Kuntayhtymän hallintosääntö

Transkriptio

1 Kuntayhtymän hallintosääntö 0

2 SISÄLTÖ: OSA I Hallinnon ja toiminnan järjestäminen... 6 Luku 1 Kuntayhtymän johtaminen Hallintosäännön soveltaminen Yleiskuvaus kuntayhtymän hallinnosta ja tehtävistä Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä Esittely yhtymähallituksessa Yhtymähallituksen puheenjohtajan tehtävät Kuntayhtymän viestintä luku Toimielinorganisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Maaseutulautakunta Henkilöstöjaosto Vaalilautakunta Vaikuttamistoimielin... 8 Luku 3 Henkilöstöorganisaatio Henkilöstöorganisaatio Johtoryhmä Johtaja Toimialojen organisaatio ja tehtävät Johtajan tehtävät Johtava lääkäri Maaseutupäällikkö ja apulaismaaseutupäällikkö Yksiöiden päälliköt luku Konserniohjaus ja sopimusten hallinta Konsernijohto Sopimusten hallinta luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako Yhtymähallituksen tehtävät ja toimivalta Maaseutulautakunta Maaseutulautakunnan toiminnan kustannusjako Henkilöstöjaosto Tarkastuslautakunta Toimivallan edelleen siirtäminen Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Asian ottaminen yhtymähallituksen käsiteltäväksi Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen luku Toimivalta henkilöstöasioissa Yhtymähallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Kelpoisuusvaatimukset Haettavaksi julistaminen Palvelussuhteeseen ottaminen Toimivalta palkkausta koskevissa asioissa

3 40 Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista Vuosiloman, virka- ja työvapaan myöntäminen Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Työnjako Sivutoimet Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Varoituksen antaminen Virantoimituksesta pidättäminen Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Lomauttaminen Palvelussuhteen päättyminen Menetettyjen ansioiden korvaaminen Palkan takaisinperiminen Tehtäväkuvaus luku Asiakirjahallinto Yhtymähallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Lautakuntien asiakirjahallinnon tehtävät luku Kielelliset oikeudet Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet kuntayhtymä hallinnossa Kielelliset oikeudet kuntayhtymän toiminnassa Kielellisten oikeuksien toteutumisen seuranta ja raportointi II OSA TALOUS JA VALVONTA luku Taloudenhoito Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano Toiminnan ja talouden seuranta Talousarvion sitovuus Talousarvion muutokset Pysyvien vastaavien osto ja myynti Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksuista päättäminen Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut luku Ulkoinen valvonta Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tilintarkastusyhteisön valinta Tilintarkastajan tehtävät Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tarkastuskertomus ja muu raportointi luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

4 81 Yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Viranhaltijoiden ja päälliköiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Sisäisen tarkastuksen tehtävät III OSA YHTYMÄVALTUUSTO luku Valtuuston toiminta Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa luku Yhtymävaltuuston kokoukset Yhtymävaltuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous Kokouskutsu Esityslista Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteen julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivulla Jatkokokous Varavaltuutetun kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen johtaminen Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Tilapäinen puheenjohtaja Esteellisyys Asioiden käsittelyjärjestys Puheenvuorot Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestyksen tuloksen toteaminen Toimenpidealoite (ponsi) Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille luku Enemmistövaali ja suhteellinen vaali Vaaleja koskevat yleiset määräykset Enemmistövaali Yhtymävaltuuston vaalilautakunta Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Ehdokaslistojen yhdistelmä Suhteellisen vaali toimittaminen Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen luku Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus Valtuutettujen aloitteet Yhtymähallitukselle osoitettava kysymys Kyselytunti

5 IV OSA PÄÄTOKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY luku Kokousmenettely Määräysten soveltaminen Toimielimen päätöksentekotavat Sähköinen kokous Sähköinen päätöksentekomenettely Kokousaika ja -paikka Kokouskutsu Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Yhtymähallituksen edustaja muissa toimielimissä Kokouksen julkisuus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tilapäinen puheenjohtaja Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Esittelijät Esittely Esteellisyys Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestys ja vaali Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle luku Muut määräykset Aloiteoikeus Aloitteen käsittely Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Asiakirjojen allekirjoittaminen Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen luku Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet Soveltamisala Kokouspalkkiot Samana päivänä pidetyt kokoukset Vuosipalkkiot Tilintarkastajien palkkiot Palkkio toimituksista Kokouksen peruuntuminen Palkkion maksaminen Ansiomenetyksen korvaaminen Pöytäkirja palkkioperusteena Matkakustannusten korvaaminen Henkilöstölle maksettava kokouspalkkio Henkilöstölle maksettava toimituspalkkio

6 169 Tarkemmat ohjeet Erimielisyyden ratkaiseminen

7 RANNIKKO-POHJANMAAN SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN HAL- LINTOSÄÄNTÖ Käsitellään: Yhtymähallitus 23/2017 Yhtymävaltuusto 16/2017 Astuu voimaan: OSA I Hallinnon ja toiminnan järjestäminen Luku 1 Kuntayhtymän johtaminen 1 Hallintosäännön soveltaminen Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. 2 Yleiskuvaus kuntayhtymän hallinnosta ja tehtävistä Kuntayhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti demokraattisessa järjestyksessä taata yhteistoiminta-alueen asukkaille lakisääteiset perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Kuntayhtymän toimielimet ovat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta, yhtymähallitus, maaseutulautakunta ja hallituksen asettamat johtokunnat ja toimikunnat. Kuntayhtymä vastaa siitä, että toiminta on tuloksellista ja rationaalista sekä tehokasta samanaikaisesti kuin se takaa asukkaiden perusturvan. Kuntayhtymän toiminta-ajatus, tavoitteet ja kehitysstrategiat määritellään tarkemmin talousarviossa, taloussuunnitelmassa sekä erillisillä päätöksillä. 3 Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän johtaminen perustuu perussopimukseen, taloussuunnitelmaan, talousarvioon ja muihin yhtymävaltuuston päätöksiin. Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta, käyttää kuntayhtymän päätäntävaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Yhtymähallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta, omistajaohjauksesta sekä kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Johtaja johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa ja kuntayhtymän muuta toimintaa. Johtaja vastaa asioiden valmistelusta yhtymähallituksen käsiteltäväksi. 4 Esittely yhtymähallituksessa Yhtymähallituksen esittelijänä toimii johtaja. Johtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii johtava lääkäri. Jos myös johtava lääkäri on esteellinen tai estynyt, yhtymähallitus 6

8 valitsee toisen viranhaltijan esittelemään asian, tai sitten esittelijänä toimii yhtymähallituksen puheenjohtaja. 5 Yhtymähallituksen puheenjohtajan tehtävät Yhtymähallituksen puheenjohtaja 1. johtaa yhtymähallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kuntayhtymän asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin 2. vastaa johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla 3. vastaa siitä, että johtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut 6 Kuntayhtymän viestintä Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän viestintää ja tiedottamista kuntayhtymän toiminnasta. Yhtymähallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Yhtymähallitus, lautakunnat, johtaja ja johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kuntien asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon eri asukasryhmien tarpeet. 7

9 2 luku Toimielinorganisaatio 7 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto on kuntayhtymän ylin päättävä toimielin ja sen tehtävistä säädetään kuntalaissa. Yhtymävaltuuston jäsenten määrä vahvistetaan kuntayhtymän perussopimuksessa. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta. 8 Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jäsenten määrä vahvistetaan perussopimuksessa ja yhtymävaltuusto valitsee niiden keskuudesta yhtymähallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi jäsen ja yksi varajäsen yhtymähallituksessa. Yhtymähallitus voi järjestäytyä jaostoihin. Yhtymähallitus päättää jaostojen koosta, valitsee sen jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen sekä valitsee jaostolle puheenjohtajan. Jaoston jäseniksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin yhtymähallituksen jäseniä ja varajäseniä. 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan jäsenten määrä vahvistetaan perussopimuksessa ja yhtymävaltuusto valitsee niiden keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yhtymävaltuuston jäseniä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 10 Maaseutulautakunta Kuntayhtymällä on maaseutulautakunta, jossa on yksitoista (11) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi jäsen ja yksi varajäsen maaseutulautakunnassa. 11 Henkilöstöjaosto Yhtymähallituksessa on henkilöstöjaosto. Yhtymähallitus nimeää jäsenistään ja varajäsenistään toimikauttaan vastaavaksi ajaksi viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallitus valitsee toimikaudekseen jaostolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 12 Vaalilautakunta Vaalilautakunnasta sisältyy määräyksiä vaalilakiin. 13 Vaikuttamistoimielin Yhtymähallitus voi asettaa vaikuttamistoimielimiä. Yhtymähallitus vahvistaa jäsenten lukumäärän ja valitsee jäsenet. 8

10 Luku 3 Henkilöstöorganisaatio 14 Henkilöstöorganisaatio Kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja yhtymähallituksen alaisuudessa. Kuntayhtymän henkilöstöorganisaatio on jaettu seuraaviin toimialoihin, joita johtavat aluevastaavat johtajat: Toimiala Keskushallinto Terveyspalvelut Maaseutuhallinto Toimialajohtaja Johtaja Johtava lääkäri Maaseutupäällikkö Toimialajohtajat vastaavat vastuualueiden toiminnan organisoinnista. Toimialajohtajat voivat tarvittaessa asettaa vastuualueelle johtoryhmän toiminnan ja henkilöstöresurssien koordinointia varten. Terveyspalvelujen toimialalla on seuraavat yksiköt ja yksiköistä vastaavat päälliköt: Yksikkö Yksikön päällikkö Psykososiaalinen yksikkö - Psykiatrit Johtava psykiatri - Psykologit Johtava psykologi - Sairaanhoitajat Osastonhoitaja - Sosiaalityöntekijät Johtava psykologi - Puheterapeutit Johtava psykologi - Muistihoitaja Osastonhoitaja - Päihdekoordinaattorit Osastonhoitaja - Kanslistit Osastonhoitaja - Toimintaterapeutti Osastonhoitaja Yhtymähallitus päättää johtajan valmistelun pohjalta, minkä yksikön päällikön alaisuuteen kukin henkilöstöryhmä kuuluu. 15 Johtoryhmä Kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat johtaja, toimialueiden johtajat, kehittämiskoordinaattori, taloussuunnittelija ja hallintosihteeri. Puheenjohtajana toimii johtaja ja sihteerinä toimii hallintosihteeri. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida toimintaa ja tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi. 16 Johtaja Johtaja vastaa yhtymähallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa yhtymähallituksen alaisuudessa. Johtava lääkäri toimii johtajan sijaisena hänen ollessa poissa tai esteellinen. 9

11 17 Toimialojen organisaatio ja tehtävät Yhtymähallitus ja lautakunnat päättävät organisaatiosta ja niiden alaisuuteen kuuluvien toimialojen organisaatiosta ja tehtävistä siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Yhtymähallitus päättää toimialojen välisestä tehtäväjaosta siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. 18 Johtajan tehtävät Johtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän toimintaa 2. omalta osaltaan vastata valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamisesta 3. olla yhteydessä jäsenkuntiin, sairaanhoitopiiriin, valtion viranomaisiin ja muihin yhteistyöosapuoliin 4. yleisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta ja maaseutuhallinnosta 5. toimia kuntayhtymän hallinnon, toimialajohtajien sekä hankkeiden henkilöstön esimiehenä 6. vastata kuntayhtymän ja sopimusvaraisten palveluntuottajien palvelujen kehittämisestä 7. vastata kuntayhtymän taloudesta/talousarviosta 8. vastata kuntayhtymän hankinta- ja sopimusasioista 9. toteuttaa kuntayhtymän hankinnat euroon saakka 10. edustaa kuntayhtymää neuvotteluissa ja edustustilaisuuksissa tai valita joki muu viranhaltija/toimihenkilö taikka kutsua luottamushenkilö tähän tehtävään, jollei yhtymähallitus yksittäistapauksissa toisin päätä. 19 Johtava lääkäri Johtava lääkäri vastaa terveydenhuollon toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää sitä yhtymähallituksen ja johtajan alaisuudessa. Johtavan lääkärin tehtävänä on 1. toimia kuntayhtymän ja sopimusperusteisten perusterveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tuottajien aluevastaavana ja vastata niiden palvelujen optimaalisesta ja kustannustehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä 2. valvoa perusterveyden- ja sairaanhoitopalvelujen laatua kaikkien kuntayhtymän omien yksiköiden ja sopimusperusteisten palveluntuottajien osalta 3. toimia kuntayhtymän ylilääkärinä 4. osallistua yhtymähallituksessa käsiteltävien omaa vastuualuetta koskevien asioiden valmisteluun 5. erityisesti vastata terveyskeskusten optimaalisesta käyttämisestä sekä terveyskeskusten välisestä ja johtavan lääkärin vastuuseen kuuluvien hoitoprosessien sisäisestä työnjaosta 6. hoitaa kansanterveyslain ja muiden lakien mukaisia viranomaistehtäviä, joita ei ole siirretty edelleen. Perusterveydenhuoltopalvelut tuottavalla osapuolella on viranomaisvastuu 7. vastata vastuualueellaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta 10

12 8. toimia vastuualueeseensa kuuluvan henkilöstön esimiehenä 9. toteuttaa kuntayhtymän hankinnat vastuualueellaan euroon saakka. Johtaja hoitaa johtavan lääkärin tehtäviä lain sallimissa rajoissa hänen ollessa poissa tai esteellinen. Muille tehtäville johtaja määrää johtavan lääkärin sijaisen. 20 Maaseutupäällikkö ja apulaismaaseutupäällikkö Maaseutupäällikkö vastaa maaseutupalvelujen toimialueen toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa yhtymähallituksen, johtajan ja maaseutulautakunnan alaisuudessa. Kuntayhtymällä on maaseutupäällikkö, jonka varalla on apulaismaaseutupäällikkö. Maaseutupäällikön tehtävänä on: 1. toimia maaseutuelinkeinoviranomaisen aluevastaavana päällikkönä ja johtaa alueen toimintaa ja henkilökuntaa 2. toimia esittelijänä maaseutulautakunnassa lukuun ottamatta asioita, joiden esittelyoikeus on annettu toiselle viranhaltijalle 3. hoitaa niitä laissa mainittuja viranomaistehtäviä, joita ei ole delegoitu eteenpäin 4. vastata vastuualueellaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta 5. toteuttaa kuntayhtymän hankinnat vastuualueellaan euroon saakka. Apulaismaaseutupäällikkö on maaseutusihteeri, jonka lautakunta on valinnut maaseutupäällikön sijaiseksi. Apulaismaaseutupäällikkö hoitaa maaseutupäällikön tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. Jos myös apulaismaaseutupäällikkö on poissa tai esteellinen, johtaja määrää sijaisen. 21 Yksiöiden päälliköt Yksiköiden päälliköt vastaavat yksiöiden toiminnasta sekä johtavat ja kehittävät niitä toimialajohtajien alaisuudessa. Yksiköiden päälliköt toteuttavat yksikkönsä hankinnat euroon saakka. Toimialajohtaja määrää yksikön päällikön sijaisen, joka vastaa tehtävistä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 11

13 4 luku Konserniohjaus ja sopimusten hallinta 22 Konsernijohto Yhtymähallitus ja johtaja vastaavat tarvittavasta konserniohjauksesta. 23 Sopimusten hallinta Yhtymähallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusten valvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimusten hallinnasta sekä määrää toimialansa sopimusten vastuuhenkilöt. Lautakunta määrää toimialansa sopimusten vastuuhenkilöt. 12

14 5 luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako 24 Yhtymähallituksen tehtävät ja toimivalta Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän hallintoa ja hoitaa valmistelu-, täytäntöönpano- ja muut laissa, asetuksessa perussopimuksessa ja johtosäännössä määrätyt tehtävät. Yhtymähallituksen tehtävänä on 1. valmistella yhteistoiminta-alueen perusterveyden- ja sosiaalihuollon sekä maaseutuhallinnon toimintasuunnitelma, talousarvio ja taloussuunnitelma kuultuaan jäsenkuntia 2. määrittää sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tilaus sekä sopia niiden saatavuudesta, sisällöstä, laadusta ja kustannuksista sekä tuotantotavasta ja seurata toimintasopimusten toteutumista. Palvelut toteutetaan omana tuotantona sekä jäsenkuntien toimesta palveluja ja viranomaistehtäviä koskevien toimintasopimusten perusteella. Palveluja voidaan myös ostaa kolmannelta osapuolelta 3. seurata ja arvioida väestön palvelutarpeita ja niissä tapahtuvia muutoksia 4. suunnitella ja ohjata väestölle palveluja tuottavaa palvelukokonaisuutta ja kehittää sen palvelurakennetta 5. arvioida taloudellista tulosta sekä palvelujen vaikuttavuutta väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja ryhtyä toimenpiteisiin väestön tarpeiden seurannan ja arvioinnin perusteella 6. päättää muista jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen liittyvistä asioista 7. vastata kuntayhtymän hallinnosta ja kuntayhtymän talouden hoidosta 8. vastata yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä päätösten laillisuuden valvonnasta 9. valvoa kuntayhtymän etua ja, mikäli hallintosäännössä ei muuta ilmoiteta, edustaa kuntayhtymää ja käyttää kuntayhtymän puhevaltaa 10. edustaa kuntayhtymää työantajana ja vastata kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta 11. vastata kuntayhtymän toiminnan koordinoinnista, 12. vastata kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta 13. huolehtia kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä 14. asettaa jaostoja, johtokuntia ja toimikuntia sekä määrätä niiden tehtävät 15. muut tavanomaiset ohjaus-, kehitys- ja hallintotehtävät. Hallintosihteeri toimii yhtymähallituksen sihteerinä. 25 Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta johtaa ja kehittää toimialaansa ja edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa lautakunnan toimialaa koskevissa asioissa. Lautakunnan tehtävänä on hoitaa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille kuuluvat tehtävät, erityisesti huomioon ottaen seuraavat lait: Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä Laki hukkakauran torjunnasta Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 13

15 Lakisääteisten tehtävien lisäksi lautakunnan tulee: laatia talousarvioehdotus, ehdotus toimintasuunnitelmaksi ja toimintakertomukseksi seurata ja tukea maaseutuelinkeinojen kehitystä alueella asettaa paikallisia toimikuntia lautakunnan tehtävien suorittamista tukevia tehtäviä varten tai maaseutusihteereiden virkatehtävien tukemiseksi, erityisesti hukkakauran torjunnan, kurki-, hirvieläin-, petoeläinvahinkojen, tulvavahinkojen sekä satovahinkojen ja muiden peltovahinkojen arvioinnissa lautakunta voi siirtää tehtäviään edelleen maaseutupäällikölle ja maaseutusihteereille hoitaa lautakunnalle annettuja muita tehtäviä. Maaseutupäällikkö toimii maaseutulautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Maaseutupäällikön ollessa poissa tai esteellinen, esittelyä hoitaa apulaismaaseutupäällikkö. 26 Maaseutulautakunnan toiminnan kustannusjako Maaseutuelinkeinoviranomaisen palveluista aiheutuvat kustannukset jaetaan seuraavasti: 1. Maaseutulautakunnan ja maaseutupäällikön kustannukset jaetaan kuntien kesken vuosittain laskettavien vertailulukujen perusteella. Vertailuluvut lasketaan edellisvuoden tukipäätösten määrän perusteella. 2. Maaseutuviranomaisen tulosyksikön kustannukset maksaa se kunta, jonka alueella toiminta harjoitetaan. Maalahden ja Korsnäsin alueen maaseutuviranomaisen tehtävistä syntyvät kustannukset jaetaan 1. kohdan mukaisesti laskettujen vertailulukujen perusteella. Viranomaistehtävien hoitamiseen kuulumattoman konsulenttitoiminnan kustannukset maksaa pääosin toiminnan siirtänyt kunta tai kaupunki ja ne voidaan jakaa käytön perusteella tuntitilitystä vastaan. 3. Muut kustannukset, jotka aiheutuvat esim. paikallisista toimikunnista, maksaa kustannukset aiheuttanut kunta. 27 Henkilöstöjaosto Yhtymähallituksen valitseman henkilöstöjaoston tehtävänä on: 1. antaa palkkahinnoitteluohjeita 2. tehdä ehdotuksia henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöstrategioiden kehittämistä koskevissa asioissa 3. kehittää kuntayhtymän työsuojelutoimintaa yhteistyössä työsuojeluviranomaisten ja sisäisen työsuojeluorganisaation kanssa. Henkilöstöjaosto päättää: 1. virka- ja työehtosopimusten, työsuojelu- ja suositussopimusten soveltamisesta tapauksissa, joissa yhtymähallituksella on harkintavalta 2. tarvittaessa KT-yhteyshenkilön lisäksi virka- ja työehtosopimuksissa tarkoitettuihin paikallisiin neuvotteluihin osallistuvista edustajista 3. sopimuksen mukaisista palkantarkistuksista budjetoitujen varojen puitteissa Esittelijänä henkilöstöjaostossa toimii johtaja. Johtajan ollessa poissa tai esteellinen, asian esittelee kuntayhtymän KT-yhteyshenkilö. 14

16 28 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnasta ja sen tehtävistä säädetään tarkemmin 10. luvussa. 29 Toimivallan edelleen siirtäminen Toimielin voi siirtää sille tässä luvussa määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen. Asioista, joissa toimivaltaa on siirretty, on pidettävä rekisteriä. 30 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Yhtymävaltuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintosihteeri. Toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Jos päätöstä ei ole tehty, asian ratkaisee hallintosihteeri. 31 Asian ottaminen yhtymähallituksen käsiteltäväksi Asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai johtaja. 32 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen, yhtymähallituksen jaoston sekä lautakunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoston on ilmoitettava yhtymähallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista yhtymähallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ilmoitus on tehtävä sähköisesti yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja esittelijälle. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi. 15

17 6 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 33 Yhtymähallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on yhtymähallituksella. 34 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen Kuntayhtymä palkkaa henkilöstöä joko virka- tai työsuhteeseen. Yhtymävaltuusto päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeiden muuttamisesta. 35 Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Yhtymävaltuusto päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. 36 Kelpoisuusvaatimukset Kuntayhtymän johtajan viran kelpoisuusvaatimuksista päättää yhtymävaltuusto. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää viran kelpoisuusvaatimuksista, jos niistä ei ole päätetty virkaa perustettaessa. Jos henkilö otetaan virkasuhteeseen ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa, kelpoisuusvaatimuksista päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. 37 Haettavaksi julistaminen Viran tai toimen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen/työsuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Kun virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen on yhtymävaltuusto, viran tai virkasuhteen julistaa kuitenkin haettavaksi yhtymähallitus. Haettavaksi julistetusta virasta tai toimesta ilmoitetaan yhtymähallituksen päättämällä tavalla. 38 Palvelussuhteeseen ottaminen Yhtymävaltuusto valitsee johtajan. Yhtymähallitus: palkkaa toimialajohtajat palkkaa vt. johtajan Johtaja: päättää vastuualueensa henkilöstön palkkaamisesta voi palkata suorassa alaisuudessaan työskentelevän tilapäisen henkilöstön enintään yhdeksi (1) vuodeksi. Toimialajohtajat: päättävät muun vastuualueensa vakituisen henkilöstön palkkaamisesta, lukuun ottamatta yllä mainitun toimielimen valitsemia viranhaltijoita voivat palkata vastuualueensa tilapäisen henkilöstön enintään yhdeksi (1) vuodeksi. 16

18 Yksiköiden päälliköt: päättävät vastuualueensa muun vakituisen henkilöstön palkkaamisesta, kuultuaan toimialajohtajaa voivat palkata vastuualueensa tilapäisen henkilöstön enintään yhdeksi (1) vuodeksi. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää koeajan määräämisestä ja työsuhteeseen ottava viranomainen sopii koeajasta. 39 Toimivalta palkkausta koskevissa asioissa Yhtymähallitus päättää palkoista yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti, mikäli päätösvaltaa ei ole siirretty toiselle viranomaiselle. Palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää yhteistyössä KT-yhteyshenkilön kanssa viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta palvelussuhteen alussa. Henkilöstöjaosto päättää henkilökohtaisen lisän myöntämisen yleisistä perusteista sekä henkilökohtaisen lisään tarvittavien varojen jakamisesta. Johtaja, toimialajohtajat ja yksiköiden päälliköt päättävät henkilökohtaisen lisän myöntämisestä toimialallaan. Johtaja tai KT-yhteyshenkilö myöntää vuosidonnaiset lisät. Uuden henkilöstön palkkaamisen yhteydessä harkinnanvaraisista lisistä päättää henkilöstöjaosto. 40 Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Yhtymävaltuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin yhtymähallitus. Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. 41 Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista, eikä varalle ole valittu ketään, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa. 42 Vuosiloman, virka- ja työvapaan myöntäminen Johtajan loman ja virkavapaan myöntää yhtymähallitus. Johtajan virkavapaan myöntää yhtymähallitus enintään kahdeksi (2) kuukaudeksi ja yhtymävaltuusto pidemmäksi ajaksi. Johtaja, toimialajohtajat sekä yksiköiden päälliköt päättävät seuraavista alaistensa henkilöstöasioista: 1. myöntävät vuosiloman 2. myöntävät sellaisen virka- tai työvapaan, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön ja virka- ja työehtosopimusten nojalla ehdoton oikeus, mikäli harkittavaksi ei tule virka- tai työvapaan ajalta maksettavan palkan määrä 3. myöntävät harkinnanvaraisen palkattoman virkavapaan enintään yhdeksi (1) vuodeksi 4. antavat alaisilleen viranhaltijoille ja työntekijöille virkamatka- ja koulutusmääräyksen 17

19 5. määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 6. päättävät myönnettyjen vapaiden keskeyttämisestä ja perumisesta Johtaja, toimialajohtajat tai yksikön päälliköt palkkaavat sijaisen alaisilleen myönnetyn virkatai työvapaan ajaksi. 43 Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Henkilöstöjaosto päättää virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. Palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää yhteistyössä KT-yhteyshenkilön kanssa viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta palvelussuhteen alussa. 44 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetussa tapauksissa se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Jos tämä toimivalta on eri viranomaisilla, päätöksen tekee yhtymähallitus. 45 Työnjako Yhtymähallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta tarvittaessa eri sektoreiden välillä. 46 Sivutoimet Sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 47 Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja päättää kunnallisen viranhaltijalain 19 :n nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä johtajalta sekä määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Kukin esimies päättää kunnallisen viranhaltijalain 19 :n nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä alaiseltaan viranhaltijalta sekä viranhaltijan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. 48 Varoituksen antaminen Viranhaltijalle tai työntekijälle, joka on laiminlyönyt palvelussuhteestaan johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, voidaan antaa varoitus. Varoituksen antamisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen neuvoteltuaan KT-yhteyshenkilön kanssa. Ennen kuin päätös kirjallisen varoituksen antamisesta tehdään, kuullaan asianomaista henkilöä. 49 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnallisen viranhaltijalain 48 :n mukaan yhtymävaltuusto päättää johtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Yhtymävaltuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää johtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. 18

20 Yhtymähallitus päättää muun viranhaltijan kuin johtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Johtaja voi ennen yhtymähallituksen kokousta päättää viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. 50 Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 51 Lomauttaminen Yhtymähallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. Viranhaltijan ja työntekijän lomauttamisesta toistaiseksi tai määräajaksi päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 52 Palvelussuhteen päättyminen Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon. 53 Menetettyjen ansioiden korvaaminen Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain 45 nojalla maksettavasta korvauksesta päättää johtaja tai KT-yhteyshenkilö. 54 Palkan takaisinperiminen Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää johtaja tai KT-yhteyshenkilö. 55 Tehtäväkuvaus Jokaiselle työntekijälle laaditaan tehtäväkuvaus, jonka hyväksyy palkkaava viranomainen. Johtajan tehtäväkuvauksen hyväksyy yhtymähallitus. Tehtäväkuvauksessa otetaan huomioon lain ja asetuksen virkaa ja tointa koskevat määräykset sekä viran tai toimen perustamisen yhteydessä päätetyt asiat tai muut määräykset viranhaltijan tehtäväkuvauksesta, asemasta organisaatiossa, esimiehestä ja alaisista, vastuualueesta sekä tehtävistä ja toimivallasta. 19

21 7 luku Asiakirjahallinto 56 Yhtymähallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Yhtymähallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kuntayhtymän eri tehtävissä sekä 1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta, 2. määrää kuntayhtymän asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan, 3. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä, 4. päättää tiedonohjaussuunnitelman (arkistonmuodostussuunnitelma, eabp) yleisistä periaatteista (sisältö, laadinnan vastuut, vahvistaminen käyttöön, valvonta ja seuranta) sekä 5. nimeää kuntayhtymän arkistonmuodostajat ja rekisterinpitäjät, mikäli hallintosäännössä ei ole määrätty rekisterinpitäjää 57 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa yhtymähallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kuntayhtymän pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä 1. vastaa yhtymähallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta, 2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kuntayhtymän tiedonhallintaa, 3. hyväksyy kuntayhtymän tiedonohjaussuunnitelman, 4. vastaa keskusarkistosta ja pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista, 5. laatii kuntayhtymän asiakirjahallinnon ohjeet ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaisesti sekä 6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta. 58 Lautakuntien asiakirjahallinnon tehtävät Lautakunnat huolehtivat oman toimialansa asiakirjatietojen hoitamisesta annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä nimeävät asiakirjahallinnon vastuuhenkilön omalla toimialallaan. 20

22 8 luku Kielelliset oikeudet 59 Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet kuntayhtymä hallinnossa Kuntayhtymä on kaksikielinen ja sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Kuntayhtymän palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään, suomen tai ruotsin kielellä, kaikilla kuntayhtymän toimialueilla. Jäsenkuntien tarjoamien lähipalvelujen osalta kielitaitovaatimukset tulee muotoilla siten, että palkattavalla tulee olla työtehtäviin vaadittava kielitaito. Kuntayhtymän johtajalta ja toimialajohtajalta vaaditaan hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin ja suomen kielen taito. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Palkatessaan viranhaltijan tai muun henkilöstön viranomaisen tulee varmistaa, että palkattavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään 13 ja 16 luvussa. 60 Kielelliset oikeudet kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän toiminnassa on riittävällä tavalla turvattava laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen. Järjestettäessä palveluja ostopalveluina tulee sopimukseen otettavilla määräyksillä varmistaa, että palvelun käyttäjien kielilain mukaiset kielelliset oikeudet toteutuvat vastaavalla tavalla kuin niiden tulee toteutua kunnassa. Mikäli ostettava palvelu kohdistuu vain toiseen kieliryhmään, palvelua voidaan antaa ja asiakasviestintä voi tapahtua yksinomaan asianomaisen kieliryhmän kielellä. 61 Kielellisten oikeuksien toteutumisen seuranta ja raportointi Yhtymähallitus ja lautakunnat seuraavat toimialallaan kielellisten oikeuksien toteutumista. Lautakunnat raportoivat vuosittain seurannan tuloksista yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus raportoi yhtymävaltuustolle. Yhtymähallitus antaa tarkemmat ohjeet raportoinnista. 21

23 II OSA TALOUS JA VALVONTA 9 luku Taloudenhoito 62 Talousarvio ja taloussuunnitelma Yhtymähallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. 63 Talousarvion täytäntöönpano Yhtymähallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelma voi muodostua myös sopimusohjausmalliin liittyvistä sopimuksista. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpanoohjeet. 64 Toiminnan ja talouden seuranta Johtaja ja toimialajohtajat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Johtaja raportoi talousarvion toteutumisesta yhtymähallitukselle ja jäsenkunnille neljännesvuosittain. 65 Talousarvion sitovuus Talousarviosta päättäessään yhtymävaltuusto määrittelee, mitkä ovat yhtymävaltuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Yhtymävaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kuntayhtymän viranomaisia. Yhtymähallitus voi päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kuntayhtymää sitova ja kiireellisesti maksettava, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Yhtymähallituksen on viipymättä tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta. 66 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle siten, että yhtymävaltuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen yhtymävaltuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin. 22

24 Yhtymävaltuusto päättää toimielinten määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana. 67 Pysyvien vastaavien osto ja myynti Kiinteän omaisuuden ostoa tai myyntiä koskevan yhtymävaltuuston päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään 3/4 yhtymävaltuuston yhteenlasketusta äänimäärästä. Muiden pysyvien vastaavien ostosta ja myynnistä päättää yhtymähallitus yhtymävaltuuston hyväksymillä perusteilla. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 68 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Yhtymähallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 69 Rahatoimen hoitaminen Kuntayhtymän rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito ja lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Yhtymävaltuusto päättää kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Yhtymävaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Yhtymähallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen yhtymävaltuuston hyväksymiä periaatteita. Yhtymähallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. Muutoin kuntayhtymän rahatoimesta vastaa yhtymähallitus. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa taloussuunnittelija. 70 Maksuista päättäminen Yhtymävaltuusto päättää yhtymävaltuuston palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Yhtymähallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Yhtymähallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. 71 Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu. 23

25 Yhtymähallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä. 24

26 10 luku Ulkoinen valvonta 72 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. 73 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kuntayhtymällä on tarkastuslautakunta, jossa on viisi (5) jäsentä, yksi jäsen ja yksi varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan jäsenten keskuudesta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yhtymävaltuuston jäseniä. 74 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Kokousmenettelyssä noudatetaan muutoin 16 luvun määräyksiä. 75 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi Sen lisäksi mitä kuntalain 121 :ssä säädetään, tarkastuslautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain yhtymävaltuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana yhtymävaltuustolle myös muista merkittävistä havainnoista. 25

27 76 Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä tarkoitetun sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kuntayhtymän verkkosivuilla. Tarkastuslautakunta on sidonnaisuusrekisterin rekisteripitäjä. Hallintosihteeri vastaa sidonnaisuusrekisterin käytännön tehtävistä. Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset yhtymävaltuustolle tiedoksi kerran vuodessa ja sen lisäksi tarvittaessa. 77 Tilintarkastusyhteisön valinta Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. 78 Tilintarkastajan tehtävät Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 123 :ssä. 79 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa. 80 Tarkastuskertomus ja muu raportointi Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 :ssä. Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä yhtymähallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla. 26

28 11 luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 81 Yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Yhtymävaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kuntayhtymässä. Yhtymävaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen linjaukset, tavoitteet ja osa-alueet sekä niiden toimeenpano-, seuranta- ja arviointimenettelyt. Yhtymähallitus vastaa kokonaisvaltaisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, sekä 1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat, 2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tulosellisesti sekä 3. antaa vastaa riskienhallinnon järjestämisestä siten, että kuntayhtymän toiminnan olennaiset riskit tunnistetaan ja kuvataan, riskin toteutumisen vaikutukset, toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisuudet hallita riskiä arvioidaan, 4. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. 82 Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunnat vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat yhtymähallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 83 Viranhaltijoiden ja päälliköiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Johtaja ja toimialojen johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yksiköiden päälliköt vastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta. He raportoivat myös yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. 84 Sisäisen tarkastuksen tehtävät Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi yhtymähallitukselle sekä johtajalle. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään yhtymähallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. 27