkiä, historiaa, unia, musiikkia ja taidetta. Engdahlin terävät fragmentit tarjoavat pitkiä perspektiivejä ja syviä luotauksia. Hänen omaleimainen ajattelunsa yllättää, hänen huumorintajunsa vapauttaa. Käsitteellinen täsmällisyys, hyväntuulinen oppineisuus ja sanomisen halu ilahduttavat lukijaa. Sara Mac Key. Ironia: loihtia suvereenilla eleellä ovi labyrinttiin ja päästä sieltä pois. Ironinen vikkelyys on kuin salamavalo joka paljastaa tilanteen valinnanmahdollisuudet ja vaihtoehdon jota emme tulleet ajatelleeksi, nimittäin sen ettemme piittaa vaihtoehdoista. Sokraattinen ironia piikittää keskustelukumppaniin epäilyn myrkkyä ja lamaannuttaa hänet ja estää häntä etenemästä väärään suuntaan. (Platon vertaa Sokratesta sähkörauskuun.) Vakavat pohdinnat taideteoksista vanhenevat nopeasti. Innostus vailla suojauksia ja odottamattomat havainnot voivat vastustaa ajan hammasta. Pohdinta sitä vastoin vaikuttaa jonkin ajan kuluttua avuttoman teennäiseltä ja piinalliselta. Kuulin Erik Lindegrenin puhuvan vanhassa radio-ohjelmassa Bartókin musiikista. Miten sielukasta... Voi hyvä Jumala! HORACE ENGDAHL (s. 1948) on ruotsalainen esseisti, kirjallisuuskriitikko ja -historioitsija. Maailmanlaajuisesti hän tuli tunnetuksi ollessaan Ruotsin Akatemian sihteeri vuosina Sihteerin tehtäviin kuuluu kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan nimen julkistaminen. Engdahl on myös toiminut muun muassa Skandinaavisen kirjallisuuden professorina Aarhusin yliopistossa Tanskassa. Cigaretten efteråt ilmestyi Ruotsissa vuonna Se on hänen kymmenes teoksensa. siltala 28 syksy 2014 siltala 29 syksy 2014

17 TIETOKIRJALLISUUS Laura Malmivaara isbn kl 99.1 Sid. 450 sivua Graafinen suunnittelu Kari Lahtinen Ilmestyy syyskuussa Antti Heikkinen Risainen elämä Juice Leskinen Juice Leskinen syntyi Juankoskella helmikuussa 1950 ja kuoli Tampereella marraskuussa Vuosissa mitaten Leskisen elämä jäi melko lyhyeksi, mutta matkansa varrella hän ehti tehdä monen ihmisen työt ja jättää lähtemättömän jäljen sekä suomalaisen rockmusiikin että suomalaisen lyriikan historiaan. Juice Leskisen elämä muuttui julkiseksi jo 1970-luvun alussa. Teksteihinsä Leskinen kirjoitti oman elämänsä soundtrackia ja avasi lehtien palstoilla auliisti elämäänsä samalla noituen, että mikä ihme hänen tekemisissään ihmisiä kiinnostaa. Julkisuudessa Juice oli teräväkielinen kriitikko ja kuivakka, sanojaan ja tekojaan häpeilemätön humoristi, mutta roolin takana majaili loppuun saakka ujo, herkästi haavoittuva ja itsetuntonsa kanssa painiskeleva runopoika. Juice Leskinen oli hankala, rikkonainen, yksinäinen, itsepäinen ja henkilökohtaisten ongelmiensa kanssa taisteleva nero, josta pursunnut lämpö, ystävällisyys, auttavaisuus sekä rakastamisen halu hakevat vertaistaan. Lisäksi Leskinen oli lyyrikko, joka sekoitti samaan ämpäriin suomalaisen kulttuurihistorian, rock n rollin ja oman risaisen elämänsä. Lopputuloksena syntyi lukematon määrä teoksia, jotka eivät tule vaipumaan unholaan. Samalla Leskinen kulki tavattoman mielenkiintoisen elonpolun, josta suuri yleisö ei tiedä läheskään kaikkea ei, vaikka ehkä luulee tietävänsä. Juice Leskinen. Risainen elämä teosta varten Antti Heikkinen on jututtanut lähes sataa Leskisen sukulaista, ystävää ja työtoveria, penkonut valtaisan määrän arkistoja ja lehtileikkeitä sekä lukenut ja kuunnellut ylettömässä määrin Juice Leskisen tuttua ynnä tuntematonta tuotantoa. Kirjassaan Heikkinen tarkastelee omalla eläväisellä tyylillään Juice Leskistä monipuolisesti ja syvällisesti sekä ihmisenä että taiteilijana. Teos sisältää ainutlaatuista kuvamateriaalia sekä Juice Leskisen kirjoittamia kirjeitä ja runoja, joita ei ole aiemmin julkaistu. ANTTI HEIKKINEN (s. 1985) on nilsiäläinen toimittaja ja kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Pihkatappi voitti vuoden 2014 Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Kirjoittamistöiden ohessa monilahjakas Heikkinen näyttelee, laulaa ja tekee stand up -keikkoja. R i s a i n e n e l ä m ä [Ote esipuheesta] Viimeisen kerran tapasin Juicen saman vuoden lokakuussa. Siihenkin miitinkiin osallistuin toimittajan ominaisuudessa; olimme keskustelleet Louhoksella muutaman sanan Nilsiän suurimmasta syömähampaasta eli matkailusta ja Leskinen oli kertonut korkanneensa Tahkovuoren rinteet 60-luvun lopulla ensimmäisten joukossa. Soittelin Juicelle ja kysyin, olisiko hän halukas muistelemaan skimbaushistoriaansa lehdessä. Leskinen oli hövelillä päällä ja toivotti minut hyvin ystävällisesti tervetulleeksi kotiinsa Turpiininkadulle. Kölkyttelin aamujunalla Tampereelle, soitin Leskisen ovikelloa kymmenen maissa. Juice avasi oven ja kehotti minua etsimään istuinpaikan olohuoneesta, meni itse vessaan ja lorotteli siellä häijynkuuloisesti räkien. Katselin kirjahyllyä ja silittelin tuttavuutta tekeviä kissoja, kunnes isäntä saapui ja istahti kuuluisaan nojatuoliinsa. Leskinen puhui paljon, laskettelusta ja kaikesta muustakin. Avasi kaljapullon, kaatoi lasiin ja särpi siitä. Tupakka kärysi koko ajan, pöydälle nostettu metallinen sairaala-astia täyttyi tumpeista. Juice kyseli minun tekemisistäni ja puhui tekoseutuni vesistöistä, kertoi istuneensa suvella Nilsiän satamassa ja paljasti saaneensa muutamaa päivää aiemmin maistraatista nimenmuutospaperit. Pauli ja Matti olivat pudonneet pois, Juice oli nyt virallisesti Juice. - Juhani Juice Leskinen. Ei mulla mitään Pauli Matteja vastaan ole, mutta ne nimet vaan vitutti mua. En mä ikinä tuntenut niitä omikseni. Aamu pyörähti iltapäiväksi, paluujunani lähtöaika likeni. Kaivoin kameralaukustani Juicen muistelmakirjan Siinäpä ne tärkeimmät, halusin siihen signeerauksen. - Ilikeisinköhän minä pyytää sulta yhtä juttua, sanoin. - Mikset ilkeis, mut ilkeisinköhän minä pyytää sulta yhtä juttua. - Totta kai. - Kävisitkö hakemassa mulle kaupasta kaks sikspäkkiä Lapin Kultaa. Tossa kulman takana on kauppa, ota tosta pöydältä rahat ja avain. Lie ollut elämäni hohdokkain kauppareissu. Että sain hakea Juicelle kaljaa! Voe perkele. Palattuani Leskisen residenssiin kohtasin hiljaisuuden. Isäntä istui nojatuolissaan tupakka sormien välissä käryten ja katseli lattialla touhuavia kissoja. Hän hymyili lempeästi, äidin ja lapsen tavoin yhtä aikaa. - Ruonansuu kävi kylässä ja matki noille lintuja. Ne meni ihan sekaisin, hymähti Leskinen hiljaisuuden katki. Hän kertoi olevansa hyvillään, koska sairaalan dialyysilaite oli mennyt rikki ja laitevika raakannut verenpuhdistukset kalenterista vähäksi aikaa pois. - Vois tehä töitä. Tai koko ajanhan mä niitä teen, kun tässä istun. Keikalle mun on nyt vähän paha lähtee, kun ei näillä sormilla enää voi kitaraa soittaa, sanoi Leskinen ja näytti käsiään. Kaljan osto tuntui hetkessä karhunpalvelukselta. Ennen lähtöäni Leskinen ehti haukkua Helsingin ja totesi pääkaupungin joutavan vaikka kulotukseen. Juankoskellekaan hän ei enää menisi, syntymäpitäjästä ei löytynyt siihen hätään mitään hyvää sanottavaa. - Lähetänkö lehen luettavaksi sitten, kun tämä juttu julkastaan? - Laita vaan. Jos et muista osotetta, niin kirjota kuoreen että Juice Leskinen, Tampere. Mulle on tullut postia jopa osotteella Juice Leskinen, Eurooppa. Lähdin junalle surumielellä. Juttuni ilmestyi Pitäjäläisessä torstaina Lehden ilmestymistä seuraavana päivänä Juhani Juice Leskinen lähti viimeiselle matkalleen. Kuulin kuolemasta lauantaina, omaisten STT:lle tiedottama suruviesti levisi nopeasti joka paikkaan. Kylmäsi. Mutta sää lauhtui, lauantain vastaisena yönä vesisade sulatti talven pois. Valkoisena käynyt marraskuu muuttui pimeäksi lokakuuksi ja maanantaina lehdet kirjoittivat viljan tulleen puiduksi. Siitä lähtien olen halunnut kirjoittaa kirjan Juice Leskisen elämästä. Nyt olen sen tehnyt. En ole historioitsija, en kirjoittanut puhdasoppista tietokirjaa. Olen ihminen, kirjoitin ihmisestä. Antti Heikkinen siltala 30 syksy 2014 siltala 31 syksy 2014

18 TIETOKIRJALLISUUS Pirjo von Hertzen Elämä lautasella Ragni Rissanen Sisältää reseptejä Rivolin keittiöstä! E l ä m ä l a u t a s e l l a Helsingin Malmilla oli myytävänä Mini-Bar-niminen pieni kahvila. Se sijaitsi talossa, jossa oli ollut myös elokuvateatteri. Tosin teatteri oli palanut, mutta talon kivijalka, jossa kahvilakin oli, oli säästynyt suuremmilta vahingoilta. Kivijalan päälle ei tehty uutta rakennusta. Elokuvateatterin omistajat myivät kahvilan Ragnille syyskuussa Kauppahinta maksettiin osin käsirahalla, jota varten Rissaset olivat ottaneet markan (nykyrahassa alle 2400 euroa) suuruisen pankkilainan, ja kauppahinnan lopusta tehtiin vähittäismaksusopimus. Mini- Bar oli alkuun toiminimi. Ragni jatkoi kahvilassa jo edellisen omistajan aikana vakiintunutta linjaa, joten merkittäviä uudistuksia ei ollut tarpeen tehdä. Kahvila oli auki aamun kello seitsemästä iltaan aina kello yhdeksään saakka. Kahvin ohella siellä oli tarjolla leivonnaisia ja vitriinissä voileipiä. Kun Malmilla ei siihen aikaan ollut leipomoa, josta kunnon kahvileipää olisi voinut hankkia, nousi Ragni itse aamulla varhain leipomaan pullat ja viinerit. Apunaan hänellä oli Esteri Piitulainen, jonka tehtävänä oli valmistaa puuro. Esterin mottona oli, että puuron tulee olla suolanen ja sakkee, se on köyhästä makkee. Kahvilan vakioasiakkaita aamuisin oli nimittäin joukko miehiä, jotka työskentelivät lähistöllä. Iltaisin Mini-Barin valloitti nuoriso, joka Ragnin mukaan oli hyvin vallatonta ja huonosti käyttäytyvää. Hän oli antanut jollekin nuorelle hulinoitsijalle porttikiellon. Kun poika ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa, Ragni meni pöydän ääreen seisomaan ja sanoi tiukasti, että täällä pitää uskoa, mitä minä sanon. Poika nosti tuolin ja aikoi lyödä sillä Ragnia, joka ajatteli, että jos lyöt, en kyllä väistä tippaakaan. Siihen loppuivat uhittelut. Malmin poliisi sanoi, että Ragni oli ensimmäinen, joka sai vallatonta nuorisoa kuriin ja järjestykseen. Ragni Rissanen on tunnettu ja arvostettu suomalainen ravintola- ja hotellialan yrittäjä. Hän on alansa edelläkävijä, joka on tuonut Suomeen kansainvälistä ruokakulttuuria, johon hän tutustui useilla matkoillaan Keski-Eurooppaan. Hänen vuonna 1962 perustamansa Rivoli-ravintola Helsingissä oli Suomen ensimmäisiä ranskalaistyyppisiä ravintoloita. Sen yhteyteen Ragni Rissanen perusti myös Suomen ensimmäisen kala-äyriäisravintolan sekä Helsingin ensimmäisen pizzerian. Elämä lautasella on värikäs tarina pienen pietarsaarelaistytön sinnikkyydestä, yrittäjähengestä ja luovuudesta. Rissasen ravintoloissa ovat ruokailleet useat suomalaiset yritysjohtajat, vaikuttajat sekä taiteilijat. Kirja on kertomus menestyksestä mutta myös vastoinkäymisistä. Rissasen nousujohteinen ura monine ravintoloineen ja hotelleineen katkesi 1990-luvun laman kourissa konkurssiin, josta hän positiivisella asenteellaan ja neuvokkuudellaan selvisi jatkamaan rakastamaansa ravintolatoimintaa. Nyt yli 80-vuotiaanakin hän työskentelee ja perehdyttää tyttärenpoikaansa jatkamaan nykyisiä yrityksiään. Oman, aikoinaan hyvin laajankin yritystoimintansa ohella Ragni Rissanen on toiminut aktiivisesti suomalaisissa ja kansainvälisissä hotelli- ja ravintolaalan järjestöissä. Hän on monin tavoin edistänyt myös alan koulutuksen kehittämistä toimien muun muassa ravintola-alan oppilaitoksen hallintoelimissä. Olli Urpela isbn kl 99.1 Sid. 190 sivua Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä Ilmestyy elokuussa PIRJO VON HERTZEN (s. 1948) on koulutukseltaan ekonomi ja toiminut viestinnän johtotehtävissä sekä viestintä- ja mainostoimistoyrittäjänä. Hän on aiemmin kirjoittanut kirjat Brändi yritysmarkkinoinnissa (Talentum 2006) ja Mentäiskö oopperaan! (Tammi 2012) miehensä Markku von Hertzenin kanssa. Lisäksi hän oli yksi teoksen Vuosisata suhdetoimintaa. Yhteisöviestinnän historia Suomessa (Otava 2012) päätoimittajista. siltala 32 syksy 2014 siltala 33 syksy 2014

19 TIETOKIRJALLISUUS Teemu Keskisarja Tolvajärven jälkeen Suurtaistelun ihmisten historia Kuivakas asiavyörytys on Keskisarjan tekstistä tipotiessään, se elää ja etenee ihmisten kautta. Silti objektiivisuus säilyy ehdottomana perusjuonteena, fakta ei katoa tunnepaatoksen alle. Seppo Paajanen, Etelä-Saimaa Keskisarja on juoni mies. Hän osaa käyttää taitavasti kaunokirjallisuuden keinoja kertoessaan Suomen historiasta. Jorma Tuomi-Nikula, Savon Sanomat Viipuri 1918 on lähdekriittistä ammattityötä, mutta vielä kestävämmin se puhuttelee näkymänä, milteipä näkynä. Veli-Pekka Leppänen, Helsingin Sanomat Puna-armeija jyrää ylivoimaisena Kannakselta Petsamoon. Talvisodan hengestä saati ihmeestä ei ole vielä tietoakaan. Toivottomuus painaa niin rivimiehiä kuin ylipäällikkö Mannerheimia. Moraalin terästämiseen on vain yksi keino: äkkiä ensimmäinen voitto jossain, ei niin väliä missä. Kohtalokkaista kohtalokkain hetki koittaa Tolvajärven korpiseudulla 12. joulukuuta Hämäläiset