Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) Lajikehitys RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) Lajikehitys RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET"

Transkriptio

1 Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus) RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET 1800-luvulta alkaen ravattiin jääradoilla Oulunkylän-Mikkolan kartano lahjoitti maata rakennettavaa ravirataa varten luvun alussa rakennettiin varhaisia raviratoja ensimmäiset kuninkuusravikilpailut järjestettiin, kilpailu vakiintui 1920-luvulla raviseurojen keskusjärjestö perustettiin Suomen Kuninkuusravit perustettiin Lahdessa vedonlyönti (totot eli totalisaattori) hyväksyttiin hevoskilpailujen rahoitusmuodoksi ensimmäiset totalisaattoriajot luvulla yleisön kiinnostus raveihin oli vähäistä, olosuhteissa ja katsomoissa riitti toivomisen varaa Käpylän raviradalla Helsingissä 15 neuvostoliittolaista lämminveristä ravasi ensimmäistä kertaa Suomessa Neuvostoliiton pääministeri N. Hrutstshev lahjoitti kaksi kantavaa lämminveristä tammaa presidentti Urho Kekkoselle, ne olivat Suomen ensimmäiset lämminveriset ravurit alkaen lämminverihevosille saatiin kilpailuoikeus, UKK nähtiin usein ravikatsomossa ja hänen hevosensa radalla. Lämminveristen myötä hevosomistajiksi tulivat kaupunkilaiset, valmentajiksi ja ohjastajiksi ammattilaiset luvuilla ravikilpailujen yleisönsuosio moninkertaistui. Taustalla oli mm. kaupungistuminen, lisääntynyt vapaa-aika. Suuret yleisömäärät lisäsivät myös totoa luvun alussa järjestettiin lämminveristen ikäluokkakilpailut Tampereella ja Helsingissä, ammattimainen ravivalmennus kehittyi 1970-luvulla lanseerattiin valtakunnallinen V5-raviveikkaus luvun puolivälissä järjestettiin suomenhevosten ikäluokkakilpailut Lahdessa ensimmäinen lämminveristen Suur-Hollola-ajo. Suur-Hollola-ajo ja Kuninkuusravit suomenhevosille ovat ravivuoden merkkitapahtumat Vermon ensimmäinen Finlandia-ajo, kansainvälisin kilpailu, järjestettiin luvulla raviurheilun ja valmennustallien kasvu jatkui. RATSASTUSURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET Perinteisesti miesten, sotilas-, poliisi- ja säätyläisten, laji jälkeen ratsastusurheilu oli lamassa 1960-luvulle asti Ratsastajainliitto SVUL:iin luvun muutokset perinteisessä liikuntakulttuurissa vaikuttivat myös ratsastukseen: Yhteiskunnallinen murros, kaupungistuminen, julkisten liikuntapalveluiden takaaminen yms. vaikutti. Lajin suosio kasvoi, yleistyi. Eteläiseen Suomeen keskittynyt harrastus levisi vähitellen laajemmalle Suomeen. Aiemmin miesvaltaisen lajin harrastajiin liittyi myös naisia. Vielä 1970-luvun ajan valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset toimivat aloitteellisesti ja aktiivisesti. RAVIRATOJEN JA -KESKUSTEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET Historialliset raviradat, hippokset, jotka ovat jo muuttaneet pois alkuperäisiltä paikoiltaan nykyisistä kaupunkitaajamista, ovat monet antaneet nimensä raviratojen paikalle rakennetuille liikuntapuistoille tai liikuntapuistoja sivuaville teille. Näin on mm. Jyväskylässä Hippoksen liikuntapuistossa ja Turussa Kupittaan liikuntapuistossa. Helsingissä Oulunkylän liikuntapuisto sijaitsee Oulunkylän-Mikkolan kartanon lahjoitusmaille 1800-luvun lopussa rakennetulla varhaisella raviradalla. Sieltä ravirata siirtyi 1927 Käpylään, jossa raviradan laaja alue on muutettu liikuntapuistoksi FORSSA Pilvenmäki, kavioura valmistui, 1948 valtakunnallista tasoa vastaava rata, 1966 katsomorakennus eli ensimmäinen lasikatsomo Suomessa, 1975 uudempi lasikatsomo, ensimmäinen useampaan tasoon rakennettu ravintolakatsomo, 1972 ensimmäinen kansainvälinen suurkilpailu. Forssan Seudun Hippos ry perustettiin 1898, Suomen vanhimpia raviseuroja. Valtion hevosjalostuslaitos Ypäjällä sijaitsee lähellä, Suomen ratsastusopiston opiskelijat käyttivät ravirataa. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, tilat noin 5000:lle luvulla TAMPERE Hippos perinteinen ravipaikka, suomenhevoset, lihavat ja laihat, toimijoina maaseudun isännät ravikeskus valmistui: Teivo, Lamminpää, metsäinen tallinmäki PORI ravikeskus valmistui.

