Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) Lajikehitys RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET
|
|
- Raimo Jari Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET 1800-luvulta alkaen ravattiin jääradoilla Oulunkylän-Mikkolan kartano lahjoitti maata rakennettavaa ravirataa varten luvun alussa rakennettiin varhaisia raviratoja ensimmäiset kuninkuusravikilpailut järjestettiin, kilpailu vakiintui 1920-luvulla raviseurojen keskusjärjestö perustettiin Suomen Kuninkuusravit perustettiin Lahdessa vedonlyönti (totot eli totalisaattori) hyväksyttiin hevoskilpailujen rahoitusmuodoksi ensimmäiset totalisaattoriajot luvulla yleisön kiinnostus raveihin oli vähäistä, olosuhteissa ja katsomoissa riitti toivomisen varaa Käpylän raviradalla Helsingissä 15 neuvostoliittolaista lämminveristä ravasi ensimmäistä kertaa Suomessa Neuvostoliiton pääministeri N. Hrutstshev lahjoitti kaksi kantavaa lämminveristä tammaa presidentti Urho Kekkoselle, ne olivat Suomen ensimmäiset lämminveriset ravurit alkaen lämminverihevosille saatiin kilpailuoikeus, UKK nähtiin usein ravikatsomossa ja hänen hevosensa radalla. Lämminveristen myötä hevosomistajiksi tulivat kaupunkilaiset, valmentajiksi ja ohjastajiksi ammattilaiset luvuilla ravikilpailujen yleisönsuosio moninkertaistui. Taustalla oli mm. kaupungistuminen, lisääntynyt vapaa-aika. Suuret yleisömäärät lisäsivät myös totoa luvun alussa järjestettiin lämminveristen ikäluokkakilpailut Tampereella ja Helsingissä, ammattimainen ravivalmennus kehittyi 1970-luvulla lanseerattiin valtakunnallinen V5-raviveikkaus luvun puolivälissä järjestettiin suomenhevosten ikäluokkakilpailut Lahdessa ensimmäinen lämminveristen Suur-Hollola-ajo. Suur-Hollola-ajo ja Kuninkuusravit suomenhevosille ovat ravivuoden merkkitapahtumat Vermon ensimmäinen Finlandia-ajo, kansainvälisin kilpailu, järjestettiin luvulla raviurheilun ja valmennustallien kasvu jatkui. RATSASTUSURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET Perinteisesti miesten, sotilas-, poliisi- ja säätyläisten, laji jälkeen ratsastusurheilu oli lamassa 1960-luvulle asti Ratsastajainliitto SVUL:iin luvun muutokset perinteisessä liikuntakulttuurissa vaikuttivat myös ratsastukseen: Yhteiskunnallinen murros, kaupungistuminen, julkisten liikuntapalveluiden takaaminen yms. vaikutti. Lajin suosio kasvoi, yleistyi. Eteläiseen Suomeen keskittynyt harrastus levisi vähitellen laajemmalle Suomeen. Aiemmin miesvaltaisen lajin harrastajiin liittyi myös naisia. Vielä 1970-luvun ajan valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset toimivat aloitteellisesti ja aktiivisesti. RAVIRATOJEN JA -KESKUSTEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET Historialliset raviradat, hippokset, jotka ovat jo muuttaneet pois alkuperäisiltä paikoiltaan nykyisistä kaupunkitaajamista, ovat monet antaneet nimensä raviratojen paikalle rakennetuille liikuntapuistoille tai liikuntapuistoja sivuaville teille. Näin on mm. Jyväskylässä Hippoksen liikuntapuistossa ja Turussa Kupittaan liikuntapuistossa. Helsingissä Oulunkylän liikuntapuisto sijaitsee Oulunkylän-Mikkolan kartanon lahjoitusmaille 1800-luvun lopussa rakennetulla varhaisella raviradalla. Sieltä ravirata siirtyi 1927 Käpylään, jossa raviradan laaja alue on muutettu liikuntapuistoksi FORSSA Pilvenmäki, kavioura valmistui, 1948 valtakunnallista tasoa vastaava rata, 1966 katsomorakennus eli ensimmäinen lasikatsomo Suomessa, 1975 uudempi lasikatsomo, ensimmäinen useampaan tasoon rakennettu ravintolakatsomo, 1972 ensimmäinen kansainvälinen suurkilpailu. Forssan Seudun Hippos ry perustettiin 1898, Suomen vanhimpia raviseuroja. Valtion hevosjalostuslaitos Ypäjällä sijaitsee lähellä, Suomen ratsastusopiston opiskelijat käyttivät ravirataa. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, tilat noin 5000:lle luvulla TAMPERE Hippos perinteinen ravipaikka, suomenhevoset, lihavat ja laihat, toimijoina maaseudun isännät ravikeskus valmistui: Teivo, Lamminpää, metsäinen tallinmäki PORI ravikeskus valmistui.
2 opiskelijat käyttivät ravirataa. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, tilat noin 5000:lle luvulla TAMPERE Hippos perinteinen ravipaikka, suomenhevoset, lihavat ja laihat, toimijoina maaseudun isännät ravikeskus valmistui: Teivo, Lamminpää, metsäinen tallinmäki PORI ravikeskus valmistui. Suurten maakunnallisten ravikeskusten rakentamisen aikaa. Vanhat puukatokset jäivät taakse, uusien rakennusmateriaaleina betoni, teräs, katettujen katsomoiden suuret lasipinnat. Raviratojen yhteyteen rakennettiin ratatallit ESPOO / HELSINKI Vermon ravirata valmistui kaupunkien rajalle, laajat parkkipaikat, katsomon istumapaikkoja lähes Vermosta muotoutui valtakunnallinen päärata TURKU Metsämäki, avajaisravit järjestettiin. Vanhat maatalousalueen talousrakennukset ym. tallit säilytettiin. Katsomoa laajennettiin LAHTI, Jokimaan ravirata valmis. Tunnettu Suur-Hollolan ajo, kotimainen kisa. KOUVOLA, Valkeala. LAPPEENRANTA, Keskusravirata, vanha rakuunakaupunki. JYVÄSKYLÄ, Killerjärvi. SEINÄJOKI, Ravirata, raviradan katsomo toimii monitoimitilana (tanssit, kokouksia, näyttelyitä, messuja, yms.) ensimmäisenä Suomen raviradoista. Juhannusyön ravit tunnettu kilpailu. KUOPIO, Sorsasalo, 1980-luvulla monen muun tavoin siirtyi kaupungin ahtaista tiloista taajaman ulkopuolelle. (Myös Suonenjoella ravirata, Iisalmessa.) MIKKELI, mäntyinen hiekkakangas, jossa ilman happipitoisuuden sanotaan olevan korkea, on yksi Suomen nopeimista radoista 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa. OULU, Äimärautio, pysynyt kaupungissa. Monipuolinen ravin ja ratsastuksen keskus. Muita: Halsua, Joensuu, Jämsä, Kaustinen, Riihimäki, Suonenjoki, Tornio, Vaasa, Vieremä, Ylivieska Raviradat.fi:n mukaan Suomessa on 43 ravirataa, joista maakunnallisia keskusraviratoja on 16, kesäratoja lukuisasti enemmän. RATSASTUSYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET 1952 Helsingin olympialaisten vaikutus: Laakso, Ruskeasuo, Tali, Keskuspuiston metsät. Myöhempi Ruskeasuon maneesin jakaminen kahteen osaan ratsastuksen kannalta menetys. Tampere, Kissaniitty, seuran rakentama maneesi ja talli. Oulu, Tuira, harrastajat järjestivät majoitusalueelta parakin maneesiksi Kouvola, Myllykosken tehtailta ratsastusalue, harrastajat raivasivat luvun puolivälissä Hämeenlinna, Aulanko, seuran rakentama siviiliratsastustalli (varuskunnan hevosia vähennettiin) LUKU Ratsastushalleja koko maassa niukasti Helsinki, Tuomarinkylän kartanon tallit ja osa maista vuokrattiin ratsastuskäyttöön. Valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset tahot olivat aloitteellisia. Espoo: ratsastuskoulu perustettiin, yksityinen. Oulu: Pikkaralan yksityinen ratsastuskoulu, halli valmis 1974, päärakennus 1975, tallipaikkoja. Kunnallisen raviradan keskusviheriöllä ratsastusolosuhteet. Äimäraution ratsastusurheilukeskus kunnan hanke. Lahti: Takkulan alue luvulla Messilän ratsastusurheilukeskus Hollolaan. Tampere: Kauppi, halli- ja tallikeskus Turku: Artukaisten halli- ja tallikeskus. Kouvola: Suursuon ratsastuskeskus Ypäjälle Suomen Ratsastusopisto LUKU 1986 ratsastuspaikkoja koko maassa oli 170, ratsastuskenttiä yli sata, ratsastusurheilukeskuksia 32, halleja 32.
