HALLINNOLLISET VAKIOMÄÄRÄYKSET LIFE-Luonto

Transkriptio

1 HALLINNOLLISET VAKIOMÄÄRÄYKSET LIFE-Luonto JOHDANTO 1. Tässä asiakirjassa esitetään yhteenveto niistä hallinnollisista määräyksistä, joita sovelletaan kaikkiin Euroopan komission yhteisrahoittamiin Life-Luonto hankkeisiin vuodesta 1996 alkaaen. Asiakirja sisältää 27 artiklaa ja 3 liitettä: Liite 1 - pankkitakauksen malli Liite 2 - kustannusselvitysten mallilomakkeet Liite 3 - LIFE-tunnus Kaikkien edunsaajien on noudatettava näitä määräyksiä. 2. Kaikki Life-Luonto hankkeet on toteutettava seuraavan menettelyn mukaisesti: - 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1973/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1404/96, - komissio tekee päätöksen rahoitustuen myöntämisestä ja antaa sen tiedoksi edunsaajalle, - edunsaaja tekee ehdotuksen (jäljempänä "hanke"), jota tarvittaessa muutetaan yhdessä komission kanssa, - hanke noudattaa näitä hallinnollisia määräyksiä. 3. Edunsaaja on velvollinen ilmoittamaan komissiolle ja saamaan sen kirjallisen suostumuksen ennen kuin se voi tehdä olennaisia muutoksia suunniteltuihin toimiin. Jos hankkeen tavoitteisiin vaikuttavia olennaisia muutoksia tehdään ilman tarvittavaa suostumusta, komissio pidättää itselleen oikeuden toimia oikeaksi katsomallaan tavalla ja voi myös peruuttaa yhteisön tuen. 4. Kaikki yhteydenotot on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Pääosasto XI Yksikkö XI.D.2 - TRMF 02/ , Rue de la Loi/Wetstraat 200 B BRUXELLES/BRUSSEL KERTOMUKSET JA TIEDOTUS 1 artikla - Tekniset toimintakertomukset 1. Edunsaajan on toimitettava komissiolle: - yksi tai useampia toimintakatsauksia hankkeen suunnitellun aikataulun mukaisesti, 1

2 - loppukertomus, johon sisältyy diasarja/värivalokuvia hankkeen tärkeimmistä tuloksista (esimerkiksi valokuvia tilanteesta hankkeen alussa ja sen jälkeen). - tietoja hankkeen hallinnasta, joita voidaan pyytää milloin tahansa. 2. Kertomuksissa on oltava lyhyt ja selkeä kuvaus kaikista hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseksi toteutetuista toiminnoista. Kertomusten on erityisesti sisällettävä: a) yhteenveto tärkeimmistä tuloksista ja saaduista kokemuksista (enintään viisi sivua), b) yksityiskohtainen arvio hankkeelle asetetuista tavoitteista, toimista ja työsuunnitelmasta (enintään 50 sivua), c) liitteinä muut mahdolliset asiakirjat, kartat ja julkaisut, joiden katsotaan olevan hankkeen aikaansaamia tai joita voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa hankkeen onnistumista. 3. Kertomukset toimitetaan komissiolle yhtenä kappaleena, ja yksi jäljennös lähetetään samanaikaisesti komission nimeämälle ulkopuoliselle asiantuntijaryhmälle. 2 artikla - Elinympäristöjen ja lajien suojelu 1. Edunsaaja on velvollinen ilmoittamaan komissiolle kaikesta sellaisesta kolmannen osapuolen harjoittamasta toiminnasta, joka saattaa vahingoittaa hankkeen tarkoittamia alueita/lajeja. 2. Edunsaaja on velvollinen täyttämään kaikki hankkeessa selvästi mainitut suojelua koskevat lisävaatimukset. 3. Edunsaaja on velvollinen pidättäytymään kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka eivät ole hankkeen päämäärän mukaisia, erityisesti kyseisen elinympäristön ja sen lajien osalta, ja tekemään kaiken mahdollisen saadakseen kolmannet osapuolet pidättäytymään tällaisista toimenpiteistä. 3 artikla - Yhteisön tuen julkisuus 1. Edunsaaja on velvollinen kiittämään Euroopan yhteisöä asianmukaisella tavalla sen antamasta tuesta kaikissa tämän hankkeen yhteydessä tuotetuissa asiakirjoissa, etenkin kirjoissa, esitteissä, lehdistötiedotteissa, videonauhoissa, tietokoneohjelmistoissa jne. Tähän tarkoitukseen suunniteltiin erityinen Life-tunnus. Tunnuksen jäljennös on liitteessä Edunsaaja on velvollinen pystyttämään ja ylläpitämään hanketta kuvaavia ilmoitustauluja tärkeissä suurelle yleisölle avoimissa paikoissa. Ilmoitustauluissa on aina oltava Life-tunnus. 3. Edunsaajan on julkistettava hankkeensa ja sen tulokset erityisesti tiedotusvälineissä ja mainittava aina, että hanke saa Euroopan yhteisön tukea. Toiminnan yksityiskohdat on esitettävä jokaisessa toimintakertomuksessa. 4. Edunsaaja on velvollinen kutsumaan komission kaikkiin hankkeen yhteydessä järjestettäviin seminaareihin ja julkisiin konferensseihin. MAKSUT 4 artikla - Maksumenetelmät Yhteisön rahoitustuki maksetaan seuraavalla tavalla: 2

3 1. Ennakko, joka on 40 prosenttia koko rahoitusosuudesta, maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun hyväksymisilmoitus on vastaanotettu edunsaajalta, jolle on annettu tieto rahoitustuen myöntämisestä tehdystä päätöksestä. Jos edunsaaja on yksityishenkilö, ennakko maksetaan vasta sitten, kun hän on toimittanut todisteen pankkitakauksesta (jonka malli on liitteessä 1), joka on ennakon suuruinen ja joka kattaa koko hankkeen kestoajan sekä sitä seuraavat kuusi kuukautta. Sen voimassaoloa on jatkettava, jos hankkeen kestoa pidennetään. 2. Maksetaan yksi maksuerä edunsaajan pyynnöstä sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt sen perusteena olevan ensimmäisen kustannusselvityksen ja toimintakertomuksen. Kustannusten kokonaismäärän on oltava vähintään 75 prosenttia ennakon määrästä. Maksuerä on enintään 40 prosenttia tuen kokonaismäärästä. 3. Tase laaditaan sen jälkeen kun komissio on vastaanottanut ja hyväksynyt loppukertomuksen, johon on liitetty lopullinen kustannusselvitys ja yhteenveto saadun rahoitustuen kokonaismäärästä, komission tuki mukaan lukien. Näiden asiakirjojen on oltava komissiossa viimeistään hankkeen päättymispäivänä. Lopullinen selvitys tehdään ainoastaan sellaisista kustannuksista, joita ei ole esitetty kustannuksia koskevassa osaselvityksessä. 4. Komission maksut suoritetaan ECUina. Ennakkoa lukuun ottamatta muunnos ECUiksi tehdään komission käyttämän kuukausikurssin mukaisesti sen kuukauden perusteella, jona maksupyyntö on kirjattu. Maksettava määrä määritetään soveltamalla komission päätöksessä vahvistettua tuen prosenttimäärää todellisiin kustannuksiin. 5. Kaikki maksut suoritetaan edunsaajan nimiin hankkeessa esitetylle pankkitilille. Maksuyhteyden muutoksista on ilmoitettava komissiolle viipymättä. 6. Maksut suoritetaan 60 päivän kuluessa maksupyynnön vastaanottamisesta, ja maksu katsotaan suoritetuksi sinä päivänä kun se on veloitettu komission pankkitililtä. 7. Komissio voi edunsaajaa varoitettuaan lykätä maksun suorittamista, jos komissio kiistää maksupyynnön kattamat toiminnat tai jos maksupyynnön tukena esitetyt tositteet ovat puutteelliset tai epäjohdonmukaiset. 5 artikla - Kustannusselvitykset 1. Kustannusselvitykset on laadittava mallilomakkeille (liite 2) tai niiden mukaisesti. Komissiolle on lähetettävä kolme jäljennöstä ja yksi jäljennös komission nimeämälle ulkopuoliselle asiantuntijaryhmälle. 2. Kustannusten perusteena olevia tositteita ei tarvitse liittää kustannusselvitykseen. Edunsaajan on kuitenkin tarvittaessa toimitettava komissiolle kaikki yksityiskohtaiset tiedot, joita komissio saattaa tarvita kustannusten ja niitä vastaavan toimintakertomuksen arvioimiseksi. 3. Jos lopullista kustannusselvitystä ei esitetä sovitussa määräajassa, ja komissio on vahvistanut vastaanottoilmoituksen sisältävässä kirjatussa kirjeessä, ettei se ole kyseistä selvitystä saanut, komissio voi kuukauden kuluttua kirjatun kirjeen lähettämisestä ja ilman eri ilmoitusta, päättää olla maksamatta mitään korvauksia. 4. Kustannusselvitykset on tehtävä ainoastaan hankkeessa käytetyssä valuutassa. Edunsaajan on muunnettava muissa valuutoissa ilmoitetut kustannukset ecuiksi käyttämällä selvityksen laadintapäivän valuuttakurssia. 3

4 5. Komissio suosittaa, että edunsaajat hankkisivat kustannusselvityksille riippumattoman tilintarkastajan todistuksen. Tästä aiheutuvat kustannukset korvataan yleiskustannuksina. Tilintarkastajan todistus nopeuttaa maksupyyntöjen käsittelyä komissiossa. 6 artikla - Kustannusten perusteet Jokaisen edunsaajan on pidettävä ajanmukaista kirjanpitoa lainsäädännöllä ja voimassa olevilla asetuksilla annettujen tavanomaisten kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Edunsaajien on säilytettävä asianmukaiset tositteet, kuten laskut, työaikalomakkeet ja yleiskustannusten laskemiseen käytetyt asiakirjat kaikkien komissiolle ilmoitettujen kustannusten osalta. KORVATTAVAT KUSTANNUKSET 7 artikla - Tukeen oikeuttavat kustannukset 1. Tukeen oikeuttavia kustannuksia ovat kaikki hankkeen alustavassa talousarviossa esitetyt kustannukset. 2. Ainoastaan päätöksessä eritellyt ja hankkeen kuluessa aiheutuneet kustannukset katsotaan tukeen oikeuttaviksi, lukuun ottamatta erityisesti mainittuja kustannuksia (katso 14 artikla). 3. Komission rahoitustukea ei koskaan saa käyttää voiton tavoitteluun. 8 artikla - Talousarvioon tehtävät muutokset Budjettimäärärahoja voidaan muuttaa ainoastaan silloin, jos siihen saadaan komissiolta etukäteen kirjallinen suostumus, paitsi jos alustavassa talousarviossa (A,B,C, jne.) arvioitu kunkin toimenpiteen välisumma on enintään ECUa tai 10 prosenttia hankkeen aikana. Muutokset eivät saa olennaisesti vaikuttaa suoritettavan työn tavoitteeseen tai sisältöön. 9 artikla - Henkilöstö Henkilöstökustannukset veloitetaan hankkeeseen käytetyn todellisen työajan perusteella. Ne on laskettava todellisen bruttopalkan tai palkan ja sosiaalikustannusten sekä muiden niihin välittömästi liittyvien kustannusten perusteella, joihin ei kuitenkaan lasketa voitto-osuuksia. 10 artikla - Vapaaehtoistyö 1. Vapaaehtoistyö on ainoa toimintamuoto, jolla komissio voi katsoa olevan vaihtoarvoa Lifeluonnonsuojeluhankkeissa ja jotka se voi hyväksyä tukeen oikeuttavaksi ja siten korvattavaksi toiminnaksi. Edunsaajan on kyettävä esittämään tositteet (esimerkiksi työaikalomakkeet) tehdyn työn määrästä. 2. Vapaaehtoistyön arvioitu kokonaisarvo voi olla enintään 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Tuntipalkka ei voi olla enemmän kuin lakisääteinen vähimmäispalkka tai sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa vähimmäispalkkaa ei ole määritelty, valtion virkamiehen alin palkkaluokka. 4

5 11 artikla - Matkat 1. Matkakustannukset veloitetaan edunsaajan sisäisen käytännön mukaisesti. 2. Komissiolta on saatava etukäteen lupa matkoihin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kattaman Euroopan alueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta matkoja sellaisiin valtioihin, jotka on selkeästi eritelty hankkeessa. 12 artikla - Kestokulutushyödykkeet 1. Kestokulutushyödykkeistä aiheutuneet kustannukset kattavat sellaisten esineiden tai laitteiden hankinnan ja valmistuksen, (a) jotka sijaitsevat hankkeen edunsaajan tai yhteistyökumppanien kestokulutushyödykevarastossa, (b) jotka lasketaan hankkeen edunsaajan tai yhteistyökumppanien kirjanpitosääntöjen ja - menettelyjen mukaisesti pääomakustannuksiksi. 2. Hankkeen toteutukseen olennaisesti liittyvät ja tarkkaan arvioidut, kestokulutushyödykkeistä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata kokonaan, jos hankkeen edunsaaja ja yhteistyökumppanit antavat sitoumuksen siitä, että kyseisiä laitteita käytetään Life-Luonto taloudellisella tuella yhteisrahoitetun hankkeen päättymisen jälkeen jatkossakin luonnonsuojelua koskevaan toimintaan. Tällaisen sitoumuksen puuttuessa komissio käyttää maksujen laskemiseen tasapoistomenetelmää jakamalla infrastruktuurien rakentamista koskevat hankintamenot kymmenellä vuodella sekä laitteiden ja koneiden hankintamenot viidellä vuodella. 13 artikla - Maa-alueiden hankinta 1. Kun kyseessä ovat komission rahoitustuella hankittavat maa-alueet, edunsaajan on varmistettava, että myyntisopimukseen ja/tai sen kirjaamiseen maarekisteriin sisältyy takuu siitä, että maa-alue osoitetaan luonnonsuojeluun. 2. Sellaisiin hankittuihin maa-alueisiin, jotka on tarkoitus vaihtaa myöhemmin hankkeen yhteydessä, ei tarvitse sisältyä tällaista takuuta. Maanvaihto on tehtävä viimeistään ennen hankkeen päättymistä, ellei komissio ole antanut siihen erillistä suostumusta. 14 artikla - Maanvuokra- ja maanhoitosopimus 1. Sellaisten maanvuokra- ja maanhoitosopimusten osalta, joiden kesto on pitempi kuin hankkeen, komissio voi hyväksyä niihin liittyvän kokonaismäärän tukeen oikeuttaviksi ja täten korvattaviksi viimeisessä maksussa. Tämä on ainoa poikkeus, jolloin komissio korvaa sidotun mutta ei vielä kokonaan maksetun määrän. 2. Tukeen oikeuttaviin sopimuksiin on (a) sisällyttävä lauseke, jossa selkeästi määrätään, että edunsaaja palauttaa komissiolle kaikki käyttämättä jääneet varat ja että kaikista sopimuksen täytäntöönpanon aikana ilmenneistä ongelmista ilmoitetaan komissiolle välittömästi; 5

