Innovaatiotoiminnan tilannekuva Asenteet ja kyvykkyys Rakenteet Työkalut

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatiotoiminnan tilannekuva Asenteet ja kyvykkyys Rakenteet Työkalut"

Leena Lehtonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Innovaatiotoiminnan tilannekuva 2018 Asenteet ja kyvykkyys Rakenteet Työkalut

2 Innovaatiotoiminnan tilannekuva Yhteinen käsitys maakunnan innovaatiojärjestelmän kilpailukyvystä ja kehittämistarpeista Osa tietojohtamisen prosessia Tuki alueelliselle päätöksenteolle, reagointikyky, kehittämistoimien suuntaaminen Tiedonkeruun koordinointi, tietojen kokoaminen ja visualisointi sekä yhteisen tulkinnan muodostaminen Kysely 100:lle keskeiselle toimijalle (34 vastausta, 18 kysymystä) Kootaan rinnalle tilastoaineistoja sekä toteutetaan haastatteluja yrityksille ja rahoittajille Minkä tyyppiset hankkeet ovat saaneet aikaan eniten tuloksia? Minkälaista rahoitusta tarvitaan? Myös EURAn indikaattoreiden pohjalta toteuttava analysointi toimenpiteistä Onnistuneimpien hankkeiden haastattelut

3 Pohjoiskarjalaisten yritysten halu toimia yhteistyössä asiantuntijakehittäjien kanssa ka. 7, Työn tulee olla konkreettista ja kohtuullisen nopeasti tulosta tuottavaa Tiedonvälitys on tässäkin asiassa keskeinen seikka jossa olisi vielä paljon tekemistä Resurssit yritysten osalta haaste Toiminnan hyödyt tulee pystyä osoittamaan konkreettisesti Hanketoiminta vaikuttaa toiminnan kaupalliseen kysyntään Aktiivisuutta on, mutta paljon potentiaalia hukataan Vaihtelu on hyvin suurta Palvelut ei saisi maksaa juuri mitään Järjestelyt usein hankalia ja kalliita yrityksille Aikataulut ovat haaste toiminnassa: yritykset tarvitsevat vastauksia nopeasti Vaihtelee toimialoittain Toiminta tulee saada vastaamaan yritysten pidemmän aikavälin tarpeita Alkanut yhteistyö jatkuu yleensä, mutta huonojakin kokemuksia on

4 Osaajien liikkuvuus Pohjois-Karjalassa korkeakouluista/ tutkimuslaitoksista yrityksiin ja päinvastoin ka. 6, Asenteet ja uskalluksen/riskinoton puute hillitsevät liikkuvuutta kumpaankin suuntaan. Tilanne ei ole erityisen pohjoiskarjalainen vaan yleinen Suomessa ja ehkä laajemminkin Korkeakoulut ovat yksi merkittävimmistä menestystekijöistä alueen yrityksille Liian vähäistä, erityisesti pohjoiskarjalaisten toimijoiden kesken Tulisi kehittää matalan kynnyksen toimintamalleja Erittäin alakohtainen asia, toisilla aloilla koulutettu väki on hyvin haluttua, toisilla työllistyminen omalle alalle on haastavaa Liikkuvuutta on, mutta pääasiassa kouluista yrityksiin Todennäköisyys kasvaa mitä lähempänä käytännön tekemistä ollaan Tiedekorkeakoulujen osalta liikkuminen tapahtuu aloilla, joilla on korkea tarve T&K-toiminnalle VTT:n kanssa ollut toimivia yhteistyökokemuksia Ammattikorkeakoulu on aktiivinen toimija Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen toimintatavat ja -kulttuuri ovat vieläkin liian erilaisia kuin yrityksissä ja koulutusalat eivät satu esim. tuotannollisten alojen yritysten tarpeisiin

5 Julkisen TKI-infrastruktuurin hyödynnettävyys pohjoiskarjalaisille yrityksille ka. 7, TKI-infraa löytyy, mutta viestiminen yritysten suuntaan ei ole riittävän tehokasta vielä Erityisesti yritysrahoitus, ELY ja Finnvera toimivat asiakaslähtöisesti ja niillä on kohtuullisen hyvät resurssit. Yliopisto ei ole onnistunut tuomaan suurta lisäarvoa laajassa kuvassa. Tilanne vakiintunut siten, että ne jotka tietävät ja osaavat yhteistyön koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa hyödyntävät julkista infraa testauksiin ja kokeiluihin, usein myös ihan tutkimustyöhön Tarjontaa, laitteita ja asiantuntijoiden hyödynnettävyyttä tai palveluiden hintoja ei tunneta Kysymys on valtakunnallinen eli yritysten tulee tietää, mistä löytää kumppani kunkin ongelman tai kehityskohteen ratkaisuun Infraa on, mutta silta yrityksiin on hutera Rajallinen, mutta ne mitä on, ovat huippuluokkaa ja hyödynnettävissä Monilla ei ole riittäviä tietoja ja osaamista tai resursseja TKIinfran hyödyntämiseen. Lisäksi puuttuu myös todellinen kasvun halu. Julkinen TKI-infra on ollut melkoisessa myllerryksessä viimeiset 3-5 vuotta. Hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä kehittämisen tahtotilaa, mahdollisuuksia kyllä löytyy.

6 Pohjois-Karjalan TKI-toiminnan kysyntälähtöisyys ka. 6, Aktiivisempi ote yritysten suunnalta piristäisi TKI-toimintaa Yritysten tarpeet ja maakunnan osaamisen painopisteet tulisi ottaa vielä nykyistä vahvemmin huomioon TKI-toiminnan suuntaamisessa Toiminta on enemmän tarjontalähtöistä. Pohjois- Karjalassa on ollut hyvät resurssit kehittää tarjontaa tunnistamalla tarve, mutta se ei ole ollut aidosti kysyntälähtöistä yritysten suunnalta. Koulutuspuolella yhteistyön tekemisen malleja tulisi kehittää ketterämmiksi Asiakas määrittelee toiminnan Osittain kysyntään perustuvaa. Toimitaan vahvasti tunnistetuilla vahvuusalueilla, kuten luonnonvarat. Metsä-klusteri ja fotoniikka ovat jo hyviä esimerkkejä Metsäbiotalouteen satsataan paljon, mutta satsataanko oikeisiin asioihin tai liikaa verrattuina tarpeisiin? TKI-toimintaa on pystytty toteuttamaan pitkäjänteisesti aina edellisissä hankkeissa havaittuihin kehittämiskohtiin vastaten. Jatkumosta pidettävä huolta myös tulevaisuudessa. AMK:ssa TKI on kysyntälähtöistä toimintaa, jossa yritykset/elinkeinoelämä aina mukana ja hyödynsaajina Tutkimuslaitokset, korkeakouluintressit ja erilliset hankkeet ohjaavat toiminnan suuntaa

7 Kokeilujen ja demonstraatioiden merkittävyys yritysten toiminnan kehittämisessä ka. 7, Pienille yrityksille demonstraatiot ja kokeilut, sekä niihin liittyvä kevyt tukirahoitus, ovat erinomainen tapa kehittää toimintaa ja pienentää riskejä Merkittävä viestinnällinen keino tuoda tietoisuuteen käytännön toimintamahdollisuuksia Kokeilut ovat ensiarvoisen tärkeitä kehittämisessä, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi Tavoittavat hyvin pienen määrän yrityksiä. Yritykset eivät osaa hyödyntää kokeiluja. Useimmissa tapauksissa uuden tai parannetun tuotteen ja palvelun kokeilu ja demo on välttämätön, jotta saadaan uskottavuus kotimaan ja kv-markkinoilla innovatiivisten julkisten hankintojen osuuden lisääminen ja riskirahoitus Yritysten välinen yhteistyö luo mahdollisuuksia Riskinä se, että nopeat kokeilut johtavat onnistuessaan vain lyhytkestoiseen kilpailuetuun Erittäin tärkeää ja tässä on keskeinen rooli myös esimerkiksi koulutusorganisaatioiden toteuttamalla TKI-toiminnalla. Kokeilut ja erilaisiin demoihin ja prototyyppeihin tähtäävä TKI-toiminta palvelee konkreettisesti yrityksiä ja luo alueelle uutta yritystoimintaa. Kokeilut ja demonstraatiot ovat hyvä keino kehittää radikaaleja innovaatioita. Niihin ei kuitenkaan ole pienillä yrityksillä juurikaan mahdollisuuksia, koska rahoituksellinen tilanne ei useinkaan mahdollista laajoja kokeiluja. Pienillä yrityksillä on tyypillisesti varaa yhteen kokeiluun, jos kyse on pääomavaltaisesta toiminnasta. Korostuu erityisesti uuden liiketoiminnan kehittämisessä Tässä tutkimusinfrat ovat avainasemassa sekä muut innovaatiotoiminnan työkalut

8 Pohjois-Karjalan yhteistyö- ja innovaatioalustojen hyödynnettävyys yrityksille ka. 6, Alustat ovat vasta alkuvaiheissaan ja hyödynnettävyys kehittyy toimintamallien kehittymisen myötä Tarjontaa on hyvin, mutta tunnettuus ei optimaalinen Alustoja on kolmenlaisia: a) hyvin kehittyneitä, aktiivisessa käytössä olevia ja ylläpidettyjä, jotka toimivat hyvin b) rapistuneita ja vähällä käytöllä olevia, joiden kehittämistä kannattaa tarkastella, ja joko ajaa alas tai määrätietoisesti palauttaa kilpailukykyiseksi c) Alustoja, joita ei ole vielä tunnistettu tai joita ei ole olemassa, mutta joilla uskotaan olevan potentiaalia nousta merkittäviksi lähivuosina jos niihin panostetaan Tarjontaa löytyy, mutta kysyntää saisi olla enemmän, jos alustoja halutaan kehittää edelleen Matalan kynnyksen alustoja tarvitaan lisää Vähän on todellisia ja käytössä olevia alustoja Kaikki rahoitusmallit eivät tue yhteistyö- ja innovaatioalustoissa toimintaa Nykyiset alustat eivät palvele niitä toimialoja/kohderyhmiä, jotka täällä luovat työpaikkoja ja kasvuyrityksiä

9 Yhteenveto Innovaatiotoiminnan tilannekuva jaotellaan kolmeen osakokonaisuuteen 1) Asenteet ja kyvykkyys (ka. 6,7) 2) Rakenteet (ka. 6,9) 3)Työkalut (ka. 7,2)

10 Ryhmätyöskentely Kolmessa ryhmässä: A) Kumppanuudet yritysten ja TKI-organisaatioiden välillä (Maarit) B) Kokeilut ja demonstraatiot sekä TKI-infrastruktuurit (Tiina) C) Innovaatioalustat (Anniina) Työskentelyaikaa 15 min/teema/ryhmä Työskentelyssä: Syvennytään teeman lähtötilanteeseen ja syihin tilanteen taustalla Annetaan yksi konkreettinen kehittämistoimenpide asian eteenpäin viemiseksi Loppuyhteenveto

Samankaltaiset tiedostot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään