Erätulet Mäntsälässä Uudenmaan Jahti Metsästäjien palvelumuistio

Transkriptio

1 Erätulet Mäntsälässä 2009 Uudenmaan Jahti 2009 Metsästäjien palvelumuistio 1

2 Uudenmaan Jahti 2009 Metsästäjien palvelumuistio Suomen Metsästäjäliitto Uudenmaan piiri ry Finlands Jägarförbunds Nylands Distrikt rf Julkaisutoimikunta: Timo Tanner, Pertti Oksanen, Tapio Halla ja Esko Lehtola Taitto: Esko Lehtola Paino: Forssan Kirjapaino Oy, Painos kpl SISÄLLYSLUETTELO Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan tervehdys 4-5 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajan tervehdys 6-7 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin hallituksen jäsenet, henkilökohtaiset varajäsenet, toimihenkilöt ja toimisto 8-9 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toimikunnat 9-10 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin tarkoitus, tehtävät ja Mäntsälän toimisto Tapahtumakalenteri 16 Koppelokurssi metsästysharrastuksesta kiinnostuneille naisille 18 Uudenmaan Erätulet 20 Eräkontti metsästäjän hovihankkija Uudistunut riistalaukussimulaattori Pienpetopyynnin tehokampanja 26 Uudenmaan Ampumaradat Turvallista jahtia kampanja 32 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin jäsenseurat Metso riistaleiri nuorille 43 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin kilpailukalenteri Magnus Paul Ky yli 90 vuoden perinteet Riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkinnon koulutustilaisuudet, metsästäjätutkinnot ja ampumakokeet 48, 58, 69 HyMa kilpailut v Suomen Metsästysmuseo Riistaruokaohjeita 54 Nuolukivi helppoa riistanhoitoa Pienpedot kuriin loukuilla Uudenmaan Kennelpiiri 60 Riistapolkukilpailut 61 Erämessut Korian Pioneeripuistossa Viltvårds- och utbildningstillfällen i distriktet Tilaa Metsästäjäliiton uutiskirje 66 Kartat edullisesti Metsästäjän karttakaupasta 68 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin pienpetojen vähentämiskilpailu

3 Metsästysseurojen merkitys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Maamme ensimmäinen metsästysseura, Finlands Jagtförening perustettiin vuonna Sittemmin seurasta on käytetty paria muutakin ruotsinkielistä nimeä, suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin myöhemmin Suomen Metsästysyhdistys. Järjestäytyneen metsästyksen katsotaan alkaneen tuon ensimmäisen metsästysseuran perustamisesta. Järjestäytynyt metsästys on meillä siis hyvin nuorta verrattuna vaikkapa muihin Pohjoismaihin. Lähes ainoana syynä oli maamme pitkään jatkunut alistettu asema vuoteen 1809 saakka kuuluimme Ruotsiin ja tuosta vuodesta alkaen olimme osa Venäjän keisarikuntaa. Venäjällä suhtauduttiin suurin varauksin suomalaisten yhdistystoimintaan ylipäätään, vielä nuivemmin aseellista toimintaa harjoittavien yhteenliittymien perustamiseen. Niissä pelättiin, eikä aivan aiheetta, ryhdyttävän hellimään kansallismielisiä ajatuksia ja pyrittävän aikaa myöten edesauttamaan kansakunnan itsenäistymistä. Krimin sota, jonka aikana mm. engelsmanni seilasi kolmellasadalla laivalla Suomemme rannoilla, osoitti kuitenkin, että Venäjän kannalta olisi jopa eduksi, jos suomalaiset osaisivat pistää kampoihin vihollisille jo omilla rajoillaan. Englantilaisten hyökkäys osoitti, että Suomi tuolloin pysyi ulkoisen vihollisen uhatessa lojaalina keisarikunnalle. Niinpä ryhdyttiin erikoisluvin sallimaan sellaistenkin yhdistysten perustaminen, joiden ohjelmaan kuului aseellisten taitojen kehittäminen. Kauaa ei Finska Jagtförening ehtinyt olla maamme ainoa metsästysyhdistys, sillä jo samana vuonna perustettiin Vasa Läns Jagtförening (Vaasan läänin metsästysseura). Ja jatkoa seurasi. Osa perustetuista oli suuria lääninseuroja osa pienempiä. Ennen maamme itsenäistymistä meillä oli perustettu toistasataa metsästysseuraa. Tarkka lukumäärä ei tule koskaan selviämään, sillä läheskään kaikkien perustamiselle ja sääntöjen vahvistamiselle ei haettu senaatin lupaa, osan toiminta ei todennäköisesti päässyt koskaan kunnolla alkuun ja osa saattaa esiintyä eri lähteissä monellakin nimellä. Varhaisten seurojen toiminnasta Ensimmäisten seurojen toiminta oli hyvin monipuolista. Tärkeimpiin kuului valistustoiminta. Vaikka metsästysmääräykset luettiin tiedoksi kirkonmenojen yhteydessä, säädöksille ei paljoakaan annettu arvoa. Aika harva kansalainen taisi edes tietää metsästysoikeuden kuuluvan maanomistajalle. Salametsästys olikin hyvin yleistä, tavatonta ei ollut kautta vuoden tapahtunut hirvien luvaton ampuminenkaan. Monet metsästysseurat ryhtyivätkin levittämään metsästyslakitietoutta ja nimesivät metsästyksenvartijoita. Suomen Metsästysyhdistyksellä oli palveluksessaan jopa päätoimisia metsästysammattilaisia, pienimmissä seuroissa metsästyksenvartijat olivat usein sivutoimisia tai korvauksetta toimivia. Monien 1800-luvulla perustettujen seurojen ohjelmaan kuuluivat suurpetojahdit. Näin etenkin suurina susivuosina , jolloin sudet surmasivat 22 lasta ja aiheuttivat suuria kotieläintappioita. Riistanhoitokin on aina kuulunut metsästysseurojen ohjelmaan. Vielä 1900-luvun alkupuolella riistanhoito oli kuitenkin paljolti toisenlaista kuin nykyisin, jolloin työ painottuu suuressa määrin elinympäristöjen hoitoon. Tärkeimpinä riistanhoitotoimina vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä pidettiin petoeläinten hävittämistä. Ja petoeläimiksi luettiin kaikki, jotka söivät tai joiden kuviteltiin syövän riistaeläimiin kuuluvia tai niiden munia tahi niiden poikasia. Metsästysseurat myös vuokrasivat jahtimaita jäsentensä käyttöön. Maita saatettiin vuokrata hyvinkin kaukaa seuran kotikonnuista, sillä jäsenet saattoivat matkata muutaman hengen ryhminä jahtiin useaksi päiväksi ja asua maksua vastaan jossakin maalaistalossa. Täysin metsästysseurojen ansiota on, että maamme metsästysolot alkoivat kohentua ja metsästykselle ryhdyttiin antamaan muutakin kuin taloudellista arvoa. Työsarkaa seuroilla totisesti riitti omilla toimialueillaan, onneksi seurojen jäsenissä oli jo varhaisessa vaiheessa metsästysaatteen sisäistäneitä tulisieluja ja pyyteittä metsästyksen hyväksi puurtavia henkilöitä. Metsästysseurat tänään Metsästysseurat ovat jo kymmenien vuosien ajan olleet suomalaisen metsästyksen kivijalkoja. On mahdoton kuvitella millaista metsästys olisi, jos monet toiminnoista eivät tapahtuisi metsästysseurojen hoitamina. Olisiko meillä valtaisaa määrää monen puuhan keskuspaikkoina toimivia metsästysmajoja ja ampumaratoja? Tapahtuisiko riistanhoito suunnitelmallisesti? Entäpä kuka hoitaisi maanvuokra-asiat? Miten organisoitaisiin hirvijahdit? Vastaavantyyppisiä kysymyksiä voisi esittää suuren määrän ja kaikkiin vastauksena olisi, että perin juurin huonosti metsästysasiat olisivat, jos seuroja ei olisi olemassa. Lähes kaikkeen yhdistystoimintaan kaikkialla maailmassa liittyy nykyisin yksi suuri ja yhteinen huoli. Kysymyksessä on ukkoontuminen. Se tarkoittaa monien seurojen jäsenkunnan ikäjakauman painottumista lähelle eläkeikää. Tähän liittyy vielä se, että riittävästi uusia jäseniä ei läheskään aina ole tulossa riveistä poistuneiden tilalle. Syitä tilanteeseen on moniakin. Mikään niistä ei kuitenkaan ole sellainen, etteivätkö metsästysseurat saisi kehityksen suuntaan muutettua. Yleispätevää viisautta kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan voi antaa, jokaisen seuran on pohdittava tilannetta omalta kohdaltaan. Ja tulee toki muistaa, että kaikilla seuroilla jäsenyysasioissa ei ole ongelmia. Nykyisin moni metsästysseura on toimialueellaan eniten väkeä yhteenkokoava yhdistys valitettavan usein myös ainoa. Metsästysseuran sosiaalinen merkitys ei rajoitu pelkästään siihen, että suuri osa kylän miehistä osallistuu yhteisiin jahteihin, vaan erittäin odotettuja tapahtumia ovat myös seuran järjestämät hirvipeijaiset. Metsästysseuroissa vaalitaan myös suomalaista metsästyskulttuuria. Monet metsästäjät vieroksuvat tuota kulttuuri sanaa ja saattavat olla jopa sitä mieltä, että kulttuurista metsästyksen yhteydessä voidaan puhua vain keskisessä Euroopassa, jossa metsästystorvet raikaavat ja jahtiväen asut ovat viimeistä päälle fiinejä. Suunnilleen näin ajattelin minäkin vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten. Käsitykseni täydelliseen muuttumiseen liittyy pitkähkö tarina, mutta joka tapauksessa tapahtumakulun päätteeksi maamme metsästykseen hyvin perehtynyt saksalainen metsästysjärjestömies piti minulle monituntisen esitelmän, jonka sisältönä oli, kuinka hieno ja ainutlaatuinen metsästyskulttuuri Suomessa on. Totta oli miehen jokainen sana meillä on todella hieno, omaperäinen metsästyskulttuuri. Saksalaisen ystäväni saarnan jälkeen opin arvostamaan sitä ja olen lukemattomissa tilaisuuksissa kertonut muille, että tästäkin asiasta voimme olla ylpeitä. Metsästysseurojen tulevaisuus Vaikka kansalaisille on nykyisin tarjolla enemmän harrastusmahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin, olen vakuuttunut, että metsästyksen suosio ei tule hiipumaan. Huolimatta yhteiskuntamme kaupungistumisesta, monilla meistä suomalaisista on ilmeisesti geeneissämme voimakas halu metsästää. Tästä kertoo sekin, että valtaosa kansalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti ja metsästyskortillisten määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin, uusia metsästäjiä on tullut vuosi vuodelta paljon enemmän kuin riistapoluilta on poistunut aktiivimetsästäjiä. Sikäli ajat ovat kuitenkin muuttuneet, että vielä parikymmentä vuotta sitten lähes kaikki uudet metsästäjät pyrkivät jäseneksi metsästysseuroihin. Pyrkijöitä oli jopa enemmän kuin voitiin ottaa. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttunut. Läheskään kaikki uudet metsästysuraansa aloittelevat eivät nykyisin pyrikään metsästysseuraan jäseneksi. Tämä on erityisen harmillista sellaisista metsästäjistä, jotka haluaisivat tulevienkin metsästäjäpolvien voivan viettää seuransa toiminnoissa runsaasti samanlaisia hyviä hetkiä, joista itse on päässyt osalliseksi. Asiaan liittyy tietysti huoli koko metsästysharrastuksen tulevaisuudesta metsästysseurojen aktiivinen toiminta takaa suomalaisen metsästyskulttuurin säilymisen. Se estää myös metsästysharrastuksen muuttumisen pelkäksi kaupalliseksi toiminnaksi, jossa jahtiin pääsyn, saaliin koon ja saaliin määrän ratkaisee pelkästään lompakon vahvuus. Selvää on, että monessa seurassa on nyt paikallaan pohtia tulevaisuutta. Miettiä pitää, miten seuran toiminta saadaan sellaiseksi, että seuran jäseneksi halutaan pyrkiä ja jäsenyydestä ollaan oikealla tavalla ylpeitä. Juha K. Kairikko Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja 4 5

4 ARVOISA LUKIJA FASAANISTA PIIRIMME TUNNUSELÄIN Kaikilla Suomen Metsästäjäliiton piireillä on oma Suomen Metsästäjäliiton suosittelema tunnuseläin. Esimerkiksi Lapin piirin tunnuseläin on karhu, Satakunnan piirin majava ja Etelä-Hämeen piirin Ilves. Uudenmaan piirin tunnuseläimeksi Suomen Metsästäjäliitto valitsi fasaanin. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n hallitus on päättänyt pitämässään kokouksessa ottaa esitetyn tunnuseläimen fasaanin käyttöönsä. Liitto päätti jo vuosia sitten näistä piirien tunnuseläimistä. Meillä tämä tunnuseläimen käyttöönotto ei vuosikausiin piirihallitustamme oikein innostanut. Ajateltiin miten jäsenkunta voisi asian tiedostaa. Olisiko erilaiset merkit ja tunnukset vain sekoittamassa metsästäjien mielessä olevaa metsästäjäjärjestöjen olemassaoloa ja tehtäväkenttää. Tunnuseläinasia pulpahti kuitenkin pinnalle aivan sattumalta piirihallituksemme jäsen Esko Lehtolan ideasta kun hän teki viime vuonna tätä kädessäsi olevaa Uudenmaan Jahti palvelumuistion taittotyötä. Miten tunnuseläin sitten liittyy tähän muistioon? Vastaus on Uudenmaan Jahti 2008 palvelumuistion kansi, jossa on kuvattu komea fasaanikukko heinikossa Mutta miten sitten tämä kuva sai tunnuseläinasian vireille. Tämä Eskon idea syntyi sitä kansikuvan fasaania katsellessa. Esko on vuosia tehnyt erilaisia taitto- ja mainosalan töitä Visumark Oy yhtiössään ja hän teki ammattitaidollaan tämän kuvan innoittamana niin hienoja luonnoksia fasaanimerkistä, että piirihallituksemme alkoi innostumaan tunnuseläimen käyttöönotosta. Merkistä tehtiin erilaisia väri- ja tekstimuunnoksia ja lopulta kaikki olivat valmiit hyväksymään merkin ulkoasun. Liiton toiminnanjohtaja Eräneuvos Juha K Kairikko antoi myös oman lausuntonsa merkistä, onhan hän myös piirimme jäsen. Tunnuseläimestä on nyt teetetty pinssi, tarra ja samoin kangasmerkki. Uusi merkki erottuu metsästys- ja kilpailuasuissa selvästi mutta ei häiritsevän kirkkaana. Uusia merkkejä on nyt tilattavissa piiritoimistoltamme Piirihallituksellamme on tehnyt myös päätöksen fasaaniaiheisen pöytäviirin ulkoasusta ja ne ovat jo tilattu. Piirimme toiminnassa metsästysammunnan kilpailutoiminnalla on erittäin merkittävä asema. Kilpailijoita varten on myös suunniteltu oma fasaaniaiheinen kaulaan ripustettavat palkintomitalit kulta, hopea ja pronssi. Nämä mitallit ovat ensi kesänä ensimmäisen kerran jaossa piirimestaruuskilpailuissa. Piirin omat fasaaniaiheiset kultainen ja hopeinen kunniamerkki ovat vielä suunnittelun alaisina. Näille merkeille on tarvetta niissä tapauksissa, joissa henkilölle ei voida myöntää Suomen Metsästäjäliiton ansiomerkkiä. ROLL UP JULISTEET JA ESITTEET TERÄVÖITTÄMÄÄN PIIRIMME TIEDOTUSTA Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:llä on ollut usein mahdollisuus osallistua erilaisiin tapahtumiin, joissa voimme esitellä piirimme ja Suomen Metsästäjäliiton toimintaa. Vuonna 2009 tapahtumia tulee olemaan todella runsaasti. Erilaisia erämessutapahtumia on kolme kappaletta. Uudenmaan 20V Erätulet Mäntsälässä. Piirimme kokoukset, erilaiset koulutustilaisuudet ja lukuisat juhlat sekä kilpailutapahtumat. Mietimme miten voimme helposti esitellä näissä tilaisuuksissa toimintaamme. Päätimme teettää roll up julisteet, joita on helppo kuljettaa ja pystyttää aina tapahtumapaikalla. Julisteiden tekstien ja kuvien valinta ei ollut helppoa. Asiaa aprikoitiin useaan kertaan mutta lopulta pääsimme yksimielisyyteen teksteistä ja kuvista. Asiaa vietiin kovalla touhulla eteenpäin ja kuinka ollakaan julisteet saatiin valmiiksi Uudenmaan Erätulille Myrskylään. Samassa yhteydessä kehittelimme vielä piirimme toimintaa esittelevän yleisesitteen, jota voidaan lehdykkänä jakaa erilaisissa tilaisuuksissa selventämää jäsenistölle ja suurelle yleisölle piirimme tarkoitusta ja päämääriä. MÄNTSÄLÄN TOIMISTO Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toimisto on toiminut Mäntsälässä nyt kokonaisen vuoden. Aikaisemmin toimimme Sompiontiellä Helsingin Tapanilassa vuokratiloissa. Hankkimme oman toimiston joulukuussa Toimisto sijaitsee Mäntsälän keskustassa osoitteessa Keskuskatu 12 B 12 talon toisessa kerroksessa. Sijainti on hyvien liikenneyhteyksien varrella. Mänsälään pääsee Helsingin ja Lahden suunnalta moottoritietä pitkin sekä Porvoon- ja Hangontien kautta. Lisäksi paikkakunnalle pääsee nopeasti junalla uuden Lahden oikoradan Mäntsälän aseman kautta. Toimistossa on riittävät tilat toimistolaitteille ja arkistolle. Tilat soveltuvat myös piirihallituksemme kokoontumistilaksi ja puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan työpöydille löytyy sieltä myös tilat. PIIRIN UUDET KOTISIVUT OTETTU KÄYTTÖÖN Piirin uudet kotisivut löytyvät nyt Metsästäjäliiton kotisivujen ohesta. Sivuja tullaan päivittämään säännöllisesti ja sivuilta tuleekin löytymään kattava tietopaketti piirin toiminnasta. Kilpailutoiminnan sivuilla tullaan esittämään kilpailujen tuloksia heti kilpailujen päättymisen jälkeen. Timo Tanner puheenjohtaja Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry 6 7

5 SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON UUDENMAAN PIIRI RY Hallituksen jäsenet, henkilökohtaiset varajäsenet ja toimihenkilöt Toimisto: Keskuskatu 12 B Mäntsälä. Puh Telefax uusimaa.metso@phnet.fi Kotisivu: Toimisto on avoinna tiistaisin klo Piirihallitus Puheenjohtaja Timo Tanner PORNAINEN m.p timo.tanner@pp1.inet.fi Henkilökohtainen varajäsen Varapuheenjohtaja Veijo Karvonen Varajäsen Heikki Ruohonen KERAVA HYVINKÄÄ p.t , m.p p.k , mp veijo.karvonen@teknikum.com ruohonen.heikki@gmail.com Toiminnanjohtaja Pertti Oksanen Varajäsen Tarja Takamaa ORIMATTILA LAHTI m.p p.k m.p Fax k tarja.takamaa@gmail.com pertti.oksanen@phnet.fi Hallituksen jäsen Bo-Krister Lindholm Varajäsen Rune Lindström SKOGBY HANGÖ BY m.p m.p E - mail: bo-krister.lindholm@surfnet.fi rune@hankolainen.com Hallituksen jäsen Timo Ristimäki Varajäsen Håkan Mansner KLAUKKALA KULLOONKYLÄ m.p p.k , m.p timo.ristimaki@saunalahti.fi hakan.mansner@pp.inet.fi Hallituksen jäsen Tarja-Liisa Peltola Varajäsen Seppo Norres PORNAINEN PORNAINEN p.k m.p m.p tarja-liisa.peltola@luukku.com seppo.norres@gmail.com Hallituksen jäsen Matti Reinikainen Varajäsen Harri Ulmanen HELSINKI HELSINKI p.k m.p m.p mattireinikainen@kolumbus.fi harri.ulmanen@luukku.com Tiliosoitteet: Aktia Säästöpankki Oyj Pornainen Tili n:o Varainhoitaja Tuula Tanner PORNAINEN m.p , tuula.tanner@pp.inet.fi Hallituksen jäsen Jaakko Nurmi Varajäsen Eero Mässeli LAUKKOSKI NUKARI m.p m.p jaakkonurmi@wippies.fi eeromasseli@hotmail.com Hallituksen jäsen Keijo Aalto Varajäsen Tiina Eklund VANTAA RIIHIMÄKI m.p m.p keijo.aalto@elisanet.fi tiina.eklund@meto-ry.fi Hallituksen jäsen Bo Fred Varajäsen Carl-Gustav Ljunggren TAMMISAARI DRAGSVIK p.k m.p m.p callel@luukku.com Hallituksen jäsen Asta Jaakkola Varajäsen Matti Kainulainen KAUKALAMPI SÄLINKÄÄ p.k mp m.p asta.jaakkola@msoynet.com matti.kainulainen@pp.inet.fi Hallituksen jäsen Touko Koivisto Varajäsen Taisto Eloranta MÄNTSÄLÄ HAUTJÄRVI Im.p m.p touko.koivisto@pp.inet.fi terttu.eloranta@pp.inet.fi Hallituksen jäsen Esko Lehtola Varajäsen Hanna-Leena Wejberg HYVINKÄÄ HYVINKÄÄ m.p m.p esko.lehtola@pp1.inet.fi hanna.wejberg@phnet.fi TOIMIKUNNAT 2009 Riistanhoitotoimikunta Puheenjohtaja Bo-Krister Lindholm SKOGBY m.p bobi@surfnet.fi Bo Fred TAMMISAARI p.k mp Rune Lindström HANGÖ BY m.p rune@hankolainen.com Markku Ahonen VIRENOJA p.k m.p cybertec@phnet.fi Carl-Gustav Ljunggren DRAKSVIK m.p callel@luukku.com Kilpailutoimikunta Puheenjohtaja Veijo Karvonen KERAVA p.t , m.p veijo.karvonen@ teknikum.com Ilma-aseiden lajijohtaja Timo Ristimäki KLAUKKALA p.m.p p.k p.t timo.ristimaki@saunalahti.fi Tarja-Liisa Peltola PORNAINEN p.k m.p Heikki Ruohonen HYVINKÄÄ p.k , mp ruohonen.heikki@gmail.com Haulikon lajijohtaja Mauri Nieminen HELSINKI p.k m.p

6 Hirvenjuoksun ja hiihdon lajijohtaja: Timo Minkkinen MÄNTSÄLÄ p.k m.p Asta Jaakkola KAUKALAMPI p.k m.p Tiina Eklund RIIHIMÄKI m.p Matti Reinikainen HELSINKI p.k m.p Tuomarikouluttajien vastuuhenkilö: Håkan Mansner KULLOONKYLÄ p.k m.p Tulevaisuus, EU- ja jäsenhankintatoimikunta Puheenjohtaja Tuomas Virtanen OITTI m.p E -mail: tuomas.virtanen@racx.fi Mauri Eerola HYVINKÄÄ p.k m.p Seppo Rae ESPOO mp seppo.rae@fi.abb.com Esko Lehtola HYVINKÄÄ m.p esko.lehtola@pp1.inet.fi Naistoimikunta Puheenjohtaja Tarja Takamaa LAHTI m.p tarja.takamaa@gmail.com Tuula Söderlund LAPPOHJA p.k m.p Maija Tavia VANTAA m.p maija.tavia@kolumbus.fi Eija Höykälä ORIMATTILA m.p eija.hoykala@luukku.com Erätulitoimikunta Puheenjoht. Timo Tanner PORNAINEN m.p Pertti Oksanen ORIMATTILA p.k fax.k m.p Keijo Aalto VANTAA m.p keijo.aalto@elisanet.fi Touko Koivisto MÄNTSÄLÄ m.p touko.koivisto@pp.inet.fi Nuorisotoimikunta Puheenjohtaja: Jaakko Nurmi LAUKKOSKI m.p jaakkonurmi@wippies.fi Kyösti Oksanen LAHTI m.p kyosti.oksanen@phnet.fi Juha Virtanen LAHTI m.p juha.virtanen@lpt.fi Tarmo Koskela KERKKOO m.p t.koskela@luukku.com Jouko Matalamäki HIRVIHAARA m.p jouko.matala@gmail.com Power Partner VAIN YHDELTÄ SAAT JUURI SELLAISEN KUIN HALUAT UUDISTUNUT VALTRA-MALLISTO 2009 DIRECT VERSU ADVANCE HITECH CLASSIC Yksilöllisesti valmistettu Valtra tarjoaa mallivuonna 2009 entistäkin enemmän - Tervetuloa turvallisille traktorikaupoille. TERVETULOA HANAKAT-LIIKKEESEEN! LVI-VESALAINEN OY Maisalantie 14, Mäntsälä. Puh Palvelemme ma pe 7 17, la 9 13 Valtra - huomennakin. Kysy lisää. Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta tai Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki 10 11

7 PIIRIN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT PIIRIN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Piirin tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi urheilumuodoksi. Näitä päämääriä silmälläpitäen se vaalii eränkäyntikulttuuria, edistää ja kehittää alueensa metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on liiton ja niiden yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Tarkoituksensa toteuttamiseksi piiri pyrkii: riistanhoitoalueiden muodostamista jäsenyhdistystensä perustettavien uusien metsästysyhdistysten sekä yksityisten metsästäjien ja riistanhoitajien toimesta. 3. Harjoittamaan toimintaa, joka edistää jäsenistön mahdollisuuksia päästä osalliseksi metsästyksen suomasta virkistyksestä, edistää aktiivista riistanhoitoa ja riistakantojen säästeliästä ja järkevää verotusta päämääränä metsästysmahdollisuuksien lisääminen ja jatkuvuuden turvaaminen, edistää valistuneisuutta metsästyslain määräysten noudattamiseksi ja metsästyskulttuurin kohottamiseksi sekä edistää metsästystaitoa ja metsästysaseiden käyttötaitoa asianmukaisella luvalla. KOULUTUSTOIMINTA Järjestötoiminta Yhdistyslakiin ja -rekisteriin liittyvät asiat Metsästyslakiin liittyvät asiat Seuratoiminta ja sen toimihenkilöiden koulutus Metsästysperinteen keruu ja tallennus Arkistointikurssit Esineistön keruu Riistanhoitokoulutus Riistanhoidon teemapäivät (talvi-, kevät-, kesä- ja syyspäivä riistalle). Tilaisuuksissa annetaan riistanhoitokoulutusta ja tutustutaan maastossa riistanhoitomenetelmiin Opastetaan jäsenyhdistyksiä riistanhoitosuunnitelmien laadinnassa Markku Ahonen opastaa nylkemistä pienpetokurssilla 1. Liittämään jäsenikseen alueellaan toimivat metsästys-yhdistykset ja toimimaan niiden yhteenliittymänä. Piirissä on nyt 226 jäsenseuraa ja 7243 jäsentä. 2. Saattamaan järjestyneet metsästysolot aikaan alueellaan edistämällä tarkoitustaan vastaavien metsästys- ja 4. Valvomaan jäsenistönsä harrasteeseen liittyviä etuja. Päämääriinsä piiri pyrkii järjestämällä kokouksia, neuvottelu- ja valistustilaisuuksia, kursseja, kilpailuja, näyttelyjä ja työskentelemällä yhteistoiminnassa muiden harrasteesta kiinnostuneiden liittojen yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Metsästysammuntatuomareiden koulutus metsästysammuntojen tuomareiden koulutustilaisuuksien ja tutkintojen järjestys Nuorisotyö kurssit ja leirit aiheena riistanhoito, metsästystaidot yhdistystoiminta ja aseenkäsittely KILPAILUTOIMINTA Nummi-Pusula Sammatti Karjalohja Lohja Karkkila Vihti Espoo Hyvinkää Vantaa Mäntsälä Askola Järvenpää Pornainen Nurmijärvi Tuusula Kerava Porvoo Sipoo Pukkila Orimattila Myrskylä Pernaja Artjärvi Lapinjärvi Liljendal Loviisa Ruotsinpyhtää Mahdollisuus osallistua lukuisiin metsästysammuntojen kilpailuihin ja valintakilpailujen kautta metsästysammuntojen Suomenmestaruuskilpailuihin. Kilpailujen järjestelyoikeuden antaa Suomen Metsästäjäliitto vuosittain anomuksesta, joillekin liiton 16 piiristä. Mestaruusammunnoissa kilpaillaan: metsästyshirviammunnassa metsästysluodikkoammunnassa metsästyshaulikkoammunnassa hirvenhiihdossa hirvenjuoksussa ilmahirviammunnassa ilmaluodikkoammunnassa Nuoria tulisi saada lisää riistanhoitotyöhön Pohja Karjaa Inkoo Siuntio Kauniainen Helsinki Kirkkonummi Tammisaari Hanko 12 13

8 SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON JÄSENETUJA Varmista laadulla! JAHTI - JAKT JÄSENLEHTI julkaisija Suomen Metsästäjäliitto jäsenille maksuttomana jäsenetuna ilmestyy neljä kertaa vuodessa monipuolista tietoa metsästyksestä, riistanhoidosta, metsästysseura- ja kilpailutoiminnasta nettijäsenrekisteri jäsenkortti OY ERÄKONTTI AB Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama postimyyntiyhtiö Laadukas ja edullinen tuotevalikoima - metsästysampumataulut - mitaleja, merkkejä - lomakkeita - metsästysasuja - kirjallisuutta - erätarvikkeita PIIRIN TOIMISTO MÄNTSÄLÄÄN Toimisto sijaitsee Mäntsälän keskustassa hyvien liikenneyhteyksien varrella Osoite on: Keskustie 12 B 12, 2. krs. Toimisto on avoinna tiistai-iltaisin. Käynti toimistolle on pihan puolelta. Uusi puhelinnumero on: uusimaa.metso@phnet.fi TERVETULOA UUDENMAAN ERÄTULILLE MÄNTSÄLÄÄN 2009 Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry on aloittanut yhteistyössä eri kuntien, kaupunkien, metsästysseurojen ja muiden luonnossa liikkuvien järjestöjen kanssa Uudenmaan Erätulet yleisötapahtumien järjestämisen. Uudenmaan Erätulet on yleisötapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille luontoa harrastuksissaan käyttäville henkilöille perheineen. Tapahtuma järjestetään vuosittain Uudenmaan eri kunnissa tai kaupungeissa aakkosjärjestyksessä. Ensimmäiset Erätulet syttyivät Artjärvellä vuonna Tapahtumassa on luontoaiheinen näyttely ja osallistuvien järjestöjen toiminnan esittelyä. Erätulet sytytetään kaikkien tapahtumaan osallistuvien järjestöjen toimesta. Tapahtumapaikalla on mahdollisuus nauttia hirvikeittoa, makkaraa, kahvia, kalaa sekä tehdä ostoksia. Valitse parhaat merkit rata-ammuntaan. Baschieri & Pellagri haulikonpatruunoilla on ammuttu mm. 8-Olympiakultaa, 2 kultamitalia Peging 2008 naisten Skeet ja Trap. B&P urheilupatruunat Competition ONE 12/70 24 g No: 9,5-8-7,5 Competition ONE 12/70 28 g No: 9,5-8-7,5 F2 Sub Sound 12/67 24 g No: 9,5-7,5 F2 Legend 12/70 24 g No: 9,5-8-7,5 F2 Legend 20/70 24 g No: 9,5-8-7,5 F2 Legend 20/70 28 g No: 9,5-8-7,5 F2 Mach 24 Olympic 12/70 24 g No: 9,5-8-7,5 F2 Mach 24 Olympic 12/70 28 g No: 9,5-8-7,5 F2 Flash Olympic 12/70 24 g No: 8-7,5-7 F2 Flash Olympic 12/70 28 g No: 8-7,5 Sporting&Compac 12/70 28 g No: 9,5-8-7,5 F2 Sporting Hi-Velo 12/70 28 g No: 7,5-7 UUTUUS Olympiakultaa FABARM AXIS 12 Sporting BLASER F 3, BROWNING ja FABARM haulikot Skeet, Trap ja Sporting ammuntaan. Klaukkala Lahnuksentie 3-tie Klaukkala TULEVAT ERÄTULET Mäntsälä 2009 Nummi-Pusula 2010 Nurmijärvi 2011 Orimattila 2012 Pornainen 2013 Porvoo 2014 Pukkila 2015 Tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikille asiasta kiinnostuneille! LAADUN TUNTIJA Myymälä: Syrjäläntie 24, Klaukkala Puh. (09) , faksi (09) Avoinna: ma-pe Maahantuonti, Tukku- ja vähittäismyynti info@juhanisinisalo.fi uusimaa.metso@phnet.fi

9 TAPAHTUMAKALENTERI 2009 Kurssit ja tapahtumat 3.3 PIIRIN 55. VUOSIKOKOUS klo Mäntsälä 9.2 TALVIPÄIVÄ RIISTALLE * Nahoitus klo Porlammi 7.4 SEURATOIMINTAKOULUTUS Ajankohtaista metsästysseurassa Metsästysseuran tehtävät Toimihenkilöiden tehtävät klo Askola Toukokuu KEVÄTPÄIVÄ RIISTALLE Kosteikkokoulutus * Kohde tutustuminen klo PIENPETOJEN VÄHENTÄMISKILPAILU TJÄDERLÄGER FÖR UNGDOMAR AVGIFTSBELAGT HANGÖ SYNDALENS LÄGEROMRÄD 1) NUORTEN METSO RIISTALEIRI 2) NUORTEN METSO RIISTALEIRI Erätaitojen koulutusta Riistanhoito Metsästysammunnan harjoittelua Metsästäjätutkinto Maksullinen Orimattila Humisevan Leirikeskus NAISTEN KOPPELOKURSSI Koulutusta metsästäjiksi aikoville naisille Metsästykseen osallistuminen Maksullinen Orimattila Salusjärven Leirikeskus PIENPETOJEN PYYNTIKOULUTUS * Tulokaspienpetojen metsästys SYYSPÄIVÄ RIISTALLE Nuoret metsästäjät * Jäsenhankinta klo RIISTARUOKIEN KOKKAUSKURSSI Naistoimikunta Marraskuu RIISTANRUOKINTA LAITTEIDEN VALMISTUS KURSSI SUURPETONEUVOJIEN KOULUTUS Jälkihavainnointi RH - toimikunta Turvallinen jahti kampanja UUDENMAAN ERÄTULET Mäntsälä TALVIPÄIVÄ RIISTALLE * Nahoituskurssi PIIRIN VUOSIKOKOUS METSÄSTYSSEURATOIMINNAN KOULUTUSTILAISUUS 2010 ERÄTULET Nummi- Pusula Riistanhoidon teemapäivien aikana tutustutaan paikallisten seurojen toimintatapoihin ja riistanhoitomene-telmiin. Tilaisuuksissa luennoidaan riistanhoidosta, riistan elinympäristön hoidosta ja kosteikkojen perus-tamisesta. Tilaisuuksien aikana opastetaan ja luennoidaan pienpetojen metsästyksestä, loukkujen- ja jalkanaru käytöstä. Metsästyskoirien käyttö metsästyksessä on myös esillä. Piirin kouluttamat riistanhoidon neuvojat avustavat pyydettäessä metsästysseuroja riistanhoitosuunnitelmien laadinnassa ja suurpetoneuvojat ovat metsästysseurojen käytettävissä jälkien tunnistamistehtä-vissä.. Kursseista ja tapahtumista tullaan tiedottamaan kiertokirjeissä, piirin internet sivuilla, paikallislehdissä ja Jahti-Jakt jäsenlehdessä