3 1986 ratsastuspaikkoja koko maassa oli 170, ratsastuskenttiä yli sata, ratsastusurheilukeskuksia 32, halleja 32. Lähteet Antero Raevuori et al, Suuri suomalainen ravikirja. Porvoo Erkki Vasara, Suomen ratsastusurheilun historia. Suomen Ratsastajainliitto. Helsinki Veli Pesu, Raviurheilun maailma, Jyväskylä ( ) ( ) Erityisliikuntaympäristöt (golf, ratapyöräily, ym) RATAPYÖRÄILY 1882 Velocipedklubb perustettiin Helsingissä 1886 Åbo Velocipedklubb vahvisti sääntönsä ja oli näin Suomen ensimmäinen virallinen pyöräilyseura alettiin julkaisemaan pyöräilijöille suunnattua Hjulsporten-lehteä valmistui Turun Urheilupuistoon Suomen ensimmäinen velodromi. GOLF 1902 Tsaari Nikolai II vietti kesälomaa Virolahdella, häntä varten raivattiin pala peltoa golfpallon lyömistä varten luvulla tuleva golfvaikuttaja, ulkoministeri ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko pelasi golfia Englannissa luvulla golf juurtuu Suomeen ja ensimmäiset kentät rakennetaan Suomen Golfliitto perustetaan, tuolloin toimivia golfseuroja oli neljä ensimmäiset viralliset SM-kisat järjestetään Talissa. Lentokenttä toimi monella Suomen paikkakunnilla ensimmäisenä golfalueena luvulle asti kenttien synty oli yhdistysten harteilla, suunnittelu ja rakentaminen oli seurojen tehtävä, rakentaminen sekä ylläpito talkootyötä. Kunnat myötävaikuttivat maa-alueen saamisessa ja vuokraamisessa ensimmäinen puhtaasti kunnallinen kenttä Jyväskylään luvulla Suomen ensimmäinen osakekenttä Kirkkonummen Sarfvikiin luvun loppu oli golfin nousukautta, osakeyhtiöiden perustamista, suurin osa kentistä 1990-luvulla osakepohjaisia. Siihen asti golf oli ollut kaupunkien ja taajamien laji, nyt siirryttiin maaseudulle. Harrastajamäärät moninkertaistuivat luvun lama kaatoi osakeyhtiöitä, mutta useimmat kentät ovat säilyneet. GOLF Kentän kehityksen päälinjat: 1800-luvun links-kentät, perinteiset brittiläiset, joissa monimuotoisuus on luonnon muokkaamaa ja sijainti usein merenrantamaisemissa luvulle klassinen kenttä, arkkitehdit suunnittelivat kenttiä kaikille mantereille jälkeen maansiirtokoneilla rakennetut kentät, joissa luonnon muodot jäävät syrjään LUKU Varhaisimmat golf-kaupungit olivat Helsinki, Viipuri, Pori ja Hämeenlinna Helsingissä golfia pelattiin ensimmäisenä Töölön Pallokentällä golf siirtyi Taliin, josta kaupunki vuokrasi Talin kartanon 15 ha maata, 1938 alue laajeni, reikiä Viipurissa Huusniemeen 9-reikäinen rata, seuraava Maaskolaan syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä.
4 syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä Lahteen golfkenttä Hollolan puolustusvoimien vanhalle kentälle LUKU 1964 Turun Artukaisten lentokentällä tilapäiset olot ostettiin Ruissalosta 24 hehtaarin tila rakennuksineen. Lauri Arkkola suunnitteli 9-reikäisen kentän, joka valmistui Oulun Oritkarin lentokenttä ensimmäinen golfalue. Alueelle rakennettiin Eteläsatama ja golf siirtyi Kaukovainion niityille 1967 yli 20 vuodeksi Kotkassa avattiin golfkenttä Kymin lentokentällä Espoon Luukin ulkoilualueen yhteyteen golfkenttä Tampereen Ruotulan golfalue vihittiin käyttöön Mikkelissä pelattiin golfia sittemmin lentokentän laajennuksen 1972 alle jääneellä alueella luvun lopussa Vaasassa tehdyn aloitteen perusteella rakennettiin Kråklundin alueelle 9-reikäinen kenttä. Pietarsaareen Pirilö 9-reikäinen kenttä ja Jyväskylään ensimmäinen puhtaasti kunnallinen golfkenttä Laajavuoreen LUKU 1982 Espoon Gumbölen 18-reikäinen kenttä valmistuu. Golfin voimakas nousukausi muutti kenttähankkeet osakeyhtiöiksi. Suunnittelijoiksi kutsuttiin myös ulkomaisia golfarkkitehteja. Alueita rakennettiin kaikkialle Suomeen, pääosa taajamien ulkopuolelle ja maaseudulle. Lähteet Timo Tarmio et al (toim.), Suuri golfkirja 1. Porvoo Jääliikuntaympäristöt (jääkiekko, jääpallo, taitoluistelu, pikaluistelu; tekojääradat, jäähallit) JÄÄKIEKKO LUVUT 1920 olympialaji, 1927 laji käynnistyi Suomessa Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin, tieto perustamisesta toi kilpailukutsuja Euroopasta. Taloudellisista syistä kutsuista oli pääsääntöisesti kieltäydyttävä, arvokisoihin lähetettiin tarkkailijoita kotimaiset jääkiekkokurssit aloitettiin LUVUT II MS katkaisi toiminnan. Sotien jälkeen jääkiekon leviäminen uusille paikkakunnille jatkui, seura- ja harrastajamäärät kasvoivat luvulla lajia tehtiin tunnetuksi, laji-innostusta kasvattivat aktiivipelaajien isännöimät paikalliset kurssit, maajoukkueen harjoitusleirit ja kilpailumatkat maakunnissa sekä Suomen Urheiluopiston kurssitoiminta. Suomalainen jääkiekko kansainvälistyi Ruotsin tuella. Yhteistyö näkyi kansainvälisen otteluohjelman suunnittelussa. Ruotsi ohjasi maajoukkueita Suomeen 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Uusia yhteyksiä luotiin erityisesti luvuilla LUVULTA ETEENPÄIN Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli ja aktiiviharrastajien Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria.
5 Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli ja aktiiviharrastajien Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria. JÄÄPALLO 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta bandy luvulla kamppailtiin jääpallon SM-voitoista, lähinnä Etelä-Suomessa. JÄÄRADAT JA -HALLIT Euroopassa oli avotekojäitä ja jäähalleja yli 80 maailmansotien välillä, 1930-luvulla rakennettuja eritoten, varhaisimmat 1800-luvun puolelta. Ruotsiin rakennettiin ensimmäinen Pohjois-Amerikassa 1930-luvulla oli useita satoja jäähalleja. Suomessa viivyteltiin: meillähän on kuukausikaupalla jäätä jo muutenkin Suomen ensimmäinen avotekojäärata valmistui Tampereen Koulukadulle seuraava avotekojäärata eli Helsingin Jäästadion valmistui (Ruotsissa oli tuolloin 27 tekojäärataa). Avotekojääkenttä = ratareunukset, lajeina jääkiekko, kaukalopallo, ringette, taitoluistelu, yleisöluistelu LUKU 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui, Hakametsä Tampereelle Suomen toinen jäähalli valmistui Helsinkiin Eläintarhaan Vaasan tekojäärata Kuparisaareen luvulla Pirkkolassa Helsingissä oli väliaikainen harjoitteluavotekojää Suomen kolmas jäähalli valmistui Raumalle, Äijänsuon tekojäärata katettiin luvun päättyessä Suomessa 21 avotekojäärataa ja 21 jäähallia. Taitoluistelu ja jääkiekko tärkeimmät lajit Kuopion tekojäärata Niiralaan Helsingin Oulunkylän tekojäärata vihittiin , se oli ensimmäinen jääurheilupuisto jossa täysimittaiset jääpallokenttä, 400 m pikaluistelurata, yleisöluistelukenttä ym luvun ilmiö tekojääratojen kattaminen halleiksi, kuten Raumalla Muita kevytrakenteisempia/halvempia halleja (usein tekojääradan kattamisia): Forssa, Pori, Vaasa/Kuparisaari 1971, Lappeenranta 1972, Turku, Lahti 1973, Helsinki/Pirkkola, Tampere/Hakametsä II, Vantaa/Tikkurila 1974, Oulu/Raksila 1975, Espoo/Matinkylä, Hesinki/Myllypuro Heinolan tekojäärata oli maan 20:s, halleja oli tuolloin 21. Vuoden 1979 lopulla Helsingissä oli kolme jäähallia eli Helsingin jäähalli, Myllypuro ja Pirkkola LUKU 1980 Kuopion jäähalli valmistui luvulla harjoitushallien rakentaminen mennessä maahan valmistunut kolme suurta avotekojäärataa: 1977 Hki/Oulunkylä, 1983 Seinäjoki, 1985 Pori LUKU 1990-luku hallien rakentaminen kiihtyi Suomen sadas jäähalli valmistui loppuun mennessä määrä kaksinkertaistui (noin 200). Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena projekti.
6 Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena projekti. Lähteet Helge Nygrén, Jääkenttäsäätiö Isbanstiftelsen Helsinki Useita kirjoittajia, Suuri jääkiekkoteos 2, Jyväskylä Jäähallit ja tekojääradat, Kirja toimitettu Opetusministeriön ja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n yhteisvoimin, Ari Mennander, Pasi Mennander, Leijonien tarina. Suomen jääkiekkoliiton historia Jyväskylä Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 165. Tampere Tampereen jääkiekkomuseo, perusnäyttely Vesiliikuntaympäristöt (uinti, soutu, melonta, purjehdus; hallit, altaat, luonnonvedet) ydintiedot tekstitiedot alueet kohteet rakennukset liitteet VESILIIKUNTALAJIT lisää teksti 1800-LUVULLA Kylpyläkulttuuri on uintikulttuurin perinteinen muoto. Turun Kupittaan vesiparannuslaitoksen varhaiset hoidot olivat lähinnä juoma- ja kylpyvesihoitoja, 1860 hoidon painopiste siirtyi kylmiin kylpyihin ja uintiin, joita varten rakennettiin uimahuoneita. Helsingissä uinti oli Kaivopuiston Ullanlinnan kylpylaitoksen hoito-ohjelmassa. Myös mm. jyväskyläläinen ravintoloitsija Lindblad rakennutti yrityksensä eteen Jyväsjärveen uimahuoneen. Yksityisten lisäksi myös kaupungit alkoivat rakentaa uimahuoneita. Suomen uimaopetuksen juuret ovat Turussa, jossa Hofman avasi uimakoulun Hofmanin aloitteesta perustettiin 1881 ensimmäinen uimaseura LUVUN ALUSSA Uinnin kehitys vauhdittui ja 1900-luvun vaihteen tienoilla, jolloin uimataitoa haluttiin levittää myös keskija työväenluokan pariin, jotta olisi vältytty hukkumiskuolemilta. Uinnin kansalaistoiminta ja lajin kansallinen kehitys eteni erityisesti uimaseurojen myötä, niistä mainittakoon Helsingfors Simsällskap (HSS, perustettu 1887) ja sisämaan ensimmäinen uimaseura Kuopion Uimaseura (KuUS, 1904), muita mm. Vaasa (VUS-VSS, 1902), Tampere (TaUS, 1904), Oulu (OUS, 1905) ja Kotka (KoUS, 1905). Uimaliitto (per. 1906) on yksi vanhimmista lajiliitoista ensimmäinen vesipallopeli pelattiin Helsingissä ensimmäinen talviuintiseura perustettiin. SOTIEN JÄLKEEN 1950-luvulta lähtien yleistyi kansanurheilulle myönteinen ajattelu, jonka mukaan kaikille pyrittiin luomaan mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Esimerkkinä 1951 ensimmäinen pohjoismainen kuntouintimaaottelu, kolmas 1957, jolloin kampanjalla oli korkea profiili: presidentti Urho Kekkonen ui oman osuutensa, 200 metriä, valtiovierailullaan Islannissa. Tapahtuma uutisoitiin näyttävästi. Suomi oli kuntouintimaaottelun kolmas noin suorituksella olympialaisten vaiheilla ulkomaisia valmentajia vieraili Suomessa. Olosuhteissa oli puutteita, vesipallojakaan ei ollut maassa helposti saatavilla Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) perustettiin. Uimaliitto edisti sekä kilpaurheilun että uinti- ja hengenpelastustaidon levittämistä uimakouluja ylläpitämällä. Puutteellisista olosuhteista johtuen ei Suomen uimaurheilu ole voinut kohota kansainväliselle tasolle, mutta opetus toi tuloksia. Lapset löysivät uintiharrastuksen kotiensa lähiympäristöstä luvun lopulta uimaopetus kouluissa alkoi, taustalla oli kansanurheilulle myönteinen ajattelu, mikä osaltaan edisti myös uimahallien rakentamista. VESIURHEILULAJEJA Kilpa-, taito-, räpylä-, talviuinti Vesi-, uppopallo Uimahypyt Urheilusukellus, sukellussuunnistus
7 1962 Vaasan uimahalli valmistui Uimahalli valmistui Kemiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne Ervi Vantaan Tikkurila valmis, maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas, uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa Uimahalli ja urheilukeskus Pirkkola, Helsinki, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren Ylivieskan kauppalassa hallihankkeen aloitti uimahalli-nuorisotalosäätiö Kuopion 50 metrin altaan uimahalli valmistui, toinen Suomessa Kuortaneen urheiluopiston uimahallin suunnitteli arkkitehti Usko Ahti. VESIURHEILULAJEJA Kilpa-, taito-, räpylä-, talviuinti Vesi-, uppopallo Uimahypyt Urheilusukellus, sukellussuunnistus MAAUIMALAT LIPAS-tietokannan mukaan Suomessa on vuonna maauimalaa. Ensimmäiset valmistuivat Helsingin olympialaisiin (Helsinkiin Uimastadion, arkkitehti Jorma Järvi; Kumpulan maauimala, arkkitehdit Teuvo Lindfors, Pauli Salomaa ja Osmo Sipari; Hämeenlinnaan viisotteluiden maauimala Ahvenisto, arkkitehti Ilmari Niemeläinen). Rauma Otanlahti valmistui 1955 osana liikuntapuistoa (arkkitehti Ilmari Niemeläinen). Pori 1957, osana liikuntapuistoa (arkkitehti Yrjö Lindegren) OPM:n liikuntahallinto järjesti Tapiolan uimahallissa ensimmäiset uimahallin suunnittelunäkökohtia valaisevat uimahallipäivät, tilaisuuteen tuli 64 osallistujaa. Valtion urheilulautakunta puhui hallirakentamisen puolesta vedoten Ruotsissa omaksuttuun linjaan. Maauimaloiden rajoitettu käyttökausi teki OPM:n edustajan mielestä maauimalasta kannattamattoman investoinnin julkisilla varoilla. Ratauimaloita rakennettiin ja 1970-luvuilla esimerkiksi Hyvinkäällä ja Lahdessa, missä suurmäen alastulomonttu toimii kesäisin maauimalana. Hyvinkään Sveitsin uimalan suunnitteli Raimo S.O. Valjakka 1969; Lahden suurmäen Esko Koivisto, Pekka Salminen ja Juhani Siivola UIMAHALLIT Ensimmäiset kunnalliset uimahallit valmistuivat Tampereen kaupunginjohtaja kiinnostui uimahallirakentamisesta nähtyään Lahden Kärpäsen koulun yhteyteen rakennetun pienen uimahallin. OPM:n (opetusministeriön) liikuntahallinto ei kuitenkaan suositellut uimahallien rakentamista koulujen yhteyteen kolmessa koulussa oli 25-metriset uima-altaat ensimmäinen kunnallinen uimahalli valmistui Turkuun, rakentamisesta maksoi ylioppilaskunta puolet, loppuosan kaupunki ja valtio arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän uimahalli valmistui Uimalaopas uimaloiden ja hallien rakentamisesta laadittiin valtion liikuntahallinnossa OPM:ssä Tampereella otettiin käyttöön Pyynikin uimahalli, jonka rakentamisen kaupunki maksoi kokonaan. Hallin sai hoitoonsa Saunasäätiö, jolle kaupunki vuokrasi sen Oulun Raatin uimahalli valmistui, se oli maan kymmenes uimahalli LUKU Kunnallisten uimahallien suunnittelun ja rakentamisen vuosikymmen. Vuoden 1965 lopulla kaikki Suomen uimahallit sijaitsivat kaupungeissa, pääosa Etelä- ja Länsi-Suomessa, ainoa maalaiskuntahalli oli Kirkkonummella Upinniemen varuskunnassa, jossa siviilitkin saivat käyttää uimahallia maassa oli 18 uimahallia, 1968 jo 32 julkista uimahallia. Uimahallit olivat arkkitehtuuriltaan usein kunnianhimoisia ja aina paikkakuntiensa ylpeydenaiheita, ajanmukaisuuden tunnuskuvia OPM:n liikuntahallinto järjesti Tapiolan uimahallissa ensimmäiset uimahallin suunnittelunäkökohtia valaisevat uimahallipäivät, tilaisuuteen tuli 64 osallistujaa Suomessa oli tärkeitä hallihankkeita, mm. ensimmäinen 50 metrin uimahalli Vantaan Tikkurilaan, muita tärkeitä olivat Helsingin Helsinginkatu, Espoon Tapiola, Kouvolan, Kemin ja Imatran uimahallit. Kouvolan uimahallia juhlittiin paikallislehdessä Suomen nykyaikaisimpana, tilaohjelmassa oli mm. miehille ja naisille oma kuntosali Imatran uimahalli valmistui arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelemana, arkkitehtuuriltaan uimahalli oli ainutlaatuinen, iloitsi paikallislehti. Hallin varoja kerättiin paikallisin voimin kirpputoreja ja pilkkikilpailujakin järjestämällä. Sekä Saimaan että Vuoksen vedet olivat tuolloin saastuneita.
8 1967 Uimahalli valmistui Kemiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne Ervi Vantaan Tikkurila valmis, maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas, uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa Uimahalli ja urheilukeskus Pirkkola, Helsinki, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren Ylivieskan kauppalassa hallihankkeen aloitti uimahalli-nuorisotalosäätiö Kuopion 50 metrin altaan uimahalli valmistui, toinen Suomessa Kuortaneen urheiluopiston uimahallin suunnitteli arkkitehti Usko Ahti. Hallirakentaminen jatkui vilkkaana Suomessa oli 114 julkista uimahallia. Alueellinen epätasapaino jatkui, Itä- ja Pohjois-Suomessa ei ollut montakaan uimahallia. Rakentamiskokemuksien pohjalta OPM:n alainen uimahallitoimikunta laati 1977 mietinnön, jossa asiantuntijana oli arkkitehti Pekka Salminen. Mietinnössä korostettiin oikeaa mitoitusmallia, sijoitusta suurimman kävijämäärän kannalta sekä suunnittelua koululiikunnan, ikäihmisten ja liikuntarajoitteistenkin kannalta. Tilaohjelmassa olivat mukana erilaiset palvelut (esim. kuntosali, sulkapallo, nuorisotilat, kirjasto) ja viihtyvyys, ensimmäistä kertaa myös miesten ja naisten tilojen tasa-arvoinen mitoitus sekä arkkitehtuurin esteettinen laatu vihittiin Kuopion ensimmäinen uimahalli käyttöön Suolahden halli valmistui Savonlinnan uimahalli valmistui. Sen sijoituksesta kiisteltiin, ensimmäinen sijoituspaikka oli linnan lähellä. Sijaintia vastustivat kulttuuripiirit Pentti Saarikoskesta Arvo Saloon. Lopullinen sijoituspaikka ratkesi Savonniemen päähän Nivalan uimahalli Myyrmäen uimahalli Vantaa metrin altaat Suomessa: Oulu, Vantaa, Kuopio, Jyväskylä, Turku, Vaasa. Lähteet Teijo Pyykkönen (toim.), Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 131. Helsinki Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa Jyväskylän yliopisto (Väitöskirja) Erkki Vasara, Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 157. Helsinki Mika Virolainen, Liikuntapaikkarakentaminen Joensuussa 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Joensuun yliopisto, Suomen historian pro gradu Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura, julkaisu nro 165. Tampere Tero Matkaniemi, Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisenakansalaistoiminnan ilmiönä. Toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu, 2010.
Viikonpäivä Päivämäärä Paikkakunta Toto4 Toto75 Toto65 Lounasravit Kesäravit Toto75-finaalit Muuta to 1.1.2015 Kouvola X pe 2.1.2015 Seinäjoki X pe
Viikonpäivä Päivämäärä Paikkakunta Toto4 Toto75 Toto65 Lounasravit Kesäravit Toto75-finaalit Muuta to 1.1.2015 Kouvola X pe 2.1.2015 Seinäjoki X pe 2.1.2015 Pori X la 3.1.2015 Tampere X su 4.1.2015 Kuopio
Lisätiedotpv pvm paikka arkiprofiili Toto65 Toto76 finaali lr kesä Toto4 Huom pe 1.1.2016 Pori X la 2.1.2016 Tampere x su 3.1.2016 Forssa X ma 4.1.
pe 1.1.2016 Pori la 2.1.2016 Tampere su 3.1.2016 Forssa ma 4.1.2016 Jyväskylä ti 5.1.2016 Seinäjoki ke 6.1.2016 Helsinki to 7.1.2016 Lahti pe 8.1.2016 Kuopio pe 8.1.2016 Kaustinen la 9.1.2016 Turku su
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotSUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT
SUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT Sisältö Suomen Hippos ry tänään Raviurheilu Jalostus ja kasvatus Suomen Hippos ry Suomen Hippos ry Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Johtaa ja
LisätiedotRAHASARJAT. SU 15.6.2014 Härmä 5 Tasoitusajo 2000 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 250 enint. 500
RAHASARJAT Lämminveriset TI 3.6.2014 Tampere 7 Tasoitusajo 2100 m etus. Suom. synt. 3-v. p. 0 + 20 m/ 2000 enint. 2000 1000 PE 6.6.2014 Lappeenranta 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij.
LisätiedotSuomen Hippos ry ja tytäryhtiöt
Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa
LisätiedotTunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012
Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi
LisätiedotRAHASARJAT Lämminveriset
RAHASARJAT Lämminveriset SU 2.6.2013 Kalajoki 6 Tasoitusajo 2060 m etus. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint. 1000 400 MA 3.6.2013 Oulu 7 Tasoitusajo 2120 m etus. Suom. synt. hyv. enint. 3-v. 20 m. p. 0
LisätiedotRatsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien
Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus
LisätiedotTunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m
Tunnusluvut 2013 Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja
Lisätiedotperustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotHUHTIKUU Kilpailupäivät
HUHTIKUU Kilpailupäivät 1 Perjantai Jyväskylä Oulu 17 Sunnuntai Joensuu Tornio 2 Lauantai Toto76 FORSSA 18 Maanantai Oulu 3 Sunnuntai Seinäjoki Kouvola 19 Tiistai Tampere 4 Maanantai Kaustinen 20 Keskiviikko
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio
LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 27 800 000 800 000 Helsinki
LisätiedotValiokunnan kokoonpano kaudella
Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen
LisätiedotRAHASARJAT Lämminveriset PE 1.7.2016 Pori 6 Tasoitusajo 2100 m p. 0 + 20 m/ 1000 enint. 1000 etus. ensisij. 3-5-v. etus. toissij. 1000 LA 2.7.2016 Sodankylä 6 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 700 enint.
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMagistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:
Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan
LisätiedotKUSTANNUKSET / KÄVIJÄ
KUSTANNUKSET / KÄVIJÄ (euro/hlö) v. 2016 KANKAANPÄÄN URHEILUHALLI/UIMAHALLI 3,7 2718 779 8071 59327 YLIVIESKAN URHEILUHALLI/UIMAHALLI 3,6 2307 1016 8978 61500 IMATRAN URHEILUTALO 3,0 1749 1415 11645 76842
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotEspoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 28 290 000 700 000. Helsinki / Urheiluhallit Oy Malmin uimahallin peruskorjaus 1 908 000 480 000
LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011-2014 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Askola / perustettava
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotLAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,
Lisätiedotpv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv
ke 1.1.2014 Helsinki uudenvuodenpv to 2.1.2014 Kouvola pe 3.1.2014 Pori pe 3.1.2014 Kaustinen la 4.1.2014 Tampere su 5.1.2014 Kuopio ma 6.1.2014 Jyväskylä loppiainen ti 7.1.2014 Seinäjoki ke 8.1.2014 Forssa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKatso myös kalenteri, jossa linkit suoraan sarjoihin: monteteam.fi/fi/montelahdot
MONTÉ-LÄHDÖT LISTANA 27.4.-30.6.2018 Päivitetty 25.4.2018, Monté Team Finland ry Katso myös kalenteri, jossa linkit suoraan sarjoihin: monteteam.fi/fi/montelahdot pe 27.4.2018 18:00 Kouvola, Nostalgiaravit
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotElinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019
Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019 Tietoliite julkaisuvapaa 24.5.2019 klo 12.00 FM Martti Wilhelms TietojärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy Keskustojen elinvoimalaskenta Suomessa Elinvoimalaskenta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014
SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon
LisätiedotRAHASARJAT Lämminveriset
RAHASARJAT Lämminveriset KE 2.7.2014 Paikallisravit 4 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 300 enint. 900 100 PE 4.7.2014 Lappeenranta 6 Tasoitusajo 2100 m etus. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint. 1000 600
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotAsunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset
Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotVALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET
1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotVALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET
1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLiikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto
Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat
LisätiedotAMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com
AMMATTITEATTERIT AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com ESPOON PL 10665, 02070 Espoon kaupunki 09 439 3550, fax 467 550 Liput 439 3388 www.espoonteatteri.fi
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotVALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET
1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki
LisätiedotLiite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.
1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi
LisätiedotOTTELUT KENTITTÄIN 17.12.2015. Impivaara 1. Impivaara 2. Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue. 13 27.1.2016 09:00 Tampere Espoo
OTTELUT KENTITTÄIN 17.12.2015 Lohko Kenttä Pelattu Impivaara 1 13 27.1.2016 09:00 Tampere Espoo 14 27.1.2016 10:00 PieKok Pori 17 27.1.2016 11:00 Tampere Pori 18 27.1.2016 12:00 Espoo PieKok 16 27.1.2016
LisätiedotLUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA
KIRJE Oikeushallinto-osasto Liite 4 Tuomioistuinyksikkö 06.03.2018 OM 3/31/2016 LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA Tiedot perustuvat syksyllä 2017 tehtyyn arkistokyselyyn. 1) Lapin käräjäoikeus
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotKaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015
Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Miehet halli päiväys tulos ka. sarjat 2s. Pasi Uotila Ailec, Helsinki Tali 1.10.2006 600 300,0 300 300 Toni Laine Räme, Lohja Kupittaa 9.3.2007 600 300,0 300
Lisätiedot6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet
6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen
LisätiedotElinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019
Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019 Tietoliite julkaisuvapaa 24.5.2019 klo 12.00 FM Martti Wilhelms TietojärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy Keskustojen elinvoimalaskenta Suomessa Elinvoimalaskenta
LisätiedotSeuraennätykset Masters Päivitetty MIEHET 25M allas
MIEHET 25M allas 50 VU Tomi Parkkonen 27,52 14.5.2006 Kerava Kimmo Käkelä 27,75 24.4.2005 Tuusula C Kimmo Käkelä 25,33 28.3.2009 Oulu D Kimmo Käkelä 25,18 12.3.2011 Tuusula E Kimmo Käkelä 26,74 11.3.2016
LisätiedotCUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High
CUMULUS Hotellit Normal Helsinki Cumulus Kaisaniemi Standard 139 119 149 11.1.-31.5 1.-17.6. Superior 169 139 179 3.-31.12 Helsinki Cumulus Olympia Standard 109 109 119 11.1.-31.5 1.1.-10.1 1.-17.6. 18.6.-16.8
LisätiedotIndeksitalo tutkimus
Indeksitalo 2018- tutkimus Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa
LisätiedotELOKUU. Suurkilpailut
ELOKUU ilmoittamispäivä rata ravipäivä maanantai 25.7. Joensuu ma 1.8. keskiviikko 27.7. Lappeenranta ti 2.8. torstai 28.7. Toto65 Helsinki ke 3.8. Oulu ke 3.8. perjantai 29.7. Kouvola to 4.8. Forssa pe
LisätiedotLiikuntatoimen investointien tarveohjelma 2014 ja TSE
1 (5) UUDISRAKENTAMINEN URHEILULAITOKSET JA -KENTÄT (01) 3000 1 *Jätkäsaaren liikuntapuisto 2,000 1,000 1,000 3000 1 *Tehtaanpuiston kenttä, tekojäärata ja huoltorakennus 1,500 0,500 1,000 4000 3 Kalasatama,
LisätiedotSUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.
SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotRahoitussuunnitelma on pohjana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäessä valtionavustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin vuonna 2018.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille - Opetus-ja kulttuuriministeriä on opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKIE RTOKIRJEKOKOE LM A
POSTI, JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIE RTOKIRJEKOKOE LM A 1936 N:o 30-31 Sisällys: N:o 30. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 31. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 30. Kiertokirje postinkuljetuksesta
LisätiedotRataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotTeatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17
Näytelmäkirjailijaliiton ja Suomen Teatterit ry:n suosituksen tariffit yli 2h näytelmät vanha Vanha kust. 2010 kust. 1.1.2012 luokka Paikkoja euro euro euro Turun Kaupunginteatteri Pikkolo (Turun KT) 53
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.
YHTEYSTIETOJA 24.5.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksyn vastaanottokeskus Kotouma
LisätiedotVapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen
Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,
LisätiedotYhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o 112-113 Sisällys: N:o 112. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 113. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 112. Kiertokirje
LisätiedotRatsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!
Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen
LisätiedotTAMMIKUU ilmoittamispäivä rata ravipäivä
TAMMIKUU ilmoittamispäivä rata ravipäivä torstai 27.12. Tampere ti 1.1. Helsinki ke 2.1. Forssa to 3.1. maanantai 31.12. Turku pe 4.1. Helsinki la 5.1. keskiviikko 2.1. Ylivieska su 6.1. Lahti ma 7.1.
LisätiedotYhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLUONNOS. Valtioneuvoston asetus
LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu
LisätiedotJUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015
JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
Lisätiedot, PORI, Painimiehet
13. - 15.11.1970, PORI, Painimiehet 1. Raimo Hirvonen Viipurin Voimailijat 2. Esko Pakarinen Joensuun Voimailu-Kerho 3. Erkki Huhtala Lapuan Virkiä 1. Tuomo Kallijärvi Kemin Into 2. Hannu Järvinen Oulun
LisätiedotMAALISKUU. Toto76-ravit. Kilpailupäivät radoittain. torstai Helsinki ke 1.3. perjantai Lahti to Forssa pe Seinäjoki pe 17.3.
MAALISKUU ilmoittamispäivä rata ravipäivä torstai 23.2. Helsinki ke 1.3. perjantai 24.2. Joensuu to 2.3. Kouvola to 2.3. Jyväskylä pe 3.3. sunnuntai 26.2. Helsinki la 4.3. maanantai 27.2. Mikkeli su 5.3.
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotAJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN
14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä
Lisätiedot