2 opiskelijat käyttivät ravirataa. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, tilat noin 5000:lle luvulla TAMPERE Hippos perinteinen ravipaikka, suomenhevoset, lihavat ja laihat, toimijoina maaseudun isännät ravikeskus valmistui: Teivo, Lamminpää, metsäinen tallinmäki PORI ravikeskus valmistui. Suurten maakunnallisten ravikeskusten rakentamisen aikaa. Vanhat puukatokset jäivät taakse, uusien rakennusmateriaaleina betoni, teräs, katettujen katsomoiden suuret lasipinnat. Raviratojen yhteyteen rakennettiin ratatallit ESPOO / HELSINKI Vermon ravirata valmistui kaupunkien rajalle, laajat parkkipaikat, katsomon istumapaikkoja lähes Vermosta muotoutui valtakunnallinen päärata TURKU Metsämäki, avajaisravit järjestettiin. Vanhat maatalousalueen talousrakennukset ym. tallit säilytettiin. Katsomoa laajennettiin LAHTI, Jokimaan ravirata valmis. Tunnettu Suur-Hollolan ajo, kotimainen kisa. KOUVOLA, Valkeala. LAPPEENRANTA, Keskusravirata, vanha rakuunakaupunki. JYVÄSKYLÄ, Killerjärvi. SEINÄJOKI, Ravirata, raviradan katsomo toimii monitoimitilana (tanssit, kokouksia, näyttelyitä, messuja, yms.) ensimmäisenä Suomen raviradoista. Juhannusyön ravit tunnettu kilpailu. KUOPIO, Sorsasalo, 1980-luvulla monen muun tavoin siirtyi kaupungin ahtaista tiloista taajaman ulkopuolelle. (Myös Suonenjoella ravirata, Iisalmessa.) MIKKELI, mäntyinen hiekkakangas, jossa ilman happipitoisuuden sanotaan olevan korkea, on yksi Suomen nopeimista radoista 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa. OULU, Äimärautio, pysynyt kaupungissa. Monipuolinen ravin ja ratsastuksen keskus. Muita: Halsua, Joensuu, Jämsä, Kaustinen, Riihimäki, Suonenjoki, Tornio, Vaasa, Vieremä, Ylivieska Raviradat.fi:n mukaan Suomessa on 43 ravirataa, joista maakunnallisia keskusraviratoja on 16, kesäratoja lukuisasti enemmän. RATSASTUSYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET 1952 Helsingin olympialaisten vaikutus: Laakso, Ruskeasuo, Tali, Keskuspuiston metsät. Myöhempi Ruskeasuon maneesin jakaminen kahteen osaan ratsastuksen kannalta menetys. Tampere, Kissaniitty, seuran rakentama maneesi ja talli. Oulu, Tuira, harrastajat järjestivät majoitusalueelta parakin maneesiksi Kouvola, Myllykosken tehtailta ratsastusalue, harrastajat raivasivat luvun puolivälissä Hämeenlinna, Aulanko, seuran rakentama siviiliratsastustalli (varuskunnan hevosia vähennettiin) LUKU Ratsastushalleja koko maassa niukasti Helsinki, Tuomarinkylän kartanon tallit ja osa maista vuokrattiin ratsastuskäyttöön. Valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset tahot olivat aloitteellisia. Espoo: ratsastuskoulu perustettiin, yksityinen. Oulu: Pikkaralan yksityinen ratsastuskoulu, halli valmis 1974, päärakennus 1975, tallipaikkoja. Kunnallisen raviradan keskusviheriöllä ratsastusolosuhteet. Äimäraution ratsastusurheilukeskus kunnan hanke. Lahti: Takkulan alue luvulla Messilän ratsastusurheilukeskus Hollolaan. Tampere: Kauppi, halli- ja tallikeskus Turku: Artukaisten halli- ja tallikeskus. Kouvola: Suursuon ratsastuskeskus Ypäjälle Suomen Ratsastusopisto LUKU 1986 ratsastuspaikkoja koko maassa oli 170, ratsastuskenttiä yli sata, ratsastusurheilukeskuksia 32, halleja 32.

3 1986 ratsastuspaikkoja koko maassa oli 170, ratsastuskenttiä yli sata, ratsastusurheilukeskuksia 32, halleja 32. Lähteet Antero Raevuori et al, Suuri suomalainen ravikirja. Porvoo Erkki Vasara, Suomen ratsastusurheilun historia. Suomen Ratsastajainliitto. Helsinki Veli Pesu, Raviurheilun maailma, Jyväskylä ( ) ( ) Erityisliikuntaympäristöt (golf, ratapyöräily, ym) RATAPYÖRÄILY 1882 Velocipedklubb perustettiin Helsingissä 1886 Åbo Velocipedklubb vahvisti sääntönsä ja oli näin Suomen ensimmäinen virallinen pyöräilyseura alettiin julkaisemaan pyöräilijöille suunnattua Hjulsporten-lehteä valmistui Turun Urheilupuistoon Suomen ensimmäinen velodromi. GOLF 1902 Tsaari Nikolai II vietti kesälomaa Virolahdella, häntä varten raivattiin pala peltoa golfpallon lyömistä varten luvulla tuleva golfvaikuttaja, ulkoministeri ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko pelasi golfia Englannissa luvulla golf juurtuu Suomeen ja ensimmäiset kentät rakennetaan Suomen Golfliitto perustetaan, tuolloin toimivia golfseuroja oli neljä ensimmäiset viralliset SM-kisat järjestetään Talissa. Lentokenttä toimi monella Suomen paikkakunnilla ensimmäisenä golfalueena luvulle asti kenttien synty oli yhdistysten harteilla, suunnittelu ja rakentaminen oli seurojen tehtävä, rakentaminen sekä ylläpito talkootyötä. Kunnat myötävaikuttivat maa-alueen saamisessa ja vuokraamisessa ensimmäinen puhtaasti kunnallinen kenttä Jyväskylään luvulla Suomen ensimmäinen osakekenttä Kirkkonummen Sarfvikiin luvun loppu oli golfin nousukautta, osakeyhtiöiden perustamista, suurin osa kentistä 1990-luvulla osakepohjaisia. Siihen asti golf oli ollut kaupunkien ja taajamien laji, nyt siirryttiin maaseudulle. Harrastajamäärät moninkertaistuivat luvun lama kaatoi osakeyhtiöitä, mutta useimmat kentät ovat säilyneet. GOLF Kentän kehityksen päälinjat: 1800-luvun links-kentät, perinteiset brittiläiset, joissa monimuotoisuus on luonnon muokkaamaa ja sijainti usein merenrantamaisemissa luvulle klassinen kenttä, arkkitehdit suunnittelivat kenttiä kaikille mantereille jälkeen maansiirtokoneilla rakennetut kentät, joissa luonnon muodot jäävät syrjään LUKU Varhaisimmat golf-kaupungit olivat Helsinki, Viipuri, Pori ja Hämeenlinna Helsingissä golfia pelattiin ensimmäisenä Töölön Pallokentällä golf siirtyi Taliin, josta kaupunki vuokrasi Talin kartanon 15 ha maata, 1938 alue laajeni, reikiä Viipurissa Huusniemeen 9-reikäinen rata, seuraava Maaskolaan syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä.

4 syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä Lahteen golfkenttä Hollolan puolustusvoimien vanhalle kentälle LUKU 1964 Turun Artukaisten lentokentällä tilapäiset olot ostettiin Ruissalosta 24 hehtaarin tila rakennuksineen. Lauri Arkkola suunnitteli 9-reikäisen kentän, joka valmistui Oulun Oritkarin lentokenttä ensimmäinen golfalue. Alueelle rakennettiin Eteläsatama ja golf siirtyi Kaukovainion niityille 1967 yli 20 vuodeksi Kotkassa avattiin golfkenttä Kymin lentokentällä Espoon Luukin ulkoilualueen yhteyteen golfkenttä Tampereen Ruotulan golfalue vihittiin käyttöön Mikkelissä pelattiin golfia sittemmin lentokentän laajennuksen 1972 alle jääneellä alueella luvun lopussa Vaasassa tehdyn aloitteen perusteella rakennettiin Kråklundin alueelle 9-reikäinen kenttä. Pietarsaareen Pirilö 9-reikäinen kenttä ja Jyväskylään ensimmäinen puhtaasti kunnallinen golfkenttä Laajavuoreen LUKU 1982 Espoon Gumbölen 18-reikäinen kenttä valmistuu. Golfin voimakas nousukausi muutti kenttähankkeet osakeyhtiöiksi. Suunnittelijoiksi kutsuttiin myös ulkomaisia golfarkkitehteja. Alueita rakennettiin kaikkialle Suomeen, pääosa taajamien ulkopuolelle ja maaseudulle. Lähteet Timo Tarmio et al (toim.), Suuri golfkirja 1. Porvoo Jääliikuntaympäristöt (jääkiekko, jääpallo, taitoluistelu, pikaluistelu; tekojääradat, jäähallit) JÄÄKIEKKO LUVUT 1920 olympialaji, 1927 laji käynnistyi Suomessa Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin, tieto perustamisesta toi kilpailukutsuja Euroopasta. Taloudellisista syistä kutsuista oli pääsääntöisesti kieltäydyttävä, arvokisoihin lähetettiin tarkkailijoita kotimaiset jääkiekkokurssit aloitettiin LUVUT II MS katkaisi toiminnan. Sotien jälkeen jääkiekon leviäminen uusille paikkakunnille jatkui, seura- ja harrastajamäärät kasvoivat luvulla lajia tehtiin tunnetuksi, laji-innostusta kasvattivat aktiivipelaajien isännöimät paikalliset kurssit, maajoukkueen harjoitusleirit ja kilpailumatkat maakunnissa sekä Suomen Urheiluopiston kurssitoiminta. Suomalainen jääkiekko kansainvälistyi Ruotsin tuella. Yhteistyö näkyi kansainvälisen otteluohjelman suunnittelussa. Ruotsi ohjasi maajoukkueita Suomeen 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Uusia yhteyksiä luotiin erityisesti luvuilla LUVULTA ETEENPÄIN Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli ja aktiiviharrastajien Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria.

5 Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli ja aktiiviharrastajien Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria. JÄÄPALLO 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta bandy luvulla kamppailtiin jääpallon SM-voitoista, lähinnä Etelä-Suomessa. JÄÄRADAT JA -HALLIT Euroopassa oli avotekojäitä ja jäähalleja yli 80 maailmansotien välillä, 1930-luvulla rakennettuja eritoten, varhaisimmat 1800-luvun puolelta. Ruotsiin rakennettiin ensimmäinen Pohjois-Amerikassa 1930-luvulla oli useita satoja jäähalleja. Suomessa viivyteltiin: meillähän on kuukausikaupalla jäätä jo muutenkin Suomen ensimmäinen avotekojäärata valmistui Tampereen Koulukadulle seuraava avotekojäärata eli Helsingin Jäästadion valmistui (Ruotsissa oli tuolloin 27 tekojäärataa). Avotekojääkenttä = ratareunukset, lajeina jääkiekko, kaukalopallo, ringette, taitoluistelu, yleisöluistelu LUKU 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui, Hakametsä Tampereelle Suomen toinen jäähalli valmistui Helsinkiin Eläintarhaan Vaasan tekojäärata Kuparisaareen luvulla Pirkkolassa Helsingissä oli väliaikainen harjoitteluavotekojää Suomen kolmas jäähalli valmistui Raumalle, Äijänsuon tekojäärata katettiin luvun päättyessä Suomessa 21 avotekojäärataa ja 21 jäähallia. Taitoluistelu ja jääkiekko tärkeimmät lajit Kuopion tekojäärata Niiralaan Helsingin Oulunkylän tekojäärata vihittiin , se oli ensimmäinen jääurheilupuisto jossa täysimittaiset jääpallokenttä, 400 m pikaluistelurata, yleisöluistelukenttä ym luvun ilmiö tekojääratojen kattaminen halleiksi, kuten Raumalla Muita kevytrakenteisempia/halvempia halleja (usein tekojääradan kattamisia): Forssa, Pori, Vaasa/Kuparisaari 1971, Lappeenranta 1972, Turku, Lahti 1973, Helsinki/Pirkkola, Tampere/Hakametsä II, Vantaa/Tikkurila 1974, Oulu/Raksila 1975, Espoo/Matinkylä, Hesinki/Myllypuro Heinolan tekojäärata oli maan 20:s, halleja oli tuolloin 21. Vuoden 1979 lopulla Helsingissä oli kolme jäähallia eli Helsingin jäähalli, Myllypuro ja Pirkkola LUKU 1980 Kuopion jäähalli valmistui luvulla harjoitushallien rakentaminen mennessä maahan valmistunut kolme suurta avotekojäärataa: 1977 Hki/Oulunkylä, 1983 Seinäjoki, 1985 Pori LUKU 1990-luku hallien rakentaminen kiihtyi Suomen sadas jäähalli valmistui loppuun mennessä määrä kaksinkertaistui (noin 200). Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena projekti.

