PERNIÖN LUKION KURSSISELOSTEET

Transkriptio

1 PERNIÖN LUKION KURSSISELOSTEET

2 1

3 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä:... 3 Erilaiset kurssit:... 3 Perniön lukion tuntijako... 4 Kurssit oppiaineittain... 5 ÄIDINKIELI... 5 ENGLANTI A1-KIELI... 7 RUOTSI A2-KIELI RUOTSI B1-KIELI SAKSA B2- JA B3-KIELI RANSKA B2 JA B3-KIELI MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS ATK SOVELTAVIA KOULUKOHTAISIA KURSSEJA... 45

4 3 Yleistä: Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, jotka koostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Pakolliset ja syventävät kurssit ovat samat jokaisessa Suomen lukiossa. Toivottavaa on, että opiskelijat eivät suorita vain minimikurssimäärää, vaan hankkivat mahdollisimman laajan pohjan jatkoopinnoille. Ylärajaa kurssimäärälle ei ole. Erilaiset kurssit: Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä kursseja. Nämä on lihavoitu ainekohtaisissa suoritussuosituksissa ja kurssisisällöissä. Syventävät kurssit ovat valinnaisia, pakollisiin kursseihin läheisesti liittyviä lisäkursseja. Opiskelijan on valittava valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään 10. Syventävät kurssit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden kerrata ja syventää pakollisilla kursseilla opittuja asioita tai opiskella ylimääräisiä oppiaineita kuten vieraita kieliä. Syventävien kurssien valinta on tärkeää, koska ylioppilaskirjoitusten tehtävät laaditaan sekä pakollisten että valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Nämä kurssit on alleviivattu suoritussuosituksissa ja kurssisisällöissä. Soveltavat kurssit ovat jonkin oppiaineen työ- tai menetelmäkursseja tai useamman aineen kokonaisuuksia, joita opiskelija voi valita opinto-ohjelmaansa harrastustensa ja mieltymystensä mukaisesti. Perniön lukiossa näitä kursseja on runsaasti.

5 4 Perniön lukion tuntijako Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit 6 Syventävät valtakunnalliset kurssit 3 Soveltavat koulukohtaiset kurssit 3 Kielet A-englanti A-ruotsi B-ruotsi B2/B3-kieli -ranska -saksa Matematiikka - pitkä oppimäärä - lyhyt oppimäärä Reaaliaineet Biologia - Maantiede - Fysiikka - Kemia - Uskonto/ET - Filosofia - Historia - Yhteiskuntaoppi Psykologia Terveystieto Taito- ja taideaineet - Musiikki - Kuvataide Liikunta Opinto-ohjaus 1 1 ATK Yrittäjyys 5 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Yhteensä vähintään 75

6 5 Kurssit oppiaineittain ÄIDINKIELI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3, (7, 10, 12) 4, 5, (7, 10, 11, 12) 6, 8, 9, (7, 11) Pakolliset kurssit tulisi suorittaa numerojärjestyksessä, koska ne antavat pohjan myöhempien kurssien suorittamiselle. Ylioppilaskirjoitusvuonna opiskelijaa kehotetaan valitsemaan syventävät kurssit ÄI8 ja ÄI9. Kurssin ÄI7 ja soveltavien kurssien suoritusajankohdan voi valita vapaasti. Äidinkielen opiskelun kommunikatiivisen luonteen vuoksi itsenäistä suoritusta ei suositella. Jos normaali suoritustapa ei ole mahdollinen, voidaan kurssin itsenäistä suoritusta harkita. Suoritustavoista ja niihin liittyvistä tehtävistä on aina sovittava opettajan kanssa. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanoin, jolloin arvioinnin pohjana ovat kurssien aikana tehdyt kirjalliset opinnäytteet sekä muutoin osoitettu aktiivisuus ja asiaosaaminen. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä paitsi ÄI11 numeroarvosanoin. ÄI1: KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI2: TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. ÄI3: KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen.

7 6 ÄI4: TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä. ÄI5: TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä. ÄI6: KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tekstit suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään. Suomen kielen muotoutuminen. Kielenohjailun periaatteet. ÄI7: PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. ÄI8: TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit, tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet, tekstin ideointi, suunnittelu, muokkaaminen, tyylin hionta ja viimeistely. Kielenhuoltoa. ÄI9: KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. ÄI10: ILMAISUTAITO Opiskelija saa erilaisten harjoitteiden kautta varmuutta omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Tutustutaan teatterin tekemisen keinoihin. Harjoitellaan roolityöskentelyä ja siihen liittyviä puhe- ja liikuntatapoja. ÄI11: KIELENHUOLTO Perehdytään oikeakielisyyskäytänteisiin ja hiotaan tekstien sujuvuutta ja luettavuutta. Sopii erityisen hyvin lukion aloittaville, mutta on hyödyllinen kaikille, jotka haluavat parantaa kielen, kirjoittamisen ja lukemisen taitojaan.

8 7 ÄI12: MEDIALUKUTAITO JA MEDIAKIRJOITTAMINEN Kurssilla tutustutaan ajankohtaisiin mediailmiöihin ja syvennetään median vaikuttavuuden analysointia. Kurssin tavoitteena on, että oppilas harjaantuu tarkkailemaan mediaympäristöään oma-aloitteisesti ja kriittisesti sekä oppii analysoimaan syvällisesti median eri ilmiöitä. Kurssilla käsiteltäviä aihealueita ovat mm. elokuva, televisio, internet ja sosiaalinen media, pelit, verkkojournalismi, sanoma- ja aikakauslehdistö jne. Opiskelijoiden toiveiden ja mielenkiinnon mukaan voidaan myös keskittyä joihinkin median osa-alueisiin ja ilmiöihin tarkemmin. Kurssin loppupuolella opiskelijat toteuttavat yhdessä ryhmänä pienen mediajulkaisun, jonka he itse suunnittelevat ja ideoivat (esim. lehti, video, tms. mediaesitys). Kurssi on jatkoa ÄI4-kurssille. Suoritusajankohta: jaksot 4 6. ENGLANTI A1-KIELI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3 4, 5, 6, 8, (11) 7, 9, 10, (11) Kurssit suoritetaan pääasiallisesti numerojärjestyksessä, koska kielitaito kehittyy asteittain ja opiskeltavat asiat kertautuvat kursseissa. Kurssit 1-3 suoritetaan ensimmäisenä, kurssit 4-6 toisena ja kurssit 7, 9 ja 10 kolmantena opiskeluvuotena. Kurssit 8 ja 11 soveltuvat 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. Ylioppilaskoe laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien 1-8 perusteella. Itsenäinen suorittaminen ei yleensä ole mahdollista, koska kielen oppiminen on pääasiassa kommunikointia muiden kanssa. Pakottavissa tapauksissa itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan ja rehtorin kanssa. Kurssit 1-9 arvostellaan numeroarvosanoin, jolloin arvioinnin pohjana ovat kurssien aikana tehdyt kirjalliset opinnäytteet sekä muutoin osoitettu aktiivisuus ja asiaosaaminen. Puhekurssin (kurssi 8) arvioinnissa painotetaan erityisesti suullista tuottamista. Kurssit 10 ja11 arvostellaan suoritusmerkinnällä.

9 8 ENA1: NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Aihepiirit: perhe, suku, monikulttuurisuus, ystävyys, ulkonäkö, identiteetti, ihmissuhteet, asuminen, ruokakulttuuri. Tavoitteet: Niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta, vahvistaa sanaston hallintaa, antaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan, vahvistaa keskustelutaitoa, mielipiteenilmaisua ja muita puheviestintätaitoja. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Opiskelu- ja kielitaitostrategiat: Omien opiskelutaitojen kartoittaminen ja sanastonopiskelu-strategioihin tutustuminen. Kommunikaatiostrategioista harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista, kohteliasta reagointia, aktiivista kuuntelemista ja kompensaatiostrategioiden käyttöä. Harjoitellaan kirjallista ilmaisua lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: aktiivin aikamuodot ja ehtovirkkeet, liitekysymykset ENA2: VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Aihepiirit: nuoren arkipäivä, hyvinvointi, harrastukset, matkailu, luonnossa liikkuminen, urheilu, musiikki, media, lukeminen. Tavoitteet: Harjoittaa puheviestintää monipuolisesti ja vankentaa puheviestinnän strategioiden hallintaa, vahvistaa sanaston hallintaa, vahvistaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan, harjoittaa kirjallista ilmaisua ja tutustua kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä. Opiskelu- ja kielitaitostrategiat: Opiskelijat pitävät kurssilla suullisen esitelmän ja harjoittelevat ainekirjoitusta. Perehdytään kuullunymmärtämisen taitoihin. Rakenteet: sanajärjestys, muodolliset subjektit, persoonapronominit, passiivi ENA3: OPISKELU JA TYÖ Aihepiirit: Opintojen merkitys, opiskelu meillä ja muualla, aikuisen opiskelu, juhlaperinteet, kesätyö, työpaikan hakeminen, vapaaehtoistyö, yrityksen perustaminen, omien kykyjen löytäminen, erilaisia ammatteja. Tavoitteet: Harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää (mm. työnhaku), vahvistaa opiskelu- ja työsanaston hallintaa, vahvistaa keskeisten opiskelustrategioiden hallintaa, harjoittaa muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Opiskelu- ja kielitaitostrategiat: Keskustelutaitojen kehittäminen, työpaikkahakemuksen ja CV:n laatiminen, työnhaku- ja haastattelutilanteissa toimiminen ja puhelimessa käyttäytyminen. Rakenteet: relatiivipronominit, vaillinaiset apuverbit, adjektiivit, adverbit ENA4: YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Aihepiirit: kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys,viestintä- ja mediataidot, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja vastuu ympäristöstä sekä maailmanlaajuiset ongelmat

10 9 Tavoitteet: Tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin, harjoittaa monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla tasolla, laajentaa yhteiskunnallisen sanaston hallintaa, harjoittaa erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja harjoittaa kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla. Opiskelu- ja kielitaitostrategiat: Lukemisstrategiat, kriittinen lukeminen ja mediakriittisyys, tiivistelmän laatiminen, väittely, poliittisesti korrekti kielenkäyttö ja asia-aineen kirjoittaminen. Rakenteet: epäsuora esitys, infinitiivi, ing-muoto ja that-lause, konjunktiot. ENA5: KULTTUURI LAAJA-ALAISESTI Aihepiirit: kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva meillä ja muualla. Tavoitteet: Käsitellä kulttuuria laaja-alaisesti, harjoittaa tekstin lukemista vaativahkolla tasolla, valmistaa laajahko kulttuuriaiheinen tuotos ja esitellä se sekä tutustua englanninkieliseen kirjallisuuteen. Opiskelu- ja kielitaitostrategiat : Laajan kirjallisen tai suullisen työn tekeminen, tiedon etsiminen, jäsentäminen ja muokkaaminen, suullisen ja kirjallisen yhteenvedon laatiminen ja esittäminen, oman ja toisen työn arvioiminen, suullinen ja kirjallinen kuvaileminen, selostaminen ja vertaileminen. Rakenteet: substantiivit, artikkelit, genetiivi, välimerkkien käyttö, iso alkukirjain ENA6: TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Aihepiirit: Eri tieteenalat, tekniikan saavutuksia ja historiaa, viestintä, talouselämä. Tavoitteet: Harjoittaa kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla, vankentaa lukemis-strategioiden hallintaa ja hioa kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla. Opiskelu- ja kielitaitostrategiat: Vaativien ja abstraktien tekstien ymmärtäminen, sisällön tiivistäminen, argumentoiva suullinen ja kirjallinen ilmaisu, asiaviestien tuottaminen ja luova kirjoittaminen. Rakenteet: indefiniittipronominit, paljoussanat, lukusanat, ajan ja paikan prepositiot ja lauseenvastikkeet ENA7: LUONTO JA YMPÄRISTÖ Aihepiirit: maapallon tila ja ympäristön saastuminen, luonnonsuojelu. Tavoitteet: Harjoitellaan ylioppilaskoetta varten vaativia teksti-, kuuntelu- ja rakennetehtäviä, vahvistetaan ainekirjoitustaitoja ja harjoitellaan tiivistelmän laatimista sekä tekstistä että kuullusta. Kurssi antaa valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Rakenteet: Kertaus verbiopista ja pronomineista, lauseenvastikkeet, lisätietoa apuverbeistä ja muista verbeistä. ENA8: PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitetaan suullisen kielen käyttöä käytännön kielitaidon kannalta keskeisissä puhetilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien (ENA 1-7) aihepiirit. Puhumista harjoitellaan pareittain ja ryhmissä

11 10 tekstien ja kuuntelutehtävien avulla monipuolisia työtapoja käyttäen. Kurssi valmentaa myös uudistuvaan yo-kokeeseen. Kurssiin liittyy valtakunnallinen puhekoe, josta saa erillisen todistuksen. ENA9: YMPÄRÖIVÄ MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Kurssin aihepiireinä ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät abstraktit aiheet. Tavoitteena on harjoitella ylioppilaskoetta varten vaativia teksti-, kuuntelu- ja rakennetehtäviä. Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään ainekirjoitustaitoja ja harjoitellaan tiivistelmän laatimista sekä tekstistä että kuullusta. Kurssilla kerrataan adjektiivit, adverbit, substantiivit ja lauseoppi sekä syvennetään tietoa prepositioista ja sananjohtamisesta. Kurssilla keskitytään myös opiskelijoiden kielenopiskelun strategioiden syventämiseen sekä yo-koetta että jatko-opintoja varten. ENA10: ABIEN KERTAUSKURSSI Kurssilla kerrataan koko ylioppilaskokeeseen kuuluvan oppimäärän keskeistä kielioppia ja sanastoa opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kurssilla tehdään aiempien vuosien ylioppilaskokeiden erilaisia tehtäviä. Kurssilla harjoitellaan myös ylioppilaskokeen ainekirjoituksen tekstilajeja, kuten asia-aineen, mielipideaineen ja kuvailevan aineen kirjoittamista sekä kirjeen ja puheen laadintaa. Kurssin päätteeksi järjestetään preliminäärikoe. ENA11: KIRJOITELMAKURSSI Kurssi tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kirjoittamistaitojen kehittämiseen henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kirjoitelmakurssissa ei ole lähiopetusta eikä loppukoetta vaan se suoritetaan itsenäisesti opetushallituksen laatimaa verkkomateriaalia ( käyttäen. RUOTSI A2-KIELI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3 4, 5, 6 7, 8, 9 Kurssit suoritetaan pääasiallisesti numerojärjestyksessä, koska kielitaito kehittyy asteittain ja opiskeltavat asiat kertautuvat kursseissa. Kurssit 1-3 suoritetaan ensimmäisenä, kurssit 4-6 toisena ja kurssit 7, 8 ja 9 kolmantena opiskeluvuotena. Kurssi 9 on mahdollista suorittaa myös kurssien 1-3 jälkeen. Ylioppilaskoe laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien 1-8 perusteella.

12 11 Itsenäinen suorittaminen ei yleensä ole mahdollista, koska kielen oppiminen on pääasiassa kommunikointia muiden kanssa. Pakottavissa tapauksissa itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan ja rehtorin kanssa. Kurssit 1-8 arvostellaan numeroarvosanoin, jolloin arvioinnin pohjana ovat kurssien aikana tehdyt kirjalliset opinnäytteet sekä muutoin osoitettu aktiivisuus ja asiaosaaminen. Puhekurssin (kurssi 7) arvioinnissa painotetaan erityisesti suullista tuottamista. Kurssi 9 arvostellaan suoritusmerkinnällä. RUA1: ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUA2: IHMISET YMPÄRILLÄMME Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUA3: SUOMI OSA POHJOLAA JA EUROOPPAA Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. RUA4: ELINYMPÄRISTÖMME Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

13 12 RUA5: OPISKELU JA TYÖ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. RUA6: KULTTUURI JA SEN TEKIJÖITÄ Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. RUA7: PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssin aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet sekä aikaisempien kurssien aihepiirit. Kurssilla painotetaan puheviestinnän harjoittelua, kartutetaan sanavarastoa ja kerrataan keskeisiä kielioppiasioita. Kurssilla palautetaan mieleen aikaisemmin opittuja viestintäfraaseja ja keskeisiä puhetilanteita, joita harjoittelemme puhe- ja kuuntelutehtävissä. Vaativien tekstien yhteydessä harjoitellaan mielipiteenilmaisua ja keskustelua eri aihepiireistä pareittain ja pienryhmissä. Suullisen viestinnän ohella kartutetaan myös kuullun ja tekstinymmärtämisen taitoja sekä harjoitellaan viestinnällisten kirjoitustehtävien laatimista. Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus. Kurssin lopullinen arvosana perustuu suullisen kokeen arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. RUA8: TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. RUA9: OPI KUULEMAAN, OPI VIESTIMÄÄN! Kurssin tarkoituksena on lisätä kuullun ymmärtämisvalmiuksia ja harjoitella kirjallista ja suullista viestintää erilaisten tehtävien avulla. Kurssi koostuu erilaisista kuunteluharjoituksista, joiden avulla pyritään harjoittamaan keskittymistä, kuullun tarkkaavaisuutta ja ymmärtämistä. Harjoitellaan myös ääntämistä, tehdään saneluharjoituksia ja opetellaan kuullun tiivistämistä. Kurssilla harjoitellaan myös kirjallista viestintää erilaisten viestinnällisten kirjoitustehtävien avulla. Harjoitellaan kirjoitelmien tekoa, erilaisten kirjoitusmuotojen kirjoittamista ja lyhyiden viestinnällisten kirjoitelmien tekoa. Kurssilla tehtävät kirjoitus- ja kuunteluharjoitukset ovat myös yo-kirjoituksiin valmentavia.

14 13 RUOTSI B1-KIELI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3 4, 5, 6 7, 8, 9 Kurssit suoritetaan pääasiallisesti numerojärjestyksessä, koska kielitaito kehittyy asteittain ja opiskeltavat asiat kertautuvat kursseissa. Kurssit 1-2 suoritetaan ensimmäisenä, kurssit 3-5 toisena ja kurssit 6, 7 ja 8 kolmantena opiskeluvuotena. Kurssi 8 on mahdollista suorittaa myös kurssien 1-3 jälkeen. Ylioppilaskoe laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien 1-7 perusteella. Itsenäinen suorittaminen ei yleensä ole mahdollista, koska kielen oppiminen on pääasiassa kommunikointia muiden kanssa. Pakottavissa tapauksissa itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan ja rehtorin kanssa. Kurssit 1-7 arvostellaan numeroarvosanoin, jolloin arvioinnin pohjana ovat kurssien aikana tehdyt kirjalliset opinnäytteet sekä muutoin osoitettu aktiivisuus ja asiaosaaminen. Puhekurssin (kurssi 6) arvioinnissa painotetaan erityisesti suullista tuottamista. Kurssi 8 arvostellaan suoritusmerkinnällä. RUB1: KOULU JA VAPAA-AIKA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kurssilla painotetaan suullista kielitaitoa keskusteluharjoitusten ja viestinnällisten tehtävien avulla. Kieliopissa keskitytään perusrakenteiden kertaamiseen: substantiivit, adjektiivit, verbien taivutus ja aikamuodot. Persoona- ja refleksiivipronominit. Päälauseen sanajärjestys ja prepositioita. RUB2: ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista, puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssin aihepiireinä ovat edelleen nuorten elämään liittyvät asiat, kuten koulu, työ ja vapaa-aika. Kieliopista käsitellään substantiivin määräysmuodot, adjektiivin vertailumuodot, apuverbit, att-sanan käyttö ja sivulauseet.

15 14 RUB3: SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, sekä vieraat kulttuurit Suomessa. Kurssilla harjoitellaan kirjoittamistaitoa (henkilön ja paikan kuvaaminen) ja painotetaan tekstinymmärtämistä. Kieliopissa käsitellään pronomineja, erisnimen suku, substantiiviattribuutti, imperatiivi ja adverbejä. RUB4: ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Vahvistetaan erityisesti suullista kielitaitoa. Kieliopissa adverbejä, verbioppia, passiivi. RUB5: ELINYMPÄRISTÖMME Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Korostetaan ymmärtävää lukemista ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. RUB6: PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla käsittelemme ajankohtaisia pohjoismaisia tapahtumia ja kertaamme aiempien kurssien aihepiirejä. Kurssilla painotetaan puheviestinnän harjoittelua, kartutetaan sanavarastoa ja kerrataan keskeisiä kielioppiasioita. Alussa palautetaan mieleen viestintäfraaseja ja tilanteita, joita harjoittelemme puhe- ja keskustelutehtävissä. Tekstien yhteydessä harjoitellaan mielipiteenilmaisua ja keskustelua vapaa-ajan vietosta, ihmissuhteista ja eri kulttuureista. Puhumista harjoitellaan monipuolisesti pareittain ja pienryhmissä. Suullisen viestinnän ohella kartutetaan myös kuullun ja tekstinymmärtämisen taitoja sekä harjoitellaan viestinnällisten kirjoitustehtävien laatimista. Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus. Kurssin lopullinen arvosana perustuu suullisen kokeen arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. RUB7: YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään opiskeluun, työelämään ja yhteiskuntaa liittyviä asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla, harjoitellaan yo-kirjoituksiin valmentavia tekstin- ja kuullunymmärtämistehtäviä ja kerrataan kielioppirakenteita. Soveltava kurssi: RUB8: OPI KUULEMAAN, OPI VIESTIMÄÄN! Kurssin tarkoituksena on lisätä kuullun ymmärtämisvalmiuksia ja harjoitella kirjallista ja suullista viestintää erilaisten tehtävien avulla. Kurssi koostuu erilaisista kuunteluharjoituksista, joiden avulla pyritään harjoittamaan keskittymistä, kuullun tarkkaavaisuutta ja ymmärtämistä. Harjoitellaan myös ääntämistä, tehdään

16 15 saneluharjoituksia ja opetellaan kuullun tiivistämistä. Kurssilla harjoitellaan myös kirjallista viestintää erilaisten viestinnällisten kirjoitustehtävien avulla. Harjoitellaan kirjoitelmien tekoa, erilaisten kirjemuotojen kirjoittamista ja lyhyiden viestinnällisten kirjoitelmien tekoa. Kurssilla tehtävät kirjoitus- ja kuunteluharjoitukset ovat myös yo-kirjoituksiin valmentavia. SAKSA B2- JA B3-KIELI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi (1), 2, 3, 4 5, 6, 7 8, 9 Resurssien ja opiskelijamäärän niin vaatiessa B2-oppimäärä opetetaan yhdessä B3-oppimäärän kanssa saksan kielessä kurssista SAB3 alkaen. Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. SAB1: HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SAB2: NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB3: VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

17 16 SAB4: MEILLÄ JA MUUALLA Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SAB5: ENNEN JA NYT Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB6: OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB7: KULTTUURI Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB8: YHTEINEN MAAPALLOMME Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB9: LUONTO JA YMPÄRISTÖ SEKÄ TIEDE JA TEKNOLOGIA Aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt, luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Lisäksi lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RANSKA B2 JA B3-KIELI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi (1, 2), 3, 4 5, 6, 7 8, 9

18 17 Resurssien ja opiskelijamäärän niin vaatiessa B2-oppimäärä opetetaan yhdessä B3-oppimäärän kanssa ranskan kielessä kurssista RAB3 alkaen. Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. RAB1: HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. RAB2: NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. RAB3: VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB4: MEILLÄ JA MUUALLA Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RAB5: ENNEN JA NYT Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

19 18 RAB6: OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB7: KULTTUURI Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB8: YHTEINEN MAAPALLOMME Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB9: LUONTO JA YMPÄRISTÖ Aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt, luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3, 4, 6, 11(sama jakso 6. kanssa) 5, 7, 8, 9, 10, 14(sama jakso 10. kanssa) 12, 13, 18, (19) MAA1: FUNKTIOT JA YHTÄLÖT Keskeiset sisällöt: potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi, eksponenttifunktio

20 19 MAA2: POLYNOMIFUNKTIOT Keskeiset sisällöt: polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen MAA3: GEOMETRIA Keskeiset sisällöt: kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen MAA4: ANALYYTTINEN GEOMETRIA Keskeiset sisällöt: pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen, pisteen etäisyys suorasta MAA5: VEKTORIT Keskeiset sisällöt: vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, vektoreiden skalaaritulo, suorat ja tasot avaruudessa MAA6: TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT Keskeiset sisällöt: diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo ja normaalijakauma MAA7: DERIVAATTA Keskeiset sisällöt: rationaaliyhtälö ja epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. MAA8: JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT Keskeiset sisällöt: Juurifunktiot ja yhtälöt, eksponenttifunktiot ja yhtälöt, logaritmifunktiot ja yhtälöt, yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio, juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion derivaatta. MAA9: TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT Keskeiset sisällöt: suunnattu kulma ja radiaani, trigonometristen funktioiden symmetria, jaksollisuus ja derivaatat, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono

21 20 MAA10: INTEGRAALILASKENTA Keskeiset sisällöt: Integraalifunktiot, määrätty integraali, pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. MAA11: LUKUTEORIA JA LOGIIKKA Keskeiset sisällöt: lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi. MAA12: NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ Keskeiset sisällöt: absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö, muutosnopeus ja pinta-ala. Syvennetään matemaattisia menetelmiä ongelmien ratkaisussa. Laskinten avulla tutustutaan likimääräisiin ratkaisumenetelmiin. MAA13: DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI Keskeiset sisällöt: Funktion ominaisuuksien tutkiminen, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä, epäoleelliset integraalit MAA 14: FUNKTIO-OPIN JA GEOMETRIAN JATKOKURSSI Syvennetään funktio-opin ja geometrian osaamista MAA 15: TALOUSMATEMATIIKKA Tutustutaan jokapäiväisen talousmatematiikan tehtäviin, esim. opintotuen, verotuksen ja lainojen laskemiseen. Kurssi on sama kuin MAB7. MAA 16: LINEAARIALGEBRA Yhtälöryhmien ratkaisun kautta tutustutaan matriiseihin, niiden käyttöön ja merkitykseen vektorilaskennassa. Lineaarialgebrassa tutustutaan vektoriavaruuksiin ja niiden erilaisiin aliavaruuksiin. MAA17: TILASTOMATEMATIIKKA Syvennetään peruskurssin tietoja.. Lisäksi tutkitaan otoksen luotettavuutta päätösten teossa ja opetellaan tulkitsemaan tilastoja. Kurssi on sama kuin MAB9. MAA18: KERTAUSKURSSI Kerrataan lukion pitkän matematiikan oppimäärä ennen ylioppilaskirjoituksia. MAA19: MATEMATIIKAN VERKKOKURSSI Kompleksiluvut, differentiaaliyhtälöt, kahden muuttujan funktiot. Tavoitteena on laajentaa lukualueiden tuntemusta kompleksilukujen alueelle, oppia ratkaisemaan separoituvia ja ensimmäisen kertaluvun lineaarisia differentiaaliyhtälöitä sekä osata osittaisderivoinnin ja sen soveltamisen kahden muuttujan funktion ääriarvotehtävien ratkaisemisessa. Kurssi on hyödyllinen jatko-opintoja ajatellen.

22 21 Vaihto lyhyeen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen luetaan hyväksi seuraavat vastaavuudet: MAA1 MAB1 MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset kurssit luetaan hyväksi ja näkyvät opiskelijan lisätiedoissa. Jos opiskelija pyytää, hän saa, arvosanaa korottaakseen, osallistua lyhyen kurssin kurssikokeeseen, kun se on tarjolla osaamistason toteamiseksi. (Parempi arvosana jää voimaan.) MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3 4, 5, 7, 8 6, 9, 10 Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Soveltavien kurssien arvosanat eivät vaikuta alentavasti oppiaineen keskiarvoon. MAB1: LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT Perehdytään lineaarisiin riippuvuuksiin, yhtälöiden muodostamiseen ja yhtälöiden erilaisiin ratkaisutapoihin. Lisäksi käydään läpi toisen asteen yhtälö ja sen ratkaisu. MAB2: GEOMETRIA Käydään läpi tasogeometriaa ja avaruusgeometriaa.

23 22 MAB3: MATEMAATTISIA MALLEJA I Tutustutaan lineaarisiin ja eksponentiaalisiin malleihin, sekä ratkaistaan potenssi ja eksponenttiyhtälöitä. MAB4: MATEMAATTINEN ANALYYSI Tutustutaan funktion derivaattaan ja sen sovelluksiin. MAB5:TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Tutustutaan tilastojen tunnuslukuihin, normaalijakaumaan, kombinatoriikkaan sekä todennäköisyyslaskennan perusteihin. MAB6: MATEMAATTISIA MALLEJA II Tutustutaan kahden muuttujan lineaarisiin yhtälöihin, lineaariseen optimointiin, sekä lukujonoihin ja niiden summiin. MAB7: TALOUSMATEMATIIKKAA Tutustutaan jokapäiväisen talousmatematiikan tehtäviin, esimerkkinä opintotuki, verotus ja lainalaskut. Kurssi on sama kuin kurssi MAA15. MAB8: MATEMAATTISIA MALLEJA III Opetellaan yksikköympyrän käyttöä ja trigonometristen yhtälöiden ratkaisua. Lisäksi tutustutaan vektoreihin, niiden laskutoimituksiin, sekä kaksi- ja kolmiulotteiseen koordinaatistoon. MAB9: TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS JATKOKURSSI Syvennetään peruskurssin tietoja. Tutkitaan otoksen luotettavuutta päätösten teossa ja opetellaan tulkitsemaan tilastoja. Kurssi on sama kuin kurssi MAA17. MAB10: KERTAUS Kerrataan pakollisten kurssien asiat ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. BIOLOGIA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2 (2), 3, 4, 6 5, 7 Pakolliset kurssit BI1 ja BI2 suoritetaan numerojärjestyksessä, jonka jälkeen syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssien BI1-BI5 itsenäinen suorittaminen on mahdollista.

24 23 Kurssit BI1-BI5 arvotellaan numeroarvosanoin. BI6 ja BI7 kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. BI1: ELIÖMAAILMA Biologia tieteenä, käytetyt tutkimusmenetelmät. Elämän ominaisuudet ja perusedellytykset. Käsite luonnon monimuotoisuus. Evoluutio. Ekologian perusteet. BI2: SOLU JA PERINNÖLLISYYS Solu elämän perusyksikkönä. Solun rakenne ja toiminta, toiminnan ohjaus. Solun energiatalous ja lisääntyminen. Periytymisen perusteet. Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria. BI3: YMPÄRISTÖEKOLOGIA Ekologinen tutkimus. Oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Biodiversiteetti ja sen merkitys. Ekologiset ympäristöongelmat, syitä ja ratkaisumahdollisuuksia. Suomen luonnon haavoittuvuus. Kestävä tulevaisuus. BI4: IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet. Ihmiskehon eri elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys. Elintoimintojen säätely ja ihmisen lisääntyminen. Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit. Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys. Ihminen eläinlajina. BI5: BIOTEKNOLOGIA Tutustuminen uuteen, ihmiskuntaa mullistavaan tieteenalaan. Kurssi antaa eväitä ymmärtää ja käsitellä biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja mukanaan tuomia eettisiä ongelmia. Kurssilla syvennetään aikaisempia tietoja esim. solun rakenteesta ja toiminnasta, sekä tarjoillaan uutta tietoa mm. geenien rakenteesta, toiminnasta ja toiminnan säätelystä. BI6: TUTKIMUSKURSSI Kurssilla tehdään lukion biologian pakollisiin ja syventäviin kursseihin liittyviä tutkimuksia. Kurssin sisältö voi vaihdella opiskelijoiden innostuksen ja kiinnostuksen mukaisesti. Mahdollisia töitä ovat mm. nisäkkään preparointi ja sisäelinten preparointi, erilaisten näytteiden kerääminen maastosta ja mikroskopointi, aistien toimintaan ja bioteknologiaan liittyvät kokeet sekä maastossa tehtävät ekologiset tutkimukset. Kurssi painottuu lukion kursseilla käsiteltyjen asioiden havainnollistamiseen ja kertaamiseen oppilastöiden ja niistä laadittavien työselostusten avulla. Kurssi tarjotaan joka toinen vuosi (parittomana lukuvuonna). Kurssi arvostellaan hyväksytty/hylätty. Arvioinnissa otetaan huomioon työselostukset ja aktiivinen osallistuminen kurssiin. Ei itsenäistä suorittamista.

25 24 Edeltävät opinnot: BI1, BI2, (BI3-BI5) BI7: BIOLOGIAN KERTAUSKURSSI Kerrataan ja täydennetään aikaisempien biologian kurssien sisältöjä yo-koetta varten. Arviointi perustuu kurssin tehtäviin ja kokeeseen. MAANTIEDE 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2 (2), 3 4, 5 Pakolliset kurssit GE1, GE2 ja syventävä kurssi GE3 suoritetaan numerojärjestyksessä, koska ne antavat pohjan GE4 kurssin suorittamiselle. Kurssien GE1-GE4 itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Kurssit GE1-GE4 arvostellaan numeroarvosanoin ja GE5 kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. GE1: SININEN PLANEETTA Luonnonmaantieteen kurssi. Käsiteltäviä aihepiirejä esim. maapallon planetaarisuus, maan kehien rakenteet ja liikkeet, maapallon muuttuvat pinnanmuodot, sää ja ilmasto. GE2: YHTEINEN MAAILMA Kulttuurimaantieteen kurssi. Keskeisinä teemoina ihmisen toiminta, sekä ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Käsiteltäviä aihepiirejä esim. maapallon väestö ja asutus, kulttuuripiirit, luonnonvarat, ihmistoiminnan alueellinen rakenne sekä kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot. GE3: RISKIEN MAAILMA Tutustuminen ihmisen toiminnan tai luonnon maapallolle aiheuttamiin riskeihin ja hasardeihin alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Sisältää riskiuutisten ajankohtaisen seurannan. Kertaa ja syventää pakollisten kurssien aihepiirejä. GE4: ALUETUTKIMUS Kartografian perusteita mm. digitaaliseen kartta-aineistoon tutustuminen ja sen mahdollinen käyttäminen (GIS). Oman aluetutkimuksen toteuttaminen valitulla

26 25 tasolla. Perehtyminen maantieteellisen tutkimuksen kulkuun, lähdeaineiston keruu ja aineiston kriittinen tarkastelu. Aluekuvauksen raportointi. Syventää ja kokoaa yhteen pakollisten kurssien sisältöjä. GE5: MAANTIETEEN KERTAUSKURSSI Kerrataan ja täydennetään aikaisempien biologian kurssien sisältöjä yo-koetta varten. Arviointi perustuu kurssin tehtäviin ja kokeeseen. FYSIIKKA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3 4, 5, 6, 10 7, 8, 9 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. FY10-kurssin voi suorittaa vaikka olisi lukenut vain pakollisen kurssin. Kaikki muut kurssit (FY1-FY9) arvioidaan numeroarvosanoin paitsi työkurssi (FY10) arvostellaan suoritusmerkinnällä. FY1: FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ Tutustutaan fysiikan historiaan, perusvuorovaikutuksiin ja fysiikan kokeellisuuteen. Lisäksi käydään läpi energian, liikkeen ja voiman peruskäsitteitä. FY2: LÄMPÖ Tutustutaan mekaanisen energian säilymiseen, lämpöopin keskeisiin ilmiöihin, olomuodon muutoksiin, lämpöenergiaan, sen käytännön sovelluksiin sekä lämpöopin pääsääntöihin. FY3: AALLOT Kurssilla opitaan värähdys- ja aaltoliikkeen perusteet ja sovelletaan niitä valon ja äänen tutkimiseen. Lisäksi tarkastellaan peilejä ja linssejä sekä optiikan käytännön sovelluksia. FY4: LIIKKEEN LAIT Tutustutaan liikkeen malleihin ja Newtonin lakeihin. Lisäksi tutustaan erilaisiin voimiin, sekä liikemäärän ja liikkeeseen liittyvän energian säilymisiin.

27 26 FY5: PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO Kurssilla tarkastellaan pyörimiseen liittyviä ilmiöitä, ympyräliikettä, liikettä gravitaatiokentässä eli erilaisia putoamis- ja heittoliikkeitä sekä planeettojen ja satelliittien liikkeitä. FY6: SÄHKÖ Perehdytään sähköisiin perusilmiöihin ja lakeihin. Opetellaan mittaamaan perussuureet ja yleisimpien komponenttien kytkennät. Lisäksi tutustutaan sähkökenttään, sähkövirtaan, virtapiireihin sekä sähköturvallisuuteen. FY7: SÄHKÖMAGNETISMI Kurssilla tutustutaan magneettikenttään ja sähkömagneettiseen induktioon, erilaisiin vaihtovirtapiireihin, sekä sähköenergian tuotantoon ja sähköturvallisuuteen. FY8: AINE JA SÄTEILY Tutustutaan erilaisiin säteilyihin, spektreihin ja aineen rakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan atomiytimen rakennetta, radioaktiivisuutta ja ydinenergian tuottamisen perusteita. FY9: FYSIIKAN KERTAUSKURSSI Kerrataan ja täydennetään fysiikan oppisisältöjä siten, että aikaisemmissa kursseissa opiskellut osa-alueet liittyvät toisiinsa ja muodostavat fysiikan kokonaiskuvan. FY10: KOKEELLINEN FYSIIKKA Kurssi soveltuu kaikille fysiikan töistä kiinnostuneille, vaikka ei olisikaan lukenut fysiikkaa pakollista kurssia enempää. Kurssilla suoritetaan eri fysiikan alalta helppoja töitä ja laaditaan niistä työselostus. Lisäksi tutustutaan ja opetellaan tunnistamaan nykytekniikan peruskomponentteja. Kurssilla on mahdollista koota jokin helppo elektroniikan laite (oppilaiden ostettava itse). Kurssi tarjotaan joka toinen lukuvuosi (parillisena lukuvuonna). KEMIA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2 3, 4, 6 5, 7

28 27 KE1: IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA tuodaan esille kemian käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämisen merkitys elinympäristössä: kemiaa on kaikkialla, myös jokaisessa ihmisessä ja luonnossa. Eri asiayhteyksissä kerrataan peruskoulun kemiassa opitut asiat. KE2: KEMIAN MIKROMAAILMA Perehdytään aineen rakenteen tarkempaan selvittämiseen. Täydennetään kemiallisia sidoksiin liittyvää tietoa ja aineiden ominaisuuksia. Hapetuslukujen avulla määritetään yhdisteen kaavat. Selvitetään orgaanisten molekyylien rakennetta ja isomeriaa. KE3: REAKTIOT JA ENERGIA Perehdytään kemialliseen reaktioon sisältäen reaktioiden kvantitatiivinen käsittelyn, reaktiotyyppejä ja mekanismeja ja energian muutokset. Harjoitellaan reaktioyhtälöihin liittyviä laskutehtäviä. KE4: METALLIT JA MATERIAALIT Perehdytään sähkökemiaan. Kokonaisuuden muodostavat: hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi. Tarkastellaan metalleja ja epämetalleja ja niiden muodostamia vety ja happiyhdisteitä. Bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit muodostavat oman kokonaisuutensa KE5: REAKTIOT JA TASAPAINO Tutustutaan reaktion tasapainotilan muodostumiseen ja niihin liittyviin laskennallisiin tasapainosovelluksiin. Kemialliset tutkimusmenetelmät, jossa on käsitelty reaktiot ja kemiallinen tasapaino. KE6: KEMIAN TYÖKURSSI Syvennetään aiemmin opittuja asioita joko harjoitustöitä tehden. KE7: KEMIAN KERTAUSKURSSI Syvennetään aiemmin opittuja asioita teoreettisesti. EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 4 2, 5 3

29 28 Kurssit olisi hyvä suorittaa suosituksen mukaisessa järjestyksessä. Kurssin arviointi perustuu kurssikokeeseen, kurssin aikana suoritettaviin projekteihin. UE1: USKONNON LUONNE JA MERKITYS Kurssilla opiskellaan uskontojen luonnetta ja merkitystä nykypäivän ihmisille ja yhteisöille. Kurssin aikana pohditaan, miten uskonto määritellään ja miten sitä tutkitaan. Kurssin osana on myös tutustuminen Raamattuun tutkimuksen ja tulkinnan näkökulmasta. UE2: KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Kurssilla opiskellaan kristillisen kirkon historiaa sen synnystä nykypäivään saakka. Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelija ymmärtää historialliset taitekohdat sekä niihin liittyvät uskonnolliset ja kirkolliset muutokset. UE3: IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA Kurssilla pohditaan ihmisen keskeisiä elämänkysymyksiä ja hyvää elämää yleisten moraaliteorioden sekä kristillisen etiikan näkökulmista. Kurssin aikana tehdään vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti paikallisten toimijoiden kanssa. UE4: USKONTOJEN MAAILMAT Kurssilla tutustutaan kaikkiin merkittäviin maailmanuskontoihin paitsi kristinuskoon, jota käsitellään muilla kursseilla. Olennaista on ymmärtää kunkin uskonnon luonne, siihen liittyvät kulttuuriset tavat ja ilmentymät. Kurssin aikana pohditaan myös uskontoihin liittyvä ajankohtaisia teemoja ja ilmiöitä. UE5: MIHIN SUOMALAINEN USKOO? Kurssilla perehdytään uskontojen, erityisesti kristinuskon historiaan sekä uskontojen nykytilanteeseen Suomessa. UE6: RAAMATTUTIETO Kurssilla perehdytään monipuolisesti ja syvällisesti Raamatun sisältöön, tutkimiseen, tulkintaan sekä Raamatun merkitykseen tämän päivän maailmassa. UE7: USKONNOT TÄNÄÄN Kurssi on lähinnä uskonnon ainereaalikokeeseen osallistuville tarkoitettu kertauskurssi, jossa pyritään luomaan kokonaiskuva pakollisten ja syventävien kurssien sisällöistä.

30 29 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 4 2, 5 3 Kurssit 1-3 ovat pakollisia. ET:n pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi kontaktiopetuksessa. Mikäli kontaktiopetusta ei järjestetä, tulee kurssit suorittaa itsenäisesti. Tällöin kurssien suorittamisesta sovitaan erikseen opettajan kanssa. Kurssien arviointiin vaikuttaa yksilöllisesti opiskelijan kanssa sovitut asiat ja tehtävä sekä mahdollinen kurssikoe. Kontaktiopetuksessa arviointi arvioinnin pohjana ovat tuntityöskentely, osallistuminen keskusteluihin, kursseihin mahdollisesti sisältyvät työt (esseet, oppimispäiväkirjat jne). Lisäksi arviointiin vaikuttaa kursseilla pidettävät esitykset ja kurssikoe. ET1: HYVÄ ELÄMÄ Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. ET2: MAAILMANKUVA Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja tutustutaan erilaisiin maailmankuviin. ET3: YKSILÖ JA YHTEISÖ Keskeisenä sisältönä on yksilön ja yhteisön vuorovaikutus. Tutkitaan oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista. ET4: KULTTUURIPERINTÖ JA IDENTITEETTI Perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen, pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän osana. ET5: MAAILMAN SELITTÄMINEN KATSOMUSPERINTEISSÄ Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä.

31 30 FILOSOFIA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi (1) 1, 2, 3 4 Pakollinen FI1 kurssi Johdatus filosofiseen ajatteluun suoritetaan ennen syventäviä kursseja. Muuten suoritusjärjestys on vapaa. Pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Syventävien kurssien itsenäistä suorittamista ei suositella, mutta tarvittaessa kurssien suorituksesta voi sopia opettajan kanssa. Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanoin, jolloin arvioinnin pohjana ovat tuntityöskentely, osallistuminen keskusteluihin, kursseihin mahdollisesti sisältyvät työt (esseet, oppimispäiväkirjat jne). Lisäksi arviointiin vaikuttaa kursseilla pidettävät esitykset ja kurssikoe. FI1: JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN Kurssilla tutustutaan filosofian luonteeseen, peruskysymyksiin ja osa-alueisiin. FI2: FILOSOFINEN ETIIKKA Tutustutaan filosofisen etiikan eri suuntauksiin ja niiden pohjalta etsitään vastauksia arkielämän eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. FI3: TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA Perehdytään tieto-opin keskeisiin kysymyksiin, opitaan arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä. FI4: YHTEISKUNTAFILOSOFIA Tutustutaan erilaisiin yhteiskuntafilosofian suuntauksiin. Etsitään vastauksia kysymykseen: millainen olisi se yhteiskunta, jossa ihmiset voisivat elää mahdollisimman onnellista elämää.

32 31 HISTORIA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2 3, 4, (5, 6) (5, 6), 7 Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavan numerojärjestyksessä. HI7on koulukohtainen soveltava kurssi, joka on historian kertauskurssi ylioppilaskoetta varten. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kokeiden lisänä tai asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanoin. Koulukohtainen soveltava kurssi (HI7) arvostellaan suoritusmerkinnällä. HI1: IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Keskeistä on kulttuurin rakentuminen. Pääpaino talouselämän ja valtiorakenteiden kehittymisessä esihistoriasta nykyaikaan. HI2: EUROOPPALAINEN IHMINEN Eurooppalaisen kulttuurin keskeiset saavutukset. Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutokset taustana tieteellinen ja aatehistoriallinen kehitys. HI3: KANSAINVÄLISET SUHTEET Kansainvälisen politiikan keskeiset tapahtumat 1800-luvun lopulta nykypäivän ongelmiin. Keskeisenä aiheina ovat poliittiset ideologiat ja niiden sovellutukset käytäntöön. HI4: SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA Suomen historian keskeiset muutosprosessit ja kehityslinjat 1800-luvun alusta nykypäiviin. HI5: SUOMI ENNEN VUOTTA 1809 Kurssi tarkastelee Suomen historiaa ennen vuotta 1809

33 32 HI6: KULTTUURIEN KOHTAAMINEN Kurssilla perehdytään opiskelijat valinnaisesti joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteisiin. Kulttuurit valitaan Euroopan ulkopuolelta. HI 7: HISTORIAN KERTAUSKURSSI Kerrataan ja täydennetään aikaisempien historian kurssien sisältöjä yo-koetta varten. Arviointi perustuu kurssin tehtäviin ja kokeeseen. YHTEISKUNTAOPPI 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2 3, 4 5 Lukion yhteiskuntaopin pakollisia kursseja on kaksi. YH5 on kertauskurssi ylioppilaskoetta varten. Kurssilla käsitellään myös ajankohtaisia yhteiskunnallisia uutisia ja ilmiöitä. Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti. Yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkinta, kriittinen arviointi ja erilaisten tilastojen ymmärtäminen on keskeistä yhteiskuntaopissa. Näitä valmiuksia arvioidaan jatkuvan näytön, monipuolisten tehtävien ja erilaisten kokeiden avulla. Pakolliset kurssit ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanoin. Koulukohtainen soveltava kurssi (YH5) arvostellaan suoritusmerkinnällä. YH1: YHTEISKUNTATIETO Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Keskeisiä näkökulmia ovat perusrakenteet, valta ja vaikuttaminen. YH2: TALOUSTIETO Käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajien, yritysten ja valtioiden näkökulmista.

34 33 YH3: KANSALAISEN LAKITIETO Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa yksinkertaisimmat oikeustoimet. YH4: EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI Kurssilla perehdytään Euroopan unionin toimintaan. YH5: YHTEISKUNTAOPIN AJANKOHTAISUUS JA KERTAUSKURSSI Tarkastellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja uutisia. Kerrataan ja täydennetään yhteiskuntaopin kurssien sisältöjä yo-koetta varten. Arviointi perustuu kurssin tehtäviin ja kokeeseen. PSYKOLOGIA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2 3, 4, 5 6, 7 Psykologiaa opiskellaan suoritussuosituksen mukaan niin että ensimmäisenä lukuvuonna kaksi ensimmäistä kurssia. Seuraavina vuosina suoritukset suositusten mukaan. Kurssin arviointiperusteet esitellään kurssin alussa. Arvioinnin perusteina käytetään kurssikokeita sekä kurssin aikana tehtyjä kurssitöitä. PS1: PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kurssilla perehdytään psykologiaan tieteenä, tutkitaan erityisesti oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta. PS2: IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS Kurssilla tutkitaan, millaisten kehitysvaiheiden kautta tapahtuu ihmisen psyykkinen kehitys vauvasta vanhukseksi. PS3: IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET Tutustutaan hermoston perusrakenteisiin sekä niiden osuuteen ihmisen tavoitteellisessa toiminnassa. Perehdytään muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen ominaisuuksiin.

35 34 PS4: MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA Perehdytään ihmisen motiivien ja tunteiden perusolemukseen sekä taitavan ajattelun, älykkyyden ja luovuuden edellytyksiin. PS5: PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS Tutustutaan persoonallisuuteen, miten sitä tutkitaan ja selitetään. Käsitellään mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä mielenterveyden häiriöitä. PS6: IHMISEN TAVOITTEELLISEN TOIMINNAN TUTKIMINEN Tutustutaan psykologian tapaan tehdä tutkimuksia sekä opetellaan tulkitsemaan niiden tuloksia. PS7: IHMINEN YHTEISÖN JÄSENENÄ Syvennetään tietoja ihmisestä sosiaalisen yhteisön jäsenenä, Pyritään kertaamalla aikaisempien kurssien sisältöjä luomaan kokonaiskuva ihmisen tavoitteellisesta toiminnasta psykologian ainereaalikoetta varten. TERVEYSTIETO 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1 2 3, 4 Kurssien TE1 ja TE2 suoritetaan numerojärjestyksessä, koska ne antavat pohjan TE3 kurssin suorittamiselle. Kurssien TE1-TE3 itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Kurssit TE1-TE3 arvostellaan numeroarvosanoin. Kurssi TE4 arvostellaan suoritusmerkinnällä. TE1: TERVEYDEN PERUSTEET Kurssi sisältää terveyden eri aihealueiden tarkastelua eri näkökulmista: työ-, toimintakyky, turvallisuus: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, päihteet ja vaikuteaineet seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö

36 35 kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä TE2: NUORET, TERVEYS JA ARKIELÄMÄ Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumusten ja selviytymiskeinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. TE3: TERVEYS JA TUTKIMUS Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen ja palvelujen käytön näkökulmasta. Kurssi sisältää terveystutkimuksien tekemistä. Lisäksi kerrataan ylioppilaskirjoituksiin terveystiedon keskeisemmät asiat. TE4: TERVEYSTIEDON KERTAUSKURSSI Kerrataan ja täydennetään aikaisempien terveystiedon kurssien sisältöjä yo-koetta varten. Arviointi perustuu kurssin tehtäviin ja kokeeseen. MUSIIKKI 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosi 1, 2, (5), 6, 8, 9 3, 4, 5, 8, 9 (5), 6, 7, 8, 9 Pakolliset kurssit 1-2 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä vuonna varsinkin silloin, jos tähtäimessä on musiikin lukiodiplomin (kurssi 9) suorittaminen, johon vaaditaan neljän musiikinkurssin suorittaminen.

37 36 Painopisteenä musiikin opiskelussa on oma musiikin tuottaminen, jonka yhteydessä opiskelija oppii myös arvioimaan suorituksiaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan oma aktiivisuus ja ennakkoluulottomuus sekä jatkuva kehitys. Pakolliset (MU1-2) ja syventävät (MU3-5) arvostellaan numeroin, muut suoritusmerkinnällä. Pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti, sillä musiikin opiskeluun kuuluu oleellisena osana yhteismusisointi. Lukiodiplomin (kurssi 9) suorituksesta annetaan yleisarvosana asteikolla 1-5. Suorituksen arvioi oman lukion opettajan lisäksi koulun ulkopuolinen, kyseisen alan asiantuntija. Lukiodiplomi on lukion päättötodistuksen liite, joten todistuksen voi saada vain samanaikaisesti lukion päättötodistuksen kanssa. Korvaavuus: Musiikin kursseja ei voi korvata muilla kuin toisen lukion valtakunnallisella oppimäärällä. Musiikkiopiston lukioaikaiset opinnot voidaan tunnustaa lukiokurssiksi rehtorin päätöksellä soveltaviin opintoihin. MU1: MUSIIKKI JA MINÄ Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Keskeiset sisällöt: Opiskelija tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti ympäröivään musiikkitoimintaan. Toteutus: Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin ja musiikin tekemisen avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään sekä perehtyy kuulonhuoltoon. Tehdään konserttimatka. MU2: MONIÄÄNINEN SUOMI Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa suomalaista musiikki-identiteettiään. Keskeiset sisällöt: Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia ja yhtymäkohtia suomalaisessa musiikkikulttuurissa.

38 37 Toteutus: Opiskelussa käytetään musisoinnin ja kuuntelun lisäksi monipuolisia työtapoja. Musisoinnissa kiinnitetään huomiota omaan ilmaisuun sekä kuunteluja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Musiikin kaikille yhteinen kurssi 2 on vaihtoehtoinen kuvataiteen kurssin 2 kanssa. MU3: OVET AUKI MUSIIKILLE Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtämään musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Keskeiset sisällöt ja toteutus: Opiskelija tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjä ja oppii ymmärtämään, miten eri kulttuurit määrittelevät oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvemmin joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. MU4: MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Hän oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä eri taide- ja viestintämuodoissa. Keskeiset sisällöt ja toteutus: Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan itse tuotetun tai olemassa olevan materiaalin kautta. MU5: MUSIIKKIPROJEKTI Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Kurssin sisällöt ja toteutus: Kurssin aikana toteutettava kokonaisuus voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Kurssin ohjelma laaditaan kurssin alussa. MU6: BÄNDIKURSSI Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää laulu- ja soittotaitojaan ryhmässä musisoiden. Opiskelija tutustuu bändisoiton perusteisiin, erilaiseen ohjelmistoon ja saa valmiuksia itsenäiseen bändityöskentelyyn.

39 38 Kurssin sisällöt ja toteutus: Kurssilla syvennetään musiikin tekemisen taitoja laulaen ja soittaen sekä tutustutaan sovittamisen ja laulunteon perusteisiin. Bändisoitinten perustaitoja kerrataan ja opetellaan uusia. Kurssin aikana muodostetaan yhtyeitä, jotka harjoittelevat valitsemaansa ohjelmistoa. MU7: TAIDEMUSIIKIN HISTORIA Tavoitteet: Tutustutaan syvemmin musiikin tyylikausiin ja keskeisiin teoksiin kuunnellen sekä seurataan paikkakunnan ja lähiseudun konserttielämää. Kurssin sisällöt ja toteutus: Ryhmän edellytysten mukaan kurssilla musisoidaan esim. kamarimusiikkia sovitettuna bändisoittimille opiskelijoiden instrumenttivalinnoista riippuen. MU8: LAULU I, II, III Tavoitteet: Tutustutaan omaan ääneen ja oikeaan äänenmuodostukseen, ryhtiin, esiintymiseen ja hyvään hengitystekniikkaan sekä eri lauluohjelmistoihin lukion juhlat huomioon ottaen. Kurssin sisällöt ja toteutus: Kurssi sisältää ryhmän koosta riippuen ryhmäopetusta ja henkilökohtaista ohjausta. Kurssilla voidaan perustaa myös pienempiä kokoonpanoja, kuten duo tai lauluyhtye. Kurssi edellyttää aktiivista osallistumista sekä tunneilla että esiintymisissä. MU9: DIPLOMIKURSSI Tavoitteet: Musiikin lukiodiplomi on päättötodistuksen liite, jonka tarkoituksena on antaa informaatiota opiskelijan erityisestä musiikillisesta osaamisesta. Kun opiskelija suorittaa musiikin lukiodiplomin, opiskelija käyttää muualla hankkimiaan taitoja ja tietoja lukion musiikinopetukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti koulun musiikkitoiminnassa. Lisätietoja: Musiikkidiplomista saa sekä suoritusmerkinnän lukiokurssista että numeroarvioidun (1-5) diplomin. Kurssin sisällöt ja toteutus: Diplomi tehdään kokoamalla portfolio eli näytekansio, johon kootaan 3-5 työnäytettä koko lukioaikaisesta musiikillisesta toiminnasta. Diplomikurssi suoritetaan viimeisenä lukiovuotena, mutta kurssille aikovien on tehtävä alustava suunnitelma diplomin sisällöstä jo heti lukio-opintojensa alussa viimeistään toisen lukuvuoden syksyllä. Jokainen opiskelija voi itse päättää diplomin sisällöstä, joten sen avulla voi suunnata lukion musiikkiopintoja omien kiinnostusten mukaan. Diplomista on hyötyä musiikkiin sekä tiettävästi luokanopettajakoulutukseen liittyvien jatko-opintojen opiskelijavalinnoissa.

40 39 KUVATAIDE 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 2, 3 4, 6 5, 7 KU1 suoritetaan ensin, sen jälkeen voit suorittaa muut kurssit vapaassa järjestyksessä. Kursseissa KU1-KU5 on numeroarviointi, KU 6 suoritusmerkintä ja KU 7 (erillisessä OPH:n diplomitodistuksessa arviointi asteikolla 1-5). Itsenäiset kurssit suoritetaan opettajan osittaisessa valvonnassa molemmille sopivana ajankohtana, KU 1 ja KU 2 vain erityistapauksissa muuten kuin ryhmän mukana. KU1: MINÄ, KUVA JA KULTTUURI Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja oppii tekemään teoksissaan itsenäisiä ratkaisuja. Kurssin tavoitteena on myös oppia tuntemaan kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita. Kurssin keskeiset sisällöt ja toteutus: Kurssi keskittyy oman kuvallisen ilmaisun harjoitteluun eri välineillä. Opetellaan myös kuvan tulkintaa ja erilaisia tarkastelutapoja. Oman taiteellisen työskentelyn avulla rakennetaan hyvää pohjaa sekä kuvantekijänä, että kuvan katsojana.. KU2: YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita ja historiaa. Opiskelija oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja esteettiseltä, eettiseltä ja ekologiselta kannalta. Tavoitteena on myös ymmärtää rakennetun ja rakentamattoman ympäristön merkitys kulttuurin osana. Keskeiset sisällöt: Tutustutaan tilaan käsitteenä ja tilakokemukseen. Tutustutaan omassa työskentelyssä arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteisiin, suun-

41 40 nitellaan, sisustetaan, kokeillaan värejä ja materiaaleja. Tutustutaan oman ympäristön tärkeisiin maisemallisiin ja rakennettuihin kohteisiin. Tutustutaan ympäristötaiteeseen.. Kuvataiteen kurssi 2 on vaihtoehtoinen musiikin kurssin 2 kanssa. KU3: MEDIA JA KUVIEN VIESTIT Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Ja oppii ymmärtämään kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa, oppii analysoimaan ja kehittään omaa mediasuhdettaan. Keskeiset sisällöt: Kurssin sisältö koostuu median eri kuvatyyppeihin tutustumisesta pääosin omien harjoitustöiden avulla. Aihealueina ovat mm. kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populäärikulttuuri, sarjakuva, internetin ja tietokonepelien kuvakulttuuri, elokuva ja valokuva. Kurssilla opiskelija tutkii mediakuvia vertaamalla arkitodellisuutta ja mediatodellisuutta keskenään. Syvennetään kuvailmaisun taitoja ja visuaalisen ilmeen suunnittelua. KU4: TAITEEN KUVISTA OMIIN KUVIIN Tavoitteet ja keskeinen sisältö: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa eurooppalaisen kuvataiteen historian pääpiirteitä ja oppii käyttämään omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan ja opiskelija oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan sanalliseen itsearviointiin. Toteutus: Kurssitöissä korostuu opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä aiheen kehittelyn ja luonnostelun merkityksen sisäistäminen. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taiteellinen oppiminen, eli oppiminen taiteesta ja taiteen avulla. KU5: NYKYTAITEEN TYÖPAJA Tavoitteet ja keskeinen sisältö: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja omassa työskentelyssään ja harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaisen työskentelyyn ja saa valmiuksia kuvataiteen lukiodiplomin tekemiseen. Kurssilla pohditaan mitä nykytaide on, mitä siihen kytkeytyy ja mistä muutokset taiteenkentässä syntyy. Toteutus: Kurssin nimi ohjaa vahvasti omaan tekemiseen ja nykytaide haastaa kyseenalaistavaan kokeiluun. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn työskennellä yhdessä toisen kanssa sekä tuottaa oma osuutensa yhteisestä produktiosta tai oma produktio vastuullisesti.

42 41 KU6 LUKIODIPLOMIKURSSI Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliomuotoinen itsenäinen näyttö, joka toteutetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti yhden kurssin aikana. Lukiodiplomikurssille osallistumisen edellytyksenä on neljän lukion kuvataiteen kurssin suorittaminen. Kurssista saa erillisen todistuksen. Diplomia voi hyödyntää jatkoopintoihin haettaessa. Valitsemansa lukiodiplomitehtävän voi suorittaa myös lukion kuvataiteen opintojen lopputyönä. Tällöin ei vaadita pohjakurssien suorittamista. Opiskelija ei saa lopputyömuotoisesta työskentelystä erillistä todistusta. KU7: LUOVAT KÄDET Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on opiskelijan oman kuvataiteellisen ilmaisun syventäminen sekä taiteen tuntemuksen vahvistaminen omakohtaisen tekemisen avulla eri materiaalein. Kurssi antaa vahvempaa valmiutta alan jatko-opintoihin pyrittäessä sekä kuvataiteen lukiodiplomin suorittamiseen. Keskeinen sisältö ja toteutus: Piirtämisen ja maalaamisen harjoittelu, materiaalituntemuksen ja kokemuksen vahvistaminen työskentelemällä eri välineillä sekä portfoliotyöskentelyn harjoitteleminen. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan tavoitteiden saavuttaminen sekä kehittyminen kuvantekijänä. LIIKUNTA 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1, 3, (6) 2, 4, 6, 7, 8 5, (7) Pakolliset kurssit LI1 ja LI2 suoritetaan ensimmäisen (LI1) ja toisen (LI2) vuoden syksyllä. Syventävät kurssit LI3 ja LI4 voi suorittaa ensimmäisen (LI3) ja toisen (LI4) vuoden keväällä, LI5 kolmannen vuoden syksyllä. Soveltavista kursseista LI6 (retkikurssi) tarjotaan joka toinen vuosi (parittomat vuodet v ). LI8 (Vanhat tanssit) suositellaan suoritettavaksi 2. vuonna. LI7 (lukion liikuntadiplomi) suoritetaan itsenäisesti lukion aikana. Sovi aikataulusta liikunnanopettajien kanssa. Diplomiin vaaditaan vähintään viisi liikuntakurssia, joista yksi voi olla LI7.

43 42 Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Soveltavista kursseista LI6 ja LI8 opiskelija saa suoritusmerkinnän. Liikuntadiplomi (LI7) arvioidaan valtakunnallisten kriteerien mukaan asteikolla 1-5. LI1:TAITOA JA KUNTOA Fyysisen kunnon harjoittelua, lihashuoltoa ja rentoutusta, sisä- ja ulkopelejä, voimistelua, tanssia, talviliikuntaa, uintia ja vesipelastusta, yleisurheilua, suunnistusta ja luontoliikuntaa. LI2: LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN Syvennetään kurssilla 1 opittuja taitoja, lisäksi jokin uusi liikuntalaji. LI3: VIRKISTY LIIKUNNASTA Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI4: YHDESSÄ LIIKKUEN KURSSI (TYTÖT JA POJAT) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä on muu yhdessä toteutettava liikunta. LI5: KUNTOLIIKUNTA Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti, että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. LI6: RETKIKURSSI Kurssin sisältönä voi olla esim. patikkaretki Teijon retkeilyalueella, pitempi vaellus Lapissa, lumileiri kotimaan tai ulkomaan laskettelukohteessa tai purjehdusretki Turun saaristossa. Sisältö toteutetaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kurssin toteuttamiseksi tarvitaan koulun, opiskelijoiden ja vanhempien yhteistyötä varojen hankkimiseksi. Kurssi tarjotaan joka toinen lukuvuosi (parillisena lukuvuonna).

44 43 LI7: LUKIODIPLOMIKURSSI Kurssin aikana suoritetaan lukiodiplomi valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Liikuntakykyisyyttä mitataan erillisillä testeillä. Opiskelija esittelee liikuntatietojaan tutkielman avulla. Erityisosaamisen taidot arvioidaan opiskelijan antaman näytön perusteella hänen valitsemassaan lajissa. Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot arvioidaan. Opiskelijan kuvaa liikuntaharrastustaan sekä osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan portfolion avulla. LI8: VANHAT TANSSIT Vanhojen tanssien kurssilla opetellaan viime vuosisatojen tansseja. Tanssien hallitsemisen lisäksi tavoitteena ovat hyvät tavat. Kurssi huipentuu koulun oppilaille ja eri tilaisuudessa vanhemmille, sukulaisille ja tutuille esitettävään vanhojen tanssiaisiin. Kurssi on tarkoitettu toisen vuosikurssin opiskelijoille ja se pidetään kolmannessa ja/tai neljännessä jaksossa. OPINTO-OHJAUS 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1 (1), 2 (1) Pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Syventävässä kurssissa itsenäinen suoritus on mahdollista. Kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä. OP1: KOULUTUS, TYÖ JA TULEVAISUUS Tavoitteet: Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamisen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssi hajautetaan kolmelle vuodelle. Toteutustavat: Opinto-ohjauksessa käytetään luokkaopetusta ja pienryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta sekä tutustumiskäyntejä ja vierailijoita. Myös verkko-

45 44 opetusta ja -ohjausta sekä portfoliotyöskentelyä voidaan käyttää opinto-ohjauksen työvälineinä. Ryhmänohjaustunnit ovat osa opinto-ohjausta. OP2: OPISKELU, TYÖELÄMÄ JA AMMATINVALINTA Tavoitteet: Opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijan itsetuntemusta ja ohjata häntä suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Toteutustavat: Kurssilla opiskelija laatii portfolion kurssin teemoihin ja omaan urasuunnitelmaansa liittyen. Työntoteutuksessa käytetään hyväksi verkkoympäristöjä (esim. sosiaalisen median työvälineitä) ja tietotekniikkaa. Lisäksi kurssi voi pitää sisällään luokkaopetusta, pienryhmätyöskentelyä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailuja. Suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuotena. ATK 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosi Kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Kurssit AT1, AT2 ja AT5 arvioidaan suoritusmerkinnällä. AT3 ja AT4 arvostellaan numeroarvosanoin. AT1: PERUSKURSSI 1 Opiskellaan vaatimusten mukaan ja suoritetaan siihen vaadittavat kokeet. AT2: PERUSKURSSI 2 Opiskellaan Tietokoneen käyttäjän A-ajokortin vaatimusten mukaan ja suoritetaan siihen vaadittavat kokeet, joita AT1:ssä ei vielä ole suoritettu. AT3: OHJELMOINTIKIELTEN PERUSTEET Opetellaan jonkun ohjelmointikielen avulla perusrakenteet.

46 45 AT4: MULTIMEDIA Kurssilla on tarkoitus opettaa oppilaille multimedian tuotantoa. Kurssilla opetellaan käyttämään tietokoneen, videon, kuvan ja äänen yhdistelyä. Kurssin aikana tuotetaan multimedia cd-rom sopivasta aiheesta. AT5: JATKOKURSSI Kurssilla syvennetään ajankohtaisia atk-taitoja. Erilaisia kurssin aiheita ovat mm. ohjelmointia, kotisivun tekeminen tai tietokoneen käyttäjän AB-ajokortin suorittaminen. SOVELTAVIA KOULUKOHTAISIA KURSSEJA YR: YRITTÄJYYS ON IHAN YES Kurssin aluksi 4 tunnin YES- leiri, jossa opiskelijoiden kanssa mietitään kunkin omaa henkilökohtaista Yrittäjyyspolkua. Jokainen voi toteuttaa kurssin niin, että se parhaiten vahvistaa opiskelijan omaa yritteliäisyyttä. Leirillä on mukana ohjaavan opettajan lisäksi ohjaajat YES - keskuksesta ja Salon 4H:sta. Kaikki kurssille osallistuvat pääsevät halutessaan osallistumaan SaloDiiliin sekä Päivä Johtajana tapahtumaan. Kurssin sisällä on mahdollista perustaa oma NY-yritys tai 4H yritys. Mahdollista liikeideaa lähdetään ideoimaan opiskelijoiden omien vahvuuksien, harrastusten ja osaamisen kautta. Opiskelija saa tukea ja ohjausta omaan harjoitteluyrityksensä toteuttamiseen yhteistyökumppaneilta. Kurssin aikana toteutetaan ainakin yksi yritysvierailu sekä toteutetaan erilaisia pieniä projekteja lukuvuoden aikana esim. koulun kioski tai kahvio. Keväällä kurssilaisia valmennetaan kesätyön hakemisessa Salon 4H Kesäduunia hankkeen puitteissa. Kurssin päätös, jossa on kurssin yhteistyöverkoston edustajat mukana.