Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) Lajikehitys RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) Lajikehitys RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET"

Transkriptio

1 Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET 1800-luvulta alkaen ravattiin jääradoilla Oulunkylän-Mikkolan kartano lahjoitti maata rakennettavaa ravirataa varten luvun alussa rakennettiin varhaisia raviratoja ensimmäiset kuninkuusravikilpailut järjestettiin, kilpailu vakiintui 1920-luvulla raviseurojen keskusjärjestö perustettiin Suomen Kuninkuusravit perustettiin Lahdessa vedonlyönti (totot eli totalisaattori) hyväksyttiin hevoskilpailujen rahoitusmuodoksi ensimmäiset totalisaattoriajot luvulla yleisön kiinnostus raveihin oli vähäistä, olosuhteissa ja katsomoissa riitti toivomisen varaa Käpylän raviradalla Helsingissä 15 neuvostoliittolaista lämminveristä ravasi ensimmäistä kertaa Suomessa Neuvostoliiton pääministeri N. Hrutstshev lahjoitti kaksi kantavaa lämminveristä tammaa presidentti Urho Kekkoselle, ne olivat Suomen ensimmäiset lämminveriset ravurit alkaen lämminverihevosille saatiin kilpailuoikeus, UKK nähtiin usein ravikatsomossa ja hänen hevosensa radalla. Lämminveristen myötä hevosomistajiksi tulivat kaupunkilaiset, valmentajiksi ja ohjastajiksi ammattilaiset luvuilla ravikilpailujen yleisönsuosio moninkertaistui. Taustalla oli mm. kaupungistuminen, lisääntynyt vapaa-aika. Suuret yleisömäärät lisäsivät myös totoa luvun alussa järjestettiin lämminveristen ikäluokkakilpailut Tampereella ja Helsingissä, ammattimainen ravivalmennus kehittyi 1970-luvulla lanseerattiin valtakunnallinen V5-raviveikkaus luvun puolivälissä järjestettiin suomenhevosten ikäluokkakilpailut Lahdessa ensimmäinen lämminveristen Suur-Hollola-ajo. Suur-Hollola-ajo ja Kuninkuusravit suomenhevosille ovat ravivuoden merkkitapahtumat Vermon ensimmäinen Finlandia-ajo, kansainvälisin kilpailu, järjestettiin luvulla raviurheilun ja valmennustallien kasvu jatkui. RATSASTUSURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET Perinteisesti miesten, sotilas-, poliisi- ja säätyläisten, laji jälkeen ratsastusurheilu oli lamassa 1960-luvulle asti Ratsastajainliitto SVUL:iin luvun muutokset perinteisessä liikuntakulttuurissa vaikuttivat myös ratsastukseen: Yhteiskunnallinen murros, kaupungistuminen, julkisten liikuntapalveluiden takaaminen yms. vaikutti. Lajin suosio kasvoi, yleistyi. Eteläiseen Suomeen keskittynyt harrastus levisi vähitellen laajemmalle Suomeen. Aiemmin miesvaltaisen lajin harrastajiin liittyi myös naisia. Vielä 1970-luvun ajan valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset toimivat aloitteellisesti ja aktiivisesti. RAVIRATOJEN JA -KESKUSTEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET Historialliset raviradat, hippokset, jotka ovat jo muuttaneet pois alkuperäisiltä paikoiltaan nykyisistä kaupunkitaajamista, ovat monet antaneet nimensä raviratojen paikalle rakennetuille liikuntapuistoille tai liikuntapuistoja sivuaville teille. Näin on mm. Jyväskylässä Hippoksen liikuntapuistossa ja Turussa Kupittaan liikuntapuistossa. Helsingissä Oulunkylän liikuntapuisto sijaitsee Oulunkylän-Mikkolan kartanon lahjoitusmaille 1800-luvun lopussa rakennetulla varhaisella raviradalla. Sieltä ravirata siirtyi 1927 Käpylään, jossa raviradan laaja alue on muutettu liikuntapuistoksi FORSSA Pilvenmäki, kavioura valmistui, 1948 valtakunnallista tasoa vastaava rata, 1966 katsomorakennus eli ensimmäinen lasikatsomo Suomessa, 1975 uudempi lasikatsomo, ensimmäinen useampaan tasoon rakennettu ravintolakatsomo, 1972 ensimmäinen kansainvälinen suurkilpailu. Forssan Seudun Hippos ry perustettiin 1898, Suomen vanhimpia raviseuroja. Valtion hevosjalostuslaitos Ypäjällä sijaitsee lähellä, Suomen ratsastusopiston opiskelijat käyttivät ravirataa. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, tilat noin 5000:lle luvulla TAMPERE Hippos perinteinen ravipaikka, suomenhevoset, lihavat ja laihat, toimijoina maaseudun isännät ravikeskus valmistui: Teivo, Lamminpää, metsäinen tallinmäki PORI ravikeskus valmistui.

2 opiskelijat käyttivät ravirataa. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, tilat noin 5000:lle luvulla TAMPERE Hippos perinteinen ravipaikka, suomenhevoset, lihavat ja laihat, toimijoina maaseudun isännät ravikeskus valmistui: Teivo, Lamminpää, metsäinen tallinmäki PORI ravikeskus valmistui. Suurten maakunnallisten ravikeskusten rakentamisen aikaa. Vanhat puukatokset jäivät taakse, uusien rakennusmateriaaleina betoni, teräs, katettujen katsomoiden suuret lasipinnat. Raviratojen yhteyteen rakennettiin ratatallit ESPOO / HELSINKI Vermon ravirata valmistui kaupunkien rajalle, laajat parkkipaikat, katsomon istumapaikkoja lähes Vermosta muotoutui valtakunnallinen päärata TURKU Metsämäki, avajaisravit järjestettiin. Vanhat maatalousalueen talousrakennukset ym. tallit säilytettiin. Katsomoa laajennettiin LAHTI, Jokimaan ravirata valmis. Tunnettu Suur-Hollolan ajo, kotimainen kisa. KOUVOLA, Valkeala. LAPPEENRANTA, Keskusravirata, vanha rakuunakaupunki. JYVÄSKYLÄ, Killerjärvi. SEINÄJOKI, Ravirata, raviradan katsomo toimii monitoimitilana (tanssit, kokouksia, näyttelyitä, messuja, yms.) ensimmäisenä Suomen raviradoista. Juhannusyön ravit tunnettu kilpailu. KUOPIO, Sorsasalo, 1980-luvulla monen muun tavoin siirtyi kaupungin ahtaista tiloista taajaman ulkopuolelle. (Myös Suonenjoella ravirata, Iisalmessa.) MIKKELI, mäntyinen hiekkakangas, jossa ilman happipitoisuuden sanotaan olevan korkea, on yksi Suomen nopeimista radoista 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa. OULU, Äimärautio, pysynyt kaupungissa. Monipuolinen ravin ja ratsastuksen keskus. Muita: Halsua, Joensuu, Jämsä, Kaustinen, Riihimäki, Suonenjoki, Tornio, Vaasa, Vieremä, Ylivieska Raviradat.fi:n mukaan Suomessa on 43 ravirataa, joista maakunnallisia keskusraviratoja on 16, kesäratoja lukuisasti enemmän. RATSASTUSYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET 1952 Helsingin olympialaisten vaikutus: Laakso, Ruskeasuo, Tali, Keskuspuiston metsät. Myöhempi Ruskeasuon maneesin jakaminen kahteen osaan ratsastuksen kannalta menetys. Tampere, Kissaniitty, seuran rakentama maneesi ja talli. Oulu, Tuira, harrastajat järjestivät majoitusalueelta parakin maneesiksi Kouvola, Myllykosken tehtailta ratsastusalue, harrastajat raivasivat luvun puolivälissä Hämeenlinna, Aulanko, seuran rakentama siviiliratsastustalli (varuskunnan hevosia vähennettiin) LUKU Ratsastushalleja koko maassa niukasti Helsinki, Tuomarinkylän kartanon tallit ja osa maista vuokrattiin ratsastuskäyttöön. Valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset tahot olivat aloitteellisia. Espoo: ratsastuskoulu perustettiin, yksityinen. Oulu: Pikkaralan yksityinen ratsastuskoulu, halli valmis 1974, päärakennus 1975, tallipaikkoja. Kunnallisen raviradan keskusviheriöllä ratsastusolosuhteet. Äimäraution ratsastusurheilukeskus kunnan hanke. Lahti: Takkulan alue luvulla Messilän ratsastusurheilukeskus Hollolaan. Tampere: Kauppi, halli- ja tallikeskus Turku: Artukaisten halli- ja tallikeskus. Kouvola: Suursuon ratsastuskeskus Ypäjälle Suomen Ratsastusopisto LUKU 1986 ratsastuspaikkoja koko maassa oli 170, ratsastuskenttiä yli sata, ratsastusurheilukeskuksia 32, halleja 32.

3 1986 ratsastuspaikkoja koko maassa oli 170, ratsastuskenttiä yli sata, ratsastusurheilukeskuksia 32, halleja 32. Lähteet Antero Raevuori et al, Suuri suomalainen ravikirja. Porvoo Erkki Vasara, Suomen ratsastusurheilun historia. Suomen Ratsastajainliitto. Helsinki Veli Pesu, Raviurheilun maailma, Jyväskylä ( ) ( ) Erityisliikuntaympäristöt (golf, ratapyöräily, ym) RATAPYÖRÄILY 1882 Velocipedklubb perustettiin Helsingissä 1886 Åbo Velocipedklubb vahvisti sääntönsä ja oli näin Suomen ensimmäinen virallinen pyöräilyseura alettiin julkaisemaan pyöräilijöille suunnattua Hjulsporten-lehteä valmistui Turun Urheilupuistoon Suomen ensimmäinen velodromi. GOLF 1902 Tsaari Nikolai II vietti kesälomaa Virolahdella, häntä varten raivattiin pala peltoa golfpallon lyömistä varten luvulla tuleva golfvaikuttaja, ulkoministeri ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko pelasi golfia Englannissa luvulla golf juurtuu Suomeen ja ensimmäiset kentät rakennetaan Suomen Golfliitto perustetaan, tuolloin toimivia golfseuroja oli neljä ensimmäiset viralliset SM-kisat järjestetään Talissa. Lentokenttä toimi monella Suomen paikkakunnilla ensimmäisenä golfalueena luvulle asti kenttien synty oli yhdistysten harteilla, suunnittelu ja rakentaminen oli seurojen tehtävä, rakentaminen sekä ylläpito talkootyötä. Kunnat myötävaikuttivat maa-alueen saamisessa ja vuokraamisessa ensimmäinen puhtaasti kunnallinen kenttä Jyväskylään luvulla Suomen ensimmäinen osakekenttä Kirkkonummen Sarfvikiin luvun loppu oli golfin nousukautta, osakeyhtiöiden perustamista, suurin osa kentistä 1990-luvulla osakepohjaisia. Siihen asti golf oli ollut kaupunkien ja taajamien laji, nyt siirryttiin maaseudulle. Harrastajamäärät moninkertaistuivat luvun lama kaatoi osakeyhtiöitä, mutta useimmat kentät ovat säilyneet. GOLF Kentän kehityksen päälinjat: 1800-luvun links-kentät, perinteiset brittiläiset, joissa monimuotoisuus on luonnon muokkaamaa ja sijainti usein merenrantamaisemissa luvulle klassinen kenttä, arkkitehdit suunnittelivat kenttiä kaikille mantereille jälkeen maansiirtokoneilla rakennetut kentät, joissa luonnon muodot jäävät syrjään LUKU Varhaisimmat golf-kaupungit olivat Helsinki, Viipuri, Pori ja Hämeenlinna Helsingissä golfia pelattiin ensimmäisenä Töölön Pallokentällä golf siirtyi Taliin, josta kaupunki vuokrasi Talin kartanon 15 ha maata, 1938 alue laajeni, reikiä Viipurissa Huusniemeen 9-reikäinen rata, seuraava Maaskolaan syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä.

4 syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä Lahteen golfkenttä Hollolan puolustusvoimien vanhalle kentälle LUKU 1964 Turun Artukaisten lentokentällä tilapäiset olot ostettiin Ruissalosta 24 hehtaarin tila rakennuksineen. Lauri Arkkola suunnitteli 9-reikäisen kentän, joka valmistui Oulun Oritkarin lentokenttä ensimmäinen golfalue. Alueelle rakennettiin Eteläsatama ja golf siirtyi Kaukovainion niityille 1967 yli 20 vuodeksi Kotkassa avattiin golfkenttä Kymin lentokentällä Espoon Luukin ulkoilualueen yhteyteen golfkenttä Tampereen Ruotulan golfalue vihittiin käyttöön Mikkelissä pelattiin golfia sittemmin lentokentän laajennuksen 1972 alle jääneellä alueella luvun lopussa Vaasassa tehdyn aloitteen perusteella rakennettiin Kråklundin alueelle 9-reikäinen kenttä. Pietarsaareen Pirilö 9-reikäinen kenttä ja Jyväskylään ensimmäinen puhtaasti kunnallinen golfkenttä Laajavuoreen LUKU 1982 Espoon Gumbölen 18-reikäinen kenttä valmistuu. Golfin voimakas nousukausi muutti kenttähankkeet osakeyhtiöiksi. Suunnittelijoiksi kutsuttiin myös ulkomaisia golfarkkitehteja. Alueita rakennettiin kaikkialle Suomeen, pääosa taajamien ulkopuolelle ja maaseudulle. Lähteet Timo Tarmio et al (toim.), Suuri golfkirja 1. Porvoo Jääliikuntaympäristöt (jääkiekko, jääpallo, taitoluistelu, pikaluistelu; tekojääradat, jäähallit) JÄÄKIEKKO LUVUT 1920 olympialaji, 1927 laji käynnistyi Suomessa Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin, tieto perustamisesta toi kilpailukutsuja Euroopasta. Taloudellisista syistä kutsuista oli pääsääntöisesti kieltäydyttävä, arvokisoihin lähetettiin tarkkailijoita kotimaiset jääkiekkokurssit aloitettiin LUVUT II MS katkaisi toiminnan. Sotien jälkeen jääkiekon leviäminen uusille paikkakunnille jatkui, seura- ja harrastajamäärät kasvoivat luvulla lajia tehtiin tunnetuksi, laji-innostusta kasvattivat aktiivipelaajien isännöimät paikalliset kurssit, maajoukkueen harjoitusleirit ja kilpailumatkat maakunnissa sekä Suomen Urheiluopiston kurssitoiminta. Suomalainen jääkiekko kansainvälistyi Ruotsin tuella. Yhteistyö näkyi kansainvälisen otteluohjelman suunnittelussa. Ruotsi ohjasi maajoukkueita Suomeen 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Uusia yhteyksiä luotiin erityisesti luvuilla LUVULTA ETEENPÄIN Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli ja aktiiviharrastajien Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria.

5 Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli ja aktiiviharrastajien Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria. JÄÄPALLO 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta bandy luvulla kamppailtiin jääpallon SM-voitoista, lähinnä Etelä-Suomessa. JÄÄRADAT JA -HALLIT Euroopassa oli avotekojäitä ja jäähalleja yli 80 maailmansotien välillä, 1930-luvulla rakennettuja eritoten, varhaisimmat 1800-luvun puolelta. Ruotsiin rakennettiin ensimmäinen Pohjois-Amerikassa 1930-luvulla oli useita satoja jäähalleja. Suomessa viivyteltiin: meillähän on kuukausikaupalla jäätä jo muutenkin Suomen ensimmäinen avotekojäärata valmistui Tampereen Koulukadulle seuraava avotekojäärata eli Helsingin Jäästadion valmistui (Ruotsissa oli tuolloin 27 tekojäärataa). Avotekojääkenttä = ratareunukset, lajeina jääkiekko, kaukalopallo, ringette, taitoluistelu, yleisöluistelu LUKU 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui, Hakametsä Tampereelle Suomen toinen jäähalli valmistui Helsinkiin Eläintarhaan Vaasan tekojäärata Kuparisaareen luvulla Pirkkolassa Helsingissä oli väliaikainen harjoitteluavotekojää Suomen kolmas jäähalli valmistui Raumalle, Äijänsuon tekojäärata katettiin luvun päättyessä Suomessa 21 avotekojäärataa ja 21 jäähallia. Taitoluistelu ja jääkiekko tärkeimmät lajit Kuopion tekojäärata Niiralaan Helsingin Oulunkylän tekojäärata vihittiin , se oli ensimmäinen jääurheilupuisto jossa täysimittaiset jääpallokenttä, 400 m pikaluistelurata, yleisöluistelukenttä ym luvun ilmiö tekojääratojen kattaminen halleiksi, kuten Raumalla Muita kevytrakenteisempia/halvempia halleja (usein tekojääradan kattamisia): Forssa, Pori, Vaasa/Kuparisaari 1971, Lappeenranta 1972, Turku, Lahti 1973, Helsinki/Pirkkola, Tampere/Hakametsä II, Vantaa/Tikkurila 1974, Oulu/Raksila 1975, Espoo/Matinkylä, Hesinki/Myllypuro Heinolan tekojäärata oli maan 20:s, halleja oli tuolloin 21. Vuoden 1979 lopulla Helsingissä oli kolme jäähallia eli Helsingin jäähalli, Myllypuro ja Pirkkola LUKU 1980 Kuopion jäähalli valmistui luvulla harjoitushallien rakentaminen mennessä maahan valmistunut kolme suurta avotekojäärataa: 1977 Hki/Oulunkylä, 1983 Seinäjoki, 1985 Pori LUKU 1990-luku hallien rakentaminen kiihtyi Suomen sadas jäähalli valmistui loppuun mennessä määrä kaksinkertaistui (noin 200). Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena projekti.

6 Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena projekti. Lähteet Helge Nygrén, Jääkenttäsäätiö Isbanstiftelsen Helsinki Useita kirjoittajia, Suuri jääkiekkoteos 2, Jyväskylä Jäähallit ja tekojääradat, Kirja toimitettu Opetusministeriön ja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n yhteisvoimin, Ari Mennander, Pasi Mennander, Leijonien tarina. Suomen jääkiekkoliiton historia Jyväskylä Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 165. Tampere Tampereen jääkiekkomuseo, perusnäyttely Vesiliikuntaympäristöt (uinti, soutu, melonta, purjehdus; hallit, altaat, luonnonvedet) ydintiedot tekstitiedot alueet kohteet rakennukset liitteet VESILIIKUNTALAJIT lisää teksti 1800-LUVULLA Kylpyläkulttuuri on uintikulttuurin perinteinen muoto. Turun Kupittaan vesiparannuslaitoksen varhaiset hoidot olivat lähinnä juoma- ja kylpyvesihoitoja, 1860 hoidon painopiste siirtyi kylmiin kylpyihin ja uintiin, joita varten rakennettiin uimahuoneita. Helsingissä uinti oli Kaivopuiston Ullanlinnan kylpylaitoksen hoito-ohjelmassa. Myös mm. jyväskyläläinen ravintoloitsija Lindblad rakennutti yrityksensä eteen Jyväsjärveen uimahuoneen. Yksityisten lisäksi myös kaupungit alkoivat rakentaa uimahuoneita. Suomen uimaopetuksen juuret ovat Turussa, jossa Hofman avasi uimakoulun Hofmanin aloitteesta perustettiin 1881 ensimmäinen uimaseura LUVUN ALUSSA Uinnin kehitys vauhdittui ja 1900-luvun vaihteen tienoilla, jolloin uimataitoa haluttiin levittää myös keskija työväenluokan pariin, jotta olisi vältytty hukkumiskuolemilta. Uinnin kansalaistoiminta ja lajin kansallinen kehitys eteni erityisesti uimaseurojen myötä, niistä mainittakoon Helsingfors Simsällskap (HSS, perustettu 1887) ja sisämaan ensimmäinen uimaseura Kuopion Uimaseura (KuUS, 1904), muita mm. Vaasa (VUS-VSS, 1902), Tampere (TaUS, 1904), Oulu (OUS, 1905) ja Kotka (KoUS, 1905). Uimaliitto (per. 1906) on yksi vanhimmista lajiliitoista ensimmäinen vesipallopeli pelattiin Helsingissä ensimmäinen talviuintiseura perustettiin. SOTIEN JÄLKEEN 1950-luvulta lähtien yleistyi kansanurheilulle myönteinen ajattelu, jonka mukaan kaikille pyrittiin luomaan mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Esimerkkinä 1951 ensimmäinen pohjoismainen kuntouintimaaottelu, kolmas 1957, jolloin kampanjalla oli korkea profiili: presidentti Urho Kekkonen ui oman osuutensa, 200 metriä, valtiovierailullaan Islannissa. Tapahtuma uutisoitiin näyttävästi. Suomi oli kuntouintimaaottelun kolmas noin suorituksella olympialaisten vaiheilla ulkomaisia valmentajia vieraili Suomessa. Olosuhteissa oli puutteita, vesipallojakaan ei ollut maassa helposti saatavilla Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) perustettiin. Uimaliitto edisti sekä kilpaurheilun että uinti- ja hengenpelastustaidon levittämistä uimakouluja ylläpitämällä. Puutteellisista olosuhteista johtuen ei Suomen uimaurheilu ole voinut kohota kansainväliselle tasolle, mutta opetus toi tuloksia. Lapset löysivät uintiharrastuksen kotiensa lähiympäristöstä luvun lopulta uimaopetus kouluissa alkoi, taustalla oli kansanurheilulle myönteinen ajattelu, mikä osaltaan edisti myös uimahallien rakentamista. VESIURHEILULAJEJA Kilpa-, taito-, räpylä-, talviuinti Vesi-, uppopallo Uimahypyt Urheilusukellus, sukellussuunnistus

7 1962 Vaasan uimahalli valmistui Uimahalli valmistui Kemiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne Ervi Vantaan Tikkurila valmis, maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas, uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa Uimahalli ja urheilukeskus Pirkkola, Helsinki, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren Ylivieskan kauppalassa hallihankkeen aloitti uimahalli-nuorisotalosäätiö Kuopion 50 metrin altaan uimahalli valmistui, toinen Suomessa Kuortaneen urheiluopiston uimahallin suunnitteli arkkitehti Usko Ahti. VESIURHEILULAJEJA Kilpa-, taito-, räpylä-, talviuinti Vesi-, uppopallo Uimahypyt Urheilusukellus, sukellussuunnistus MAAUIMALAT LIPAS-tietokannan mukaan Suomessa on vuonna maauimalaa. Ensimmäiset valmistuivat Helsingin olympialaisiin (Helsinkiin Uimastadion, arkkitehti Jorma Järvi; Kumpulan maauimala, arkkitehdit Teuvo Lindfors, Pauli Salomaa ja Osmo Sipari; Hämeenlinnaan viisotteluiden maauimala Ahvenisto, arkkitehti Ilmari Niemeläinen). Rauma Otanlahti valmistui 1955 osana liikuntapuistoa (arkkitehti Ilmari Niemeläinen). Pori 1957, osana liikuntapuistoa (arkkitehti Yrjö Lindegren) OPM:n liikuntahallinto järjesti Tapiolan uimahallissa ensimmäiset uimahallin suunnittelunäkökohtia valaisevat uimahallipäivät, tilaisuuteen tuli 64 osallistujaa. Valtion urheilulautakunta puhui hallirakentamisen puolesta vedoten Ruotsissa omaksuttuun linjaan. Maauimaloiden rajoitettu käyttökausi teki OPM:n edustajan mielestä maauimalasta kannattamattoman investoinnin julkisilla varoilla. Ratauimaloita rakennettiin ja 1970-luvuilla esimerkiksi Hyvinkäällä ja Lahdessa, missä suurmäen alastulomonttu toimii kesäisin maauimalana. Hyvinkään Sveitsin uimalan suunnitteli Raimo S.O. Valjakka 1969; Lahden suurmäen Esko Koivisto, Pekka Salminen ja Juhani Siivola UIMAHALLIT Ensimmäiset kunnalliset uimahallit valmistuivat Tampereen kaupunginjohtaja kiinnostui uimahallirakentamisesta nähtyään Lahden Kärpäsen koulun yhteyteen rakennetun pienen uimahallin. OPM:n (opetusministeriön) liikuntahallinto ei kuitenkaan suositellut uimahallien rakentamista koulujen yhteyteen kolmessa koulussa oli 25-metriset uima-altaat ensimmäinen kunnallinen uimahalli valmistui Turkuun, rakentamisesta maksoi ylioppilaskunta puolet, loppuosan kaupunki ja valtio arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän uimahalli valmistui Uimalaopas uimaloiden ja hallien rakentamisesta laadittiin valtion liikuntahallinnossa OPM:ssä Tampereella otettiin käyttöön Pyynikin uimahalli, jonka rakentamisen kaupunki maksoi kokonaan. Hallin sai hoitoonsa Saunasäätiö, jolle kaupunki vuokrasi sen Oulun Raatin uimahalli valmistui, se oli maan kymmenes uimahalli LUKU Kunnallisten uimahallien suunnittelun ja rakentamisen vuosikymmen. Vuoden 1965 lopulla kaikki Suomen uimahallit sijaitsivat kaupungeissa, pääosa Etelä- ja Länsi-Suomessa, ainoa maalaiskuntahalli oli Kirkkonummella Upinniemen varuskunnassa, jossa siviilitkin saivat käyttää uimahallia maassa oli 18 uimahallia, 1968 jo 32 julkista uimahallia. Uimahallit olivat arkkitehtuuriltaan usein kunnianhimoisia ja aina paikkakuntiensa ylpeydenaiheita, ajanmukaisuuden tunnuskuvia OPM:n liikuntahallinto järjesti Tapiolan uimahallissa ensimmäiset uimahallin suunnittelunäkökohtia valaisevat uimahallipäivät, tilaisuuteen tuli 64 osallistujaa Suomessa oli tärkeitä hallihankkeita, mm. ensimmäinen 50 metrin uimahalli Vantaan Tikkurilaan, muita tärkeitä olivat Helsingin Helsinginkatu, Espoon Tapiola, Kouvolan, Kemin ja Imatran uimahallit. Kouvolan uimahallia juhlittiin paikallislehdessä Suomen nykyaikaisimpana, tilaohjelmassa oli mm. miehille ja naisille oma kuntosali Imatran uimahalli valmistui arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelemana, arkkitehtuuriltaan uimahalli oli ainutlaatuinen, iloitsi paikallislehti. Hallin varoja kerättiin paikallisin voimin kirpputoreja ja pilkkikilpailujakin järjestämällä. Sekä Saimaan että Vuoksen vedet olivat tuolloin saastuneita.

8 1967 Uimahalli valmistui Kemiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne Ervi Vantaan Tikkurila valmis, maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas, uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa Uimahalli ja urheilukeskus Pirkkola, Helsinki, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren Ylivieskan kauppalassa hallihankkeen aloitti uimahalli-nuorisotalosäätiö Kuopion 50 metrin altaan uimahalli valmistui, toinen Suomessa Kuortaneen urheiluopiston uimahallin suunnitteli arkkitehti Usko Ahti. Hallirakentaminen jatkui vilkkaana Suomessa oli 114 julkista uimahallia. Alueellinen epätasapaino jatkui, Itä- ja Pohjois-Suomessa ei ollut montakaan uimahallia. Rakentamiskokemuksien pohjalta OPM:n alainen uimahallitoimikunta laati 1977 mietinnön, jossa asiantuntijana oli arkkitehti Pekka Salminen. Mietinnössä korostettiin oikeaa mitoitusmallia, sijoitusta suurimman kävijämäärän kannalta sekä suunnittelua koululiikunnan, ikäihmisten ja liikuntarajoitteistenkin kannalta. Tilaohjelmassa olivat mukana erilaiset palvelut (esim. kuntosali, sulkapallo, nuorisotilat, kirjasto) ja viihtyvyys, ensimmäistä kertaa myös miesten ja naisten tilojen tasa-arvoinen mitoitus sekä arkkitehtuurin esteettinen laatu vihittiin Kuopion ensimmäinen uimahalli käyttöön Suolahden halli valmistui Savonlinnan uimahalli valmistui. Sen sijoituksesta kiisteltiin, ensimmäinen sijoituspaikka oli linnan lähellä. Sijaintia vastustivat kulttuuripiirit Pentti Saarikoskesta Arvo Saloon. Lopullinen sijoituspaikka ratkesi Savonniemen päähän Nivalan uimahalli Myyrmäen uimahalli Vantaa metrin altaat Suomessa: Oulu, Vantaa, Kuopio, Jyväskylä, Turku, Vaasa. Lähteet Teijo Pyykkönen (toim.), Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 131. Helsinki Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa Jyväskylän yliopisto (Väitöskirja) Erkki Vasara, Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 157. Helsinki Mika Virolainen, Liikuntapaikkarakentaminen Joensuussa 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Joensuun yliopisto, Suomen historian pro gradu Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura, julkaisu nro 165. Tampere Tero Matkaniemi, Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisenakansalaistoiminnan ilmiönä. Toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu, 2010.

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

HUHTIKUU Kilpailupäivät

HUHTIKUU Kilpailupäivät HUHTIKUU Kilpailupäivät 1 Perjantai Jyväskylä Oulu 17 Sunnuntai Joensuu Tornio 2 Lauantai Toto76 FORSSA 18 Maanantai Oulu 3 Sunnuntai Seinäjoki Kouvola 19 Tiistai Tampere 4 Maanantai Kaustinen 20 Keskiviikko

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset PE 1.7.2016 Pori 6 Tasoitusajo 2100 m p. 0 + 20 m/ 1000 enint. 1000 etus. ensisij. 3-5-v. etus. toissij. 1000 LA 2.7.2016 Sodankylä 6 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 700 enint.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

pv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv

pv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv ke 1.1.2014 Helsinki uudenvuodenpv to 2.1.2014 Kouvola pe 3.1.2014 Pori pe 3.1.2014 Kaustinen la 4.1.2014 Tampere su 5.1.2014 Kuopio ma 6.1.2014 Jyväskylä loppiainen ti 7.1.2014 Seinäjoki ke 8.1.2014 Forssa

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus. YHTEYSTIETOJA 24.5.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksyn vastaanottokeskus Kotouma

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 Tervetuloa 26. kaupunkiotteluun 3.-4.9.2010 Lappeenrantaan Itä-Suomen kaikki golfseurat ja lisäksi kaksi aikaisemmin mukana ollutta golfseuraa on kutsuttu 26:een golfseurojen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

ELOKUU. Suurkilpailut

ELOKUU. Suurkilpailut ELOKUU ilmoittamispäivä rata ravipäivä maanantai 25.7. Joensuu ma 1.8. keskiviikko 27.7. Lappeenranta ti 2.8. torstai 28.7. Toto65 Helsinki ke 3.8. Oulu ke 3.8. perjantai 29.7. Kouvola to 4.8. Forssa pe

Lisätiedot

, PORI, Painimiehet

, PORI, Painimiehet 13. - 15.11.1970, PORI, Painimiehet 1. Raimo Hirvonen Viipurin Voimailijat 2. Esko Pakarinen Joensuun Voimailu-Kerho 3. Erkki Huhtala Lapuan Virkiä 1. Tuomo Kallijärvi Kemin Into 2. Hannu Järvinen Oulun

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Teatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17

Teatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17 Näytelmäkirjailijaliiton ja Suomen Teatterit ry:n suosituksen tariffit yli 2h näytelmät vanha Vanha kust. 2010 kust. 1.1.2012 luokka Paikkoja euro euro euro Turun Kaupunginteatteri Pikkolo (Turun KT) 53

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset joulukuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

päivitetty 5.12 klo Erä 1 Ma 3.2. klo Nimi Seura Paikkakunta

päivitetty 5.12 klo Erä 1 Ma 3.2. klo Nimi Seura Paikkakunta päivitetty. klo. Erä Ma.. klo.0 Erä Ke.. klo.00 Erä To.. klo.00 Erä To.. klo.0 Erä Pe.. klo.0 Erä La.. klo.00 Erä La.. klo.0 Erä La.. klo.00 Erä Su.. klo.0 Erä Su.. klo.00 Erä Su.. klo.0 (lisävuoro) Erä

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

RAHASARJAT. Lämminveriset TO 2.5.2013 Kouvola 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 700 enint.

RAHASARJAT. Lämminveriset TO 2.5.2013 Kouvola 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 700 enint. RAHASARJAT Lämminveriset TO 2.5.2013 Kouvola 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 700 enint. 700 1400 TO 9.5.2013 Mikkeli 6 Tasoitusajo 2120 m etus. ensisij.

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 12. - 13.3.1955, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 1. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3. Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Matti Rantala Vaasan

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8.

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8. 3.11.2010 Lopullinen Raahen Vesan SM-mitalistit 1921-1999 Koonnut Eero Ukonaho 1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

fjlriu\^ iv.\ Opetus-ja kulttuuriministeri Sah.hi Grahn-La^sonen

fjlriu\^ iv.\ Opetus-ja kulttuuriministeri Sah.hi Grahn-La^sonen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIO Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2020 Opetus-ja kulttuuriministeriö on opetus-ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus 1 9DOWDNXQQDOOLQHQMDVLLKHQULQQDVWHWWDYDWRLPLQWDKDNLMDWMDSllW VHKGRWXV Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset

RAHASARJAT Lämminveriset RAHASARJAT Lämminveriset SU 7.9.2014 Paikallisravit 4 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 150 enint. 750 100 PE 19.9.2014 Forssa 7 Tasoitusajo 2140 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 +

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kansaneläkelaitos Terveysosasto Työkykyryhmä Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 2.3.2016 Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kuntoutusrahan myöntäminen päihdehuoltolain mukaiseen yksilökuntoutukseen edellyttää,

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset

RAHASARJAT Lämminveriset RAHASARJAT Lämminveriset PE 8.4.2016 Oulu 5 Tasoitusajo 2120 m p. 0 + 20 m/ 400 enint. 400 ei startteja 20m hyv. 500 PE 8.4.2016 Pori 7 Tasoitusajo 2100 m p. 0 + 20 m/ 800 enint. 800 etus. ensisij. 3-5-v.

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, , Lapinlahti ja Oulu

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, , Lapinlahti ja Oulu Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.10.1956, Lapinlahti ja Oulu 1. T. Toivonen Voikkaan Viesti 2. Yrjö Kuismin Heinolan Isku 3. T. Kinnunen Vaasan Voima-Veikot 1. M. Ukkola Haukiputaan Heitto

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 6.6. 30.10.2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset 1 Helsinki Turku satama,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Vastaanottokeskusten yhteystietoja 2.11.2015

Vastaanottokeskusten yhteystietoja 2.11.2015 Vastaanottokeskusten yhteystietoja 2.11.2015 Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 Espoo, Otaniemen pelastusopisto 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kansaneläkelaitos Terveysosasto Työkykyryhmä Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 27.5.2014 Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kuntoutusrahan myöntäminen päihdehuoltolain mukaiseen yksilökuntoutukseen edellyttää,

Lisätiedot

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kansaneläkelaitos Terveysosasto Työkykyryhmä Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 3.2.2014 Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kuntoutusrahan myöntäminen päihdehuoltolain mukaiseen yksilökuntoutukseen edellyttää,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, , Sunila ja Nurmo

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, , Sunila ja Nurmo Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 15.-16.10.1966, Sunila ja Nurmo 1. Ilmari Huhtala Lapuan Virkiä 2. Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 3. Matti Huhtala Lapuan Virkiä 1. Eino Juusela Nurmon Jymy 2.

Lisätiedot

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Opintosetelita voidaan vuonna 2016 myöntää kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avusta haettiin 8,3 miljoonan

Lisätiedot

Vastaanottokeskusten yhteystietoja

Vastaanottokeskusten yhteystietoja YHTEYSTIETOJA 11.11.2015 Vastaanottokeskusten yhteystietoja Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 Espoo, Otaniemen pelastusopisto 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI KYLMÄKONEHUOLTO UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset

Hyväksytyt päihdehuollonlaitokset: Kansaneläkelaitos. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kansaneläkelaitos Terveysosasto Työkykyryhmä Päihdehuollon kuntoutuslaitokset 15.4.2013 Päihdehuollon kuntoutuslaitokset Kuntoutusrahan myöntäminen päihdehuoltolain mukaiseen yksilökuntoutukseen edellyttää,

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 10 000 Auralan kansalaisopisto Auralan Setlementti 7 000 Autere-opisto Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot