KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2012) 56 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille {KOM(2012) 6 lopullinen} {SEK(2012) 55 lopullinen}

2 1. POLIITTINEN TAUSTA 1.1. Määritelmä ja soveltamisala Maailman eläintautijärjestö määrittelee eläinten hyvinvoinnin seuraavasti: Eläin voi hyvin, kun se on terve, sillä on miellyttävät olot ja riittävästi ravintoa, se on turvassa ja pystyy käyttäytymään lajinomaisella tavalla eikä kärsi kivun, pelon ja ahdistuksen kaltaisista epämiellyttävistä tiloista. Euroopan unionin eläinten hyvinvointia koskevan politiikan tavoitteet, periaatteet ja soveltamisala perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklaan. Artikla ei ole oikeusperusta eläinten suojelulle. Siinä kuitenkin velvoitetaan jäsenvaltiot ja unioni varmistamaan, että eläinten hyvinvointiin liittyvät vaatimukset otetaan huomioon EU:n politiikassa tietyillä aloilla Asianomaiset alat Maataloudessa käytetään vuosittain noin kahta miljoonaa lintua ja 334:ää miljoonaa nisäkästä. Eläinkokeissa käytetään vuosittain arviolta 12:ta miljoonaa eläintä. Pääasiassa lemmikkeinä ja vapaa-ajan toimintaa varten pidettäviä koiria ja kissoja on noin 120 miljoonaa. Kotieläintuotannon arvo on EU:ssa 149 miljardia euroa. Lisäksi koe-eläinten käytön vuotuinen arvo on arviolta yhteensä 930 miljoonaa euroa. Taloudellisen toiminnan yhteydessä eläimiä käsitteleviä ihmisiä on arviolta neljä miljoonaa. Heistä pääosa on maataloustuottajia Eläinten hyvinvointia koskeva EU:n politiikka Eläinten hyvinvointia koskevan EU:n politiikan yhteydessä on kehitetty sekä lainsäädännöllisiä että muita välineitä. Suurin osa EU:n tämän alan lainsäädännöstä koskee elintarviketuotannossa käytettäviä eläimiä (vasikoita, sikoja, siipikarjaa, kuljetusta ja teurastusta) ja koe-eläimiä. Muita välineitä ovat mm. EU:n eläinten hyvinvointiin myöntämä rahoitus, jota osoitetaan yhteisen maatalouspolitiikan piiriin kuuluvasta maaseudun kehittämisrahastosta, ja EU:n rahoitus tutkimukseen ja kansainvälisiin, viestintä- ja koulutustoimiin. Vuonna 2006 komissio hyväksyi eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan yhteisön toimintasuunnitelman kaudelle Vuoden 2006 toimintasuunnitelmassa yhdistettiin ensimmäistä kertaa samaan tekstiin EU:n eläinten hyvinvointia koskevan politiikan eri osa-alueet Selvitykset ja kuulemiset Komissio esitti joulukuussa 2009 ulkoisen arvioinnin tekemistä EU:n eläinten hyvinvointiin liittyvästä politiikasta. Arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin yhteydessä 1 KOM(2006) 13 lopullinen. FI 2 FI

3 kuultiin laajasti eri sidosryhmiä. Sidosryhmät edustivat eläimiä käyttäviä talouden toimialoja ja eläinten hyvinvoinnin parissa toimivia organisaatioita ja tutkijoita. 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY 2.1. Eläinten hyvinvointiin liittyvät ongelmat ja taustatekijät Eräiden eläinten hyvinvointia loukataan EU:ssa rutiininomaisesti: esimerkiksi porsaiden saparoita leikataan ja porsaita kastroidaan puuduttamatta. Neuvosto on lisäksi huomauttanut koirien ja kissojen jalostukseen ja kauppaan liittyvistä ongelmista. Kaikilla eläinten hyvinvointiin liittyvillä ongelmilla on omat taustatekijänsä. Yhteisiäkin tekijöitä kuitenkin on: 1. Jäsenvaltiot panevat yleisesti EU:n lainsäädäntöä täytäntöön puutteellisesti eräillä aloilla. Jotkin jäsenvaltiot eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin sidosryhmille tiedottamiseksi, virallisten tarkastajien kouluttamiseksi, tarkastusten tekemiseksi ja seuraamusten määräämiseksi. Tästä syystä tilanne on se, että tärkeitä EU-säädöksiä ei ole sovellettu täysimääräisesti eikä niillä ole ollut tavoiteltuja vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Paremmat hyvinvointistandardit aiheuttavat lisäksi joskus lisäkustannuksia tuottajille. Monesti käy niin, että ne toimijat, jotka noudattavat tai ennakoivat EU:n eläinten hyvinvointiin liittyviä sääntöjä tai menevät niitä pitemmälle, eivät saa siitä taloudellista lisähyötyä. 2. Kuluttajilta puuttuu asianmukaista tietoa eläinten hyvinvoinnista. Tuotteille, joissa on maininta eläinten hyvinvoinnista, on vain rajalliset markkinat. EU:n laajuisesti toteutettu selvitys osoittaa, että eläinten hyvinvointi on tärkeä asia 64 prosentille väestöstä. Tutkimuksista käy kuitenkin ilmi, että huoli eläinten hyvinvoinnista on vain yksi kuluttajien valintoihin vaikuttavista seikoista. 3. Eläimiä käsitteleviltä sidosryhmiltä puuttuu tietoa siitä, mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa. Tällä on ollut vaikutusta nykyaikaisten tuotantomenetelmien suunnitteluun. Se, etteivät toimijat ja viranomaiset tunne vaihtoehtoisia menettelyjä, johtaa usein haluttomuuteen siirtyä hyvinvoinnin kannalta parempiin tuotantojärjestelmiin. 4. Erityisten EU-säädösten ja ohjeiden puuttuessa on vaikea varmistaa asianmukainen hyvinvointi eräille eläinryhmille (eräät tarhatut lajit sekä koirat ja kissat) Perusskenaario Komission asiantuntijat seuraavat jäsenvaltioiden toimintaa. Asiantuntijoilla ei ole valtuuksia tarkastaa yrityksiä tai määrätä niille seuraamuksia, vaan ne selvittävät, tekevätkö toimivaltaiset viranomaiset niin. Tarkastuksia tehdään tuotantoeläimiin sovellettaviin EU:n erityissäädöksiin liittyvien asioiden suhteen. Komissio voi käynnistää oikeudellisia menettelyjä, jos jokin jäsenvaltio on rikkonut määräyksiä. FI 3 FI

4 Täytäntöönpanotoimet edellyttävät runsaasti henkilöresursseja, ja niillä on vain jonkin verran vaikutusta toimivaltaisiin viranomaisiin. EU:n nykyisellä politiikalla kyllä pystytään puuttumaan erityisen tärkeisiin täytäntöönpanokysymyksiin, mutta vain rajoitetusti. Mitä tulee taloudellisiin näkökohtiin, unionilla on joitakin välineitä, joilla voidaan kompensoida tuottajien suurempia tuotantokustannuksia. Siirtymäkaudet eivät ole osoittautuneet erityisen onnistuneiksi. Kuluttajien suhteen on todettava, että munia lukuun ottamatta ei ole olemassa EU:n tason järjestelyä, jonka myötä kuluttajat voisivat valita sellaisen tuotteen, joka olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta parempi. EU on kehittänyt toimenpiteitä, joilla pyritään paikkaamaan puutteet sidosryhmien tiedoissa eläinten hyvinvoinnista. EU:n lainsäädännössä on otettu asteittain käyttöön eläinten käsittelijöitä koskevia pätevyysvaatimuksia. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan kata kaikkia eläimiä. EU on rahoittanut eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimushankkeita keskimäärin 15 miljoonalla eurolla vuodessa. Tutkimusten tulosten levittämiseksi ja niiden muuntamiseksi käytännön välineiksi tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Eräitä eläinten hyvinvointiin liittyviä seikkoja ei käsitellä EU:n nykyisessä politiikassa. EU voisi päättää jatkaa erityisten säädösten antamista tapauskohtaisesti, mutta tällaisella alakohtaisella mallilla ei kuitenkaan todennäköisesti voida puuttua yhteisiin taustatekijöihin Toissijaisuustesti Eräät jäsenvaltiot pitävät kiinni mahdollisuudesta säilyttää oma eläinten hyvinvointia koskeva politiikkansa. Unioni on asteittain antanut useita eläinten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä, jotta vältettäisiin sisämarkkinoiden toiminnan häiriintyminen toisistaan poikkeavien kansallisten säädösten vuoksi. Tämän perusteena on se, että eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten taso vaikuttaa eläimiin liittyvän taloudellisen toiminnan kilpailukykyyn. Vaatimusten yhdenmukaistamisesta EU:n tasolla syntyy lisäarvoa, kun asianomaisille yrityksille vahvistetaan yhteiset säännöt. 3. TAVOITTEET Uudella eläinten hyvinvointia koskevalla strategialla on seuraavat tavoitteet: Tavoite 1: parannetaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa Tavoite 2: taataan avoin ja tasapuolinen kilpailu EU:n talouden toimijoille Tavoite 3: parannetaan EU:n talouden toimijoiden tietoja ja tietämystä eläinten hyvinvoinnista Tavoite 4: parannetaan eläinten hyvinvointiin liittyvien seikkojen yhtenäisyyttä eri lajien välillä. FI 4 FI

5 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Kussakin toimintavaihtoehdossa keskitytään yhteen tai useampaan erityiseen tavoitteeseen. Vaihtoehto 1: parannetaan vaatimusten noudattamista jäsenvaltioissa (muu kuin lainsäädäntötoimenpide) Vaihtoehto 1 sisältää seuraavat: Lisätään jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin tehtäviä tarkastuskäyntejä. Lujitetaan hallitustenvälistä yhteistyötä täytäntöönpanon parantamiseksi. Järjestetään sidosryhmille seminaareja eläinten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Laaditaan ohjeet lajeille, jotka kuuluvat tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen piiriin. Lisätään Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi -koulutusohjelman osallistujamäärää. Tämän vaihtoehdon mukaan EU:n lainsäädäntökehystä ei muuteta. Tapauskohtaisesti voidaan päivittää olemassa olevia sääntöjä tai antaa uusia. Vaihtoehto 2: asetetaan vertailutasot vapaaehtoisille järjestelmille (alakohtainen itsesääntely) Vaihtoehto 2 sisältää seuraavat: lainsäädäntökehys, jossa asetetaan vertailutasot eläinten hyvinvointiin liittyviä väitteitä sisältäville sertifiointijärjestelmille kuluttajille suunnatut tiedotuskampanjat eläinten hyvinvointiin liittyvien EU:n toimien priorisointi kansainvälisellä tasolla. Komissio ehdottaa lainsäädäntökehystä, jolla luodaan markkinamahdollisuuksia eläinten hyvinvointiin liittyviä väitteitä sisältäville vapaaehtoisille sertifiointijärjestelmille. Lainsäädäntökehyksen ansiosta sertifiointijärjestelmät voidaan rekisteröidä EU:n tasolla. Rekisteröinnin tuloksena vahvistetaan alustavasti EU:n vertailutaso. Tämän vaihtoehdon mukaan ehdotetaan uutta säädöstä mutta EU:n lainsäädäntökehys jää muilta osiltaan ennalleen. Tapauskohtaisesti voidaan päivittää olemassa olevia sääntöjä tai antaa uusia. FI 5 FI

6 Vaihtoehto 3: perustetaan eurooppalainen viitekeskusten verkosto (erityinen EU-säädös) Tämän vaihtoehdon mukaan komissio ehdottaa viitekeskusten verkoston perustamista eläinten terveyden alalla käytössä olevan mallin mukaisesti. Verkosto kokoaa yhteen eläinten hyvinvointiin liittyvät kansalliset tieteelliset resurssit. Verkoston rooli ei ole päällekkäinen suhteessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen rooliin ja EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen toimiin. Kullakin keskuksella on seuraavat tehtävät: EU:n kannalta olennaisiin kysymyksiin liittyvän tutkimuksen koordinointi ja tekeminen EU:n lainsäädäntöön liittyvän tieteellisen ja teknisen asiantuntemuksen tarjoaminen toimivaltaisille viranomaisille tutkimustulosten ja teknisten innovaatioiden levittäminen EU:n tason sidosryhmille ja kansainväliselle tiedeyhteisölle eläinten hyvinvointiin liittyvien ammatillisten koulutustoimien luetteloinnin ja arvioinnin koordinointi EU:n tasolla. Vaihtoehto 4: virtaviivaistetaan pätevyysvaatimukset ja käytetään eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita (yleinen lainsäädäntökehys) Tämän vaihtoehdon mukaan ehdotetaan eläinten hyvinvointia koskevaa yleistä EU:n säädöstä tarkoituksena yksinkertaistaa tietyissä EU-säädöksissä jo vahvistettuja vaatimuksia seuraavasti: Pätevyysvaatimukset sisällytetään yhteen entistä täsmällisempään tekstiin. Lainsäädännön noudattamisen osoittamiseksi voidaan vaihtoehtoisesti käyttää eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita. Tätä varten korvataan direktiivi 98/58/EY (kaikkia tuotantoeläimiä koskeva yleisdirektiivi) uudella säädöksellä. Vaihtoehto 4 koskee vain niitä eläinryhmiä, jotka tällä hetkellä kuuluvat erityisten säädösten piiriin. Vaihtoehto 4+: selvitetään mahdollisuutta laajentaa vaihtoehdon 4 alaa Vaihtoehdon 4+ mukaan selvitetään, olisiko vaihtoehdon 4 alaa laajennettava käsittämään muita eläimiä, joiden hyvinvoinnin osalta on havaittu ongelmia. FI 6 FI

7 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Millään vaihtoehdolla ei ole missään tapauksessa kielteistä vaikutusta perusoikeuksiin eikä etenkään uskonnonvapauteen, joka on taattu eläinten suojelusta teurastus- tai lopettamishetkellä annetussa lainsäädännössä Vaihtoehdon 1 vaikutukset Vaihtoehdolla 1 odotetaan olevan täytäntöönpanon parantamisen osalta varsin positiivinen (++) vaikutus, joka kuitenkin jää pienemmäksi tietyillä ongelma-aloilla. Vaihtoehdolla 1 odotetaan olevan positiivinen (+) vaikutus sen suhteen, miten sillä taataan EU:n tuottajille avoin ja tasapuolinen kilpailu, mutta vaikutusta rajoittaa se, ettei vaihtoehdolla auteta kuluttajia tunnistamaan eläinten hyvinvoinnin kannalta hyviä tuotteita. Sidosryhmien kanssa järjestettävistä täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia käsittelevistä seminaareista on saatu hyviä kokemuksia. Vaihtoehdolla 1 odotetaan olevan sidosryhmien tietojen parantamisen suhteen lievästi positiivinen (+) vaikutus. Vaihtoehdon 1 odotetaan olevan neutraali (0) sen suhteen, että yhtenäisyyttä eri lajien välillä pyritään parantamaan. Vaihtoehdon vaikutuksen EU:n talousarvioon odotetaan olevan lievästi negatiivinen (-) tai neutraali (0), jos tarvittavat resurssit siirretään muista toimista. Kaikki sidosryhmät tukevat vaihtoehtoa Vaihtoehdon 2 vaikutukset Vaihtoehdon 2 myötä syntyvä taloudellinen lisäarvo saattaisi kannustaa toimijoita noudattamaan korkeampitasoisia eläinten hyvinvoinnin standardeja. Vaihtoehdolla 2 odotetaan siksi olevan täytäntöönpanon parantamisen suhteen lievästi positiivinen (+) vaikutus. Kun perustetaan EU:n laajuinen vertailujärjestelmä EU-rekisteröidyille ohjelmille, EU:n tuottajilla on enemmän mahdollisuuksia saada tuotteistaan parempi hinta eläinten hyvinvoinnin parantuessa. Vaihtoehdolla 2 odotetaan siksi olevan erittäin positiivinen (+++) vaikutus sen suhteen, miten EU:n toimijoille taataan avoin ja tasapuolinen kilpailu. Vaihtoehdon 2 myötä talouden toimijat suhtautuvat todennäköisesti vastuuntuntoisemmin eläinten hyvinvointiin. Vaihtoehdolla 2 odotetaan siksi olevan talouden toimijoiden tietämyksen parantamisen suhteen lievästi positiivinen (+) vaikutus. Vaihtoehdolla 2 voidaan puuttua eräisiin sellaisiin eläinten hyvinvointiin liittyviin ongelmiin, jotka eivät kuulu EU:n lainsäädännön piiriin, mutta pahimpia menettelytapoja sillä ei todennäköisesti pystytä poistamaan. Vaihtoehdolla 2 odotetaan siksi olevan lievästi positiivinen (+) vaikutus sen suhteen, että yhtenäisyyttä eri lajien välillä pyritään parantamaan. FI 7 FI

8 Vaihtoehto 2 saattaa lisäksi hämärtää lainsäädännön täytäntöönpanon ja yksityisten standardien välistä eroa. Selkeys on kuitenkin kuluttajien kannalta välttämätöntä, ja jos tällainen järjestelmä päätetään perustaa, se on otettava tarkoin huomioon. Vaihtoehdon 2 odotetaan vaativan lisää taloudellisia resursseja erityisesti siksi, että vertailujärjestelmää voidaan tehdä tunnetuksi kuluttajien keskuudessa ja kansainvälisiä toimia lisätä. Vaihtoehdon 2 vaikutuksen EU:n talousarvioon odotetaan olevan lievästi negatiivinen (-). Useimmat sidosryhmät suhtautuvat vaihtoehtoon 2 myönteisesti Vaihtoehdon 3 vaikutukset Vaihtoehdolla 3 annetaan teknistä apua toimivaltaisille viranomaisille ja talouden toimijoille, mikä edistää täytäntöönpanon parantamista. Sillä ei kuitenkaan todennäköisesti saavuteta niitä tuottajia, jotka saattaisivat tarvita eniten apua. Vaihtoehdolla 3 odotetaan siksi olevan täytäntöönpanon parantamisen suhteen lievästi positiivinen (+) vaikutus. Vaihtoehdon 3 mukaan investoinnit soveltavaan tutkimukseen lisääntyisivät, millä odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia EU:n tuottajien kilpailukykyyn. Siitä voisi olla tuottajille apua myös sertifiointijärjestelmien kehittämisessä. Vaihtoehdolla 3 odotetaan siten olevan käytettävissä olevasta rahoituksesta riippuen lievästi positiivisesta (+) varsin positiiviseen (++) ulottuva vaikutus avoimen ja tasapuolisen kilpailun takaamiseen. Kun rahoitusta EU:n tutkimushankkeisiin lisätään, samalla lisätään sidosryhmien tietoisuutta eläinten hyvinvoinnista. Vaihtoehdolla 3 odotetaan siksi olevan talouden toimijoiden tietämyksen suhteen varsin positiivinen (++) vaikutus. Vaihtoehdon 3 odotetaan olevan neutraali (0) tai lievästi positiivinen (+) sen suhteen, että yhtenäisyyttä eri lajien välillä pyritään parantamaan. Vaihtoehdon 3 vaikutuksen EU:n talousarvioon odotetaan olevan lievästi negatiivinen (-). Vaihtoehto 3 saa yleisesti tukea kaikilta sidosryhmiltä ja etenkin Euroopan parlamentilta Vaihtoehdon 4 vaikutukset Eläinten käsittelijöille asetettavien pätevyysvaatimusten odotetaan parantavan säännösten täytäntöönpanoa. Eläinten hyvinvointia mittaavien indikaattorien käyttö vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi antaa joustonvaraa tiettyjen säännösten täytäntöönpanossa ja helpottaa sitä. Toimenpiteen laajuuden vuoksi vaihtoehdon 4 vaikutusten täytäntöönpanon parantamiseen odotetaan olevan varsin positiivisia (++). Vaihtoehdosta 4 syntyy talouden toimijoille koulutukseen liittyviä kustannuksia. Sillä on kuitenkin pitemmän päälle positiivista vaikutusta niiden kilpailukykyyn. Vaihtoehdon 4 mukaan voidaan lisäksi käyttää eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita, mikä saattaa vähentää muita vaatimusten noudattamiseen liittyviä kustannuksia. FI 8 FI

9 Vaihtoehdolla 4 odotetaan siksi olevan lievästi negatiivinen (-) tai neutraali (0) vaikutus avoimen ja tasapuolisen kilpailun takaamiseen. Tämä riippuu siitä, millaista hyötyä lisäkoulutuksesta saadaan ja kuinka käyttöön otettavat eläinten hyvinvointia mittaavat indikaattorit kompensoivat koulutuskustannuksia. Pätevyysvaatimukset lisäävät toimijoiden tietoja. Koska toimenpide on pakollinen, sen vaikutukset ovat selvästi laajemmat kuin vaihtoehdon 3. Vaihtoehdolla 4 odotetaan siksi olevan erittäin positiivinen (+++) vaikutus sen suhteen, että talouden toimijoiden tietämys eläinten hyvinvoinnista paranee. Vaihtoehdolla 4 ei ole vaikutusta sen suhteen, että yhtenäisyyttä eri eläinlajien välillä pyritään parantamaan (0). Kaikki sidosryhmät ovat sitä mieltä, että työntekijöiden kouluttamisella on erittäin myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Sidosryhmien näkemykset eläinperusteisten indikaattorien käytöstä jakautuvat. Tuottajat pelkäävät hallinnollisen rasitteen kasvavan kohtuuttomaksi, kun taas eläinten hyvinvointia ajavat organisaatiot epäilevät, etteivät indikaattorit korvaa sitovia toimenpiteitä tehokkaasti Vaihtoehto 4+ Vaihtoehdon vaikutuksia tavoitteisiin 1, 2 ja 3 ei pidetä relevantteina, kun taas vaikutuksen tavoitteeseen 4 odotetaan olevan lievästi tai varsin positiivinen (+/++) sen mukaan, millaisia jatkotoimia tutkimusten pohjalta mahdollisesti toteutetaan. 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Yleisesti ottaen vaihtoehdot täydentävät toisiaan. Vaihtoehdolla 4 pystytään tehokkaasti ajamaan merkittäviä tavoitteita, koska sillä luodaan velvoitteita kaikille asiaan liittyville toimijoille. Siitä kuitenkin syntyy vaatimusten noudattamiseen liittyviä kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa kilpailukykyyn. Sillä ei puututa taloudellisiin taustatekijöihin. Vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmä olisi tässä suhteessa paljon toimivampi, ja ne tukisivat toisiaan. Kaiken kaikkiaan vaihtoehto 3 vaikuttaa olevan kustannuksiinsa nähden tehokkain, koska siinä on tehty hyvä kompromissi kohtuullisten kustannusten ja keskeisiin taustatekijöihin kohdistuvien lukuisten eri vaikutusten välille. 7. PARHAAKSI ARVIOITU VAIHTOEHTO Kaikkiin ongelmiin ei voida puuttua tehokkaasti ja vaikuttavasti millään yksittäisellä vaihtoehdolla. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto koostuu siksi seuraavista: 1. Selvitetään mahdollisuuksia laatia yksinkertaistettu EU:n lainsäädäntökehys, joka sisältää seuraavat: järjestely, jolla parannetaan kuluttajille eläinten hyvinvoinnista annettavien tietojen selkeyttä ja riittävyyttä FI 9 FI

10 viitekeskusten verkoston perustaminen pätevyysvaatimusten kokoaminen yhteen ja samaan tekstiin (siirtymäaika vaatimusten noudattamiseen liittyvien kustannusten pienentämiseksi) mahdollisuus käyttää tulosperusteisia eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita. 2. Kehitetään välineitä, joilla parannetaan EU:n sääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa. 3. Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä. 4. Tarjotaan kuluttajille ja yleisölle asianmukaista tietoa. 5. Selvitetään niiden eläinten hyvinvointia, jotka eivät kuulu erityisten EUsääntöjen piiriin. 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Käytettävissä on jo erinäisiä välineitä, jotka saattaisivat osoittautua hyödyllisiksi seurantavälineiksi tulevaisuudessa. Raportissa on lueteltu joitakin mahdollisia indikaattoreita. Vaikuttaisi asianmukaiselta tehdä toinen arviointi strategian päättyessä (2016). FI 10 FI