Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Hämeenlinna Juha Ropponen

Transkriptio

1 Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Hämeenlinna Juha Ropponen

2 Päämajan kesäsymposium Teema: Onko Suomi turvallinen maa Kysymys maavoimien komentajalle kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvelle: Mikä on tällä hetkellä Suomen pahin turvallisuusuhka?

3 Päämajan kesäsymposium Teema: Onko Suomi turvallinen maa Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärven vastaus: Nuori syrjäytynyt mies Puolustusvoimat kohtaa koko miespuolisen ikäluokan. Jyväsjärven mukaan nyt on näkyvissä ikäluokkien jakaantumista, kun ääripäät etääntyvät toisistaan. Hän muistuttikin, että kysymys on laajemmasta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä uhkasta, joka koskettaa yhteiskuntaamme.

4 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Miksi (motiivi) 3. Tajua Mut! toimintamalli 4. Usein esitettyjä kysymyksiä

6 TAUSTAA Sitra käynnisti vuoden 2013 alussa Nuorten tilannekuva - kokonaisuuden Nuoren tilannekuva -kokonaisuudessa on pyritty tietoa avaamalla, yhdistämällä ja analysoimalla luomaan uusia ratkaisuja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamiseen ja tukemiseen. Hollannissa on käytössä liputustoimintamalli, jota kokeiltiin ensin Rotterdamin kaupungissa vuonna 1998 ja säädettiin hyvien kokemusten pohjalta pakolliseksi kaikille kunnille vuonna 2010 (Verwijsindex Risicojongeren VIR). Sitra pyysi tammikuussa 2013 Mikkelin kaupunkia yhteistyöhön kehittämään ja pilotoimaan hollantilaista toimintamallia tarkoitus sovittaa Hollannin malli Suomeen.

8 MIKSI: TAUSTA JA PERUSTELUT Julkisyhteisöjen (valtio, kunta, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastojen) osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli vuonna ,8 %, eli miljoona euroa. EU:n maavertailussa vain Ranska ja Tanska ovat vieläkin tässä Suomen edellä. Lähde: 2010_ _tie_001_fi.html Julkiset menot henkeä kohden oli vuonna /henkilö. Julkiset kokonaismenot kasvaneet koko 2000 luvun vuosittain 2,9 7,4 %. Kuntien tuotavuuskehitys on ollut negatiivinen koko 2000 luvun. (Työn tuottavuus = tuotos/työpanos) Kunnat eivät ole pystyneet/voineet modernisoimaan palvelujaan samalla tavalla kuin yksityinen sektori ja joiltain osin valtio (tulli.fi, vero.fi) Tulevaisuuden haasteet mm. ikääntymisen osalta vaatii suomalaisilta kunnilta vahvaa panostamista tuottavuuteen on saatava aikaan vähemmällä enemmän. Kuntien tuottavuusindeksi

9 ONGELMIEN KASAUTUMINEN MAKSAA Heikot signaalit Epävarmuus ottaa asiaan kantaa Vahvat signaalit Ei aina autettavissa Kasautuneet ongelmat Lupa palvella Suuret kustannukset Onnistumisen mahdollisuus? Pienet kustannukset Ongelmien vaikeus Juha Ropponen

10 Heikko signaali 1. Aikaista informaatiota. Esimerkkinä tieto jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut. 2. Muutoksen ensioireita. - tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään ole näkyvä, mutta se voi "oireilla" ja lukien kyseisiä oireita on mahdollista ennakoida muutos. 3. Analogian tästä voi vetää vaikka syysflunssaan. Ensimmäinen "heikko signaali" voi olla väsymys. Sitten tuleekin kurkkukipu ja nenä alkaa valua Niagaran putouksen tavoin ja enää ei tarvitse empiä, mistä väsymys johtui. Se oli siis flunssan aikaista oireilua eli heikko signaali. What s Next Consulting Oy, Elina Hiltunen,

12 Opetus- ja kulttuuriministeriö

13 Tajua Mut! projekti Mikkelissä kehitetään vuoden 2014 ajan valtakunnallista toimintamallia ja sitä tukevaa tietojärjestelmää Aikataulu: 09/ /2014 Kohderyhmä: vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret Toimintamalli ja koordinointi: Mikkelin Olkkari Kumppanit: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Mikkeli ottaa pysyvään käyttöön Tajua Mut! Toimintamallin Mikkeli laajentaa myöhemmin toimintamallia koskemaan varhaiskasvatusta, alakouluja ja neuvoloita

14 Tajua Mut! toiminta pähkinänkuoressa Liputtaminen = Nuoren (13 29 v) yksilöinti- ja yhteystietojen kirjaaminen Tajua Mut! ohjelmaan TUNNISTA -> LIPUTA YHTEYDEN SYNTYMINEN YHTEISTYÖ

15

16 Tajua Mut! ohjelman käyttö Mukana olevat käyttäjätahot Etsivä nuorisotyö Mikkeli Työvoimakeskus Reitti TYP Mikkelin vartiointikeskus Olkkari hanketyö Ristiinan yhtenäiskoulu OHR Mikkelin poliisilaitos Olkkari päihde & mielenterveys Viola - väkivallasta vapaaksi ry Ekotori / Mikkelin toimintakeskus ry Olkkari tuki ja jälkihuolto Nuorten työpajat Mikkeli Pankalammen mielenterveystyö Anttolan yhtenäiskoulu OHR Etelä-Savon ammattiopisto OHR A - klinikka säätiö Haukivuoren koulu OHR Nuorisopalvelut Harrastustoiminnan järjestäjien kanssa Kalevankankaan koulu OHR Kansaneläkelaitos neuvotellaan Lyseon koulu OHR TE-palvelut Mikkelin kansalaisopisto Sovittelu ry Mikkelin lukio OHR Mikkelin kriisikeskus Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Non Fighting Generation Itä-Suomi Otavan opisto Etelä - Savon ammattiopisto SNO Opetus & hallinto Aikuis- ja perhepalveluiden sosiaalityö SNO Huolto & asuntola Virike ry Urheilupuiston koulu OHR Tanssikoulu La Carmencita Rantakylän yhtenäiskoulu OHR Mikael koulu OHR Kouluterveydenhuolto Mikkeli Mikael koulu asuntola Työvoimakeskus Reitti Mielenterveys- ja päihdepalvelut

17 Tajua Mut! henki Toiminta perustuu välittämiseen Toiminnalla tuetaan ammattilaisten yhteistyön kehittämistä Pidetään nuori (ja alaikäisen kohdalla myös huoltaja) prosessin keskiössä Kunnioitetaan sidosryhmiä sekä jo olemassa olevia toimintamalleja Mikkelissä

18 Tajua Mut! - hyödyt 1. Nuoret kokevat tulleensa autetuiksi (sekä ymmärretyiksi) 2. Liputtajat saavat työpareja jakamaan ammattiosaamista nuoren hyväksi, ja tulevat tietoisiksi toisistaan 3. Huoltajat nuoren mukana toiminnan keskiössä (selkeä rakenne huoltajien mukana olemiseen alle 18-vuotiaiden osalta) 4. Aktivoi jo olemassa olevan verkoston toimimaan ajoissa (koko palveluverkoston yhteinen järjestelmä) 5. Yhteiskunta säästää kun nuoria autetaan ennaltaehkäisevästi (vaikutus nuorten syrjäytymistilastoihin)

20 Mitä liputtaminen tarkoittaa? Liputtamalla ammattilainen ilmoittautuu mukaan yhteistyöhön muiden samaa lasta tai nuorta mahdollisesti auttavien ammattilaisten kanssa. Kun vähintään kaksi ammattilaista on liputtanut saman lapsen tai nuoren, kutsutaan koolle huolen ilmaisijat, huoltaja (alaikäisen kohdalla) sekä lapsi tai nuori itse. Myös tässä vaiheessa kysytään nuorelta tai lapsen tapauksessa huoltajilta suostumus juuri kyseisten liputtajien yhteistyöhön. Yhteisessä tapaamisessa liputtajat kertovat syyt tekemilleen huolen ilmaisuille. Lapselta tai nuorelta kysytään, mitä hänelle kuuluu ja miten hän itse näkee oman tilanteensa. Tämän jälkeen pohditaan yhdessä, miten ammattilaiset voisivat parhaiten auttaa lasta, nuorta tai koko perhettä. 20

21 Kuka voi liputtaa? Liputtaa saavat Tajua Mut! -malliin käyttöön koulutetut lasten tai nuorten kanssa työskentelevät henkilöt, jotka ovat saaneet ohjelman käyttäjätunnukset. Mallia voivat käyttää sekä a) viranomaiset, b) kolmannen sektorin toimijat että c) yksityisen sektorin toimijat. 21

22 Mihin yhteistyöpalaverissa sovitut asiat kirjataan? Ammattilainen kirjaa yhteistyöpalaverissa sovitut asiat siihen asiakastietojärjestelmään, jota hän käyttää työssään. Tähän järjestelmään on hyvä kirjata myös tieto liputuksesta ja siihen saadusta suostumuksesta. Tajua Mut! -järjestelmään on mahdollista syöttää vain liputuksessa tarvittavat tiedot eli lapsen tai nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, ei liputuksen syytä. 22

23 Syntyykö tietojärjestelmään syötetyistä yhteystiedoista henkilötietorekisteri? Liputustietojärjestelmään syötetyistä tiedoista syntyy henkilötietorekisteri, josta tulee tehdä henkilötietolainmukainen tietosuojaseloste. Selosteessa on tuotava esiin mm. kuka kunnassa on rekisterinpitäjä ja yhdyshenkilö sitä koskevissa asioissa, mitä tietoa rekisteriin kertyy ja mihin tietoja käytetään. Henkilötietojen koordinoijana toimii etsivä nuorisotyö. Muut liputtajat näkevät vain itse tekemänsä liputukset. Toimintamalli pohjaa juridisesti nuorisolakiin. Liputus ja sitä seuraava yhteistyö edellyttävät nuoren ja alaikäisen kohdalla yleensä myös hänen perheensä suostumusta. 23

24 Kuka koordinoi yhteistyötä lippuparin muodostumisen jälkeen? Tajua Mut! -mallissa monialainen yhteistyö käynnistyy lippuparin muodostumisen jälkeen. Tieto lippuparista tulee etsivälle nuorisotyöntekijälle, joka kutsuu koolle liputuksen tehneet tahot sekä lapsen tai nuoren ja mahdollisesti myös hänen perheensä. Ennen tapaamista etsivä nuorisotyöntekijä sopii nuoren ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa, osallistuuko hän itse tapaamiseen liputtajatahojen kanssa, ja kuka vastaa yhteistyöpalaverin vetämisestä. 24

25 Siirtääkö liputus vastuun lapsen tai nuoren välittömästä auttamisesta pois hänet kohdanneelta ammattilaiselta? Liputus ei korvaa muita auttamisen ja yhteistyön tapoja, vaan täydentää niitä. Tajua Mut! -malli on luotu tukemaan ja yhdistämään jo olemassa olevia toimintoja On muistettava, että Tajua Mut! Konsepti on yksi auttamisen työkalu 25

26 Minulla on jo yhteistyöverkosto. Mitä hyötyä Tajua Mut! -mallista tällöin on? Liputus voi helpottaa lasta tai nuorta auttavan monialaisen yhteistyöverkoston muodostumista ja koordinointia. Ammattilaisten vaitiolovelvoitteiden vuoksi yhteistyöverkostojen jäsenet eivät tiedä kattavasti, keitä kaikkia kenenkin asiakaskuntaan kuuluu. Tästä syystä ei aina ole tiedossa, keillä yhteistyöverkoston jäsenillä on yhteisiä asiakkaita. Kaikki lapsen tai nuoren ympärille kehittyneen verkoston jäsenet eivät myöskään välttämättä ole mukana tuntemassasi verkostossa. Hollannissa toteutetussa liputustoiminnan arviointitutkimuksessa havaittiin, että 70% lippupareista muodostui yli kuntarajojen. Liputtamalla nuori ennen tulevaa Tajua Mut! -verkoston tapaamista nämä piilossa olevat verkoston jäsenet voivat tulla näkyviksi. 26

27 LISÄTIETOJA ANTAVAT Heikki Kantonen Mikkelin kaupunki Tajua Mut! projekti / Olkkari amut heikki.kantonen@mikkeli.fi Antti Markkola Sitra antti.markkola@sitra.fi 27

28 Kiitos! Juha Ropponen ohjelmajohtaja Mikkelin kaupunki Gsm