6 Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena projekti. Lähteet Helge Nygrén, Jääkenttäsäätiö Isbanstiftelsen Helsinki Useita kirjoittajia, Suuri jääkiekkoteos 2, Jyväskylä Jäähallit ja tekojääradat, Kirja toimitettu Opetusministeriön ja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n yhteisvoimin, Ari Mennander, Pasi Mennander, Leijonien tarina. Suomen jääkiekkoliiton historia Jyväskylä Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 165. Tampere Tampereen jääkiekkomuseo, perusnäyttely Vesiliikuntaympäristöt (uinti, soutu, melonta, purjehdus; hallit, altaat, luonnonvedet) ydintiedot tekstitiedot alueet kohteet rakennukset liitteet VESILIIKUNTALAJIT lisää teksti 1800-LUVULLA Kylpyläkulttuuri on uintikulttuurin perinteinen muoto. Turun Kupittaan vesiparannuslaitoksen varhaiset hoidot olivat lähinnä juoma- ja kylpyvesihoitoja, 1860 hoidon painopiste siirtyi kylmiin kylpyihin ja uintiin, joita varten rakennettiin uimahuoneita. Helsingissä uinti oli Kaivopuiston Ullanlinnan kylpylaitoksen hoito-ohjelmassa. Myös mm. jyväskyläläinen ravintoloitsija Lindblad rakennutti yrityksensä eteen Jyväsjärveen uimahuoneen. Yksityisten lisäksi myös kaupungit alkoivat rakentaa uimahuoneita. Suomen uimaopetuksen juuret ovat Turussa, jossa Hofman avasi uimakoulun Hofmanin aloitteesta perustettiin 1881 ensimmäinen uimaseura LUVUN ALUSSA Uinnin kehitys vauhdittui ja 1900-luvun vaihteen tienoilla, jolloin uimataitoa haluttiin levittää myös keskija työväenluokan pariin, jotta olisi vältytty hukkumiskuolemilta. Uinnin kansalaistoiminta ja lajin kansallinen kehitys eteni erityisesti uimaseurojen myötä, niistä mainittakoon Helsingfors Simsällskap (HSS, perustettu 1887) ja sisämaan ensimmäinen uimaseura Kuopion Uimaseura (KuUS, 1904), muita mm. Vaasa (VUS-VSS, 1902), Tampere (TaUS, 1904), Oulu (OUS, 1905) ja Kotka (KoUS, 1905). Uimaliitto (per. 1906) on yksi vanhimmista lajiliitoista ensimmäinen vesipallopeli pelattiin Helsingissä ensimmäinen talviuintiseura perustettiin. SOTIEN JÄLKEEN 1950-luvulta lähtien yleistyi kansanurheilulle myönteinen ajattelu, jonka mukaan kaikille pyrittiin luomaan mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Esimerkkinä 1951 ensimmäinen pohjoismainen kuntouintimaaottelu, kolmas 1957, jolloin kampanjalla oli korkea profiili: presidentti Urho Kekkonen ui oman osuutensa, 200 metriä, valtiovierailullaan Islannissa. Tapahtuma uutisoitiin näyttävästi. Suomi oli kuntouintimaaottelun kolmas noin suorituksella olympialaisten vaiheilla ulkomaisia valmentajia vieraili Suomessa. Olosuhteissa oli puutteita, vesipallojakaan ei ollut maassa helposti saatavilla Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) perustettiin. Uimaliitto edisti sekä kilpaurheilun että uinti- ja hengenpelastustaidon levittämistä uimakouluja ylläpitämällä. Puutteellisista olosuhteista johtuen ei Suomen uimaurheilu ole voinut kohota kansainväliselle tasolle, mutta opetus toi tuloksia. Lapset löysivät uintiharrastuksen kotiensa lähiympäristöstä luvun lopulta uimaopetus kouluissa alkoi, taustalla oli kansanurheilulle myönteinen ajattelu, mikä osaltaan edisti myös uimahallien rakentamista. VESIURHEILULAJEJA Kilpa-, taito-, räpylä-, talviuinti Vesi-, uppopallo Uimahypyt Urheilusukellus, sukellussuunnistus

7 1962 Vaasan uimahalli valmistui Uimahalli valmistui Kemiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne Ervi Vantaan Tikkurila valmis, maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas, uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa Uimahalli ja urheilukeskus Pirkkola, Helsinki, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren Ylivieskan kauppalassa hallihankkeen aloitti uimahalli-nuorisotalosäätiö Kuopion 50 metrin altaan uimahalli valmistui, toinen Suomessa Kuortaneen urheiluopiston uimahallin suunnitteli arkkitehti Usko Ahti. VESIURHEILULAJEJA Kilpa-, taito-, räpylä-, talviuinti Vesi-, uppopallo Uimahypyt Urheilusukellus, sukellussuunnistus MAAUIMALAT LIPAS-tietokannan mukaan Suomessa on vuonna maauimalaa. Ensimmäiset valmistuivat Helsingin olympialaisiin (Helsinkiin Uimastadion, arkkitehti Jorma Järvi; Kumpulan maauimala, arkkitehdit Teuvo Lindfors, Pauli Salomaa ja Osmo Sipari; Hämeenlinnaan viisotteluiden maauimala Ahvenisto, arkkitehti Ilmari Niemeläinen). Rauma Otanlahti valmistui 1955 osana liikuntapuistoa (arkkitehti Ilmari Niemeläinen). Pori 1957, osana liikuntapuistoa (arkkitehti Yrjö Lindegren) OPM:n liikuntahallinto järjesti Tapiolan uimahallissa ensimmäiset uimahallin suunnittelunäkökohtia valaisevat uimahallipäivät, tilaisuuteen tuli 64 osallistujaa. Valtion urheilulautakunta puhui hallirakentamisen puolesta vedoten Ruotsissa omaksuttuun linjaan. Maauimaloiden rajoitettu käyttökausi teki OPM:n edustajan mielestä maauimalasta kannattamattoman investoinnin julkisilla varoilla. Ratauimaloita rakennettiin ja 1970-luvuilla esimerkiksi Hyvinkäällä ja Lahdessa, missä suurmäen alastulomonttu toimii kesäisin maauimalana. Hyvinkään Sveitsin uimalan suunnitteli Raimo S.O. Valjakka 1969; Lahden suurmäen Esko Koivisto, Pekka Salminen ja Juhani Siivola UIMAHALLIT Ensimmäiset kunnalliset uimahallit valmistuivat Tampereen kaupunginjohtaja kiinnostui uimahallirakentamisesta nähtyään Lahden Kärpäsen koulun yhteyteen rakennetun pienen uimahallin. OPM:n (opetusministeriön) liikuntahallinto ei kuitenkaan suositellut uimahallien rakentamista koulujen yhteyteen kolmessa koulussa oli 25-metriset uima-altaat ensimmäinen kunnallinen uimahalli valmistui Turkuun, rakentamisesta maksoi ylioppilaskunta puolet, loppuosan kaupunki ja valtio arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän uimahalli valmistui Uimalaopas uimaloiden ja hallien rakentamisesta laadittiin valtion liikuntahallinnossa OPM:ssä Tampereella otettiin käyttöön Pyynikin uimahalli, jonka rakentamisen kaupunki maksoi kokonaan. Hallin sai hoitoonsa Saunasäätiö, jolle kaupunki vuokrasi sen Oulun Raatin uimahalli valmistui, se oli maan kymmenes uimahalli LUKU Kunnallisten uimahallien suunnittelun ja rakentamisen vuosikymmen. Vuoden 1965 lopulla kaikki Suomen uimahallit sijaitsivat kaupungeissa, pääosa Etelä- ja Länsi-Suomessa, ainoa maalaiskuntahalli oli Kirkkonummella Upinniemen varuskunnassa, jossa siviilitkin saivat käyttää uimahallia maassa oli 18 uimahallia, 1968 jo 32 julkista uimahallia. Uimahallit olivat arkkitehtuuriltaan usein kunnianhimoisia ja aina paikkakuntiensa ylpeydenaiheita, ajanmukaisuuden tunnuskuvia OPM:n liikuntahallinto järjesti Tapiolan uimahallissa ensimmäiset uimahallin suunnittelunäkökohtia valaisevat uimahallipäivät, tilaisuuteen tuli 64 osallistujaa Suomessa oli tärkeitä hallihankkeita, mm. ensimmäinen 50 metrin uimahalli Vantaan Tikkurilaan, muita tärkeitä olivat Helsingin Helsinginkatu, Espoon Tapiola, Kouvolan, Kemin ja Imatran uimahallit. Kouvolan uimahallia juhlittiin paikallislehdessä Suomen nykyaikaisimpana, tilaohjelmassa oli mm. miehille ja naisille oma kuntosali Imatran uimahalli valmistui arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelemana, arkkitehtuuriltaan uimahalli oli ainutlaatuinen, iloitsi paikallislehti. Hallin varoja kerättiin paikallisin voimin kirpputoreja ja pilkkikilpailujakin järjestämällä. Sekä Saimaan että Vuoksen vedet olivat tuolloin saastuneita.

8 1967 Uimahalli valmistui Kemiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne Ervi Vantaan Tikkurila valmis, maan ensimmäinen 50 metrin uima-allas, uimahallin suunnittelivat Vantaan kunnanarkkitehdit Karl Haglund ja Pauli Sulonen. Pauli Sulosesta tuli Vantaan ensimmäinen kaupunginarkkitehti 1970-luvun alussa Uimahalli ja urheilukeskus Pirkkola, Helsinki, Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren Ylivieskan kauppalassa hallihankkeen aloitti uimahalli-nuorisotalosäätiö Kuopion 50 metrin altaan uimahalli valmistui, toinen Suomessa Kuortaneen urheiluopiston uimahallin suunnitteli arkkitehti Usko Ahti. Hallirakentaminen jatkui vilkkaana Suomessa oli 114 julkista uimahallia. Alueellinen epätasapaino jatkui, Itä- ja Pohjois-Suomessa ei ollut montakaan uimahallia. Rakentamiskokemuksien pohjalta OPM:n alainen uimahallitoimikunta laati 1977 mietinnön, jossa asiantuntijana oli arkkitehti Pekka Salminen. Mietinnössä korostettiin oikeaa mitoitusmallia, sijoitusta suurimman kävijämäärän kannalta sekä suunnittelua koululiikunnan, ikäihmisten ja liikuntarajoitteistenkin kannalta. Tilaohjelmassa olivat mukana erilaiset palvelut (esim. kuntosali, sulkapallo, nuorisotilat, kirjasto) ja viihtyvyys, ensimmäistä kertaa myös miesten ja naisten tilojen tasa-arvoinen mitoitus sekä arkkitehtuurin esteettinen laatu vihittiin Kuopion ensimmäinen uimahalli käyttöön Suolahden halli valmistui Savonlinnan uimahalli valmistui. Sen sijoituksesta kiisteltiin, ensimmäinen sijoituspaikka oli linnan lähellä. Sijaintia vastustivat kulttuuripiirit Pentti Saarikoskesta Arvo Saloon. Lopullinen sijoituspaikka ratkesi Savonniemen päähän Nivalan uimahalli Myyrmäen uimahalli Vantaa metrin altaat Suomessa: Oulu, Vantaa, Kuopio, Jyväskylä, Turku, Vaasa. Lähteet Teijo Pyykkönen (toim.), Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 131. Helsinki Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa Jyväskylän yliopisto (Väitöskirja) Erkki Vasara, Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 157. Helsinki Mika Virolainen, Liikuntapaikkarakentaminen Joensuussa 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Joensuun yliopisto, Suomen historian pro gradu Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura, julkaisu nro 165. Tampere Tero Matkaniemi, Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisenakansalaistoiminnan ilmiönä. Toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu, 2010.

Viikonpäivä Päivämäärä Paikkakunta Toto4 Toto75 Toto65 Lounasravit Kesäravit Toto75-finaalit Muuta to 1.1.2015 Kouvola X pe 2.1.2015 Seinäjoki X pe

Viikonpäivä Päivämäärä Paikkakunta Toto4 Toto75 Toto65 Lounasravit Kesäravit Toto75-finaalit Muuta to 1.1.2015 Kouvola X pe 2.1.2015 Seinäjoki X pe Viikonpäivä Päivämäärä Paikkakunta Toto4 Toto75 Toto65 Lounasravit Kesäravit Toto75-finaalit Muuta to 1.1.2015 Kouvola X pe 2.1.2015 Seinäjoki X pe 2.1.2015 Pori X la 3.1.2015 Tampere X su 4.1.2015 Kuopio

Lisätiedot

pv pvm paikka arkiprofiili Toto65 Toto76 finaali lr kesä Toto4 Huom pe 1.1.2016 Pori X la 2.1.2016 Tampere x su 3.1.2016 Forssa X ma 4.1.

pv pvm paikka arkiprofiili Toto65 Toto76 finaali lr kesä Toto4 Huom pe 1.1.2016 Pori X la 2.1.2016 Tampere x su 3.1.2016 Forssa X ma 4.1. pe 1.1.2016 Pori la 2.1.2016 Tampere su 3.1.2016 Forssa ma 4.1.2016 Jyväskylä ti 5.1.2016 Seinäjoki ke 6.1.2016 Helsinki to 7.1.2016 Lahti pe 8.1.2016 Kuopio pe 8.1.2016 Kaustinen la 9.1.2016 Turku su

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

RAHASARJAT. SU 15.6.2014 Härmä 5 Tasoitusajo 2000 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 250 enint. 500

RAHASARJAT. SU 15.6.2014 Härmä 5 Tasoitusajo 2000 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 250 enint. 500 RAHASARJAT Lämminveriset TI 3.6.2014 Tampere 7 Tasoitusajo 2100 m etus. Suom. synt. 3-v. p. 0 + 20 m/ 2000 enint. 2000 1000 PE 6.6.2014 Lappeenranta 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij.

Lisätiedot

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi

Lisätiedot

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset

RAHASARJAT Lämminveriset RAHASARJAT Lämminveriset SU 2.6.2013 Kalajoki 6 Tasoitusajo 2060 m etus. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint. 1000 400 MA 3.6.2013 Oulu 7 Tasoitusajo 2120 m etus. Suom. synt. hyv. enint. 3-v. 20 m. p. 0

Lisätiedot

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Tunnusluvut 2013 Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja

Lisätiedot

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

HUHTIKUU Kilpailupäivät

HUHTIKUU Kilpailupäivät HUHTIKUU Kilpailupäivät 1 Perjantai Jyväskylä Oulu 17 Sunnuntai Joensuu Tornio 2 Lauantai Toto76 FORSSA 18 Maanantai Oulu 3 Sunnuntai Seinäjoki Kouvola 19 Tiistai Tampere 4 Maanantai Kaustinen 20 Keskiviikko

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 27 800 000 800 000 Helsinki

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset PE 1.7.2016 Pori 6 Tasoitusajo 2100 m p. 0 + 20 m/ 1000 enint. 1000 etus. ensisij. 3-5-v. etus. toissij. 1000 LA 2.7.2016 Sodankylä 6 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 700 enint.

Lisätiedot

Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 28 290 000 700 000. Helsinki / Urheiluhallit Oy Malmin uimahallin peruskorjaus 1 908 000 480 000

Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 28 290 000 700 000. Helsinki / Urheiluhallit Oy Malmin uimahallin peruskorjaus 1 908 000 480 000 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011-2014 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Askola / perustettava

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

pv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv

pv pvm paikka prof Toto75 Toto65 Toto5 lr kesä Toto4 finaali Huom ke 1.1.2014 Helsinki X X uudenvuodenpv ke 1.1.2014 Helsinki uudenvuodenpv to 2.1.2014 Kouvola pe 3.1.2014 Pori pe 3.1.2014 Kaustinen la 4.1.2014 Tampere su 5.1.2014 Kuopio ma 6.1.2014 Jyväskylä loppiainen ti 7.1.2014 Seinäjoki ke 8.1.2014 Forssa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ELOKUU. Suurkilpailut

ELOKUU. Suurkilpailut ELOKUU ilmoittamispäivä rata ravipäivä maanantai 25.7. Joensuu ma 1.8. keskiviikko 27.7. Lappeenranta ti 2.8. torstai 28.7. Toto65 Helsinki ke 3.8. Oulu ke 3.8. perjantai 29.7. Kouvola to 4.8. Forssa pe

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset

RAHASARJAT Lämminveriset RAHASARJAT Lämminveriset KE 2.7.2014 Paikallisravit 4 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 300 enint. 900 100 PE 4.7.2014 Lappeenranta 6 Tasoitusajo 2100 m etus. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint. 1000 600

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

AMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com

AMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com AMMATTITEATTERIT AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com ESPOON PL 10665, 02070 Espoon kaupunki 09 439 3550, fax 467 550 Liput 439 3388 www.espoonteatteri.fi

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

OTTELUT KENTITTÄIN 17.12.2015. Impivaara 1. Impivaara 2. Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue. 13 27.1.2016 09:00 Tampere Espoo

OTTELUT KENTITTÄIN 17.12.2015. Impivaara 1. Impivaara 2. Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue. 13 27.1.2016 09:00 Tampere Espoo OTTELUT KENTITTÄIN 17.12.2015 Lohko Kenttä Pelattu Impivaara 1 13 27.1.2016 09:00 Tampere Espoo 14 27.1.2016 10:00 PieKok Pori 17 27.1.2016 11:00 Tampere Pori 18 27.1.2016 12:00 Espoo PieKok 16 27.1.2016

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

CUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High

CUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High CUMULUS Hotellit Normal Helsinki Cumulus Kaisaniemi Standard 139 119 149 11.1.-31.5 1.-17.6. Superior 169 139 179 3.-31.12 Helsinki Cumulus Olympia Standard 109 109 119 11.1.-31.5 1.1.-10.1 1.-17.6. 18.6.-16.8

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus. YHTEYSTIETOJA 24.5.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksyn vastaanottokeskus Kotouma

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Miehet halli päiväys tulos ka. sarjat 2s. Pasi Uotila Ailec, Helsinki Tali 1.10.2006 600 300,0 300 300 Toni Laine Räme, Lohja Kupittaa 9.3.2007 600 300,0 300

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

RAHASARJAT. Lämminveriset TO 2.5.2013 Kouvola 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 700 enint.

RAHASARJAT. Lämminveriset TO 2.5.2013 Kouvola 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 700 enint. RAHASARJAT Lämminveriset TO 2.5.2013 Kouvola 6 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 700 enint. 700 1400 TO 9.5.2013 Mikkeli 6 Tasoitusajo 2120 m etus. ensisij.

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014

Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue. Päivitetty 26.11.2014 1 Rikosseuraamuslaitoksen tilaajavirastojen ostolaskujen laskutusosoitteet Keskushallintoyksikkö PL 7252 01051 LASKUT Päivitetty 26.11.2014 Verkkolaskuosoite: 003703120817 Välittäjän tunnus: 003710948874

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi YHTEYSTIETOJA 29.12.2015 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

RAHASARJAT. Lämminveriset TI 8.1.2013 Oulu 8 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-5-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint.

RAHASARJAT. Lämminveriset TI 8.1.2013 Oulu 8 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-5-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint. RAHASARJAT Lämminveriset TI 8.1.2013 Oulu 8 Tasoitusajo 2100 m etus. ensisij. 3-5-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 + 20 m/ 500 enint. 600 1500 SU 27.1.2013 Helsinki 7 Tasoitusajo 2100 m etus. Suom. synt.

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta Historian havinaa Monitoimitalo 30 vuotta Päätöksiä monitoimitalosta Kaupunginhallitus 11.8.1975 1909: Hippoksen palloiluhallin luonnospiirustukset ja huonetilaohjelma hyväksytään alustavasti. Piirustukset

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS

UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS Yksityisasiakkaat p. 010 414 00 asiakkaat p. 010 414 0666 ma 31.12.2012 Uudenvuodenaatto 7-20 ti 1.1.2013 Uudenvuodenpäivä 7-20 LÄÄKÄRIKESKUKSET (MUU SUOMI) HYVINKÄÄ

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

RAHASARJAT Lämminveriset

RAHASARJAT Lämminveriset RAHASARJAT Lämminveriset SU 7.9.2014 Paikallisravit 4 Tasoitusajo 2060 m p. 0 + 20 m/ 150 enint. 750 100 PE 19.9.2014 Forssa 7 Tasoitusajo 2140 m etus. ensisij. 3-4-v. etus. toissij. Suom. synt. p. 0 +

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit

20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit 20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit 2. Yrjö Leppänen Heinolan Isku 3. Tapio Nurmi Vaasan Voima-Veikot 1. Ilmari Maunula Nurmon Jymy 2. Pekka Alanen

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO

SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO SUH SUH perustettiin 20.11.1956 perustajajärjestöt: SUiL, MLL, SPR, SVUL,TUL,SFI,FH ja KLL. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton missio on uimataidon ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi YHTEYSTIETOJA 4.1.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Asikkala Vääksy Kotouma oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot