Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Sapelikatu LAHTI. Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 115/2012/1 Dnro ESAVI/90/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee Kujalan vanhan kaatopaikan hajupäästöjen vähentämistä reaktiivisella pintarakenteella, Lahti. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Sapelikatu LAHTI TOIMINNAN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Kujalan jätekeskuksessa Lahden kaupungissa tontilla, jonka kiinteistörekisteritunnus on , osoitteessa Sapelikatu 7. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ilmoitusta on täydennetty TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulaki 61 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohta 13d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTA-ALUEELLA VOIMASSA OLEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Nro YLO/lup/125/05 (Dnrot HAM-2004-Y , 0395Y ) Alue on kaavoitettu jätteenkäsittelyalueeksi. ILMOITETTU TOIMINTA Koetoiminnan taustaa ja tavoite Esiselvitykset Talvella todettiin Kujalan vanhan kaatopaikan kerätyssä kaasussa ja päästöissä aiempaa korkeampia rikkipitoisuuksia, mistä aiheutui myös hajuhaittoja. Toteutetuista toimenpiteistä (mm kaasunkeräyksen tehostaminen) huolimatta, purkautuu osa kaatopaikkakaasusta edelleen ulkoilmaan. Kaasujen purkautumisen suuruus vaihtelee mm. kaasunkeräyksen toiminnan ja sääolosuhteiden vaikutuksesta. Rikkivetypäästöjen muodostumiseen vaikuttaminen on vaikeaa, mutta päästöjen hallintaan voidaan vaikuttaa kaasunkeräyksen tehostamisen lisäksi myös pintarakenneratkaisuin. Koetoiminnan tavoitteena on kehittää valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) vaatimukset täyttävä ja hajuhaittoja vähentävä pintarakenne Kujalan kaatopaikan vanhalle täyttöalueelle, hyödyntäen jätemateriaaleja. Myös pintarakenteen tiivistyskerros pyritään toteuttamaan jäteperäisiä materiaaleja hyödyntäen. Tiivistyskerroksessa käytettävien materiaaliseosten laboratoriotutkimukset valmistuvat vuoden 2012 kuluessa. Materiaalien soveltuvuuden ja pintakerroksen toimivuuden osoittamiseksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy esittää toteutettavaksi kolme erillistä koepintarakennetta noin yhden hehtaarin alueelle vanhan täyttöalueen kaakkoispäätyyn. Koerakenteet pyritään toteuttamaan elo-syyskuussa 2012 ja niitä tullaan tarkkailemaan noin kahden vuoden ajan. Reaktiivisen rikkivetyä sitovan kerroksen mitoitus Kirjallisuusselvityksiin perustuen eri materiaalien soveltuvuutta rikkivedyn sitomiseen tutkittiin Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella laboratoriokokeissa (tutkimusraportti ). Tutkimuksissa todettiin jätteenpolton pohjakuonan (raekoko 0 4 mm) ja kivihiilituhkan (lentotuhka) sitovan rikkivetyä vähintään 6 6,4 kg/t (kuiva-ainetta). Myös karkea pohjakuona (raekoko 0 50 mm) sitoi rikkivetyä vähintään 4 kg/t (kuivaainetta). Sen sijaan betonimurskeen (4 45 mm) rikkivedyn sitomiskyky oli muita selvästi alhaisempi. Tutkimukset osoittivat, että pohjakuonaa ja kivihiilituhkaa voidaan hyödyntää reaktiivisen pintarakenteen jatkosuunnittelussa.

3 3 Seuraavassa taulukossa on esitetty reaktiivisen rakennekerroksen mitoituslaskelmat H 2 S-päästön vaihdellessa g/h/ha (mitoitukset hehtaaria kohden mitatun päästötiedon mukaan, koealueet hehtaaria pienempiä, mikä ei vaikutu suhteelliseen mitoitukseen). Jätteenpolton pohjakuona (0-4 mm) H 2 S-päästö Määrä (kerrospaksuus 0,5 m) Kuonan H 2 S-kapasiteetti g/h/ha kg/a/ha t kuiva-ainetta/ha kg/ha Kapasiteetin riittävyys (a) Kivihiilituhka Materiaalien vedenläpäisevyyskokeet Eri materiaaliseosten soveltuvuus jätetäytön tiivistyskerrokseksi (k-arvo <1*10-9 m/s, paksuus 0,5 m) seosaineiden (bentoniitti ja bitumi) kanssa selvitetään seosten geoteknisten ominaisuuksien, ympäristökelpoisuuden, veden läpäisevyyden ja rakenneteknisten ominaisuuksien (esim. optimivesipitoisuus, puristuslujuus, jäykkyysmoduuli, pakkasenkestävyys) perusteella (Lemminkäisen keskuslaboratorio). Tutkittavia materiaaleja ovat Kotkan jätteenpolttolaitoksen pohjakuona, Lahti Energian pohjakuona ja lentotuhka sekä kaasuttimen pohjakuona. Koepintarakenteen toteutus Hankkeessa toteutetaan kolme koerakennetta noin 1 ha:n alueelle. Koerakenteen materiaalivalinnoissa ja muussa suunnittelussa on huomioitu laboratoriokokeiden ja kirjallisuusselvityksen tulokset siten, että suojakerroksessa ei käytetä jätteenpolton tuhkia tai kuonia eikä orgaanisia materiaaleja, ja vain yhdessä koerakenteessa kuivatuskerros toteutetaan karkealla kuonalla. Lisäksi kasvukerroksen vaikutus vesien ominaisuuksiin huomioidaan kontrollikokeella (rakenne 1 ilman kasvukerrosta). Koerakenteet esitetään toteutettaviksi seuraavin rakennekerroksin: 1) - Ei kasvukerrosta (kontrollina muille rakenteille) - Suojakerros (ylijäämämaat, kerros 0,7 m) - Kuivatuskerros (sora 0,5 m) - Tiivistyskerros (myöhemmin valittava seos X, 0,5 m) - Reaktiivinen kerros (kuona 0-4 mm, 0,5 m)

4 4 2) - Kasvukerros (humusmaa; 0,3 m) - Suojakerros (ylijäämämaat 0,7 m) - Kuivatuskerros (kuona 4-50 mm, 0,5) - Tiivistyskerros (myöhemmin valittava seos Y, 0,5 m) - Reaktiivinen kerros (kivihiilituhka, kerrospaksuus 0,5 m) 3) - Storaenson lieteseos (kuitu & puru; 0,3 m) - Suojakerros (ylijäämämaat 0,7 m) - Kuivatuskerros (tiili, 0,5 m) - Tiivistyskerros (myöhemmin valittava seos Z, 0,5 m) - Reaktiivinen kerros (kuona 0-4 mm, kerrospaksuus 0,5 m) Koerakenne toteutetaan rikkivetypäästöjen kannalta keskeiselle alueelle siten, että koerakenteen alueella on 3 kaasunkeräyskaivoa ja 2 vaakakeräyslinjaa. Koerakenteen sijainnissa on myös huomioitu rikkivedyn muodostumisen kannalta keskeinen sijainti. Tarkkailut Tarkkailun tavoitteena on selvittää vesien ja kaasujen hallinnan kannalta rakenteiden tarkoituksenmukaista toimintaa sekä lisäksi reaktiivisen rikkivedyn sitomiskerroksen toimintaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Tarkkailusuunnitelmaa mukautetaan käyttökokemusten mukaan, ja tarvittaessa suoritetaan täydentäviä mittauksia. Muutoksista tullaan raportoimaan hankkeen väliraporteissa. Tarkkailusuunnitelman mukaan kaasujen ja vesien hallinnan kenttämittaukset ja näytteenotot suoritetaan joka toinen kuukausi vuosina ja joka kolmas kuukausi vuonna Lisäksi koerakenteiden vesitasetta seurataan jatkuvatoimisin virtaamamittauksin ja säähavainnoin. KAASUMITTAUKSET Havaintoputket Kaasujen ominaisuudet (metaani, hiilidioksidi, happi-% osuudet, ja rikkivety ppm) mitataan kussakin koerakenteessa sijaitsevista havaintoputkista kaatopaikkakaasuanalysaattorilla (IR-teknologia). Havaintoputkia asennetaan 4 kohtaan/koealue siten, että kussakin kohdassa on havaintoputket (4 kpl) ulottuen jätetäyttöön ja pintarakenteeseen neljään eri syvyyteen. Tarvittaessa rikkivedyn mittaamiseen käytetään myös muuta korkeammille pitoisuuksille soveltuvaa määritysmenetelmää, kuten ilmaisinputkia. Vuotokartoitus Metaanin vuotokohtia tarkkaillaan kulkemalla herkän (ppm-tasolla) kenttäanalysaattorin kanssa nuuhkien koerakenteiden pintaa systemaattisesti n. 10 kymmenen metrin välein olevilla mittausreiteillä. Mikäli vuotokohtia ha-

5 vaitaan, niin metaani- ja hiilidioksidipäästöt mitataan kammiomittauksin noin viidestä mittauspisteestä/alue. Kammiomittaukset Vuotokartoituksen lisäksi metaanin ja hiilidioksidin päästöä mitataan virtauskammiomenetelmällä täytön pinnasta kymmenestä kiinteästi merkatusta mittauspisteestä, määrittäen kaasujen purkautuminen pinta-ala yksikköä kohden. Rikkivetypäästöjen esiintymistä havainnoidaan myös kammiomittausten aikana. VESIMITTAUKSET Kuivatuskerrosvedet Pintarakenteen kuivatuskerroksesta purkautuvien vesien määrää seurataan jokaisessa koerakenteessa jatkuvatoimisin virtaamamittauksin. Mittaustiedot kirjataan kuukausittain tai tarpeen mukaan. Kuivatuskerrosvesistä määritetään seuraavat tarkkailuparametrit: 5 Perusmääritykset ph Sähkönjohtavuus Kokonaistyppi Kloridi Sulfaatti COD Cr TOC Kiintoaine Virtaama Lämpötila Alkuaineet Arseeni Kadmium Vanadiini Kromi Kupari Nikkeli Lyijy Sinkki Molybdeeni Elohopea Tiivistysrakenteen läpäisevät (jätetäyttöön suotautuvat) vedet Tiivistysrakenteen läpäisevän veden määrää seurataan lysimetrein (4 kpl/alue) siten, että ne valutetaan tyhjiksi säännöllisin välein ja vesien määrä mitataan astiamittauksin. Niiden tarkkailutiheys määräytyy lysimetrien vesikapasiteetin mukaan, joka määritetään kokeellisesti niiden valmistuttua. Vesien ominaisuudet määritetään muiden näytteenottojen yhteydessä siten, että kultakin koealueelta otetut lysimetrinäytteet yhdistetään yhdeksi kokoomanäytteeksi. MUUT TARKKAILUT Muita tarkkailuja, kuten rakenteiden painuma- ja siirtymävaurioita havainnoidaan muiden tarkkailujen yhteydessä. Ne dokumentoidaan ja tarvittaessa korjataan, mikäli vauriot heikentävät rakenteiden toimintaa oleellisesti.

6 6 Lisäksi hajuja tarkkaillaan aistinvaraisesti mittausten yhteydessä. Tarvittaessa hajupäästöistä tehdään tarkempia mittauksia (esim. virtauskammiomittausten yhteydessä muut rikkiyhdisteet ja olfaktometrinen määritys). Koetoiminnan aikataulu ja raportointi Kenttäkokeiden suunnittelu toteutettiin laboratoriokokeiden perusteella tammi-maaliskuussa Tiivistyskerroksen osalta suunnitelmaa täydennetään eri materiaaliseosten vedenläpäisevyyskokeiden valmistuttua. Tavoitteena on, että kaatopaikan pintarakenteelle ympäristöluvassa määritetyt vedenläpäisevyysvaatimukset; k-arvo <10-9, paksuus 0,5 m, toteutuisivat. Koerakenteet on tarkoitus toteuttaa elo-syyskuussa 2012 ja tarkkailla niitä kahden vuoden ajan, vuoden 2014 elokuuhun asti. Tutkimuksista laaditaan kolme väliraporttia (noin 6 kk:n välein) ja loppuraportti vuoden 2014 syyskuussa. Loppuraportissa esitetään koerakenteen kaasujen ja vesien hallinnan tarkkailutulokset noin kahden vuoden ajalta. Tulosten perusteella arvioidaan menetelmän toteutettavuutta, ympäristövaikutuksia ja mahdollisia kehittämistarpeita täyden mittakaavan toteutuksessa. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydentäminen Lausunnot Ilmoitusta täydennettiin koetoimintasuunnitelman päivityksellä. Suunnitelmaan oli lisätty mm. tulokset tehdyistä esiselvityksistä ja laboratoriokokeiden tuloksista ja niiden perusteella tehdyt koerakenteiden tarkennetut suunnitelmat. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan johtosäännön mukaan ympäristölupiin liittyvät lausunnot annetaan viranhaltijalausuntona. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen mielestä hanke täyttää koetoiminnalle ympäristönsuojelulain 30 :ssä asetetut edellytykset ja myönteinen päätös koetoimintailmoituksen johdosta voidaan tehdä. Hanke tukee Etelä- ja Länsi- Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa tuhkien, kuonien ja pilaantunei-

7 den maiden hyötykäytön edistämiselle asetettuja tavoitteita ja on siten Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mielestä kannatettava. Kujalan vanha kaatopaikka on aiheuttanut hajuhaittaa haisevista rikkiyhdisteistä etenkin rikkivedystä johtuen. Vaikka kaatopaikkakaasun keräystä on tehostettu, hajuhaittaa aiheutuu ajoittain myös nykyisin etenkin kaasun hyötykäyttäjän huoltoseisokkien aikana ja tarvetta haisevien yhdisteiden hallinnan tehostamiseen on. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa kuitenkin, että ilmoituksesta puuttuu ympäristönsuojeluasetuksen 24 :ssä edellytetyt arvioidut tiedot päästöistä, suunnitelluista ympäristönsuojelutoimenpiteistä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi ilmoituksessa suunniteltu kaatopaikan pintarakenne poikkeaa valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (VNp 861/1997) liitteessä 1 esitetyistä pintarakennetta koskevista vaatimuksista ainakin siltä osin, että rakenteessa ei esitetä kuivatus- eikä pintakerrosta. Tiivistyskerroksen paksuudesta ei ole mainintaa, joten ilmoituksesta ei käy ilmi täyttääkö se vaaditun 0,5 metrin paksuuden. Ilmoituksesta ei käy ilmi kaatopaikan pintarakenteessa mahdollisesti käytettävän tiiveyttä lisäävän kerroksen materiaali, paksuus tai kestävyys. Ilmoituksesta ei ilmene miksi pinta- ja kuivatuskerroksista on luovuttu. Valvontaviranomainen pitää tarpeellisena, että kaatopaikan pintarakenteen toimivuus ja kestävyys pitkällä aikajänteellä turvataan, minkä vuoksi rakennetta suojaava pintakerros ja vesiä johtava kuivatuskerros ovat tarpeen. Mikäli lupaviranomainen hyväksyy lievennyksiä valtioneuvoston päätöksestä poikkeavan pintarakenteen, tulee ratkaisun perustua VNp:n liitteen 1 kohdan 5 mukaiseen kaatopaikan pitäjän terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella tehtyyn selvitykseen. Kaatopaikan tiivistyskerroksen läpi suotautuvan veden määrä on valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan pidettävä mahdollisimman pienenä ja tiivistyskerroksen on vastattava vähintään 0,5 metrin paksuista mineraalista tiivistyskerrosta, jonka vedenläpäisevyyden k-arvo 1 x 10-9 m/s. Mikäli tiivistyskerroksen yläosassakin käytetään jätemateriaaleja siten, että jätemateriaali joutuu kosketuksiin sadeveden kanssa, on pintarakenteen päälle muodostuvat vedet johdettava jätevesien käsittelyyn. Reaktiivisessa kerroksessa käytettävistä jätejakeista liukeneville haitta-aineille tulisi asettaa päätöksessä enimmäispitoisuusraja-arvot. Päätöksessä tulee edellyttää ensimmäisen väliraportin yhteydessä toimitettavaksi kaatopaikan pintarakennetta koskevat yksityiskohtaiset rakennus- ja laadunhallintasuunnitelmat sekä työtapaselostus. Kaatopaikan pintarakenteen tekemiselle tulee edellyttää riippumatonta laadunvalvontaa. Rakenteen tarkkailua tulisi valvontaviranomaisen mielestä jatkaa esitettyä vuoden 2012 loppua pidempään, jotta rakenteen pitkäaikaisesta toimivuudesta saadaan tietoa. Lahden seudun ympäristöpalvelut esittää lausuntonaan koetoimintailmoituksesta seuraavaa: Laboratoriotutkimusten tulisi olla valmiina ja käytettävissä koetoimintailmoitusta käsiteltäessä. Pintarakenteessa aiotaan hyödyntää ainoastaan jätteitä, mm. kivihiilituhkaa. Koetoiminta-alueen ollessa laaja, 1 2 hehtaaria, 7

8 voisi olla perusteltua tutkia myös esim. puhtaan puunpolton tuhkan käyttöä rikkivedyn sitomiseen, ellei sitä kirjallisuuden tai muun arvioinnin perusteella pidetä perusteettomana. Jätteiden käyttäminen rikkivedyn sitomiseen voi aiheuttaa myös odottamatonta haittaa (kuivatusvesien päästöt) ympäristölle, joita ilmoituksessa ei ole arvioitu aiheutuvan varsinkin, jos koetoimintaalueen rakenteet jäävät koetoiminnan päätyttyä alueelle. Kaikkinensa ilmoituksella esitetty suunnitelma ei ole kovin tarkka. Paljon on jätetty päätettäväksi asian etenemisen mukaisessa järjestyksessä. Lahden seudun ympäristöpalvelut pitää koetoimintailmoituksen mukaista tutkimusta tärkeänä, koska Kujalan jätekeskuksen suljetulta kaatopaikan täyttöalueelta tulee erittäin usein haitallisia hajupäästöjä, joista tulee ympäristönsuojeluviranomaisille säännöllisesti ilmoituksia lähialueen asukkailta. Hajuhaitan poistaminen ja vähentäminen on erittäin tärkeää. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan aluehallintovirastolle toimittamassa vastineessa on vastattu kummallekin lausunnonantajalle erikseen. Vastineessa todetaan seuraavaa: Lahden seudun ympäristöpalvelut lausunto Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) toteaa, että tässä vaiheessa ei ole keskeistä tutkia puhtaan puun tuhkan soveltuvuutta rikin sitomiseen kaatopaikan pintarakenteessa. PHJ:n toiminnan kannalta on perusteltua tutkia hyvin saatavilla oleva materiaaleja. Puutuhkaa ei tällä hetkellä synny tietojemme mukaan Päijät-Hämeessä riittäviä määriä, jotta niistä olisi kaatopaikan pintarakenne materiaaliksi riittävässä laajuudessa. Puutuhkan soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen on myös sen geoteknisten ominaisuuksien ja rikin sitomiskyvyn suhteen epävarmempaa kuin suunnitelmassa esitetyillä materiaaleilla. Koetoiminnassa arvioidaan mittauksin tai materiaalin ominaisuuksien perusteella koerakenteen mandolliset päästöt ilmaan ja veteen. Koepintarakenteen ylimmäinen kerros pyritään toteuttamaan siten, että se toimii myös pintarakenteen kuivatuksen tavoin. Kuivatusvesien määrää ja ominaisuuksia tullaan mittaamaan, jotta niiden mandollinen ympäristökuormitus tulee huomioiduksi. Rakenteen toteutus ja sen tarkkailuohjelma tullaan päättämään yksityiskohtaisemmin laboratoriokokeiden ja kirjallisuusselvityksen valmistuttua. Toteamme kuitenkin, että koerakenteen todellinen tavoite on kaatopaikan hajuhaittojen vähentäminen, lisäämättä muuta ympäristökuormitusta. Lisäksi tavoitteena on kehittää vaikeasti hyödynnettävien jätteiden hyötykäyttöä ja näin pienentää myös neitseellisten materiaalien käyttöä kaatopaikan pintarakenteessa. 8

9 9 Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ELY-keskuksen lausunnossa esitettyyn huomioon, että koetoimintailmoituksessa puuttuu tiedot päästöistä, suunnitelluista ympäristösuojelutoimenpiteistä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön toteamme seuraavaa: Koerakenteen todellinen tavoite on kaatopaikan hajuhaittojen vähentäminen, lisäämättä muuta ympäristökuormitusta. Koerakenteen toimivuus kaatopaikan pintarakenteena pyritään selvittämään rakenteen tarkkailun aikana. Tällöin selviävät myös kyseisen ratkaisun edut ja haitat sekä päästöt verrattuna perinteiseen/nykyisen luvan mukaiseen pintarakenteeseen. Koerakenteen vesipäästöjä on vielä tässä vaiheessa hankala arvioida, sillä materiaalien mahdolliset haitta-aineet voivat stabiloitua niukkaliukoisiksi yhdisteiksi altistuessaan kaatopaikkakaasun sisältämälle hiilidioksidille ja rikkivedylle. Koerakenne ei tule lisäämään kasvihuone- tai hajupäästöjä, sillä materiaalit eivät ole kaasuja muodostavia, lukuun ottamatta tuoreen tuhkan mahdollista stabiloitumisen alkuvaiheen vähäistä vetypäästöä. Koerakenteen rakentamisen aikaiset päästöt eivät poikkea kaatopaikan pintarakenteen rakentamisen päästöistä, ovat maarakentamisen tyypillisiä päästöjä, aiheutuvat työkoneiden pakokaasupäästöstä ja kuivana aikana mahdollisista pölyhaitoista. Rakentamisen aikaiset tekniset ja ympäristöä kuormittavat ongelmat tullaan myös raportoimaan. Kokonaisuutena voidaan todeta, että koerakenteen toteuttaminen ei vaikuta ympäristöön negatiivisesti. ELY-keskuksen lausunnossa esitettyyn huomioon, että koerakenne poikkeaa VNp:n mukaisesta vaatimuksesta, toteamme seuraavaa: Koetoiminnassa kehitetään uusia innovaatioita tehdä suljetun kaatopaikan pintarakenne uudella tavalla ja edistää materiaalien hyötykäyttöä. Tavoite on, että kaatopaikan pintarakenne täyttää teknisesti ja ympäristönsuojelun kannalta sille asetetut vaatimukset kaasun- ja vesienhallinnan kannalta. Vanhan kaatopaikan kaasujen hallinnan tehostamistoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi hajuhaittojen täydellisesti poistamiseksi alati muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Koerakenteen ympäristövaikutukset arvioidaan ennen rakentamista ja koetoiminnan ympäristövaikutuksia arvioidaan seurantamittauksin.

10 Lisäksi toteamme, että rakennesuunnitelmat toimitetaan luonnollisesti viranomaisille ja rakentamista valvotaan. Tavoitteena on, että koerakenteen toimivuudesta saadaan riittävästi tietoa reilun vuoden seurantajaksolla (2012 loppuun mennessä), jotta voidaan tehdä johtopäätökset toteutettavasta Kujalan suljetun kaatopaikan pintarakenteesta ja näin nopeuttaa kaatopaikan lopullista sulkemistyötä. Tarpeen mukaan rakennetta voidaan seurata pidempäänkin, mikäli projekti osoittaa pitkäaikaista tarkkailutarvetta. Tarkastukset ja neuvottelut Kujalan jätekeskuksen alueelle tehtiin tarkastuskäynti ja käytiin samalla neuvottelu, jossa vireillä olevan ympäristölupahakemuksen lisäksi käsiteltiin tätä koeilmoitusta. Neuvottelussa oli läsnä myös laitoksen valvoja Hämeen ELY-keskuksesta. Neuvottelusta tehty muistio on liitetty asiakirjoihin. Neuvottelussa todettiin, että koetoimintalupa voidaan tietyin ehdoin myöntää. 10 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta. Koetoiminta ja siihen liittyvä tarkkailu on toteutettava esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä: 1. Koetoimintaa voidaan tämän päätöksen mukaisesti harjoittaa kahden vuoden ajan koetoimintaan liittyvien rakenteiden valmistumisesta, kuitenkin enintään asti. 2. Koetoiminnassa voidaan käyttää hakemuksen mukaisia jätemateriaaleja esitetyn suunnitelman mukaisesti. Koerakenteissa ei tule käyttää vaarallisia jätteitä. Käytettävien jätemateriaalien haitta-aineiden liukoisuustiedot tulee toimittaa koetoiminnan valvojalle Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kuin rakenteiden toteuttaminen aloitetaan. Samoin on toimitettava em. viranomaisille lopulliset yksityiskohtaiset koetoimintarakenteiden suunnitelmat, jos ne poikkeavat tässä päätöksessä esitetyistä. 3. Ilmoituksen mukaista koetoimintaa tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu jätekeskuksen/kaatopaikan muusta toiminnasta poikkeavia päästöjä tai muuta haittaa. 4. Koetoimintailmoituksessa esitetyt tarkkailut tulee suorittaa ilmoituksen mukaisesti ja liittää tulokset raportointiin. Suunnitellut väliraportit tulee toimittaa koetoiminnan valvojalle Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Koetoiminnasta tulee toimittaa loppuraportti Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviran-

11 omaiselle kolmen kuukauden kuluessa koeluonteisen toiminnan päättymisestä. Raportissa tulee esittää yhteenveto työn toteuttamisesta, tarkkailun tuloksista ja johtopäätös koetoiminnan tavoitteen onnistumisesta. 6. Koetoimintarakenteet voidaan koetoiminnan päättymisen jälkeen jättää paikalleen, jos rakenteet täyttävät Hämeen ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan kyseisen kaatopaikan pintarakenteita koskevat vaatimukset. Jos rakenteiden pysyvä sijoittaminen rakennetuille paikoilleen edellyttää ympäristöluvan muuttamista, on tätä koskeva ympäristöluvan muutoshakemus laitettava vireille ennen kuin jätteiden läjittämisestä on kulunut kolme vuotta. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle 30 vuorokautta ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että ilmoituksessa kuvattu koetoiminta voidaan toteuttaa ilmoituksen mukaisesti ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä noudattaen. Päätöksessä edellytettyjä toimia ympäristönsuojelu- ja jätelain velvoitteiden täyttämiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, voidaan pitää riittävinä koetoiminnan kannalta. Periaatteessa koetoimintailmoituksen perusteella ei voi kuitenkaan sijoittaa jätettä pysyvästi maaperään, vaan jäte on poistettava koetoiminnan päätyttyä tai pysyvän sijoittamisen on perustuttava joko voimassaolevaan ympäristölupaan tai haettavaan uuteen ympäristölupaan. Koetoiminnan aikana on muilta osin noudatettava Kujalan jätekeskusta koskevan voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 ja 2. Koetoimintaan liittyvä toiminta-aika on rajoitettu ilmoituksen ja toimintasuunnitelman päivityksen mukaisesti. Ilmoituksessa esitetyn koeluontoisen toiminnan aloittamispäivämäärä on siirtynyt huomattavasti, koska laboratoriokokeiden perusteella tehty suunnitelman päivitys toimitettiin aluehallintovirastoon Hakija on ilmoittanut, että laboratoriokokeet ovat vielä kesken, joten toteutettavat koerakenteet voivat vielä muuttua. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminta voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Hyödynnettävää jätettä on mahdollista varastoida enintään kolme vuotta ennen kuin jätteen sijoittaminen katsotaan pysyväksi maahan sijoittamiseksi. Jos koetoiminnassa käytettävän jätteen sijoittaminen vaatii uutta ympäristölupaa, ei koetoiminta voi kestää kolmea vuotta kauempaa.

12 Kaatopaikkapäätöksen mukaisesti kaatopaikan pintaosan salaojakerrokseen ja sen yläpuolisiin pintakerroksiin tulisi sijoittaa vain pysyviä jätteitä, jos kerrokset on tarkoitus jättää pysyvästi paikalleen ilman lisärakenteita. (YSL 45, 64 ) Määräykset 3 ja 4 on annettu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan järjestämiseen liittyvien jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä aiheuttamastaan ympäristöhaitasta. Väliraporttien perusteella voidaan koerakenteisiin tarpeen mukaan tehdä muutoksia yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. (YSL 42, 64 ) Määräys 5 on annettu, jotta koeluonteisen toiminnan toteutuksen toimenpiteet ja tarkkailu tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Loppuraportti, jossa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja tarkkailutuloksista, on tarpeen viranomaisvalvonnan takia. (YSL 64, JL 118, 122 ) Määräys 6. Periaatteessa kaatopaikan pintarakenteiden tulee täyttää valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) vaatimukset. Ympäristöluvassa voi kuitenkin antaa vnp:tä tiukempia määräyksiä. Jos Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueen valvovana viranomaisena katsoo, että rakenteet täyttävät Hämeen ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan kyseisen kaatopaikan pintarakenteita koskevat vaatimukset, voi koerakenteet jättää paikoilleen. 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMASSAOLO Tässä päätöksessä annettuja määräyksiä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki momentti). Päätös on voimassa määräyksessä 1 määrätyn ajan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 30, 61, , 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 24, 26, 27, 30 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 118, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 22 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

13 13 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Käsittelymaksun suuruus määräytyy tämän asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista mukaisesti. Asetuksen liitteen mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Sapelikatu LAHTI Jäljennös päätöksestä Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Lahden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen. TR/ts

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA postiosoite: PL 204, VAASA puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.