6 (b) silloin kun edunsaajana on yksityinen yhteisö, liitettävä julkisen viranomaisen virallinen ilmoitus, jossa tämä sitoutuu valvomaan sopimuksen täytäntöönpanoa ja vakuuttaa komissiolle tekevänsä kaikkensa, jotta se pantaisiin täytäntöön kokonaan. 15 artikla - Kulutusmateriaali 1. Kulutusmateriaaleja koskevien kustannusten on liityttävä kaikkien sellaisten aineiden, tavaroiden tai laitteiden hankintaan, valmistukseen, korjaukseen tai käyttöön, (a) jotka eivät sijaitse hankkeen edunsaajan tai yhteistyökumppanien kestokulutushyödykevarastossa tai (b) joita ei lasketa hankkeen edunsaajan tai yhteistyökumppanien kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti pääomakustannuksiksi. 2. Kulutusmateriaaleista aiheutuvien kustannusten ei katsota olevan välittömiä kustannuksia, jos edunsaaja on veloittanut ne yleiskustannuksina. 16 artikla - Yleiskustannukset 1. Yleiskustannukset voidaan veloittaa ainoastaan silloin kun ne ovat komission hyväksymien sopimusten, menettelytapojen ja periaatteiden mukaisia ja jos (a) (b) ne voidaan näyttää toteen ja jos ne eivät ainoanakaan edunsaajan tilikautena ole suuremmat kuin todelliset kustannukset; niihin ei liity mitään sellaisia kustannuksia, jotka edunsaaja veloittaa erikseen hankkeen jonkin toisen kustannusluokan perusteella taikka joltain toiselta henkilöltä tai hankkeelta. 2. Yleiskustannusten kokonaismäärä voi olla enintään 10 prosenttia kokonaistalousarviosta. Ne on voitava perustella, jos varainhoidon valvonta niin vaatii. 3. Yleiskustannuksiin voi sisältyä välillisiä kustannuksia, kuten hallinto- ja hoitokuluja, rakennusten ja laitteiden arvonalentumista, vuokria, ylläpitokustannuksia; puhelu-, lämmitys-, valaistus- ja sähkömaksuja, toimistotarvikkeita, postituskuluja ja vakuutusmaksuja. Nämä välilliset kustannukset lasketaan edunsaajan käyttämien sääntöjen ja kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. 17 artikla - Alihankintasopimukset 1. Silloin kun edunsaaja teettää osan hankkeesta alihankintana tai toteuttaa hanketta tilaustyönä, tämän on saatava alihankkijalta tai tilauksen toimittajalta kaikki tavanomaiset toimitusetuudet (etenkin alennukset, tarjoushinnat ja ostohyvitykset) ja huolehdittava siitä, että myös komissio saa samat etuudet. 2. Ellei komissio anna nimenomaista lupaa tehdä toisin, edunsaajan on liitettävä alihankintasopimuksiin kaikki sellaiset määräykset, joiden perusteella Euroopan yhteisö saa samat oikeudet ja takuut alihankkijoilta kuin edunsaajakin. Tätä sääntöä sovelletaan myös kaikkiin hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. 6

7 3. Hankkeen mahdollisten yhteistyökumppanien kustannukset korvataan samoin ehdoin kuin edunsaajankin kustannukset. Edunsaaja on kuitenkin yksin vastuussa komissiolle kaikista toteutetuista toimenpiteistä. 18 artikla - Muut kustannukset Kaikki muut lisäkustannukset tai ennakoimattomat kustannukset, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista kustannusluokista, voidaan veloittaa komissiolta tämän suostumuksella, jos ne ovat tarpeen projektiin kuuluvan työn suorittamiseksi ja jos ne eivät olennaisesti vaikuta työn laajuuteen tai sisältöön. 19 artikla - Arvonlisävero Jos edunsaaja ei voi saada takaisin hankkeen aikana maksamaansa arvonlisäveroa, se hyväksytään tukeen oikeuttavaksi kustannukseksi. Edunsaajan on kyseisen tuen saadakseen toimitettava komissiolle todisteet siitä, ettei häntä ole vapautettu alv:n maksamisesta hankkeen toteuttamiseksi tarvittavien tavaroiden ja palvelujen osalta ja ettei maksettua alv:tä palauteta. KUSTANNUKSET, JOITA EI KORVATA 20 artikla - Kustannukset, joita ei korvata Seuraavia kustannuksia ei lueta komissiolta välittömästi tai välillisesti perittäviin korvattaviin kustannuksiin: - kulut tomenpiteistä, jotka saavat tukea muista yhteisön rahoitusvälineistä, - hankkeen edunsaajan tai yhteistyökumppaneiden saama voitto, - tarpeettomat tai kohtuuttomat kulut, - tuotteiden tai kaupallisen toiminnan myynnin edistämisestä aiheutuneet jakelukustannukset sekä markkinointi- ja mainontakustannukset, ellei niitä erityisesti mainita hankkeessa, - varaukset mahdollisten tulevien tappioiden tai velkojen varalle, - velkakorot tai lainapääomakorot, - luottotappiot, - edustuskulut, lukuun ottamatta sellaisia kuluja, joiden katsotaan olevan ehdottoman välttämättömiä projektityön suorittamiseksi, - kolmansien osapuolten rahoittamiin hankkeisiin liittyvät kustannukset, - lahjoitetut varat ja palvelut, vapaaehtoistyötä lukuun ottamatta. MUUT MÄÄRÄYKSET 21 artikla - Kertyneet korot Saaduista varoista (esim. ennakkomaksuista) kertyneet korot olisi aina ilmoitettava. Ne voidaan lisätä yhteisön rahoitusosuuteen edunsaajan pyynnöstä, jos tämä vahvistaa kirjallisesti saaneensa komissiolta siihen luvan, ja hankkeen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi edelleen. Kyseiset lisävarat eivät vähennä mitään edunsaajan maksamaa eikä muista rahoituslähteistä maksettua osuutta. Komissio pidättää itselleen oikeuden vähentää ilmoitetun koron määrän viimeisestä maksusta, jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty. 7

8 22 artikla - Hankeen toteuttamisen laiminlyöminen tai viivästyminen 1. Edunsaajan on ilmoitettava komissiolle viipymättä ja yksityiskohtaisesti kaikista tapahtumista, jotka saattavat vaarantaa hankkeen toteuttamisen tai viivästyttää sitä. Asianomaisten osapuolten on tällöin yhdessä sovittava toteutettavista toimenpiteistä. 2. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen edunsaajan viivästyttyä hankkeeseen kuuluvan velvoitteen täyttämisessä ja/tai laiminlyötyä sen, kun edunsaaja ei ole aloittanut toimia kuukauden kuluessa kirjattuna kirjeenä annetun virallisen ilmoituksen vastaanottamisesta. 3. Sen lisäksi, että komissio voi lopettaa hankkeen, se voi myös vaatia maksettavaksi takaisin kokonaan tai osittain myöntämänsä rahoitusosuuden, ottaen huomioon ennen hankkeen lopettamisajankohtaa tehdyn työn luonteen ja laajuuden, sekä vaatia korkoa erääntyneistä maksuista Euroopan rahoitusyhteistyörahaston (European Fund for Monetary Co-operation) ECUmääräiseen toimintaansa käyttämällä kurssilla (julkaistu EYVL:n C-sarjassa); korko lasketaan päivästä, jona edunsaaja sai käyttöönsä takaisinmaksettavat varat. Erääntynyt määrä ilmoitetaan edunsaajalle kirjatulla kirjeellä, ja määrä on maksettava komissiolle takaisin kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, tai muutoin takaisinmaksettavien varojen korkoprosenttia nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. 23 artikla - Konkurssi tai velkajärjestely 1. Jos edunsaaja joutuu konkurssiin tai velkajärjestelyyn, komissio voi peruuttaa rahoitusosuutensa tämän artiklan 3 kohdassa määriteltyjen menetelmien mukaisesti. 2. Konkurssin tapauksessa komissio voi hyväksyä konkurssipesän uskottujen miesten tai edunsaajan velkojien tekemät tarjoukset hankkeen loppuunviemiseksi. 3. Jos komissio peruuttaa rahoitusosuutensa tämän artiklan 1 kohdan perusteella, sillä on oikeus pyytää neuvotteluja edunsaajan kanssa ja vaatia edunsaajaa luovuttamaan hankkeen päätöshetkeen mennessä tuotetun asiaankuuluvan tiedon ja asiakirja-aineiston, edellyttäen, että edunsaajalle maksetaan rahallinen korvaus hankkeen päättymiseen mennessä tehdyn todellisen työn ja aiheutuneiden kustannusten perusteella. Jos maksetut osuudet ovat suuremmat kuin edunsaajalle maksettava rahallinen korvaus, edunsaajan on välittömästi maksettava takaisin liikaa maksetut määrät. 24 artikla - Korvausvastuu Edunsaaja vapauttaa komission kaikesta yksityisoikeudellisesta vastuusta, joka liittyy hankkeen täytäntöönpanoon. Edunsaajan on taattava, ettei komissio eikä sen henkilöstö joudu maksamaan mitään korvauksia hankkeen täytäntöönpanon vuoksi sen henkilöstölle sekä kolmansille osapuolille aiheutuneista vahingoista, mikäli vahinko ei ole aiheutunut komission tai sen henkilöstön tekemästä vakavasta ja tahallisesta virheestä. 25 artikla- Tarkastukset Edunsaajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta sekä komissio että Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin voivat tehdä milloin hyvänsä 21 päivänä joulukuuta 1997 annetun varainhoitoasetuksen mukaisia tarkastuksia (EYVL N:o L 356, ). Kyseiset tarkastukset voidaan tehdä paikan päällä, ja niihin voi sisältyä hankkeeseen liittyvien tilien ja tositteiden (keskeneräiset asiakirjat, tilit, tekniset asiakirjat) tarkastus. Kyseisiä asiakirjoja on tätä tarkoitusta varten säilytettävä viiden vuoden ajan edellä mainittua hanketta ja sen loppuun saattamista koskevan viimeisen maksun jälkeen. 8

9 26 artikla - Omaisuutta ja tulosten hyödyntämistä koskevat määräykset Edunsaaja ja/tai tämän yhteistyökumppanit ovat hankkeen aikana kertyneiden asiakirjojen, mahdollisesti patentoitavien tai patentoitujen keksintöjen sekä taitotiedon omistajia. Ympäristöystävällisen teknologian käytön ja edistämisen kannalta komissio pitää kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että edunsaaja antaa kyseiset asiakirjat, patentit ja taitotiedon Euroopan yhteisön käyttöön niiden tasapuolisten ja kunniallisten kaupallisten edellytysten mukaisesti, jotka esitettiin 7 artiklan 3 kohdassa. Jos edunsaaja toisaalta kieltäytyy ilman laillista syytä antamasta kyseiset tuotteet yleiseen käyttöön tai myöntämästä lupia näiden edellytysten mukaisesti, komissio pidättää itselleen oikeuden soveltaa 22 artiklan 2 ja 3 kohdassa esitettyjä sääntöjä. Komissiolla on oikeus käyttää kaikkia tai osaa hankkeen osana tuotetuista audiovisuaalisita ohjelmista eikaupalliseen tarkoitukseen ja erityisesti julkisissa tilaisuuksissa. Täten hankkeen vastuuhenkilön tulee taata, että komissiolla on käytettävissään ohjelman alkuperäiskopio (alkuperäisnauha). 27 artikla - Oikeuspaikkaa koskeva lauseke Jos sovitteluratkaisua ei saavuteta, ainoastaan Euroopan yhteisön tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan hanketta koskevat riita-asiat komission ja edunsaajan välillä. 9