Päätös Nro 29/2010/3 Dnro ESAVI/97/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 29/2010/3 Dnro ESAVI/97/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus pihattonavetan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 404, ) lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muutos, Lapinjärvi. LUVAN HAKIJA Malén Tapio ja Mika avoin yhtiö Pukarontie Pukaro TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetassa harjoitetaan maidontuotantoa. Toiminta sijaitsee Lapinjärven kunnassa Pukaron kylässä Tapio Malénin ja Mika Malénin omistuksessa olevalla kiinteistöllä Nystu HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen No YS 404 mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt pihattonavetan toiminalle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 404/ Luvan hakija on tehnyt lannan vastaanottosopimuksia kahdeksan tilan kanssa. Sopimukset käsittävät yhteensä 249,89 ha peltoalaa. Alueella on kokonaismaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Siinä alue on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maaperä ja vesiolosuhteet Pihattonavetta ja lietelantasäiliö sijaitsevat laajalla peltoaukealla savikkoalueella Taasianjoen rannassa. Lihakarjan kasvatustilat, rehuvarastot ja kuivalantala sijaitsevat tilakeskuksessa Pukarontien itäpuolella. Puuratek Oy on suorittanut maaliskuussa 2001 pohjatutkimuksen. Tehtävänä oli tutkia rakennetun lietesäiliön maapadon vakavuus ja täyttömaiden aiheuttamien kuormien vaikutus Taasianjoen jokipenkereeseen. Tutkimuksen loppulausunnon mukaan liukupinta-analyysit antavat suuremmat varmuuskertoimet (F = noin 20) kuin oli tarpeellista (F = 2). Tutkitulla alueella ei voi tapahtua murtumaan johtavaa liukupinnan muodostumista. Altaan muilla reunoilla ei sitä voi myöskään tapahtua, koska siellä lisäkuormitusta aiheuttavat penkereet ovat pienempiä ja joen rantaluiska loivempi. Lähin luokiteltu pohjavesialue on kiinteistöltä etelään oleva Sandkullan III luokan pohjavesialue (muu pohjavesialue), joka on lähimmillään noin 0,3 kilometrin etäisyydellä navetasta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähin asuinrakennus on Malénien oma asuinrakennus samassa pihapiirissä. Lähin ulkopuolisen naapurin omistama asuinrakennus on navetan pohjoispuolella noin 130 metrin ja sen pihapiiri lähimmillään noin 80 metrin etäisyydellä lietelantasäiliöstä. Navetan etäisyys tästä ulkopuolisen naapurin omistamasta asuinrakennuksesta on noin 150 metriä ja pihapiiristä noin 90 metriä. Lähimmät naapurit ottavat talousvetensä vesihuoltolaitoksen vesijohdosta.

3 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Päätuotantosuuntana on maidontuotanto. Karja on itse uudistuva eli tilalle ei osteta eläimiä. Syntyneet sonnivasikat kasvatetaan teurasikään asti, jonka jälkeen ne myydään. Luvan hakijan mukaan vuonna 2012 on tarkoitus rakentaa laajennus. Sen yleissuunnitelmat eivät kuitenkaan vielä ole valmiit, joten laajennukselle ei haeta ympäristölupaa nyt vireillä olevalla hakemuksella, vaan sille haetaan myöhemmin erikseen ympäristölupaa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta Nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan mukaan eläinsuoja on tarkoitettu 170 lypsylehmälle, 80 hieholle, 30 lihanaudalle ja 50 vasikalle (alle 8 kk ikäille). Tilalla on nykyisin lypsylehmiä on 170, hiehoja 120, lihanautoja/sonneja 79, lihanautoja/liharotuisia hiehoja 7 ja vasikoita (alle 6 kk) 86. Tilan maitokiintiö on litraa. Vuonna 2009 maitotuotos oli litraa. Samana vuonna teuraaksi on myyty sonneja 85 kpl ja lehmiä 59 kpl eli lihaa on myyty yhteensä noin kg. Lypsylehmien ruokinta on 55 %:sesti korsirehuun perustuvaa. Korsirehut varastoidaan vesitiiviissä laakasiilossa. Loput 45 %:a rehusta on väkirehua. Lihakarjan ruokinnassa väkirehun osuus on hieman suurempi. Eläimiä ei laidunneta. Korsirehut viljellään tilalla ja väkirehut ostetaan. Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä energia Kemikaalit Vedenhankinta Tilalla on oma polttoainesäiliö työkoneita varten. Sen tilavuus on l. Se on hankittu vuonna 1999 ja se on varustettu laponestolaitteella ja lukituksella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 600 l, jotka säilytetään konehallissa. Rehun teossa käytetään rehunsäilöntäaineena happoa (AIV 2). Maidontuotannossa käytetään lypsykoneen- ja pyykinpesuaineita. Lisäksi käytetään kloriittia ja mahdollisia muita aineita, joita ei tarkemmin yksilöity. Koneita pestään tehopesuaineilla. Tila on liittynyt vesihuoltolaitoksen vesijohtoon. Vettä on käytetty vuosina keskimäärin m 3 /a. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Luvan hakijan mukaan toiminnassa pyritään käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Esimerkiksi lietteenlevityksessä käytetään lietteen sijoitus-

4 vaunua. Myös työmenetelmien ja koneiden valinnassa huomioidaan työtehon lisääminen. Uusien koneiden ja laitteiden valinnassa huomioidaan työskentelymenetelmien energiatehokkuus ja uuden tekniikan tuoma energiataloudellisuus. 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Maitohuoneen jätevesiä muodostuu 400 m 3 /a. Ne johdetaan lietelantasäiliöön. Eläinten pidosta ei pääse jätevesiä tai päästöjä vesiin tai viemäriin eikä maaperään. Eläinsuojan sosiaalitiloissa muodostuvat pesu- ja WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Jos vuoden 2014 alusta lähtien saniteettijätevesiä ei saa enää johtaa lietelantasäiliöön, niin luvan hakijan mukaan mahdollisia saniteettijätevesien käsittelyvaihtoehtoja voisivat olla liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriin tai johtamalla vedet umpisäiliöön taikka toteuttamalla kuivakäymälä. Lannan käsittely ja varastointi Lietelanta Pihattonavetta toimii lietelantajärjestelmällä. Lietelantajärjestelmällä on 180 eläintä eli lypsylehmät ja pian poikivat hiehot. Lietelantaa syntyy laskennallisesti m 3 /a. Lietelanta varastoidaan lietesäiliössä, jonka tilavuus on noin m 3. Lietekuilujen tilavuudet ovat yhteensä 30 m 3. Lietelannalle on täten käytettävissä yhteensä m 3 varastointitilavuutta. Lietekuilut toimivat valutuksella ja lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietesäiliö on perustettu savimaalle kaivamalla ja rakentamalla täyttöpenger Taasianjoen puoleiselle töyräälle. Säiliön keinotekoisena tiivistysmateriaalina on EPDM-kumimatto (Firestone/Tranemo Oy) hitsatuin saumoin. Maton päällä on nurkissa noin 15 cm paksu betonilaatta suojaamassa mattoa mekaaniselta rasitukselta (liete, potkuri). Kuivikelanta ja kuivikepohja Kuivikelantamenetelmällä on 202 eläintä eli sonnit ja hiehot. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikemateriaalina on turve. Kuivikelantaa syntyy laskennallisesti m 3 /a. Kestokuivikepohjalla on 80 eläintä eli vasikat ja poikimakarsinan eläimet. Pohja on tasainen. Eläinsuoja on lämpöeristetty. Kuivitetun alueen pintaala on 84 m 2 ja kuivikkeen paksuus on cm. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 65 cm (betonia) ja 25 cm (puuta). Kuivikemateriaalina on turve, olki tai puru. Lattiarakenteen materiaali on betoni. Kuiviketta käännetään 2 krt/a ja tyhjennyskertoja on 2 krt/a. Kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti 320 m 3 /a. Poistettu kuivikelanta ja kuivikepohja varastoidaan lantalaan. Lantalan pinta-ala on m 2. Lantala on kattamaton. Lantalan reunojen korkeus on

5 Jaloittelutarhat 220 cm ja ajoluiskan korkeus 70 cm. Kuivalannalle on käytettävissä m 3 varastointitilavuutta. Lantalan pohja ja seinät ovat betonirakenteisia. Lantalan kuormauslaatan pohjamateriaali on asfaltti. Pihattonavetan vieressä on olemassa valmius 500 m 2 :n jaloittelutarhaan. Tarhaan sisältyvän ruokintapaikan pinta-ala tulisi olemaan 40 m 2. Jaloittelutarhan ja ruokintapaikan pohjamateriaalina tulisi olemaan asfaltti. Ruokintapaikka tulisi olemaan kattamaton. Tarhaan kertyvä lanta kannettaisiin kuivalantalaan. Märkä lanta, virtsa ja sadevedet työnnettäisiin ilmastuskaivoon (tarhan perillä). Kaivon koko on 150 m 3. Jatkossa vedet olisi tarkoitus pumpata lietekaivoon. Säilörehun varastointi Säilörehua valmistetaan laakasiiloon m 3 /a. Vuonna 2009, jolloin oli erittäin hyvä satovuosi, säilörehua tehtiin noin t. Säilörehun puristeneste johdetaan kaivoon, jonka tilavuus on 70 m 3. Kaivo on varustettu suoja-aidalla. Puristeneste siirretään kaivosta säiliövaunulla edelleen lietesäiliöön. Lannan hyödyntäminen ja levitys pellolle Päästöt ilmaan Tilakeskuksessa ei enää harjoiteta lannan kompostointia. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 365 hehtaaria, josta omaa on 115 hehtaaria, vuokrapeltoa 4 hehtaaria ja sopimuspeltoa 246 hehtaaria. Lanta levitetään kasvukautena tai kynnön alle. Pääosin lanta levitetään kevät- ja keskikesällä. Lannanlevityspellot ovat pääosin varsin tasaisia. Ne sijaitsevat molemmin puolin Taasianjokea. Tilakeskuksen läheisyydessä olevista lannanlevityspelloista pieni osa sijaitsee Sandkullan III-luokan pohjavesialueella, mutta ei kuitenkaan pohjaveden varsinaisella muodostusalueella. Tilakeskuksesta noin 3 kilometrin päässä sijaitsevasta 9 hehtaarin peltolohkosta ( Korpi) noin 2 hehtaaria sijaitsee Räfsbackenin ( ) I- luokan pohjavesialueella ja vedenottamon vieressä, mutta ei kuitenkaan pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Peltolohko on luvan hakijan omistuksessa. Muut lannanlevitysalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Luvan hakijan mukaan navetasta ja lannan varastoinnista ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja lähiympäristölle. Lietesäiliön täyttäminen altapäin ja lietelannan päälle muodostuva paksu "kuori" vähentävät osaltaan hajuhaittoja. Vuonna 2009 on otettu käyttöön lietelannan multauslaite, jonka avulla levitettävä liete sijoittuu maan sisään. Tämä vähentää lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa sekä typen haihtumista. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Navetan lähialue on haja-asutusaluetta, jolla ei esiinny melua aiheuttavia toimintoja. Navetan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Ympäristön 5

6 suurin melun ja tärinän aiheuttaja on 0,5 kilometrin etäisyydellä oleva valtatie 6. Pihapiirin läpi kulkee Pukaron kylätie (Pukarontie). Toiminnan aiheuttamat liikennemäärät ovat seuraavat: Kiinteistölle liikennöidään useita kertoja viikossa rehun ja maidon kuljetusten takia. Lietelannanajoliikennettä on 25 päivän ajan vuodessa 20 kertaa päivässä. Kuivalannanajoliikennettä on 10 päivän ajan vuodessa 10 kertaa päivässä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jäteöljyä syntyy alle l/a, jonka hakee keräilyauto ongelmajätelaitokselle vietäväksi. Muut ongelmajätteet, kuten käytetyt akut ja maalijäte, toimitetaan Lapinjärven kunnan pienjäteasemalle Korsmalmille. Tavanomainen jäte, kuten lypsypyyhe- ja paperijäte ( ) noin 5 t/a (märkiä) sekä muovijäte ( ) noin 0,25 t/a (laskettu ostetun muovirullan mukaan), haetaan kunnan yleisessä jätteenkuljetuksessa kerran viikossa toimitettavaksi Kotkan Energialle poltettavaksi. Sellainen tavanomainen jäte, jota ei toimiteta yleisen jätteenkuljetuksen kautta, kuljetetaan erikseen Keltakankaan kaatopaikalle käsiteltäväksi. Antibioottimaitoa syntyy 500 l/a, joka johdetaan lietekaivoon. Raatoja ( ) syntyy noin 5 t/a. Ne toimitetaan yleiseen raatojen keräilyyn ja edelleen Honkajoki Oy:lle käsiteltäviksi. Isot naudanraadot välivarastoidaan ennen niiden poiskuljetusta kauhassa (betoniseinää vasten). Isot raadot noudetaan yleensä parin päivän sisällä. Pikkuvasikan raadot yleensä pakastetaan ennen niiden poiskuljetusta. 6 TOIMINNAN TARKKAILU Lietelantasäiliön tiiveyttä tarkkaillaan salaojien tarkastuskaivosta itse otettavin vesinäyttein. Näytteet on otettu vuosittain keväällä toukokuussa. Vesinäytteistä tutkitaan vähintään seuraavat ominaisuudet: NO - - 2, NO 3 ja NH 4 -N. Näytteet on tutkittu viime vuosina Savolab Oy:ssä Mikkelin toimipisteessä. Luvan hakija esittää, että vesinäytteet otettaisiin kesäkuun alkupuolella, koska nyt näytteenotto on erittäin kiireellisenä aikana. Lietelantasäiliön rakenteiden muuta tarkkailua (silmämääräinen) suoritetaan lähinnä lietelannan sekoituksen ja säiliön tyhjennyksen yhteydessä. Peltomaan ravinnepitoisuuksia tarkkaillaan viiden vuoden välein otettavin maanäyttein ja niiden ravinneanalyysein. Viimeksi näytteet on otettu vuonna Talousveden laatua ei erikseen tarkkailla, koska vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Luvan hakijan mukaan toimintaan ei liity merkittäviä riskejä. Lietelantasäiliön riskejä vähentää maalaji, joka on aitosavea. Aitosavi ei läpäise mahdollisia lietevuotoja. Mikäli lietelantasäiliön kumimattoeriste rikkoutuu esimerkiksi sauman kohdalta, valuu lietettä maton alle alussoras-

7 tukseen. Tällöin kumimaton alla syntyy kaasunmuodostusta, joka saattaa nostaa kumimattoa alustastaan irti. Lietelantasäiliön salaojituksen sulkeminen lietesäiliörikon tms. yhteydessä on mahdollista järjestää muun muassa asentamalla sulkuventtiili salaojakaivoon. Venttiili voidaan sulkea, jos on uhka lietteen joutumisesta Taasianjokeen. 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Lapinjärven kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Loviisan Sanomat ja Östra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lapinjärven kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastus- ja neuvottelumuistio, päivätty , on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lapinjärven kunnanhallitukselta ja Lapinjärven ympäristölautakunnalta. Lapinjärven ympäristölautakunnan lausuntoon pyydettiin liittämään myös Lapinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle varattiin tilaisuus lausunnon antamiseen. Lapinjärven ympäristölautakunta on antanut päivätyn lausunnon. Sen mukaan Malénien tilakeskus sijaitsee maatalousalueella, jolla ei ole yleiskaavaa tai yksityiskohtaisempaa kaavaa. Toiminta on alueella tavanomaista ja lähistöllä on muita eläintiloja. Eläinsuojan käymälätilojen wcjätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Muilta osin voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräykset ovat riittävät. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija toteaa päivätyssä vastineessaan, että Lapinjärven ympäristölautakunta on hyväksynyt ehdotuksen eläinsuojan wc-jätevesien käsittelystä Maatalousyhtymä Malénin tilalla. Esityksen mukaan wcjätevesiä ei enää saa johtaa lietekaivoon. Maatalousyhtymä Malén pyytää

8 muutokseen siirtymäaikaa vuoteen 2014 asti. Perusteeksi luvan hakijan esittää seuraavan: Tilalla on meneillään suunnitelma kyseessä olevan eläinrakennuksen toiminnan muuttumisesta, ja uuden eläintilan rakentamisesta. Suunnitelman toteutuessa wc lakkaisi olemasta tässä eläintilassa. Jos Lapinjärven kunnan ympäristölautakunnan päätös pannaan voimaan heti, aiheutuu siitä tilalle arvokas rakennushanke, joka jää kuitenkin pois käytöstä lähivuosina. Rakennusvaiheessa kaivutyöt lisäksi hankaloittavat tilan maitohuoneen käyttöä ja maitotankin tyhjennystä. Nykyisen wc:n jätevesien muodostuminen on lisäksi erittäin vähäistä. 8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Malén Tapio ja Mika avoimelle yhtiölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 170 lypsylehmän, 120 hiehon, 86 lihanaudan ja 86 vasikan eläinsuojalle: Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, JL 6 ) 1.1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lantaa, virtsaa, jätevesiä tai säilörehun puristenestettä vesiin Eläinsuojan sekä jaloittelutarhan pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin Eläinsuojassa syntyvä lietelanta ja maitohuoneen jätevedet on johdettava tiiviiseen lietelantasäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet ja muut eläinsuojan toiminnassa syntyvät talousjätevedet saa johtaa lietesäiliöön korkeintaan asti. Viimeistään lähtien eläinsuojan wc-vedet ja muut eläinsuojan toiminnassa syntyvät talousjätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön taikka puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimukset täyttävällä tavalla. Selvitys wc-vesien käsittelystä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä Eläinsuojassa syntyvä kuivikelanta, vasikkalassa syntyvä kestokuivikepohja ja jaloittelutarhaan kertyvä kiinteä lanta on niiden poistamisen jälkeen varastoitava lantalassa. Jaloittelutarhaan kertyvä märkä lanta, virtsa ja likaiset sadevedet tulee koota ilmastuskaivoon ja tarvittaessa johdettava / siirrettävä edelleen lietelantasäiliöön Säilörehun puristeneste on koottava ja varastoitava tiiviissä puristenestekaivossa taikka lietelantasäiliössä.

9 9 Päästöt ilmaan (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 2. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä hajuhaittoja naapureille. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen ja raaka-aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä kello 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JA 3a, YMp 867/1996) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Lapinjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 5. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Valumavesien pääsy ympäristöön on ehkäistävä asianmukaisesti. Kuormausta odottava eläinjäte, kuten kuolleet naudat, on säilytettävä tiiviillä alustalla peitettynä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, on varastoinnin tapahduttava tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Varastointi (YSL 43, JL 6 ) 6.1. Kuivikelannan varastointia varten on oltava varastointitilavuutta lantalassa yhteensä vähintään m 3 ja poistetun kuivikepohjan varastointia varten 160 m Lietelannalle, eläinsuojan pesuvesille ja säilörehun puristenesteelle on oltava käytettävissä yhteensä vähintään m 3 varastointitilavuutta. Lisäksi lietelantasäilöön on varattava maitohuoneen jätevesille vähintään 400 m 3 :ä varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomaan lietelantasäiliöön on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa.

10 6.3. Lietelantasäiliön salaojituksen purkuputkilinjaan on toteutettava sulku- tai muu järjestely siten, että säiliörikko- tai onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy Taasianjokeen voidaan tarvittaessa estää. Samoin on estettävä joen tulvaveden pääsy salaojan tai muuta kautta lietelantasäiliön keinotekoisen tiivistysmateriaalin alle niin, että vesi ei voi nostaa sitä irti alustastaan. Tulvavesien pääsy altaaseen suoraan reunavallien yli on myös estettävä. Suunnitelma toteutettavasta sulku- tai muista järjestelyistä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Sulku- tai muut järjestelyt on toteutettava mennessä Lietelantasäiliö ja säilörehun puristenestekaivo on oltava varustettu riittävän korkeilla ja tiheillä suoja-aidoilla. Aidat on pidettävä kunnossa. 7. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 8. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Kuormauspaikalla on oltava aina riittävästi saatavilla imeytysmateriaalia, kuten turvetta. Eläinsuojakiinteistön tiealueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. 9. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Polttoainesäiliö on varustettava tiiviillä suoja-altaalla, jonka tilavuus vastaa säiliön tilavuutta, tai vaihtoehtoisesti säiliön on oltava kaksoisvaipparakenteinen. Lisäksi säiliö on varustettava palamattomasta materiaalista rakennetulla tuulettuvalla katoksella, joka estää suoja-altaan täyttymisen vedellä tai lumella. Varastointipaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Toimet on suoritettava viimeistään mennessä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lietelanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. 12. Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteiden hallinnasta on laadittava suunnitelma, kuten lietesäiliörikon ja tulipalojen sammutusvesien hallinnasta sekä haittojen ennaltaestämisestä. Suunnitelma on pidettävä ajantasalla. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. 10

11 11 Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Hyötykäyttö sekä muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 14. Toiminnassa syntyvä lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa saa tämän lisäksi toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa lannan hyödyntämiseen. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 204 hehtaaria. Mahdollisista uusista lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos lietettä on tarkoitus levittää Räfsbackenin pohjavesialueella olevalle peltoalueelle, on siitä tehtävä asianmukainen lannanlevityssuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43 ) 15. Lietelantasäiliön salaojaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään seuraavat muuttujat: NO 2 -, NO 3 - ja NH4-N. Raportointi (YSL 46, 51, 52 ) 16. Eläinsuojan toiminnasta on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laji ja määrä l/a, kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) - tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, laaduista, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, käsittelystä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista sekä päivämääristä - tiedot lantavarastojen tyhjennyksen yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista - tiedot vesinäytteiden tutkimustuloksista - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia

12 varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Malén Tapio ja Mika avoimen yhtiön eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeinen sovellettava säädös on valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000. Lupaharkinnassa on käytetty ohjeena ympäristöministeriön ohjetta kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Luvan myöntämisen edellytykset Malén Tapio ja Mika avoimen yhtiön eläinsuojan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Asiassa on otettu soveltuvin osin huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetukseen, kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastoissa, puristenesteen talteenotto ja varastointi sekä mahdollisten jaloittelualueiden sijoittaminen ja hoito. Vesienhoitosuunnitelman lisätoimenpiteistä on eläinsuojia koskien keskeistä niiden ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävää määrää lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa ja tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Lupamääräysten perustelut Määräys 1. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavaraston vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on annettu vaatimukset jäteveden käsittelystä ja määritetty mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan tällä hetkellä käsittelemättöminä lietesäiliöön. Selvitys wc-vesien käsittelystä on vaadittu em. asetuksen mukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

13 Määräys 2. Eläinsuojan läheisyydessä on ulkopuolisen omistama asuinrakennus piha-alueineen. Tämän vuoksi aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi ja perustelluksi antaa lupamääräyksen hajuhaittojen muodostumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi. Määräys 3. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Määräys 4. Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Määräys 5. Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 5 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). Määräys 6. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 1 momentin mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. 2 momentin mukaan varastointitilojen mitoituksessa noudatetaan asetuksen liitteessä 2 olevia mitoitusperusteita. Määräykset 7., 8. ja 11. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 :ssä säädetään, että lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittely oltava asianmukaista ja huolellista. Määräys 7. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Määräys 9. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Määräys 10. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. 13

14 Määräys. 11. Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. Määräys 12. Haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi häiriö-, vahinkoja onnettomuustilanteisiin varautuminen on tarpeen. Varautuminen on oltava suunnitelmallista. Määräys 13. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lietesäiliöiden tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. Määräys 14. Eläinsuojatoimintaa harjoittavalla tulee olla käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lantaa voidaan myös toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 2,7 sonnia kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin keskimääräisiin määriin ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. Luvan hakijan mukaan toiminnassa pyritään käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa ja esimerkiksi lietelannan levityksessä käytetään lietteen sijoitusvaunua. Sen voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jotta voidaan pienentää eläinsuojan lietelantavaraston tyhjennyksen ja lannan levityksen yhdessä aiheuttamaa kokonaishajuhaittaa, suositellaan lannan levityksessä käytettävän lietteen sijoitusvaunua varsinkin eläinsuojan läheisyydessä olevilla luvan hakijan omilla peltolohkoilla. Lannanlevitysaloista noin 2 ha sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Räfsbacken ( ). Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää sellaiseen paikkaan, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Kyseisellä pohjavesialueella sijaitsevan peltoalueen soveltuvuudesta lannan levitykseen ei ole täyttä varmuutta ja hakemuksessa ei asiasta ole selvitystä. Ympäristölupapäätöksessä ei lannan levitystä pohjavesialueella sijaitsevalla lohkon osalla ole kuitenkaan suoraan kielletty, koska kyseessä oleva lohko ei ole tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä, jolloin lannan levitykseen kohdistuvia suoria määräyksiä rajoittaa siihen liittyvä luvanvaraisuuden rajaus (YSA 4 ). Sen sijaan on annettu määräys asiaan liittyvästä levityssuunnitelmasta, johon Lapinjärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiset voivat tehdä muutoksia tai tarvittaessa toimivaltansa nojalla kieltää lannan levittämisen kokonaan pohjavesialueella, mikäli lannan levityksestä voi aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Luvan hakijalla on käytettävissään riittävästi asianmukaisia lannanlevitysaloja pohjavesialueen ulkopuolella siten, että ei ole pakottavaa tarvetta 14

15 levittää lantaa pohjavesialueelle. Toiminnassa on huolehdittava tulevaisuudessakin kuitenkin riittävistä asianmukaisista lannanlevitysaloista. Määräykset 15 ja 16. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. 15 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 404/ PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee lainvoimaiseksi 30 päivän kuluttua päätöksen antamispäivästä antamispäivää lukuunottamatta, jollei päätöksestä ole valitettu. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhteenveto lietelantasäiliön salaojavesien tarkkailutuloksista, selvitys lietelantasäiliön kunnosta ja sen jäljellä olevasta käyttöiästä sekä selvitys maitohuonejätevesien mahdollisesta johtamisesta yleiseen viemäriin, jos sellainen alueelle rakennetaan. (YSL 55 )

16 16 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapinjärven kunnan ympäristölautakunnan vaatimus wc-jätevesien käsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksestä 1.3. ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 32, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55 ja 96 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 565, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Joensuussa) laskuttaa myöhemmin. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) liitteen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

17 17 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Malén Tapio ja Mika avoin yhtiö Pukarontie Pukaro Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lapinjärven kunta Lapinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapinjärven kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpo ESAVI mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Lapinjärven kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Loviisan Sanomat ja Östra Nyland -nimisissä sanomalehdissä.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Harri Majander Arja Johansson Asian on ratkaissut yli-insinööri Harri Majander. Asian on esitellyt insinööri Arja Johansson. AJo/sl

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.