tehtaantyöläiset, kansakoulunopettajat, metsätyömiehet ja maanviljelijät hyökkäävät suoraan rintamasta avomaastossa päin linnoitet- Sankarihautajaiset Mäntässä. ((SERLACHIUS-MUSEO) tuja asemia ja massiivista tulivoimaa. He juoksevat jäälakeuden poikki saareen ja rantatörmälle, jyrkkään harjunrinteeseen ja laelle loppuun saakka. Vimmainen hyökkäyshenki puhaltaa kumoon materian tosiseikat. Neuvostoliitto kärsii hätkähdyttävät mies- ja TEEMU KESKISARJA (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista nykypäivän talouteen. Teoksesta Raaka tie Raatteeseen Keskisarja sai UKK-palkinnon ja Kainuun kirjallisuuspalkinnon. Viipuri 1918 oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Hanna Weselius kalustotappiot, arvovaltatappiosta puhumattakaan. Tolvajärvestä huurtui talvisodan varhaisin legenda. Mutta mitä voittajille tapahtui Tolvajärven jälkeen? Palkittu historioitsija Teemu Keskisarja kuvaa aiemmin tuntemattomien lähteiden pohjalta Aaro Pajarin komentamaa jalkaväkirykmenttiä ja erityisesti Mäntän tehtaanpiipputaajaman konekiväärimiehiä. Näiden kohtaloita ei Tolvajärven jymymenestys helpottanut. Viheliäisempiä paikkoja tuli Ristisalmen surun salmella, ikimetsissä 40 asteen pakkasessa ja Viitavaaran kauhujen vaaralla. Juonta kuljettavat rivimiesten, upseerien ja kotirintamankin musertavat kokemukset. Suurtaistelun suuri kaaos pauhasi mielissä rauhan jälkeenkin. Kirja seuraa pieniä ja suuria ihmisiä jatkosotaan ja hautaan saakka. Tolvajärvi 12. joulukuuta 1939 korotti Paavo Talvelan ja Aaro Pajarin kuolemattomiksi sotapäälliköiksi. Miten kuolematon voi palata maan pinnalle, käydä uutta sotaa ja elää? isbn kl 92 Sid. 330 sivua Graafinen suunnittelu Mika Tuominen Ilmestyy lokakuussa Täytyy mennä, täytyy mennä niitä saatanan lahtareita puolustamaan. reaktio ylimääräisiin kertausharjoituksiin Mäntässä Kun tämän kirjeen saat, olen luultavasti siellä missä ei ole sotaa vaan missä vallitsee rauha ja rakkaus. laitosmies Reino Heinosen kirje vaimolleen joulukuussa 1939 Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että luutnantti on poistunut komentopaikaltaan taistelukentältä pelkuruudesta käyttäen avun hakemista ja mahdollista naarmuuntumistaan vain tekosyynä päästäkseen livistämään vastuunalaiselta alueelta. Aaro Pajari Kaiken yllä leijaili pistävä yhdistelmä ryssän- ja paskanhajusta. sotapäiväkirja, Jalkaväkirykmentti 16, 2. konekiväärikomppania Meninkin siksi miltei kuohuntatilassa Sotamarsalkan puheille, jonka esikunta oli silloin Hotelli Helsingissä. Puhuin hänelle elämäni syvimmällä vakaumuksella kuvaten kaiken, mitä ymmärsin Suojärven merkityksestä. Lisäksi esitin kaikella paatoksella käsitykseni hyökkäyksen merkityksestä taistelussa. On hyökättävä, eikä peräännyttävä. Suomalainen sopii hyökkäykseen, se nostaa sisua ja moraalia. Paavo Talvela siltala 34 syksy 2014 siltala 35 syksy 2014

20 TIETOKIRJALLISUUS Eunsun Kim Yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä Äidin ja sisarusten uskomaton pakomatka Pohjois-Koreasta Kannen valokuva: Stan Suslov Alkuteos: Corée du Nord. 9 ans pour l enfer Suomentanut Pirjo Thorel isbn kl 91.1 Sid. 230 sivua Ilmestyy syyskuussa Pohjois-Koreaa koetteli 1990-luvulla ankara ruokapula, joka lopulta kehittyi tuhansia ihmisiä tappaneeksi nälänhädäksi. Eunsun Kimin isä ja isovanhemmat olivat kuolleet nälkään, ja hänen siskonsa ja äitinsä oli lähdettävä kaupunkiin etsimään ruokaa. Kaksitoistavuotias tyttö jäi yksin ja ehti perhettä takaisin odottaessaan menettää toivonsa ja laatia testamenttinsa. Lopulta äiti ja sisko palasivat, mutta tyhjin käsin. Perheen ainoa mahdollisuus oli lähteä nälkää pakoon Kiinaan. Vaikealla matkallaan he joutuivat ylittämään jäätyneen joen ja tiukasti vartioidut rajalinjat. Kiinassa perhe ajautui kuitenkin yhä suurempiin vaikeuksiin. He joutuivat ihmiskaupan uhreiksi, ja lopulta heidät palautettiin Pohjois-Koreaan. Siellä heidät passitettiin vankilaan kuulusteltaviksi, kidutettaviksi ja uudelleenkasvatettaviksi. Lopulta he onnistuivat pakenemaan toistamiseen rajan yli ja piileskelivät pitkään Pohjois-Korean ja Kiinan viranomaisilta. Lopulta perhe tarpoi jalan Mongolian autiomaan halki päästäkseen luvattuun maahansa, Etelä-Koreaan. Viisitoista vuotta myöhemmin Eunsun Kim päätti kirjoittaa pakomatkastaan kirjan, jotta tuhansien hänen kaltaistensa pohjoiskorealaisten kohtalo tulisi maailmalla tunnetuksi. Eunsun Kim syntyi Pohjois-Koreassa. Kaksitoistavuotiaana hän pakeni maasta äitinsä ja siskonsa kanssa. Nykyisin hän on 27-vuotias ja asuu Soulissa. Sébastian Faletti (toim.) on toimittaja. Hän on työskennellyt Le Figaron kirjeenvaihtajana Soulissa 15 vuoden ajan. Y h d e k s ä n v u o d e n p a k o m a t k a h e l v e t i s t ä Joulukuu Kuolema 11-vuotiaana Olin ollut melkein viikon yksin pienessä, jääkylmässä asunnossamme Pohjois-Korean Eundeokissa, missä olin syntynyt. Vanhempani olivat syötävää ostaakseen myyneet kaikki huonekalumme matalaa pöytää ja kaappia lukuun ottamatta. Lattiapäällystekin oli saanut lähteä, joten nukuin paljaalla betonilattialla makuupussissa, joka oli väsätty kokoon vanhoista vaatteista. Paljailla seinillä ei enää ollut muuta kuin kaksi kehystettyä kuvaa vierekkäin: ikuinen presidenttimme Kim Il-sung ja hänen seuraajansa Suuri Marsalkka Kim Jong-il. He kumpikin katsoivat minuun kiinteästi. Muotokuvien myynti olisi kuitenkin ollut pyhäinhäväistystä, kuolemalla rangaistava rikos. Oli hämärää, mutta pystyin lukemaan kirjoittamani sanat. Sähköä ei enää ollut, ja sähkölamput olivat joka tapauksessa kadonneet jo kauan sitten. Pimeä peitti vähitellen alleen joulukuun lopun iltapäivän. Lämmitystä ei enää ollut, mutta tunsin hädin tuskin kylmyyden, sillä voimani olivat lopussa. En ollut syönyt moneen päivään, kuolisin pian nälkään. Ryhdyin laatimaan testamenttiani. Olin yksitoistavuotias. siltala 36 syksy 2014 siltala 39 syksy 2014

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KIRJA➍. IB4_Insides_FIN.indd :56:21

KIRJA➍. IB4_Insides_FIN.indd :56:21 KIRJA➍ IB4_Insides_FIN.indd 1 2.6.2014 12:56:21 Lizille ja Morganille, lapsenvahdille ja lapsivahdittavalle A. B. Callumille ja Harrisonille S. B. Twinsy Copyright suomenkielinen painos 2014 Twinsy www.twinsy.fi

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joona ja iso kala

Nettiraamattu. lapsille. Joona ja iso kala Nettiraamattu lapsille Joona ja iso kala Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot