2006_4lmu.fm Page 1 Tuesday, May 23, :10 PM 4/2006. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2006_4lmu.fm Page 1 Tuesday, May 23, 2006 12:10 PM 4/2006. Sisältö"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _4lmu.fm Page 1 Tuesday, May 23, :10 PM 4/2006 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 9 ASETETUT TOIMIELIMET 11 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 12 Korkein hallinto-oikeus 13 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 2006_4lmu.fm Page 2 Tuesday, May 23, :10 PM Momentti 4/2006 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki patenttilain 3 :n muuttamisesta (295/2006) HE 225/2005 vp TaVM 2/2006 Laki tuli voimaan Patenttilain 3 muutetaan lääkkeiden myyntilupajärjestelmien uudistamiseksi annettuihin Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiveihin sisältyvän velvoitteen kansalliseksi voimaansaattamiseksi. Pykälään otetaan uusi kohta, jonka nojalla sallitaan patentoitua keksintöä koskevien tutkimusten ja kokeiden suorittaminen patentin tuottamasta yksinoikeudesta riippumatta silloin, kun ne ovat tarpeellisia patentoituun keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa varten. Kysymyksessä on uusi patenttioikeuden rajoitussäännös. Se nopeuttaa kilpailevien lääkevalmisteiden markkinoille tuloa patenttisuojan päättymisen jälkeen. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta (345/2006) HE 111/2005 vp SiVM 2/2006 Laki tulee voimaan Tekijänoikeuslakiin tehdään kuvataiteen jälleenmyyntikorvausta koskevan direktiivin (2001/84/EY) edellyttämät muutokset. Direktiivillä ja sen mukaisilla tekijänoikeuslain muutoksilla yhdenmukaistetaan jälleenmyyntikorvauksen piiriin kuuluvat kuvataiteen teosten ryhmät, korvauksen laskentaperuste ja korvausosuudet, korvauksen piiriin kuuluvat myyntitapahtumat sekä jälleenmyyntikorvausta koskevien säännösten kansainvälinen soveltaminen. Laki tieliikennelain muuttamisesta (343/2006) ja laki Tiehallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (344/2006) HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 29/2006 vp) laiksi työtuomioistuimesta annetun lain Työtuomioistuimesta annettua lakia muutetaan siten, että työtuomioistuimen presidentin virka ja työtuomioistuinneuvoksen virka muutetaan vakinaisesti täytettäviksi. Muutoksella vahvistetaan työtuomioistuimen puheenjohtajina toimivien presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta Suomen perustuslaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimusmääräyksissä edellytetyllä tavalla. Lisäksi työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen sekä työtuomioistuimen jäsenten ja varajäsenten eroamisikä muutetaan 67 vuodesta 68 vuoteen, joka on valtion virkamiesten yleinen eroamisikä. Laki on tarkoitettu voimaan Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta, laki terveydensuojelulain 15 :n muuttamisesta ja laki järjestyksenvalvojista annetun lain 1 :n muuttamisesta ( /2006) HE 138/2004 vp TaVM 1/2006 Lait tulevat voimaan Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta korvaa nykyisen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Lakiin otetaan ravitsemisliikkeiden aukioloaikaa sekä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden järjestyksenpitoa koskevat säännökset. Majoitustoiminnan harjoittaja velvoitetaan tekemään ilmoitus majoitusliikkeeseen saapuvasta matkustajasta. Ilmoituksentekovelvollisuus koskee myös leirintäalueen pitäjää. HE 10/2006 vp LiVM 5/2006 Lait tulevat voimaan Tieliikennelakiin lisätään kävelykadun liikennesäännöt. Kävelykatu on jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettu tie, joka osoitetaan uudella liikennemerkillä. Kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla, polkupyöräilijän on sovitettava ajonsa jalankulun mukaan ja moottoriajoneuvoliikenne rajataan kadun varrella olevalle kiinteistölle ajoon. Tieliikennelakiin lisätään myös säännöt, joita on noudatettava liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa. Lisäksi Tiehallinnosta annettua lakia muutetaan siten, että Tiehallinto nimetään tunneleitten turvallisuudesta vastaavaksi hallintoviranomaiseksi. Esitys (HE 30/2006 vp) laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutetaan niin, että velallisen velvollisuutta maksaa velkojaan lisää maksuohjelman aikana saamillaan lisätuloilla lievennetään. Maksuvelvollisuus lievenee niin, että velallisen on käytettävä lisätuloistaan puolet velkojen maksuun nykyisen kahden kolmasosan sijasta. Tuomioistuin voi määrätä selvittäjän lisäsuoritusten vahvistamista koskevassa asiassa. Säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin maksuohjelmiin. Velallisen kuolema ei enää raueta maksuohjelmaa. Lakiin lisätään säännös siitä, milloin velalliselle tuomittu sakko kuuluu velkajärjestelyn piiriin. 2

3 Momentti 2006_4lmu.fm Page 3 Tuesday, May 23, :10 PM Esitys (HE 31/2006 vp) laeiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 8 :n Ulkomaalaislakiin lisätään säännös Ulkomaalaisviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen oikeudesta saada pyynnöstään ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa ja hänen perheenjäseniään koskevia tietoja vastaanottokeskukselta sekä säännös ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikanhakijan vanhemman tai muun hänen tosiasiallisesta huollostaan vastanneen henkilön jäljittämisestä. Tiedonsaantioikeutta koskevan säännöksen avulla parannetaan tiedonkulkua vastaanottokeskusten ja lupaviranomaisten välillä ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista olosuhteista. Jäljittämistä koskevalla säännöksellä pannaan täytäntöön pakolaisen määritelmädirektiivin ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan direktiivin säännökset, joissa jäsenvaltioiden edellytetään pyrkivän suojellakseen ilman huoltajaa olevan alaikäisen etua jäljittämään hänen perheenjäsenensä mahdollisimman nopeasti. Esitys (HE 32/2006 vp) laeiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 10 :n Esityksen keskeisenä tavoitteena on ihmiskaupparikosten torjuminen, rikollisten kiinni saaminen sekä uhrien suojeleminen niin, että heidän uudelleen uhriutumisensa saataisiin estettyä. Uhrien suojelun kannalta on tärkeää, että turvallisuusnäkökohdat otetaan kaikissa eri tilanteissa huomioon. Jos ihmiskaupan uhrilla on tieto siitä, että ilmoittautuessaan viranomaisille häntä ei kohdella vain mahdollisesti laittomasti maahan tulleena henkilönä tai rikollisena, on hänen kynnyksensä tehdä ilmoitus häntä kohtaan tehdystä rikoksesta huomattavasti alempi. Tavoitteena on muuttaa Suomen ulkomaalaislaki ihmiskaupan uhrille myönnettävän oleskeluluvan osalta neuvoston uhridirektiivin edellyttämällä tavalla. Eduskunta myös edellytti vastauksessaan hallituksen esitykseen ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä esitykseen kyseisen hallituksen esityksen täydentämisestä (EV/ 37/2004 vp - HE 28/2003 vp HE 151/2003 vp) ulkomaalaislakiin valmisteltavan täydentävinä normeina ihmiskaupan uhrien asemaa koskevat säännökset. Samalla esityksessä otetaan huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta sekä Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskeva eurooppalainen yleissopimus ja niiden asettamat vaatimukset. EU:n jäsenvaltioiden on sovellettava uhridirektiiviä ihmiskaupan uhreihin. Direktiivin mukaan sitä voidaan soveltaa myös ihmissalakuljetuksen kohteiksi joutuneisiin henkilöihin. Direktiivi jättää siis ihmissalakuljetuksen kansalliseen harkintaan pitäen ihmiskauppaa tässä suhteessa ja tässä vaiheessa ensisijaisena. Direktiivin voimaansaattamiseen liittyvän aikataulun ja eriasteisten määrittelyongelmien johdosta säännöstä ei nyt ehdoteta laadittavaksi laittoman maahantulon järjestämisen (ihmissalakuljetus) osalta. Ihmissalakuljetuksen eri tilanteisiin voidaan soveltaa jo olemassa olevia ulkomaalaislain säännöksiä. Kysymys onkin laajemmin siitä, miten yleensä rikosasioissa ja erityisesti törkeissä tapauksissa uhreille ja todistajille (muun muassa todistajansuojeluun liittyen) annetaan tilapäisiä lupia maassa oleskeluun. Tätä kysymystä tultaneen tarkastelemaan erikseen muussa yhteydessä ja eri aikataululla. Esityksellä ehdotetaan ulkomaalaislakiin lisättäväksi säännökset ihmiskaupan uhrille myönnettävästä luvasta. Ihmiskaupan uhrin määritelmä kytketään rikoslain ihmiskaupparikoksen määritelmään. Oleskelulupa voitaisiin myöntää tutkinnallisista tai oikeuskäsittelyyn liittyvistä syistä, ja uhrilta edellytettäisiin siteiden katkaisemista ihmiskaupasta epäiltyihin ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevilta ihmiskaupan uhreilta ei kuitenkaan edellytettäisi yhteistyötä luvan myöntämisen perusteena. Varsinkin alaikäisten osalta yhteistyövaatimus voi olla kohtuuton. Uhrille voitaisiin antaa harkinta-aika, jonka kuluessa hän voisi toipua kokemuksistaan ja saada neuvontaa siitä, mitä yhteistyö viranomaisten kanssa hänelle käytännössä merkitsisi. Toivuttuaan ja saatuaan asianmukaisia neuvoja uhri osaisi tehdä päätöksen itselleen parhaiten soveltuvista toimista. Oleskeluluvan saaneella uhrilla tulisi olla mahdollisuus saada tarvittavaa suojelua, neuvontaa ja tukea uudelleen uhriutumisen ehkäisemiseksi. Uhrin antama apu rikosten selvittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Harkinta-aika ja uhrille myönnettävä oleskelulupa antaisivat suotuisat olosuhteet tämän yhteistyön aikaansaamiseksi. Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin (1270/1997) ehdotetulla muutoksella lisättäisiin mahdollisuus kerätä ja tallettaa tietoa ihmiskaupan uhreista, joille on myönnetty harkinta-aika. Lisäksi asianomaiselle ministeriölle voitaisiin antaa salassapitosäännösten estämättä lakisääteisten tehtävien suorittamista varten tarpeellista tietoa ihmiskaupan uhrin vastaanoton järjestämiseksi samalla tavoin kuin turvapaikanhakijoiden kohdalla. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 33/2006 vp) laiksi yliopistolain Yliopistolain 25 :ää muutetaan siten, että Helsingin yliopiston kirjaston nimi muutetaan Kansalliskirjastoksi ja aiemmin yliopistoasetuksen 25 :ssä säädetyt kirjaston tehtävät siirretään lakiin. Muutoksella vakiinnutetaan kirjaston tämänhetkinen toiminta ja tehtävät. Yliopistolakiin lisätään 25 a, jossa säädetään Kansalliskirjaston johtokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja tehtävistä. Kansalliskirjasto on jatkossakin Helsingin yliopiston erillislaitos ja johtokunnan valinnasta päättää Helsingin yliopiston konsistori. Esitys (HE 36/2006 vp) laeiksi Maaseutuvirastosta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain Maaseutuvirasto perustetaan hoitamaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettuun lakiin tehdään Maaseutuviraston perustamisesta aiheutuvat muutokset. Maaseutuvirastoa koskevassa laissa säädetään Maaseutuviraston toimialasta, tehtävistä ja sen toimimisesta maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa sekä viraston johtamisesta. Lisäksi lakiin otetaan säännökset Maaseutuvirastolle maa- ja metsätalousministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta siirtyviä tehtäviä ja henkilöstöä koskevista siirtymäjär- 3 Momentti 4/2006

4 2006_4lmu.fm Page 4 Tuesday, May 23, :10 PM jestelyistä. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 38/2006 vp) taksiliikennelaiksi sekä laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain Taksiliikennelain keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden taksiliikennepalvelujen turvaaminen koko maassa. Taksiliikennelaissa säädetään henkilöautolla harjoittavien henkilökuljetusten luvanvaraisuudesta, taksiluvasta, sen saamisen edellytyksistä ja peruuttamisesta, taksipalvelujen laatuvaatimuksista, hintojen määräytymisestä, ajovelvollisuudesta, ajovuorojärjestyksestä sekä muista taksiliikenteen harjoittamiseen liittyvistä asioista. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 39/2006 vp) laiksi vesikulkuneuvorekisteristä. Lailla vesikulkuneuvorekisteristä kumotaan veneliikennelain 2 ja veneliikenneasetus, joissa säädetään moottoriveneiden rekisteröinnistä. Vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Suomen perustuslain, viranomaisten toiminnan julkisuudessa annetun lain ja henkilötietolain vaatimuksia. Laissa on huomioitu rekisterin ylläpitoon ja tietopalveluun liittyvät kehittämistarpeet samoin kuin rekisterin tietosisällön ajantasaisuuden ja oikeellisuuden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Rekisterin käyttötarkoituksena on muun muassa vesiliikenteen turvallisuuden parantaminen, valvonta- ja pelastustoiminnan tukeminen sekä vesikulkuneuvojen käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Rekisteröinnin perusteita muutetaan siten, että perusteena on vesikulkuneuvon moottoriteho tai pituus nykyisen pelkän moottoritehon sijasta. Myös purjeveneet ja moottoripurjeveneet tulevat rekisteröintivelvollisuuden piiriin. Rekisterinpitäjinä ovat edelleen maistraatit. Vesikulkuneuvon rekisteritunnus säilyy samana koko vesikulkuneuvon elinkaaren, mikä on muutos nykyiseen läänikohtaiseen tunnuskäytäntöön. Esitys (HE 44/2006 vp) laiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain Työsopimuslain ja merimieslain ottovanhempien hoitovapaaoikeutta, etävanhemman tilapäistä hoitovapaaoikeutta sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen koskevia säännöksiä muutetaan. Työntekijän oikeus hoitovapaaseen ulottuu siihen saakka, kun työntekijän kanssa samassa taloudessa asuva lapsi täyttää kolme vuotta. Ottovanhemman oikeutta hoitovapaaseen laajennetaan siten, että hoitovapaata voi käyttää lapsen täytettyä kolme vuotta siihen asti, kun lapsen adoptoinnista on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaaoikeus päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa koulun. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen laajennetaan koskemaan myös lapsen eri taloudessa asuvaa vanhempaa. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen laajennetaan siihen asti, kun erityistä huoltoa ja hoitoa tarvitseva lapsi täyttää 18 vuotta. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta ilmoittamiselle säädettyjä ilmoitusaikoja muutetaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Lait on tarkoitettu voimaan Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta ilmoittamista koskevat säännökset on kuitenkin tarkoitettu voimaan jo Esitys (HE 45/2006 vp) laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 luvun 4 :n ja 7 luvun 3 :n sekä työttömyysturvalain 2 luvun 20 :n ja 7 luvun 5 :n Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia ja työttömyysturvalakia muutetaan. Yritykselle määräaikaisen työsopimuksen perusteella myönnettävän palkkatuen ja alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi työmarkkinatuen saajalle myönnettävän matka-avustuksen myöntämisen edellytyksiä väljennetään. Työttömän työnhakijan yhteistyövelvollisuutta toteuttaa työvoimatoimiston kanssa sovittuja suunnitelmia tai työllistymisohjelmaansa aikaistetaan ja täsmennetään. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 46/2006 vp) laiksi eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten työntekoa koskevien tietojen rekisteröinnistä, ulkomaalaislain 85 :n muuttamisesta sekä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 7 :n Lakimuutosten tavoitteena on parantaa Suomen ja eräiden Euroopan unionin maiden välillä liikkuvan työvoiman tilastointia ja seurantaa Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä annetun lain soveltamisen päättyessä huhtikuun 2006 lopussa. Työntekoa koskevien tietojen rekisteröiminen parantaa mahdollisuuksia työvoiman liikkuvuuden tilastointiin ja seurantaan. Lisäksi rekisteröiminen edistää ulkomaalaislain mukaista oleskeluoikeuden rekisteröintiä ja työehtojen valvontaa sekä palvelee eräiden viranomaisten lakisääteisiä valvontatehtäviä. Esitys (HE 47/2006 vp) valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteita koskevaksi lainsäädännöksi. Valtion tukemien vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteiden säädöstasoa nostetaan perustuslain ja sen tulkintakäytännön edellyttämällä tavalla valtioneuvoston asetuksesta lakiin. Asukasvalinta perustuu edelleen hakijoiden asunnon tarpeeseen, varallisuuteen ja tuloihin. Lisäksi kunnan omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa etusijalle voidaan asettaa kunnan jäsen silloin kun hakijoita samaan asuntoon on useita ja he ovat asukasvalintaperusteiden kannalta samassa asemassa. Aravalainsäädännön viittaukset, jotka kohdistuvat osakeyhtiölakiuudistuksessa kumottavaksi ehdotettuun säännökseen, muutetaan kirjanpitolain vastaavaan säännökseen kohdistuviksi. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 49/2006 vp) laiksi ilmailulain Ilmailulakiin lisätään säännös, jonka mukaan viranomainen ei voi ilman erityistä syytä muuttaa tai uudistaa myöntämäänsä laissa tarkoitettua lupaa, jos luvasta säädettyä erääntynyttä maksua ei ole maksettu. Lisäksi lakiin lisätään säännös lentopaikan pitäjän oikeudesta estää ilma-aluksen liikkeellelähtö, jos maksua lentopaikan tai ilmailua varten annettavan palvelun käytöstä ei ole saatu. Samalla myös lain ilma- 4

5 Momentti 2006_4lmu.fm Page 5 Tuesday, May 23, :10 PM alusrekisteriä koskevia säännöksiä muutetaan. Lentopaikan pitäjän tekemä ilmoitus aluksen lähdön estämisestä tulee tallettaa rekisteriin. Merkintä maksun laiminlyönnistä estää ilmaaluksen poistamisen rekisteristä. Esitys (HE 50/2006 vp) laeiksi julkisista hankinnoista sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisista hankinnoista (hankintalaki), jossa säädettäisiin julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki). Esitykseen sisältyvien ehdotusten tarkoituksena olisi tehostaa julkisten varojen käyttöä, selkeyttää hankintaviranomaisten ostoyhteistyön edellytyksiä sekä turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Esityksellä pantaisiin täytäntöön 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetut julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/18/EY) ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/17/ EY). Esityksessä huomioitaisiin myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen julkisia hankintoja koskeva oikeuskäytäntö. Perustuslain 80 :n mukaisesti lakeihin sisältyisivät aiemmin asetuksilla säädetyt kilpailuttamismenettelyn eri vaiheet ja asetuksella säädettäisiin eräistä teknisemmistä määräyksistä, kuten ilmoitusmenettelystä ja sähköisestä hankintamenettelystä. Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset korvaisivat vuonna 1992 annetun lain julkisista hankinnoista sekä sen nojalla annetut neljä asetusta. Samalla kumottaisiin asetus hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista. Ehdotettujen lakien sisältö vastaisi pääosin voimassaolevaa hankintalainsäädäntöä. Direktiiveistä johtuvat keskeisimmät muutokset koskisivat yhteishankintayksikön asemaa, uusia kilpailuttamismenettelyjä ja ilmoituskanavia sekä tarjousten vertailuperusteiden pakollista painottamista. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuen myös direktiivien kynnysarvot alittavissa hankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksia koskevissa hankinnoissa olisi aiemmasta poiketen julkaistava ilmoitus. Hankintalain kansalliseksi kynnysarvoksi esitetään tavara- ja palveluhankinnoissa euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa sekä eräissä työhallinnon koulutuspalveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Lainsäädäntöä ei sovellettaisi kansallista kynnysarvoa pienempiin hankintoihin. EY-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tehdyt tulkinnat ns. sidosyksiköiden asemasta mahdollistaisivat suorat ostot vain sellaisilta hankintayksikön määräysvallassa olevilta yksiköiltä, jotka eivät toimi kaupallisilla markkinoilla. Ehdotettua hankintalakia sovellettaisiin, kuten nykyistä hankintalakia, valtion, kuntien ja kuntayhtymien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan ja niiden seurakuntien hankintoihin, valtion liikelaitoksiin sekä sellaisiin hankinnan tekijöihin, jotka ovat saaneet hankintaan tukea yli puolet hankinnan arvosta. Lakia sovellettaisiin myös sellaisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin, jotka eivät ole luonteeltaan kaupallisia tai teollisia ja joiden rahoituksesta, hallinnosta tai johdosta viranomaiset päättävät. Lain soveltamisalasta suljettaisiin pois aiempaan tapaan mm. salassa pidettävät ja sotilaalliseen käyttöön tehtävät hankinnat sekä eräät palveluhankinnat. EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista olisi julkaistava ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä. Tätä pienemmistä kansallisten kynnysarvojen ylittävistä hankinnoista olisi ilmoitettava ainoastaan Suomessa. Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa euroa ( euroa eräillä keskushallinnon viranomaisilla) sekä rakennusurakoissa euroa. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovellettaisiin hankintadirektiivin mukaisia yksityiskohtaisia kilpailuttamismenettelyjä. Vaihtoehtoisia menettelyjä olisivat lähinnä avoin- ja rajoitettu menettely sekä neuvottelumenettely. Uutena mahdollisuutena olisivat mm. aiempaa joustavammat kilpailullinen neuvottelumenettely ja puitejärjestely. Sähköisten ilmoituskanavien käyttämisellä voitaisiin lyhentää menettelyn eri vaiheisiin liittyviä määräaikoja. Sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat voitaisiin huomioida teknisissä eritelmissä sopimuksen tekoperusteina. Tarjouksen valintaperuste olisi ilmoitettava ennakolta, samoin vertailuperusteet. Vertailuperusteet olisi aikaisemmasta poiketen nyt myös painotettava. EU-kynnysarvot alittaviin hankintoihin, toissijaisiin palveluhankintoihin sekä käyttöoikeussopimuksiin ja käyttöoikeusurakoihin ei esitetä säädettäväksi yhtä yksityiskohtaisia menettelytapoja kuin mitä direktiiveissä on. Tältä osin säädettäisiin vain kilpailuttamismenettelyistä, ilmoittamisesta, tarjouksen keskeisestä sisällöstä sekä tarjouksen ja tarjoajan valinnasta. Neuvottelumenettelyn käyttö olisi EUkynnysarvot ylittäviin hankintoihin nähden huomattavasti väljempää mm. palvelujen osalta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa voitaisiin huomioida aiempaa selkeämmin asiakasnäkökulma ja muut näihin palveluihin liittyvät erityispiirteet. Suorahankintojen käyttö olisi mahdollista erityisesti yksittäistä asiakasta koskevissa tilanteissa. Tarjoajan ja tarjouksen valinnassa noudatettaisiin samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissäkin hankinnoissa, mutta esimerkiksi vertailuperusteita ei tarvitsisi painottaa ennakolta. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin lakia ei sovellettaisi lainkaan, joten tältä osin hankintayksiköt voisivat soveltaa omia ohjeitaan. Ohjeiden olisi kuitenkin täytettävä perustamissopimuksen vaatimukset avoimuudesta ja syrjimättömyydestä. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ehdotettu laki koskisi vain näillä aloilla toimivien yksiköiden EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. EU-kynnysarvot ovat tavaroita ja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta euroa ja rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten osalta euroa. Erityisaloja koskeva laki vastaisi pääpiirteissään hankintalakia. Hankintamenettelyt olisivat kuitenkin joustavammat ja esimerkiksi neuvottelumenettelyn käytölle ei olisi rajoituksia, joten se olisi aina käytettävissä samoin edellytyksin kuin avoin ja rajoitettu menettely. Hankintamenettelyissä painottuisivat myös puitejärjestelyjen ja toimittajarekisterien käyttömahdollisuudet. Erityisalojen hankintalaissa ei säädettäisi EU-kynnysarvot alittavien hankintojen kilpailuttamismenettelyistä. Perustamissopimuksen säännökset ja periaatteet edellyttävät, että myös näissä hankinnoissa hankintayksiköiden olisi turvattava riittävä avoimuus sekä tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. 5 Momentti 4/2006

6 2006_4lmu.fm Page 6 Tuesday, May 23, :10 PM Muutoksenhakumenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksia, koska asiasta annettaneen uusi direktiiviehdotus kuluvan vuoden aikana. Esitys (HE 52/2006 vp) laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta sekä holhoustoimesta annetun lain ja eräiden muiden lakien Toimintakyvyttömien henkilöiden asioiden hoitamista aiotaan kehittää luomalla edunvalvojan määräämiselle kevyempi ja joustavampi vaihtoehto. Uuden edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voisi itse ennakoida mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä. Esityksen mukaan valtuuttaja määrittelisi itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voisi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa että henkilöään koskevissa asioissa kuten esimerkiksi terveydenhoidossa. Erona edunvalvontaan olisi se, että edunvalvontavaltuutusta käyttäessään henkilö itse etukäteen valitsee valtuutetun ja määrittelee niiden asioiden piirin, jotka hän haluaa tälle uskoa. Edunvalvojan määrääminen taas tapahtuu käräjäoikeuden tai maistraatin päätöksellä, joka voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun henkilön oma toimintakyky on jo vajavainen ja edunvalvonta on tullut ajankohtaiseksi. Esityksen mukaan edunvalvontavaltuutusta koskeva valtakirja olisi testamentin tapaan tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Edunvalvontavaltuutus tulisi voimaan maistraatin vahvistamisella sen jälkeen, kun tilanne on muuttunut niin, että valtuuttaja on esimerkiksi dementian tai muun sairauden vuoksi tullut pääosin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Maistraatti valvoisi valtuutetun toimintaa. Valtuutuksen antanut henkilö voisi vaikuttaa valvonnan laajuuteen. Hän voisi esimerkiksi määrätä, että valvonnassa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä, jotka koskevat päämiehen puolesta tehtävien oikeustoimien luvanvaraisuutta ja velvollisuutta antaa maistraatille määräajoin tili tehtävän hoitamisesta. Holhoustoimilakiin tarkistuksia Edunvalvontavaltuutusta koskevan uuden lain yhteydessä holhoustoimilakiin tehtäisiin eräitä tarkistuksia. Tarkistukset perustuvat holhoustoimilain uudistuksen seurannassa havaittuihin muutostarpeisiin. Maistraatti voisi muun muassa selvissä tapauksissa vapauttaa edunvalvojan tehtävästään sekä muuttaa edunvalvojan tehtävää eikä asiaa enää olisi aina tarpeen saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Rahalainan antaminen päämiehen varoista edellyttäisi jatkossa maistraatin antamaa lupaa. Edunvalvojan esteellisyyttä koskevia säännöksiä selvennettäisiin. Edunvalvojien antamien tilien tarkastustehtäviä voitaisiin jatkossa tasata maistraattien kesken siirtämällä niitä maistraatista toiseen. Näin estettäisiin mm. töiden ruuhkautumista. Esitys (HE 53/2006 vp) laiksi rikoslain 50 luvun Huumausainerikoksen yrityksen rangaistavuutta laajennetaan. Lakiin otetaan uusi törkeää huumausainerikoksen edistämistä koskeva säännös. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan koskemaan huumausainerikosta, törkeää huumausainerikosta, huumausainerikoksen valmistelua, huumausainerikoksen edistämistä ja törkeää huumausainerikoksen edistämistä. Säännöksillä pannaan täytäntöön Euroopan unionin neuvoston tekemä puitepäätös laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta. Puitepäätös tulee olla kansallisesti pantu täytäntöön mennessä. Esitys (HE 54/2006 vp) eurooppaosuuskuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eurooppaosuuskuntaa koskeva EUlainsäädäntö helpottaa osuuskuntien rakennejärjestelyjä yli valtioiden rajojen. EU:n eurooppaosuuskunta-asetusta täydentämään esitetään säädettäväksi eurooppaosuuskuntalaki, joka mahdollistaisi eurooppaosuuskunnan perustamisen ja rekisteröinnin Suomessa. Eurooppaosuuskunta (SCE) on uusi eurooppalainen ylikansallinen osuuskuntamuoto. Unionitason sääntely mahdollistaa suomalaisten osuuskuntien siirtymisen pois Suomesta eurooppaosuuskunnaksi sulautumisen kautta. Suomeen rekisteröity eurooppaosuuskunta voi myös siirtyä pois Suomesta ja ulkomainen osuuskunta voi siirtyä Suomeen. Muilta osin eurooppaosuuskunta muistuttaa kunkin EUvaltion kansallisia osuuskuntia. Eurooppaosuuskunta tunnustetaan kaikissa EU-valtioissa. EU:n asetuksessa säännellään yksityiskohtaisesti lähinnä eurooppaosuuskunnan perustamisesta, osuuskunnan kotipaikan siirtämisestä toiseen valtioon sekä eurooppaosuuskunnan muuttamisesta sen kotipaikan kansallisen lain mukaiseksi osuuskunnaksi. Eurooppaosuuskunta voidaan perustaa viidellä eri tavalla. Pääsääntö on, että ainakin kaksi perustajista on eri ETA-valtioista tai niillä on tytäryhtiö tai sivuliike toisessa ETA-valtiossa. Eurooppaosuuskunnan voivat perustaa sekä luonnolliset henkilöt että oikeushenkilöt. Se voidaan perustaa myös sulautumisen kautta tai muuntamalla osuuskunta eurooppaosuuskunnaksi. Eurooppaosuuskunta voidaan muuttaa sen kotipaikan lain mukaiseksi osuuskunnaksi yleensä kahden vuoden kuluttua osuuskunnan rekisteröinnistä. Valtiolliset rajat ylittävät yritysjärjestelyt helpottuvat Eurooppaosuuskunnan avulla suomalaiset ja muut ETA-valtioista olevat osuuskunnat ja muut yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt voivat järjestää yritysrakenteita yli valtiollisten rajojen. Eurooppaosuuskuntamuodon valittuaan osuuskunta voi myöhemmin siirtää kotipaikkansa toiseen ETAvaltioon. Eurooppaosuuskuntaa kohdellaan vastaavalla tavalla kuin sen kotipaikan lain mukaista osuuskuntaa. Eurooppaosuuskuntaan sovelletaan siten esimerkiksi verotusta, työsuhteita ja työoloja, kilpailuolosuhteita, kuluttajansuojaa, ympäristösuojelua, immateriaalioikeuksia ja osuuskunnan maksukyvyttömyyttä koskevaa kansallista ja EU-sääntelyä vastaavalla tavalla kuin muihinkin osuuskuntiin. Pääoman käytön tehostaminen helpommaksi Eurooppaosuuskuntamuotoa käyttämällä monikansallinen yritys voi useissa tapauksissa luopua konsernirakenteesta ja siten vähentää hallintokulujaan. Tästä hyötyvät erityisesti luvanvaraista rahoitus- tai vakuutustoimintaa harjoittavat suuret yritykset. Konsernirakenteesta luopuminen helpottaa myös pääoman käytön tehostamista. 6

7 Momentti 2006_4lmu.fm Page 7 Tuesday, May 23, :10 PM Muissa yrityksissä säästöjen arvioidaan olevan vähäisempiä, koska ainakin sivuliikkeen kirjanpitovelvollisuus säilyy siltä osin kuin se on tarpeen isäntävaltion verotusta varten. Pienten osuuskuntien mahdollisuutta käyttää eurooppaosuuskuntamuotoa rajoittaa euron vähimmäispääomavaatimus. Eurooppaosuuskunta-asetuksessa säädetyt jäsenten äänioikeuden rajoitukset voivat olennaisesti vähentää sen käytettävyyttä suomalaisten osuuspankkien ja osuuskauppojen kannalta. Eurooppaosuuskuntamuodolla ei ole välittömiä vaikutuksia jäsenten ja muiden sijoittajien asemaan. Näiden oikeudet osuuskunnan perustamisessa ja kotipaikan siirrossa esitetään turvattavaksi vastaavalla tavalla kuin osuuskuntalain mukaisessa sulautumisessa. Myöskään suomalaisten osuuskuntien henkilöstön kannalta eurooppaosuuskuntamuodolla ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Jos kuitenkin Suomeen rekisteröidyn eurooppaosuuskunnan kotipaikka siirretään toiseen valtioon, ei Suomen palkkaturvalainsäädäntöä sovelleta ulkomailla työskentelevään suomalaiseen työntekijään. Eurooppaosuuskuntamuodon käyttäminen ei heikennä suomalaisten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua osuuskunnan hallintoon. Henkilöstön tiedonsaantioikeudesta ja oikeudesta osallistua eurooppaosuuskunnan hallintoon säädetään EU:n direktiivissä. Sen täytäntöönpanoa koskeva työministeriön valmistelema esitys annetaan eduskunnalle samanaikaisesti eurooppaosuuskuntalakia koskevan esityksen kanssa. Esitys (HE 61/2006 vp) ajoneuvolain ja eräiden muiden ajoneuvojen rekisteröintiä koskevia säännöksiä sisältävien lakien sekä ajoneuvoverolain VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttamisesta (268/ 2006) Asetus tuli voimaan Valtioiden välinen sääntelykilpailu kiristyy Uuden osuuskuntamuodon suosioon vaikuttaa käytännössä olennaisesti se, miten osuuskunnan perustamista, kotipaikan siirtoa ja toimintaa verotetaan. EU:n yritysjärjestelydirektiiviä on muutettu siten, että sitä sovelletaan nimenomaisesti myös eurooppaosuuskuntaan ja sen kotipaikan siirtämiseen. Direktiiviin perustuvat kansalliset säännökset tulivat voimaan Mahdollisuus kotipaikan siirtämiseen lisää ETA-valtioiden välistä kilpailua yrityksistä. Kilpailulla voi olla vaikutusta siihen, miten osuuskunnan kotipaikan perusteella määräytyvää lainsäädäntöä kehitetään esimerkiksi yhtiö-, vero- ja työoikeuden alalla sekä kansallisesti että EU-tasolla. Esimerkiksi Baltian maiden EU-jäsenyys lisännee painetta erityisesti verotuksen kehittämiseen. Ei välittömiä vaikutuksia jäsenten asemaan Ajoneuvon rekisteröintijärjestelmä uudistetaan ja valtioneuvoston asetuksella annetut säännökset nostetaan suurelta osin lakiin. Ajoneuvon liikennekäytöstä poistoa ja uudelleen liikennekäyttöön ottoa yksinkertaistetaan ja helpotetaan. Ajoneuvoverolakia, ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia, ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia ja tieliikennelain 94 pykälää muutetaan vastaamaan rekisteröintilainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Esitys (HE 64/2006 vp) laiksi tartuntatautilain Tartuntatautilakiin lisätään mahdollisuus määrätä henkilöitä ja tavaroita karanteeniin. Tartuntatautiepidemian torjumiseksi voidaan myös poiketa sekä lääkkeen myyntilupavaatimuksesta että lääkkeiden jakelua koskevista lääkelain säännöksistä. Lisäksi kiireellisessä tapauksessa terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää karanteenista sekä työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta poissaolosta. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 65/2006 vp) huumausainelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uuden huumausainelain tarkoituksena on tehostaa huumausainevalvontaa mutta ei muuttaa kansallista huumausainepolitiikkaa. Tarkoituksena on saattaa Suomen kansallinen huumausainelainsäädäntö yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Laissa on otettu huomioon perustuslain asettamat vaatimukset säädettäessä oikeuksista, eduista ja velvollisuuksista. Uuden huumausainelain johdosta muutetaan rikoslakia sekä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja työterveyshuoltolain viittaussäännöksiä. Ns. tilaviinin myynti sallitaan kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, jouluaattona ja pääsiäispäivän aattona. Tilaviinin myyntiajat ovat jatkossa samat kuin kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien alkoholijuomien myyntiajat. Valtioneuvoston asetus rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta(267/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta, toiminnan järjestämisestä, valtion korvaukseen varatun määrärahan jakamisesta sekä valtionkorvauksen määräytymisperusteista. Asetuksella kumotaan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnasta annettu valtioneuvoston asetus (165/2003). Valtioneuvoston asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n muuttamisesta (275/2006) Asetus tuli voimaan Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten myymästä A 4-kokoa olevasta oikeaksi todistamattomasta jäljennöksestä (kopiosta) perittävä maksu alennetaan 1 eurosta 50 senttiin sivulta. Alennuksen syynä on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 4 momentin huomioon ottaminen. Perittävän maksun perusteeksi laskettaviin kustannuksin ei lueta asiakirjan esille hakemisesta ja salassa pidettävien osien poistamisesta aiheutuvia kustannuksia kysymyksen ollessa tavanomaisesta asiakirjapyynnöstä. 7 Momentti 4/2006

8 2006_4lmu.fm Page 8 Tuesday, May 23, :10 PM Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta (288/2006) Asetus tuli voimaan Henkilökohtaisen suojavälineen käyttörikkomuksia koskevan pykälän soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kaikki ajoneuvotyypit, joissa tieliikennelaki (267/1981) velvoittaa käyttämään turvavyötä, lasten turvalaitetta tai kypärää. Rikesakon määränä säilyy nykyinen 35 euroa. Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttövelvollisuus laajenee ja rikesakkorikkomuksista annettu asetus (610/1999) muutetaan vastaamaan tieliikennelain määräyksiä. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta (289/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella muutetaan turvavyön käyttövelvollisuudesta sallittuja poikkeuksia siten, että lyhytkestoisen jakeluliikenteen lisäksi jatkossa myös keräilykuljetukset, kuten jätekuljetukset, olisivat samoin edellytyksin vapautettuja turvavyön käytöstä. Linja-auton kuljettajan vapautus turvavyön käyttövelvollisuudesta poistetaan ja taksinkuljettajaa koskeva vapautus ei jatkossa koske koulukuljetuksia eikä ajoa ilman matkustajaa. Lisäksi henkilökuljetusta autolla koskevia määräyksiä muutetaan niin, että linjaliikenteen linja-autossa sallittu tilapäinen ylikuorma on jatkossa 30 prosenttia rekisteriin merkitystä matkustajamäärästä, riippumatta matkustajan iästä. Vuoden 2008 alusta henkilö- ja pakettiautoja koskeva 30 prosentin ylikuormaoikeus poistuu. Valtioneuvoston asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun asetuksen muuttamisesta (280/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu työttömänä työnhakijana oleva maahanmuuttaja voidaan osoittaa perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukioopintoihin, korkeakoulututkintoon johtavaan opetukseen sekä täydennyskoulutukseen ja jatkokoulutukseen siten, että hänellä tässä ei-työvoimapoliittisessa koulutuksessa ollessaan on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lisäksi asetuksella säädetään kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnasta, joka korvaa vuoden 2005 loppuun toimineen turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan. Valtioneuvoston asetus Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnasta (329/2006) Asetus tuli voimaan Neuvottelukunta toimii puolustusministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on yhtäältä selvittää kokonaismaanpuolustuksen opetuksen koulutustarpeet sekä määrittää koulutuksen periaatteet ja perusteet sekä toisaalta linjata koulutuksen käytännön järjestelyt. Neuvottelukunta antaa vuosittain puolustusministeriölle kertomuksen valtakunnallisesta ja alueellisesta kurssitoiminnasta. Kertomus on tarkoitus saattaa edelleen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi. Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan voimaan tulleeseen elintarvikelakiin (23/2006) liittyviä toimeenpanosäännöksiä, jotka koskevat elintarvikehuoneiston hyväksymishakemuksen sisältöä sekä tekotapaa, elintarvikehuoneiston hyväksymispäätöksen sisältöä, valvontaviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta toisille viranomaisille, elintarvikevalvonnan tehtäviä hoitavien viranhaltijoiden kelpoisuusehtoja, elintarvikelain eräiden säännösten voimaantuloa sekä eräiden elintarvikelain nojalla kumottujen säädösten nojalla annettujen säädösten kumoamista osittain tai kokonaan. Valtioneuvoston asetus rikosrekisteriasetuksen muuttamisesta (351/2006) ja valtioneuvoston asetus kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta (352/ 2006) Asetukset tulivat voimaan Rikosrekisteritietojen luovuttamista EU-maiden välillä nopeutetaan säätämällä tietojen luovuttamiselle määräajat. Jos EU-jäsenvaltion viranomainen pyytää rikosrekisteritietoja, pyyntöön on vastattava viipymättä tai viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa. Asetuksilla pannaan täytäntöön EU-säännösten edellyttämät muutokset rikosrekisteritietojen vaihtamisesta. Oikeusapukyselyjen ja vastausten laatimista on helpotettu myös valmiilla lomakepohjalla, joka on käännetty eri kielille. Suomi voi antaa nopeasti vastauksen joko suomen, ruotsin tai muulla molempien maiden hyväksymällä kielellä. Suomen viranomainen puolestaan pyytää tietoja jäsenvaltion virallisella kielellä tai kyseisen valtion hyväksymällä muulla kielellä. Tietoja voidaan Suomesta luovuttaa vain rikosasian käsittelyä varten. EU-valtiot toimittavat toisilleen rikosrekisteritietoja myös ilman toisen jäsenvaltion pyyntöä. Jos Suomen rikosrekisteriin on tehty merkintöjä toisen jäsenvaltion kansalaisesta, näitä tiedoista on nyt viipymättä toimitettava tiedot kyseisen maan viranomaiselle. Vastavuoroisesti Suomen olisi saatava vastaavat tiedot oman maansa kansalaisista. Tähän asti rikosrekisteritiedot on pitänyt toimittaa toiselle valtiolle vähintään kerran vuodessa. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta (353/ 2006) Asetus tuli voimaan Matkailuautoille sallittua ajoneuvokohtaista nopeusrajoitusta korotetaan niin, että omamassaltaan 1,875 tonnia tai enemmän painavien kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnia olevien matkailuautojen ajoneuvokohtaiseksi nopeusrajoitukseksi sallitaan nykyisen 80 km/h rajoituksen sijasta 100 km/h edellyttäen, että autot on varustettu tietyin turvallisuutta lisäävin ajoneuvoratkaisuin sekä 100 km/h osoittavalla nopeuskilvellä. 8

9 Momentti 2006_4lmu.fm Page 9 Tuesday, May 23, :10 PM MIETINNÖT YM. Kuvallisen oleskeluluvan käyttöönottoa selvittäneen työryhmän esitys Työryhmä esittää, että alaikäiselle lapselle annettaisiin oma kuvallinen oleskelulupatarra riippumatta siitä onko hänellä omaa matkustusasiakirjaa. Alaikäisen lapsen kuvallisen oleskelulupatarran käyttöönotto vähentäisi mahdollisuutta kuljettaa lapsia laittomasti rajan yli. Kuvallisen oleskelulupatarran käyttöönotolla voitaisiin ehkäistä myös lapsikauppaa. Sisäasiainministeriö on halunnut kiirehtiä kuvallisen oleskelulupatarran käyttöönottoa Suomessa, koska Ulkomaalaisvirastolla on jo tekniset valmiudet ottaa se käyttöön. Ennen käyttöönottoa on varmistettava, että viranomaisten menettelyt ovat toimivia, tietojärjestelmät yhteensopivia ja tekniset ratkaisut ovat kunnossa. Työryhmän loppuraportti on osoitteessa Asevelvollisuuden kokonaisuudistusta pohtineen toimikunnan mietintö Toimikunta ehdottaa asevelvollisuuslain säätämistä kokonaan uudelleen. Laki korvaisi vuoden 1950 asevelvollisuuslain. Esimerkiksi lääkärintarkastusta ehdotetaan täydennettäväksi mahdollisuudella tehdä huumausainetesti. Nykyisin asiasta ei ole säännöksiä laissa. Myös aseettomana palvelevan palvelusaikaa ehdotetaan muutettavaksi. Uudistuksen tavoitteena on saattaa asevelvollisuuslaki kaikilta osiltaan perustuslain vaatimukset täyttäväksi sekä entistä ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi. Välimietintö maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamisesta Työryhmä katsoo välimietinnössään, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamiselle ei ole periaatteellista estettä ja että sen käsittelemät asiat voidaan siirtää alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Työryhmä ehdottaa peruslinjauksena kahta vaihtoehtoa asioiden siirtämiseksi: joko kaikki asiat siirrettäisiin kaikkien hallinto-oikeuksien käsiteltäviksi tai maatalouden tukijärjestelmiä koskevat asiat keskitettäisiin joko Hämeenlinnan, Turun tai Vaasan hallinto-oikeuteen. Loput asiat eli metsästykseen, kalastukseen, yhteisaluelakiin ja Metsähallituksen viranomaispäätöksiin liittyvät asiat jaettaisiin käsiteltäviksi kaikissa hallinto-oikeuksissa. Välimietintö on osoitteessa Mietintö rikoksista kansainvälistä oikeutta vastaan Työryhmä esittää muutoksia sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskeviin rikoslain säännöksiin. Ehdotuksen mukaan kyseisen luvun uusi otsikko olisi: Rikoksista kansainvälistä oikeutta vastaan. Tavoitteena on saada Suomen rikoslaki täsmällisemmin vastaamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön rikosmääritelmiä. Tällä niin sanotulla Rooman perussäännöllä perustettiin ensimmäinen pysyvä Kansainvälinen rikostuomioistuin Haagiin vuonna Pyrkimyksenä on, että Suomi saisi nykyistä paremmat mahdollisuudet käsitellä itsenäisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia erittäin vakavia rikoksia. Niitä ovat joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset. Teot ovat nykyisinkin Suomessa rangaistavia, mutta eivät välttämättä ihmisoikeusrikoksina. Uusien säännösten kautta Suomen tuomioistuin voisi käsitellä näitä rikoksia, vaikka niillä ei olisi liittymäkohtia Suomeen. Rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisella perussäännön kanssa myös vältetään tilanne, jossa Kansainvälinen rikostuomioistuin voisi ottaa asian käsiteltäväkseen, jos se katsoisi Suomen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet riittämättömiksi. Uusina rangaistussäännöksinä Suomen rikoslakiin ehdotetaan rikosta ihmisyyttä vastaan, törkeää rikosta ihmisyyttä vastaan sekä sotarikosta ja törkeää sotarikosta. Niillä korvattaisiin nykyiset säännökset ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa ja sodankäyntirikokset. Ankarimpana rangaistuksena uusista rikoksista voisi seurata elinkautinen vankeus. Lisäksi työryhmä ehdottaa täsmällisempiä säännöksiä sotilaallisen tai muun esimiehen vastuusta sekä säännöksiä siitä, milloin hallituksen määräys ja esimiehen käsky huomioitaisiin rikosoikeudellisesti vastuusta vapauttavana seikkana. Näillä säännöksillä tavoitellaan vastuun jakautumista nykyistä paremmin Rooman perussäännön mukaisesti. Työryhmän mietintö on osoitteessa Sakko- ja konfiskaatiotyöryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että tuomitut sakot ja menettämisseuraamukset voitaisiin panna suoraan täytäntöön Suomen ja muiden EU-valtioiden välillä. Ehdotus perustuu EU:n sakko- ja konfiskaatiopuitepäätöksiin. Esimerkiksi liikennesakot, jotka suomalaiselle on tuomittu jossakin EU-valtiossa, voitaisiin suoraan periä Suomessa. Vastaavasti Suomessa tuomitut sakot voitaisiin lähettää perittäväksi toiseen jäsenvaltioon. Viranomaiset perisivät sakon samalla tavalla kuin jos kyseessä olisi kotimaassa annettu tuomio. Niin sanottu vastavuoroisen tunnustamisen periaate laajennettaisiin näin koskemaan rikosasioissa tuomittuja taloudellisia seuraamuksia. Sakkojen periminen on nykyisin mahdollista Pohjoismaiden välillä. Suomen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden kesken menettely olisi kokonaan uusi. Menettely koskisi myös poliisin määräämiä rikesakkoja ja syyttäjän rangaistusmääräysmenettelyssä määräämiä sakkoja. Samoin esimerkiksi maksettavaksi tuomitut todistelukustannukset voitaisiin lähettää täytäntöönpantaviksi suoraan EU-valtiosta toiseen. Alle 70 euron suuruista sakkoa toinen jäsenvaltio ei kuitenkaan olisi velvollinen panemaan täytäntöön. Suomessa määrätyt pysäköintivirhemaksut eivät myöskään kuuluisi menettelyn piiriin. Menettämisseuraamus eli rikoksen tuottaman hyödyn menettämistä koskeva tuomio voitaisiin samalla tavoin panna suoraan täytäntöön toisessa EUvaltiossa. Sakkojen ja menettämisseuraamusten täytäntöönpanosta huolehtisi Suomessa Oikeusrekisterikeskus. Sen päätökseen saisi hakea muutosta Tampereen käräjäoikeudelta. Mietintö on osoitteessa Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietintö Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uutta asunto-osakeyhtiölakia. Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa helpotettaisiin, kun on kyse perusparannuksista, kuten hissin ra- 9 Momentti 4/2006

10 2006_4lmu.fm Page 10 Tuesday, May 23, :10 PM kentamisesta taloyhtiöön. Kunnossapitovastuuta sekä rakennustöiden suorittamista koskevia sääntöjä selvennettäisiin. Yhtiön hallintoa ja vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin. Ehdotuksessa on otettu huomioon myös pienten asunto-osakeyhtiöiden hallintoa koskevat tarpeet. Ehdotusten tavoitteena on, että asuminen voitaisiin järjestää mahdollisimman taloudellisesti, turvallisesti ja riittävän ennakoitavalla tavalla. Uudella lailla selvennettäisiin menettelytapoja ja eri osapuolten vastuuta tavalla, jonka oletetaan vähentävän yhtiön sisäisiä riitoja. Työryhmä laajentaisi mahdollisuutta käyttää vastikerahoitusta muutostöihin. Enemmistöllä voitaisiin päättää uudistuksesta, jonka toteuttamismahdollisuudesta on määräys yhtiöjärjestyksessä. Kyseessä voisi olla esimerkiksi uuden yhtiön perustamisvaiheessa tehty varaus hissin rakentamiseksi tai uudistus, jotka ylittää ajankohdan tavanomaisen tason. Lisäksi enemmistöllä voitaisiin päättää uudistuksesta, joka on yhtiön toimialan mukainen. Esimerkiksi senioritalossa se voisi olla jokin asumiseen liittyvä palvelu. Hissin kustannusten jako voisi olla poikkeava Uudistushankkeen toteuttaminen on voinut muodostua ongelmaksi taloyhtiössä, jos kaikki osakkaat eivät hyödy uudistuksesta samalla tavalla eivätkä siksi halua osallistua sen kustannuksiin. Esimerkiksi hissin jälkiasennus ei usein hyödytä kaikkia osakkaita. Työryhmä ehdottaa, että uudistuksen kustannukset voitaisiin kahden kolmasosan määräenemmistöllä päättää jakaa muullakin tavalla kuin yhtiövastikkeen perusteella. Poikkeava kustannusten jako olisi mahdollista, jos uudistus hyödyttää joitakin osakkeenomistajia huomattavasti vähemmän kuin muita ja vastikeperusteinen kustannusten jako olisi selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Tällä helpotettaisiin päätösten tekemistä taloyhtiöissä esimerkiksi silloin, kun kerrostaloon halutaan jälkikäteen asentaa hissi, josta alimman kerroksen huoneistot eivät juuri hyötyisi. Näiden huoneistojen omistajilta voitaisiin periä vähemmän tai ei lainkaan vastiketta uudistuksen kuluihin. Kiinteistöala voisi antaa yksityiskohtaisempia suosituksia yhtiövastikkeen alennuksen tai annettavan hyvityksen määrästä. Kunnossapitoa selvennettäisiin Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyisi ennallaan. Osakkeenomistaja vastaisi yleensä huoneiston käytön perusteella kuluvista rakenteista, pinnoista ja laitteista. Yhtiö vastaisi kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Osakas olisi velvollinen ilmoittamaan esimerkiksi rakenteisiin vaikuttavasta kunnossapitotyöstään yhtiölle etukäteen vastaavasti kuin muutostyöstä. Yhtiö voisi valvoa kunnossapitotyötä kuten muutostyötä. Jos yhtiön putkiremontista tai muusta toimenpiteestä aiheutuu vaurio osakkeenomistajan vastuulla olevalle seikalle, yhtiö olisi velvollinen korjaamaan tällaisen vaurion yhtiössä sovittuun tasoon. Yhtiön pitäisi ilmoittaa osakkeenomistajille riittävän ajoissa kunnossapitotoimista, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Yhtiöllä olisi oikeus teettää kunnossapitotyö osakkeenomistajan kustannuksella, jos tämä laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapitovastuunsa. Osakkaan ilmoitusvelvollisuuden sekä yhtiön valvonta- ja teettämisoikeuden tarkoituksena on edistää hyvän rakennustavan noudattamista osakkaalle kuuluvissa rakennustöissä. Näin myös estetään ennalta suuriakin vahinkoja aiheuttavien kosteusvaurioiden syntymistä. Myös muutostöiden pelinsääntöihin tarkennuksia Osakkeenomistajien tekemien muutostöiden yleistymisen vuoksi on tarpeen selventää muutostöitä koskevia säännöksiä. Myös muutostöiden osalta ehdotuksen tarkoituksena on edistää hyvän rakennustavan noudattamista osakkaan ja yhtiön rakennustöissä. Osakkaan oikeus tehdä muutoksia omissa tiloissaan säilyisi ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin siten, että osakkaan olisi ilmoitettava sellaisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana. Ilmoituksessa tulisi olla tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakas voi arvioida hyvän rakennustavan noudattamista sekä muutostyöstä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa. Ilmoituksen saatuaan yhtiö tai toinen osakas voisi kieltää muutoksen tai sallia sen tietyin ehdoin. Jos muutostyön vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan selvityksiä, muutostyön tekijä vastaisi selvitysten aiheuttamista kohtuullisista kuluista. Yhtiöllä olisi oikeus tarvittaessa käyttää muutostyön valvojana ulkopuolista asiantuntijaa, jonka tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista muutostyön tekevä osakas vastaisi. Liikehuoneistossa voi olla tarpeen tehdä muutostöitä huoneiston ulkopuolellakin esimerkiksi ilmastoinnin parantamiseksi viranomaisten edellyttämälle tasolle. Tällaisten töiden kustannuksiin ei muilla osakkailla yleensä olisi velvollisuutta osallistua. Vahingonkorvausvastuusta omat säännökset Työryhmä ehdottaa asunto-osakeyhtiölakiin myös kattavia säännöksiä yhtiön ja osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Nykyisin asuntoosakeyhtiöissä ilmenevien vahinkojen korvaamiseen sovelletaan käytännössä yleensä yleisen vahingonkorvauslain säännöksiä. Uudistuksella selkeytettäisiin tilannetta. Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu ei edellyttäisi törkeää huolimattomuutta kuten nykyisin. Vastuu syntyisi jo pelkällä huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta. Sen sijaan jatkossakaan yksittäinen osakkeenomistaja ei yleensä voisi joutua vastuuseen osallistumisesta päätöksentekoon yhtiökokouksessa, koska osakkaalta ei voida edellyttää erityistä aktiivisuutta tai tietämystä yhtiön asioista. Muilla muutoksilla selvennettäisiin ja helpotettaisiin yhtiön hallintoa, yhdenmukaistettaisiin yhtiövastike- ja lunastuslausekekäytäntöä sekä helpotettaisiin yhtiörakenteen muuttamista, esimerkiksi sallittaisiin yhtiön jakautuminen. Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittimista koskevia säännöksiä tarkistettaisiin vastaavalla tavalla kuin ehdotuksessa uudeksi osakeyhtiölaiksi. Mietintö on osoitteessa Mietintö DNA-tunnisteen määrittämisestä Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa pakkokeinolain tarkistamista siten, että törkeään rikokseen syyllistyneen henkilön DNA-tunnisteen määrittäminen ja rekisteröinti olisi mahdollista myös jälkikäteen eli silloin, kun sitä ei ole tehty jo esitutkinnan aikana. Voimassa olevan lain mukaan DNA-näytteen ottaminen rikokseen syyllistyneeltä henkilöltä ei ole mah- 10

11 Momentti 2006_4lmu.fm Page 11 Tuesday, May 23, :10 PM dollista esitutkintavaiheen päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi vankiloissa on paljon myös törkeistä rikoksista tuomittuja, joiden DNA-tunnistetta ei ole poliisin henkilörekisterissä, koska rekisteröintiä ei ole tehty tai voitu tehdä esitutkintavaiheessa. Työryhmän ehdottaman lainmuutoksen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia rikosten selvittämiseen ja sitä kautta myös vähentää rikosten uusimisriskiä. DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus voitaisiin jatkossa tehdä henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta. Henkilönkatsastus DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarkoittaa käytännössä yleensä sylkinäytteen ottamista. Ehdotuksen mukaan tällaisen näytteen voisi ottaa myös tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva henkilö, joka ei kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön. Muutos helpottaisi DNA-näytteen ottamista esitutkinnan aikana ja siten vähentäisi tarvetta DNA-tunnisteen määrittämiseen tuomion antamisen jälkeen. Voimassa olevan lain mukaan henkilönkatsastusta ei saa toimittaa tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva, jollei hän kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön. Rikosseuraamusviraston selvityksen mukaan vuonna 2004 DNA-rekisteröinti puuttui 86:lta henkirikokseen syyllistyneeltä vangilta. Näistä 13 oli tutkintavankeja ja 73 joko vankeus-, elinkautis- tai pakkolaitosvankeja. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion ylläpitämä DNA-rekisteri sisälsi vuoden 2005 lopussa yhteensä henkilön tiedot. Työryhmän ehdotus: htm ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä laatimaan ehdotusta rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyn yhtenäistämiseksi Työryhmän tehtävänä on uudistaa menettelyt nykyaikaisiksi ja vastaamaan nykyisen perustuslain vaatimuksia. Tarkoitus myös on, että mainitut menettelyt olisivat keskenään mahdollisimman yhteensopivia. Yhtenäiselle ja toimivalle menettelylle on tarvetta rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyn huomattavan käytännön merkityksen vuoksi. Rikesakkomenettelyn piiriin on siirretty ja siirretään yhä uusia rikoksia. Nykyisin kolme neljästä rikosasiasta käsitellään tuomioistuimen ulkopuolella rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyssä. Vuosittain rangaistusmääräyksiä annetaan noin ja rikesakkomääräyksiä noin Työryhmän toimeksiannon mukaan poliisi määräisi jatkossakin rikesakot ja antaisi tiedoksi rangaistusvaatimusilmoitukset. Samalla poliisin toimivaltaa saatetaan laajentaa niin, että poliisi voi myös määrätä rangaistusmääräysmenettelyssä pieniä päiväsakkorangaistuksia. Lisäksi muutoksenhaku tehtäisiin mahdolliseksi käräjäoikeuden antamiin ratkaisuihin rikesakkoasioissa. Poliisi voisi tiedoksiannon yhteydessä pyytää epäillyltä suostumuksen siihen, että asiaa ei käsitellä tuomioistuimessa. Hyväksymiseksi katsottaisiin myös se, että sakko maksettaisiin määräajassa. Jos epäilty vastustaisi asian käsittelyä näin, syyttäjän tehtävänä olisi päättää asian eteenpäin viemisestä tuomioistuimeen. Nykyisin epäillyllä on viikko aikaa vastustaa rangaistusvaatimusta tai saattaa rikesakko käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Poliisi voi antaa tiedoksi rangaistusvaatimuksen silloin, jos rangaistukseksi on säädetty sakkoa, enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös syyttäjä voi antaa rangaistusvaatimuksen syyteharkintaan saapuneesta asiasta. Rangaistusvaatimuksella voidaan asettaa sakko tai enintään 1000 euron menettämisseuraamus. Rikesakko on määrältään kiinteä euron sakkorangaistus lievistä rikoksista. Työryhmän puheenjohtajana on lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa oikeusministeriöstä. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi mennessä. renorfiinin ja alkoholin yhteisvaikutuksen seurauksena. Kun otettiin huomioon tapahtuma-aikainen tietämys buprenorfiinista ja sitä sisältävästä Subutexista, vähäisen määrän Subutexia B:lle käytettäväksi antaneen A:n ei katsottu syyllistyneen huumausainerikoksen lisäksi kuolemantuottamukseen. KKO:2006:26 Veropetos Tahallisuus Verovelvollinen oli veroilmoituksessaan jättänyt ilmoittamatta myymiensä arvopapereiden luovutusvoitot. Kysymys hänen syyllistymisestään veropetokseen. (Ään.) RL 29 luku 1 KKO:2006:27 Muutoksenhaku - Valituslupa Hovioikeuden päätökseen, jolla oikeudenkäyntiavustajaa oli oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a :n 1 momentin nojalla kielletty toimimasta asiamiehen tai avustajan tehtävässä hovioikeudessa vireillä olleessa asiassa, haettiin muutosta Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä. (Ään.) OK 30 luku 2 (104/1979) KKO:2006:28 Kansainvälinen yksityisoikeus Kansainvälinen prosessioikeus - Haagin sopimus Turkkilaista yhtiötä vastaan annetun yksipuolisen tuomion tiedoksianto Turkissa ei ollut tapahtunut oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla koskevan vuoden 1965 Haagin yleissopimuksen mukaisesti ottaen huomioon Turkin sopimukseen tekemä varauma. Tiedoksianto ei ollut laillinen. Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskeva yleissopimus KKO:2006:29 Perintökaari - Pesänselvitys Asiavaltuus Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotuksen rikesakkoja rangaistusmääräysmenettelyn yhtenäistämiseksi. Tarkoituksena on luoda tehokas ja kansalaisten oikeusturvan takaava menettely. Nykyiset erilliset lait rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyistä on aikanaan ja 1990-luvuilla säädetty poikkeuslakeina perustuslainsäätämisjärjestyksessä. KORKEIN OIKEUS KKO:2006:25 Kuolemantuottamus Huumausainerikos B oli kesällä 2002 kuollut huumausaineeksi luokiteltavan lääkeaineen bup- Kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkaalla ei ollut oikeutta ajaa kolmatta vastaan selvitykseen kuuluvaa velkomuskannetta, jota pesänselvittäjä oli kieltäytynyt ajamasta. (Ään.) PK 19 luku Momentti 4/2006

12 2006_4lmu.fm Page 12 Tuesday, May 23, :10 PM KKO:2006:30 Ulosottolaki - Ulosmittaus - Valitusoikeus Muutoksenhaku Ulosottomies oli päätöksellään määrännyt ulosottolain 4 luvun 9 b :n 1 momentin nojalla velallisen työpalkan rahamäärän. Velallisella oli oikeus valittaa päätöksestä. UL 10 luku 1 1 mom UL 4 luku 9 b 1 mom KKO:2006:31 Siviilipalvelusrikos Rikosilmoitus Oikeus siviilipalvelusrikosta koskevan rikosilmoituksen tekemiseen oli siviilipalvelusmiehen palveluspaikassa sillä, jolle siviilipalveluslain 19 :n mukaan kuului siviilipalvelusmiehen valvonta ja kurinpito. Vrt. KKO:1996:58 SiviilipalvelusL 19 SiviilipalvelusL 35 1 mom Vahvennettu jaosto KKO:2006:32 Lapsen palauttaminen - Haagin sopimus Ruotsissa yhdessä asuneista puolisoista toinen oli maaliskuussa 2003 muuttanut yhteisten lasten kanssa Suomeen. Ruotsiin jäänyt puoliso vaati vireille tulleella hakemuksella lasten palauttamista. Kysymys lasten palauttamisen edellytyksistä. L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 32 2 mom, 34 1 mom 1 kohta KKO:2006:33 Virkarikos - Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Rikosten yhtyminen Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Vastaajalle oli luettu syyksi, että hän useamman kerran kolmen vuoden aikana päättäessään virkamiehenä yritystuen myöntämisestä oli syyllistynyt huolimattomuuteen ja hänet oli tuomittu tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta rangaistukseen. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kunkin hankkeen kohdalla oli kysymys eri teosta ja että syyteoikeus tämän vuoksi vanhimpien tekojen osalta oli vanhentunut. (Ään.) RL 40 luku 11 (792/1989) KKO:2006:34 Yksityishenkilön velkajärjestely - Velkajärjestelyn este - Painavat syyt A, jonka huomattavan suuret velat olivat peräisin vuonna 1992 konkurssiin päättyneestä yritystoiminnasta, sai vuonna 2002 testamentilla pörssiosakkeita, joista hän seuraavana vuonna luopui muiden testamentinsaajien hyväksi. Kysymys siitä, oliko A sopimattomasti järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi ja voitiinko hänelle siitä huolimatta myöntää hänen vuonna 2004 hakemansa velkajärjestely. (Ään.) VJL 10 4 kohta VJL 10 a KKO:2006:35 Rasite Rasitetoimituksessa oli perustettu asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön hyväksi rasitteena pysyvä oikeus sijoittaa autopaikkoja sekä niitä varten tarvittavia laitteita ja rakennelmia huoltoyhtiön omistamalle autopaikoitustontille. Kysymys siitä, sisälsikö rasite asunto-osakeyhtiölle oikeuden sijoittaa tontille myös sähkölämmityspisteitä sekä niitä varten tarvittavia sähköjohtoja ja laitteita. (Ään.) KKO:2006:36 Naapuruussuhde Rakennus Sivullissuoja kiinteistöoikeudessa Rakennuksen omistajalle eräistä naapuruussuhteista annetun lain 14 :n 1 momentin nojalla syntynyt oikeus pysyttää rakennus osaksi naapurin maalla oli Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla voimassa myös suhteessa naapurikiinteistön myöhempään luovutuksensaajaan. L eräistä naapuruussuhteista 14 1 mom KKO:2006:37 Lahjusrikkomus Sotilasrikos Pääesikunnan osastopäällikkönä toimiva komentaja, joka vastasi pääesikunnan konttorikonehankinnoista, oli runsaan kahden vuoden aikana vastaanottanut lahjanluonteisia etuja konttorikoneita pääesikunnalle samaan aikaan markkinoineelta yhtiöltä osallistumalla yhtiön vieraana kahdesti oopperajuhlille sekä useisiin golf-tapahtumiin. Komentajan katsottiin syyllistyneen sotilaana tehtyyn lahjusrikkomukseen. (Ään.) RL 40 luku 3 (792/1989, 604/2002) KKO:2006:38 Ulosotto-laki - Ulosmittaus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Päätöstä, jossa ulosottomies oli ulosottolain 4 luvun 9 b :n nojalla määrännyt velallisen kohtuullisen työpalkan rahamäärän, oli velallisen työnantajan valituksesta muutettu. Kysymys valtion velvollisuudesta korvata valittajan oikeudenkäyntikulut. Vrt. KKO:2004:97 UL 4 luku 9 b KKO:2006:39 Kätkemisrikos Rahanpesu Jatkuva rikos A oli syksyllä 2002 ottanut B:ltä vastaan käteisiä rahavaroja ainakin euroa, joiden A oli tiennyt olleen rikoksella hankittuja, avustaakseen rahavarojen luovuttajaa välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset. A oli säilyttänyt rahavaroja asunnossaan ja B:n ohjeiden mukaan siirtänyt rahavaroja B:lle Hollantiin ajalla yhteensä euroa ja pitänyt loput euroa hallussaan, mikä määrä oli takavarikoitu A:n asunnosta. Kysymys rikoksen tekoajasta ja siitä, tuliko A tuomita syksyllä 2002 voimassa olleen rikoslain 32 luvun 1 :n 2 momentin 1 kohdan (1304/1993) ja 32 luvun 2 :n (769/1990) nojalla törkeästä kätkemisrikoksesta vai voimaan tulleen rikoslain 32 luvun 7 :n (61/2003) nojalla törkeästä rahanpesusta. Ks. KKO:1997:11 RL 32 luku 1 2 mom 1 kohta (1304/ 1993) RL 32 luku 2 (769/1990) RL 32 luku 7 RL 3 luku 2 1 mom KKO:2006:40 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Hovioikeudessa oli lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ynnä muuta koskevassa asiassa kysymys rikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä ja rangaistuksen määräämisestä. Kysymys seulonnan edellytyksien täyttymisestä. OK 26 luku 2 1 mom 2 kohta OK 26 luku 2 1 mom 3 kohta 12

13 Momentti 2006_4lmu.fm Page 13 Tuesday, May 23, :10 PM KKO:2006:41 Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Ulosotto - Ulosmittaus Velkoja oli saanut maksun velalliselta olevalle saatavalleen sivullisen omaisuuteen ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentin nojalla kohdistetun ulosmittauksen perusteella. Velkojalla ei ollut saatavaa sittemmin konkurssiin asetetulta sivulliselta. Sivullisen konkurssipesän kanteesta maksu voitiin peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 12 :n nojalla. TakSL 12 UL 4 luku 9 4 mom KKO:2006:42 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Korvattava vahinko Työsuhdeoptioista saatu tulo otettiin Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin palkkana huomioon määrättäessä korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.) TSL 47 f (595/1991) KKO:2006:43 Vekseli Saamisen vanhentuminen Vekselin siirtäjä oli vekselituomiolla velvoitettu suorittamaan vekselisaatava yhteisvastuullisesti vekselin asettajan, hyväksyjän ja toisen siirtäjän kanssa. Tuomiota täytäntöönpantaessa ulosottomies oli katsonut, että siirtäjä vastasi enää saatavan puolesta määrästä, koska saatava oli vekselituomion antamisen jälkeen vanhentunut asettajan ja hyväksyjän osalta. Kysymys siitä, sovellettiinko vekselisaatavan vanhentumisen oikeusvaikutuksiin määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen 3 :ää (32/1868) siten, että joidenkin vekselivelallisten vapautuminen velkavastuusta vähensi muiden heidän kanssaan yhteisvastuulliseen suoritukseen velvoitettujen velallisten velkavastuun määrää. (Ään.) Asetus määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille (32/1868) VekseliL KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2006:17 Lastensuojelu - Huostaanotto - Huostaanoton raukeaminen - Täytäntöönpano - Perusoikeusmyönteinen tulkinta Kun lautakunta on huostaanottoa koskevan päätöksensä jälkeen ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa huostaanottopäätöksen lainvoimaiseksi tulosta poliisille osoitetulla virkaapupyynnön esittämisellä, sijaiskodin hankkimisella tai muulla sellaisella toimella ryhtynyt huostaanoton täytäntöönpanoon, huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskeva lainvoimaiseksi tullut päätös ei ole lastensuojelulain 21 :n nojalla rauennut, vaikka lapsi olisi pakoillut tai häntä olisi piiloteltu yli kolme kuukautta huostaanottopäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Suomen perustuslaki 7 Lastensuojelulaki 21 KHO:2006:18 Lääkinnällinen kuntoutus - Tietokoneohjelmat - Kunnan järjestämisvelvollisuus - Hallintoriita Korkein hallinto-oikeus velvoitti kaupungin järjestämään näkö- ja kuulovammaiselle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ruudunluku- ja puhesynteesiohjelmat, koska vastaavien apuvälineohjelmien tarve oli jo aikaisemmin todettu ja nyt kysymyksessä oli tietotekniikan kehityksen vuoksi tarpeellinen apuvälineohjelmien ajan tasalle saattaminen. Kansanterveyslaki 14 1 ja 3 mom. Erikoissairaanhoitolaki 1 2 ja 3 mom., 2, 3 1 mom. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 2, 3 ja 4 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 ja 4 Hallintolainkäyttölaki 69 Ks. myös KHO T 876. KHO:2006:19 Vammaispalvelu - Kuljetuspalvelut - Matkojen vähimmäismäärä - Matalalattiabussi Vaikeavammaiselle myönnettyjen kuljetuspalvelumatkojen asetuksen mukaista vähimmäismäärää ei voitu vähentää sillä perusteella, että vaikeavammainen ilmoitti käyttävänsä joskus joukkoliikenteen matalalattiabussia. Laki vammaisuuden perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista 8 2 mom. Asetus vammaisuuden perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista 4 3 mom., 5 1 mom. ja 6 KHO:2006:20 Alkoholilaki - Väkiviina - Hallussapito - Takavarikko - Lain voimaan tulo - Lain taannehtiva soveltaminen Alkoholilain 3 :n voimaan tulleita säännöksiä ei sovellettu sellaisiin alkoholijuomiin, jotka oli tuotu laillisesti maahan ennen lain voimaantulopäivää ja joita pidettiin edelleen hallussa lainvoimaantulopäivänä, vaikka ne uusien säännösten mukaan olisivat väkiviinaa. Suomen perustuslaki 15 Alkoholilaki 3 (1/2001) KHO:2006:21 Verkkotunnus - Ensimmäinen hakija - Palveluautomaatiojärjestelmä - Automatisoitu päätöksenteko - Päätöksen valituskelpoisuus - Valitusoikeus - Sähköinen asiointi Verkkotunnusta ensimmäisenä hakeneen yhtiön vaatimuksen verkkotunnuksen myöntämisestä sille katsottiin kohdistuvan Viestintäviraston päätöksiin, joilla yhtiön hakemus oli palvelujärjestelmän virhetoiminnon vuoksi jäänyt tutkimatta ja verkkotunnus oli virheellisesti myönnetty sitä toisena hakeneelle yhtiölle. Korkein hallintooikeus kumosi molemmat päätökset ja palautti asian Viestintävirastolle verkkotunnuksen myöntämiseksi sitä ensin hakeneelle. Verkkotunnuslaki 5 3 mom., 7 1 mom. ja 18 Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 6, 8 ja 10 Hallintolainkäyttölaki 5 ja 6 KHO:2006:22 Toimeentulotuki - Opintotuki - Opintolainan korot - Lisäosa Opintolainan korkoja ei voitu pitää toimeentulotuen lisäosalla korvattavina tarpeellisina menoina sillä perusteella, että opintolaina oli opiskelukuukausina luettu toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa käytettävissä olevaksi tulok- 13 Momentti 4/2006

14 2006_4lmu.fm Page 14 Tuesday, May 23, :10 PM si. Koska asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi ollut tässä tapauksessa toimeentulon turvaamiseksi tarpeen, korkojen katsomista lisäosalla korvattaviksi menoiksi koskeva valitus hylättiin. Laki toimeentulotuesta 1, 2, 6, 7 ja 15 Asetus toimeentulotuesta 1 1 mom. 4 kohta Opintotukilaki 2 KHO:2006:23 Vammaispalvelut - Koneet ja laitteet - Tietokone Kun vammaisen lapsen luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi hankittavaa tietokonetta ei tultaisi käyttämään lapsen suoriutumiseksi tavanomaisista elämän toiminnoista, tietokoneen hankintakuluja ei voitu määrätä korvattaviksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 1 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 17 2 mom. KHO:2006:25 Tuomarin esteellisyys - Asiantuntija - Mielenterveyslaki - Tahdosta riippumaton hoito Tahdostaan riippumatta mielisairaalahoitoon määrätyn potilaan hoitoon saman hoitojakson aikana osallistunut lääkäri oli esteellinen toimimaan hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenenä hallinto-oikeuden käsitellessä potilaan hoitopäätöksestä tekemää valitusta. Kun hallinto-oikeudessa asian ratkaisuun asiantuntijajäsenenä osallistunut lääkäri oli ennen valituksenalaista hoidon jatkamista koskenutta päätöstä toiminut hoitavana lääkärinä mielisairaalan sillä osastolla, jolla potilas jatkuvasti oli ollut hoidettavana, hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuslaki 7 Hallintolainkäyttölaki 76 Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 3mom. KHO:2006:26 Metsästys - Rajavyöhykkeellä lopetettu riistaeläin - Omistusoikeus - Toimivalta - Yksityisoikeudellinen riita-asia - Hallintoriita - Hallintovalitus Kihlakunnan poliisilaitoksen päätöksellä ei ollut metsästäjää ja Suomen valtiota sitovasti ratkaistu kysymystä siitä, kenen omistukseen luvallisessa metsästyksessä haavoitettu, rajavyöhykkeelle paennut ja siellä lopetettu karhu ja sittemmin sen myynnistä saadut varat kuuluivat. Poliisilaitoksen päätöksellä ei siten ollut ratkaistu asiaa hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, eikä poliisilaitoksen päätöksestä saanut valittaa. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja poistettiin, poliisilaitoksen päätökseen liitetty valitusosoitus poistettiin ja metsästäjän valitus jätettiin tutkimatta. Metsästyslaki 83, 84, 88 1 mom. Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom., 69 1 mom. Vrt. KHO:1987-A-96. KHO:2006:27 Postipalvelulaki - Postilaatikko - Postilaatikoiden sijoittaminen - Yleinen alue - Kaupunginhallituksen toimivalta - Kunnallisvalitus - Mitättömyys Kaupunginhallitus oli päätöksellään kieltänyt sijoittamasta postilaatikoita asemakaavassa osoitetuille yleisille alueille. Kaupunginhallituksella ei postipalvelulain säännökset huomioon ottaen ollut toimivaltaa antaa postilaatikoiden sijoittamista koskevaa päätöstä. Kaupunginhallituksen päätös oli voimaa ja vaikutusta vailla. Postipalvelulaki 12 1 mom., mom., 22 1 ja 2 mom., 23 1 mom., 37 1 mom. ja 38 1 mom. Kuntalaki 90 2 mom. KHO:2006:28 Kunnallisasia - Työsopimussuhteinen toimi - Toimen täyttäminen - Kelpoisuus - Lähihoitaja - Hallintolainkäyttöasia Valituksissa oli vaadittu kunnan perusturvalautakunnan päätösten kumoamista sillä perusteella, että yksi perusturvalautakunnan päätöksellä lähihoitajan työsopimussuhteiseen toimeen valituista henkilöistä ei ollut toimeen kelpoinen, koska hänellä ei ollut kunnan hallintosäännössä ja hakuilmoituksessa vaadittua tutkintoa. Hallinto-oikeus oli jättänyt valitukset tutkimatta sillä perusteella, että yksityisoikeudellista, työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvan toimen täyttämistä koskevaa riitaa ei voida ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä. Koska kysymys siitä, onko työsopimussuhteisen toimen täyttämisen yhteydessä noudatettu säädettyjä tai kunnan päättämiä kelpoisuusehtoja, ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä, hallinto-oikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää valituksia tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätökset kumottiin ja asia palautettiin sille uudelleen käsiteltäväksi. Asetus sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta (804/1992) 5 X:n kunnan hallintosääntö 1 ja 37 Ympäristöasiat KHO:2006:24 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Kotieläintalouden suuryksikkö - Eläinsuoja - Suojavyöhyke - Yleiskaavamääräys - Ympäristölupaharkinta - Oikeusvaikutus - Kohtuuton haitta Kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa oli osoitettu yhdeksän kotieläintalouden suuryksikön aluetta (ME), joille sai rakentaa ympäristönsuojelulain 28 :ssä tarkoitetun eläinsuojan. Kaavassa oli myös määrätty ME-alueille rakennettavien eläinsuojien suurimmat sallitut eläinmäärät. Edellä mainittuja ME-alueita ympäröivät alueet oli yleiskaavassa osoitettu maatalousalueiksi (MT-1), joilla rakentamista oli kaavamääräyksin rajoitettu. Asiassa saadun selvityksen mukaan ME- ja MT-1 -aluevarausten tarkoituksena oli turvata puheena olevalla alueella maatalouden kehittämismahdollisuudet siten, että riittävä etäisyys tiiviimmän asutuksen ja maatalouden tuotantorakentamisen kesken säilyy. Ympäristölupaa vaativan eläinsuojan aiheuttama haitta arvioidaan ympäristölupamenettelyssä. ME-alueita koskevat pysyväksi tarkoitetut yleiskaavamääräykset suurimmista sallituista eläinmääristä olivat oikeusvaikutuksiltaan epäselviä. ME-alueiden ympärille osoitetuista MT-1 -aluevarauksista aiheutui maanomistajille kohtuutonta haittaa. Yksityisen alueen käyttöä rajoitettiin toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Kunnanvaltuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä oli näin ollen lainvastainen siltä osin kuin se koski mainittuja ME- ja MT-1 -alueita. Suomen perustuslaki 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki 35, 39 2, 3 ja 4 mom., 41 1 mom., 42 2 mom., 14

15 Momentti 2006_4lmu.fm Page 15 Tuesday, May 23, :10 PM 43 1, 2 ja 4 mom., mom. Kuntalaki 90 todisteena. Kysymys väärennyksen tunnusmerkistön täyttymisestä. Osa yhdistyksen jäsenistä ei ollut saanut kutsua yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen eikä heitä ollut päästetty kokoukseen, koska heitä ei ollut uusitussa jäsenluettelossa merkitty yhdistyksen jäseniksi. Kysymys siitä, olivatko näiden jäsenten poissaollessa tehdyt yhdistyksen päätökset yhdistyslain 33 :n 2 momentin nojalla mitättömiä. KKO:N VALITUSLUVAT VL: Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Oy A ja Oy B olivat solmineet sopimuksen, jolla yhtiöiden välinen yhteistyösopimus oli purettu ja A oli myynyt B:lle käyttö- ja vaihto-omaisuutensa. Sopimuksen mukaan osalla kauppahintaa oli kuitattu B:n saatavia A:lta, ja osan kauppahinnasta B oli maksanut rahana. A oli tämän jälkeen asetettu konkurssiin. Kysymys siitä, peräytyikö A:n konkurssipesään koko oikeustoimi vaiko kauppahinnan kuittaus. VL: Puolustaja - Puolustajan palkkio Kysymys rikosasian vastaajan velvollisuudesta korvata valtiolle hänen puolustajalleen valtion varoista maksettuja korvauksia, kun syytteet on osittain hylätty. VL: Tapaturmakorvaus - Työstä johtuvat olosuhteet Seurakunnan kanttori oli ollut lapsikuoron viikonloppuleirillä leirinjohtajana. Hän oli illalla suihkusta tullessaan liukastunut leirikeskuksen pesuhuoneessa ja vahingoittunut tapaturmaisesti. Kysymys siitä, oliko tapaturma sattunut tapaturmavakuutuslain 4 :n 1 momentin mukaisesti työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä salakatselua koskevassa rikosasiassa. VL: Väärennys A oli kopioinut värikopiokoneella lääninhallituksen oikeaksi todistaman jäljennöksen eräälle kuljetusyhtiölle myönnetystä yhteisöluvasta. Syytteen mukaan A oli näin valmistanut väärän asiakirjan käytettäväksi harhauttavana VL: Vapaudenriisto - Törkeä vapaudenriisto Kysymys törkeän vapaudenriiston tunnusmerkistön täyttymisestä. VL: Menettämisseuraamus Asianomistaja Muutoksenhaku Puhevalta Virallinen syyttäjä vaati vastaajalle rangaistusta vahingonteosta sekä rikoksentekovälineenä käytetyn haulikon tuomitsemista valtiolle menetetyksi. Asianomistajat yhtyivät syytteeseen. Vastaaja jätettiin syykseen luetusta vahingonteosta hovioikeudessa rangaistukseen tuomitsematta. Tämän vuoksi hovioikeus hylkäsi myös vaatimuksen rikoksentekovälineen valtiolle menetetyksi tuomitsemisesta. Kysymys siitä, voiko asianomistaja hakea muutosta menettämisseuraamusta koskevaan hovioikeuden ratkaisuun. VL: Muutoksenhaku Kysymys siitä, saiko käräjäoikeuden päätöksestä, jolla kaupanvahvistajaksi määräämistä koskeva hakemus oli hylätty, valittaa. VL: Avioliitto - Omaisuuden ositus - Asumiskorvaus Toinen puoliso oli avioerohakemuksen vireilletulon jälkeen muuttanut puolisoiden yhteisten lasten kanssa pois puolisoiden yhteisesti omistamasta asunnosta, johon toinen puoliso oli jäänyt asumaan. Kysymys pois muuttaneen puolison oikeudesta saada asumiskorvausta avioeroon tuomitsemista edeltäneeltä ajalta. VL: Yhdistys VL: Poissaolo oikeudesta Laillinen este Kysymys sairaalahoidosta laillisena esteenä. VL: Halkominen Halkomisen kohteena on kahdesta tilasta muodostuva huomattavan arvokas tilakokonaisuus. Siihen kuuluu muun muassa kartanon talouskeskus, joka on osayleiskaavassa osoitettu rakennuslain nojalla suojeltavaksi alueeksi. Suuri osa tilan muusta alueesta on selvitysaluetta, jolle mahdollisesti laaditaan osayleiskaava ja asemakaava. Asianosaiset eivät ole sopineet yhteishalkomisen halkomistavasta. Kysymys on siitä, suoritetaanko halkominen tilushalkomisena vaiko kokonaisarvohalkomisena. VL: Oikeudenkäyntikulut Lapsen huolto A oli käräjäoikeudessa vireille panemassaan hakemuksessa vaatinut, että hänen ja B:n yhteisten lasten huoltopäätöstä muutetaan. A:n peruutettua hakemuksensa asia jäi sillensä. Kysymys siitä, oliko A velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa - Hakemusasia A:lle oli vuonna 2002 määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan. Vuonna 2005 A haki edunvalvojan tehtävän lakkauttamista. Kuultuaan A:ta henkilökohtaisesti käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. A valitti hovioikeuteen, joka pysytti käräjäoikeuden päätöksen toimittamatta A:n pyytämää pääkäsittelyä hänen kuulemisekseen. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Kiinteistönmuodostamislaki - Halkominen Maankäyttö- ja rakennuslaki - Yleiskaava Rantayleiskaavan alueella olevalla halottavaksi pyydetyllä tilalla sijaitsivat 15 Momentti 4/2006

16 2006_4lmu.fm Page 16 Tuesday, May 23, :10 PM 1940-luvulla ilman rakennuslupaa rakennettu A:n hallitsema kesämökki ja myöhemmin rakennusluvan nojalla rakennettu B:n hallitsema lomarakennuskokonaisuus. Yleiskaavan mukaan tilan kohdalle oli merkitty yksi rakennuspaikka. Kysymys halkomisen edellytysten täyttymisestä. VL: Oikeudenkäyntikulut Kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. VL: Kavallus Petos Luottamusaseman väärinkäyttäminen A oli toiminut Oy Veikkaus Ab:n online-asiamiehenä. Asiamiessopimuksen ja asiamiesohjeen mukaan asiamies oli velvollinen tilittämään online-pelien myynnistä kertyneet, Oy Veikkaus Ab:lle kuuluvat varat yhtiölle ja asiamiehen tuli pitää ne erillisinä muista varoista. Pelien velaksi myyminen oli ohjeen mukaan kiellettyä. A oli myynyt pelejä velaksi B:lle. Kun B ei ollut maksanut pelaamiaan pelejä A:lle, tämä ei ollut kyennyt täyttämään pelien myynneistä johtunutta tilitysvelvollisuuttaan. Kysymys A:n ja B:n menettelyn rikosoikeudellisesta arvioinnista ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. VL: Esteellisyys Maaoikeuden lautamiehen aviopuoliso oli toiminut maaoikeudessa käsitellyn maanmittaustoimituksen uskottuna miehenä. Kysymys lautamiehen esteellisyydestä. VL: Tapaturmakorvaus Hakija oli saanut sattuneen tapaturman seurauksena oikean käden värttinäluun murtuman. Kysymys siitä, ovatko hakijalla tapaturman jälkeen ilmenneet oikean yläraajan laaja-alainen kipuoireisto ja toimintahäiriö vapinaoireineen sekä oikean yläraajan luukato syy-yhteydessä tapaturmaan. VL: Ulosottolaki - Ulosmittaus Muutoksenhaku Kysymys velallisen oikeussuojakeinoista, kun velallisen pankkitililtä ulosmitatut varat oli tilitetty velallisen tehtyä ulosmittauksesta valituksen. VL: Kuluttajansuoja Kulutusluotto - Luottokortti A tilasi yhdysvaltalaiselta yritykseltä koiranhoitotarvikkeita ja maksoi tavarat Visa-luottokortilla. Luottokunta veloitti kauppahinnan A:lta. Myyjä ei toimittanut A:lle tavaroita. Kysymys siitä, oliko A:lle myönnetty luotto kuluttajansuojalain 7 luvun 2 :n 3 kohdassa tarkoitettu hyödykesidonnainen luotto ja oliko Luottokunta sanotun luvun 4 :n 2 momentin ja 13 :n 1 momentin nojalla velvollinen palauttamaan A:lle tämän maksaman kauppahinnan määrän. VL: Saamisen vanhentuminen Avioliitto - Omaisuuden ositus A ja B olivat tehneet sopimusosituksen, jonka mukaan B:lle jäi hänen omistamansa kiinteä omaisuus ja B sitoutui A:lle maksamaan 20 prosenttia B:lle jääneiden kiinteistöjen aikanaan toteutuvista luovutushinnoista. A nosti B:tä vastaan kanteen ja vaati tuohon sopimusehtoon viitaten, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 20 prosenttia B:n , ja myymien kiinteistöjen luovutushinnoista. Kysymys sopimusositukseen perustuvan A:n saatavan vanhentumisesta. VL: Sähkömarkkinalaki Lunastuslaki - Lunastuskorvaus Sähkömarkkinakeskus oli myöntänyt A Oy:lle luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kaupungin alueella ja siirtänyt alueella aikaisemmin sähköverkkotoimintaa harjoittaneen B Oy:n sähköverkon ja muun toimintaan tarvittavan omaisuuden A Oy:lle. Ks. KKO:2002:69 Kysymys lunastuskorvauksen määrästä. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja Sisällys ESIPUHE 5 Lyhenteet 15 Säädökset 17 Kirjallisuus 19 I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet 23 Soveltamisala

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne Kuulemistilaisuus 31.10.2014 1 Taustaa Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa, valmisteluryhmä 24 kertaa Asioita on käsitelty teemoittain siten,

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hallintokeskus Oikeuspalvelut

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hallintokeskus Oikeuspalvelut Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hallintok Vikstedtin toivomusponsi: EU:n hankintadirektiivin tulkitseminen ja markkinaoikeuskäytäntö HEL 2011-002234 T 03 00 01 Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007. Valtioneuvoston asetus. julkisista hankinnoista

Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007. Valtioneuvoston asetus. julkisista hankinnoista 614/2007 Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007 Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp Hallituksen esitys laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

HE 32/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi ulkomaalaislakiin

HE 32/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi ulkomaalaislakiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi ulkomaalaislakiin

Lisätiedot

ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ. Uuden hankintadirektiivin vaatimukset

ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ. Uuden hankintadirektiivin vaatimukset ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ Uuden hankintadirektiivin vaatimukset Vantaa 16.1.2014 Specialist Partner, asianajaja, VT, KTM Mika Pohjonen Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 1 Suomen hankintalainsäädännön

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Markus Ukkola Lakimies, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädäntö ja -ohjeistus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Laki

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot