YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 87/2009/4 Dnro LSY-2007-Y-99 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 87/2009/4 Dnro LSY-2007-Y-99 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sarvannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Virrat Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Sarvannevan 102,35 ha:n suuruisen toiminnassa olevan alueen turvetuotantoon Virtain kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) -kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) -kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Toiminta Sarannevalla on Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa (98/1991/1) ja tarkistettu lupa (12/1998/1) tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiselle. Hakija on vuokrannut tuotantoalueesta 2,78 ha vuokrasopimuksilla, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2013 (0,27 ha) ja 2019 (2,51 ha). Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa hakealue on merkitty turpeennostoalueeksi. Yleiskuvaus toiminnasta Sarvannevan hankealueesta turvetuotantoaluetta on 102,35 ha, tukialuetta 15,33 ha ja ulkopuolista aluetta 16,5 ha. Sarvannevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1979 ja turvetuotanto Tuotannosta on poistunut tähän mennessä 4,68 ha. Turvetta tuotetaan pa-

2 2 lamenetelmän lisäksi hakumenetelmällä. Myöhemmin tuotantopintaalan pienentyessä tuotantomenetelmänä voi olla myös mekaaninen kokoojavaunu. Vuoden 2005 loppuun mennessä jyrsinpolttoturvetta on tuotettu yhteensä m³, palaturvetta m³ ja ympäristöturvetta m³. Arvioitu jäljellä oleva turpeen määrä on noin m³. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m³. Tuotannosta on tähän mennessä poistunut 4,68 ha ja poistunutta alaa arvioidaan olevan 10 vuoden kuluttua 57 ha. Tuotannon on arvioitu päättyvän Sarvannevalla vuonna Jyrsinturpeet markkinoidaan pääasiassa Mäntän Energia Oy:lle. Palaturve toimitetaan Virtain kaupungin kaukolämpökeskukselle sekä vähäisissä määrin paikallisille pienasiakkaille vähittäismyyntinä. Turvetuotantoalueen työllistävä vaikutus on vuosittain noin 14 henkilötyövuotta. Kunnostus- ja tuotantourakointi suoritetaan itsenäisillä urakoitsijoilla ja aliurakoitsijoilla. Urakointisopimukset ovat määräaikaisia (1-5 vuotta) tai toistaiseksi voimassa olevia. Vapo Oy:n omistamien alueiden jälkikäyttömuodosta päätetään tuotannon päättymisajan maankäyttötarpeiden perusteella. Tuotannosta poistuvia alueita voidaan käyttää esimerkiksi ruokohelven viljelyyn, metsätalouteen tai kosteikon perustamiseen. Vuokratut alueet on sopimuksen päättyessä palautettava maanomistajalle kuivatukseltaan metsänkasvatukseen soveltuvassa kunnossa. Vuokra-alueiden jälkikäyttömuodon päättää maanomistaja. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Sarvannevan kuivatusvedet johdetaan tällä hetkellä kolmella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Kuivatusvesien purkureitit ovat seuraavat: Laskuoja 7 Uskalinjoki Vermasjärvi (24,02 ha), Laskuoja 8 Uskalinjoki Vermasjärvi (26,26 ha) ja Laskuoja 9 Uskalinjoki Vermasjärvi (52,07 ha). Kuivatusvedet käsitellään sarkaoja-altain, päisteputkipidättimin ja laskeutusaltain (7 kpl). Laskuojan 8 laskeutusaltaan purkupäässä on myös virtaamansäätöpadot. Laskeutusaltaissa on lisäksi pintapuomit. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa on tarkkailtu jatkuvasti ja havaitut puutteet on korjattu. Vuosittain on tehty sarkaojarakenteiden kunnostusta sekä lietetaskujen ja laskeutusaltaiden puhdistusta. Laskuojan 7 (24,02 ha) vesienkäsittelyä on mahdollista tehostaa virtaamansäädöllä. Virtaamansäätöpato asennetaan laskeutusaltaan 6 purkupäähän. Hakijan mukaan lohkon 1 kuivatusvesiä ei ole mahdollista johtaa Sarvannevalla jo olemassa olevalle pintavalutuskentälle tai hakemuksessa esitetylle kasvillisuuskentälle. Hakija ei pidä teknis-taloudellisesti järkevänä erillisen pintavalutus- tai muun vastaavan kentän rakentamista verraten vähäiselle ja jo tuotannossa olevalle pinta-alalle vaan katsoo, että hakemuksessa esitetty virtaamansäätö täyttää BAT-periaatteen vaatimukset lohkolla 1. Mikäli lupaviranomainen edellyttää pintavalutuksen tasoista vesienkäsittelyä,

3 3 vedet tullaan johtamaan pumppaamalla lohkon länsipuolella olevalle noin 0,9 ha:n hakijan hallussa olevalle suoalueelle. Laskuojan 8 (26,26 ha) lohko on poistumassa tuotannosta lyhyen ajan kuluessa. Tuotannossa arvioidaan olevan 10 vuoden kuluttua noin 3,35 ha. Hakija katsoo, että Sarvannevan laskeutusaltaan 5 purkupäähän asennettu virtaamansäätöpato on riittävä vesienkäsittelyn tehostamiskeino laskuojan 8 alueella. Laskuojaan 9 (52,07 ha) johdettavilla kuivatusvesillä on tällä hetkellä käsittelymenetelmänä perustason rakenteiden lisäksi ympärivuotinen pintavalutus. Pintavalutuskentän koko on 1,0 ha, joka on 1,9 % Sarvannevan tuotantokelpoisesta pinta-alasta. Pintavalutuskenttä rajoittuu tuotantolohkoon ja tiehen, eli kenttä ei ole laajennettavissa. Tuotannosta poistumassa olevia alueita on mahdollista ottaa vesienkäsittelyn tehostamistarkoituksiin. Hakija esittää, että tuotantoalueelle rajataan pengertämällä noin 1,5 ha:n alue, jolle kylvetään ruokohelpeä. Pintavalutuskentän ja suunnitellun kasvillisuuskentän yhteenlaskettu pinta-ala olisi 2,5 ha, eli 4,8 % tuotantokelpoisesta pintaalasta ja pinta-alaosuus kasvaisi myöhemmin tuotantopinta-alan vähenemisen myötä. Suunniteltu kasvillisuuskenttä sijaitsee hakijan omistamalla alueella. Kasvillisuuskenttä on mahdollista olla toiminnassa edellä esitetyllä tavalla sulan maan ajan. Talvella vesi johdettaisiin pintavalutuskentän kautta kuten tälläkin hetkellä. Mikäli pintavalutukseen yhdistetty kasvillisuuskenttä vaaditaan ympärivuotisesti toimivana, ei helpeä kylvetä erikseen, vaan sinne annetaan muodostua luontaista kasvillisuutta. Koska veden johtaminen pintavalutuskentän keräilyojasta kasvillisuuskentälle on suunniteltu tapahtuvan luontaisesti työmaatien alittavan rummun kautta, on mahdollista, että pakkaskausilla veden jaossa ilmenee jäätymisongelmia. Edellä esitetyt uudet vesienkäsittelyrakenteet on mahdollista olla toiminnassa Sarvannevalla luvan antopäivästä lukien aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tai viimeistään sitä seuraavan tuotantokauden alkuun mennessä. Hakijan katsoo, että vesiensuojelun tehostamissuunnitelmien toteuttamisen jälkeen tuotantoalueella käytetään parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa ja se täyttää BAT-periaatteen vaatimukset. Sarvannevan turvetuotannon vesistötarkkailua on suoritettu toiminnan alusta lähtien. Vesistötarkkailua on suoritettu vuosittain laaditun ja ympäristöviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Alla olevat tulokset ovat vuosien keskiarvoja: Happi ph Kiintoaine Typpi Fosfori mg/l mg/l µg/l µg/l Heiniluoma 7,6 5,2 7, Äijännevanoja 8,0 6, Uskalinjoki 8,7 5,

4 4 Vermasjärvi on suuri (362 ha) ja matala (keskisyvyys 3,7 m), suurimman syvyyden ollessa 14 m. Se jakautuu kolmeen varsin erilliseen altaaseen, jotka ovat Pohjoisselkä, Eteläselkä ja Viinaselkä. Uskalinjoen vedet laskevat Vermasjärven Pohjoisselän pohjoisimpaan osaan. Pohjoisselkä on voimakkaasti rehevöitynyt, matala ja ruohottunut happiongelmista kärsivä vesialue. Lopputalvisin happi on loppunut pohjan tuntumasta kokonaan lähes joka vuosi ja useina vuosina jopa päällysvedestäkin. Pohjoisselän pintavesi on ollut loppukesäisinkin humuksen ruskeaksi värjäämää.. Päällysveden fosforipitoisuudet ja klorofylli-a:n pitoisuudet ovat kesäisin olleet erittäin reheville vesille ominaisia. Vertailtaessa vuosien ja vuosien keskimääräisiä pitoisuuksia, niin lähes kaikkien tärkeimpien mitattujen muuttujien pitoisuudet ovat kasvusuuntauksessa. Veden yleinen käyttökelpoisuusluokka on talviaikana huono ja avovesiaikaan välttävä. Viinaselän havaintopaikan vedenlaatu on ollut selvästi parempi kuin Pohjoisselän. Viinaselän päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ja klorofyllipitoisuudet ovat viime vuosina olleet kuitenkin reheville tai erittäin reheville vesille ominaisia. Päällysveden humuspitoisuudet ovat olleet hieman Pohjoisselkää vähäisempiä. Kerrostuneisuusaikojen lopulla Viinaselän syvänteen pohjan läheinen vesi on useimmiten ollut hapetonta. Pitkällä aikavälillä Viinaselän veden laatu on ollut paranemassa. Pöly, melu ja liikenne Sarvannevan nykyinen kuormitus on seuraava: Kiintoaine 2600 kg/a Kokonaistyppi 400 kg/a Kokonaisfosfori 21 kg/a Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen lukemat on arvioitu seuraaviksi: Kiintoaine 2200 kg/a Kokonaistyppi 370 kg/a Kokonaisfosfori 18 kg/a Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy toukosyyskuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena intensiivijaksona lämmityskauden aikana. Turpeenkuljetus Sarvannevalta hoidetaan olemassa olevilta työmaateiltä Äijännevantien kautta Valtatielle 23. Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta tur-

5 5 vekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana, noin loka-huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Turvetuotannon eri vaiheista (jyrsintä, karheaminen ja kuormaus karhelta ja aumaus) eniten pölyämistä aiheuttaa kuormaus karhelta. Pölyä muodostava toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Turvetuotannosta saattaa aiheutua viihtyvyyttä alentavaa pölyhaittaa lohkon 3 pohjoispuolella ja lohkon 2 lähimpien kiinteistöjen alueilla. Pölyhaitan ehkäisemiseksi hakija pidättäytyy turpeen keräilystä Sarvannevan lohkon 3 pohjoisosassa, mikäli tuuli puhaltaa asutukseen päin eli idän ja lounaan välisestä sektorista, ja Sarvannevan lohkon 2 länsiosissa idän ja kaakon välisillä tuulilla. Muille työvaiheille tai laajemmalle alueelle Sarvannevalla toimintarajoitusta ei ole tarpeen antaa. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnalla, sijoittamalla auma-alueet yli 400 m etäisyydellä asutuksesta sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Pölyhaitan minimointia tehdään myös urakoitsijoille annettavien työohjeiden avulla. Tuotantotoiminnan meluvaikutuksia ei ole mitattu. Sarvannevan tuotantoaluetta lähimpänä olevat asuinrakennukset sijaitsevat useimmiten suojaavan metsävaltaisen vyöhykkeen takana. Pölyn kohdalla esitetyt toimintarajoitukset, asuinrakennuksia ympäröivä metsä ja em. etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin huomioon ottaen hakija katsoo, että turvetuotannon melu ei ylitä rakennetuissa kohteissa ohjearvoja, eikä raja-arvojen taikka niitä koskevien rajoitteiden asettaminen ole tarpeellista. Varastointi ja jätteet Sarvannevan ja läheisen Kokkonevan tuotannossa käytetään tuotantokauden aikana yhteensä litraa kevyttä polttoöljyä, 380 litraa voiteluöljyä ja 90 kg muita voiteluaineita. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa, siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella, joka on rakenteeltaan sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen onnettomuustilanteissa. Voiteluaineet säilytetään niille varatuissa paikoissa.

6 6 Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve Kokkonevalla ja Sarvannevalla on yhteensä noin 3,3 tonnia. Turvetuotannon yhteydessä Kokkonevalla ja Sarvannevalla syntyy vuosittain jäteöljyä 380 litraa, kiinteätä öljyistä jätettä 66 kg ja akkuja 20 kg. Nämä toimitetaan Ekokem Oy:öön. Talousjätettä syntyy noin 2 m 3, mikä toimitetaan kaatopaikalle. Aumamuovi kerätään energiajätteeksi tai se kierrätetään. Romurauta toimitetaan romuraudan keräykseen. Jätteitä varten työmaille on rakennettu jätekatokset, joihin on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Työmaalla syntyvä puutavara kerätään varastopaikoille, jossa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitokselle poltettavaksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan Sarvannevan turvetuotannon vesiensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormitusta ehkäistään tarkoitukseen soveltuvilla kuivatusjärjestelmän rakenteilla. Hoito- sekä kunnossapito toteutetaan siten, että vesiensuojelurakenteet toimivat parhaalla mahdollisella teholla. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Sarvanneva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jolta on nostettu vuoden 2005 loppuun mennessä yhteensä m 3 turvetta. Tuotannosta on tähän mennessä poistunut 4,68 ha ja tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Sarvannevan tuotantoalue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. Alueita erottaa niiden välissä kulkeva Uskalinjoki. Sarvanneva rajoittuu pääosin ojitettuihin suo- ja metsäalueisiin sekä peltoalueeseen. Sarvannevan lähiympäristössä alle 500 m etäisyydellä on 16 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja yksi vapaa-ajan kiinteistö. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa tuotantoalueen reunasta noin 100 metriä. Suon eteläpuolella noin 50 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta on Virkalampi, jonne ei johdeta turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Lammen rannalla ei ole asumuksia. Hankealueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueilla voisi olla vaikutusta. Sen sijaan toiminnan osaltaan aiheuttama vesistön rehevöityminen haittaa vesistön virkistyskäyttöä aiheuttamalla leväkasvuston lisääntymistä, vesikasvillisuuden runsastumista ja umpeenkasvua. Tosin Uskalinjoki ja Vermasjärvi ovat reheviä ja humuspitoisia ilman turvetuotantoakin. Uskalinjoen kalataloudellinen merkitys on kalastustiedustelujen mukaan erittäin vähäinen toisin kuin Vermasjärven.

7 7 Sarvanneva sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Virtain kaupungin alueella noin 16 km kaupunkikeskuksesta luoteeseen. Suojelukohteet, pohjavesialueet ja kaivot Vesistö Ympäristöriskit Lähin suojelualue on Vermasjärven Mäntylänlahden linnustonsuojelualue, jonne Sarvannevan kuivatusvedet laskevat Uskalinjokea pitkin. Linnustonsuojelualueella ei tiettävästi ole muuta suojelualuestatusta. Lähin Natura-verkostoon kuuluva suojelualue on Silmäneva- Silmälammin Natura-alue ja Haukkanevan Natura-alue. Lähin pohjavesialue on Hyypänsaarten pohjavesialue ( ), jolle tulee etäisyyttä hankealueen reunasta lähimmillään noin 2,5 kilometriä. Hyypänsaarten pohjavesialue on I luokan pohjavesialue. Tuotantoalueesta 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat kaivot kartoitettiin kyselytutkimuksella. Vastaukset saatiin 11 kiinteistöltä, joista kolmea käytettiin vakituisesti ja neljää tilapäisesti. Suurin osa kaivoista oli matalia betonirengaskaivoja, porakaivoja oli vain yksi. Kolmessa matalassa lähdepohjaisessa betonirengaskaivossa on ollut ongelmia veden riittävyyden suhteen. Sarvannevan hankealue kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Vermasjärven valuma-alueeseen ja Uskalinjoen ala-alueeseen (35.453). Ojitusjärjestelyin kaikki alueen kuivatusvedet on johdettu Uskalinjokeen ja edelleen Vermasjärveen. Vermasjärvestä vesireitti jatkuu Makkaraojaa myöden Virtain Härkösselkään. Koekalastusten mukaan vuonna 2004 Vermasjärvessä tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, särki, hauki, lahna, kuha, kiiski, sulkava, säyne, made ja siika. Kalastustiedustelun mukaan Vermasjärvessä kalastaneita ruokakuntia oli 43 vuonna Kukaan tiedusteluun vastanneista ei ollut kalastanut Uskalinjoella. Uskalinjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 53 km 2, josta tuotantoalueen osuus on noin 2 %. Uskalinjoen keskivirtaama on 0,48 m 3 /s. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille työmaille laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma. ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä on kuvattu mm. suunnitelman tavoitteet ja sisältö. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Pa-

8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 8 lokalusto ja ensiapuvälineistö on sijoitettu tuotantoalueen tukikohtaan. Tuotantoalueella on 31 vedenottopaikkaa. Tuotantoalueen toiminta on vakuutettu ja vakuutetaan edelleenkin ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Nykyisin voimassa olevan lupakauden alussa turvetuotantoalueen kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarkkailtiin Hämeen ympäristökeskuksen toimialueella sijaitsevien Vapo Oy:n soiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikköä koskeva käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma, joka on edelleen käytössä. Tarkkailuohjelma on Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymä. Sarvannevan tuotantoalue säilytetään yhtenä hakemuksessa kuvatun kuormitustarkkailun tarkkailusoista. Hankealueella on suoritettu kalataloustarkkailua Vermasjärvessä Hämeen maaseutuelinkeinopiirin hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa on tarkistettu 1998 ja Kalastusta haittaavista tekijöistä merkittävimpinä kalastustiedusteluun vastanneet pitivät pyydysten likaantumista, runsasta vesikasvillisuutta ja umpeenkasvua sekä vähempiarvoisten kalalajien runsautta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston vuonna 1998 tarkastamissa lupaehdoissa luvan hakija määrättiin maksamaan vuosittain 5000 mk kalatalousmaksua Hämeen TE-keskukselle. Kalataloustarkkailua Vermasjärvessä jatketaan entisellä ohjelmalla. Mikäli lupaviranomainen näkee pölytarkkailun tarpeelliseksi, hakija esittää sen toteuttamista seuraavasti. Alle 500 m etäisyydellä olevien kiinteistöjen omistajille ilmoitetaan käynnissä olevasta pölyhaittatutkimuksesta ja pyydetään täyttämään kyselylomake mahdollisten pölyhaittojen esiintymisestä ja niiden vakavuudesta. Tuotantoalueen läheisyydestä valitaan 2-3 kyselytutkimuksen avulla eniten pölyhaitoista kärsivää kiinteistöä, joilla standardia SFS 3865 (laskeuman mittaus) soveltaen pölylaskeuma määritetään touko-elokuun aikana kerran alkavan lupakauden aikana. Myös tausta-arvo selvitetään. Ennen pölylaskeumakeräyksen alkua tarkkailun yksityiskohdista sovitaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Pölytarkkailun tuloksista laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan sen valmistuttua Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Virtain kaupungin ympäristöviranomaiselle. Turvetuotantokentän ulkopuolella melu ei hakijan käsityksen mukaan tule ylittämään ympäristömelulle annettuja raja-arvoja. Hakija katsoo, että perusteita melutarkkailuvelvoitteen asettamiseksi ei ole.

9 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan suunnitelmalla ja kustannusarviolla Sarvannevan laskuojaan 7 johdettavien kuivatusvesien käsittelemisestä sekä maanomistajien osoitetiedoilla ja valokuvilla, jotka on otettu tuotantoalueelta turvepölyn haitoista kärsivien kiinteistöjen suuntaan ja ko. kiinteistöistä tuotantoalueen suuntaan. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Virtain kaupunginkansliassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus on ollut lisäksi luettavissa ympäristöluvat -palvelussa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suomenselän Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaa ympäristökeskukselta, Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselta, Virtain kaupungilta ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että tuotannossa on käytettävä vain vähän pölyäviä koneita, esimerkiksi jyrsinturpeen nostossa imuvaunuja. Pölylaskeumaa tulee mitata useammassa kuin hakemuksessa esitetyissä kahdessa paikassa, koska asutus ympäröi tuotantoalueita joka puolelta. Mikäli pölytarkkailun perusteella voidaan todeta pölyhaitta vähäiseksi, hakijan ehdottama pidättäytyminen tuotannosta asutuksen läheisillä lohkoilla on periaatteessa mahdollinen ratkaisu pölyhaittojen vähentämiseksi. Sarvannevan tuotantoalueelle tulee lisäksi tehdä pölyn ja melun leviämismallit. Pirkanmaan ympäristökeskus on turvetuotantoaluetta tarkastaessaan havainnut, että urakoitsijoiden käyttämät polttoainesäiliöt ovat vanhoja ja vajavaisesti varusteltuja. Öljyvahingon vaara tulee ottaa huomioon. Nykyiset määräykset säiliöiden varastoinnista kantavalla ja tiiviillä alustalla ei useinkaan täyty. Paloviranomaisten määräys säiliön säilyttämisestä kivennäismaalla toteutuu myös sattumanvaraisesti. Maaperän pilaamiskielto ei toteudu. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että polttoaineiden säilytyksessä käytettävien säiliöiden tulisi vastata pääperiaatteiltaan standardien EN ja SFS 2733 vaatimuksia. Säiliöissä tulee olla ylitäytön estin, valuma-allas ja lapon esto, mikäli säiliöt on varustettu pumpuilla. Pumppu ja jakeluletku tulee sijoittaa koteloituun ja lukittavaan tilaan ilkivallan estämiseksi. Säiliöt tulee sijoittaa tiiviille ja kantavalle kivennäismaa-, asfaltti- tai betonialustalle.

10 10 Sarvannevan pintavalutuskenttä on pieni ja mitoituksiltaan riittämätön. Ympäristökeskus toteaa myös, että pintavalutuskentän muodostuminen luontaisen kasvittumisen kautta on epävarmaa ja ruokohelpikentällä saavutettaisiin parempi vesiensuojeluhyöty kuin luontaisesti kasvittuvalla kentällä. 2) Hämeen työ- ja elinkeinokeskus katsoo, että lupa turvetuotannon jatkamiseen voidaan myöntää. Vermasjärven kalataloudellisten vahinkojen kompensoimiseksi ja kalastusedellytysten parantamiseksi nykyistä kalatalousmaksua tulisi korottaa. Vermasjärven vedenlaadussa ei ole todettu muutoksia parempaan eikä kuormitus ole selvästi pienentynyt. Hakijan on vuodesta 2008 alkaen maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua Sarvannevan ja Kokkonevan tuotantoalueista yhteensä euroa vuodessa. Vastaavien turvetuotantoalueiden kalatalousmaksut ovat yli kaksinkertaisia Sarvannevan turvetuotantoalueen maksuun verrattuna. Kalatalousmaksua voidaan käyttää Vermasjärven kalataloudellisten hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, hoitokalastukseen ja muihin tarpeellisiin hoitotoimiin sekä hoidon tulosten seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Hakijan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 3) Virtain kaupungin ympäristölautakunta esittää, että Vapo Oy määrättäisiin osallistumaan Vermasjärven kunnostuskustannuksiin. Vermasjärven kunnostamiseksi on jätetty ympäristölupavirastolle lupahakemus, josta ilmenee vedenpinnan korkeuksien nostamiseksi suunnitellut toimenpiteet. Ympäristölautakunta esittää, että Vapo Oy osallistuisi ko. hankkeen tai muun vesistön tilaa parantavan hankkeen kustannuksiin. Pölytarkkailu tulee suorittaa hakemuksessa esittämällä kaksivaiheisella tavalla. BAT-periaatteen mukaisesti Sarvannevan laskuojan 7 vedet tulee käsitellä virtaamansäädön lisäksi pintavalutuskentän avulla. Aumojen sijoittaminen, käsittely ja peitto tulee tehdä siten, että niistä ei pääse valumaan turvetta laskuojiin. Hakija tulee velvoittaa tarkkailemaan pohjaveden pinnan korkeutta ja vedenlaatua tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevilla kiinteistöillä, joiden talousveden saanti on kaivoveden varassa. Hakijan vastine Hakija on todennut 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, että lisäselvityksiä pöly- ja meluhaitan osalta ei tarvita. Selvitykset ovat riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi.

11 11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Polttoaineiden säilyttämisen osalta tavanomainen vakiintunut määräys on riittävä ja sellaiseksi todettu. Hakija pitää luontaisesti kasvittuvaa ympärivuotisesti käytössä olevaa kasvillisuuskenttää luotettavampana rakenteena. Lohkolle 1 suunniteltu pintavalutuskenttä voi hakijan mielestä olla sulanaikainen. Lohkolle 2 on esitetty virtaamansäätö, koska korkeussuhteet estävä kasvillisuuskentän käytön. Hakija on todennut 2) Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että kalatalousmaksua ei ole syytä korottaa voimassa olevan luvan mukaisesta 800 euron vuosimaksusta. Hakija on todennut 3) Virtain kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta, että hakija ei näe perusteita asettaa ympäristölupaan velvoitetta osallistua Vermasjärven kunnostamiseen. Muutakaan vastaavaa velvoitetta ei ole perusteltua asettaa. Sarvannevan laskuojan noin 24 ha alalle on esitetty riittävä ja olosuhteet huomioon ottaen toteuttamiskelpoinen tehostaminen. Pohjavettä ja kaivoja koskevalle tarkkailulle ei ole perusteita. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Sarvannevan turvetuotantoon Virtain kunnassa hakemukseen liittyneen suunnitelman mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 102 ha. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien 7, 8 ja 9 kautta Uskalinjokeen. 2) Tuotantoalueelta laskuojaan 9 johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 2.12 olevan piirustuksen "Vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma" mukaisesti sarkaojarakenteiden, päisteputkipidättimin, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän sekä kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Laskuojaan 7 johdettavat vedet on käsiteltävä samoin ja ympärivuotisesta pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. Laskeu-

12 12 tusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Lisäksi aumojen käsittely ja peittäminen tulee tehdä siten, että aumoista ei pääse valumaan turvetta laskuojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Ympäristöluvan edellyttämät uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä sekä muulloinkin aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Pohjavesi 5) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista alueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen talousvesikaivoissa. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto, kuormaus ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asutuksesta.

13 Varastointi ja jätteet 13 Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitteen 3 karttaan merkityillä alueilla ja tuuliolosuhteilla. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Alueen turvetuotanto, varastointi ja kuljetukset on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Virtain kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

14 14 Tarkkailut 11) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutuksia alueella sekä kuivatuksen vaikutusta lähiseudun kaivojen veden määrään ja laatuun. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle ja kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa vireillä olevaan Vermasjärven kunnostushankkeen kustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuonna 2010.

15 Korvaukset 15 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimasta, kun Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa asti. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Korvattava päätös Länsi-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 12/1998/1.

16 16 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Sarvannevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Ympäristöluvan edellytyksenä on, että kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella tai muulla tehokkaalla kuivatusvesien käsittelymenetelmällä. Vesien käsittelyn tulee täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Sarvannevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle saattaa aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannon aiheuttamasta pölystä. Pölyhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Sarvannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) - 5). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Lupamääräys 6) on tarpeen pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.

17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 17 Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14) on tarpeen, jotta turvetuotannon haittavaikutuksia Vermasjärvessä pystytään poistamaan. Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Ympäristölupavirasto ottaa 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset huomioon vesienkäsittelystä lupamääräyksissä 1), 2), 3) ja 4), polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksessä 8) ja pölytarkkailusta lupamääräyksessä 12). 2) Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön vaatimus kalatalousmaksun korottamisesta on huomioitu lupamääräyksessä 15). Ympäristölupavirasto ottaa 3) Virtain kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä vesiin kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi. Tämän lisäksi vaatimukset pohjaveden pinnan korkeuden ja laadun seuraamisesta sekä pölyhaittojen tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 11) ja 12). Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

18 18 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 66-68, 67, 90, 100 ja 103 a Jätelain 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

19 19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma 3) Kartta 4) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma 5) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Leena Simpanen Pertti Seppänen Juha Helin Mirva Levonmäki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Pertti Seppänen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Mirva Levonmäki. ML/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Sarvannevan vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma Liite 2

22 Liite 3

23 Sarvannevan KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 4 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojiin 7 ja 9 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja laskuojan 7 vedet pintavalutuskentän ja laskuojan 9 vedet kasvillisuuskentän jälkeen. Mikäli lohkolla ei ole käytössä kasvillisuuskentää, näytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kolmen vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.

24 Raportointi Laadunvarmistus Liite 4 Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

25 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 5