Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorten elinolokatsaus

Transkriptio

1 Lounais-Suomi Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorten elinolokatsaus Tilastokooste lasten, nuorten ja perheiden arjesta ja hyvinvoinnista sekä nuorisopalveluista Pelto-Huikko Antti Häggman Erik Risku Niclas 46/218 Aluehallintovirastojen julkaisuja

2 Lounais-Suomen aluehallintovirasto Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorten elinolokatsaus Tilastokooste lasten, nuorten ja perheiden arjesta ja hyvinvoinnista sekä nuorisopalveluista Pelto-Huikko Antti Häggman Erik Risku Niclas Aluehallintovirastojen julkaisuja 46/218 ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN

3 KUVAILULEHTI - INFORMATIONSSIDA Aluehallintovirastojen julkaisuja - Publikationer från Regionförvaltningsverket 46/218 Tekijät - Sammanställd av Pelto-Huikko Antti Häggman Erik Risku Niclas Julkaisuaika - Utgivningsdatum 218 Toimeksiantaja(t) - Uppdragsgivare Lounais-Suomen aluehallintovirasto Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland Toimielimen asettamispäivä - Datum för tillsättandet av organet - Julkaisun nimi - Publikationens titel Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorten elinolokatsaus tilastokooste lasten, nuorten ja perheiden arjesta ja hyvinvoinnista sekä nuorisopalveluista Tiivistelmä - Referat Katsaukseen on koottu indikaattoritietoja Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorten ja lapsiperheiden elinoloista ja elintavoista. Raportissa esitellään myös kuntien nuorisotoimen, työpajojen ja etsivän työn toiminnan tunnuslukuja. Raportissa esitellään tilastotietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, harrastamiseen, työllisyyteen, koulunkäyntiin, rikollisuuteen, talouteen ja tulevaisuusnäkyihin liittyen. Suurin osa tilastoista on kuntakohtaisesti esitetty. Tiedot on kerätty keskeisistä valtakunnallisista tietojärjestelmistä (mm. THL:n Sotkanet, Tilastokeskus, Aluehallintovirastojen nuorisotilastot). Rapporten samlar information från indikatorer gällande ungas- och barnfamiljers levnadsförhållanden och levnadsvanor i Satakunda och Egentliga Finland. Rapporten presenterar även nyckeltal från kommunernas ungdomsväsende, verkstadsverksamhet för unga samt uppsökande ungdomsarbete. Rapporten presenterar statistik kring barns och ungas välmående, hobbyn, sysselsättning, skolgång, brottslighet, ekonomi och framtidsutsikter. Informationen presenteras till stora delar kommunvis. Informationen är insamlad från nationella källor (bl.a. THL:s Sotkanet, Statistikcentralen och Regionförvaltningsverkens statistik om ungdomstjänster). Asiasanat - Ämnesord hyvinvointi, hyvinvointitieto, elinolot, tilasto, indikaattori, nuoret, lapsiperheet, Satakunta, Varsinais-Suomi ISSN (painettu - tryckt) ISBN (painettu - tryckt) ISSN (verkkojulkaisu - webbpublikation) Kokonaissivumäärä - Sidantal - Kieli - Språk Suomi ISBN (verkkojulkaisu - webbpublikation) Hinta - Pris - Julkaisija - Utgivare Lounais-Suomen aluehallintovirasto Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland Paino - Tryckeri -

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Lapset, nuoret ja lapsiperheet Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Katsaus kuntien nuorisotyön palveluihin ja resursointiin Valtionavustukset kuntien nuorisotoimelle ja henkilöstöresurssit Etsivän nuorisotyön resurssit Nuorten työpajatoimintaan myönnetyt avustukset Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Nuorten terveys ja hyvinvointi vuoden 217 kouluterveyskyselyn perusteella Osallistuminen ja osallisuus Yhteisöllisyys Hyvin käyttäytyvä nuoriso Koettu terveys Syrjivä kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä Vaikeudet koulunkäynnissä Muu kouluterveys Nuorisotyöttömyys ja ulkopuolisuus Nuorten ulkopuolisuus II asteen koulutuksen keskeyttäneet ja koulutuksen ulkopuolella olevat Nuoret ja rikollisuus Lapsiperheiden hyvinvointi Nuorten ja lapsiperheiden toimeentulo Sosiaalihuollon palvelut lapsiperheissä Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Kuvio- ja taulukkoluettelo... 48

5 1 Johdanto Elämänkaaren näkökulmasta lapsuus ja nuoruus ovat varmasti eniten muutoksia sisältävät ajanjaksot ihmisen elämässä. Ensimmäisen 3 vuoden aikana tapahtuvat asiat määrittävät paljolti sitä, millaiseksi myöhempi aikuisuus ja vanhuus muodostuvat. Lapsuudessa ja nuoruudessa rakentuvat monet niin fyysiset kuin psyykkiset elämän ja hyvinvoinnin lähtökohdat. Nuoret ovat tulevaisuuden isiä ja äitejä, kuntalaisia, työntekijöitä, asiakkaita ja päättäjiä. Kasvaessaan aikuisiksi heissä heijastuu yhä heidän oma nuoruutensa ja siihen liittyneet ihanteet, haaveet ja pelot. Jo vuosikymmenten ajan sekä tutkijat että nuorten parissa toimivat ammattilaiset ja viranomaiset ovat yrittäneet ymmärtää nuoruutta ja kehittää palveluja ja palvelujärjestelmää nuoruuden ikävaihetta tukevaksi. Tehtävä on monella tapaa haasteellinen, sillä nuoret ovat yksilöitä. Nuoruus ei myöskään ole pysyvä tila, vaan se muuttuu yhteiskunnan muutosten mukana. Nuoruus sisältää monia eri ilmiöitä, jotka ovat sidoksissa niin aikaan kuin paikkaankin. Nuorten elämästä kootaan runsaasti tietoja. Tiedon kokoamisen pulmana on se, että tieto hajautuu useille eri toimijoille ja sektoreille, eikä kokonaiskuvaa tahdo olla juuri millään taholla. Näin kokonaisvaltainen nuorten palvelujen kehittäminen vaikeutuu merkittävästi. Tieto on myös melko ongelmakeskeistä. Esille ovat nousseet myös indikaattoritietojen haasteet. Kritiikki on kohdistunut indikaattoreiden rakentamisen vaikeuteen, indikaattorien runsauteen ja siihen, että valitut ja käytetyt indikaattorit eivät kerro riittävästi yksittäisen indikaattoritiedon sisäisestä vaihtelusta, vaan ne suoraviivaistavat nuoruuden monia tilanteita ja ilmiöitä. Jotta tietoa voidaan tulkita oikein, pitää ymmärtää mitä indikaattoritiedon takana on. Lisäksi tietoa olisi tärkeää käsitellä monialaisesti, eri alojen ammattilaisten ja myös nuorten kesken. Suomessa meillä on käytössä jopa maailmanlaajuisesti merkittävä kansallinen tilastoaineisto, vuoden syntymäkohortti. Tähän pitkäaikaisseurantaan pohjautuen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat selvittäneet syrjäytymisen yhteiskunnallisia kustannuksia ihmisen elinkaaressa. Tutkimusten perustella on syrjäytymisen kannalta merkittäviksi riskitekijöiksi nostettu neljä seikkaa: 1) Vanhempien matala koulutustaso 2) Päihde- ja mielenterveysongelmat 3) Pitkäaikainen toimeentulotuen tarve 4) Perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset Monen muun tiedon ohella tähän raporttiin on koottu myös edellä esitettyihin syrjäytymisen kannalta kriittisiin sisältöihin liittyviä indikaattoritietoja Satakunnan ja Varsinais-Suomen lapsista, nuorista ja lapsiperheistä. Raportin indikaattoritiedot kuvaavat koettua tietoa lasten ja nuorten elinoloista ja elintavoista. Koetun tiedon lisäksi raportissa esitellään mm. työvoimahallinnon tilastotietoa, koulutuspoliittista tilastotietoa sekä erinäisiä kuntien nuorisotoimen, työpajojen ja etsivän työn toiminnan tunnuslukuja. Koska erilaisia indikaattoreita on niin paljon, on myös tässä raportissa tehty valintaa niiden suhteen. Kouluterveyskyselystä on tähän raporttiin poimittu teemoja, jotka ovat jo pidempään olleet vahvasti pinnalla mm. mediassa. Myös perinteiset elämäntapoihin liittyvät indikaattorit, kuten ruokailuun, tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyvät tilastot ovat mukana. Näiden ja monien muiden indikaattoritietojen kautta lukijalle halutaan tarjota yleistietoa nuorten kokemuksista ja elämästä Satakunnassa ja Varsinaois-Suomessa. Raportin laatijat haluavat kuitenkin huomauttaa, että kouluterveyskyselyyn pohjautuvien tilastojen tulkinnassa tulee olla varovainen ainakin pienempien kuntien osalta. Pienissä vastausmäärissä mahdolliset nuorten häiriövastaukset saattavat vääristää tulosta. Jos tieto on sanonnan mukaan valtaa, niin vallan mukana tulee myös vastuu meidän vastuu nuoristamme. Raportissa esiin nostetun tiedon toivotaan tukevan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tapahtuvaa, eri toimijoiden yhteistä työtä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja hyvinvointia tukevien rakenteiden kehittämisessä. 1

6 2 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Nuorisolaki määrittelee henkilön nuoreksi, jos hän on alle 29-vuotias (Nuorisolaki 2 ). Satakunnassa asui Tilastokeskuksen tilastojen mukaan yhteensä henkilöä, joista nuoria alle 29-vuotiaita oli (3,% väestöstä). Varsinais-Suomessa puolestaan asui yhteensä henkilöä, joista alle 29-vuotiaita oli (32,3% väestöstä). Alle olevassa kuvassa 1 on esitetty alle 29-vuotiaiden osuudet maakuntien ja kuntien väestöstä. Nuorten osuus kuntien väestöstä vaihtelee jonkin verran. Yleisesti voidaan todeta, että nuoria on kunnissa noin 253 prosenttia kunnan väestöstä. Satakunnassa ääripäitä tässä suhteessa edustavat Siikaisten kunta (22,1% alle 29vuotiaita) sekä Porin kaupunki (31,4% alle 29-vuotiaita). Varsinais-Suomessa puolestaan Kustavin kunta (19,1% alle 29vuotiaita) ja Turun kaupunki (35,7%) ovat maakunnan ääripäät alle 29-vuotiaiden suhteellisissa määrissä. Turku isona yliopistokaupunkina vetää opiskelijoita. Alle 29-vuotiaiden osuus väestöstä (%) maakunnittain ja kunnittain, tilanne , ,9 29,8 22,2 Varsinais-Suomen Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Satakunnan Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila 18,2 31,3 Kuvio 1. Alle 29-vuotiaiden osuus (%) maakunnan ja kunnan väestöstä (Tilastokeskus 218) Alle 29-vuotiaiden ikäryhmittäiset osuudet kunnittain, tilanne % 9% 8% % % % % -6 3% 2% 1% % Kuvio 2. Alle 29-vuotiaat ikäryhmittäin (Tilastokeskus 218) 2

7 Kuvio 3. Alle 29-vuotiaiden määrä suhteessa kunnan asukkaisiin. (Nuorisotilastot 218) Yhden vanhemman perheet, % lapsiperheistä Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Varsinais-Suomi Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Kuvio 4. Yhden vanhemman perheiden osuus kaikista lapsiperheistä vuosina 214 ja 216. (Sotkanet 218) 3

8 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 asukasta Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Varsinais-Suomi Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Kuvio 5. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä vuosina 214 ja 216. (Sotkanet 218) Kuvio 6. Nuorten osuus -29 vuotiaista vuodelta 1994 ja ennuste vuodelle 224 (Nuora) 4

9 3 Katsaus kuntien nuorisotyön palveluihin ja resursointiin 3.1 Valtionavustukset kuntien nuorisotoimelle ja henkilöstöresurssit Kunnan tehtäviin kuuluu nuorisotyö ja -politiikka. Näihin liittyvät sisällöt on määritelty nuorisolaissa. Nuorisolaki velvoittaa kuntia huolehtimaan nuorten kasvatuksellisesta ohjauksesta, nuorille tarkoitetuista toimintatiloista ja harrastusmahdollisuuksista, tieto- ja neuvontapalveluista, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukemisesta, liikunnallisesta, kulttuurisesta, kansainvälisestä ja monikulttuurisesta nuorisotoiminnasta, nuorten ympäristökasvatuksesta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluista tai muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Vaikka näistä asioista on säädetty laissa, kunnat saavat itse päättää millä tavoin ne toteuttavat nämä palvelut. Järjestämisestä on kuitenkin ohjeistettu siten, että kyseiset palvelut tulee toteuttaa alueellisena ja monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyössä nuorten ja järjestöjen kanssa. (OKM 216) Kunnat saavat edellä mainittujen, laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseen valtionosuutta. Kunkin kunnan saama valtionosuus lasketaan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella, joka määritellään vuosittain valtion talousarviossa. Suomen Kuntaliiton mukaan valtionosuus on 4,1% kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista. Tämän lisäksi kuntien nuorisotyötä tuetaan myös muiden valtionavustusten kautta, kuten etsivään nuorisotyöhön myönnettävien avustusten sekä nuorisotilojen rakentamiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin suunnatuista määrärahoista (OKM 216). Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon 1 on koottu vuosien kunnille myönnetyt alueellisen nuorisotoimen avustukset työpajatoiminnan, etsivän työn ja kerho- ja harrastetoiminnan toteuttamiseen. Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella neljän vuoden ( ) avustusmäärä on kaiken kaikkiaan yli 14 miljoona euroa (Häggman 218). 5

10 Kunta Työpaja Etsivä työ Kerho 213/14-216/17 Yhteensä Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Lavia Merikarvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Satakunta Kunta Työpaja Etsivä työ Kerho 213/14-216/17 Yhteensä Aura Kaarina Kimitoön Koski TL Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Turku Uusikaupunki Vahto 5 5 Vehmaa Velkua Yläne Varsinais-Suomi Lounais-Suomi , Taulukko 1. Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnille myönnetyt avustukset työpajatoiminnan, etsivän työn sekä kerho- ja harrastetoiminnan toteuttamiseen vuosina (Häggman 218) 3.2 Etsivän nuorisotyön resurssit Etsivään nuorisotyöhön myönnetään valtionavustusta. Satakunnan maakuntaan myönnettiin avustusta vuodelle 216 yhteensä euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin euroa. Avustusta myönnetään etsivään nuorisotyöhön haettavien henkilötyövuosien mukaan. Yhtä henkilötyövuotta kohden myönnettiin vuonna euroa. Se on 1 5 euroa vähemmän kuin vuonna 215. Satakuntaan myönnetyillä avustuksilla saatiin vuonna 216 etsivään nuorisotyöhön yhteensä 18,5 henkilötyövuotta. Vastaavasti Varsinais-Suomeen saatiin 32,5 henkilötyövuotta. 6

11 Etsivään nuorisotyön avustus yhtä kunnan vuotiasta kohden vuonna 217 Pyhäranta Vehmaa Nakkila Laitila, Kustavi, Taivassalo Kemiönsaari Kankaanpää* Säkylä Harjavalta Kokemäki Huittinen Pöytyä Loimaa Somero Eurajoki (Luvia) Uusikaupunki Lieto Paimio* Salo Eura Rauma Ulvila Satakunta Varsinais-Suomi Raisio Parainen Kaarina Naantali Masku, Nousiainen, Mynämäki Pori Turku Kuvassa 7 on esitetty vuoden 217 myönnetyt etsivän nuorisotyön valtionavustukset kunnittain suhteutettuna kunnassa olevien alle vuotiaiden nuorten määrään. Pienet maaseutumaiset kunnat, joissa on suhteessa vähemmän nuoria, saavat selvästi enemmän euroja käyttöön yhtä nuorta kohden. Satakunnan keskiarvo etsivän nuorisotyön avustuksessa vuonna 216 on 29 euroa yhtä vuotiasta nuorta kohden. Maakunnan sisällä vaihtelu on kuitenkin suurta. Nakkilassa etsivän nuorisotyön avustus on 68 euroa jokaista vuotiasta nuorta kohden kun se Porissa on 17 euroa. Varsinais-Suomessa maakunnan keskiarvo etsivän nuorisotyön avustuksessa on 27 euroa jokaista vuotiasta kohden. Varsinais-Suomen avustusten ääripäät yhtä nuorta kohden löytyvät Pyhärannalta (13 euroa / nuori) ja Turusta (12 euroa / nuori). Varsinais-Suomen kokonaisavustuksesta (972 ) Turun osuus on 297 euroa. Kuvio 7. Etsivään nuorisotyöhön saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan vuotiaisiin nuoriin. (Häggman 218) 7

12 3.3 Nuorten työpajatoimintaan myönnetyt avustukset Vuonna 217 Satakunnan maakuntaan myönnettiin 787 euroa avustusta nuorten työpajoille. Vastaavasti Varsinais-Suomen maakuntaan myönnettiin vuodelle 216 yhteensä 1 13 euroa. Jos summia suhteuttaa maakunnan vuotiaiden määriin, niin jokainen satakuntalainen nuori sai työpajatoimintaan noin 23 euroa ja varsinaissuomalainen nuori puolestaan noin 12 euroa. Alla olevaan taulukkoon 2 on koottu nuorten työpajojen saamat avustukset kunnittain vuosilta Avustukset nuorten työpajatoimintaan vuosina Kunta Avustus ( ) vuosina Kunta Avustus ( ) vuosina Eura 12 Kaarina 575 Eurajoki 16 Kimitoön 95 Harjavalta 25 Laitila 13 Huittinen 185 Lieto 53 Kankaanpää 46 Loimaa 172 Kokemäki 14 Mynämäki 78 Merikarvia 87 Naantali 29 Nakkila 154 Paimio 114 Pomarkku 98 Pargas 22 Pori 55 Pöytyä 9 Rauma 698 Raisio 389 Säkylä 127 Salo 231 Ulvila 92 Turku 859 Uusikaupunki 135 Satakunta 3 22 Varsinais-Suomi 3 98 Lounais-Suomi yhteensä 6 93 euroa Taulukko 2. Nuorten työpajojen saamat avustukset vuosina kunnittain. (Häggman 218) 3.4 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Lounais-Suomen aluehallintovirasto jakaa vuosittain valtionavustusta lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan tukemiseen. Satakuntaan avustusta jaettiin vuodelle 217 yhteensä 121 euroa ja Varsinais-Suomeen 249 euroa. Satakunnan osalta avustusmäärä kasvoi vuodentakaiseen jopa 39%. Varsinais-Suomessa kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 17%. Alla olevaan taulukkoon 3 on koottu vuosien jaetut lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kuntakohtaiset avustusmäärät. Avustukset lasten ja nuorten paikallisen harrastustoimintaan vuosina Kunta Avustus vuosina Kunta Avustus vuosina Eura 6 2 Aura Eurajoki 3 Kaarina Harjavalta 3 3 Kemiönsaari 4 8 Huittinen 44 Koski TL Jämijärvi 19 Laitila 13 9 Kankaanpää 31 5 Lieto 38 7 Karvia 29 6 Loimaa 57 2 Kokemäki 19 Marttila Köyliö 2 1 Masku Lavia 8 85 Mynämäki 17 2 Merikarvia 5 5 Naantali 17 9 Nakkila 2 4 Nousiainen Noormarkku 5 55 Paimio 16 3 Pori 55 7 Parainen 43 4 Rauma 54 8 Pöytyä Siikainen 1 75 Raisio 28 3 Säkylä 6 8 Rymättylä 9 1 Ulvila 19 6 Rusko 5 35 Salo 36 2 Sauvo 15 8 Somero 3 8 Turku Vahto 5 Velkua 6 4 Yläne 2 9 Satakunta Varsinais-Suomi Lounais-Suomi yhteensä 1 8 euroa Taulukko 3. Lasten ja nuorten paikallisen kerho- ja harrastustoiminnan tuki kunnittain vuosina (Häggman 218) 8

13 Taulukossa 3 näkyvä Turun euromääräinen ylivoima jaetuissa avustuksissa kuitenkin muuttuu merkittävästi, kun vuosittaista avustusta suhteuttaa kunnan vuotiaisiin (kuvio 8). Ylivoimaisesti eniten harrastustoiminnan avustusta per nuori myönnettiin Karvian kuntaan, jossa jokainen kunnan nuori sai yli 62 euroa. Toista ääripäätä edustaa Kokemäki, jossa vastaava summa oli 1,2 euroa per nuori. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen määrä ( ) suhteutettuna kunnan 7-18-vuotiaisiin vuonna 217 Karvia Jämijärvi Sauvo Huittinen Pöytyä Loimaa Nakkila Nousiainen Kankaanpää Parainen Masku Aura Turku Mynämäki Merikarvia Varsinais-Suomi Lieto Laitila Satakunta Rauma Paimio Ulvila Siikainen Marttila Koski TL Raisio Säkylä Naantali Kemiönsaari Pori Rusko Salo Eura Harjavalta Kaarina Somero Eurajoki Kokemäki, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, Kuvio 8. Lasten ja nuorten paikallisen kerho- ja harrastustoiminnan tuki vuonna 217 suhteutettuna kunnan vuotiaiden määrään. (Häggman 218) 4 Nuorten terveys ja hyvinvointi vuoden 217 kouluterveyskyselyn perusteella Lapsiin ja nuoriin sekä heidän elinoloihin liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä tehdään Suomessa paljon. Tutkimuksien haasteena on kuitenkin kokonaisuuksien hahmottaminen, koska usein yksittäiset tutkimukset ja selvitykset ovat teemoiteltu ja fokusoitu tarkasti tiettyihin tutkimuskohteisiin. Laajat, esimerkiksi nuoruutta ilmiönä tai nuoruutta ja hyvinvointia tarkastelevat tutkimukset ovat harvinaisempia, joskin niitäkin kyllä löytyy. Vuosittain eri teemalla toteutettava Nuorisobarometri on yksi tapa tarkastella teemoittain nuoruutta ja siihen liittyviä asioita. Nuorisobarometri mittaa suomalaisten vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Vuoden 215 Nuorisobarometrin teemana oli nuorten arjenhallinta. Sitä aikaisempien vuosien teemat käsittelivät mm. nuorten hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Nuorisobarometrien vahvuuksina on, että ne antavat hyvin seikkaperäistä tietoa ko. teemoista. 9

14 Vuosittaista tai parin vuoden välistä seurantatietoa tuottaa kansallisella tasolla tällä hetkellä lähinnä Tilastokeskus ja THL:n Kouluterveyskysely, joka toteutetaan kunnissa joka toinen vuosi. Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset ja vuosittaiset tiedot on kaikkien saatavilla THL:n ylläpitämästä SotkaNet -verkkopalvelusta. Tilastokeskus kokoaa viranomaisten tietojärjestelmistä tietoa ikäryhmittäin, alueittain sekä sukupuolen mukaan. Seuraaviin kappaleisiin on koottu Kouluterveyskyselyn tuottamaa tietoa satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten nuorten koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä. 4.1 Osallistuminen ja osallisuus Nuorten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia on nostettu esiin vuosi vuodelta enemmän. Nuoria on haluttu osallistaa heidän omaa elämää koskevien päätösten tekemiseen ja heitä pidetään oman elämänsä parhaina asiantuntijoina. Suomi on pullollaan erilaisia nuorten osallisuutta edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä, joista osa on toiminut paremmin ja osa vähän heikommin. Haasteena on yleisesti koettu se, että nuoria on osallistettu meidän aikuisten luomien toimenpiteiden ja ennalta määrättyjen raamien puitteissa. Pahimmillaan tilanne on johtanut näennäisosallistumiseen, jolla ei kuitenkaan ole ollut aitoa vaikutusta. Ruohonjuuritason, nuorista itsestään lähtevä ja nuorten itse määrittelemä osallistuminen, on hyvä tavoite ja sen eteen tulee yhä tehdä työtä. Yhteiskunnan aikuisten tulee luoda tälle mahdollisimman hyvät puitteet ja antaa nuorten toimia itse heidän omilla ehdoillaan. Aluehallintoviraston toteuttama vuoden 217 peruspalvelujen arviointi tulee selvittämään nuorten kokemuksia osallistumisen mahdollisuuksiin ja heidän kuulemiseen liittyen (AVI 218). Alla olevassa kuviossa 9 on esitetty Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta 8. ja 9. luokkalaisten nuorten kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Satakunnan ja Varsinais-Suomen osalta tulokset ovat valtakunnan keskitasolla, mutta huomattavasti parempia kuin esimerkiksi mitä Pirkanmaalla. Pohjanmaan maakunta, joka tunnetaan yhteisöllisyydestään, nousee tässä tilastossa selkeästi muita paremmin sijoittuvaksi ,5 1,6 Hyvät vaikutusmahdollisuudet lk. 13,7 9,5 9,6 8,3 9,2 Kuvio ja 9. luokkalaisten nuorten kokemus vaikutusmahdollisuuksistaan. (Sotkanet 217) Nuorten (8. ja 9. luokkalaiset) kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan kouluarjessa (taulukko 4) ovat maakuntatasolla hyvin saman kaltaiset, mutta vaihtelevat kunnittain hyvinkin paljon. Varsinais-Suomen osalta Kemiönsaari saa eniten parhaita arvosanoja vaikutusmahdollisuuksien osalta, joskin nuorten suhteellisen vähäinen määrä kunnassa tekee tulkinnasta hieman kyseenalaista. Vehmaan kunta sen sijaan poikkea muista kunnista siten, että siellä tulos eri vaikuttamismahdollisuuksien kokemuksen osalta on lähes joka kohdassa heikoin. 1

15 Peruskoulun lk. välituntien tai taukojen suunnitteluun ja toteutukseen Koulun yhteisten sääntöjen laatimiseen Koulutilojen suunnitteluun ja siistimiseen Koulun tapahtumien järjestämiseen koulutyön suunnitteluun Koulu-ruokailuun Aura 8,6 5,7 14,3 12,9 1, 43,5 Kaarina 16,8 18,2 23,1 16,5 16,5 32,5 Kemiönsaari 34,6 25,7 26,7 28,6 55,2 5, Koski Tl 26,4 24,7 29,2 28,1 27, 46,6 Laitila 2,4 23,1 19,3 2,4 23,5 4,6 Lieto 17,1 12,2 11,3 13, 13,1 24,9 Loimaa 25,8 27,6 2, 25,7 3,2 42,6 Masku 24,8 23,6 23,8 19,1 33,1 Mynämäki 16,7 17,8 14, 15,9 18,7 32,1 Naantali 19,1 16, 19,5 16,4 16,4 34,7 Nousiainen 29,5 26,9 26, 21,9 45,2 46,7 Paimio 17,6 16,8 26,3 16,8 17,3 35, Parainen 29, 22,9 18,8 31,3 23,5 42,5 Pöytyä 24, 25,3 3, 22,8 22, 53,3 Raisio 18,5 17,9 28,4 17,9 16,3 27,6 Rusko 14,9 14,3 2,7 15, 18,4 41,8 Salo 17,4 19,9 17,2 18,8 23,2 35,4 Sauvo 12,1 15,2 18,2 28,8 18,2 4,9 Taivassalo Turku 24,7 22,6 18,2 23,9 23,1 33,7 Uusikaupunki 23,4 18,2 18,4 18,1 29,2 38,2 Vehmaa 7,9 1,5 5,3 5,3 7,9 27, Varsinais-Suomi 21,6 2,4 19,7 2,6 22,6 35,6 Välituntien tai taukojen suunnitteluun ja toteutukseen Koulun yhteisten sääntöjen laatimiseen Koulutilojen suunnitteluun ja siistimiseen Koulun tapahtumien järjestämiseen Koulutyön suunnitteluun Koulu-ruokailuun Peruskoulun lk. Eura 18,5 22,4 17,6 23,5 17,9 41,8 Eurajoki 3,6 19, 23,2 23,4 25, 44, Harjavalta 22,9 33,8 24,3 36,2 4,8 47,1 Huittinen 25, 25,2 2, 22,6 2,9 28,7 Jämijärvi 13,5 21,6 18,9 16,7 16,2 29,7 Kankaanpää 26,1 29,1 28,2 25,6 23,6 4,5 Karvia 2, 22,2 15,6 17,8 22,7 28,9 Kokemäki 27,4 18,8 27,1 14,1 16,5 22,4 Merikarvia 15,4 15,4 24, 13,5 23,1 4,4 Nakkila 2,5 17,9 1,5 17,9 2,5 48,7 Pomarkku 26, 26, 28, 26, 34, 36, Pori 23,4 2,5 21,2 23,1 21,3 4,2 Rauma 17,3 25, 35,8 35,8 25, 52,8 Säkylä 15,4 8,9 6,5 1,6 13, 22,1 Ulvila 17,2 15,1 25, 15,1 12,5 31,7 Satakunta 22,4 2,8 21,6 22, 21,1 38,3 Taulukko ja 9. luokkalaisten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan kouluarjessa. (Sotkanet 218) 4.2 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden kokemus lisää ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoo yksilöt osaksi kokonaisuutta. Yhteisön ja yhteisöllisyyden kokemuksen merkitys yksilön hyvinvoinnille on osoitettu tutkimuksissa hyvin merkitykselliseksi. Yhteisöllisyyden kokemuksen tiedetään lisäävän keskinäistä luottamusta ja lisäävän yksilöiden elämän kykyä. Erityisesti kasvavassa iässä olevien lasten ja nuorten on tärkeä kokea oma yhteisönsä. Näin ollen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa toimivilla aikuisilla on merkittävä rooli yhteisöllisyyttä määrittävän ja korostavan opiskelu-, työja elinympäristön luomisessa. Alla olevassa kuviossa 1 on kuvattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorten kokemusta siitä, miten he kokevat opettajien kiinnostuneen heidän kuulumisestaan. Huomattavaa ja erityisen tärkeää on se, että kymmenessä vuodessa nuorten kokemus opettajien kiinnostumisesta heidän kuulumisestaan ja arjestaan on parantunut sekä peruskoulun että toisen asteen osalta. Huomattavaa on myös se, että toisen asteen ammatillisessa opetuksessa on jo koko seurannan ajalta oltu enemmän kiinnostuneita oppilaiden kuulumisesta kuin mitä peruskoulussa tai lukioissa. 11

16 Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 1. Nuorten kokemus opettajien kiinnostuksesta heidän kuulumisistaan. Luokan tai oppilasryhmän sisäinen työrauha (kuvio 11) on myös parantunut kaikilla opintoasteilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maakuntien väliset erot ovat melko pienet ja suunta on molemmissa samanlainen. Peruskoulun osalta on silti vielä matkaa toisen asteen oppilaitosten tasoon. Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 11. Oppilaiden kokemus työrauhasta luokassa tai ryhmissä. (Sotkanet 217) Opettajien suhtautumisen ja työrauhan kehittymisen ohella kokemus koulunkäynnistä on kehittynyt parempaan suuntaan (kuvio 12). Maakunnalliset erot koulunkäynnistä pitämisen suhteen ovat kokonaisuutta tarkasteltaessa melko pienet, joskin Varsinais-Suomen osalta on nähtävissä pientä etumatkaa suhteessa Satakunnan tilanteeseen. Mielenkiintoinen huomio on lukio-opiskelijoiden kokemuksessa, joka on laskenut hieman vuodesta 213 vuoteen 217 mennessä molemmissa maakunnissa. 12

17 Pitää koulunkäynnistä, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 12. Oppilaiden kokemus koulunkäynnistä. (Sotkanet 217) Alla olevissa taulukoissa on esitetty tarkemmin kuntakohtaisia tuloksia nuorten kokemuksista yhteisöllisyyteen ja yhteisöön kuulumisesta. Taulukossa 5 on esitetty peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten kokemuksia. Kuntien väliset erot menevät pääosin kymmenyksen sisään, mutta toki suurempiakin eroja on havaittavissa. Varsinais-Suomen kunnittaisessa vertailussa erityisesti Vehmaa menestyy hyvin. Satakunnan kuntien osalta hyviä tuloksia saavat Huittinen, Nakkila ja Jämijärvi. Yleisti voidaan todeta, että sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa koulujen ja oppilaitosten oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä. Toisella asteella oppilaat viihtyvät keskimäärin paremmin yhdessä kuin mitä peruskoulun oppilaat. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pitävät koulunkäynnistä enemmän kuin lukioissa tai peruskouluissa opiskelevat. Yhteisöllisyyden näkökulmasta kaikkien eri opintoasteiden oppilaat samaistuvat eniten lähiyhteisöön. Seuraavaksi tulee luokkayhteisö, sitten kouluyhteisö ja viimeisenä suomalainen yhteiskunta. Riippumatta koulutusasteesta, keskimäärin vain hieman yli puolet nuorista kokee, että he ovat tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Hyvä työrauha Oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Pitää koulunkäynnistä Tärkeä osa luokkayhteisöä Tärkeä osa kouluyhteisöä Tärkeä osa ystäväporukkaa Tärkeä osa lähiyhteisöä Tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa Lounais-Suomen AVI 67,4 77,5 61,6 64,3 55, 83,9 86,5 54,3 Varsinais- Suomi 68,9 77,6 61,9 64,9 55, 84, 53,9 Aura 77,1 94,3 52,9 63,6 53,1 76,1 59,1 Kaarina 68,1 78, 62, 63,3 55,6 8,8 55,4 Kemiönsaari 83,8 84,8 61,9 68,9 62,5 84,6 58,4 Koski Tl 63,3 87,6 66,3 75,3 69,7 85,2 68,5 Laitila 62,1 72,5 61,7 62,2 5, 86,8 56,4 Lieto 67,8 7,6 64, 6,8 52,8 81,9 53,1 Loimaa 68,2 77,2 54,7 67,1 56,6 82,1 56,2 Masku 78,8 85,8 69,8 68,7 55, 83,2 53,9 Mynämäki 75,7 72,6 69,4 57,9 5, 82,1 54,7 Naantali 66, 73,4 55,6 66, 61,7 83,8 58,6 Nousiainen 74,3 72,4 61, 62,6 57,7 77,8 58,3 Paimio 67,3 71,7 55,6 63,9 53,1 87,8 54,8 Parainen 75,6 85,8 59,1 77,2 7,7 89,6 6,3 Pöytyä 72, 72,5 56,7 68,5 61,3 83,2 62,7 Raisio 71,9 77,7 61,7 68,8 56,3 88,5 56,4 Rusko 71,6 78,7 68,6 72,6 63,3 87,5 5,4 Salo 71,9 75,1 6,1 61,1 48,2 83,2 52,4 Sauvo 65,2 63,6 56,1 49,2 42,2 79,7 43,5 Turku 65,4 78,8 65,3 63,9 53,4 85,1 5,3 Uusikaupunki 64,1 79,8 55,4 64,6 57,2 79,1 53,9 Vehmaa 73, 94,4 52,6 84,2 59,5 92,1 51,4 13

18 Hyvä työrauha Oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Pitää koulunkäynnistä Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä Kokee olevansa tärkeä osa ystäväporukkaa Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä Kokee olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa Lounais-Suomen AVI 67,4 77,5 61,6 64,3 55, 83,9 86,5 54,3 Satakunta 63,9 77,3 61, 63, 54,9 83,6 86,3 55,4 Eura 64,5 81,7 56,2 65, 54,7 8,4 79,4 5, Eurajoki 69, 79,5 56,5 66,4 59,8 83,3 9,4 58,4 Harjavalta 51,4 87,3 63,4 66,2 61,4 8, 84,8 62, Huittinen 69,6 85,2 68,7 76,8 7,7 87, 95,8 73,7 Jämijärvi 75,7 7,3 61,1 77,8 66,7 91,9 88,2 63,9 Kankaanpää 69,9 7,8 6,8 63,4 53,3 79,6 87,6 59,1 Karvia 73,3 77,8 62,8 55,8 51,2 86,4 85,7 58,1 Kokemäki 54,1 61,9 65,9 56,3 5, 82,5 81,1 6, Merikarvia 86,5 78,8 55,8 56,3 49, 78, 77,1 52, Nakkila 87,2 76,9 73,7 73, 78,4 89,5 91,4 64,9 Pomarkku 67,3 7,8 68, 69,6 63, 91,5 93,5 63, Pori 62,5 76,6 6,6 6,5 51,3 84,2 86,4 52, Rauma 75,5 73,1 71,7 58, 55,1 8, 87,5 55,1 Säkylä 53,7 83,5 57,4 64,8 58,3 83,3 87,4 58, Ulvila 52,1 76,9 57,4 63, 54,5 82,7 85, 56, Taulukko 5. Yhteisöllisyyteen liittyviä kokemuksia peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta. Oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Pitää koulunkäynnistä Tärkeä osa luokkayhteisöä Tärkeä osa kouluyhteisöä Tärkeä osa ystäväporukkaa Tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Hyvä työrauha Tärkeä osa lähiyhteisöä Lounais-Suomen AVI 92,9 88, 73,4 59,6 57,4 86,9 88,2 57,2 Varsinais- Suomi 93,1 89,1 74,4 61,1 59,2 86,8 88,1 58,1 Kaarina 87,4 84,1 69,2 55,1 5,4 85,8 86,3 52, Kemiönsaari 9,2 87,8 73,2 63,4 58,5 87,8 87,5 51,2 Koski Tl 71,4 82,9 71,4 58,3 58,3 86,1 85,7 5, Laitila 97,4 94,6 53,8 76,9 66,7 94,9 91,7 46,2 Lieto 94,8 89,7 75,9 62,1 65,5 89,7 91,1 75, Loimaa 96,7 85,7 6,2 61,1 58,9 85,6 89,5 58,4 Mynämäki 1, 91,3 81,7 67,8 67, 93,9 95,5 61,7 Naantali 93,1 92,5 73,7 59,4 58,6 91, 9,8 61,4 Nousiainen 98,6 92,3 82,5 71,1 71,6 87,1 92,5 68,3 Paimio 9,4 94, 7,4 69,2 66,2 82, 85, 55,3 Parainen 88,7 94,7 72,2 65,5 61,8 85, 87,6 5, Raisio 96,9 85,9 71,8 51,3 49,4 86,2 89, 51,3 Salo 94,1 83, 77,3 62,3 58,2 87,9 86,4 6,7 Somero 83,6 83,1 75,3 58, 51,5 84,1 78,5 52,2 Turku 93,4 9,3 75,5 6,7 59,3 86,5 88,4 59,2 Uusikaupunki 98,6 94,4 75,3 56,2 6,3 83,6 81,4 5,7 Oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Pitää koulunkäynnistä Tärkeä osa luokkayhteisöä Tärkeä osa kouluyhteisöä Tärkeä osa ystäväporukkaa Tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Hyvä työrauha Tärkeä osa lähiyhteisöä Lounais-Suomen AVI 92,9 88, 73,4 59,6 57,4 86,9 88,2 57,2 Satakunta 92,4 85,7 71,1 56,3 53,6 87,1 88,2 55,4 Eura 97,7 79,3 69,6 56,5 54,9 83,7 92, 68,5 Eurajoki 88,2 91,7 8,2 6, 57,3 86,4 89,7 58,2 Honkajoki 83,8 82,9 73, 73, 59,5 86,5 88,9 54,1 Huittinen 96,9 92,9 82,8 67, 66,7 86,6 92,6 58,8 Kankaanpää 9,4 89, 69,1 69,6 57,4 87,4 88,1 52,2 Merikarvia 83,3 9,5 74,4 74,4 69,8 86, 85,7 5, Pomarkku 87,8 83,3 61,2 61,2 53,1 81,3 95,5 55,1 Pori 92,7 83,1 68,9 47,5 47,1 88, 87,1 51,9 Säkylä 85,3 91,5 71,3 75,8 69,1 91,4 91,1 69,5 Ulvila 97,7 81,7 67,9 41,4 47,3 87,6 84,4 55, Taulukko 6. Yhteisöllisyyteen liittyviä kokemuksia lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. 14

19 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Hyvä työrauha Oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Pitää koulunkäynnistä Tärkeä osa luokkayhteisöä Tärkeä osa kouluyhteisöä Tärkeä osa ystäväporukkaa Tärkeä osa lähiyhteisöä Tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa Lounais-Suomen AVI 8,8 85,9 83,9 7,1 6,6 86,5 86,9 58,1 Varsinais-Suomi 79,3 86,4 83,3 71, 61,5 87,6 87,8 59,4 Lieto 81,3 84, 78,9 65,7 51,4 85,7 84,6 54,3 Loimaa 89,1 96,7 89,6 73, 64,4 89,8 89, 57,1 Parainen 83,6 87,8 89,2 78,9 69,6 85,9 92,6 61,4 Raisio 78,3 86,5 81, 7,9 6,7 87,8 9,3 59,2 Salo 77,3 83,7 86, 7,1 62,7 86,8 88, 6, Turku 79,9 86,7 82,3 7,3 6,4 87,3 87,3 59, Uusikaupunki 7,9 82,4 81,9 75,5 65,7 89,7 85,9 63,6 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Hyvä työrauha Oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Pitää koulunkäynnistä Tärkeä osa luokkayhteisöä Tärkeä osa kouluyhteisöä Tärkeä osa ystäväporukkaa Tärkeä osa lähiyhteisöä Tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa Lounais-Suomen AVI 8,8 85,9 83,9 7,1 6,6 86,5 86,9 58,1 Satakunta 83,2 85, 84,9 68,5 59,1 84,8 85,5 56,2 Huittinen 83,3 91,6 88,2 63,8 57,5 84, 84,7 51,9 Kankaanpää 9,7 92,7 84, 84,4 77,3 92,3 91, 73,9 Kokemäki 85,8 93, 88,4 71,1 61, 85,2 88, 53,2 Nakkila 91,7 91,7 86,1 45,5 38,2 76,5 76,7 33,3 Pori 84,4 83,5 84,4 65,2 53,6 82,6 83,1 5,6 Rauma 76,8 77,9 83,1 68,6 59,2 86, 84,5 59,2 Ulvila 84,5 9,9 85,7 7,6 65,7 83,9 89,2 64,5 Taulukko 7. Yhteisöllisyyteen liittyviä kokemuksia toisen asteen ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. 4.3 Hyvin käyttäytyvä nuoriso Nuorten terveystapatutkimuksessa (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarja 217:28) on seurattu valtakunnallisin kyselyin vuotiaiden nuorten terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta Vuonna 217 kyselyyn vastasi 458 nuorta. Tutkimuksen mukaan nuorten päivittäinen savukkeiden poltto on vähentynyt edelleen. Myös tupakointikokeilut vähenivät vuotiailla. Sen sijaan nuuskakokeilut pysyivät samalla tasolla kuin 215, mutta päivittäinen ja silloin tällöin käyttö lisääntyivät 18-vuotiailla pojilla. Sähkösavukkeiden kokeilut ja käyttö pysyivät samalla tasolla kuin 215. Tutkimuksen mukaan raittiiden nuorten osuuden lisääntyminen pysähtyi vuosien 215 ja 217 välillä (kuvio 13). Samoin pysähtyi alkoholin käytön ja humalajuomisen pitkään jatkunut väheneminen. Alkoholin käyttö oli kuitenkin edelleen hieman harvinaisempaa kuin neljä vuotta aikaisemmin. Raha-automaatilla pelaaminen oli vuotiailla hieman yleisempää kuin vuonna 215, mutta kuitenkin selvästi vähäisempää kuin ennen lakimuutosta 211. Edellä esitetyt valtakunnan tason tutkimustulokset ovat saman suuntaisia kuin mitä tilastotiedot osoittavat Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Nuorten viikoittainen alkoholin käyttö on vähentynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla muutos on ollut suuri. 15

20 Käyttää alkoholia viikoittain, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 13. Nuorten viikoittainen alkoholin käyttö. (Sotkanet 217) Nuorten päivittäisen tupakoinnin osalta maakunnittaista vaihtelua onkin sitten enemmän (kuvio 14). Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta Varsinais-Suomessa suunta on ollut laskemaan päin viimeisen kymmenen vuoden ajalta, kun taas Satakunnassa on välissä näkynyt jopa hienoista kasvua. Kunnes viimeinen väli vuodesta 213 vuoteen 217 on tuonut selvän laskun aiempaan. Satakunnan osalta sama kaava näkyy myös lukiossa opiskelevien osalla. Päivittäistä tupakointia tarkasteltaessa toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat kuitenkin ihan eri tasolla kuin mitä peruskoulun tai lukion oppilaat. Ammattikoululaisten osalta suunta on kuitenkin parempaan päin. Tupakoi päivittäin, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 14. Nuorten päivittäinen tupakointi. (Sotkanet 217) Alla olevissa taulukoissa 8 on esitetty kuntakohtaisesti peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä toisen asteen koulutuksessa opiskelevien nuorten tupakointiin ja alkoholiin sekä marihuanaan ja kannabikseen liittyviä käyttö tilastoja. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista satakuntalaisista nuorista (1,6%) huomattavasti useampi tupakoi päivittäin kuin mitä varsinaissuomalaista nuorista (6,9%). Satakunnassa Jämijärven peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista jopa 16,2% tupakoi päivittäin. Varsinais-Suomen osalta eniten päivittäin tupakoivia 8. ja 9. luokkalaisia löytyy Kemiönsaarelta ja Nousiaisista, joissa molemmissa 15,5% ilmoittaa tupakoivansa päivittäin. 16

21 Viikoittainen alkoholin käyttö on maakunnan tasolla yhtä yleistä niin Satakunnassa kuin Varsinais-Suomessakin. Yksittäisistä kunnista esiin nousee Varsinais-Suomen osalta Nousiainen ja Satakunnan osalta Nakkila, joissa molemmissa yli 1% vastaajista käyttää viikoittain alkoholia. Luku on suuri, kun sitä suhteuttaa maakuntien keskiarvoihin, jotka vaihtelevat 5,6 ja 5,7 prosentin välillä. Tosi humalaan kerran kuussa juovien määrä on Satakunnassa (12,3%) vähän yleisempää kuin mitä se on Varsinais- Suomessa (11,1%). Kovimmat luvut kuntakohtaisesti tulevat Kemiönsaarelta, missä nuorten ilmoittaman mukaan lähes joka neljän (23,1%) juo itsensä tosi humalaan kerran kuukaudessa. Mynämäelläkin vastaavasti joka viides juo itsensä tosihumalaan kerran kuukaudessa. Pienillä paikkakunnilla luvut nousevat helposti suuriksi ja tilanne tasoittuukin, kun tarkasteluun otetaan esimerkiksi Pori (12,3%), Rauma (7,7%) tai Turku (8,3%). Marihuanan tai kannabiksen kokeiluissa ei ole suuria eroja maakuntien välillä. Noin seitsemän prosenttia maakuntien 8. Ja 9. Luokkalaisista kertoo kokeilleensa marihuanaa tai kannabista. Huumeisiin liittyen luku on kuitenkin valitettavan korkea, kun ottaa huomioon vastaajien iän. Eniten marihuanaa tai kannabista kokeilleita löytyy Kemiönsaarelta (11,5%), Harjavallasta (1%) ja Ulvilasta (1,3%). Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Tupakoi päivittäin Käyttää alkoholia viikoittain Tosi humalassa väh. Kerran kuukaudessa Kokeillut marihuanaa tai kannabista Raittius Lounais-Suomen AVI 8, 5,7 11,5 7,1 58,3 Varsinais-Suomi 6,9 5,7 11,1 7, 58,9 Aura 5,7 8,6 12,9 4,3 62,9 Kaarina 1,3 6,2 11,4 7,9 62,9 Kemiönsaari 15,5 9, 23,1 11,5 41, Koski Tl 5,6 6,7 15,6 3,4 48,3 Laitila 5,6 5,1 9,8 4,7 54,9 Lieto 4,9 5,8 1,5 7,5 61,9 Loimaa 11,8 7,7 13,4 6,8 52, Masku 8,1 5, 1,2 6,3 6,9 Mynämäki 7,3 7,3 2,2 3,8 46,8 Naantali 9,3 4,5 1,8 8,7 63,2 Nousiainen 15,5 1,6 14,3 9,6 57,7 Paimio 7, 7, 12,8 6,5 5,3 Parainen 5,4 5,9 9,5 5,5 52, Pöytyä 7,4 6,1 7,5 3,4 55,1 Raisio 5,4 3,5 8,6 5,8 56,9 Rusko 2,9 3,7 8,2 3,7 56,7 Salo 7,3 8,6 15,3 9,6 51,2 Sauvo 7,6 1,5 6,1 1,6 68,2 Turku 4,9 4,5 8,3 7,3 65,5 Uusikaupunki 5,3 4,8 15,7 4,3 51,3 Vehmaa 2,7 7,9 73, Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Tupakoi päivittäin Käyttää alkoholia viikoittain Tosi humalassa väh. Kerran kuukaudessa Kokeillut marihuanaa tai kannabista Raittius Lounais-Suomen AVI 8, 5,7 11,5 7,1 58,3 Satakunta 1,6 5,6 12,3 7,3 56,8 Eura 15,5 6,5 17,2 6,1 52, Eurajoki 5,8 4,3 11, 3,4 49,6 Harjavalta 8,5 1,4 8,7 1, 6,9 Huittinen 13,9 8,3 13,9 4,6 5,5 Jämijärvi 16,2 2,7 8,1 8,1 51,4 Kankaanpää 8,7 8,2 11,5 6,4 53,2 Karvia 8,9 6,7 11,1 2,2 33,3 Kokemäki 11,9 6,3 16,3 7,3 47,5 Merikarvia 5,9 7,8 11,8 7,8 7,6 Nakkila 1,3 1,5 1,3 7,7 65,8 Pomarkku 8,2 6,4 6,3 2,1 72,3 Pori 1,8 5, 12,3 8,6 6,7 Rauma 1,9 3,8 7,7 2, 71,2 Säkylä 1,7 8,9 16,9 5,7 4,7 Ulvila 12, 5,1 9,7 1,3 54,9 Taulukko 8. Tupakkaan, päihteisiin ja huumekokeiluihin liittyviä tilastoja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta. (Sotkanet 217) 17

22 Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Tupakoi päivittäin Käyttää alkoholia viikoittain Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa Kokeillut marihuanaa tai kannabista Raittius Lounais-Suomen AVI 3,4 6,4 17,8 8,6 32,9 Varsinais-Suomi 3, 6,5 17,4 9, 32,8 Kaarina 6,2 5,1 16,7 1,5 37,5 Kemiönsaari 12,2 7,3 34,1 7,3 9,8 Koski Tl 2,8 8,3 25, 8,3 13,9 Laitila 2,6 1,3 23,7 2,6 1,3 Lieto 6,8 8,6 25,4 1,5 31, Loimaa 5,4 14,1 23,9 11,8 22,8 Mynämäki 1,7,9 15,5 2,6 25,9 Naantali 1,5 6, 14,3 6,8 43,6 Nousiainen,7 7, 16,8 8,8 32,9 Paimio,7 3, 17,8 3, 31,1 Parainen 6,3 2,6 18,3 3,5 33,9 Raisio 4,3 4,9 23,3 6,2 39,9 Salo 4,6 9,2 2,5 1,8 28,9 Somero 5,6 14,1 2,8 5,6 14,1 Turku 1,6 6,5 15, 1,8 34,6 Uusikaupunki 5,5 2,7 15,1 8,2 35,6 Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Tupakoi päivittäin Käyttää alkoholia viikoittain Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa Kokeillut marihuanaa tai kannabista Raittius Lounais-Suomen AVI 3,4 6,4 17,8 8,6 32,9 Satakunta 4,3 6,2 18,9 7,5 33,3 Eura 1,1 6,5 18,5 4,4 25, Eurajoki,9 3,6 11,7 4,5 39,6 Honkajoki 5,4 8,1 1,8 2,7 37,8 Huittinen 5,1 6,1 19,8 8,3 29,6 Kankaanpää 9,6 6,6 22,8 1,3 3,9 Merikarvia 4,7 4,7 16,7 27,9 Pomarkku 2, 6,1 14,3 6,3 42,9 Pori 3,6 7, 19,2 9,5 37,4 Säkylä 6,3 1,8 25,3 9,5 21,5 Ulvila 6,9 3,1 16,9 3,8 31,3 Taulukko 9. Tupakkaan, päihteisiin ja huumekokeiluihin liittyviä tilastoja lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. (Sotkanet 217) II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Tupakoi päivittäin Käyttää alkoholia viikoittain Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa Kokeillut marihuanaa tai kannabista Raittius Lounais-Suomen AVI 26,5 17,2 32,2 19,7 21,7 Varsinais-Suomi 25,4 16,7 31,5 19,6 22,5 Lieto 24, 2,3 21,3 18,9 2,3 Loimaa 38,9 19,9 34,1 13,1 14,8 Parainen 29,7 14,9 36,5 17,8 17,6 Raisio 21,2 18,8 34,7 21,1 25,6 Salo 29,8 19,6 36,4 19,8 19,2 Turku 2,9 15, 28,4 2,8 24,7 Uusikaupunki 39,6 15,8 35,1 15, 19,8 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Tupakoi päivittäin Käyttää alkoholia viikoittain Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa Kokeillut marihuanaa tai kannabista Raittius Lounais-Suomen AVI 26,5 17,2 32,2 19,7 21,7 Satakunta 28,3 18, 33,3 19,8 2,4 Huittinen 24,4 15,7 27,1 17,6 26,5 Kankaanpää 38,5 17,6 26,7 16, 18,9 Kokemäki 29,8 19,4 35,1 14,4 17,6 Nakkila 28,6 22,9 25,7 22,9 31,4 Pori 25, 17, 31,3 23,7 21,9 Rauma 26,6 18,4 37,8 18,5 14,6 Ulvila 35, 19,9 37, 2,6 29,3 Taulukko 1. Tupakkaan, päihteisiin ja huumekokeiluihin liittyviä tilastoja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. (Sotkanet 217) 18

23 4.4 Koettu terveys Ihmisen kokemukseen omasta terveydestä vaikuttavat monet eri asiat. Joskus ne ovat yksilöitävissä tarkemmin ja joskus taasen ei. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa koettu terveys muodostuu monen eri asian summasta. Kuvio 15 osoittaa, että noin 15-2% Satakunnan ja Varsinais-Suomen nuorista kokee terveydentilansa joko keskinkertaiseksi tai huonoksi. Satakunnassa ehkä hieman useammin kuin Varsinais-Suomessa, joskin erot ovat hyvin pieniä. Vuosittainen vaihtelu on melko pientä, joskin hitaasti nouseva trendi tilastoissa on nähtävissä. Terveydentilan keskinkertaiseksi tai heikoksi kokeminen on sen sijaan selkeästi yleisempää toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien keskuudessa kuin mitä peruskoulun tai lukion oppilailla. Nuorten väsymyksen tai heikotuksen kokemus on hyvin yleistä molemmissa maakunnissa, eikä suuria eroja ole nähtävissä. Jos ammatillisessa koulutuksessa terveydentila koettiin useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi, niin puolestaan lukiolaiset kokevat itsensä useammin väsyneeksi tai olonsa heikottavaksi. Kymmenen vuoden aikaperspektiiviä tarkasteltaessa huomaa, että peruskoulun ja ammatillisen oppilaitosten opiskelijoiden osalta tilanne ei juuri ole muuttunut, mutta sen sijaan lukiolaisten osalta tilastoissa on ollut selvää elämistä. Molemmissa maakunnissa tilanne oli jo menosa selkeästi parempaan suuntaan, kunnes vuoden 217 tulos laski uudelleen kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. 25 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Satakunta Varsinais-Suomi Kuvio 15. Nuorten koettu terveys. (Sotkanet 217) Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 16. Kokemus viikoittaisesta väsymyksestä tai heikotuksesta. (Sotkanet 217) 19

24 Koettuun terveyteen liittyviä yksittäisiä oireita tarkasteltaessa alkaa löytyä eroja niin maakuntien kuin yksittäisten kuntien osalta. Viikoittaista päänsärkyä tai vatsakipuja koetaan hieman useammin Satakunnassa kuin mitä Varsinais- Suomessa. Varsinaissuomalaiset 8. ja 9. luokkalaiset kokevat myös terveydentilansa hieman paremmaksi kuin mitä satakuntalaiset. Sen sijaan väsymystä tai heikotusta on useammin varsinaissuomalaisilla 8. ja 9. luokkalaisilla. Nukahtamisvaikeudet, kokemus kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta sekä oma huoli mielialasta ovat yhtä yleisiä molemmissa maakunnissa. Yksittäisten kuntien osalta esiin nousevat Varsinais-Suomesta Aura ja Satakunnasta Merikarvia ja Ulvila. Nämä kolme kuntaa keräävät eniten kuntakohtaisia heikkoja tuloksia 8. ja 9. luokkalaisten koetun terveyden osalta. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja väh. kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta väh. kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen väh. kerran viikossa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kokee terv. tilansa keskinkert- tai huonoksi Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen v. aikana Lounais-Suomen AVI 3,4 14, 38,6 28,5 11,5 18,4 25,8 Varsinais- Suomi 29,6 13,6 39,3 28,4 11,4 17,9 25,6 Aura 26,1 17,4 46,4 35,7 22,1 24,3 31,4 Kaarina 33,3 15,7 41,5 3,9 13,6 16,3 22,3 Kemiönsaari 28,6 14,3 43,3 21, 11,5 22,3 23,1 Koski Tl 19,1 16,9 34,4 22,5 9,1 2, 29,5 Laitila 22,1 9,9 37,4 21, 8,5 14,4 22, Lieto 31,1 14,6 39,9 3,8 12,4 21,7 24,6 Loimaa 28,9 11,8 37,6 26,7 14,3 17,9 27,9 Masku 24,6 8,7 25, 2,7 8,1 1,7 2,8 Mynämäki 19,3 5,5 26,6 14,7 8,2 17,4 25,2 Naantali 3,2 13,1 37,6 26,3 1,5 19,5 24,6 Nousiainen 24,8 11,4 29,5 2, 7,8 17,5 25, Paimio 34,2 13,7 34,8 34,2 9,6 18,1 29,1 Parainen 27,6 13,8 42,2 27,7 9,9 21,5 17,6 Pöytyä 37,6 15,6 47,9 24,2 11,3 17,7 27,4 Raisio 29,2 16,4 39,4 28,3 9,5 16,3 23,2 Rusko 21,7 1,1 26,1 21, 4,4 14,5 21,2 Salo 36,7 16,1 45,2 32,7 12,6 22, 31,5 Sauvo 27,3 9,1 36,4 21,2 7,8 13,8 22,7 Turku 28,8 13,7 4,3 3,6 11,9 16,8 26,9 Uusikaupunki 28,1 9,8 37,5 31,1 13,2 16,6 22,5 Vehmaa 31,6 2,7 42,1 1,8 8,1 26,3 15,8 Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja väh. kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta väh. kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen väh. kerran viikossa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kokee terv. tilansa keskinkert- tai huonoksi Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen v. aikana Lounais-Suomen AVI 3,4 14, 38,6 28,5 11,5 18,4 25,8 Satakunta 32, 14,9 37, 28,7 11,6 19,5 26,3 Eura 33,5 15,1 39,5 26,1 13,6 2, 27, Eurajoki 31,5 15,7 31,5 26,8 1,6 14,2 19,8 Harjavalta 26,8 18,3 33,8 24,3 5,8 21,4 26,1 Huittinen 34,8 17,1 38,7 31,3 8,4 14, 26,2 Jämijärvi 32,4 11,1 27, 29,7 1,8 16,2 16,2 Kankaanpää 3,4 9,9 35,8 27,3 11,9 18,9 27,3 Karvia 24,4 15,6 33,3 22,7 11,1 15,6 18,6 Kokemäki 34,5 19,3 4,5 29,8 12, 23,2 27,8 Merikarvia 27,5 15,4 44,2 3,8 23,5 31,4 37,3 Nakkila 3,8 13,5 28,2 36,8 5,1 15,8 28,9 Pomarkku 3,6 12,5 28,6 29,2 4,1 18,4 16,3 Pori 31,3 13,6 37,4 28,8 11,7 2,2 27,8 Rauma 28,3 17, 4,4 26,4 12,2 17, 23,5 Säkylä 35, 19,7 4,2 33,9 13,4 19,5 3, Ulvila 42,6 2,8 4,4 3,8 14,7 22,5 24,7 Taulukko 11. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten kokemus oasta terveydestä. (Sotkanet 217) Sekä lukioiden että ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta maakunnittaiset erot on hyvin pieniä. Kuntakohtaisia eroja tarkasteltaessa huomaa, että viikoittaisen päänsäryn osalta lukiossa opiskelevien osalta eniten päänsärystä kärsiviä löytyy Kaarinasta (35,2%), Paraisilta (33%) sekä Merikarvialta (32,6). Ammatillisten oppilaitosten osalta vastaavasti esiin nousevat Salon (33%) ja Rauman (33,2%) kaupungit. 2

25 Viikoittaisista vatsakivuista kärsiviä lukiolaisia puolestaan on suhteessa keskiarvoon (15,5%) eniten Paimiossa (2%) ja Uudessakaupungissa (21,9%). Ammatillisten oppilaitosten osalta vatsakivuista suhteessa keskiarvoon (13,4%) kärsii erityisesti Salossa (17,5%), Raumalla (17,8%) sekä Nakkilassa (17,1%) asuvat ammattikoululaiset. Viikoittaisesta väsymyksestä tai heikotuksesta kärsiviä lukiolaisia suhteessa maakuntien keskiarvoon (45,9%) löytyy Uudestakaupungista (54,8%), Kemiönsaaresta (53,7%) ja Merikarvialta (5%). Toisen asteen ammatillisen oppilaitosten osalta suhteessa keskiarvoon (38,9%) viikoittaista väsymystä tai heikotusta koetaan erityisesti Nakkilassa (51,4%) ja Salossa (41,7%). Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsii keskimäärin 11,4% lukiolaisista. Kunnittaiset erot ovat suuria, sillä Liedossa luku on vain 3,5% ja vastaavasti Honkajoella 19,4% ja Uudessakaupungissakin 16,9%. Toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden keskiarvo kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsivien joukossa on 9,5%, johon suhteutettuna Nakkilan lukua 22,9% voidaan pitää korkeana. Lukiolaisista keskimäärin 17,8% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tämän reilusti ylittäviä kuntia ovat Kemiönsaari (29,3%), Parainen (24,1%) ja Honkajoki (22,2%). Ammatillisissa oppilaitoksissa vastaavasti keskiarvo on 21,4%, mutta Nakkilan kunnassa luku on jopa 51,4% ja Liedossakin 32%. Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja väh. kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta väh. kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen väh. kerran viikossa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kokee terv. tilansa keskinkerttai huonoksi Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen v. aikana Lounais-Suomen AVI 28,2 15, 45,9 3,2 11,4 17,8 32,1 Varsinais- Suomi 28,5 15,5 46,3 29,9 11,4 17,4 32,2 Kaarina 35,2 13,2 5,4 35,6 13,4 23,6 33,5 Kemiönsaari 24,4 15, 53,7 29,3 5,3 29,3 35, Koski Tl 33,3 5,6 36,1 28,6 14,3 5,6 35,3 Laitila 28,2 1,3 35,9 28,2 12,8 7,7 33,3 Lieto 25,9 1,5 38,6 22,4 3,5 8,6 2,7 Loimaa 22, 9,8 49,5 38, 9,9 15,4 27,2 Mynämäki 29,3 15,5 43,5 27,6 7,2 13,9 33,9 Naantali 25, 14,4 45,9 32,3 1,2 9, 23,5 Nousiainen 26,8 16,1 42,3 23,2 12,8 14,7 27,5 Paimio 25,6 2, 48,1 25,2 15,2 17,9 35,6 Parainen 33, 19,1 48,7 28,7 8,8 24,1 34,5 Raisio 26,2 12,9 52,4 28,7 11,7 14,8 28,2 Salo 3,9 19,7 5,8 34,3 13,1 21,4 36,1 Somero 26,4 13,9 4,3 26,4 8,5 19,4 37,5 Turku 27,7 15,3 44,5 29,5 11,1 16,9 32,4 Uusikaupunki 21,9 54,8 16,9 41,1 3,1 3,1 18,1 Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja väh. kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta väh. kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen väh. kerran viikossa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kokee terv. tilansa keskinkerttai huonoksi Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen v. aikana Lounais-Suomen AVI 28,2 15, 45,9 3,2 11,4 17,8 32,1 Satakunta 27,5 14, 45, 3,9 11,4 18,6 32, Eura 25, 12, 45,7 33,7 12,2 14,1 27,2 Eurajoki 28,8 9,1 4,5 21,6 7,2 18, 31,5 Honkajoki 24,3 16,7 4,5 35,1 19,4 22,2 32,4 Huittinen 31,3 11,1 49,5 35,4 1,5 21,2 29,9 Kankaanpää 31,3 14,1 44, 32,6 8,8 1,3 32,8 Merikarvia 32,6 11,6 5, 37,2 14,3 16,3 32,6 Pomarkku 24,5 1,2 4,8 3,6 1,2 18,4 36,7 Pori 28,1 16,5 48,2 31,5 12,1 21,3 32,9 Säkylä 25,5 15,2 33,7 24,5 8,6 17,2 21,3 Ulvila 21,5 1,7 41,1 34,6 14,6 15,3 36,4 Taulukko 12. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koettu terveys. 21

26 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja väh. kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta väh. kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen väh. kerran viikossa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kokee terv. tilansa keskinkert- tai huonoksi Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen v. aikana Lounais-Suomen AVI 28,3 13,4 38,9 32,1 9,5 21,4 25,3 Varsinais- Suomi 28,5 13,4 38,3 32,2 9,5 2,7 25,1 Lieto 25,3 12, 35,5 34,7 5,7 32, 13,9 Loimaa 24,4 11,1 33,3 29,1 6,2 16,9 19,4 Parainen 23, 9,5 28,4 27,4 9,6 21,6 2,5 Raisio 23,6 9,9 27,1 28,7 7,2 13,3 18,1 Salo 33, 17,5 41,7 32,8 12, 22,3 3,9 Turku 29,4 13,5 4,9 34,3 1,1 21,6 26,3 Uusikaupunki 26,5 12,6 38,3 25,7 7,4 21, 25,2 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja väh. kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta väh. kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen väh. kerran viikossa Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kokee terv. tilansa keskinkert- tai huonoksi Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen v. aikana Lounais-Suomen AVI 28,3 13,4 38,9 32,1 9,5 21,4 25,3 Satakunta 27,8 13,5 4, 31,8 9,6 22,7 25,5 Huittinen 32,1 4,8 36,9 22,9 6,2 21,4 24,1 Kankaanpää 18,5 13,9 29,8 24,5 5,4 14, 11,9 Kokemäki 29,1 8,7 38,9 31,3 9,7 2,2 2,8 Nakkila 34,3 17,1 51,4 51,4 22,9 51,4 48,6 Pori 26,3 14, 43,8 36,1 1,8 26,8 31,2 Rauma 33,2 17,8 42,6 29,5 9,9 17,9 24,5 Ulvila 21,3 9,2 29,4 29,3 6,5 24,5 2,5 Taulukko 13. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koettu terveys. 4.5 Syrjivä kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä Syrjivä kiusaaminen -indikaattoritieto on muodostettu useasta kysymyksestä ja niihin saaduista vastauksista. Nuorille kohdennettu kysymys kuuluu "Onko sinua tämän lukukauden aikana kiusattu seuraaviin asioihin liittyen koulussa tai vapaa-ajalla?" Vastausvaihtoehdot: 1) kyllä, 2) ei. Summaindikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot), 2) sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely), 3) ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta, 4) vammaisuus, 5) perhe (vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka), 6) uskonto. Tarkastelussa ovat ne vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 1 vähintään yhteen osioon. Alla olevassa kuviossa 17 on eri-ikäisten nuorten kokemus syrjivästä kiusaamisesta koko maan, Lounais-Suomen AVI:n sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien osalta. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta syrjivää kiusaamista on koettu hieman enemmän kuin mitä maassa keskimäärin. Vastaavasti lukioiden osalta syrjivää kiusaamista on koettu Satakunnassa enemmän kuin mitä Varsinais- Suomessa. Koulukiusaaminen on ollut viime vuosina otsikoissa paljon. Kuvio 18 osoittaa, että vuonna 211 Satakunnan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista lähes joka kymmenes koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Varsinais-Suomessa vastaava luku samaan aikaan oli alle kahdeksan prosenttia. Viime vuosina kaikissa oppiasteissa koulukiusaaminen on vähentynyt. Varsinais-Suomessa väheneminen on ollut suhteellisen tasaista viimeisen 1 vuoden ajan, mutta Satakunnassa kymmenen vuoden aikana on välillä menty huonompaankin suuntaan erityisesti ammatillisen oppilaitosten opiskelijoiden osalta. Viimeisen neljän vuoden aikana muutos parempaan on kuitenkin ollut huomattava. Tällä hetkellä reilu kuusi prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, noin neljä prosenttia ammattioppilaitosten oppilaista ja noin prosentti lukioiden oppialaista kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. 22

27 Kokenut syrjivää kiusaamista maakuntavertailu ,4 25,5 25,4 25,6 2 19,4 19,7 18,3 2, ,7 14,3 14,2 14,4 11,2 1, 11,5 9, lk 8-9 lk amis lukio 1 ja 2 Koko maa Lounais-Suomen AVI Satakunta Varsinais-Suomi Kuvio 17. Kokemus syrjivästä kiusaamisesta peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoiden osalta kokomaassa ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueelta Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 18. Kokemus koulukiusattuna olemisesta vuosilta (Sotkanet 217) Alla oleva taulukko 14 osoittaa, että peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten kokemassa koulukiusaamisessa on vähän eroa maakuntien kesken (keskiarvo 6,3%), mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Varsinais-Suomessa vähiten koulukiusaamista esiintyy Ruskossa (2,1%) ja eniten Paimiossa (1%). Satakunnassa puolestaan vähiten koulukiusaamista esiintyy Eurassa (3%) ja eniten Harjavallassa (11,3%). Kiusaamisen kokemuksen ohella nuorilta on kysytty myös kiusaamattomuudesta (ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana). Varsinais-Suomen maakunnassa kiusaamattomuutta on koettu hieman enemmän (74,6%) kuin Satakunnassa (71,5%). Varsinais-Suomessa paras tulos on Vehmaalla, jossa 84,2% peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kertoi, että heitä ei ole kertaakaan kiusattu koulussa lukukauden aikana. Satakunnassa vastaavasti paras tilanne oli Nakkilassa, jossa jopa 86,8% ilmoitti, että he eivät ole kokeneet lainkaan kiusaamista koulussa lukukauden aikana. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisilta tiedusteltiin myös, ovatko he kokeneet syrjivää kiusaamista joko koulussa tai vapaa-ajalla. Molempien maakuntien osalta noin joka neljäs nuori oli kokenut syrjivää kiusaamista. Satakunnan osalta 23

28 eniten sitä koettiin Säkylässä (35,4%) ja vähiten Nakkilassa (16,2%). Varsinais-Suomen kunnista eniten syrjivää kiusaamista raportoitiin tapahtuneen Mynämäellä (34,3%) ja vähiten Paraisilla (18,9%). Seksuaalisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan kokemusten osalta kuntakohtaiset tiedot ovat osin puutteellisia Kouluterveyskyselyssä. Luvut ovat kovia. Säkylässä jopa 11,5% 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Myös Harjavallassa ja Pomarkussa vastaavasti luku on kymmenen prosenttia tai enemmän. Kankaanpäässä tilanne on kunnista paras, sillä siellä luku oli 3,2%. Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla Kokenut seksuaalista häirintää koulussa v. aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa v. aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Lounais-Suomen AVI 6,3 73,7 25,5 Varsinais-Suomi 6,3 74,6 25,6 4,4 6,7 Aura 5,7 7, 26,9 Kaarina 9,6 71,2 33,1 7, 9, Kemiönsaari 6,8 75,7 24,5 9,7 Koski Tl 8,9 63,3 28,7 Laitila 5, 64,1 26,6 2,9 4,2 Lieto 6,3 77,1 21,2 3,2 4,1 Loimaa 6,9 71,4 26,9 5,1 6,9 Masku 5, 75,4 22,4 5, Mynämäki 8,3 65,1 34,3 6,5 1,3 Naantali 5,5 79,6 25,8 4,2 8,4 Nousiainen 7,9 81,2 19,8 8,9 Paimio 1, 71,9 24,3 9,6 1,1 Parainen 4,5 83,9 18,9 4,1 6,2 Pöytyä 5,3 8,7 26,4 5,5 1,4 Raisio 4,1 82,2 19,8 2,9 6,2 Rusko 2,1 81,4 2, Salo 6,4 7, 28, 3,8 7,9 Sauvo 6,2 63,1 31,8 Turku 6,3 75, 25,1 4,8 6,1 Uusikaupunki 2,6 82, 24,9 2,7 4,9 Vehmaa 2,6 84,2 28,6 Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla Kokenut seksuaalista häirintää koulussa v. aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa v. aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Lounais-Suomen AVI 6,3 73,7 25,5 Satakunta 6,5 71,5 25,4 4, 7,4 Eura 3, 77,6 23,8 5,1 7,7 Eurajoki 8,7 71,7 26,5 4,3 5,2 Harjavalta 11,3 7,4 16,7 1, Huittinen 4,4 79,8 25,5 Jämijärvi 8,1 81,1 19,4 Kankaanpää 8,6 69,3 22,8 3,2 Karvia 8,9 66,7 23,8 Kokemäki 6, 73,8 25,6 7,5 12,7 Merikarvia 5,8 82,7 19,6 Nakkila 86,8 16,2 Pomarkku 1,4 6,4 25,6 1,6 Pori 6,3 72,1 25,7 2,9 7,8 Rauma 5,7 71,7 25, Säkylä 9,8 6,7 35,4 6,5 11,5 Ulvila 6,6 61,5 3,8 1,6 9,9 Taulukko 14. Kiusaaminen kunnittain peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta. (Sotkanet 217) Taulukoissa 15 ja 16 on esitetty koulukiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan liittyvät tiedot lukioiden ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. Suhteessa peruskouluun ja ammatillisiin oppilaitoksiin lukioiden koulukiusaaminen on vähäisempää. Korkeimmat lukioissa koetut koulukiusaamisluvut löytyvät Laitilasta (5,1%) ja Merikarvialta (4,7%). Ammatillisten oppilaitosten osalta koulukiusaamista esiintyy eniten Uudessakaupungissa (7,7%) ja Ulvilassa (8,5%). Vastaavasti kokemus siitä, että ei ole kiusattu lainkaan koulussa koko lukuvuoden aikana on lukioissa korkeampi kuin peruskoulussa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Keskimäärin yli 9 prosenttia lukioiden oppilaista ilmoittaa, että heitä ei ole lainkaan kiusattu koulussa lukuvuoden aikana. Lukioiden osalta korkein luku löytyy Mynämäeltä, jossa jopa 97,4% ilmoitti näin vuonna 217. Ammattioppilaitoksissa tilanne ei ole ihan yhtä hyvä. Vain keskimäärin 82,5% 24

29 ilmoitti, että heitä ei ole lainkaan kiusattu koulussa lukuvuoden aikana. Ammattioppilaitoksista paras tilanne on Nakkilassa, jossa luku oli 91,4%. Samoin kuin peruskoulun tilastojen osalta, myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kuntakohtaiset tiedot ovat Kouluterveyskyselyn osalta puutteelliset. Seksuaalista häirintää koulussa vuoden aikana kokeneita oppilaita on ammattioppilaitoksissa hieman enemmän kuin mitä lukioissa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneita oppilaita on vastausten perusteella 4-8 prosenttia lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoista. Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla Kokenut seksuaalista häirintää koulussa v. aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa v. aikana Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Lounais-Suomen AVI 1,2 91,9 1, Varsinais- Suomi 1,2 92,3 9,3 1,4 5,5 Kaarina 1,1 86,6 15, 3,1 8,7 Kemiönsaari 95,1 8,3 Koski Tl 91,7 11,8 Laitila 5,1 92,3 2,7 Lieto 3,5 93, 5,8 Loimaa 2,2 87,1 11,1 7,8 Mynämäki 97,4 4,5 4,5 Naantali,8 9,2 8,9 Nousiainen 95,8 12,9 4,3 Paimio 1,5 88,9 6,3 Parainen 2,6 93,9 5,8 8 Raisio 3, 9,2 9,7 4,4 Salo 1,3 9,9 11,1 1,7 6,3 Somero 9,3 5,7 Turku 1 94, 8,5 1,2 5,4 Uusikaupunki 1,4 9,5 12,7 Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla Kokenut seksuaalista häirintää koulussa v. aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa v. aikana Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Lounais-Suomen AVI 1,2 91,9 1, Satakunta 1,3 9,9 11,5 1,4 6,2 Eura 94,6 15,6 7,8 Eurajoki 91,9 11,1 Honkajoki 89,2 8,3 Huittinen 94,9 9,9 6,1 Kankaanpää,7 87,5 12,7 6,8 Merikarvia 4,7 79,1 16,7 Pomarkku 2,1 91,7 19,1 Pori 1,3 92,4 9,7 1,5 7,4 Säkylä 3,2 81,1 17, 7,4 Ulvila 3,1 9,8 12,2 6,2 Taulukko 15. Kiusaaminen kunnittain lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. 25

30 Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla Kokenut seksuaalista häirintää koulussa v. aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa v. aikana II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Lounais-Suomen AVI 4,2 82,5 14,3 Varsinais-Suomi 4,6 82,4 14,4 2,7 6,3 Lieto 6,6 8,3 15,1 Loimaa 2,8 84, 11,5 4,5 Parainen 4,2 87,5 13, Raisio 4, 81,6 14,2 2,4 6,6 Salo 5,6 78, 16,4 4,3 8,3 Turku 4,1 85,8 13,6 2,4 6,6 Uusikaupunki 7,7 68,8 18,3 3,2 4,2 Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla Kokenut seksuaalista häirintää koulussa v. aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa v. aikana II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Lounais-Suomen AVI 4,2 82,5 14,3 Satakunta 3,6 82,8 14,2 2,5 6,6 Huittinen 2,4 89,4 1,4 Kankaanpää 2, 79,5 11,1 4,9 Kokemäki 3,5 82, 18,1 6,7 Nakkila 91,4 11,8 Pori 2,5 86,4 13,3 1,6 6,1 Rauma 4,3 78,7 14,9 2,5 7,3 Ulvila 8,5 78,8 14,8 9, 8,6 Taulukko 16. Kiusaaminen kunnittain ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta. 4.6 Vaikeudet koulunkäynnissä Koulun käyntiin liittyvät vaikeudet ovat tilastojen perusteella melko yleisiä. Olennaisinta on tunnistaa nuoren opiskeluvaikeudet ja sitä kautta saada heille oikea-aikaista apua niihin, jotta nuoren mahdollisuudet edetä opiskeluissa tulee turvattua. Alla olevissa kuviossa on esitetty maakunnittain peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koettuja vaikeuksia kirjoittamista, lukemista tai laskemista vaativissa tehtävissä. Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 19. Nuori kokee vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä. 26

31 Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 2. Nuori kokee vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä. Vaikeuksia laskemista vaativissa tehtävissä, % Satakunta Varsinais-Suomi Perusopetuksen 8. ja 9. lk. Lukion 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Kuvio 21. Nuori kokee vaikeuksia laskemista vaativissa tehtävissä. Kuviossa 17 esitetyt kirjoittamista vaativissa tehtävissä koetut vaikeudet eivät ole paljoa muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin joka viides nuorista kokee vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta tilanne on säilynyt hyvin samanlaisena, mutta ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden osalta erityisesti Satakunnassa on muutosta parempaan viimeisen neljän vuoden aikana havaittavissa. Kuviossa 18 on puolestaan esitetty kokemus vaikeuksista liittyen lukemista edellyttävissä tehtävissä. Prosentit ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin mitä kirjoittamisen haasteissa. Vuosikymmenen aikaiset muutokset eivät ole isoja, mutta Varsinais-Suomen osalta suunta oli menossa heikompaan vuoteen 213 asti, jonka jälkeen tapahtui kautta linjan parannus eri opintoasteiden osalta. Laskemiseen liittyviä vaikeuksia on tässä tilastoitu vuosien 213 ja 217 osalta (kuvio 19). Vaikka erot eivät ole suuria, niin keskimäärin laskemiseen liittyviä vaikeuksia nuoret kokevat enemmän kuin mitä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyen. Tosin tässäkin asiassa hyvä uutinen on se, että viimeisen neljän vuoden aikana suunta näyttää olevan parempaan päin. Taulukossa 17 on esitetty peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten kokemia vaikeuksia kirjoittamisessa, lukemisessa ja laskemisessa. Varsinais-Suomen osalta haasteellisena kuntana näyttäytyy Sauvo, jossa kaikki kolme osa-aluetta on reilusti yli maakunnan keskiarvon. Vastaavasti Vehmaa on kunta, jossa kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyviä haasteita ilmoitetaan olevan huomattavasti muita kuntia vähemmän, mutta mielenkiintoisena poikkeuksena on Vehmaan osalta laskeminen, jonka osalta puolestaan on vehmaalaisilla nuorilla enemmän haasteita kuin maakunnassa keskimäärin. Satakunnasta löytyy kaksi selkeää ääripäätä. Ulvilassa on vaikeuksia kaikissa kolmessa osa-alueessa reilusti maakunnan keskiarvoa enemmän (Harjavallassa laskemiseen liittyviä haasteita on vielä useammalla) ja Eurajoella puolestaan koettuja vaikeuksia on huomattavasti maakunnan keskiarvoa harvemmalla nuorella. 27

32 Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Vaikeuksia kirjoittamisessa Vaikeuksia lukemisessa Vaikeuksia laskemisessa Lounais-Suomen AVI 19,5 2,8 23,8 Varsinais-Suomi 19,2 2,8 24,1 Aura 21,7 25,7 29, Kaarina 21,5 21,1 27, Kemiönsaari 17,5 19,2 21,9 Koski Tl 2,2 23,6 26,4 Laitila 19,3 24,4 2,2 Lieto 25,2 21,2 28,6 Loimaa 17, 16,9 21,5 Masku 14,4 16,5 18,9 Mynämäki 14,8 21,3 15,7 Naantali 24,2 27,3 26,5 Nousiainen 15,4 15,4 15,4 Paimio 24,1 19,8 29,8 Parainen 14,2 2,1 2, Pöytyä 26,2 22,8 23,5 Raisio 14,7 2,5 25, Rusko 17,9 15, 16,5 Salo 2,2 21,6 26, Sauvo 3,3 25,8 35,4 Turku 18, 2,4 23,4 Uusikaupunki 19,5 22,9 26,7 Vehmaa 1,5 8,1 26,3 Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Vaikeuksia kirjoittamisessa Vaikeuksia lukemisessa Vaikeuksia laskemisessa Lounais-Suomen AVI 19,5 2,8 23,8 Satakunta 2,1 21, 23,1 Eura 25,1 26,1 25, Eurajoki 8,9 12,2 18,7 Harjavalta 15,5 22,9 31, Huittinen 2,4 21,9 19,6 Jämijärvi 18,9 21,6 24,3 Kankaanpää 17,2 18,4 21,6 Karvia 2, 15,6 2,5 Kokemäki 17,6 22,4 22,4 Merikarvia 23,1 17,3 15,4 Nakkila 12,8 1,3 25,6 Pomarkku 2,4 22,4 22,4 Pori 21, 21,3 23,5 Rauma 17, 24,5 17,3 Säkylä 18, 17,2 23, Ulvila 26,5 28,3 28, Taulukko 17. Kokee vaikeuksia kirjoittamista, lukemista tai laskemista vaativissa tehtävissä, peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten nuoria tarkasteltaessa huomataan, että kunnittaiset erot ovat huomattavasti pienempiä kuin mitä peruskoulun oppilaiden osalta. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin osalta Varsinais-Suomen kunnista parhaiten menestyi Lieto ja heikoiten Kaarina ja Raisio, joissa molemmissa kunnissa on keskiarvot selvästi maakuntaa korkeammat. Satakunnan kunnista vaikeuksia kirjoittamista, lukemista tai laskemista edellyttävissä tehtävissä koettiin erityisesti Ulvilassa. Sen sijaan Satakunnan kunnista parhaiten pärjäsi Säkylä, jossa on selvästi vähemmän vaikeuksia em. osa-alueilla kuin mitä maakunnassa keskimäärin. Ammatillisten oppilaitosten osalta vaikeuksia kirjoittamisessa, lukemisessa ja laskemisessa koetaan keskimäärin 2 prosentilla vastaajista. Varsinais-Suomessa tilanne on hieman Satakuntaa heikompi. Varsinais-Suomessa kuntakohtaiset erot ovat melko pieniä. Poikkeuksen tekee Uusikaupunki, jossa erityisesti vaikeudet lukemista ja laskemista edellyttävissä tehtävissä olivat selkeästi maakunnan keskiarvoa suurempia. Satakunnassa puolestaan kuntakohtaiset erot ovat hyvinkin suuria. Parhaiten menestyivät Huittinen ja Kankaanpää ja heikoiten Nakkila. 28

33 Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Vaikeuksia kirjoittamisessa Vaikeuksia lukemisessa Vaikeuksia laskemisessa Lounais-Suomen AVI 19,8 2,4 27,2 Varsinais-Suomi 2,4 2,5 26,9 Kaarina 26,9 28,1 31,2 Kemiönsaari 2, 25, 31,7 Koski Tl 2, 17,1 32,4 Laitila 2,5 12,8 15,4 Lieto 1,3 12,1 22,4 Loimaa 26,9 22,6 31,5 Mynämäki 12,1 16,4 25,9 Naantali 18, 19,5 24,1 Nousiainen 21,7 2,3 36,4 Paimio 19,3 21,1 19,7 Parainen 17,2 19, 22,4 Raisio 23,2 25,8 36,8 Salo 21,4 18, 32,2 Somero 2,8 19,4 31, Turku 19,7 19,8 24,2 Uusikaupunki 18,9 21,6 23, Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Vaikeuksia kirjoittamisessa Vaikeuksia lukemisessa Vaikeuksia laskemisessa Lounais-Suomen AVI 19,8 2,4 27,2 Satakunta 18,6 2,3 27,8 Eura 13, 14,3 28,3 Eurajoki 15,6 18,9 31,5 Honkajoki 18,9 21,6 32,4 Huittinen 25,5 24,5 26,3 Kankaanpää 12,9 15,7 23,1 Merikarvia 2,9 31, 33,3 Pomarkku 22,4 24,5 32,7 Pori 19,8 21,6 27,5 Säkylä 1,5 8,4 21,1 Ulvila 25,2 26,9 33,8 Taulukko 18. Kokee vaikeuksia kirjoittamista, lukemista tai laskemista vaativissa tehtävissä, lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista. II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Vaikeuksia kirjoittamisessa Vaikeuksia lukemisessa Vaikeuksia laskemisessa Lounais-Suomen AVI 2,3 21,2 25,3 Varsinais-Suomi 21,2 22,3 25,7 Lieto 18,4 19,7 21,3 Loimaa 2,4 18,9 21,1 Parainen 2,8 2,5 27,4 Raisio 19,2 18,7 23,4 Salo 21, 22,3 27,9 Turku 21,8 23, 25,7 Uusikaupunki 22, 27,5 28,7 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Vaikeuksia kirjoittamisessa Vaikeuksia lukemisessa Vaikeuksia laskemisessa Lounais-Suomen AVI 2,3 21,2 25,3 Satakunta 18,8 19,3 24,7 Huittinen 1,8 13,1 19, Kankaanpää 11,9 13,9 16,6 Kokemäki 2,9 19,6 22,9 Nakkila 25,7 25,7 31,4 Pori 19,7 21,2 26,5 Rauma 18,6 18,9 26,1 Ulvila 21,1 18,5 27, Taulukko 19. Kokee vaikeuksia kirjoittamista, lukemista tai laskemista vaativissa tehtävissä, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista. Taulukkoihin liittyen nousee esiin yksi huomio: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen liittyvät koetut vaikeudet tuntuvat kasaantuvan tietyille kunnille. Eli jos ko. kunnan nuorilla on haasteita lukemisessa, niin todennäköisesti heillä on haasteita myös kirjoittamista ja laskemista vaativissa tehtävissä. 29

34 4.7 Muu kouluterveys Tähän osioon raportista on nostettu esiin yksittäisiä nuorten hyvinvointiin liittyviä tilastotietoja. Näitä ovat yksinäisyyden kokeminen, aamupalan ja koululounaan syöminen, liikunnan harrastaminen ja nuorten kokemus keskusteluyhteydestä omien vanhempien kanssa. Yksinäisyys niin nuorten kuin ikääntyneiden kokemana - on ollut paljon esillä keskusteluissa viime vuosina. Kouluterveyskysely osoittaa, että peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista noin kahdeksalla prosentilla ei ole yhteensä läheistä ystävää. Satakunnassa tilanne on hieman Varsinais-Suomen huonompi. Varsinais-Suomen kunnista paras tilanne oli Vehmaalla, jossa vain 2,6% ilmoitti, että ei omaa yhtään läheistä ystävää. Sen sijaan Sauvon kunnassa tilanne on huonoin, sillä siellä jopa 13,6% ilmoitti, että ei omaa yhtään läheistä ystävää. Satakunnassa paras tilanne oli Harjavallassa (4,3%) ja heikoin tilanne Merikarvialla (15,7%). Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Ei yhtään läheistä ystävää Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h / vk Ei syö koululounasta päivittäin Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Lounais-Suomen AVI 8, 4,2 24,1 23,8 41,4 Varsinais-Suomi 7,6 4, 23,5 23,5 41,3 Aura 7,1 38,6 18,6 31,4 39,4 Kaarina 9,1 4,2 22,6 25,4 42,1 Kemiönsaari 8,7 46,7 27,6 21, 35,6 Koski Tl 6,7 35,6 22,2 21,1 46,7 Laitila 4,4 35,2 28,9 26,7 42,4 Lieto 6,9 43,4 21,2 23,9 41, Loimaa 8,9 45,4 31, 16,2 4,6 Masku 8,5 29,4 17,6 24,9 42,2 Mynämäki 8,3 42,7 21,1 25,5 42,2 Naantali 8,6 38,6 22, 19, 39,6 Nousiainen 1,6 46,2 26,9 22,1 49,5 Paimio 7,5 37,9 23,8 17,5 36, Parainen 6,8 27,2 23,1 24,4 39,2 Pöytyä 6,1 37,2 27,7 6,1 39,9 Raisio 7,7 4,3 24,1 18, 43,9 Rusko 8,7 31,2 18,8 18,8 43,4 Salo 5,6 42,9 26,1 19,6 35,9 Sauvo 13,6 44,6 28,8 18,2 4,6 Turku 8, 41,6 22,5 28,3 42,9 Uusikaupunki 5,3 38, 2,7 3,9 41,2 Vehmaa 2,6 39,5 13,2 31,6 63,2 Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset Ei yhtään läheistä ystävää Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h / vk Ei syö koululounasta päivittäin Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Lounais-Suomen AVI 8, 4,2 24,1 23,8 41,4 Satakunta 8,7 4,6 25,3 24,4 41,6 Eura 9,1 43,9 33, 17, 49,2 Eurajoki 7,4 43,4 22,1 13,3 44,7 Harjavalta 4,3 42,9 18,6 32,4 42,9 Huittinen 6,4 36,6 28,6 13,4 38,2 Jämijärvi 48,6 32,4 2,7 43,2 Kankaanpää 9,9 4,6 24,1 32,5 35,1 Karvia 6,8 44,4 24,4 17,8 37,8 Kokemäki 8,2 42,9 35,7 26,5 51,3 Merikarvia 15,7 42,3 28,8 21,2 42, Nakkila 2,6 48,7 23,1 17,9 39,5 Pomarkku 14,6 22,9 14,3 12,2 42,6 Pori 9,2 41,8 24,4 27, 41,5 Rauma 9,6 32,7 21,2 19,2 4,8 Säkylä 12,9 42,6 28,5 15,4 39, Ulvila 6, 31,9 23,2 38,5 34,5 Taulukko 2. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten koettuun hyvinvointiin liittyviä tilastoja vuodelta 217. Toisen asteen oppilaitoksissa ilman yhtään läheistä ystävää olevia nuoria on peruskouluun verrattuna vähemmän. Lukioiden osalta 7,3% opiskelijoista ja ammattikoululaisten osalta 7% ilmoitti, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Lukio-opiskelijoiden osalta maakunnittaiset erot ovat hyvin pienet. Varsinais-Suomen kuntien osalta paras tilanne on Laitilassa ja Mynämäellä (2,6%). Sen sijaan Kemiönsaarella yli 1 prosenttia lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 3

35 ilmoittaa, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Satakunnan kunnista paras tilanne on Pomarkussa (4,1%) ja vaikein tilanne Merikarvialla (11,6%). Ammattikoulussa opiskelevien osalta ilman läheistä ystävää olevia on hieman enemmän Satakunnassa kuin mitä Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen osalta paras tilanne on Raisiossa (5,2%) ja heikoin Liedossa (1,8%). Satakunnassa paras tilanne on Kankaanpäässä (3,4%) ja heikoin Ulvilassa (1,6%). Aamupalan syömisen suhteen on selkeä ero lukiossa opiskelevien ja ammattioppilaitoksessa opiskelevien välillä. Lukioissa opiskelevista noin 3 prosenttia ilmoittaa, että ei syö säännöllisesti aamupalaa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista jopa puolet ilmoittaa jättävänsä säännöllisen aamupalan väliin. Säännöllisen aamupalan syömisen ohella lukioissa opiskelevat harrastat säännöllisemmin hengästyttävää liikuntaa. Lukiossa opiskelevista noin joka viides ilmoittaa, että harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan yhden tunnin viikossa. Ammattiopistoissa opiskelevien osalta luku on lähes 4%, eli kaksi kertaa niin paljon kuin mitä lukioissa. Myös päivittäisen terveellisen koululounaan syömisessä lukiossa opiskelijoiden tilanne on hieman parempi. Lukiossa opiskelevista noin joka viides ilmoittaa, että ei syö koululounasta päivittäin. Ammattioppilaitoksessa vastaavasti joka neljäs ilmoittaa, että ei syö koululounasta päivittäin. Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa on vajaalla puolella lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoista. Suuria eroja lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten välillä ei ole. Sen sijaan kunnittaisia eroja näiden sisällä on. Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Ei yhtään läheistä ystävää Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h / vk Ei syö koululounasta päivittäin Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Lounais-Suomen AVI 7,2 29,2 21,5 2,8 41,3 Varsinais-Suomi 7,3 28,7 21,1 21, 42,5 Kaarina 6,9 36,7 23,4 25,1 38,3 Kemiönsaari 1,3 39, 34,1 12,2 24,4 Koski Tl 8,3 13,9 33,3 19,4 36,1 Laitila 2,6 25,6 3,8 5,1 25,6 Lieto 7, 27,6 19, 24,1 56,9 Loimaa 9,7 27,2 19,6 5,4 36,7 Mynämäki 2,6 27, 13,8 12,9 4,5 Naantali 4,5 27,1 15,8 18, 39,4 Nousiainen 8,5 3,8 18,9 17,5 51, Paimio 7,4 3,4 23,1 7,4 38,3 Parainen 8,7 25,4 3,7 11,3 51,8 Raisio 6,8 29,9 14, 22,1 39,8 Salo 5,9 28,9 23,9 15, 44, Somero 5,6 27,8 38,9 18,1 33,8 Turku 8,2 27,2 19,1 26,5 44, Uusikaupunki 4,1 43,8 31,5 25, 3,1 Lukion 1. ja 2. vuosikurssi Ei yhtään läheistä ystävää Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h / vk Ei syö koululounasta päivittäin Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Lounais-Suomen AVI 7,2 29,2 21,5 2,8 41,3 Satakunta 6,8 3,1 22,5 2,3 38,7 Eura 8,7 3,4 19,6 12, 33,7 Eurajoki 9, 39,6 27,9 17,3 4,9 Honkajoki 5,6 24,3 29,7 13,5 45,9 Huittinen 6,1 27,6 23,5 22,2 46,4 Kankaanpää 5,9 28,7 16,9 18,4 38,8 Merikarvia 11,6 25,6 25,6 16,3 41,9 Pomarkku 4,1 33,3 28,6 8,2 38,8 Pori 6,3 3, 2,8 21,8 39, Säkylä 6,3 26,3 23,4 13,7 4,4 Ulvila 6,9 35,1 22,1 35,1 3,8 Taulukko 21. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin liittyviä tilastoja vuodelta

36 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Ei yhtään läheistä ystävää Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h / vk Ei syö koululounasta päivittäin Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Lounais-Suomen AVI 7, 5,2 39,1 26,8 43,5 Varsinais-Suomi 6,6 51, 37,5 27,2 44,2 Lieto 1,8 66,2 48, 45,9 45,8 Loimaa 7,3 54,1 41,2 15,5 43,8 Parainen 5,5 59,5 51,4 41,1 42,5 Raisio 5,2 54,4 35,9 27,1 45,3 Salo 7,8 49,7 4,1 27,3 37,9 Turku 6,1 48,9 35, 26,7 46,2 Uusikaupunki 7,7 52, 39,6 29, 44,2 II asteen ammat. 1. ja 2. vuosikurssi Ei yhtään läheistä ystävää Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1h / vk Ei syö koululounasta päivittäin Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Lounais-Suomen AVI 7, 5,2 39,1 26,8 43,5 Satakunta 7,6 49, 41,6 26,2 42,3 Huittinen 4,8 56, 51,8 13,3 51,8 Kankaanpää 3,4 56,7 45,7 25,2 44,4 Kokemäki 6,1 5,6 38,9 26,8 39,6 Nakkila 5,7 68,6 74,3 4, 41,2 Pori 8,1 47,2 42,1 27,6 4,3 Rauma 8,8 49,7 35,2 29,3 43,9 Ulvila 1,6 38,5 45,6 18,7 44,2 Taulukko 22. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin liittyviä tilastoja vuodelta Nuorisotyöttömyys ja ulkopuolisuus Suomi on kokenut viime vuosina taantuman, joka on lisännyt työttömyyttä kaikissa ikäluokissa. Taantuma liittyy ennen kaikkea maailmanlaajuiseen talouskehitykseen, mutta myös suomalaisella talous- ja aluepolitiikalla on merkityksensä erityisesti paikkakuntakohtaisessa työllisyystilanteessa. Suomi on jo vuosia kasvanut nimenomaan kasvukeskuskeskeisesti ja reuna-alueet ovat joutuneet usein sivustaseuraajiksi, kun työpaikat ja työvoima valuu keskuksiin. Nykyisen hallituksen ajama aktiivimalli osaltaan lisää liikehdintää työmarkkinoilla, mikäli se suunnitellusti tulee voimaan. Viime vuonna alkanut laajamittainen talouden elpyminen on jo ehtinyt näkyä myös viimeisimmissä työllisyys- ja työttömyystilastoissa. Alla olevassa kuviossa 22 on esitetty Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien sekä näiden kuntien nuorisotyöttömyyden muutokset vuosilta 214 ja 216. Lähes kautta linjan on nähtävissä, että nuorisotyöttömyys jatkoi kasvuaan vuoteen 216 tultaessa. Toki yksittäisiä kuntia on joukossa, kuten Vehmaa, jossa nuorisotyöttömyys on pudonnut reippaastikin kahden seurantavuoden aikana. Satakunnasta Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa nuorisotyöttömyys oli vuonna 216 jopa yli 25%. Vastaavasti Varsinais-Suomessa Raisio ja Salo olivat korkean nuorisotyöttömyyden kuntia. Molemmissa nuorisotyöttömyys oli yli 2%. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Varsinais-Suomi Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Kuvio 22. Nuorisotyöttömät, vuotiaat vastaavasta työvoimasta (Sotkanet 218). 32

37 Alla olevassa taulukossa 23 on esitetty kuntakohtaiset työttömyysluvut nuorten alle 25 -vuotiaiden sekä vuotiaiden osalta joulukuussa 216 ja 217. Taulukkoon on merkitty vihreällä sellaiset kunnat, joissa vuosittainen muutos on positiivinen ja punaisella kunnat, joissa tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Taulukkoa vilkaisemalla huomaa, että vihreää väriä on huomattavasti enemmän, eli suunta on oikea. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli Satakunnassa vuonna 217 joulukuussa 25,5% vähemmän kuin joulukuussa 216. Varsinais-Suomessa muutos parempaan oli jopa tätäkin kovempi, 26,8%. Satakunnassa neljänneksen vähentyminen tarkoitti yli 5 ja Varsinais-Suomessa yli 11 työtöntä nuorta vähemmän. Kun tarkasteluun otetaan vuotiaat työttömät nuoret, niin Satakunnassa muutos on vieläkin suurempi, 28,5% vähemmän työttömiä joulukuussa 217 kuin mitä joulukuussa 216. Varsinais-Suomessa muutos ei ole ihan niin suuri, mutta silti 16,9% vähemmän työttömiä vuotiaita sielläkin yhden vuoden aikana. Alle 25 v. työttömät vuotiaat työttömät 216 Ero lkm Ero % Ero lkm Ero % 217 Eura , ,5 41 Eurajoki , , 27 Harjavalta , , 32 Honkajoki , ,3 1 Huittinen 46, ,1 27 Jämijärvi , , 5 Kankaanpää ,7 94 7, 7 Karvia 15, ,7 5 Kokemäki , , 39 Merikarvia , ,7 5 Nakkila , ,5 19 Pomarkku , , 7 Pori , ,6 557 Rauma , ,4 177 Siikainen , , 5 Säkylä , , 14 Ulvila , ,1 62 Satakunta , ,5 112 Aura 2, , 12 Kaarina , , 11 Koski TL , , 7 Kustavi 3 3 1, ,9 4 Kemiönsaari , ,7 2 Laitila , ,5 23 Lieto , ,4 31 Loimaa , ,1 6 Parainen , ,9 37 Marttila , ,7 2 Masku , ,6 25 Mynämäki , , 22 Naantali , ,4 48 Nousiainen , , 9 Oripää , , 2 Paimio , ,1 29 Pyhäranta , , 7 Pöytyä , ,8 32 Raisio , ,7 13 Rusko , ,3 8 Salo , ,5 37 Sauvo , ,9 1 Somero , ,5 29 Taivassalo , 3 2, 2 Turku , , 1617 Uusikaupunki , ,1 33 Vehmaa , ,7 5 Varsinais-Suomi , , Taulukko 23. Alle 25-vuotiaat sekä vuotiaat työttömät nuoret kunnittain vuonna 216 ja

38 5.1 Nuorten ulkopuolisuus Puhuttaessa nuorten haasteista ja ongelmista nyky-yhteiskunnassa törmätään usein termeihin syrjäytyminen ja ulkopuolisuus. Termeistä ja niiden sisällöistä on väännetty sekä useissa tutkimuksissa kuin myös eri asiantuntijoiden välisissä keskusteluissa. Vielä muutamia vuosia sitten vallalla oli puhua syrjäytyneistä nuorista, mutta nyt on keskusteluissa enemmän vakiintunut termi ulkopuolisuus. Ulkopuolisuudella viitataan yleensä siihen, että nuori on joko työn ja/tai koulutuksen ulkopuolella eli ei ole näissä joko mukana tai käytettävissä. Se, että on joko työn ja/tai koulutuksen ulkopuolella ei kuitenkaan tee vielä nuoresta syrjäytynyttä tai ulkopuolista. Monet nuoret pitävät joko tahtomattaan tai omasta tahdostaan mm. välivuosia opiskelun ja työelämän eri vaiheissa tai näiden välillä. Myös lasten kanssa kotona olevat vanhemmat ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella, mutta yleensä omasta tahdostaan. Ulkopuolisuuden tarkka määrittely ja sen mittaaminen on siis vaikeaa. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia nuoria, joiden ulkopuolisuudesta olisi syytä olla huolissaan. Työttömyysastetta on usein käytetty eräänlaisena ulkopuolisuuden kriisi-indikaattorina, vaikka se kuvaakin sitä varsin kehnosti. Ongelmana tässä on se, että työttömyysaste jättää tarkastelusta pois kokonaan työvoiman ulkopuolella olevat (eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi) nuoret, joilla riski ulkopuolisuuteen on työttömiä suurempi. (Larja et al. 216) Ulkopuolisuutta tutkittaessa työttömyysasteen tilalle on ehdotettu NEET-indikaattoria (Not in Employment, Education or Training) eli indikaattorikokonaisuutta, joka kuvaa niiden nuorten osuutta ikä-luokasta, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalvelussa. NEET-indikaattoriakaan ei voida tulkita liian suoraan, sillä nuorten elämäntilanteet vaihtelevat ja tietynlainen NEET-status on varsin yleinen jossakin vaiheessa elämää. (Larja et al. 216) Larja et al. (216) kuvaa tutkimuksessaan NEET-indikaattorin käyttökelpoisuutta nuorten syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta arvioitaessa. Tutkimusryhmä toteaa, että vaikka työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen on tavallinen ilmiö nuorten elämässä, NEET-statuksella olleilla nuorilla on tutkimusten mukaan muita nuoria useammin erilaisia hyvinvointiongelmia. NEET-statuksella nähtiin yhteyksiä lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen, mielenterveyden ongelmiin, rikollisuuteen, teiniraskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen. Larja et al. (216) toteaakin, että paitsi ulkopuolisuusriskiä, niin NEET-aste kuvaa myös nuorten hyvinvointia yleisesti. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa 24 on esitetty arviot Satakunnan ja Varsinais-Suomen kuntien ulkopuolisten nuorten määrästä (Häggman 218b). Arvot on saatu kiistellystä kunnittaisesta nuorten työttömien määrästä. Taulukossa on esitetty estimointi ulkopuolisten nuorten minimi ja maksimi määristä. Minimi on laskettu kaavalla työttömien nuorten määrä *,5 + työttömien nuorten määrä. Vastaavasti arvio ulkopuolisten nuorten maksimimäärästä on laskettu kaavalla työttömien nuorten määrä * 1,5 + työttömien nuorten määrä. Oheisella kaavalla laskettuna esimerkiksi Satakunnassa palvelujen ulkopuolella olevia nuoria oli maakunnassa vuonna 216 välillä Varsinais-Suomessa vastaava arvio pyöri välillä. Maakuntatasolla väli on luonnollisesti hyvinkin suuri. Sen sijaan yksittäisessä kunnassa, etenkin pienemmässä kunnassa vaihteluväli arviossa on huomattavasti pienempi. Vastaavalla kaavalla laskettuna Jämijärvellä ulkopuolisuusriskissä oli vuonna nuorta. Kustavissa vastaavat luvut oli 5 8 nuorta. Pienemmissä kunnissa ulkopuolisuusriskissä olevat nuoret ovat hyvinkin tarkasti eri toimijoiden tiedossa ihan yksilötasolla asti, kuten Taivassalossa, jossa ulkopuolisia nuoria on 3-5 henkilöä. 34

39 Kunta Minimi Maximi Minimi Maximi Minimi Maximi Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Varsinais-Suomi Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Taulukko 24. Arvio Satakunnan ja Varsinais-Suomen ulkopuolisten nuorten määristä vuosina (Häggman 218) Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi on aika ajoin ehdotettu oppivelvollisuusiän nostoa yhdellä vuodella. Taustalla on oletus, että siirtymä peruskoulusta jatko-opintoihin on nuorille kaikkein kriittisin vaihe. Tutkimukset osoittavat, että Ilman työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa olevat vuotiaat nuoret (NEET-status) ovat suuremmassa vaarassa jäädä kokonaan jatkokoulutuksen ulkopuolelle. 35

40 5.2 II asteen koulutuksen keskeyttäneet ja koulutuksen ulkopuolella olevat Taulukko 25. Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan, % aloittaneista. (Tilastokeskus 216) Viereiseen taulukkoon 25 on koottu lukion ja ammatillisen koulutuksen kokonaan keskeyttäneiden osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset kahdelta peräkkäiseltä vuodelta kunnittain. Vihreällä värillä on korostettu positiiviset muutokset ja punaisella negatiiviset muutokset. Korostamatta olevissa kunnissa muutos on ollut alle prosentin luokkaa vertailuvuosina. Lukiokoulutuksen keskeyttäminen suhteessa aloittaneisiin on huomattavasti harvinaisempaa kuin ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen. Lukiokoulutuksen keskeyttäneiden suhteellinen määrä on kuitenkin kasvanut vertailuvuosina ammatillista koulutusta enemmän. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen osalta erityisesti Harjavallassa, Ulvilassa ja Kemiönsaarella on tilanne on parantunut hyvinkin selvästi vertailuvuosien välillä. Kuviossa 21 on esitetty kunnittain vuosien 2115 ja 216 osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuudet suhteessa saman ikäiseen väestöön. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Kuviota 21 tarkasteltaessa huomaa, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osalta on suuria kunnittaisia vaihteluja vuosien kesken. Kuntia, joissa yli 12% jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 216 olivat Honkajoki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Vuosittainen positiivinen muutos on tapahtunut mm. Pomarkussa, jossa muutos on ollut vuoden ,2 prosentista vuoden 216 9,3 prosenttiin Keskeytynyt lukiokoulutus Keskeytynyt ammatillinen koulutus 213/214 muutos 214/ /214 muutos 214/215 Eura 1,6 -,2 1,8 Eurajoki 2,1,7 1,4 Harjavalta 2,1 2,1 7,6 7,6 Honkajoki 4,2 1,6 2,6 Huittinen -1,8 1,8 8,8-1,5 1,3 Kaarina 2,7,4 2,3 12 3,9 8,1 Kankaanpää 2,2-4,8 7 Kemiönsaari -2,6 2,6 9,1 4,6 4,5 Kokemäki 3,4 -,8 4,2 7 1,7 5,3 Koski Tl -1,7 1,7 Laitila 2,1 1,3,8 Lieto 2,6 1,4 1,2 7,2-1,3 8,5 Loimaa,7 -,4 1,1 8,4-24,1 32,5 Merikarvia 1,3 1,3 Mynämäki 2,2,5 1,7 6,6-5,5 12,1 Naantali,3,3 6,5 1,9 4,6 Nakkila 2,3 2,3 9,5 3,1 6,4 Nousiainen 1 1 Paimio -1,8 1,8 7,3 4,2 3,1 Parainen 1,1-1,9 3 4,1-2,4 6,5 Pomarkku 2,9 1,1 Pori 1,1,9 6,9,3 6,6 Pöytyä 1,3,6,7 Raisio 1,1 -,5 1,6 3,9,4 3,5 Rauma,8,1,7 5,6-1,2 6,8 Salo 1,7,3 1,4 7,8 1,3 6,5 Somero Säkylä,8,8 Turku,8 -,1,9 6,1,4 5,7 Ulvila 2,2-1 3,2 1,7 5,5 5,2 Uusikaupunki 1,1 -,5 1,6 6,7 2,5 4,2 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Varsinais-Suomi Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Kuvio 23. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisistä nuorista. (Sotkanet 218) 36

41 Seuraavalla sivulla olevassa kuvioissa 24 ja 25 on esitelty ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat nuoret suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön vuonna 216. Kuvioissa on eroteltu 2-24 ja vuotiaat omiksi ryhmikseen. Maakuntien keskiarvoja tarkasteltaessa eroja näiden kahden ikäryhmän välillä on lähinnä alle 25 -vuotiaiden osalta. Satakunnassa ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vuonna vuotiaista 17 prosenttia ja vuotiaista 19,9 prosenttia. Vastaavasti Varsinais-Suomessa 2-24-vuotiaita ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli 15,1 prosenttia ja vuotiaista 19,8 prosenttia. Jos maakuntia tarkastellen ikäryhmien väliset erot ovat suhteellisen pieniä, niin kunnittain tarkasteltaessa niitä löytyy paljon ja ne ovat isoja. Satakunnassa että Varsinais-Suomessa on yksittäisiä kuntia, joissa vuotiaita nuoria ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olisi vähemmän kuin vuotiaissa. Varsinais-Suomen osalta näin on Kustavissa, Taivassalossa, Liedossa ja Loimaalla. Satakunnassa puolestaan Siikaisissa, Ulvilassa, Kokemäellä, Harjavallassa ja Eurajoella. Kaikissa muissa kunnissa vuotiaiden, vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten määrä on suurempi kuin mitä vastaavassa tilanteessa olevien vuotiaiden osuus. Paras tilanne Satakunnan osalta on Karvian kunnassa, missä vuonna vuotiaita ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli 12,4 prosenttia tuon ikäisistä nuorista. Vastaavasti Satakunnan vuotiaiden osalta paras tilanne oli Siikaisten kunnassa, missä luku oli 15,6%. Varsinais-Suomen osalta paras tilanne vuotiaiden osalta oli Pyhärannassa (1,1%) ja vuotiaiden osalta Kustavissa (9,7%). Koko Lounais-Suomea tarkasteltaessa vuotiaiden osalta heikoin tilanne oli vuonna 216 Eurajoella (37,8%) vuotiaiden osalta heikoin tilanne oli Oripäässä (52,8%). Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa, % vastaavanikäisistä vuonna 216 Varsinais-Suomessa Kustavi Pyhäranta Taivassalo Nousiainen Rusko Lieto Parainen Naantali Masku Turku Mynämäki Uusikaupunki Varsinais-Suomen maakunta Kaarina Somero Paimio Loimaa Raisio Vehmaa Salo Sauvo Aura Laitila Kemiönsaari Pöytyä Koski TI Marttila Oripää , 1, 2, 3, 4, 5, 6, Kuvio 24. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat varsinaissuomalaiset nuoret suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön vuonna 216. (Tilastokeskus 218) 37

42 Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa, % vastaavanikäisistä vuonna 216 Satakunnassa Siikainen Kankaanpää Ulvila Pori Kokemäki Jämijärvi Merikarvia Satakunnan maakunta Huittinen Harjavalta Säkylä Rauma Eura Karvia Nakkila Pomarkku Eurajoki Honkajoki , 5, 1, 15, 2, 25, 3, 35, 4, 45, Kuvio 25. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat satakuntalaiset nuoret suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön vuonna 216. (Tilastokeskus 218) 6 Nuoret ja rikollisuus Valtakunnallisesti tarkasteltuna (kuvio 26) Lounais-Suomen AVI:n alueella rikoksista syyllisiksi epäiltyjä vuotiaita on hieman enemmän kuin mitä maassa keskimäärin. Samoin on vuotiaiden osalta, mutta ero on hyvin pieni. Maakuntia tarkasteltaessa Satakunnassa on suhteessa reilusti enemmän erityisesti vuotiaita rikoksista syyllisiksi epäiltyjä kuin mitä Varsinais-Suomessa. Rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 vastaavanikäistä vuonna Koko maa Lounais-Suomi Varsinais-Suomi Satakunta -14 v v v. Kuvio 26. Rikoksista syyllisiksi epäillyt jokaista 1 vastaavan ikäistä kohtaan vuonna 216. (Sotkanet 218) Tarkemmin maakuntia tarkasteltaessa vuonna 216 rikoksiin syylliseksi epäiltyinä oli Satakunnassa 281 ja Varsinais- Suomessa 541 alle 14-vuotiasta lasta. Samana vuonna vuotiaita nuoria oli selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltynä Satakunnassa 5731 ja Varsinais-Suomessa 975 kertaa. Lukuja tulkittaessa täytyy huomioida, että yksittäinen nuori on voinut olla syytettynä useammasta rikoksesta. (Sotkanet 218) 38