1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Amoxicillin Sandoz 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten Amoxicillin Sandoz 100 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten

Transkriptio

1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Amoxicillin Sandoz 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten Amoxicillin Sandoz 100 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Amoxicillin Sandoz 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 1 ml käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää 50 mg amoksisilliinia (amoksisilliinitrihydraattina). Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Aspartaami (E951): 8,5 mg Amoxicillin Sandoz 100 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 1 ml käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää 100 mg amoksisilliinia (amoksisilliinitrihydraattina). Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Aspartaami (E951): 8,5 mg Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Jauhe oraalisuspensiota varten Valkoinen tai hieman kellertävä hedelmäntuoksuinen jauhe 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Amoxicillin Sandoz on tarkoitettu seuraavien bakteeri-infektioiden hoitoon, kun infektion aiheuttaja on amoksisilliinille herkkä grampositiivinen tai gramnegatiivinen mikrobi (ks. kohta 5.1): - Ylähengitystieinfektiot: Akuutti otiitti, asianmukaisesti todettu akuutti sinuiitti ja dokumentoitu ryhmän A beetahemolyyttinen streptokokkitonsilliitti. - Alahengitystieinfektiot: Kroonisen bronkiitin akuutti pahenemisvaihe, avohoitokeuhkokuume. - Virtsatieinfektiot: Virtsarakkotulehdus. - Endokardiittiprofylaksi. - Paikallisen Lymen borrelioosin varhaisvaiheen hoito, kun infektioon liittyy erythema migrans (primaarivaihe). - Helicobacter pylori -infektion häätöhoito asianmukaisena yhdistelmänä toisen bakteerilääkkeen ja asianmukaisen mahahaavalääkkeen kanssa aikuispotilailla, joilla on H. pylorin aiheuttamia peptisiä haavaumia. Bakteerilääkkeiden asianmukaista käyttöä koskevat viranomaisohjeet tulee ottaa huomioon. 4.2 Annostus ja antotapa Amoksisilliinin annostus riippuu potilaan iästä, painosta ja munuaistoiminnasta, infektion vakavuudesta ja sijainnista sekä oletetusta tai todetusta taudinaiheuttajasta. Tavanomainen annostus: Aikuiset ja nuoret potilaat (alle 40 kg): Tavanomainen annostus on 750 mg 3 g amoksisilliinia vuorokaudessa jaettuna kahteen tai kolmeen annokseen.

2 Annostus lapsilla (alle 40 kg) Vuorokausiannos lapsille on mg/kg/vrk jaettuna kahteen tai kolmeen osa-annokseen* (ei yli 3 g/vrk) riippuen indikaatiosta, taudin vaikeusasteesta sekä patogeenin herkkyydestä (katso annossuositukset alla sekä kohdat 4.4, 5.1 ja 5.2). *Tiedot farmakokinetiikasta/farmakodynamiikasta viittaavat siihen, että annostelu kolme kertaa päivässä lisää tehoa. Tämän vuoksi annostelua kahdesti päivässä suositellaan vain suurilla annoksilla. Yli 40 kg painavilla lapsilla käytetään tavanomaista aikuisten annostusta. Erityiset annostussuositukset Tonsilliitti: 50 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen. Akuutti välikorvatulehdus: Alueilla, joilla esiintyy runsaasti pneumokokkeja, joiden herkkyys penisilliineille on alentunut, annostuksen tulee perustua kansallisiin/paikallisiin suosituksiin. Lymen taudin varhaisvaihe (eristetty Erythema migrans): 50 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen osaannokseen päivän ajan. Endokardiittiprofylaksi 2 3 g amoksisilliinia annetaan peroraalisesti kirurgista toimenpidettä edeltävän tunnin aikana. Lapsille: 50 mg/kg amoksisilliinia annettuna kerta-annoksena tuntia ennen kirurgista toimenpidettä. Lisätietoja ja tietoa riskiryhmistä, ks. endokardiittiprofylaksia koskevat paikalliset viranomaisohjeet. Annostus munuaisten vajaatoimintapotilailla: Annosta tulee pienentää, jos potilaalla on vaikea munuaisten vajaatoiminta. Jos potilaan munuaispuhdistuma on alle 30 ml/min suositellaan annosvälin pidentämistä ja kokonaisvuorokausiannoksen pienentämistä (ks. kohta 4.4 ja 5.2). Aikuiset (myös iäkkäät potilaat): Kreatiniinipuhdistuma Annos Annosväli (ml/min) > 30 Annosta ei tarvitse muuttaa mg 12 h < mg 24 h Hemodialyysipotilaat: hemodialyysin lopuksi tulee antaa 500 mg annos. Alle 40 kg painoiset lapset, joilla on munuaisten vajaatoiminta: Kreatiniinipuhdistuma Annos Annosväli (ml/min) > 30 Tavallinen annos Annosväliä ei tarvitse muuttaa Tavallinen annos 12 h (vastaa 2/3 annosta) < 10 Tavallinen annos 24 h (vastaa 1/3 annosta) Annostus maksan vajaatoimintapotilailla Annoksen pienentäminen ei ole tarpeen, jos munuaistoiminta ei ole heikentynyt. Hoidon kesto: Yleisesti ottaen hoitoa tulee jatkaa 2 3 päivän ajan oireiden häviämisen jälkeen. Beetahemolyyttisten streptokokki-infektioiden hoitoa tulee jatkaa 6 10 päivän ajan, jotta mikrobit tuhoutuvat täysin.

3 Antotapa: Ruoan samanaikainen nauttiminen ei heikennä amoksisilliinin imeytymistä. Antaminen vauvoille: Määrätty annos annetaan vauvalle laimentamattomana. Sen jälkeen annetaan maitoa tai teetä. 4.3 Vasta-aiheet Amoxicillin Sandoz on vasta-aiheinen, jos potilaalla on jokin seuraavista: Yliherkkyys penisilliinille. Muiden beetalaktaamiantibioottien kuten kefalosporiinien aiheuttamien ristireaktioiden mahdollisuus tulee ottaa huomioon. Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Ennen amoksisilliinihoidon aloittamista on tutkittava tarkoin, onko potilaalla esiintynyt aiemmin penisilliinien tai kefalosporiinien aiheuttamia yliherkkyysreaktioita. Penisilliinien ja kefalosporiinien välisten ristireaktioiden mahdollisuus (10 15 %) tulee ottaa huomioon. Penisilliinihoitoa saaneilla potilailla on ilmoitettu vakavia ja joskus kuolemaan johtaneita (anafylaktistyyppisiä) yliherkkyysreaktioita. Näiden reaktioiden todennäköisyys on tavallista suurempi, jos potilaalla on anamneesissa yliherkkyyttä beetalaktaamiantibiooteille. Munuaisten vajaatoimintapotilailla amoksisilliinin eliminaatio on tavallista hitaampaa, joten kokonaisvuorokausiannosta tulee ehkä pienentää vajaatoiminnan vaikeusasteesta riippuen (ks. kohta 4.2). Lasten, keskosten ja vastasyntyneiden hoidossa on noudatettava varotoimia: munuaisten ja maksan toimintaa ja veriarvoja on seurattava. Amoksisilliinin pitkäkestoinen käyttö voi joskus aiheuttaa lääkkeelle resistenttien bakteerien tai hiivasienten liikakasvua. Potilaita tuleekin seurata huolellisesti superinfektioiden varalta. Anafylaktista sokkia ja muita vaikeita allergisia reaktioita esiintyy harvoin peroraalisen amoksisilliinihoidon yhteydessä. Jos tällaisia reaktioita kuitenkin esiintyy, on ryhdyttävä asianmukaisiin päivystysluonteisiin hoitotoimiin. Jos virtsan amoksisilliinipitoisuudet ovat suuret, lääke saattaa saostua virtsatiekatetreihin. Näin ollen katetrit tulee tarkastaa silmämääräisesti säännöllisin väliajoin. Suuria annoksia käytettäessä on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä ja diureesista. Näin minimoidaan riski, että virtsaan muodostuu amoksisilliinikiteitä. Amoksisilliinin käytössä tulee noudattaa varovaisuutta, jos potilaalla on jokin virusinfektio, akuutti lymfaattinen leukemia tai mononukleoosi (punoittavien ihottumien riski suurenee). Pseudomembranoottisen koliitin mahdollisuus tulee ottaa huomioon, jos potilaalle kehittyy vaikeaa, pitkäkestoista ripulia. (Taudin aiheuttaja on useimmissa tapauksissa Clostridium difficile.) Tällöin amoksisilliinihoito tulee lopettaa ja asianmukainen hoito on aloitettava. Antiperistalttisten lääkkeiden käyttö on vasta-aiheista. Kuten kaikkien beetalaktaamien käytön yhteydessä, veriarvoja on seurattava säännöllisesti suuriannoksisen hoidon aikana. Suuriannoksinen beetalaktaamihoito voi poikkeustapauksissa aiheuttaa kouristuskohtauksia potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta tai anamneesissa kouristuskohtauksia, hoidossa oleva epilepsia tai jokin aivokalvoja affisioiva sairaus.

4 Jos hoidon alussa esiintyy yleistynyttä punoitusta, kuumetta ja märkärakkuloita, on epäiltävä akuuttia yleistynyttä eksantematoottista pustuloosia (AGEP). Tällöin hoito on keskeytettävä, ja amoksisilliinin anto on jatkossa vasta-aiheista. Antikoagulanttiannosta voi olla tarpeen muuttaa samanaikaisen amoksisilliinihoidon aikana (ks. kohta 4.5). Seerumin metotreksaattitasoja on seurattava tarkasti samanaikaisen amoksisilliinihoidon aikana (ks. kohta 4.5). Kaikki Amoxicillin Sandoz jauheet oraalisuspensiota varten sisältävät aspartaamia (E951), ja niiden käytössä tulee noudattaa varovaisuutta, jos potilaalla on fenyyliketonuria. Jos potilas on homotsygootti fenyyliketonurian suhteen, aspartaamista saatavan fenyylialaniinin määrä tulee ottaa huomioon ruokavaliolaskelmissa. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Valmisteet, joiden samanaikaista käyttöä ei suositella: Allopurinoli Allopurinolin samanaikainen käyttö saattaa suurentaa allergisten ihoreaktioiden riskiä, joten sitä ei suositella. Digoksiini Digoksiinin imeytyminen saattaa voimistua, jos potilas käyttää samanaikaisesti myös amoksisilliinia. Digoksiiniannosta tulee ehkä muuttaa. Antikoagulantit Amoksisilliinin ja kumariiniantikoagulanttien samanaikainen käyttö saattaa pidentää vuotoaikaa. Antikoagulanttiannosta tulee ehkä muuttaa. Antibioottihoitoa saavilla potilailla on raportoitu useita tapauksia, joissa peroraalisen antikoagulantin teho on voimistunut. Riskiin vaikuttavat potilaan infektio- ja tulehdustilanne, ikä ja yleistila. Näin ollen onkin vaikeaa arvioida, aiheuttaako infektiotauti vai sen hoito INR-arvon muutoksen. Niitä esiintyy kuitenkin useammin tiettyjä antibiootteja käytettäessä. Näitä ovat etenkin fluorokinolonit, makrolidit, sykliinit, trimetopriimin ja sulfametoksatsolin yhdistelmä sekä tietyt kefalosporiinit. Metotreksaatti Amoksisilliinin ja metotreksaatin välillä on ilmoitettu yhteisvaikutuksia, jotka ovat aiheuttaneet metotreksaattitoksisuutta. Metotreksaattihoitoa ja amoksisilliinihoitoa samanaikaisesti käyttävien potilaiden seerumin metotreksaattipitoisuuksia on seurattava tarkoin. Amoksisilliini heikentää metotreksaatin eliminoitumista munuaisten kautta. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lääkkeet kilpailevat keskenään tubulusten kautta tapahtuvan eliminaation suhteen. Varovaisuutta suositellaan, jos amoksisilliinia käytetään samanaikaisesti seuraavien lääkkeiden kanssa: Ehkäisytabletit Amoksisilliinin anto saattaa pienentää tilapäisesti plasman estrogeeni- ja progesteronipitoisuuksia ja heikentää ehkäisytablettien tehoa. Tästä syystä on suositeltavaa käyttää ei-hormonaalista lisäehkäisyä. Muuntyyppiset yhteisvaikutukset: - Tehostettu diureesi lisää amoksisilliinin eliminaatiota ja pienentää sen pitoisuuksia veressä. - Amoksisilliinihoidon aikana on suositeltavaa käyttää virtsan glukoosin määritykseen entsymaattista glukoosioksidaasimenetelmää. Virtsan suuret amoksisilliinipitoisuudet aiheuttavat yleisesti vääriä positiivisia tuloksia, jos määritykseen käytetään kemiallista menetelmää. - Amoksisilliini saattaa pienentää virtsan estriolipitoisuuksia raskauden aikana.

5 - Suuret amoksisilliinipitoisuudet saattavat pienentää seerumin glukoosimittausten tuloksia. - Amoksisilliini saattaa vaikuttaa proteiinitesteihin, jos niissä käytetään kolorimetrisiä menetelmiä. 4.6 Fertiliteetti, raskaus ja imetys Raskaus Amoksisilliini läpäisee istukan, ja sen pitoisuudet sikiön plasmassa ovat noin % lääkkeen pitoisuuksista äidin plasmassa. Tiedot rajallisesta määrästä raskauksia eivät viittaa amoksisilliinin haitallisiin vaikutuksiin raskauteen tai sikiön/vastasyntyneen terveyteen. Toistaiseksi tarjolla ei myöskään ole muuta tarkkaa epidemiologista tietoa. Eläinkokeiden perusteella ei ole saatu tietoa suorista tai epäsuorista haitallisista vaikutuksista raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen tai postnataaliseen kehitykseen. Varovaisuutta on noudatettava määrättäessä valmistetta raskaana oleville naisille. Imetys Amoksisilliini erittyy äidinmaitoon (pitoisuus noin 10 % seerumin amoksisilliinipitoisuudesta). Amoksisilliinin käytön ei ole toistaiseksi ilmoitettu aiheuttaneen imetettävälle lapselle haittavaikutuksia. Amoksisilliinia voi käyttää imetyksen aikana. Imetys tulee kuitenkin lopettaa, jos vastasyntyneellä esiintyy ruoansulatuskanavan haittavaikutuksia (ripulia, kandidiaasia tai ihottumaa). 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Amoxicillin Sandozilla ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Tässä kohdassa haittavaikutukset luokitellaan seuraavasti: Hyvin yleinen ( 1/10) Yleinen ( 1/100, < 1/10) Melko harvinainen ( 1/1 000, < 1/100) Harvinainen ( 1/10 000, < 1/1 000) Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) Elinjärjestelmä n Infektiot Veri ja imukudos Yleinen Melko harvinainen Resistenttien mikrobien tai hiivasienten aiheuttamat superinfektiot ja kolonisaatio, esim. suun tai emättimen kandidiaasi, kun amoksisilliinia käytetään pitkiä aikoja ja toistuvasti. Harvinainen Eosinofilia ja hemolyyttinen anemia. Hyvin harvinainen Leukopenia, neutropenia, granulosytopenia, trombosytopenia, pansytopenia, anemia, luuydinsuppressio, agranulosytoosi,

6 Immuunijärjest elmä Kurkunpään turvotus, seerumitauti, allerginen vaskuliitti, anafylaksi ja anafylaktinen sokki. vuotoajan piteneminen ja protrombiiniajan piteneminen. Kaikki korjautuivat, kun hoito lopetettiin. Hermosto Ruoansulatuseli mistö Maksa ja sappi Iho ja ihonalainen Mahavaivat, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, oksentelu, ilmavaivat, löysät ulosteet, ripuli, enanteema (etenkin suun alueella), suun kuivuminen, makuaistin muutokset. Nämä ruoansulatuskanav aan kohdistuvat haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja häviävät usein hoidon aikana tai hyvin pian hoidon päättymisen jälkeen. Näitä haittavaikutuksia voidaan yleensä vähentää ottamalla amoksisilliini ruoan kanssa. Ihoreaktiot kuten eksanteema, Maksaentsyymiarv ojen suureneminen, joka on yleensä keskivaikeaa ja ohimenevää. Keskushermostoon kohdistuvat vaikutukset, mm. hyperkinesia, huimaus ja kouristukset. Kouristuksia saattaa esiintyä potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta, epilepsia tai meningiitti tai jotka saavat suuria annoksia Hampaiden pinnan värjäytyminen (etenkin suspensiota käytettäessä). Värjäytymät voidaan yleensä poistaa harjaamalla hampaat. Hepatiitti ja kolestaattinen ikterus. (ks. myös kohta 4.4) Jos potilaalle kehittyy vaikeaa ja pitkittynyttä ripulia, hyvin harvinaisen pseudomembranoo ttisen koliitin mahdollisuus tulee ottaa huomioon. Antiperistalttisten lääkkeiden anto on vasta-aiheista. Kielen mustuminen.

7 kudos Munuaiset ja virtsatiet Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat kutina, nokkosihottuma; tyypillinen morbilliforminen eksanteema kehittyy 5 11 päivän kuluttua hoidon alusta. Nokkosihottuman välitön kehittyminen viittaa amoksisilliinin aiheuttamaan allergiseen reaktioon, ja hoito tulee tällöin lopettaa. Angioödeema, eksudatiivinen erythema multiforme, akuutti yleistynyt pustuloosi, Lyellin oireyhtymä, Stevens Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi ja rakkulainen ja eksfoliatiivinen dermatiitti. Akuutti interstitiaalinefriitti. Virtsakiteet. Lääkekuume. 4.9 Yliannostus Yliannostuksen oireet: Amoksisilliini ei yleensä aiheuta akuutteja toksisia vaikutuksia edes siinä tapauksessa, että sitä otetaan vahingossa suuria annoksia. Yliannostus voi aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatuskanavan häiriöitä, munuaisten toimintahäiriöitä, neuropsykologisia oireita ja neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöitä. Jos potilaalla on vaikea munuaisten vajaatoiminta, suuret yliannokset saattavat aiheuttaa munuaistoksisuuden merkkejä. Virtsaan saattaa muodostua kiteitä. Yliannostuksen hoito: Amoksisilliinin yliannostukseen ei ole spesifistä vastalääkettä. Hoito käsittää lähinnä lääkehiilen antamista (mahahuuhtelu ei yleensä ole tarpeen) tai oireenmukaisia toimia. Potilaiden neste- ja elektrolyyttitasapainon ylläpitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Amoksisilliini voidaan poistaa hemodialyysin avulla. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka ATC-koodi: J01CA04 Farmakoterapeuttinen ryhmä: beetalaktaamirakenteiset bakteerilääkkeet, laajaspektriset penisilliinit Vaikutustapa Amoksisilliini on aminobentsyylipenisilliini, joka estää bakteerin soluseinämän synteesiä ja vaikuttaa siten bakterisidisesti. Farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka Suotuisan kliinisen ja bakteriologisen tuloksen kannalta tärkein farmakodynaaminen parametri on MIC-arvon ylittävien lääkepitoisuuksien kesto (T>MIC).

8 Resistenssimekanismi Bakteerien resistenssi amoksisilliinille voi johtua aminopenisilliinejä hydrolysoivien beetalaktamaasien muodostuksesta, PBP-proteiinien muutoksista, bakteerin soluseinämän läpäisemättömyydestä tai lääkettä poistavista pumppumekanismeista. Mikrobissa voi esiintyä samanaikaisesti yksi tai useampia näistä mekanismeista, joten ristiresistenssi muille beetalaktaamilääkkeille ja muiden ryhmien bakteerilääkkeille on vaihtelevaa ja ennalta-arvaamatonta. Katkaisupisteet (EUCAST) Organismi Herkkyyden katkaisupisteet ( g/ml) Herkkä Resistentti > Enterobakteerit, 8 8 Staphlyococcus spp. 1 0,12 0,12 Enterococcus spp. 4 8 Streptococcus A, B, C, G 2 0,25 0,25 Streptococcus pneumoniae 3 0,5 2 Viridans-ryhmän streptokokit 0,5 2 Haemophilus influenzae 2 2 Neisseria meningitidis 0,12 1 Grampositiiviset anaerobit 4 8 Gramnegatiiviset anaerobit 0,5 2 Helicobacter pylori 0,12 0,12 Ei-lajikohtaiset katkaisupisteet Useimmat stafylokokit ovat penisillinaasin tuottajia. Bentsyylipenisilliinin katkaisupiste erottaa useimmiten, ei kuitenkaan yksiselitteisesti, beetalaktamaasin tuottajat ei-tuottajista. Jos MIC on >0,12 mg/l, ilmoita resistenssistä. Jos MIC on 0,12mg/l, testaa herkkyys levydiffuusiotestillä (ks. huomautus B). Beetalaktamaasipositiiviset isolaatit ovat resistenttejä bentsyylipenisilliinille, fenoksimetyylipenisilliinille, amino-, karboksi- ja ureidopenisilliineille. Beetalaktamaasinegatiiviset isolaatit, jotka ovat herkkiä kefoksitiinille (kefoksitiinia käytetään metisilliiniresistenssin seulontaan), voidaan ilmoittaa näille lääkkeille herkiksi. Taulukon katkaisupistearvot perustuvat bentsyylipenisilliinin katkaisupisteisiin. 2 Beetahemolyyttisten streptokokkiryhmien A, B, C ja G beetalaktaamiherkkyys on johdettu penisilliiniherkkyydestä. Taulukon katkaisupistearvot perustuvat bentsyylipenisilliinin katkaisupisteisiin. 3 Useimmat penisilliinin, ampisilliinin, amoksisilliinin ja piperasilliinin (beetalaktamaasin estäjän kanssa tai ilman) MIC-arvot poikkeavat vain yhdellä laimennusvaiheella, ja täysin bentsyylipenisilliinille herkät isolaatit (MIC 0,06 mg/l; herkkyys oksasilliinilevyseulalla, ks. huomautus A) voidaan ilmoittaa herkiksi beetalaktaamiaineille, joille on ilmoitettu katkaisupisteet. Taulukon katkaisupistearvot perustuvat ampisilliinin katkaisupisteisiin. Ei-lajikohtaiset katkaisupisteet perustuvat vähintään annokseen 0,5 g x 3 4 (1,5 2 g/vrk). Herkkyys: Resistenssin prevalenssi kussakin mikrobilajissa voi vaihdella ajasta ja alueesta riippuen, ja paikalliset resistenssitiedot ovat tärkeitä etenkin vaikeita infektioita hoidettaessa. Asiantuntijoita tulee konsultoida tarvittaessa, jos lääkkeen hyödyllisyys on paikallisen resistenssitilanteen vuoksi kyseenalainen ainakin joidenkin infektiotyyppien kohdalla. Yleisesti herkät lajit Grampositiiviset aerobit Enterococcus faecalis $ Listeria monocytogenes Streptococcus agalactiae Streptococcus bovis Streptococcus pyogenes * Gramnegatiiviset aerobit Helicobacter pylori Anaerobit Peptostreptococci Muut

9 Borrelia Lajit, joiden kohdalla hankinnainen resistenssi voi olla ongelma Grampositiiviset aerobit Enterococcus faecium $ Streptococcus pneumoniae *+ Streptococcus viridans Gramnegatiiviset aerobit Escherichia coli + Haemophilus influenzae * Haemophilus para-influenzae * Moraxella catarrhalis + Proteus mirabilis Anaerobit Prevotella Fusobacterium spp. Luontaisesti resistentit mikrobit Grampositiiviset aerobit Staphylococcus aureus Gramnegatiiviset aerobit Acinetobacter spp Citrobacter spp Enterobacter spp Klebsiella spp Legionella Morganella morganii Proteus vulgaris Providencia spp Pseudomonas spp Serratia spp Anaerobit Bacteroides fragilis Muut Chlamydia Mycoplasma Rickettsia * Kliininen teho lääkkeelle herkkiä isolaatteja vastaan on osoitettu hyväksyttyjen kliinisten käyttöaiheiden kohdalla. + Resistenssin vallitsevuus on > 50 % $ Luonnostaan kohtalaisen herkkä laji 5.2 Farmakokinetiikka Imeytyminen: Amoksisilliinin absoluuttinen biologinen hyötyosuus riippuu annoksesta ja vaihtelee 75 prosentista 90 prosenttiin mg annoksia käytettäessä biologinen hyötyosuus (parametrit: AUC ja C max ) on lineaarisessa suhteessa annokseen. Suuremmilla annoksilla imeytyminen heikkenee. Ruoan nauttiminen ei vaikuta lääkkeen imeytymiseen. Kun 500 mg kerta-annos amoksisilliinia otetaan suun kautta, plasmassa saavutetaan 6 11 mg/l pitoisuudet. Kun 3 g kerta-annos amoksisilliinia otetaan suun kautta, plasmassa saavutetaan 27 mg/l pitoisuudet. Huippupitoisuudet plasmassa saavutetaan noin 1 2 tunnin kuluttua lääkkeenannon jälkeen.

10 Jakautuminen: Amoksisilliini sitoutuu seerumin proteiineihin noin 17-prosenttisesti. Terapeuttiset pitoisuudet saavutetaan nopeasti seerumissa, keuhkokudoksessa, bronkuseritteissä, välikorvanesteessä, sapessa ja virtsassa. Jos aivokalvot ovat terveet, amoksisilliini diffundoituu huonosti likvoriin. Amoksisilliini läpäisee istukan, ja pieni osuus lääkkeestä erittyy rintamaitoon. Biotransformaatio ja eliminaatio: Amoksisilliini eliminoituu ensisijaisesti munuaisten kautta. Noin % suun kautta otetusta amoksisilliiniannoksesta erittyy muuttumattomassa muodossa virtsaan 6 tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta, ja pieni osuus erittyy sappeen. Noin 7 25 % annoksesta metaboloituu inaktiiviseksi penisilloiinihapoksi. Jos potilaan munuaistoiminta on normaali, lääkkeen puoliintumisaika seerumissa on noin 1 1,5 h. Jos potilaalla on loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta, puoliintumisaika vaihtelee 5 tunnista 20 tuntiin. Lääke voidaan poistaa hemodialyysin avulla. Pediatriset potilaat Keskosilla, joiden sikiöikä oli viikkoa, kolmantena elinpäivänä laskimonsisäisesti annetun amoksisilliinin kokonaispuhdistuma oli 0,75 2 ml/min; hyvin samankaltainen kuin inuliinipuhdistuma (GFR) tällä populaatiolla. Suun kautta otetun amoksisilliinin imeytyminen ja hyötyosuus voi olla erilainen pienillä lapsilla kuin aikuisilla. Alentuneesta puhdistumasta johtuen altistuksen oletetaan siten olevan suurempi näillä potilailla, vaikka altistusta voi osaltaan pienentää alentunut hyötyosuus otettaessa lääkettä suun kautta. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta sekä reproduktiotoksisuutta koskevien tavanomaisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Vedetön sitruunahappo (E330) Natriumbentsoaatti (E211) Aspartaami (E951) Talkki (E553b) Vedetön trinatriumsitraatti (E331) Guar (E412) Saostettu piidioksidi (E551) Jauhemainen sitruuna-aromi Jauhemainen persikka-aprikoosiaromi Jauhemainen appelsiiniaromi 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika Jauhe oraalisuspensiota varten: 3 vuotta Käyttövalmiiksi sekoitettu suspensio: 14 vuorokautta 6.4 Säilytys Jauhe oraalisuspensiota varten: Säilytä alle 25 C. Pidä pakkaus tiiviisti suljettuna. Herkkä kosteudelle.

11 Käyttövalmiiksi sekoitettu suspensio: Säilytä jääkaapissa (2 C-8 C). 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Ruskea 60 ml lasipullo (tyypin II lasista), jossa lapsiturvallinen polypropeeninen kierresuljin (aukeaa painamalla ja kiertämällä) ja pullon sulkeva kalvo. Ruskea 100 ml lasipullo (tyypin II lasista), jossa lapsiturvallinen polypropeeninen kierresuljin (aukeaa painamalla ja kiertämällä) ja pullon sulkeva kalvo. Amoxicillin Sandoz 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten Pakkauskoot: 6,60 g jauhetta 60 ml oraalisuspensiota varten 11,00 g jauhetta 100 ml oraalisuspensiota varten Amoxicillin Sandoz 100 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten Pakkauskoot: 12,00 mg jauhetta 60 ml oraalisuspensiota varten 20,00 g jauhetta 100 ml oraalisuspensiota varten Amoxicillin Sandoz 50 mg/ml ja 100 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten Pakkaukseen kuuluvassa mittalusikassa (polypropeenia) tai ruiskussa (polypropeenia ja polyeteeniä, sis. välikappaleen) on 1,25 ml, 2,5 ml ja 5,0 ml annosmerkit. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet 6,60 grammaa/12,00 grammaan jauhetta lisätään 55grammaa/51 ml vettä, jolloin saadaan 60 ml käyttövalmista suspensiota. 11,00 grammaa/20,00 grammaan jauhetta lisätään 92 ml/85 ml vettä, jolloin saadaan 100 ml käyttövalmista suspensiota. Valmista suspensio käyttövalmiiksi täyttämällä pullo raikkaalla hanavedellä noin 1 cm annosmerkin alapuolelle asti. Sulje pullo ja ravista sitä heti huolellisesti. Kun vaahto on laskeutunut, lisää puhdistettua vettä varovasti täsmälleen annosmerkkiin asti. Ravista taas voimakkaasti. Väriltään valkoinen tai hieman kellertävä suspensio on nyt käyttövalmis. Ravista aina pulloa huolellisesti ennen kuin vedät lääkettä ruiskuun. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Sandoz A/S Edvard Thomsens Vej Kööpenhamina S Tanska 8. MYYNTILUVAN NUMERO 50 mg/ml: mg/ml: MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

12 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